Avaa tästä: Päijät-Hämeen Ilmailu 2008 / 02
30.06.2013 • Views
Share Embed Flag

Avaa tästä: Päijät-Hämeen Ilmailu 2008 / 02

Avaa tästä: Päijät-Hämeen Ilmailu 2008 / 02

Avaa tästä: Päijät-Hämeen Ilmailu 2008 / 02

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
loistosivut.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

PÄIJÄT-HÄMEEN<br />

ILMAILU<br />

Historiaa Duxfordissa<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjalaiset<br />

Finnairin koulutuskeskuksessa<br />

Vuoristolentämistä<br />

Pohjois-Italiassa<br />

<strong>Ilmailu</strong>n tulevaisuus Osa 2<br />

2/ <strong>2008</strong>

Etua keskittäjälle<br />

Voit maksaa<br />

vakuutuksia<br />

OP-bonuksilla.<br />

Kodin ja perheen<br />

vakuutukset<br />

Nyt on hyvä aika varmistaa, että kodin ja perheen vakuutusturva on kattava ja tarkoituksenmukainen.<br />

Keskittämällä vakuutuksesi saat monia etuja. Jo esim. koti-, liikenne- ja autovakuutuksilla saat<br />

keskittämisalennuksia. Etusi paranevat entisestään, jos olet OP-bonusasiakas. OP-bonuksia voit käyttää<br />

myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen.<br />

Tule käymään, soita 0303 0303 tai tutustu osoitteessa www.pohjola.fi.<br />

Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen<br />

pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.

VÄÄKSYN YHTEISKOULUN ILMAILULINJA<br />

FINNAIRIN KOULUTUSKESKUKSESSA<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjan Nico Mesiäinen ottaa vastaan infoa Airbus- lentokapteeni Matti Keräseltä<br />

Vääksyn Yhteiskoulun <strong>Ilmailu</strong>linjan<br />

opiskelijat saivat poikkeuksellisen<br />

mahdollisuuden<br />

tutustua ”isoilla koneilla” lentämiseen<br />

Finnairin koulutuskeskuksessa<br />

Vantaalla.<br />

Koulutuskeskus tarjoaa palvelujaan<br />

myös maailmalla toimiville<br />

eri valtioiden lentoyhtiöille.<br />

Tästä johtuen esimerkiksi<br />

Finnairin koulutuskeskuksen<br />

lentosimulaattorit ovat lähes<br />

ympärivuorokautisessa käytössä.<br />

Näin ollen ilmailulinjalle<br />

järjestynyttä aikaa Airbus- ja<br />

DC-9 -simulaattoreihin, MFTD-<br />

laitteeseen sekä turvakoulutukseen<br />

voi hyvällä syyllä pitää<br />

pienimuotoisena lottovoittona.<br />

Kovasta käyttökapasiteetista johtuen<br />

vierailun valmistelut alkoivatkin<br />

jo vuotta aiemmin. Koulutuskeskuksen<br />

puolelta keskeisenä koordinaattorina<br />

toimi Airbus A320–ryhmän kou-<br />

luttaja lentokapteeni Matti Keränen.<br />

Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinjalle<br />

kyseessä oli opetussuunnitelman<br />

määrittämästä tutustumisesta ilmailun<br />

ammatilliseen koulutukseen.<br />

Finnairin koulutuskeskuksen puolelta<br />

vierailun ohjelma oli räätälöity<br />

tukemaan nimenomaan ilmailulinjan<br />

opiskelijoita, joilla on tavoitteena liikennelentäjän<br />

ammatti. Vierailulle oli<br />

varattu aikaa kuusi tuntia.<br />

kuva: Joonas Reinikainen<br />

Teksti: Risto Pykälä<br />

SIO:n koulutus ja<br />

liikennelentäjän arki<br />

Koulutuskeskuksessa ilmailulinjan<br />

otti vastaan neljä Finnairin lentäjää,<br />

jotka toimivat linjalla lentämisen<br />

lisäksi eri tehtävissä sekä koulutuskeskuksessa,<br />

että liikennelentäjien<br />

P-H ILMAILU 3<br />

kuvat: Risto Pykälä<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjan Pia Meilahti, Klaudia Halme ja Joel Lampinen takanaan vanhempi simu, jolla<br />

ennen vanhaan ilmailuopistoon pyrkivät lensivät nk. Hannun vaakunaa

peruskoulutusta antavassa Suomen<br />

<strong>Ilmailu</strong>opistossa.<br />

Tilaisuus alkoi yhteisellä osuudella,<br />

jossa koulutuskeskuksen esittelyn<br />

jälkeen perehdyttiin liikennelentäjiä<br />

kouluttavan Suomen <strong>Ilmailu</strong>opiston<br />

koulutuksen rakenteeseen sekä pääsyvaatimuksiin.<br />

Kysymysten jälkeen<br />

juotiin keskustelulla höystetyt pullakahvit.<br />

Kahvin ja jälkeen siirryttiin<br />

seuraamaan esitystä liikennelentäjän<br />

tyypillisestä päivästä. Esitystä seurasi<br />

odotetusti vilkas keskustelu, jossa<br />

ilmailulinjalaiset tarkensivat tietojaan<br />

ja mielikuviaan mahdollisesta tulevasta<br />

ammatistaan.<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjalaisten 16 opiskelijan<br />

ryhmä jaettiin tämän jälkeen neljään<br />

osaan ja siirryttiin tutustumaan lento-<br />

ja siihen olennaisesti liittyvään turvakoulutukseen<br />

neljässä eri pisteessä.<br />

Turvakoulutus olennainen<br />

osa koulutusta<br />

Turvakoulutus antoi selkeän kuvan<br />

miehistön monipuolisesta toimenkuvasta<br />

ja tarvittavista valmiuksista.<br />

Finnairin koulutuskeskuksessa pystytään<br />

simuloimaan varsin realistisesti<br />

P-H ILMAILU 4<br />

kuvat: Risto Pykälä<br />

Keräsen Matti antaa lentämistä tukevia käsimerkkejä<br />

erilaisia onnettomuustilanteita tulipaloineen,<br />

vaaratilanteineen ilmassa,<br />

pakkolaskuineen. Miehistön tositilanteessa<br />

vetämät turvatoimenpiteet voidaan<br />

harjoitella lähes oikeaa vastaavassa<br />

ympäristössä.<br />

Turvakoulutustilassa on mm. osa<br />

koneen runkoa matkustajatiloineen ja<br />

täysin oikeine, eri konetyyppien pelastautumisuloskäynteineen.<br />

Osan turvakoulutusta muodostaa<br />

myös ison altaan mahdollistama vesiolosuhteiden<br />

simuloiminen pelastuslauttoineen<br />

ja pelastautumisproseduureineen.<br />

Tulen aiheuttamissa<br />

vaaratilanteissa toimimiseen on<br />

erikseen rakennettu ohjaamon malli,<br />

jossa voidaan simuloida erilaisia kuviteltavissa<br />

olevia tilanteita. <strong>Ilmailu</strong>linjan<br />

opiskelijat kävivät läpi demot sekä<br />

tulipalotilanteista että pelastautumisuloskäyntien<br />

kautta evakuoinnista.<br />

Teknisiä järjestelmiä sisään<br />

uudella laitteella<br />

Airbus A 320-lentokoneen MFTD<br />

-laite ( Maintenance and Flight Training<br />

Device)<br />

on koulutuskeskuksessa suhteellisen<br />

uutta tekniikkaa. Laitteen koulutuksellinen<br />

funktio on ajaa oppilaille sisään<br />

teknisiä järjestelmiä ja proseduureja<br />

mahdollisimman tehokkaasti keskittyen<br />

esimerkiksi vain tiettyyn toimintaan<br />

kerrallaan.<br />

Näin varsin kalliissa lentosimulaattorikoulutuksessa<br />

voidaan keskittyä<br />

nimenomaan kokonaisuuksien hallintaan<br />

ja itse lentämisen tuomiin lisätoimintoihin.<br />

MFTD -laite vapauttaa tietenkin<br />

myös simulaattoriaikaa ja tuo<br />

näin hyötyä niin taloudellisesti kuin<br />

koulutuksellisestikin. Laitetta käytetään<br />

niin lentäjien kuin teknisenkin<br />

henkilökunnan koulutukseen.<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjan opiskelijat saivat ensin<br />

Uutta MFTD -laitetta esittelee A320 perämies Hannu Keränen, Severi ihmettelee..

seurata aitoa tyyppikoulutustilannetta,<br />

jonka jälkeen perehdyttiin itse laitteeseen.<br />

Odotetut Airbus A 320 ja DC-9<br />

simulaattorit<br />

Kolmantena ja neljäntenä kohteena<br />

olivat ehkä ne odotetuimmat Airbus A<br />

320 ja DC-9 lentosimulaattorit. Vääksyn<br />

Yhteiskoulun <strong>Ilmailu</strong>linjan vierailijat<br />

muodostuivat kahdesta eri vuosikurssista,<br />

joista vanhemmalla kurssilla<br />

jo saatu koulutus oli sisältänyt varsin<br />

vaativaakin PC-pohjaista lentosimulaattorikoulutusta<br />

sekä oikeaa lentämistä.<br />

Nuoremmalla, toista vuosikurssia<br />

opiskelevalla oli myös usealla<br />

kokemusta vapaavalintaisesta lukion<br />

kurssista numero 6 eli lupakirjakurssin<br />

lento-osasta. Näin tutustumassa<br />

mukana olleilla ilmailulinjan lennonopettajillakin<br />

oli pieni jännitys opiskelijoiden<br />

selviämisestä ”isoilla koneilla”.<br />

Nykypäivän lentosimulaattorit tarjoavat<br />

käytännössä oikean lentämisen<br />

kanssa identtisen tilanteen. Simulaattorien<br />

hyöty lentokoulutuksessa on<br />

ennen kaikkea taloudellinen. Simu-<br />

laattoritunti maksaa vain murto-osan<br />

oikeasta lentämisestä. Tämän lisäksi<br />

simulaattorit mahdollistavat sellaisten<br />

vaativien pakkotilannetoimintojen harjoittamisen,<br />

joita ei oikealla koneella<br />

voida turvallisuussyistä suorittaa.<br />

Simulaattoreiden sekä niihin liittyvän<br />

koulutuksen kehittyminen on joh-<br />

Arctic AirService ky<br />

nopeaa ja joustavaa huoltopalvelua pienlentokoneille<br />

Arctic AirService ky<br />

Sampo Kukkola<br />

puhelin 040 588 2975<br />

faksi 016 352 536<br />

Ota yhteyttä!<br />

Tarjoamme Ranuan lentopaikalla kattavat<br />

palvelut yksityisilmailussa käytettäville koneille:<br />

tyyppihyväksytyt Cessna, Piper ja Maule koneet<br />

sekä ultra- ja experimentalkoneet<br />

määräaikaishuollot<br />

vuositarkastukset<br />

punnitukset<br />

apulaitehuollot ym.<br />

Tarjoamme myös mahdollisuutta solmia huoltosopimuksen,<br />

joka kattaa koneen pitämisen lentokelpoisena<br />

(lentokelpoisuusmääräykset, katsastusjärjestelyt, huollot, vikakorjaukset).<br />

Kokonaisvaltainen koneen ylläpito on ykkösasiamme.<br />

Asiakastilat saunoineen ja keittiöineen ovat käytössäsi huoltojen ajan,<br />

tervetuloa siis kauempaakin!<br />

Muista myös maksutapaetu 0,5%<br />

tanut tilanteeseen, jossa tyyppikoulutuksessa<br />

siirrytään simulaattorista<br />

käytännössä suoraan perämiehen<br />

paikalle.<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjan neljän hengen ryhmiin<br />

jaettujen ”miehistöjen” jäsenet lensivät<br />

jokainen sekä Airbusin että DC<br />

sähköposti: arctic.airservice@pp.inet.<br />

Bonusta<br />

jopa 5%

-9 simulaattorilla. Lentotehtäväksi oli<br />

asetettu startin, laskukierroksen sekä<br />

laskeutumisen suorittaminen. Jokainen<br />

ryhmän jäsen istuutui vuorollaan<br />

Airbusin osalta perämiehen oikealla<br />

puolella sijaitsevalle sekä DC -9<br />

osalta kapteenin vasemman puolen<br />

istuimelle. Viereisellä istuimella oli tietenkin<br />

kouluttava lentokapteeni.<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjalaiset suoriutuivat lentotehtävästään<br />

erittäin, jopa yllättävän<br />

hyvin. Jopa ohjaustekniikaltaan vaativammaksi<br />

mainittu, jo hiukan vanhempaa<br />

simulaattoripolvea edustava<br />

DC -9 simu tuntui olevan kohtuullisesti<br />

käsissä Helsinki-Vantaan öisessä laskukierroksessa.<br />

Tämä ei tarkoita sitä,<br />

että liikennelentokoneella operointi ja<br />

lentäminen olisi helppoa. Hyvin sujuneiden<br />

lentojen takana olivat sekä jo<br />

saatu PC -pohjainen vaativiinkin lentämisen<br />

menetelmiin perehdyttävä<br />

koulutus että jo usealla opiskelijoista<br />

oleva oikeakin lentokoulutus. Ehkä<br />

Turvakoulutuksesta kertoi vakuuttavasti A320 kapteeni Jukka Laatunen<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjaperämies (henkilö?) Pia Meilahti finaalissa A320 koneella<br />

Aivan varmasti useita tulevia liikennelentäjiä tallaamassa tyytyväisinä linja-autolle<br />

kuvat: Risto Pykälä<br />

eniten hyvää lentämistä tuki vieressä<br />

istuva kouluttaja, jonka opastamana<br />

ja yhteistyönä lento suoritettiin.<br />

Koulutuskeskukseen tutustumiseen<br />

kuului myös aina yhtä tärkeä ruokailu,<br />

joka oli porrastettu rytmittämään eri<br />

toimintoja.<br />

Kotiin illan hämärtyessä<br />

Kuuden tunnin tutustumissession<br />

lähetessä loppuaan, kokoonnuimme<br />

vielä yhteiseen palaveriin jakamaan<br />

päivän yhteisiä vähintäänkin elämyksellisiä<br />

kokemuksia. Samoin tarjoutui<br />

vielä mahdollisuus kysellä kaikkea<br />

ammattiin ja ammatilliseen koulutukseen<br />

liittyvää upean päivän meille tarjonneilta<br />

Finnairin lentäjiltä. <strong>Ilmailu</strong>linjalaisten<br />

astuessa Finnairin koulutuskeskuksen<br />

ulkopuolella odottavaan<br />

linja-autoon, kuvastui heidän kasvoiltaan<br />

vielä hiukan ”jossain muualla”<br />

oleva olemus. Kotia kohti illan hämärtyessä<br />

palaavassa linja-autossa istui<br />

nyt nuoria, joille oli entisestään vahvistunut<br />

kuva omasta ammatillisesta<br />

tulevaisuudestaan realiteetit huomioiden.

www.RXTX-TUOTE.fi<br />

RADIOSKANNERIT<br />

ILMAILU VHF-PUHELIMET<br />

PMR-PUHELIMET<br />

Kalevan puistotie 13 TAMPERE<br />

p. 03-2553000, 03-2558062, 03-3568300<br />

Volare in Italia<br />

lentämistä erilaisessa ympäristössä<br />

Myös ilmailu ja lentäminen<br />

mielletään nykyään Euroopassa<br />

kiihtyvässä kulttuurin eri<br />

muotojen yhtenäistymisessä<br />

varsin samanlaisena, lennetäänpä<br />

sitten melkein missä<br />

tahansa. Näinhän asian laita<br />

pitkälti onkin ja tähän mielikuvaan<br />

lienee syynä myös hyvin<br />

tiedossa ja osittain hallinnassakin<br />

olevat yleiseurooppalaiset<br />

ilmailua koskevat määräykset.<br />

Kuitenkin eurooppalaisessakin ilmailussa<br />

on se oma kansallisten lupakirjojen<br />

aikaansaama erilaisten tulkintojen<br />

kokonaisuus, mikä voi poiketa<br />

suurestikin eri valtioiden välillä. Jos<br />

tähän vielä lisätään maisemien totaalinen<br />

muutos, voidaan yhdistelmästä<br />

aikaansaada uudenlaisia, erilaisia<br />

mahdollisuuksia lentämisen riemun<br />

ja mielenkiinnon ylläpitämiseen. Aina<br />

niin muodikkaan ”elämyksellisyyden”<br />

lisäksi voidaan kokea myös oppimisen<br />

toimintaympäristö. Vaikka monet<br />

ilmailun kultalaakerilippaisten hattujen<br />

alta paljastuvat poutahaukat vain vaivoin<br />

tämän allekirjoittavat, on jokaisen<br />

lentämisen taidossa pieniä oppimisen<br />

ja sitä kautta parantamisen mahdollisuuksia.<br />

Pehmeä lasku vuoristo-olosuhteisiin<br />

Vuoristolentäminen Pohjois-Italiassa<br />

tarjoaa Vääksyn Aurinkovuoreen<br />

jylhyyteen tottuneelle mahdollisuudet<br />

niin elämyksellisyyteen kuin oppimiseenkin.<br />

Veneton alueella Bellunon<br />

maakunnassa Dolomiiteiksi kutsuttu<br />

Alppien osa muuttuu etelästä lähestyttäessä<br />

varsin yhtäkkiä tasangosta<br />

kunnioitusta herättäväksi vuoristoksi.<br />

Vuoristo alkaa n. 70 kilometrin päästä<br />

Veneton pääkaupungista Venetsiasta<br />

nousten melkein heti korkeudeltaan<br />

2-3 km tuntumaan. Kuitenkin se<br />

tarjoaa lentämisen kannalta tietyllä<br />

tavalla pehmeän laskun vuoristoolosuhteisiin,<br />

eikä edusta ehkä sitä<br />

askeettisinta ja aggressiivisinta Alppien<br />

osaa, missä esimerkiksi maasto-<br />

tai pakkolaskuun ei juurikaan ole<br />

edellytyksiä.<br />

Itselleni maisemat olivat jo tuttuja<br />

kahdenkymmenen vuoden takaa sekä<br />

jälleen tiiviimmin parin viime vuoden<br />

osalta. Ensimmäiset kokemukset<br />

vuoristolentämisestä tulivatkin ehkä<br />

siitä aidoimmasta lentämisestä eli<br />

riippuliidosta. Kun liitimellä nousee<br />

ensimmäisen kerran vuorien huippujen<br />

yläpuolelle ja näkee lumihuippuiset<br />

Alpit, voi tunnetta kuvata jopa<br />

condorimaiseksi. Ilmailijoille on tunnetusti<br />

helppoa samaistua paljoakaan<br />

ponnistelematta condorin ajatus- ja<br />

sielunmaisemaan.<br />

Nuorempana, silloin maajoukkueessa<br />

Euroopan mestaruuskilpailuja<br />

keskinkertaista huonommilla suorituksilla<br />

lentäen oppi ensikertalaisena<br />

kunnioittamaan vuoristolentämisen<br />

P-H ILMAILU 7<br />

kuvat ja teksti: Risto<br />

Pykälä<br />

Bellunon hienopintainen kenttä Jungmeistereineen, ultrakeveineen ja Cessnoineen upeassa Dolomiittimaisemassa

vaativuutta. Kokemattomuus vuoristolentämisessä<br />

oli sikäli hyväkin, ettei<br />

osannut edes pelätä kaikkea, mitä<br />

olisi ollut syytä pelätä.<br />

Maanpinnan muodot<br />

ratkaisevat<br />

Vuoristolentämisen suurimpia eroja<br />

tasamaan yläpuolella lentämiseen<br />

lienee ilman virtauksen erilainen<br />

dynamiikka sekä sään nopeat muutokset.<br />

Huomiota vaativa ero on myös<br />

jopa metsäiseen Suomeen verraten<br />

laskupaikkojen niukkuus.<br />

Virtauksen erilainen dynamiikka<br />

perustuu maanpinnan muotoihin.<br />

Yksinkertaistettuna virtaus on muodoista<br />

ja niiden vaihteluista, tuulen<br />

suunnasta ja lämpötiloista riippuen<br />

tasaista tai pyörteistä. Laaksot säätelevät<br />

sekä tuulen suuntaa, että virtauksen<br />

voimakkuutta. Edelleen yksinkertaistettuna<br />

laakson tuuli nousee<br />

sivuilla olevia vuoren rinteitä pitkin ja<br />

jatkaa nousuaan nk. rinnetuulena tai<br />

isommassa mittakaavassa aaltovirtaukseksi<br />

kutsuttuna muotona. Tästä<br />

seurauksena vuorten rinteessä ja<br />

niiden yläpuolella on voimakkaastikin<br />

nostavaa aluetta. Pelkän mekaanisen<br />

tuulen lisäksi nostavaa virtausta tukee<br />

virtauksen irrottamat lämpimän ilman<br />

eri muotoiset ja kokoiset kuplat, jotka<br />

jatkavat nousuaan fysiikan lakien<br />

mukaan kunnes jäähtyvät ja kääntyvät<br />

alaspäin.<br />

Lentämisen kannalta edellä mainitut<br />

ilmiöt voidaan lukea pääsääntöisesti<br />

P-H ILMAILU 8<br />

Yhtäaikaa korkealla ja matalalla tulossa vuorilta kohti kenttää<br />

myönteisiksi. Purjelennon ja riippu- tai<br />

varjoliidon kannalta kysehän on etenemisen<br />

mahdollistavista voimista.<br />

Moottorin voimalla lentäessä voidaan<br />

voimakas ilman liike tietenkin kokea<br />

hiukan epämiellyttävänäkin, ei kuitenkaan<br />

pääsääntöisesti vaarallisena.<br />

Hyvin epämiellyttävät ja vaaralliset<br />

vuoristolentämisen ominaisuudet löytyvät<br />

näiden nostavien vuorenrinteiden<br />

vastakkaisilta puolilta. Virtaus ”irtoaa”<br />

ohitettuaan vuoren laen ja dynamiikan<br />

hävitessä muuttuu pyörteiseksi ja voi<br />

olla vaarallisen voimakasta, jopa niin,<br />

ettei lentokone ole ohjattavissa.<br />

Maanpinnan muodoista johtuu myös<br />

suurelta osin sääilmiöiden vaihtelun<br />

nopeus. Massiivinen, erittäin voima-<br />

kas cumulonimbus eli ukkospilvi voi<br />

syntyä lähes huomaamatta vaarattoman<br />

näköiseltä taivaalta parissakymmenessä<br />

minuutissa. Ukkosmyrskyt<br />

voimakkaine vaakasuorine ja pystysuorine<br />

ylös –alas virtauksineen<br />

yhdistettynä maanpinnan muotojen<br />

aiheuttamaan turbulenssiin luo lentämiselle<br />

ehkä vaarallisimmat mahdolliset<br />

olosuhteet.<br />

Olennaista siis vuoristolentämisessä<br />

on siis tietää missä lentää ja milloin<br />

lentää. Paras tapa nauttia turvallisesta<br />

ja upeasta vuoristolentämisestä<br />

on lentää paikallisten asiantuntijoiden<br />

kanssa on sitten kysymys mistä lentämisen<br />

lajista tahansa.<br />

Aeroporto di Belluno<br />

Aiemmin vain vuorilta startteja tehneenä<br />

päätin pari vuotta sitten vierailla<br />

maakunnan pääkaupungin Bellunon<br />

lentokentällä.<br />

Varttitunnin matkan päässä asuinpaikastamme<br />

Farra D´Alpagosta<br />

oleva kenttä osoittautui upeaksi ja<br />

monipuoliseksi ilmailupaikaksi. Koko<br />

kenttäalue kiitoteineen on yhtenäistä<br />

hyvin hoidettua ruohoa. Kentällä on<br />

eri rakennuksissa kahvila, toimisto ja<br />

lennonjohtotorni. Lentokonehalleja on<br />

kolme kappaletta. kentän pääkäyttäjänä<br />

on Aeroclub Di Belluno. Kiitotie<br />

05 / 23 on 812 metriä pitkä ja laakson<br />

suuntaisena suhteellisen vapaa reunaesteistä.<br />

Paikallisella kerholla on kohtuullinen<br />

kalusto eri ”lajien” lentokoneita.<br />

Purjelennossa kaksipaikkaisina kou-<br />

Purjelentokalustoa Aero Club di Bellunon hallissa kahdessa tasossa

lukoneina mm. ASK –21 ja sisäänvedetyllä<br />

laskutelineellä varustettu Twin<br />

Astir ja yksipaikkaisena ASW-19 sekä<br />

”Pikku”Astir. Tämä lisäksi on useita<br />

yksityisiä purjekoneita. Raskaampina<br />

moottorikoneina ovat C-172K ja Piper<br />

PA 28 Cadet turisti- ja clubikäyttöön,<br />

C-182 Skylane laskuvarjohyppytoimintaan<br />

ja kolmas Vietnamin sodasta<br />

tuttu tulenjohtoversio 305 ”Birdog”<br />

purjelentokoneiden hinauksiin.<br />

Kevyttä moottorikonekalustoa edustaa<br />

Tecnam P-92 Echo.<br />

Viereisessä hallissa näkyy mm.<br />

Bucker Jungman, 1930 –luvun kuuluisa<br />

saksalainen taitolentokone.<br />

Vapaata ilmatilaa<br />

Ilmatilaa hallitsee Yhdysvaltojen<br />

Avianon tukikohta, joka sijaitsee 30<br />

kilometrin päässä suunnassa 110<br />

astetta. Vaikka Bellunon kenttä onkin<br />

vain 15NM (27,8 km) Avianon lennonjohtoalueen<br />

valvotusta ilmatilasta<br />

(CTR /D), kuuluu se valvomattomaan<br />

G-ilmatilaan, kuten valtaosa Alppien<br />

ilmatilasta muutenkin. Alpit siis ovat<br />

vapaan ilmatilansa suhteen hiukan<br />

Suomen ilmatilan kaltaisia.<br />

kuvat: Risto Pykälä<br />

Vuoristossa ovat pilvet aamupäivällä ”väärässä” paikassa Riippu- ja varjoliidon starttipaikalla Dolada vuorella<br />

Muistoja verestämässä 1,5 km korkealla<br />

olevalla starttipaikalla Doladalla<br />

Keveiden, VLA (VDS) ja UL –luokkien<br />

koneilla kansalliset lentosäännöt<br />

poikkeavatkin aika ratkaisevallakin<br />

tavalla kotimaisiimme nähden. Hiukan<br />

oudolta tuntuu, ettei em. koneluokille<br />

ole asetettu ollenkaan näkyvyysminimeitä.<br />

Korkeuksien suhteen on<br />

noudatettava tuttuja 500 ft ja 1000 ft<br />

alarajoja asutus ja ihmistiheydestä<br />

alapuolella riippuen kuitenkin 2 km<br />

säteellä (vrt. 600 m täällä) korkeimmasta<br />

maasto tai rakennetusta kohdasta.<br />

Valvottuun ilmatilaan ei näillä koneluokilla<br />

ole periaatteessa alkuunkaan<br />

asiaa. Kentätkin tulee kiertää 5 km<br />

säteellä. Näihin määräyksiin on kuitenkin<br />

kehitetty sovelluksia mm. siten,<br />

että faksaamalla etukäteen tulosta<br />

voi operoida ”oikealla” lentokentällä.<br />

Myös valvotuissa C ja D –ilmatiloissa<br />

on puolivirallisia laskeutumispaikkoja,<br />

joihin voi edetä tiettyjä käytäviä pitkin<br />

muuta liikennettä ”häiritsemättä”.<br />

Ydinsanoma kuitenkin lienee, että<br />

hallitsevasta vapaasta G –ilmatilasta<br />

johtuen vuoristolentämisestä voi nauttia<br />

kutakuinkin täysipainoisesti. Lentämiseen<br />

tarjottiin heti mahdollisuudet,<br />

heti kun sai kontaktin oikeaan ja mieluummin<br />

huonon italiani takia, englantia<br />

puhuvaan henkilöön.<br />

<strong>Ilmailu</strong>n kansainväliset käyttäytymismallit<br />

näkyivät ehkä siinäkin, että<br />

vieraisiin suhtaudutaan hiukan kyräillen<br />

ja mieluummin toiseen suuntaan<br />

liikkuen. Ehkä tilanne ei kuitenkaan<br />

ollut Suomessa yleisesti koetun dramaattinen<br />

vaan johtui lähinnä kielellisistä<br />

ongelmista.<br />

Yhtä aikaa matalalla<br />

ja korkealla<br />

Kirjoittajalle tarjottiin mahdollisuutta<br />

tutustua vuoristolentämiseen niin purjelentona<br />

kuin moottorilentonakin.<br />

Moottorin avulla homma oli tietenkin<br />

teknisesti helpointa, joten valitsin sen.<br />

Sain yhteystiedot lennonopettajaan<br />

Luca Bonongiin, jonka kanssa suorit-<br />

P-H ILMAILU 9

taisin tarkastuslennon Tecnam P-92<br />

-koneella.<br />

Soitin Lucalle, joka päätyönään<br />

lentää armeijan helikopteria ja<br />

sovimme ajan kauniiksi ja hieman<br />

utuiseksi aamupäiväksi. Sää oli hyvin<br />

ukkosherkkää, joten aamupäivä tuntui<br />

uskottavalta vaihtoehdolta. Tarkastuslennon<br />

yhteyteen sovittiin hiukan<br />

vapaampi osio, jossa saisi tuntumaa<br />

vuoristossa operoimiseen. Käytiinpä<br />

tervehtimässä vuoristojärven rannalle<br />

jo ehtineitä tuttuja auringonottajiakin.<br />

Suunnistaminen perustu pitkälti vain<br />

kartan avulla lentämiseen (ei kompassisuuntiin<br />

perustuen), koska lentäminen<br />

tapahtuu solissa. Kun kävimme<br />

kilometrin korkeudessa ravintolaa<br />

pitävää tuttua tervehtimässä, huomasi<br />

hyvin esimerkiksi keinohorisontin<br />

merkityksen kivutessamme täysillä<br />

tehoilla nokka pystyssä mutta visuaalisesti<br />

lähes vaakalentoa. Ylös- alaspäin<br />

ja sivusuuntien hahmottaminen<br />

P-H ILMAILU 10<br />

Propello stoppo! Tarkastuslentoa Tecnam P-92 -koneella<br />

ei rajoitetussa näkösektorissa olekaan<br />

ihan itsestäänselvyys.<br />

Vuoristossa lentämisen hieno perusolemus<br />

on se että on yhtä aikaa hyvin<br />

korkealla ja hyvin matalla katseen<br />

suunnasta riippuen. Parikymmentä<br />

vuotta sitten laaksojen yli meni sähkölankoja<br />

ristiin rastiin oudoilla korkeuksilla.<br />

Nyt niiden määrä oli vähentynyt<br />

mutta ei kuitenkaan kadonnut,<br />

joten laaksossa lentäessä on oltava<br />

näidenkin suhteen tarkkana.<br />

Solia pitkin hienoissa alppimaisemissa<br />

Lentämisen kulttuuri tuntui olevan<br />

Italiassa varsin korkea, mikä näkyi<br />

opettajan ammattitaitoisessa otteessa<br />

sekä kentän yleisissä toiminnoissa.<br />

Varsinaisella tarkastuslento-osuudella<br />

käytiin hyvin tarkoin eri mene-<br />

telmät ja toiminnot läpi. Itselle tuntui<br />

ehkä hiukan vieraalta moottorin<br />

sammuttaminen lennolla pakkotilanneharjoituksena<br />

niin, että käynnistäminen<br />

tapahtui vasta laskun jälkeen.<br />

Kyseessä ei ollut viranomaismielessä<br />

tarkastuslento vaan soveltuvuuden<br />

testaaminen itsenäiseen lentämiseen<br />

lentopaikalla.<br />

Selvisin <strong>tästä</strong> varsin puhtain paperein<br />

tutulla 37 vuoden tuurin ja itseluottamuksen<br />

yhteisvaikutuksella.<br />

Jutustelimme useampaan otteeseen<br />

ideasta tulla hiukan isommalla<br />

porukalla tutustumaan vuoristossa<br />

lentämiseen. Kansallisten lupakirjojen<br />

yhteensopivuus jäi vielä hiukan avoimeksi.<br />

Joka tapauksessa vuoristolentäminen<br />

antaisi kokemuksena monellekin<br />

uutta puhtia ja näkökulmia oman<br />

harrastamisen uusiutumiseen.<br />

Noin ajatuksen tasolla voisi kuvitella<br />

olevan antoisaa lennellä muutaman<br />

koneen kimpassa solia pitkin hienoissa<br />

alppimaisemissa tai lasketella<br />

purjelentokoneella paria sataa pitkin<br />

alppiniittyjä ja huomata hetkessä<br />

olevansa puolentoista kilometrin<br />

korkeudessa lähellä cumuluspilvien<br />

pohjaa….<br />

Ilmavoimien helikopteria työkseen lentävä<br />

tarkastuslentäjä Luca Bonong lähettää<br />

terveiset tasamaalentäjille.

Bobcat- ja<br />

minikaivinurakointia<br />

salaoja- ja sadevesityöt<br />

viemäri- ja pihatyöt<br />

vaihtolave ja kuljetuspalvelu<br />

Huhdantie 2, 17200 Vääksy<br />

0400-496 996<br />

KAIVONKONE-<br />

URAKOINTI<br />

HANNU SAVOLA<br />

Kettulantie 412<br />

17430 Kurhila<br />

K -Extra<br />

Mononen Marja<br />

Maakeskenraitti 9<br />

17470 Maakeski<br />

ma - to 8.30-17.00<br />

pe 8.30-19.00<br />

la 8.00-14.00<br />

03-556 1291<br />

MK-MAALAUS<br />

Tarmontie 6<br />

15860 Hollola<br />

03-780 3118<br />

040-507 1119<br />

KULJETUSPALVELU<br />

Laaksonen Pekka T:mi<br />

Marjastentie 80<br />

16730 Kutajärvi<br />

Puh. 0400-841 500<br />

KULJETUSLIIKE<br />

L & H TIMONEN OY<br />

Apilakatu 7<br />

15610 Lahti<br />

SUOMEN<br />

SUODATINVALMISTE OY<br />

Vuohkalliontie 9<br />

18200 Heinola<br />

Puh. 03-714 2777<br />

www.suodatinvalmiste.com<br />

HOLLOLAN<br />

FYSIKAALINEN<br />

HOITOLAITOS<br />

P. Kaartinen Ky<br />

Pukinkonttiin<br />

lahjakortteja!<br />

Keskuskatu 8<br />

15870 Hollola<br />

Puh. 03-780 3929<br />

LOKALIIKE<br />

J & S LUHTAKALLIO<br />

Käpöläntie 38 17410 Viitaila<br />

03 730 8264, 0400 840 523<br />

MUUTTOPALVELU SEPE<br />

VARASTOHOTELLI<br />

Aniantie 2-4<br />

17200 Vääksy<br />

Puh. 044-597 7530<br />

AUTOILIJA<br />

TOIVOLA MARKKU<br />

kappaletavaran kuljetukset<br />

Vesivehmaantie 297 B4<br />

17130 Vesivehmaa<br />

Puh. 03 784 4444,<br />

0400 353 003<br />

AUTOKORJAAMO<br />

KURREN PAJA<br />

osamaalaukset<br />

katsastusremontit<br />

pakokaasumittaukset<br />

Suopellontie 63<br />

17130 Vesivehmaa<br />

Puh. 0400 713 466<br />

KIRJANPITO-<br />

TOIMISTO TUIPE<br />

Mestarinkatu 17<br />

15800 Lahti<br />

Puh. 0400 911 294<br />

Kirjanpitoaineiston nouto-<br />

ja palautuspalvelu<br />

TELIVAUNU<br />

WECKMAN OY<br />

Paininpuuntie 23<br />

18100 Heinola<br />

Puh. 03-874 220<br />

SYRJÄMÄEN SORA OY<br />

Jallintie 26<br />

17610 Auttoinen<br />

Puh. 0400-199646<br />

KONEKORJAAMO<br />

KARTANO RISTO<br />

MAATALOUSKONEIDEN<br />

KORJAUS JA HUOLTO,<br />

MYÖS PIENKONEET<br />

PANNIJOENTIE 54<br />

17500 PADASJOKI<br />

Puh. 0500 720 538<br />

Ajokatu 83 Prisma<br />

15500 LAHTI<br />

Avoinna:<br />

Ma-Pe 9 - 19<br />

La 9 - 15<br />

Jouluna suljettu<br />

www.apilaapteekki.com<br />

ISÄNNÖINTIPALVELU<br />

PÖYSTI KY<br />

Kustaankuja 2<br />

17200 Vääksy<br />

Puh. 03 766 2915<br />

VAARIN AUTO<br />

Ilmolantie 1<br />

17500 Padasjoki<br />

Puh. 040 7005689<br />

www.vaarinauto.fi<br />

P-H ILMAILU 11

teksti: Jukka Vepsäläinen<br />

<strong>Ilmailu</strong>n tulevaisuus<br />

. . . ja mitä se voisi tuoda tullessaan<br />

<strong>Päijät</strong>-Hämeeseen<br />

Ilmastonmuutos sen teki – tavallaan – tai siis lämpötilan nopeat vaihtelut. Vanhan<br />

autoni tuulilasiin syntyi parissa päivässä pitkä halkeama. Sitä ennen lasin alaosassa<br />

oli ollut pikkuinen särö vuosikausia. Merkki tulevaisuuden muutoksesta oli silmieni<br />

edessä pitkään, en vain reagoinut siihen, vaikka olisi pitänyt. Tässä tapauksessa<br />

lopputulos oli epämieluisa – nyt lasku on sitten suurempi.<br />

OSA 2<br />

Näin tulevaisuuden muutokset usein<br />

tapahtuvat. Heikot ja vähän vahvemmatkin<br />

signaalit ovat ympärillämme<br />

kaiken aikaa, mutta emme havaitse<br />

niitä. Sitten voi nopeallakin aikataululla<br />

tapahtua suuria muutoksia. Mitä<br />

mahtaa tulevaisuus tuoda tullessaan<br />

ilmailuun? Mitä voisi tapahtua Lahti-<br />

Vesivehmaan lentokentällä?<br />

Yritän tässä juttusarjassa haarukoida<br />

tulevaisuutta hieman pitemmälle<br />

kuin parin vuoden päähän. Tällöin<br />

on pakko irtautua tämän hetken<br />

finanssikriiseistä ja paikallisista ympyröistä.<br />

On katsottava kauemmas tulevaisuuteen;<br />

mitä Suomessa tai maailmalla<br />

on ylipäätään odotettavissa.<br />

Samoin on aluksi pakko irtautua myös<br />

itse ilmailusta ja pohdiskella asioita<br />

hieman avarammin. Lopuksi pyrin<br />

ainakin kysymään, mitä tämä tarkoittaa<br />

<strong>Päijät</strong>-<strong>Hämeen</strong> ja Lahti-Vesivehmaan<br />

ilmailun kannalta?<br />

Juttusarja jakautuu kolmeen osaan.<br />

Ensimmäisessä osassa tutkailin lentoliikennettä,<br />

lentokenttiä ja alueellista<br />

kehitystä. Tämä toinen osa keskittyy<br />

teknologiaan sekä energia- ja<br />

ympäristökysymyksiin. Kolmannessa<br />

osassa pohdin itse ihmistä eli ilmailijoiden<br />

tulevaisuutta.<br />

P-H ILMAILU 12<br />

Teknologian kiihtyvä kehitys<br />

ja ympäristö<br />

Merkittävimmät ihmiskunnan tulevaisuutta<br />

muovaavat voimat näyttävät<br />

tällä hetkellä olevan toisaalta teknologia<br />

ja sen jatkuva vääjäämätön<br />

kehitys, toisaalta luonnonympäristön<br />

kestokyky ja energiatalous. Vaikka ei<br />

haluaisikaan olla teknologiauskovainen,<br />

on pakko tunnustaa, että teknologian<br />

uudet sovellukset ovat muuttaneet<br />

ehkä eniten jokaisen ihmisen<br />

arkielämää. Eikä ole pienintäkään<br />

merkkiä siitä, että tämä kehitys pysähtyisi<br />

tai edes hidastuisi. Päinvastoin<br />

tulevaisuudessa uutta teknologiaa<br />

syntyy hengästyttävällä tahdilla. Tänä<br />

päivänä emme edes kykene kuvittelemaan<br />

kaikkea sitä, mikä teknologian<br />

saralla on todellisuutta esimerkiksi 10<br />

tai 15 vuoden kuluttua.<br />

Useimmat meistä muistaa millaista<br />

oli 15 vuotta sitten. Ei siitä niin kovin<br />

kauan ole. Eivätkä asiat kovin paljoa<br />

ole muuttuneet – paitsi kaiken maailman<br />

teknologiset laitteet. Matkapuhelin<br />

oli aika harvinainen eikä mahtunut<br />

taskuun. Tietokoneet olivat toivottoman<br />

hitaita ja läppärit olivat raahattavaa<br />

mallia. Hyvin monet sellaiset<br />

arkipäivän asiat, joita tänä päivänä<br />

pidämme edistyksenä, ovat tavalla<br />

tai toisella teknologiseen kehitykseen<br />

nojaavia.<br />

Teknologian rinnalla – osittain toinen<br />

toistaan tukien osittain vastakkaisina<br />

– tulevaisuuteemme vaikuttaa ekologia<br />

eli luonnonympäristön kyky kestää<br />

ihmiskunnan jatkuva elintason nälkä.<br />

Tällä hetkellä kuumin puheenaihe<br />

on ilmastonmuutos, johon erottamattomasti<br />

liittyy myös kysymys siitä,<br />

kuinka aiomme tuottaa jatkossa tarvitsemamme<br />

energian. Pohjimmiltaan<br />

kyse on kuitenkin siitä, että miljardikaupalla<br />

maapallon asukkaita haluaa<br />

itse kukin enemmän kaikenlaista:<br />

kännyköitä, läppäreitä, palkkaa, elintasoa,<br />

elämänlaatua ja niin edelleen.<br />

Teknologiaa, jota ei vielä osaa<br />

edes kuvitella<br />

Teknologian kehitystä ajaa eteenpäin<br />

paitsi se, että tiede tuottaa koko<br />

ajan uusia keksintöjä, myös ja ennen<br />

kaikkea se, että tutkimus ja tuotekehitys<br />

ovat pakollinen edellytys liiketoiminnan<br />

menestykselle kiristyvässä<br />

kilpailussa. Tulevaisuuden nousevia<br />

teknologioita ovat geeniteknologia,<br />

ympäristöteknologia, bioteknologia,<br />

materiaaliteknologia ja nanoteknologia.<br />

Geeniteknologia voidaan tässä<br />

sivuuttaa, vaikka silläkin lienee yhteytensä<br />

ilmailuun. Muita mainittuja<br />

teknologioita kannattaa sen sijaan<br />

tarkastella hieman tarkemmin ilmailun<br />

näkökulmasta.<br />

Materiaaliteknologia tullee koke-

40 vuoden kokemuksella<br />

Ritaniemenkatu 11, 15240 Lahti, Puh 730 5613<br />

LUKKOPALVELUT MYÖS LENTOÄSSILLE!<br />

ALEKSANTERINKATU 3 LAHTI<br />

KESKUSKATU 9, HOLLOLA<br />

Oilon Oy<br />

Lahti<br />

www.oilon.com<br />

VÄÄKSYN SORA OY<br />

soralajikkeet maankaivuut<br />

murskalajikkeet maansiirtourakoinnit<br />

kivituhka kuljetukset<br />

sepelit pyöräkuormaajatyöt<br />

muuraushiekka tiekarhupalvelut<br />

multaa rakaankaluston korjaukset<br />

luonnonkivilajikkeita vaihtolavojen vuokraukset<br />

PUH. (03) 766 0858, 0400 358 455 DAHL<br />

KUOPPATIE 2, LOUKKUHARJU, 17200 VÄÄKSY<br />

Kuljetusliike Pekka Väinölä Oy<br />

Vesimäentie 6 15860 Hollola<br />

03-876 771<br />

pekka.vainola@kuljetusliike-vainola.fi<br />

Kaivinkone ja purkutyöt<br />

tehokkaasti ja edullisesti!<br />

Saulin Sekatyö<br />

050-9105005<br />

www.saulinsekatyo.com<br />

KAIVINKONEPALVELU ANTTI RUSI<br />

Maanrakennustyöt<br />

Ojitukset<br />

Tienrakennustyöt<br />

Pohjatyöt<br />

Koneelliset metsätyöt<br />

Maa-aineskuljetukset, sora/multa<br />

Pyöräkuormaaja<br />

Käytössä 22 t:n tela-alustainen kaivinkone<br />

Puh. 0400 464 566 Puh./fax (03) 787 3154<br />

antti.rusi@elisanet.fi Juokontie 21, 17120 Paimela<br />

JASKAN REMMI JA KUMITUS OY<br />

Mikkolantie 31, 17200 Vääksy<br />

Puh./ Fax 03 766 0368, Gsm 0400-438 780<br />

jaakko.rantanen@jaskanremmijakumitus.fi<br />

VÄÄKSYN TILITOIMISTO OY<br />

Kustaankuja 2<br />

17200 Vääksy<br />

Puh. 03 766 1989, 03 766 0998,<br />

Fax. 03 766 0989<br />

Vanhojen huonekalujen ja esineiden entisöintiä<br />

Juhani Salojärvi, puh. 040 532 9893<br />

Kellosalmentie 11, Padasjoki<br />

juhani.salojarvi@pp.inet.fi

<strong>Ilmailu</strong>n tulevaisuus....<br />

maan tulevaisuudessa suuren mullistuksen.<br />

Uusia materiaaleja kehitetään<br />

perinteisten yhdistelmiä, ns. hybridimateriaaleina.<br />

Materiaalit oppivat<br />

myös aistimaan ja tulevat älykkäiksi.<br />

Nanoteknologian avulla voidaan<br />

rakentaa koneita ja laitteita, jotka ovat<br />

niin pieniä, ettei niitä paljain silmin<br />

näe. Tulevaisuudessa ihmisen kehon<br />

sisällä voi työskennellä kokonainen<br />

nanorobottiarmeija turvaamassa terveydentilaamme<br />

tai tehostamassa<br />

suorituskykyämme ja aistejamme.<br />

Automaatio kehittyy nopeaa vauhtia.<br />

Esimerkiksi erilaiset ohjausjärjestelmät,<br />

sensorit, itseohjautuvat ja itsesäätyvät<br />

tunnistimet, puheohjaus ja<br />

konenäkö kehittyvät nopeasti. Kaikkia<br />

näitä teknologioita aletaan tavalla tai<br />

toisella hyödyntää myös liikenteessä<br />

ja kulkuneuvoissa, ilmailuvälineet<br />

mukaan lukien. Esimerkiksi liikennelentokoneiden<br />

sisällä ilman kosteus<br />

on täytynyt pitää aisoissa korroosion<br />

vuoksi. Uudet komposiittimateriaalit<br />

eivät ruostu, joten tähän päivään<br />

saakka matkustajakoneissa hyvin<br />

alhaisena (5 %) pidetty ilmankosteus<br />

voidaan nostaa miellyttävämmälle<br />

tasolle<br />

Automaatio ja ICT valtaa lentokoneen<br />

USA:n tiede- ja teknologianeuvoston<br />

asettama työryhmä arvioi tulevaisuuden<br />

merkittävimmiksi teknologioiksi<br />

teollisuuden näkökulmasta nanoteknologian,<br />

kaikkialle tunkeutuvan<br />

informaatio- ja kommunikaatioteknologian<br />

sekä vetyenergiateknologian.<br />

<strong>Ilmailu</strong>n kannalta lienevät merkittävimpiä<br />

materiaali-, nano- ja tietotekniset<br />

uudet sovellukset. Samoin<br />

energiateknologia, jota tarkastellaan<br />

hieman myöhemmin.<br />

Tälläkin hetkellä lentokoneen ohjaamon<br />

digitaalisuus yleistyy kovaa<br />

vauhtia ja perinteiset mittarit vaihtuvat<br />

näyttöruuduiksi. Tulevaisuudessa<br />

ohjaamon valtaavat suuria pintoja<br />

peittävät digitaaliset paneelit. Olemassa<br />

olevaa teknologiaa, joka juuri<br />

on yleistymässä myös yleisilmailussa,<br />

ovat lasiohjaamojen keinonä-<br />

P-H ILMAILU 14<br />

kymät (Synthetic Vision). Järjestelmä<br />

tuottaa näytölle tarkkaa digitaalista<br />

mutta ”luonnollista” kuvaa maastosta.<br />

Laskut ja nousut tulevat mahdollisiksi<br />

huonossa säässä ja näkyvyydessä, tai<br />

jopa yöllä täydellisessä pimeydessä.<br />

Nykyisten VFR ja IFR –käsitteiden<br />

rinnalle voi tulla uusi EFR (Electronic<br />

Flight Rules).<br />

Tekniikan kehittyessä avioniikka<br />

robotisoituu kokonaan. Jatkossa<br />

ei ole mitään ihmeellistä siinä, että<br />

robotti-perämies tai –neiti (ihan miten<br />

ilma-aluksen päällikkö itse haluaa)<br />

tunnistaa pilotin äänen, seuraa käskyjä<br />

ja tuottaa pilotille ruuhkatonta<br />

reittitietoa, sijaintitietoa ja digitaalisia<br />

kolmiulotteisia karttoja. Internet tulee<br />

entistä voimakkaammin ohjaamoon,<br />

jolloin voidaan esimerkiksi lennon<br />

aikana seurata satelliitti- ja tutkakuvia<br />

sään kehittymisestä. Robopilotti<br />

hoitaa rutiini-radioliikenteen lähettämällä<br />

selvitykset ja ilmoitukset joko<br />

tekstiviesteinä tai sähköpostina. Tällöin<br />

kaikki viestintä on täsmällistä ja<br />

yksiselitteistä eikä ole riippuvainen<br />

radiotaajuuksista. Virheiden määrä<br />

vähenee.<br />

Lentäjälle lemput?<br />

Lihaa ja verta oleva lentäjä saa<br />

pyynnöstä tietoa tulevasta säästä<br />

sekä reaaliaikaista kuvaa ympäröivästä<br />

muusta liikenteestä. Samoin<br />

apupilotti antaa varoituksia törmäysvaarasta<br />

tai sakkauksesta. Sakkauksen<br />

robo hoitaa automaattisesti<br />

”tarttumalla” sauvaan tai ohjaimiin.<br />

Kaiken perimmäisenä tavoitteena on<br />

parantaa ja helpottaa lentäjän tilannetajun<br />

ja -kuvan muodostumista.<br />

Tällöin itse lentämiseen voi keskittyä<br />

häiriintymättä ja turvallisuus paranee.<br />

No, itse asiassa kaikki edellä mainittu<br />

on jo olemassa olevaa teknologiaa,<br />

joka halventuessaan tulee ajan myötä<br />

myös yleis-, urheilu- ja harrasteilmailuun.<br />

Robotisoitumisen edetessä herää<br />

kysymyksiä: Mihinkäs ihmeeseen sitä<br />

surkeaa, kykenemätöntä ja vajaavaista<br />

lentäjää enää tarvitaan? Entäs,<br />

jos robotti menee lakkoon? Osaakos<br />

se vanha lentäjäraukka oikeastaan<br />

enää edes lentää, kun koneet ovat<br />

hoitaneet kaiken? Tulevaisuudessa<br />

robotit valtaavat lentokoneet useammalla<br />

tavalla. Voi olla, että jatkossa<br />

lentäjää ei todellakaan enää tarvita.<br />

UAV -ilma-alukset (Unmanned Air<br />

Vehicle) eli miehittämättömät lentokoneet<br />

lentävät itsekseen. Todennäköisesti<br />

rahtiliikenne tulee olemaan<br />

UAV-kaluston ensimmäinen arkinen<br />

työkenttä.<br />

Toisaalta robotiikka tullee lentokoneisiin<br />

myös nanoteknologian sovelluksina.<br />

Lentokoneen siivet esimerkiksi<br />

voidaan ”päällystää tietokoneilla”<br />

eli hiilinanoputkista valmistetulla<br />

kalvolla, jossa robottiarmeija seuraa<br />

koko ajan siipeen kohdistuvia voimia<br />

tai sitä, että virtaus pysyy parhaana<br />

mahdollisena. Nanokalvoilla voidaan<br />

myös päällystää koko ohjaamo sisäpuolelta,<br />

jolloin lentäjä istuukin jo itse<br />

asiassa tietokoneen sisällä. Toisaalta<br />

nanoteknologialla kyetään siirtämään<br />

tietokoneet ja robotit osaksi ihmistä.<br />

Kuva 1:The Eagle Eye: The Vertical Unmanned Aerial Vehicle (VUAV)

KUVA 2: Öljynjalostamo Irakissa.<br />

Multimittaristot ja Head Up Display:t<br />

voidaan istuttaa silmän verkkokalvolle<br />

tai silmän sisään voidaan viedä nanobotteja.<br />

Näin lentäjän silmä kykenee<br />

näkemään yöllä täydellisessä pimeydessä,<br />

mittaamaan etäisyyksiä tai<br />

aistimaan ilmansuunnat. Ihmisen ja<br />

koneen rajapinta hämärtyy.<br />

Öljyn aikakausi loppuu<br />

Teknologian huiman kehityksen<br />

rinnalla tulevaisuuteemme vaikuttaa<br />

kaksi muutossuuntaa, joiden seurauksena<br />

ilmailukin joutuu etsimään<br />

uusia energiamuotoja. Nämä muutosvoimat<br />

ovat öljyn loppuminen ja ilmastonmuutos.<br />

Öljyn aikakausi alkaa olla<br />

ohi, ja arviot maailman tuotantohuipun<br />

ajoittumisesta osuvat nykyisiin vuosiin<br />

tai lähitulevaisuuteen. Öljyn kysyntä<br />

säilyy kuitenkin vähintään nykyisenä.<br />

Seurauksena on hinnan nousu ja<br />

tarjonnan niukkeneminen. Nykyinen<br />

lama on tässä ketjussa pieni väliaikainen<br />

häiriö. Sama niukkeneminen<br />

koskee luonnonvaroja yleisimminkin.<br />

Raaka-aineet käyvät vähiin ja niiden<br />

hinta on taipuvainen nousemaan. Hintojen<br />

nousu ja pelko ilmastonmuutoksen<br />

täysistä vaikutuksista vauhdittavat<br />

uusien energialähteiden kehitystyötä.<br />

Biopolttoaineet, aurinkoenergia, vety-<br />

ja tuulienergia sekä ydinvoima kehittyvät<br />

pakon edessä.<br />

Viime vuosisadalla eri paikkojen<br />

saavuttaminen muodostui entistä helpommaksi<br />

liikenneteknologian kehittymisen<br />

ja runsaiden öljyvarojen myötä.<br />

Etäisyyden lyhenivät ja ihmisille tuli<br />

mahdolliseksi liikkua maapallonlaajuisesti.<br />

Ilmastonmuutoksen tuloksena<br />

kiristyvän sääntelyn ja energian kallistumisen<br />

vuoksi mahdollisuus matkustamiseen<br />

saattaa taas kaventua.<br />

Työssäkäynnin, asumisen ja vapaaajan<br />

maantieteellinen piiri supistuu,<br />

koska monet aikaisemmin saavutet-<br />

tavissa olleet kohteet ovat taloudellisesti<br />

liian kaukana. Sata vuotta sitten<br />

monen suomalaisen elinpiiri rajoittui<br />

ympyrään, jonka halkaisija oli 10 - 20<br />

kilometriä. Ihminen saattoi elää koko<br />

elämänsä omassa pitäjässä käymättä<br />

koskaan kauempana. Voi olla, että<br />

tulevaisuudessa palataan takaisin tällaiseen<br />

paikallisuuteen.<br />

Ilmastonmuutos tulee, olemmeko<br />

valmiita?<br />

Eräs selvimpiä trendejä viimeisten<br />

vuosikymmenten aikana on ollut ekologisen<br />

ajattelun nousu ja huoli muuttuvasta<br />

ympäristöstä. Se on näkynyt<br />

kansalaisaktivismina ja poliittisina<br />

liikkeinä, sittemmin uuden tyyppisenä<br />

yritystoimintana. Viime vuosina on<br />

herätty myös ilmastonmuutokseen.<br />

Vaatimukset entistä määrätietoisempien<br />

poliittisten ja yhteiskunnallisten<br />

päätösten tekemiselle voimistuvat.<br />

Tämä ympäristön ja ekologisuuden<br />

merkityksen kasvu näyttää jatkuvan<br />

tulevaisuudessa seuraavien muutostrendien<br />

muodossa: uusiutumattomien<br />

raaka-aineiden hinnan nousu, panostukset<br />

uusiutuviin energiamuotoihin,<br />

sääntelyn lisääntyminen, puhtaan<br />

ympäristön muodostuminen maksulliseksi<br />

ylellisyyshyödykkeeksi, veden<br />

hinnan nousu vesipulan vuoksi, tuotteiden<br />

ekologisuuden merkityksen<br />

kasvu, tuotteen elinkaariajattelun voimistuminen<br />

sekä kierrätyksen kehittyminen<br />

entisestään.<br />

Kuva 3: Maapallon läntinen pallonpuolisko.<br />

Ilmastonmuutoksen haitat alkavat<br />

kasvaa merkittävästi, jos ilmasto lämpenee<br />

enemmän kuin kaksi astetta<br />

esiteollisen aikakauden lämpötilasta.<br />

Nykykehityksellä ylitetään parin vuosikymmenen<br />

kuluessa se raja, jonka<br />

jälkeen ei enää ole paluuta. Toisin<br />

sanoen ilmaston kahden asteen läm-<br />

penemistä ei voida enää estää. Jos<br />

taasen kasvihuonekaasupäästöt pystytään<br />

puolittamaan vuoteen 2050<br />

mennessä, tuo kynnys jolta ei ole<br />

paluuta, ei todennäköisesti ylity.<br />

Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään<br />

kansainvälisin sopimuksin,<br />

joihin Suomikin on sitoutunut. Liikenteen<br />

osalta hiilidioksidipäästöjä pitäisi<br />

vähentää 16 % nykyisestä 13 miljoonasta<br />

tonnista noin 11 miljoonaan tonniin<br />

vuoteen 2<strong>02</strong>0 mennessä. Nykymenolla<br />

päästöt päinvastoin kasvavat.<br />

Yksi väline taistelussa ilmastonmuutosta<br />

vastaan on päästökauppajärjestelmä.<br />

Siinä päästöjen synnyttäjille<br />

myönnetään päästöoikeuksia. Ja jos<br />

haluaa ylittää kiintiönsä, on lisäoikeuksista<br />

maksettava. Euroopan unioni on<br />

päättänyt, että kasvihuonekaasujen<br />

päästökauppa ulotetaan koskemaan<br />

myös lentoliikennettä. Päästöoikeudet<br />

jaetaan vuonna 2010 ja kaupankäynti<br />

alkaa 2012.<br />

Lentoliikenteen päästöt ovat määrällisesti<br />

pienet ja supistustalkoot pitäisikin<br />

aloittaa sieltä missä saadaan<br />

suurimmat vähennykset aikaiseksi.<br />

Lentoliikenteen osuus maailman kasvuhuonekaasupäästöistä<br />

on vain 4-5<br />

% ja Suomessakin maamme vastaavista<br />

päästöistä alle 6 %. Totuus kuitenkin<br />

on, että ilmailu tulee kohtaamaan<br />

päästötalkoot tulevaisuudessa<br />

tavalla tai toisella.<br />

Biopolttoaineet helpoin ratkaisu<br />

Tulevaisuudessa ilmailussa joudutaan<br />

etsimään uusia polttoaineita tai<br />

muita energialähteitä. Tähän liittyy<br />

luonnollisesti uudenlaisen voimanlähdeteknologian<br />

kehittäminen. Yksinkertaisin<br />

ja oikeastaan jo olemassa<br />

oleva vaihtoehto on käyttää fossiilisten<br />

polttoaineiden sijasta kasveista<br />

saatavaa energiaa. Suomessakin<br />

hallitus haluaa edistää liikenteelle<br />

asetettujen energiansäästö- ja ilmastotavoitteiden<br />

toteutumista suosimalla<br />

biopohjaisia polttoaineita.<br />

Biopolttoaineina on kokeiltu monenlaisia<br />

vaihtoehtoja. Nämä ensimmäisen<br />

sukupolven biopolttoaineet (esim.<br />

etanoli) eivät kuitenkaan välttämättä<br />

sovellu kerosiinin korvaajiksi. Lisäksi<br />

elintarvikkeiksi kelpaavien kasvien<br />

käyttö polttoaineina on osoittautunut<br />

poliittisesti ongelmalliseksi. Syötäväksi<br />

kelpaamaton myrkyllinen jatropa<br />

–öljykasvi on lupaava vaihto-<br />

P-H ILMAILU 15

03-878 610<br />

www.sysma.fi<br />

SYSMÄ - PÄIJÄNTEEN HELMI 03- 84310<br />

Sähköasennukset<br />

Asikkalassa ja Lahdessa<br />

MISMO OY<br />

asennus, suunnittelu ja atk –verkot<br />

määräaikaistarkastukset<br />

Mestarintie 2, 17200 Vääksy<br />

Puh. 0400 619 041 Jarmo Savolainen<br />

jarmo.savolainen@mismo.fi<br />

AUTOILIJA TEUVO TUOMINEN<br />

Parinpellontie 95<br />

16710 Hollola kk<br />

Puh. 0400 213523<br />

PENVIN<br />

Teollisuuden kunnossapito, kone- ja<br />

laiteasennukset, teräsrakenteet, konepajatyöt<br />

PL 25 (Tehtaankatu 1), 17200 VÄÄKSY<br />

p. 0400 571 339, F. (03) 7346 765

ehto. Merilevää, jonka tuotanto ei vie<br />

tilaa elintarviketuotannolta, pidetään<br />

yhtenä potentiaalisimmista lentoliikenteen<br />

biopolttoainelähteistä tulevaisuudessa.<br />

Levän öljyntuotanto hehtaaria<br />

kohden on 15 kertaa suurempi kuin<br />

esimerkiksi rypsillä, palmulla, soijalla<br />

tai jatropalla.<br />

Sopivien biopolttoaineiden kehittäminen<br />

ei ole helppoa. Aineen pitäisi<br />

esimerkiksi soveltua laskettavaksi<br />

tankkiin suoraan sellaisenaan (dropin<br />

periaate) ja sen pitäisi esimerkiksi<br />

kestää suurten lentokorkeuksien<br />

alhaiset lämpötilat. Kaikesta huolimatta<br />

Virgin Atlanticin Boeing 747 oli<br />

helmikuussa <strong>2008</strong> ensimmäinen matkustajalentokone,<br />

joka käytti biopolttoainetta<br />

suhteessa 20/80. Samoihin<br />

aikoihin Rolls-Royce Trent 900 moottorinen<br />

Airbus A380 lensi koepolttoaineella<br />

(Gas-To-Liquid GTL ja JetA1)<br />

suhteessa 40/60. GTL-polttoaine<br />

vastaa ominaisuuksiltaan seuraavan<br />

sukupolven hiilivapaita biopolttoaineitta<br />

(Biomass-To-Liquid BTL).<br />

Vaikka teknologiat ovat lupaavia,<br />

kuluu aikaa ennen kuin ne ovat arkikäytössä.<br />

Toisen sukupolven biopolttoaineiden,<br />

kuten esimerkiksi levä<br />

polttoaineen, arvellaan olevan massatuotannossa<br />

aikaisintaan 2015-2<strong>02</strong>0.<br />

Ja biopolttoaineiden arvioidaan kattavan<br />

25-30 % koko kulutuksesta vasta<br />

2<strong>02</strong>5-2030.<br />

Sähkömoottorilla, vettä pakoputkesta<br />

Sähkö on tulevaisuudessa tulossa<br />

tavalla tai toisella lentokoneen voimanlähteeksi.<br />

Viime vuoden lopulla<br />

ranskalainen APAME teki kaikkien<br />

aikojen ensimmäisen ”akkulennon”<br />

yksipaikkaisella Electra -kevytlentoko-<br />

KUVA 4: Diamond Dimona.<br />

neella. Lennon pituus oli 48 minuuttia<br />

ja 50 kilometriä. Sähkön varastointi ja<br />

kuljettaminen akuissa taivaalle saattaa<br />

olla kuitenkin hieman alkukantainen<br />

ajatus. Voisiko sähkön tehdä taivaalla<br />

reaaliaikaisesti?<br />

Vetypolttokenno on lupaava teknologia,<br />

jossa ensin aurinkokennojen<br />

avulla vesi puretaan vedyksi ja<br />

hapeksi. Tämän jälkeen vety pakataan<br />

lentokoneen tankkiin. Sitten polttokenno<br />

tuottaa vedyn avulla sähköä.<br />

Sähkö taas syötetään moottorille tai<br />

apulaitteille. Polttokenno muuttaa<br />

vedyn sähköksi ja lämmöksi ilman<br />

päästöjä. Pakoputkesta tulee ainoastaan<br />

vettä. Varsinaisena moottorina<br />

toimii sähkömoottori. Hybridijärjestelmässä<br />

moottori käyttää nousuvaiheessa<br />

voimanlähteenä sekä akkuun<br />

varastoitua että suoraan polttokennolta<br />

tulevaa sähköä. Matkalentokorkeuksilla<br />

voidaan siirtyä kokonaan<br />

polttokennon varaan.<br />

Polttokenno sopinee hyvin pienkoneiden<br />

energialähteeksi, mutta voi<br />

olla, ettei siitä koskaan tule suurten<br />

matkustajalentokoneiden päävoimanlähdettä.<br />

Airbus sen sijaan tutkii<br />

polttokennoteknologiaa A320-koekoneessa,<br />

jossa tarkoitus on käyttää<br />

koneen hydrauliikka- ja sähköjärjestelmiä<br />

sekä esimerkiksi siivekkeitä<br />

polttokennon avulla.<br />

Boeing ilmoitti huhtikuussa <strong>2008</strong><br />

tehneensä kaikkien aikojen ensimmäisen<br />

miehitetyn lennon vetypolttokennolla<br />

varustetulla lentokoneella.<br />

Kyseessä oli 2003 alkaneen projektin<br />

tuotos. Asialla oli Boeingin Euroopan<br />

tuotekehitys- ja tutkimusyksikkö Madridissa.<br />

Projektissa käytettiin alustana<br />

itävaltalaisen Diamondin kaksipaikkaista<br />

Dimona –moottoripurjekonetta.<br />

Suomi on polttokennoteknologian<br />

eturintamassa. Teknologian kehittämiskeskus<br />

TEKES ja alan yrityk-<br />

set panostavat tulevien seitsemän<br />

vuoden kuluessa kehitystyöhön 144<br />

miljoonaa euroa. Myös VTT kehittää<br />

alan tekniikkaa. Liiketoiminnan<br />

asteelle ja massatuotantoon polttokennojen<br />

osalta päästänee kuitenkin<br />

vasta hyvän matkaa 2010-luvun puolella.<br />

Aurinkoenergiaa ja vetyä<br />

Aurinkoenergian tehokkaaseen hyödyntämiseen<br />

lentämisessä päästäneen<br />

ehkä 10 vuoden kuluttua. Käytännössä<br />

aurinkoenergian käyttöä<br />

kuvattiin jo polttokennon yhteydessä:<br />

vesi hajotetaan aurinkoenergialla<br />

ensin vedyksi ja hapeksi. Sitten vety<br />

käytetään puhtaana energiana. Teknologia<br />

sinänsä on jo olemassa, mutta<br />

ongelmat ovat taloudellisia. Läpimurto<br />

tapahtunee sitten, kun valosähköisen<br />

energian hinta saadaan painettua alle<br />

10 senttiä per kilowattitunti<br />

Sveitsissä lähellä Zürichiä rakennetaan<br />

ensimmäistä aurinkoenergiasta<br />

voimansa saavaa Solar Impulse<br />

HB-SIA –lentokonetta. Koelennot on<br />

suunniteltu aloitettavaksi alkuvuodesta<br />

2009. Päästöttömällä, kärkiväliltään<br />

61 metrisellä aurinkokennokoneella<br />

on tarkoitus myöhemmin lentää<br />

maapallon ympäri. Projektin takana<br />

ovat kuuluisa ilmapalloilija Bertrand<br />

Piccard ja projektin lentäjänä toimiva<br />

André Borschberg.<br />

Kuva 5: HALE -lentokone vety-propulsio<br />

-moottoreilla<br />

.....jatkuu sivulla 26<br />

P-H ILMAILU 17

PÄIJÄT-HÄMEEN<br />

ILMAILU<br />

JULKAISIJA<br />

<strong>Päijät</strong>-<strong>Hämeen</strong> <strong>Ilmailu</strong>n Tuki ry<br />

TOIMITUSKUNTA<br />

Taisto Saarinen<br />

Jukka Vepsäläinen<br />

Olli Rantasalo<br />

Eero Viitala<br />

Risto Pykälä<br />

Jaakko Kyynäräinen<br />

YHTEISTYÖKUMPPANUUDET<br />

Jaakko Kyynäräinen<br />

044 0123 066<br />

ULKOASU<br />

Risto Pykälä<br />

TOIMITUS<br />

PL 169 15101 LAHTI<br />

Puh. 040 594 3000<br />

PAINOPAIKKA<br />

N-PAINO OY<br />

Svinhufvudinkatu 21,<br />

15110 Lahti<br />

Puh. (03) 882 100,<br />

fax (03) 882 1010<br />

www.n-paino.fi<br />

a:Jarmo Raikamaa/Risto Pykälä<br />

MAARAKENNE VIIKILÄ KY<br />

Mestarintie 2<br />

17200 Vääksy<br />

TAUNO TUOMINEN<br />

Pajulantie 457, 17500 Padasjoki<br />

- polttopuun teko ja myynti<br />

- sahatavaran myynti<br />

- pihapuiden kaato<br />

- lokakaivojen tyhjennys<br />

- traktori- ja moottorisahatöitä<br />

- konekorjaamo<br />

- talkkarin työt<br />

puh. 03-557 4047, 0400-798 143,<br />

050-526 4475, 040-836 5157<br />

PÄIJÄT-HÄMEEN<br />

URAKOINTIPALVELU OY<br />

Ruskokuja 6, 17200 Vääksy<br />

puh. 0400-352 942<br />

EIJAN TAXI T:mi<br />

Siltatie 20<br />

17240 Kalkkinen<br />

Puh. 050 - 523 7045<br />

Nurmijärven<br />

Antennityöt T:mi<br />

Asikkala - Lahti alueelle<br />

Puh. 050-512 5251<br />

DIGIBOXIT<br />

· yhteisantennijärjestelmät<br />

· pientalot<br />

Telehallintokeskuksen valtuuttama<br />

Seppälätie 2 A 6<br />

01900 Nurmijärvi

Artikkelin kirjoittaja on Vääksyn<br />

Yhteiskoulun fysiikan ja matematiikan<br />

lehtori, ilmailulinjan vastuuopettaja,<br />

sekä ilmailuryhmän ryhmänohjaaja.<br />

Tänä syksynä Vääksyn Yhteiskoulun<br />

ilmailulinjalla aloitti jo<br />

kolmas vuosikurssi. Aiemmin<br />

kesällä pidettyjen valintamenettelyiden<br />

jälkeen 14 uutta opiskelijaa<br />

liittyi varsin kiinteään<br />

ilmailulinjalaisten yhteisöön.<br />

Tällä hetkellä koulussa opiskelee<br />

yli kolmekymmentä motivoitunutta<br />

ilmailulinjalaista.<br />

AIRekry käynnistyi vihdoin<br />

Syyslukukauden aikana myös ilmailulinjan<br />

kehitystyö on saanut ilmaa<br />

siipiensä alle. Merkittävimmät uudistukset<br />

ovat tulleet AIRekry -hankkeen<br />

käynnistymisen ja projektipäällikön<br />

valinnan myötä. Hanke toteutetaan<br />

hiukan alkuperäistä kaavailua kevyempänä<br />

nk. B –mallina, jonka Asikkalan<br />

kunta rahoittaa. Alun perin tavoitteena<br />

oli ESR – hanke eli Euroopan<br />

sosiaalirahaston osin rahoittama<br />

hiukan laajempi hanke. Kilpailu ulkopuolisesta<br />

rahoituksesta on pienentyvine<br />

EU – rahoineen kovaa, eikä<br />

siihen tällä kertaa ollut edellytyksiä.<br />

Kehitystyötä tehdään nyt alun perin<br />

omarahoitusosuudeksi kaavaillun<br />

suuruisella budjetilla. Tavoitteiden<br />

asettelut noudattavat kuitenkin melko<br />

tarkoin alkuperäistä suunnitelmaa.<br />

Tavoitteinahan ovat ilmailualan lukiokoulutuksen<br />

kehittäminen, opettajien<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjaa kehitetään<br />

sopimuspohjalta kahden<br />

hankkeen voimin<br />

kouluttaminen sekä ilmailulukioiden ja<br />

ammatillisten kouluttajatahojen muodostaman<br />

yhteistyöverkoston rakentaminen.<br />

Kehitystyössä ilmailukoulutuksen<br />

koordinaatiosta vastaa PHIL.<br />

<strong>Ilmailu</strong>linjan pedagogisesta koordinaatiosta<br />

taas vastaavat ilmailulinjan<br />

opettajat eli Vääksyn Yhteiskoulun ja<br />

PHIL:in opettajat. Koko projektin koordinaatiosta<br />

ja projektin hallinnosta<br />

vastaa tehtävään valittu rehtorin alaisuudessa<br />

toimiva projektipäällikkö.<br />

Näin toteutettu rakenne yhdistää eri<br />

osa-alueiden ammattitaidon ja takaa<br />

ilmailulinjan oppilaille mahdollisimman<br />

pitkälle kehitetyt opintokokonaisuudet.<br />

Yhteistyön vahvistaminen<br />

sopimuksella<br />

Kehitystyön jatkuvuuden yhtenä<br />

takuumenettelynä vahvistettiin yhteistyö<br />

Asikkalan sivistystoimen ja <strong>Päijät</strong>-<strong>Hämeen</strong><br />

<strong>Ilmailu</strong>yhdistys PHIL:in<br />

kanssa sopimuksella. Opiskelijoiden<br />

näkökulmasta sopimus loi turvallisuuden<br />

tunnetta, sillä PHIL on jo kolmatta<br />

vuotta huolehtimassa <strong>Ilmailu</strong> – oppiaineen<br />

kurssien toteuttamisesta.<br />

Kokonaisuudessaan sopimus oli<br />

odotettu ja luonnollinen jatke hyvin<br />

toimineelle yhteistyölle, sillä alun perin<br />

idea ilmailulinjasta tuli nimenomaan<br />

yhdistykseltä. Sopimuksessa saatiin<br />

siis täsmennettyä ja virallistettua jo<br />

olemassa oleva käytäntö.<br />

Kiteytettynä PHIL vastaa ilmailulinjan<br />

<strong>Ilmailu</strong>-oppiaineen kurssien opetuksen<br />

järjestämisestä, tavoitteiden<br />

saavuttamisesta sekä arvioinnista.<br />

Teksti: Ilmari Niskanen<br />

PHIL:in oma projekti täydentämään<br />

PHIL ry suunnitteli jo keväällä myös<br />

oman projektin, joka kohdentuu tukemaan<br />

ja täydentämään nimenomaan<br />

niitä toiminnan sektoreita, jotka<br />

AIRekry:n kevyempi rahoitusmalli<br />

joutuu jättämään pienemmälle huomiolle.<br />

Näitä alueita ovat mm. simulaattorikalustoon<br />

liittyvät investoinnit<br />

sekä <strong>Ilmailu</strong> – oppiaineen opettajien<br />

koulutus.<br />

PHIL sai projektilleen Suomen <strong>Ilmailu</strong>liiton<br />

tukisäätiön merkittävän rahoituksen.<br />

Allekirjoittanutkin oli mukana<br />

tukisäätiön hallituksen kuultavana ja<br />

haastateltavana ennen rahoituspäätöksen<br />

lukkoon lyömistä.<br />

Hallituksen jäsenet halusivat näin<br />

kuulla myös Vääksyn Yhteiskoulun<br />

näkökulmaa ilmailulinjan kokonaisuutta<br />

ajatellen. Tapaamisen yhteydessä<br />

hallituksen jäsenet selvittivät<br />

perusteellista otettaan sillä, että<br />

Suomen <strong>Ilmailu</strong>liiton Tukisäätiö on<br />

viime vuosina kohdentanut hieman<br />

enemmän harvempiin, mutta perusteltuihin<br />

ja laadukkaisiin hankkeisiin.<br />

Näiden kahden hankkeen yhteensovittaminen<br />

on jo tehty ja ollaan tosissaan<br />

liikkeellä kohti AIRekryn visiota:<br />

”Vuonna 2010 Vääksyn Yhteiskoulu<br />

on valtakunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen<br />

ilmailualan erikoislukio,<br />

joka tuottaa laadukasta ja motivoitunutta<br />

oppilasainesta ilmailualan oppilaitoksille,<br />

kouluttajaorganisaatioille ja<br />

harrasteilmailun yhteisöille, turvaten<br />

myös ilmailualan rekrytoinnin jatkuvuuden”.<br />

P-H ILMAILU 19

AUTO- JA KONEKORJAAMO<br />

MÄKINEN & KAUREN<br />

03 551 3275<br />

PUUTAVARALIIKE<br />

PELTOLA KY<br />

03-551 2176<br />

HÄMEEN<br />

MOREENIJALOSTE OY<br />

0400-833 707<br />

YRITYSPALVELU<br />

PIRJO NYLUND<br />

MAARAKENNUS-<br />

URAKOITSIJA<br />

LEO NYLUND<br />

METSÄKONEURAKOINTI<br />

HÄNNIKÄINEN TERO<br />

PALSANTIE 761<br />

17740 KASINIEMI<br />

0400 353 818<br />

Tienlanaukset ja lumenauraukset<br />

JORMA AULIN<br />

Tauluntie 5, 17500 PADASJOKI<br />

0400 354 608<br />

PADASJOEN APTEEKKI<br />

Keskustie 25 17500 Padasjoki<br />

03 551 2342<br />

TOIMINIMI NUPO-PUU<br />

NUUTINKULMANTIE<br />

17630 VESIJAKO<br />

0500 329 739<br />

SAHAUSTA LIIKKUVALLA KALUSTOLLA,<br />

PIENIMUOTOISIA RAKENNUSTÖITÄ, PUUNKAATOA<br />

TONTEILTA YM.<br />

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO<br />

PAULA MERTSALMI<br />

KESKUSTIE 6<br />

17500 PADASJOKI<br />

03 551 2177, 040 541 5723<br />

METSÄKULJETUS<br />

AARTO KY<br />

PADANKOSKENTIE 777<br />

17610 AUTTOINEN<br />

03 556 0056, 0400 858 933<br />

KULJETUS<br />

JARMO JUHOLA KY<br />

JUHOLANTIE 26<br />

17470 MAAKESKI, Puh. 0400 354 054<br />

KUORMA-AUTOILIJA<br />

SUULLINEN OSMO<br />

ROMONTIE 606<br />

17500 PADASJOKI, Puh. 03 557 1001<br />

POLTTOPUUTA<br />

Kai Suntela<br />

Valkamatie 8, 17500 Padasjoki<br />

040-754 2462<br />

WWW.TYOHEVOSPALVELU.NET

Spit ja Hurricane ylilento<br />

<strong>Ilmailu</strong>n lentävää historiaa<br />

Perinteisessä englantilaisessa<br />

double decker –bussissa<br />

oli selkeä odotuksen tunnelma<br />

sen matkatessa 6.9.<strong>2008</strong> puolilta<br />

päivin Cambridgen junaasemalta<br />

kohti Duxfordin lentokenttää.<br />

Meitä bussissa olijoita<br />

yhdisti terve tai sitäkin vaativampi<br />

kiinnostus ilmailuun ja<br />

tässä tapauksessa varsinkin<br />

sen historiaan.<br />

Olimme miehittäneet bussin kakkoskerroksen<br />

takapenkin. Takapenkki<br />

sen takia, miksi se aina valitaan ja<br />

toisen kerroksen kriteerinä navigointiin<br />

liittyvä tähystäminen.<br />

Yhteen hitsautuneen miehistön<br />

tapaan skannasimme kärsimättömästi<br />

sivusektoreita mahdollisia lentokonehavaintoja<br />

odotellen. Korvat<br />

olivat myös herkistyneinä tekemään<br />

Duxfordissa<br />

The Duxford Ninetieth Anniversary<br />

liikenteen melun läpi havaintoja<br />

Merlin –moottorin kumeasta äänestä<br />

– Daimler Benzin ääntähän ei tultaisi<br />

kuulemaan. Lähellä kenttää äänihavainto<br />

saatiin kuitenkin Gipsy Queen<br />

moottorista. Pian näkyikin persoonallisen<br />

näköinen Dragon Rapide kaartamassa<br />

finaaliin. Bussissa oli heti<br />

havaittavissa painopisteen muutos<br />

mutta onneksi sallituissa rajoissa ja<br />

pääosin vaarattomammassa sivusuunnassa.<br />

Olimme perillä Duxfordissa,<br />

noin 70 km suuntaan <strong>02</strong>0 Lontoosta.<br />

Duxfordin perinteet lähtevät<br />

siis ensimmäisen maailmansodan<br />

viimeisestä vuodesta. Kenttä oli myös<br />

keskeisissä tehtävissä toisessa maailmansodassa<br />

Duxfordin 90 –vuotis -juhlanäytöksessä<br />

olimme jengissä, jossa suomalaisia<br />

edusti kymmenisen Finnairin<br />

aktiivia ja jo eläkkeellä olevaa pilottia<br />

ja ennen kaikkea ilmailun historiasta<br />

kiinnostunutta..<br />

Rohkeita valintoja<br />

Vaikka maailman suurimmaksi ulkoilmamuseoksikin<br />

nimetty maa lähes ui<br />

syksyn kovimman myrskyn kurimuksessa,<br />

oli sää normaali kylmän rintaman<br />

jälkeinen, aurinkoinen ja pilvirajatkin<br />

nousivat kohisten. Tuuli tosin<br />

puhalteli pinnassakin pitkälle toistakymmentä<br />

solmua. Porukan meteorologi<br />

valoi kuitenkin uskoa visualisoiden<br />

kentällä rintaman liikettä ja<br />

kertoen tuulen osaltaan vähentävän<br />

odotettua iltapäivän kuuroriskiä.<br />

Pelissä oli aika paljon, koska huipputapahtumaksi<br />

kaavailtu Avro Vulcan<br />

–pommikoneen ainutkertainen historiallinen<br />

esitys voi epävarmoissa<br />

olosuhteissa olla… ehkä vain tänään<br />

tai… vain huomenna. Osa porukasta<br />

oli tehnyt ennusteiden mukaan johtopäätöksiä<br />

ensimmäisen päivän<br />

P-H ILMAILU 21<br />

kuvat ja teksti: Risto<br />

Pykälä<br />

Avro Vulcan majesteetillisessa ylilennossa

Muutama Duxfordin lukemattomista warbird- koneista ja WW2 pilotteineen. Taustalla taitolento-Yakit.<br />

säästä ja tehneet rohkean valinnan<br />

jäämällä Lontooseen holding –positioniin<br />

ja pistämällä kortit sunnuntain<br />

parempaan ennusteeseen. Historia<br />

tulisi osoittamaan vääjäämättömästi<br />

valinnan traagisuuden.<br />

Koneita silmänkantamattomiin<br />

Sisääntulo 16 punnan lipunostoineen<br />

sujui mutkattomasti, lähes jonottamatta.<br />

Lentokentät ovatkin sikäli<br />

miellyttäviä kansanjuhlien paikkoja,<br />

että tuhannet ja taas tuhannet vain<br />

häviävät jonnekin, eikä varsinaista<br />

ahdistavaa ihmisruuhkaa ole oikein<br />

missään.<br />

Vaikka Dragon Rapiden kuullessamme<br />

tuli lähes paniikinomainen<br />

tunne päästä heti ulos jotta ehtisi<br />

nähdä edes vähän…., kohtasi kentällä<br />

ristiriitainen näky. Kiitotien varressa lippusiiman<br />

rajaamalla alueella oli lähes<br />

silmänkantamattomiin parkissa toisen<br />

maailmansodan hävittäjiä, pommikoneita<br />

ja kuljetuskoneita, joita tähän<br />

mennessä oli nähnyt lähinnä valokuvissa<br />

ja Ilmojen Korkejännityssarja<br />

–lehdissä. Toivuttuamme paljouden<br />

järkytyksestä siirryimme muodollisella<br />

maksulla lippusiiman paremmalle<br />

puolelle tutustumaan koneisiin.<br />

Alustavan tarkastelun jälkeen suunnistimme<br />

erään kokeneen Duxford<br />

–kävijän, MD- 80 kipparin ehdotuksesta<br />

kahteen museokohteeseen.<br />

Imperial War Museumin AirSpace<br />

halli on toinen kentän valtavista ilmailumuseohalleista<br />

käsittäen ilmailun<br />

historiaa 1900 –luvun alusta lähes<br />

2000 –luvulle. Paino museossa on<br />

englantilaisessa ja brittiläisen kansainyhteisön<br />

ilmailuhistoriassa. Toisena<br />

tutustumiskohteena olisi tämän<br />

jälkeen The American Air Museum,<br />

joka yhdysvaltalaisine koneineen<br />

kunnioittaa niitä 30 000 amerikkalaista<br />

lentäjää, jotka menettivät henkensä<br />

Eurooppalaista sivistystä puolustaessaan<br />

toisen maailmansodan<br />

aikana.<br />

Suuren Sirkuksen yksityiskohtia<br />

Jos kentälle saapuessamme jouduimme<br />

hetkeksi tietynlaisen ilmailuähkyn<br />

halvaannuttaviin kouriin,<br />

toistui reaktio museoissa. Pienen<br />

maan ilmailija ei todellakaan ole<br />

tottunut tällaiseen. Tuntui siltä, että<br />

täällä on varmasti enemmän kuin<br />

kaikki mahdollinen. Siunasimme<br />

digitekniikan kehittäneitä insinöörejä<br />

rajattomasta filmistä. Tosin saisivat<br />

kuitenkin panostaa vielä akkutekniikkaan.<br />

Valo-olosuhteet eivät oikein tukeneet<br />

halleissa kuvaamista vastavalon tullessa<br />

useasta suunnasta vaikeuttaen<br />

haluttujen kuvakulmien ikuistamista.<br />

Konkreettista ilmailun historiaa tunnusteltaessa<br />

huomasi myös, kuinka<br />

pitkänlinjan ilmailijoilla on lähes identtiset<br />

ja erittäin laajat tiedot, oli sitten<br />

kysymys melkein mistä museoiden<br />

konetyypistä.<br />

Tuli myös samalla mieleen, onko<br />

tuoreilla ilmailusukupolvilla vielä sama<br />

lähes rajaton kiinnostus harrasteeseensa<br />

sen kummemmin vaivaamatta<br />

Vietnam veteraanit F-4 Phantom ja B-52<br />

Stratofortress The American Aviation Museumissa

Concorde, jonka viimeisestä laskusta<br />

Bristolin lentokentälle on jo viisi vuotta<br />

päätä sen merkityksellä sinänsä.<br />

Jos sattui siteeraamaan vaikkapa<br />

Pierre Clostermannin ilmailuklassikon<br />

Suuren Sirkuksen yksityiskohtaa,<br />

saattoi joku joukosta jatkaa lauseen<br />

loppuun….Jospa sillä sittenkin on<br />

joku merkitys.<br />

Graalin malja<br />

Siirtyessämme AirSpace –hallista<br />

The American Air Museum:iin nautimme<br />

ansaitut hampurilaiset kuka<br />

oluella kuka cappuccinolla. Hampurilaiset<br />

saattoi syödä nojaten F –15 tai<br />

Sabre –koneeseen. <strong>Ilmailu</strong>n läsnä-<br />

North American P-51D Mustang, jonka pilotti esityksessään näytti, miten<br />

mäntämoottorikoneella mennään kovaa ja miten jatkuvuutta riittää<br />

oloa ei voinut välttää, eikä ollut tarvettakaan.<br />

Museoiden väliin jäävät väylät<br />

olivat täynnä vaihtelevan tasoisten<br />

ilmailuartikkeleiden myyntipisteitä.<br />

Parhaimmillaan saattoi törmätä tasokkaisiin<br />

kuvataidekopioihin, jotka oli<br />

vahvistettu aidoilla WWII sotapilottien<br />

eliitin nimikirjoituksilla.<br />

Teoksen JG – 52 nimikirjoituksista<br />

saattoi tunnistaa herroja kuten Adolf<br />

Galland, Erich ”Bubi” Hartmann,<br />

Gunther Rall, Walter Krupinski, Dieter<br />

Hrabak, Johannes Steinhoff ja Fritz<br />

Obleser. Tätä Robert Taylorin maalausta<br />

kutsutaankin ilmailun sotahistorian<br />

Graalin maljaksi.<br />

Tutkiessamme The American Air<br />

Museum:in yhdysvaltalaisen sotilasilmailun<br />

tarinaa 30 –luvulta 1970<br />

–luvun loppuun alkoi ulkoa kuulua<br />

se kauan odotettu Merlin –moottorin<br />

murina. Kello olikin jo 14 ja näytös<br />

osuus oli alkamassa aikataulun<br />

mukaisesti. Hawker Hurricane aloitti<br />

ja pian oli taivaalla myös Supermarine<br />

Spitfire. Välillä taivaalle nousi linjakas<br />

P-51 Mustang. Mustangin esitykset<br />

olivat ehkä mäntämoottorikoneista<br />

reippaimmat niin nopeuksien kuin G-<br />

voimienkin suhteen.<br />

Messerschmittinä tai suomalaisittain<br />

Mersuna paremmin tunnettu Bf<br />

Tyytyväisen Duxford kävijän takana North American Aviation F-86 Sabre, joka esitti huiman soolon sateessa<br />

P-H ILMAILU 23

109 simuloi taisteluasetelmia ainoana<br />

akselivaltoja edustavana hävittäjänä.<br />

Mersussa häiritsi aika paljon sen alkuperäisestä<br />

poikkeava Merlin moottorin<br />

muokkaama etuosa. Alkuperäistä<br />

Daimler Benzin moottorilla varustetut<br />

ovat kärsineet huonosta tuurista<br />

ja ovat kortilla ainakin Euroopassa.<br />

Huhua on kyllä liikkunut alkuperäisellä<br />

moottorilla varustetun koneen lennosta<br />

lokakuun lopulla tänä vuonna.<br />

Roomalaisen tulen jumala<br />

Kenttäkuulutus kertoi ”taistelun”<br />

seestyessä päivän huippuhetken<br />

lähestyvän. Tämä hetki oli siis Avro<br />

Vulcanin harvinaistakin harvinaisempi<br />

lentoesitys. Esitys tulisi olemaan ehkä<br />

ainut, mitä koskaan enää nähdään.<br />

Koneen ylläpitoon ei enää ilmeisesti<br />

löydy riittäviä taloudellisia edellytyksiä.<br />

Roomalaisen tulen jumalan mukaan<br />

nimensä saaneen deltasiipisen brittipommittajan<br />

alkuperäinen tehtävä<br />

oli ekologian ja ihmisyyden kannalta<br />

masentava. Se oli ydinpommin saattaminen<br />

haluttuun kohteeseen nopeasti<br />

ja korkealla hävittäjien häiritsemättä.<br />

Huippunopeus 0.98 oli ensilennon<br />

eli Helsingin olympialaisten aikoina<br />

vuonna 1952 kova nopeus ja lakikorkeus<br />

19 800 metriä todella huomiota<br />

herättävä.<br />

Myöhempinä palveluvuosinaan<br />

Vulcan tuli tunnetuksi pommituslennon<br />

pituusennätyskoneena Falklan-<br />

P-H ILMAILU 24<br />

din sodan aikana. Matka Englannista<br />

Argentiinan rannikolle edellytti useita<br />

ilmatankkauksia. Vulcanien kaiken<br />

kaikkiaan viidellä operaatiolla pehmitetiin<br />

Falklandin tai argentiinalaisittain<br />

Malvinas saarten Port Stanleyn kentän<br />

kiitotietä sekä paria tutka-asemaa.<br />

Falklandin sota 1982 oli Grenadan<br />

sotaakin laajempi ja pitkään jalkapallon<br />

MM –kisoihin vaikuttanut offensiivi,<br />

jossa Englannin imperiumi yksin<br />

taisteli Argentiinaa vastaan.<br />

Kaksipaikkainen Supermarine Spitfire Tr.9, jolla voisi vielä päästä lentämään.....<br />

Jarmo Gerdt ja Joonas Pykälä ihmettelemässä massiivista yhdysvaltalaista<br />

WW2 hävittäjää Republic P-47 Thunderboltia The American Aviation Museumissa<br />

Vulcanin saapuminen pienillä tehoilla<br />

hiljaa hiipien, tummaa pyörteistä<br />

kerosiinipilveä mukanaan vetävänä<br />

aikaansai ainakin kirjoittajassa hiukan<br />

karvoja nostattavan tunnelman. Valtavassa<br />

deltasiipisen koneen olemuksessa<br />

oli jotain ilmestyskirjamaista.<br />

Ehkä tieto alkuperäisestä käyttötarkoituksestakin<br />

vaikutti. Ison koneen<br />

liikehdinnässä pienillä nopeuksilla on<br />

myös aina jotain oudon vaikuttavaa.<br />

Muutaman ylilennon ja kevyen liikehtimisen<br />

jälkeen Vulcan poistui arvokkaasti<br />

näyttämöltä.<br />

Tässä vaiheessa emme vielä tienneet,<br />

että tämä jäikin ainoaksi ja ehkä<br />

siksi viimeiseksi lennoksi. Olimme siis<br />

jo osa ilmailun historiaa, vaikkemme<br />

sitä vielä tienneetkään. Huonommilla<br />

sääennusteilla tai lähinnä puutteellisella<br />

tulkinnalla Lontoon syntiseen<br />

päivään langenneet finnairilaiset tulisivat<br />

jäämään siis vaille sitä, minkä<br />

tähden valtaosa ilmailufundamentalisteista<br />

oli saapunut Duxfordiin.<br />

Perunamuusia ja makkaraa<br />

Vulcanin jälkeen taivaalla nähtiin<br />

useita warbird –sooloja, Dakota<br />

–koneiden kimppalento, YAK –50<br />

ryhmän esitys vaativissa olosuhteissa<br />

ja ASK-21 –purjelentokoneella matalahkoja<br />

silmukoita aika rajuissa tuuliolosuhteissa.<br />

Korean sodan ajoista<br />

tuttu suihkuhävittäjä Sabre veti huiman<br />

ja matalan soolon olosuhteissa, joissa

sadekuuro ainakin esti näkyvyyden<br />

eteen. No…sivultahan<br />

näkee. Kovia poikia.<br />

Duxfordin ensimmäisen<br />

päivän lähetessä loppua<br />

suunnistimme ajoissa näytösyleisöä<br />

palveleviin busseihin<br />

ja matkasimme Cambridgeen.<br />

Siellä ystävien kanssa<br />

KIERRÄTYSPALVELUT<br />

ALUEEN PARASTA OSAAMISTA<br />

MUUTA<br />

METALLIROMU<br />

RAHAKSI<br />

Ota yhteyttä ja<br />

kysy romutarjous<br />

puh. 03 756 1277 fax. 03 756 1275<br />

Mustapuronkatu 29, 15300 Lahti<br />

Getadeal Oy www.getadeal.fi<br />

OY<br />

• Maalit<br />

• Tapetit<br />

• Keraamiset laatat<br />

• Lattianpäällysteet<br />

• Pienrauta<br />

www.rtv.fi<br />

pakollinen Pub –visiitti, jossa<br />

bonuksena herkullistakin herkullisempi<br />

liisterimäinen perunamuusi<br />

käristetyn makkaran<br />

ja sipulimössön koristamana.<br />

Tästä huumaantuneena<br />

sumuinen matka junalla Kings<br />

Crossin asemalle ja maan<br />

alla Lontoon Notting Hill:issä<br />

Lahti: Alavankatu 6, Laune P. (03) 467 2800<br />

Palvelemme: ma–pe 8–19, la 10–15<br />

sijaitsevaan hotelliin. Muusin ja makkaran huumaava<br />

vaikutus häipyi vasta käydessämme libanonilaisessa<br />

ravintolassa loiventamassa etnisesti erilaisella ravinnolla.<br />

Elämisen syvempi tarkoitus<br />

Aamulla normaalit puheet Hyde Parkissa ja sieltä aplodien<br />

saattamana kohti Heathrowta ja Suomea. Lennolla<br />

Suomeen vaivasi hiukan kuultu mahdollisuus Spitfire<br />

keikasta Duxfordissa sen kaksipaikkaisversiolla muutaman<br />

vuoden jonotusajalla. Jälkeenpäin kuulin, että yksi<br />

jengistämme oli jo niin sanotusti kulkenut tiensä päähän<br />

eli lentänyt Spit –keikan!<br />

Lienee syytä muistaa, että yksi ihan varteenotettava<br />

elämisen syvempi tarkoitus on lentää 500km tunnissa<br />

Spitfirellä aivan pinnassa, puita ja mäennyppylöitä joustavalla<br />

sauvan käsittelyllä väistellen. Elämä keskittyy<br />

vain ja ainoastaan seuraavan ja sitä seuraavan esteen<br />

huomioimiseen ja käden, jalkojen ja aivojen yhteistyön<br />

tuottamiin tarkoituksenmukaisiin, hallittuihin pieniin liikkeisiin.<br />

872<br />

www.ilmaripoyhonen.fi<br />

P-H ILMAILU 25

sivulta 17......<br />

Entäs me?<br />

Mitä kuvattu tulevaisuus merkitsisi<br />

Lahti-Vesivehmaan lentokentällä<br />

tapahtuvan ilmailun kannalta? Teknologian<br />

kehitys luonnollisesti uudistaa<br />

konekantaa monilla tavoin. Muutoksia<br />

tapahtuu lentokoulutuksessa ja huoltotoiminnassa.<br />

Lentokentän infrastuktuuriin<br />

uppoaa uutta teknologiaa<br />

ja kenties tulevaisuudessa raja IFR<br />

ja VFR lentämisen välillä hämärtyy.<br />

Ilmastonmuutoksella on myös vaikutuksensa.<br />

Suurimmat muutokset<br />

tulevat tietenkin lainsäädännön, energiapolitiikan<br />

sekä polttoainehintojen ja<br />

polttoainetyyppien muodossa. Mutta<br />

kyllä itse ilmastollakin on merkityksensä.<br />

Ilmaston muutoksessa sään<br />

ääri-ilmiöt kuten myrskyt, kuivuudet<br />

ja<br />

sadekaudet yleistyvät. Samoin tuulisuus<br />

lisääntyy. Kenties Lahti-Vesivehmaalle<br />

eräänlainen ympäristöystävällisyyden<br />

imagokin sujuvasti sopisi.<br />

Onhan kyse Järvi-Suomen portilla,<br />

pohjavesien päällä sijaitsevasta<br />

vapaan ilmatilan ken<strong>tästä</strong>, jossa erityisesti<br />

purjelento rakentaa puhtaan<br />

ilmailun imagoa.<br />

LÄHTEET<br />

KUVA 7: Solar Impulse HB-SIA.<br />

Boeing: Enhanced/Synthetic Vision System<br />

(E/SVS). http://www.boeing.com/phantom/<br />

news/2006/q2/060504b_nr.html<br />

Corliss Bryan (2007): Climb Abroad The Plane<br />

Of The Future. http://www.forbes.com<br />

Eno Transportation Foundation (2005): The<br />

Future of the Aviation Industry. A Report of a<br />

Public Policy Forum, May 2005.<br />

www.enotrans.com).<br />

Futurist Update, May <strong>2008</strong>. Solar energy may<br />

be competitive in 10 years. News and previews<br />

from the World Future Society.<br />

http://wwwwfs.org/futuristupdate.htm)<br />

Futurist Update, April <strong>2008</strong>. Manufacturing´s<br />

top challenges. News and previews from the<br />

World Future Society. April <strong>2008</strong> (Vol. 9´, No. 4)<br />

http://wwwwfs.org/futuristupdate.htm). Tarkem-<br />

P-H ILMAILU 26<br />

min osoitteessa: Interagency Working Group<br />

on Manufacturing: Research and Development<br />

(IWGRD): http://www.manufacturing.gov/interagency/<br />

GreenAir: Boeing announces first-ever flight<br />

of a manned hydrogen fuel cell-powered airplane.<br />

http://www.greenaironline.com ja http://<br />

www.boeing.com/phantom<br />

GreenAir: Airbus to fly first second-generation<br />

biofuel test flight next year after successful<br />

GTL trial.<br />

http://www.greenaironline.com.<br />

GreenAir: European Commission announces<br />

patronage of the solar-powered Solar<br />

Impulse aircraft project. http://www.greenaironline.com<br />

ja http://www.solarimpulse.com/en/<br />

hbsia/index.php?idContent=44&idIndex=19<br />

Hoffrén Jukka (<strong>2008</strong>): Ilmastonmuutos haastaa<br />

lentoliikenteen. Tieto & Trendit –lehti<br />

2/<strong>2008</strong>, Tilastokeskus<br />

<strong>Ilmailu</strong> –lehti, 9/<strong>2008</strong>.Lentoliikenne hakee<br />

ympäristösynninpäästöä.<br />

Karlgaard Rich (2007): Flying The World´s<br />

Smallest Business Jet.<br />

http://www.forbes.com<br />

Levin Alan (2005): High-tech gizmos propel<br />

aviation into the future. www.usatoday.com).<br />

Marsh Alton K. (2000): Future Flight: Your<br />

Future General Aviation Airplane. AOPA Pilot<br />

Magazine. http://www.aopa.org<br />

Tietokone –lehti: Transistorimatto hiilinano-<br />

VM<br />

• Teräsrakenteet<br />

• Asennukset<br />

• Kunnossapitopalvelu<br />

• Teräsrae- ja hiekkapuhallus<br />

• Maalaus<br />

VIERUMÄEN<br />

METALLI OY<br />

Puh. 03 718 7471<br />

GSM 040 846 4509<br />

Syrjäläntie 75, 19110 Vierumäki<br />

www.vierumaenmetalli.fi<br />

KUVA 6: Boeing polttokennoteknologiaa<br />

Diamond Dimonassa.<br />

Kuvan lähde: Boeing-<br />

Media.com<br />

The Eagle Eye<br />

putkista. Syyskuu <strong>2008</strong>.<br />

Tietokone –lehti: Uutta tekniikkaa sähköautoihin.<br />

Huhtikuu <strong>2008</strong>.<br />

Valtioneuvosto (<strong>2008</strong>): Liikennepolitiikan<br />

linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma<br />

vuoteen 2<strong>02</strong>0, 27.3.<strong>2008</strong>.<br />

KUVAT: Wikimedia<br />

KUVA 1: The Eagle Eye: The Vertical<br />

Unmanned Aerial Vehicle (VUAV).<br />

KUVA 2: Öljynjalostamo Irakissa.<br />

KUVA 3: Maapallon läntinen pallonpuolisko.<br />

KUVA 4: Diamond Dimona.<br />

KUVAT: Muu lähde<br />

KUVA 5: Boeing polttokennoteknologiaa<br />

Diamond Dimonassa. Kuvan lähde: Boeing-<br />

Media.com<br />

KUVA 6: Boeing / Ford, HALE.<br />

KUVA 7: Solar Impulse HB-SIA.<br />

Tarjoan ammattitaidolla<br />

kasvohoidon<br />

sis. syväpuhdistuksen,<br />

kuorinnan ja naamion,<br />

kasvo-, hartia-, ja<br />

päähieronnan,<br />

kestovärin ripsiin ja kulmiin<br />

Kaikki<br />

tämä vain 35,-<br />

Myös lahjakortteja!<br />

dipl. kosmetologi<br />

Jatta Marttila<br />

Sipurantie 8 A 57, Ahtiala<br />

puh. 040 545 0337<br />

(linja-auto nro 2, 50 m päähän)

J.M. huolto& siivous<br />

Pesuaineet, Huollot, Siivoukset,<br />

Matot, Imurit, Hygieniatuotteet<br />

Remontit, saneeraukset<br />

GSM 040 557 0035, Fax (03) 782 7887<br />

joni.moilanen@pp.inet.fi 17200 Vääksy<br />

Aholanmökit<br />

Vesijaonraitti 303<br />

17630 Vesijako<br />

Puh:050-3365163<br />

www.aholanmokit.fi<br />

OK<br />

Aholanmökit<br />

Mökkilomailua ympäri vuoden<br />

•4-8 hengen lomamökkejä<br />

DH Dragon Rapide Duxfordissa

ARKTINEN HYSTERIA 2009<br />

Padasjoki Laivaranta<br />

Kuva: Taisto saarinen<br />

Padasjoen Lentokerho ry on<br />

harrastanut lentotoimintaa Päijänteen<br />

jäällä vuodesta 1958<br />

alkaen, joten 50 vuotta tuli<br />

täyteen talvella <strong>2008</strong>. Alkuaikoina<br />

harrastettiin pelkästään<br />

purjelentoa, myöhemmin tuli<br />

mukaan myös moottorilentäminen<br />

sekä riippuliito.<br />

Vuonna 1986 aloitettiin muutaman<br />

vuoden tauon jälkeen jäällä purjelentokoulutus.<br />

Hinaustapana käytettiin<br />

vanhaa tuttua liikkuvaa autohinausta,<br />

millä saatiin purjekoneille 700-1000 m<br />

hinauskorkeus.<br />

Hinaustapa ja jäältä lentäminen oli<br />

P-H ILMAILU 28<br />

lähes unohtunut urbanisoituneiden<br />

lentäjien keskuudessa. Jäällähän oli<br />

kylmä, siellä meni lunta kenkään ja<br />

heikkojakin taisivat jääkentät olla.<br />

Kuitenkin raitis kevättalven ulkoilma,<br />

mikä ei aina ollut edes kylmä, sekä<br />

korkealle ulottuvat hinaukset alkoivat<br />

kiinnostaa muidenkin ilmailupaikkojen<br />

purjelentäjiä.<br />

Vierailevia purjelentäjiä alkoi ilmestyä<br />

Päijänteen jäälle aluksi ilman purjekonetta<br />

ja sitten myöhemmin otettiin<br />

lentokalustokin mukaan. Näin oli syntynyt<br />

alkuasetelma nykyiselle Arktinen<br />

Hysteria tapahtumalle.<br />

Ennen vuosituhannen vaihdetta<br />

aika oli kypsä kehitellä valtakunnallista<br />

kaikkien ilmailulajien kohtaamistapahtumaa,<br />

sekä järjestää paikallisten<br />

yritysten ja harrasteyhdistysten<br />

Keskustie 14 17200 Padasjoki<br />

03 556 2045<br />

kuva: Jarmo Raikamaa<br />

teksti: Taisto Saarinen, ”Jäälentofani”<br />

ARKTINEN HYSTERIA<br />

Padasjoen Laivarannassa ja Päijänteen jäällä 13.-15.3.2009<br />

talvimarkkinat. Markkinoilla yritykset<br />

ja yhdistykset järjestäisivät myyntitoimintaa<br />

ja yhdistykset esittelisivät eri<br />

harrastelajeja.<br />

Arktista Hysteriaa on nyt järjestetty<br />

kymmenkunta vuotta joka vuosi<br />

hieman erilaisena versiona. Viime<br />

vuosina tapahtuma on hieman hiipunut<br />

vaikka ainekset ovat olemassa<br />

paljon parempaan. Padasjoen Lentokerho<br />

lupaa laajentaa ilmailuohjelman<br />

kirjoa jäällä, talvella 2009 edellyttäen<br />

paikallisten yritysten ja harrasteyhdistysten<br />

lähtevän tekemään kanssamme<br />

kunnon talvimarkkinoita. Joulukuussa<br />

<strong>2008</strong> kutsutaan koolle innokkaat järjestäjät.<br />

rakennus-,<br />

saneeraus-,<br />

sisustus- ja<br />

kalusteasennustyöt<br />

Jukka puh: 0400 918 653, Vikke puh: 0400 478 119

Reittiliikennettä eteläisellä Päijänteellä<br />

30.6. – 30.7.2009<br />

Toivomustenne mukaiset tilausristeilyt vapusta<br />

jouluun esim. kokoukset, perhejuhlat, virkistyspäivät,<br />

troolikalastuksen seuranta, Kelvenne retket ym.<br />

TERVETULOA PÄIJÄNTEEN AALLOILLE<br />

Tied. Padasjoen Laiva Oy 0400 351 959<br />

www.epaijanne.net/padasjoenlaiva/<br />

LAIVARAVINTOLA AVOINNA<br />

ARKTISEN HYSTERIAN AIKANA<br />

Louhijantie 5, 48230 Kotka<br />

Puh. 05 2601056<br />

Fax. 05 2601698<br />

Sähköposti:<br />

esko.laurila@kotkabeger.fi<br />

Aleksintie 1, Vääksy, Puh. (03) 766 8160<br />

Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-14<br />

Saimaankatu 20<br />

15140 Lahti<br />

<strong>02</strong>0 522 6960<br />

www.lahivakuutus.fi/vellamo

Teksti: Risto Pykälä / haastattelu;<br />

hankkeen johtaja Taisto Saarinen<br />

Padasjoen Lentokerho<br />

ry:n <strong>Päijät</strong>-<br />

Häme Lentoon hanke<br />

sai hyvän arvosanan<br />

<strong>Päijät</strong>-Häme Lentoon kehittämishankkeen<br />

päätti virallisesti<br />

hankkeelle tehty perusteellinen<br />

erityistarkastus. Tarkastusmenettely<br />

on osa hankekäytäntöä joka<br />

kohdentuu satunnaisotannalla n.<br />

10 % prosenttiin kaikista toteutetuista<br />

hankkeista. Tarkastuksen<br />

toimeenpani Työvoima- ja elinkeinokeskuksen<br />

Helsingissä päämajaa<br />

pitävä maaseutuviraston valvontaosasto<br />

sekä maksatustarkastuksen<br />

osalta <strong>Hämeen</strong>linnan<br />

maaseutuosasto.<br />

Monenlaisia intohimoja ja joskus<br />

oudon tuntuistakin toimintaa, viestintää,<br />

kommentointia ja reagointia jopa tähän<br />

päivään asti inspiroinut hanke sai hyvän<br />

arvosanan niin tavoitteiden saavuttamisen<br />

kuin taloudenkin suhteen.<br />

Toimeenpannussa lopputarkastuksen<br />

loppuraportissa 18.4.<strong>2008</strong> todettiin<br />

hankkeelle asetettujen tavoitteiden pääosin<br />

toteutuneen. Tarkastuksen perusteella<br />

hyväksyttyä kustannusarviota oli<br />

noudatettu ja hankkeen erillinen kirjanpito<br />

todettiin moitteettomaksi. Menot oli<br />

myös kohdennettu hankesuunnitelman<br />

kustannusarviosta asetettujen kriteerien<br />

mukaisesti.<br />

Harrastuslentäjien • Levynleikkaus 16 x vuosittaisen 3000 mm. kou-<br />

• Särmäys 200 ton. x 3 m.<br />

lutusmäärän ja konekannan lisääntymi-<br />

• Rautarakennetyöt<br />

sen<br />

•<br />

sekä<br />

Maansiirtokoneiden<br />

uusien yhdistysten<br />

korjaukset<br />

syntymisen<br />

lisäksi ehkä merkittävimmäksi tuotok-<br />

SOITA puh. (03) 7563173, GSM 0400-739692<br />

markku.weckman@keikkaseppaweckman.fi<br />

KEIKKASEPPÄ<br />

WECKMAN OY<br />

Siltamäenkatu Hitsaus ja rautarakennetyöt,<br />

24 15300 LAHTI<br />

raskaankaluston huolto ja korjaus.<br />

puh. 0400 739 692 fax 03 756 3173<br />

Siltamäenkatu 24, 15300 LAHTI<br />

markku.weckman@keikkaseppaweckman.fi<br />

www.keikkaseppaweckman.fi<br />

Helmi Säästöpankissa asiakas pääsee<br />

nauttimaan aktiivisesta yhteydenpidosta<br />

ja ripeästä palvelusta, mikä helpottaa<br />

raha-asioiden pitämistä ajan tasalla.<br />

Erityiskohtelun lisäksi päätöksenteko<br />

on nopeaa, koska se tapahtuu aina<br />

asiakkaan omalla kotiseudulla.<br />

Helmi Pankki on mukana asiakkaidensa<br />

arjessa monin eri tavoin. Omat Helmi<br />

Liikunta- ja Kulttuuriklubit tarjoavat<br />

rahassa mitattavia etuja. Lisäksi<br />

jokainen asiakas pääsee nauttimaan<br />

alueen yritysten tarjoamista ainut-<br />

laatuisista lisäeduista.<br />

Käy osoitteessa www.helmipankki.fi ja<br />

huomaat, mitä kaikkea hyvä huolenpito<br />

käytännössä tarkoittaa.<br />

Palvelupisteemme löydät osoitteista:<br />

LAHTI Torikatu 3 MUKKULA Ritaniemenkatu 13<br />

HOLLOLA Kauppakuja 6 HEINOLA Torikatu 6<br />

NASTOLA Muurarintie 2 PADASJOKI Keskustie 20<br />

Puhelinnumeromme on (03) 844 411.<br />

Parasta asfaltilla<br />

• Päällystys<br />

• Maarakennus<br />

• Stabilointi<br />

• Vedeneristys<br />

• Jyrsintä<br />

• Ympäristöä<br />

suojaavat tuotteet<br />

OK<br />

Lemminkäinen Infra Oy<br />

Päällystystoiminta<br />

Vartiokallionkatu 2<br />

15150 Lahti<br />

puh. <strong>02</strong>071 5<strong>02</strong>14<br />

www.lemminkainen.fi

VERHON KARTANO<br />

seksi muodostui projektisuunnitelmaan kirjattu ilmailulukio.<br />

Hankkeen ideoimana ja suunnittelemana käynnistyi hankkeen<br />

aikana Asikkalassa valtakunnallisesti vetovoimainen<br />

ilmailupainotteinen opintolinja. Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinja<br />

tuottaa vuositasolla 15-20 uutta ilmailun opiskelijaa.<br />

Kun tarkastus toteaa asetettujen tavoitteiden toteutuneen<br />

pääosin, tarkoittaa se tietenkin jonkun asian menneen pieleen.<br />

Tavoitteeksi asetettu rakennetun ympäristön parantaminen<br />

monitoimirakennuksella ( kahvila-, kerho-, huolto-,<br />

koulutustilat) päättyi monella tavalla murheellisesti epäonnistumiseen<br />

Tavoitteiden mukaisesti on jatkotoimenpiteisiin perustettu<br />

<strong>Päijät</strong>-<strong>Hämeen</strong> <strong>Ilmailu</strong>yhdistys, joka jatkaa tavoitteiden<br />

suuntaista kehittämistyötä päijäthämäläisessä ilmailussa.<br />

Koulutustoiminnot sekä toteutus- ja kehitysvastuu Vääksyn<br />

Yhteiskoulun lukion ilmailulinjan ilmailuosioiden opetuksesta<br />

siirtyvät myös hankkeen hallinnoijalta <strong>Päijät</strong>-<strong>Hämeen</strong> <strong>Ilmailu</strong>yhdistykselle.<br />

Hankeen aikana ja osin jo <strong>Päijät</strong>-<strong>Hämeen</strong> <strong>Ilmailu</strong>yhdistyksen<br />

nimissä työstettiin ilmailulinjan kehitystyön varmistamiseksi<br />

projektisuunnitelma. AIRekry- nimeä kantava projektisuunnitelmaa<br />

tehtiin vuorovaikutuksessa Asikkalan kunnan,<br />

Lakes Oy:n ja Patria Pilot Training Oy:n edustajien muodostaman<br />

ohjausryhmän kanssa.<br />

Yhteistyötahoina hankkeessa olivat Lakes Oy ja Kevytilmailu-<br />

Light Aviation ry. Lisäksi keskeisesti yhteistyötä tehtiin<br />

Asikkalan kunnan sivistystoimen, Patria Pilot Training Oy:n,<br />

Avia Collegen /Finavia kanssa.<br />

SEO Taulunmäentie 2<br />

17500 Padasjoki<br />

MAINIEMI CARAVAN<br />

17500 Padasjoki Puh. 040 512 0645

Näin niitä saa!<br />

• Puhelimitse Copterlinen<br />

myyntipalvelusta<br />

<strong>02</strong>00 18181<br />

Puhelun hinta 1.95€/min+pvm.<br />

• Paikan päältä terminaalista<br />

tai myyntipisteistä.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!