Teatterit s. 9-18 - Matkailulehti
Teatterit s. 9-18 - Matkailulehti
Teatterit s. 9-18 - Matkailulehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Merikarviajokea aiotaan<br />
edelleen parantaa<br />
Hienoa koskikalastuskohdetta, Merikarviajokea aiotaan entisestään<br />
parantaa ja kehittää. Käynnistymässä 3-vuotinen hanke,<br />
jolla parannetaan koko jokialueen infrastruktuuria ja tehostetaan<br />
markkinointia.<br />
Toiminnanjohtaja Mika Pitkäsen<br />
mukaan 70 - 80 prosenttia<br />
kehittämiskohteista sijaitsee<br />
jokialueella ja loput jokisuun edustan<br />
merialueilla. Tarkoitus on parantaa ja<br />
mm. kalastuspaikkoja, parkkialueita sekä<br />
rakentaa kotia ja pystyttää infotauluja.<br />
Suunnnitelmissa on myös erityiset<br />
näyttötaulut kalastajille.<br />
-Myös joen kunnostusta suunnitellaan<br />
ja kalakannan tilan parantamista. Haluaisimme<br />
lisätä varsinkin meritaimenen<br />
osuutta kalakannasta, kertoo Pitkänen.<br />
-Hankkeeseen sisältyy lisäksi markkinoinnin<br />
tehostaminen. Tavoitteena ehjä<br />
kokonaisuus.<br />
Kaksiosainen hanke<br />
Noin 400 000 euron hanke on tarkoitus<br />
toteuttaa kahdessa osassa. Ensimmäinen<br />
on investointiosa, jossa kunnalta ja paikallisilta<br />
yrittäjiltä toivotaan noin 100<br />
000 euron panostusta. EU:lta haettava<br />
osuus olisi näin noin 300 000 euroa.<br />
Tästä julkisesta osuudesta vastaisi ELYkeskuksen<br />
maaseutuosasto. Toinen osa<br />
olisi varsinainen kehittämishanke koskialueen<br />
kehittämiseksi ja markkinoinnin<br />
tehostamiseksi.<br />
Kalastusvieraita Merikarvianjoella<br />
käy erittäin hyvin. Vuosittain on kertynyt<br />
noin 10 000 kalastuslupapäivää.<br />
Vuosikasvu on ollut 30 - 40 prosenttia.<br />
Toiminnanjohtaja Pitkäsen mukaan sesonkiaikaan<br />
joella on jopa liikaakin kalastajia.<br />
Kiihkeimmmät sesongit osuvat<br />
kevääseen ja syksyyn.<br />
-Osa kalastajista tulee nousukalan perässä,<br />
osa ihan muuten vain, huomauttaa<br />
Pitkänen.<br />
Huoli merilohesta<br />
Kalakannan suhteen meritaimenen tila<br />
ja määrä on ollut koko kuluneen kalastuskauden<br />
hyvä. Mika Pitkänen on sen<br />
sijaan huolestunut merilohen tilanteesta,<br />
sillä merilohen määrä on pudonnut radi-<br />
22<br />
kaalisti lähes 90 prosenttia.<br />
-Syytä tähän takapakkiin ei tiedetä,<br />
mutta istutettu merilohi on mystisesti<br />
kadonnut. Nykyinen kalastustulos merilohen<br />
osalta on vain 10 - 20 prosenttia<br />
2000 -luvun alkuvuosiin verrattuna, oudoksuu<br />
Pitkänen.<br />
-Lohta istutetaan Merikarviajokeen<br />
enemmän kuin taimenta, mutta kalastustulos<br />
on päinvastoin.<br />
Kalastusmatkailu tuo yli puolet Merikarvian<br />
kunnan matkailutuloista. Kalastus<br />
tuo vuositasolla 1,5 - 2 miljoonaa<br />
euroa. Jokivarren majoituspaikat ovat lisääntyneet<br />
ja nyt sieltä löytyy parisataa<br />
vuodepaikkaa.<br />
-Emme ole vielä saaneet varmistusta<br />
kehittämishankkeen rahoittamiseksi,<br />
mutta toivomme sen tulevan mahdolli-<br />
Kuva Jukka Ruissalo.<br />
simman pian, huomauttaa Mika Pitkänen..<br />
(KA)<br />
www.lankoSki.com<br />
www.meRikaRvia.fi<br />
Yksi suosituimmista<br />
koskikalastuskohteista<br />
Merikarviajoki on yksi eteläisen Suomen laajimmista ja<br />
suosituimmista koskikalastuskohteista. Kalojen ohella kaunis<br />
jokiluonto ja lukuisat kosket vetävät puoleensa.<br />
Merikarviajoen luontaiseen kalakantaan kuuluvat mm. hauki,<br />
ahven, harjus, meritaimen ja siika. Kalakantaa on monipuolistettu<br />
istuttamalla jokeen meritaimenia, harjusta, lohta ja kirjolohta.<br />
Kaikki Suomen jokikutuiset lohilajit lisääntyvät luontaisesti Merikarvianjoessa.<br />
Meritaimenella, lohella ja vaellussiialla on merestä jokeen vapaa nousu 24<br />
kilometrin pitkälle kalastusalueelle. Merikarviajoki on maamme ensimmäinen<br />
vaelluskalajoki, jonka suualueelle on perustettu vapaaehtoisesti laaja, viiden<br />
kilometrin päähän avomerelle ulottuva verkkokalastuskieltoalue. Tämä<br />
takaa kaloille vapaan nousun jokeen. Nousukalat eivät törmää Merikarviajoen<br />
suulla jokisuissa tavallisesti oleviin lukemattomiin verkkoihin ja rysiin.<br />
Kalakantojen hoidossa pyritään edistämään joen luontaista kalantuotantoa<br />
niin kalastussäädöksiin kuin hoitotoimin. Kunnostetuille koskialueille istutetaan<br />
lohikalojen poikaisia. Erinomaisesti perho- ja uistinkalastukseen soveltuva<br />
joki on 15 - 50 metriä leveä. Kalastettavaa koskenrantaa alueelta löytyy<br />
12 kilometriä.