Lataa - Valtra

valtra.fi

Lataa - Valtra

Valtra Team

Valtran asiakaslehti 1/2002

www.valtra.fi

Oikea valinta


Valtra Team

Valtran asiakaslehti

Toimitusneuvosto

Arto Tiitinen

Pertti Kettunen

Aarne Pehkonen

Visa Vilkuna

Päätoimittaja

Arto Tiitinen

arto.tiitinen@valtra.fi

Toimitustiimi

Jan Aspvik

Katja Kainulainen

Irene Pakkanen

Juhani Rahkonen

Heikki Suurseppä

Julkaisija

Valtra Oy Ab

PL 200

40101 JYVÅSKYLÄ

Puh. 0204 5501

Fax (014) 549 685

Ulkoasu

Viherjuuren Ilme Oy

Layout

Mainostoimisto AltAvanti Oy

Painopaikka

Alprint

Kannet ja ilmoitukset

AdPro Oy

Osoitteiden luovutus

Ajoneuvohallintokeskus/

TietoEnator

Osoitteenmuutokset

Katso viereinen teksti.

Oikeudet muutoksiin pidetään.

Sisällys

Pääkirjoitus.............................................................................. 3

Mäkisen maaston mestarit.................................................. 4

Traktoriteollisuus uusien haasteiden edessä................... 6

Valtra-bonukset....................................................................... 7

Taakseajovarustelu tarjoaa

lisää työulottovuuksia ja tehoa............................................ 8

Asiakastilaus kymmenen vuotta......................................... 9

Jo 25.000 kinkkua joulupöytään.......................................... 10

Valtralle uskollinen, vaikka vieraalla ajaakin.................... 11

Maausko tarttui mummolassa............................................ 12

Runko-ohjatulla Agrilla ehtii enemmän............................. 14

Tämä on Agri........................................................................... 15

Valtra hurmasi saksalaisarvostelussa............................... 16

Tiisseli sen olla pitää..............................................................17

Vapaapäivät häiritsevät koneurakointia............................ 20

Traktorikaupat yhdellä puhelinsoitolla...............................22

Elämää ja elämyksiä.............................................................. 23

Uudet palveluhenkilöt ja -yritykset......................................23

Turvetuotannossa kovat tavoitteet..................................... 24

Harvennushakkuuta kyllä riittää..........................................26

Näppäryys on valttia.............................................................. 30

Valtran internetpalvelut.........................................................32

Osoitelähteet:

Valtra on ostanut tämän lehden

jakeluosoitteet seuraavilta yrityksiltä:

Sanoma Magazines Finland Oy

Blue Book

TietoEnator Oyj

Suoramarkkinointipalvelut

www.valtra.fi


Pääkirjoitus

Traktoreita valmistettu asiakastilauksena

kymmenen vuotta – Valtra á la carte

Valtran asiakaslähtöinen toimintatapa tuo asiakkaille

merkittäviä etuja verrattuna varastosta toimitettaviin

traktoreihin. Valtran tapa valmistaa traktorit tilauksien

mukaan takaa asiakkaalle tuoreen traktorin oikeilla

varusteilla. Asiakkaamme eivät tee kompromisseja teholuokan,

varusteiden ja traktorin käyttötarpeen

tuomiin vaatimuksiin, vaan valitsevat heille sopivat

vaihtoehdot traktoria tilatessaan.

Valtralla on kymmenen vuoden etumatka kilpailijoihin

asiakaspohjaisessa tuotannossa. Suomessa Valtran

toimituksista 90 prosenttia perustuu asiakastilauksiin,

loput ovat esittelykoneita. Toimintatapa on lähentänyt

käyttäjiä ja traktorintekijöitä. Suolahdessa kävi viime

vuonna 3000 henkilöä seuraamassa oman traktorinsa

valmistusta.

Erilaisten käyttötarpeiden vaatimukset näkyvät Valtratraktoreiden

monissa perusrakenteissa ja varustevaihtoehtojen

määrässä. Vuonna 2001 meiltä

ostettiin Suomeen 750 traktoria urakointikäyttöön.

Tehtaalla varusteltiin etukuormaajalla yli 2000 traktoria,

joista toimitettiin Suomeen yli puolet. Kun yksilölliseen

valmistukseen liitetään Valtran kokonaispalvelu, ovat

tulokset nähtävissä. Tänään meidän traktorimme ja

palvelumme sopivat puolelle suomalaisista. Jatkamme

määrätietoista kehitystyötä yhdessä asiakkaidemme

kanssa. Me autamme kumppaneitamme menestymään,

ja asiakkaamme auttavat meitä kehittymään.

Valtra Team • 1/02

On ollut hyvä huomata, että uudelle toimitusjohtajallemme

Ilkka Hakalalle on asiakassuhteen

hoitaminen tärkeä asia. Hänen haastattelunsa ilmestyy

seuraavassa Valtra Team -lehdessä.

Tulevaisuudessa tulemme ottamaan huomioon

entistäkin paremmin eri tuotantosuuntien vaatimukset

kehittäessämme tuotteitamme ja palveluitamme.

Tarjoamme suomalaisena traktorinvalmistajana Sinulle

palvelun, jota tuontitraktorit eivät pysty tarjoamaan.

Asiakastilausjärjestelmän uusi nimi, á la carte kuvaa

valinnanvaraa ja hyvää palveluamme.

Vuonna 2001 Valtran traktoreista 84 prosenttia

ostettiin Suomen ulkopuolelle. Menestyminen kansainvälisillä

markkinoilla varmistaa tuotteen kilpailukyvyn.

Olet tervetullut perheesi kanssa tutustumaan

myyntipisteissämme palveluumme ja tuotteisiimme.

Kerromme Sinulle samalla, miten vastaamme juuri

Sinun käyttötarpeisiisi.

Arto Tiitinen

Markkinointijohtaja

Traktoritehdas

3


Mäkisen maaston mestarit

Ruuskalanmäen iso karja hoidetaan pääosin

kolmen ihmisen voimin. Veljesten

lisäksi Tapion vaimo Merja osallistuu

tilan pitoon. Kesällä on parikin maatalousharjoittelijaa

auttamassa tilan töissä

ja onpa talvellakin apua löytynyt tarpeeseen.

- Nykyajan koneet niin navetassa kuin

pellollakin ovat sen verran monimutkai-

sia, että ihan kenestä tahansa niiden

käyttöön ei heti ole. Mutta kun vaan

muistaa ja uskaltaa kysyä, niin työrytmiin

pääsee nopeasti sisään ilman

haavereita, kertovat Tuomo ja Tapio.

Navetan tandemlypsyasema, automaattiset

ruokkijat väki- ja tuorerehulle sekä

maitohuoneen koneet ja laitteet vaativat

osaamista ja oikeaa asennetta.

Nilsiän Kinahmin kylä on tunnettu

reipasotteisista ihmisistä jo muutaman

sadan vuoden takaa. 1700- ja

1800-lukujen taitteen kinahmilaiset

olivat tunnettuja metsärosvouksesta

ja pahanteosta. Työtä kylässä tehdään

edelleenkin, mutta tämän

päivän toiminnallisuus kelpaa esimerkiksi

kenelle vain.

Ruuskalanmäen päällä lypsy- ja

lihakarjaa pitävät kaksosveljekset

Tapio ja Tuomo Korhonen luottavat

huomiseen. Luottamuksen takana

on vankka ammattitaito ja usko

kotimaisen elintarvikeketjun ylivoimaisuuteen.

Lunta on ripeksinyt sen verran,

että linko piti laittaa perään.

Perheen nuorimmat olisivat innolla

tulossa Tuomon kyytiin.

Pellot nurmella

Navetan yhteydessä on noin kolmen

miljoonan kilon laakasiilot tuorerehulle,

joihin peltojen sato säilötään. Viljaa ei

tilalla ole viljelyssä ollenkaan.

- Viime kesänä säilörehun teko sujui

napakasti, kun valjastimme Valtran 200

hevosvoimaisen 8950 Sigma Powerin

4 www.valtra.fi

Kuvat: Visa Vilkuna


Eipä ole Valtran myyjä Eero Tuorilaisen

kanssa pahemmin kättä väännetty

ainakaan traktorikaupoissa näyttää

Tuomo. Savolaista leikinlaskua

seuraamassa Tapion lisäksi todella

nuori isäntä Oskari, jolla on ikää

2,5 vuotta.

Pöttingerin 60 kuutioisen noukinvaunun

eteen. Siinä tulee suunnilleen hehtaarin

sato eli pyöreät 20.000 kiloa tuorerehua

kerralla talouskeskukseen.

Sigma Powerin mainio kaksoisteho on

paikallaan noukinvaunun edessä. Ulosoton

kautta noukkimelle ja silppurikoneistoon

menee valtava voimamäärä

ja kohtuullisen kevyt traktori antaa 200

hevosvoimaa vain silloin, kun sitä todella

tarvitaan. Aiemmin noukinvaunua

vedettiin 140 hevosvoimaisella Valtran

8400:lla. Siirtyminen Sigmaan nopeutti

työtä ja vähensi polttoaineenkulutusta

korjattua pinta-alaa kohti.

Nyt Valtran 8400 kaataa heinää 3,4

metrisellä molemmin puolin niittävällä

niittomurskaimella. Tähän työhön yhdistelmä

on optimaalinen, sillä luokoa tulee

noin kolmen hehtaarin tuntivauhdilla.

Työsaavutusta arvioitaessa täytyy muistaa

Nilsiän erittäin mäkiset ja pienikuvioiset

pellot, jotka vaativat vetokoneelta

raakaa voimaa ja vääntöä myös

ylämäkeen mentäessä.

- Yksi päätös tuli viime kesänä tehdyksi,

joka taatusti pitää. Se on traktorin ilmastointi.

Yhden kesän kokemuksella olemme

todella ihastuneita sopivan lämpöiseen

ja puhtaaseen ohjaamoon. Hellepäivinä

peltohommissa jaksaa moninkertaisesti

sen, mitä ilmastoimattomassa

ohjaamossa pystyisi olemaan. Mukavuuden

lisäksi ihanteellisessa työympäristössä

turvallisuuskin paranee,

Valtra Team • 1/02

kun ajatukset eivät seilaa juomapullon ja

vilvoittelutauon välillä, tilittävät Tuomo ja

Tapio kuin yhdestä suusta.

Ruuskalanmäen Sigma on käytössä

ympäri vuoden. Noukinvaunu, 15

kuutioinen lietetankki, kyntöaura saavat

sulan maan aikana tuntea Sigman voiman.

Talvisin traktorilla lingotaan teitä ja

etukuormaajalla nostellaan rehukakkuja

nautojen eteen.

Tilan pellot ovat monessa eri lohkossa

noin kymmenen kilometrin säteellä

talouskeskuksesta, mikä tietää melkoista

määrää tieajoa.

- On se vaan tuo Aires valtavan hyvä

jousitussysteemi. Raskaalla lastilla yhdistelmä

ei lähde tiellä pomppimaan,

vaan jousitus nielaisee montut ja heitot

huomaamattomasti. Pellollakin Aires

vähentää ratkaisevasti tärinää ja

heiluntaa. Etukuormaajatöissäkin

jousituksesta tuntuu olevan apua eikä

jousituksen lukitusta ole tarvinnut edes

ajatella, ynnäävät Korhosen veljekset

kokemuksiaan ilmajousitetusta

etuakselista.

Mäkinen maasto asettaa traktorin koville

ja kuskin ammattitaidon viimeisen

päälle tarkkaan syyniin. Raskas vaunu

tai lietetankki työntää alamäessä tosi

voimallisesti, mutta tehokkaat hydrauliset

jarrut myös perävaunuissa takaavat

yhdistelmän pysähtymisen traktorin

jarrupoljinta painamalla.

Suomalaisuus on arvossaan kaikessa

mahdollisessa Ruuskalanmäellä.

Koko talouskeskus lämpiää puilla, mutta

ennen kevättä pitäisi uuden 120 kW:n

hakevoimalan olla valmis. Siitä riittää

lämpöä niin konehallin, navetan kuin

asuinrakennustenkin tarpeisiin.

- Vähäisiä ne meidän metsäajot traktorilla

on, mitä nyt kotitarvepuita haetaan.

Etupäässä vaihtelun takia ja metsänhoidollisia

nämä meidän savotat ovat

olleet. Mutta onhan se hyvä kun Valtralla

voi tarvittaessa poiketa metsäänkin huoletta.

Valmistuvan lämpökeskuksen polttoaineen

haketuksen Tuomo ja Tapio ovat

ainakin aluksi antaneet paikalliselle

urakoitsijalle. Järeillä ammattilaisen laitteilla

hakkeesta tulee tasalaatuista.

Aikanaan Kinahmin kuuluisaksi tehnyt

rosvoporukka päätyi perimätiedon mukaan

Siperiaan pakkotyöhön eikä heitä ei

ole takaisin kuulunut. Se mikä kylälle jäi

jäljelle, on usko omiin kykyihin ja suomalaisuuden

voimaan.

Visa Vilkuna

5


Traktori on ollut ja on edelleen maatalouden

peruskone. Tästä syystä maataloudessa

tapahtuvat muutokset heijastuvat

hyvin suoraviivaisesti myös

traktorille asetettaviin vaatimuksiin.

Perinteisten maataloustuotteiden kannattavuus

on heikko. Tilat ovat yrittäneet

hankkia lisätuloja laajentamalla

tuotantoaan tai etsimällä sivuansioita

tilan ulkopuolelta. Traktoria on pystyttävä

käyttämään sekä pellolla että metsässä

samoin kuin tilan ulkopuolella mitä

moninaisimmissa töissä turvesuolta

kiinteistöjen huoltoon. Lyhyesti sanottuna

koneella on pystyttävä tekemään

entistä enemmän ja entistä monipuolisempia

töitä sekä kesällä että talvella.

Tästä syystä kukin traktori on räätälöitävä

yksilöllisesti vastaamaan tulevaa

käyttöä. Standardi - yleistraktorien aika

on ohi.

Traktori ei kuitenkaan tee itse varsinaista

työtä, vaan sen suorittaa työkone.

Traktorin tehtävä on tarjota työkoneelle

ja kuljettajalle hyvät toimintaedellytykset.

Sen olisi mukauduttava eri olosuhteissa

työkoneelta ja sen käsittelemältä

materiaalilta tuleviin mitä erilaisimpiin

vaatimuksiin. Keskiarvosäätö ei riitä.

Tästä syystä etekin suurimmat työkoneet,

kuten tarkkuussilppurit, sokerijuurikkaan

ja perunan korjuukoneet ja

jopa kasvinsuojeluruiskut ja lietelannan

levitysvaunut ovat muuttumassa itsekulkeviksi.

Tällaiset koneet ovat tehokkaita,

niiden työn jälki on hyvä ja

ohjaamo on työn kannata parhaassa

Aarne Pehkonen

Helsingin yliopisto

Maa- ja kotitalousteknologian laitos

Traktoriteollisuus uusien

haasteiden edessä

paikassa, mutta ne ovat kalliita ja suuresta

koostaan johtuen myös hyvin painavia.

Näyttää siltä, että ne jäävät lähinnä

urakoitsijoiden, todella suurten tilojen tai

tilayhteenliittymien koneiksi. Ne eivät

uhkaa traktorin asemaa peruskoneena,

mutta ne muodostavat traktorityökone

-yhdistelmän toiminnalle eräänlaisen

tavoitetason.

Työn jäljen, tehokkuuden ja käyttömukavuuden

osalta traktori-työkone -

yhdistelmään pitäisi saadaan itsekulkevan

työkoneen toiminnallisia ominaisuuksia.

Kuljettajan olisi voitava

ohjata työkonetta traktorin ohjaamossa

olevilla normaaleilla hallintalaitteilla.

Tämä on minimivaatimus.

Kehittyneemmissä versioissa olosuhteiden

muutos, käsiteltävän materiaalin

vaihtelu tai koneen muistiin talletettu

maalajikartta on saatava ohjaamaan traktorin

avulla automaattisesti työkoneen

toimintoja, esim. materiaalivirtaa (tarkoittaa

yleensä ajonopeutta), työsyvyyttä tai

vantaan kohdistumista riviin tai riviväliin.

Kameroiden ja monitorien avulla kuljettajalle

on luotava traktorin ohjaamosta

normaalissa istuma-asennossa hyvä

näköyhteys työkoneen keskeisiin toimielimiin.

Traktorista tulee tällöin kuljettajan

valvoma työkoneen nöyrä ja osaava

palvelija. Traktorin on tuotettava työkoneelle

sen tarvitsema teho ja energia

kuten ennekin. Sen lisäksi sen on pystyttävä

tulkitsemaan työkoneen eri

antureilta tulevat signaalit ja mukauttamaan

oma toimintansa siten, että työn

laatu ja työsaavutus säilyvät optimaalisina.

Tämä on mahdollista jo lähitulevaisuudessa,

sillä traktorin ja työkoneiden

välistä tietoliikennettä säätelevä

standardi on valmistumassa. Ensimmäiset

tämän standardin mukaiset

koneet ovat jo markkinoilla (esim. Valtran

S-sarja). Uusi järjestelmästä

helpottaa koneiden

käyttöä ja lisää tehokkuutta. Parhaimmillaan

yhdistelmä toimii itsekulkevan

työkoneen tavoin. Lisäksi se

on hyvin joustava. Tila voi valita

yhdistelmän traktori- ja työkoneosat eri

valmistajilta niiden tilan olosuhteisin

parhaiten sopivien ominaisuuksien perusteella.

Peltoviljelyssä maa ja sen rakenne ovat

kriittisiä tekijöitä. Maatalouskoneiden

historia on tässä suhteessa mielenkiintoista

luettavaa. Alkujaan höyrykäyttöiset

“peltoveturit” olivat niin raskaita,

että niillä ei uskallettu ajaa pellolla.

Peltoveturi kulki päisteessä olevalla tiellä

ja työkonetta, lähinnä auraa, vedettiin

pellolla vaijereiden avulla. Nyt eräät

maatalouskoneet, lähinnä korjuukoneet,

lähestyvät painoltaan peltovetureita,

suurimmat jopa ylittävät ne. Suurien

renkaiden, paripyörien tai telojen avulla

pintapaine on kuitenkin voitu pitää niin

alhaisena, että koneet pystyvät liikkumaan

pellolla. Ongelmaksi niillä on

muo-dostumassa tästä huolimatta

muokkauskerroksen alapuolisen osan,

jankon tiivistyminen, mitä koneiden

massan kasvaessa liian suureksi ei voida

estää edes pintapainetta pienentämällä.

Pääosa maaperätieteilijöistä on päätynyt

siihen tulokseen, että suurimpien pellolla

liikkuvien koneiden massa on tässä

suhteessa jo nyt ylittänyt riskirajan.

Muut viljelytekniset parannukset nostavat

satotasoa kuitenkin siten, että

tiivisty-misen haitat tulevat hitaasti näkyviin

sadossa. Toisaalta tämä on onni,

mutta toisaalta melkoinen riski, sillä

jankko tiivistyy joka tapauksessa, ajokerta

ajokerralta. Tiivistyminen haittaa

maan vesitaloutta ja juurten kasvua,

mitkä ovat sadonmuodostuksen keskei-

6 www.valtra.fi


siä osatekijöitä. Pahinta tässä kaikessa

on se, että jankon

tiivistymistä on hyvin vaikea

korjata. Em. syystä tulevaisuudessa

hieman pidemmällä

aikavälillä koneiden

painon kasvun pysäyttäminen

työsaavutusta,

työn laatua ja kuljettajan

työympäristöä huonontamatta

nousee merkittäväksi

haasteeksi traktori- ja

maatalouskoneteollisuudelle.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi

paluuta vanhaan

“piikkilangankiristäjän” ja “hiirenharmaan”

aikakauteen ei kuitenkaan ole.

Ratkaisuksi tähän on visioitu

kuljettajattomia traktoreita, joista ensimmäisiä

prototyyppejä on jo nähty alan

näyttelyissä. Nämä keveät peltorobotit

liikkuvat työssä joko itsenäisesti esim.

GPS:n perustuvan automaattisen ohjausjärjestelmän

avulla tai seuraten

ohjelmoidusti “orjina” kuljettajan ajamaa

“isäntätraktoria”.

Tulevaisuus on täynnä mielenkiintoisia

haasteita ja mahdollisuuksia. Suomi on

valinnut viisaasti selviytymisstrategiakseen

tiedon ja siihen perustuvan osaamisen.

Tämä heijastuu selvästi myös

maatalouteen ja siinä käytettävään teknologiaan.

Tiedosta tulee jatkossa entistä

keskeisempi tuotannon tekijä. Tästä

syystä myös maatalouskoneisiin on

saatava entistä enemmän tietoa ja tiedon

käsittelykykyä. Koneet ja laitteet

muuttuvat erillisistä koneista tuotantoprosessin

osaksi. Tällainen toimintamalli

edellyttää kovaa osaamista ja tilan,

kauppiaan ja tehtaan välillä syvää

luottamukseen perustuvaa toimintamallia,

jota vanha tuttu sana asiakassuhde

ei riitä kuvaamaan. Suhteen on kehityttävä

yhteistyöksi, kumppanuudeksi,

jossa yhdessä avoimesti pohditaan,

millä menetelmällä ja millaisia koneita

käyttäen päästään parhaaseen tulokseen.

Kauppias muuttuu myyjästä konsultiksi.

Tässä onnistuminen edellyttää,

että kauppias ja valmistaja tuntevat ja

ymmärtävät perusjuuria myöten asiakkaansa

tarpeet ja pystyvät yhdessä hänen

kanssa kehittämään niihin ratkaisun.

Tästä syystä niin tuotekehityk-sessä

kuin muussakin toiminnassa keskeisen

ohjenuora on: mitä hyötyä tästä on asiakkaalle.

Valtra Team • 1/02

VALTRA-BONUKSET VUONNA 2002 MTK:N JA SLC:N JÄSENILLE

Traktoribonus

Valtra Oy Ab on tehnyt traktoribonustarjouksen MTK:n ja SLC:n

jäsenille, jotka ostavat uuden Valtra-traktorin vuonna 2002 ja

Tulevaisuuden haalarit -bonustarjouksen jäsenille, jotka aloittavat

yritystoiminnan vuoden 2002 aikana.

Bonuksia on jaettu vuodesta 1992 lähtien yhteensä 4,6 miljoonaa

euroa. Vuoden 2001 traktoribonukset (Valtra 2001-polkupyörä)

jaetaan tämän vuoden huhtikuussa. Haalaribonuksia jaetaan

ympäri vuoden.

Traktoribonukseen ovat oikeutettuja kaikki MTK:n ja SLC:n jäsenet,

jotka ostavat uuden Valtra-traktorin vuonna 2002. Vuoden aikana

kauppakirjan allekirjoittaneet saavat bonuksen.

Bonuksen arvo riippuu vuonna 2002 rekisteröityjen

Valtra-traktoreiden määrästä /ANHK 1-12 kk) seuraavasti:

Valtra-rekisteröinti Bonus/traktori

1600 traktoria 100 euroa •

1800 traktoria 150 euroa •

2000 traktoria 200 euroa•

2300 traktoria Superbonus

Rekisteröinnin jäädessä alle 2300 bonuskortin summan voi käyttää

kylpylälomaan kevään 2003 aikana (kohteita eri puolella Suomea).

Kun 2300 rekisteröintiä täyttyy, otetaan käyttöön Superbonus.

Bonuksen saaja on tällöin oikeutettu suomalaiseen Valtra 2002polkupyörään

(emännän tai isännän malli, nuorisopyörä tai

kuntopyörä). Superbonuksen arvo on n. 500 euroa •.

Yhteinen bonusten luovutustilaisuus järjestetään vuonna 2003

Valtra Oy Ab:n asiakaspalvelukeskuksissa.

Tulevaisuuden haalarit

Sukupolven vaihdoksen tekevät tai aloittavat yrittäjät saavat

Tulevaisuuden haalarit –bonuksena suomalaiset, laadukkaat

työhaalarit. Bonuksen saa seuraavilla ehdoilla:

a) tekee sukupolvenvaihdoksen tai aloittaa

yritystoiminnan vuoden 2002 aikana

b) ilmoittaa Maaseudun Tulevaisuuden/Landsbygdens

Folkin ”Uusia yrittäjiä” –palstalla

sukupolvenvaihdoksesta tai yritystoiminnan

aloittamisesta. Ilmoitus on maksuton.

c) on MTK:n/SLC:n jäsen tai jos ei, niin liittyy MTK:n/SLC:n

jäseneksi.

Lisätietoja:

Valtra Oy Ab toimittaa haalarit suoraan bonuksen ehdot täyttäville.

- järjestöpäällikkö Jyrki Wallin, MTK, puh. 040-523 3864

- toiminnanjohtaja Tage Ginström, SLC, puh. 0400-601 510

- markkinointijohtaja Arto Tiitinen, Valtra Oy Ab, puh. 020

55 0688

7


Työergonomia on ollut varmasti

paras vauhdittaja traktorin taakseajo-ominaisuuksien

kehittymiselle.

Valtra Twin Trac kulkee tämän

kehityksen kärjessä. Kunnollisella

taakseajolaitteella saadaan hyödynnettyä

tehokkaasti traktorin peräpään

vahvempi akselikantavuus,

hydrauliikka ja voimanotto. Ja mikä

tärkeintä: kuljettajan työolosuhteet

ovat Twin Tracilla omassa

mukavuusluokassaan.

Taakseajovarustelu tarjoaa

lisää työulottuvuuksia ja -tehoa

Taakseajolaitteella työkone on aina erittäin

hyvin kuljettajan näkökentässä.

Tässä on suurenmoinen ero verrattuna

esim. edessä olevaan kuormaimeen,

niittokoneeseen tai trukkihaarukkaan.

Kuljettajan hyvä työasento ja suora

näköyhteys työkoneelle tuottavat tähän

lisävarusteluun panostettua lisähintaa

takaisin reippaaseen tahtiin suuremman

työsaavutuksen muodossa. Säästyvää

terveyttä ja työmukavuutta ei voi edes

euroina mitata.

Taakseajolaitevarustelulla Valtrasta saa

oikeastaan varsin vähällä rahalla todellisen

monitoimikoneen. Twin Trac taakseajovarustelu

on saatavana HiTech -,

Mezzo - ja Mega -malleihin. Vain 100-sarja

joutuu tyytymään perinteiseen.

Järeän kourakuormaimen käytössä Valtran ohjaamon ominaisuudet erottuvat

muista. Tavallisesta maataloustraktorista saadaan sopivasti varusteltuna

ergonominen ja tehokas työyksikkö.

Tapani Brofeldt on todellinen monitoimiyrittäjä.

Välillä Valtrankin ajo sujuu kravatti kaulassa.

- Insinööritaidon ja maatalouden yhdistäminen kiehtoo minua.

Terve maalaisjärki on tärkeää. Ikävin puoli tässä on ajankäytön hallinta.

Valtra Twin Tracilla sujuu

Valtran ohjaamossa on tunnetusti hyvät

tilat myös ”takaperin” ajoon. Istuin pyörähtää

nahistelematta täydet 180 astetta.

Ratti on sijoitettu kätevästi ohjaamon

takakulmaan. HiTechin suunnanvaihtovipu

on Valtran malliin totutulla paikallaan

vasemmalla puolella ratin alla. Normaalit

polkimet takana ovat istuimeen

nähden oikein sijoitetut.

Twin Trac -varustelu ja sen sijoittelu ei

mitenkään häiritse muita toimintoja.

HiTech Twin Tracissa on HiTech-näyttö

myös ohjaamon takapilarissa. Siinä ilmenee

mm. käytössä oleva DPS pikavaihdealue,

voimanoton toiminta, ulkolämpötila

ym.

Twin Tracin monipuolisuus realisoituu

hyvin monessa työtehtävässä. Tehokas

heinän niitto, käärintä, rehun siirto, lumityöt

ja muut puskutyöt sekä

kuormaukset käyvät varmasti hyvinä

esimerkkeinä. Myös metsäurakoinnin

moni ammattilainen on mieltynyt taakseajolaitteiden

lisäominaisuuksiin; siirtyminen

puulta tai kasalta toiselle käy todella

vaivattomasti.

Totuuden nimessä pitää todeta, että

työkoneiden ”kaksipuoliset” käyttövalmiudet

rajoittavat vielä Valtra Twin

Tracin maksimaalista hyväksikäyttöä.

Kehitys kulkee kuitenkin hyvää vauhtia.

- Sopivia tehokkaita työkoneita olisi kyllä

tarjolla Euroopassa, mutta niiden maahantuojat

eivät tunnu olevan halukkaita

8 www.valtra.fi

Kuvat: Juhani Rahkonen


tällaisten mallien tuonnin aloittamiseen.

Kokonaisuutena ottaen taakseajolaitteella

saadaan lisää käyttötunteja

traktorille, sanoo Valtran markkinointijohtaja

Arto Tiitinen.

- Viime vuonna toimitimme jo reilut viisikymmentä

taakseajolaitetta Suomeen,

kuitenkaan niiden osuus ei ole vielä mitenkään

iso. Vientiin meni suunnilleen

sama määrä kuin kotimaahan. Juuri

HiTechin myötä taakseajolaitteiden menekki

lähti kasvuun, sillä suunnanvaihto

käy siinä niin kätevästi.

Monitoimiyrittäjän Twin Trac

Tapani Brofeldt Hämeenkoskella Päijät-

Hämeessä on todellinen monitoimiyrittäjä.

Diplomi-insinöörin koulutuksella

hän viljelee viljaa yli sadalla hehtaarilla.

Hän on Mäkelän sukutilan viides isäntä.

Tämän lisäksi hän toimii mittavan luokan

lämpöyrittäjänä. Oman tilan hakelämmityksen

lisäksi yritys lämmittää nyt

kahta laitosta, ja kolmas on valmistumassa.

Toiminta on kokonaisvaltaista, tili

tulee tuotettujen megawattituntien mukaan.

Brofeldtin yrittäjyyden kolmantena,

vaan ei vähäpätöisimpänä osana on

insinööritoimisto Broftan pyörittäminen.

Siinä keskitytään pk-yritysten ja

maatalouksien keittämistoimintaan.

Brofeldtin Valtrat HiTech 110 hv ja 6400

Valtra Team • 1/02

100 hv ovat pitkän linjan Ford-talon ensimmäiset

Valtrat. Metsäkäytön ominaisuudet

toivat uutta traktoriväriä taloon.

- Ohjaamo, taakseajolaitteet, maavara ja

sileä alusta sekä etukuormainkäytössä

oikeuksiinsa pääsevä turbiinikytkin olivat

tärkeimmät perusteet Valtran tulolle,

kertoo yrittäjä itse.

Puuenergian tuotannon tehtävien

helpottuminen oli kriteerinä Twin Traciin

investoinnille. HiTech 110 hv on varustettu

takasiltasovitteisella Patruuna 875

kuormaimella. Kun siihen lisätään

Normetin CH260 hakkuri varustettuna

Säätötulen hydraulisella 3,5 metrin

hihnasyöttökuljettimella, syntyy rangasta

polttoenergiaa jo ”laitosvauhdilla”.

- Kuormauksen ja haketuksen pikku-

Puolitoistavuotias Santeri on päivisin mummin ja papan silmäterä.

siirrot ilman työasennon muutoksia

käyvät nyt mukavasti tämän Twin Tracin

ansiosta, kiittelee Tapani Brofeldt. Vuoden

2000 HiTechiin oli kertynyt joulukuun

alkuun mennessä noin 850 tuntia.

Viime vuoden Valtra 6400 on varustettu

Valtra 960 kuormaimella.

Etukuormaintraktorille on omat monipuoliset

tehtävänsä tällaisessa monen

toimen maametsätalousalan yrityksessä.

- Valtran yksilöllinen tehdasvarustelu on

merkin etu. Valtran huolenpito asiakkaasta

on ylivoimaista muihin merkkeihin

nähden, mietiskelee Brofeldt ääneen

Valtran strategiaa.

Juhani Rahkonen

“Luo oma Valtrasi”

Asiakastilaus

toiminut

kymmenen vuotta

Ajatus asiakkaiden ohjaamasta tuotannosta,

asiakastilausjärjestelmästä, lähti

liikkeelle 1990-luvun alussa, kun koko

maailman traktoriteollisuus oli kriisissä

ja tuskasteltiin suurten varastojen kanssa.

Nykyään Valtran Suolahden tehtaan

kiistämätön kilpailuetu on asiakastilausjärjestelmä,

jota on kehitetty 10 vuoden

ajan.

Asiakastilausjärjestelmä on sinänsä

yksinkertainen. Ostohetkellä asiakas

yhdessä Valtran myyjän kanssa määrittelee

omien tarpeidensa ja kehitysnäkymiensä

mukaan sen, mitä ominaisuuksia

ja varusteita traktoriin tulee.

Tilaus lähetetään tehtaalle, minkä jälkeen

kyseisen traktorin materiaalinhankinta

käynnistyy.

Asiakkaan kannalta on tärkeää, että

hän saa juuri omiin käyttötarpeisiinsa

sopivan traktorin, joka on käyttövalmis

heti. Asiakas ostaa, mitä tarvitsee, mikä

hillitsee kustannuksia.

Asiakastilaus on edullinen molemmille

osapuolille. Valmistaja ei tarvitse lyhytaikaisia

ennusteita tuotannosta, vaan

tilauskirja kertoo, millaisia tuotteita valmistetaan.

Siksi puolivalmisteisiin

sitoutuvaa pääomaa voidaan vähentää.

Myös muissa Pohjoismaissa asiakastilaukset

muodostavat valtaosan toimituksista.

Muualla Euroopassa toimintakulttuuri

perustuu myyntiin varastosta,

mutta Valtran asiakkaat ovat alkaneet

arvostaa oman tilan tarpeista lähtevää

varustelua. Toisaalta tämä toimintatapa

mahdollistaa ostajan löytämisen asiakkaan

vaihtotraktorille uuden traktorin

toimitusajan kuluessa.

Valtra on ottanut asiakastilauksen korostamisen

vuoden 2002 kantavaksi

teemaksi, jolle on kehitetty kansainvälinen

ja helposti ymmärrettävä nimi, á la

carte. Tämä makujen maailmaan liittyvä

termi antaa mielikuvan valinnanvapaudesta

ja hyvästä palvelusta.

9


Kuva: Visa Vilkuna

Jo 25.000 kinkkua

joulupöytään

Tuija ja Timo Autio ovat tuottaneet

porsaita Jalasjärvellä viitisen vuotta.

2500 possun vuosivauhdilla Aution

sikala on varmistanut noin 25.000

suomalaistaloudelle taatusti laadukkaan

kotimaisen kinkun joulupöytään.

- Olin aiemmin töissä Atrialla

Nurmossa ja siellä minä aloin toden

teolla ymmärtää kotimaisen elintarvikeketjun

tärkeyden. Laadukas

liha tuottajilta kuluttajille vaatii

vastavuoroisesti myös laadukkaat

kotimaiset tuotantopanokset niiden

valmistajilta viljelijöille. Vasta näin

toimien voidaan hyvällä omalla

tunnolla puhua reilusta pelistä,

kiteyttää Timo Autio ajatuksensa

kotimaisuudesta.

Valtran valoisassa ja tilavassa ohjaamossa on turvallinen istumapaikka nuorelle isännälle.

Timo Autio kertoo siirtyneensä tilalle

vaiheittain. Nuorena poikana ukin tilalla

tuli olluksi traktorihommissa kiireaikaan.

Silloin hommat hoideltiin vuoden 1966

vuoden mallia olevalla Valmet 565:lla.

Vuonna 1990 Timo osti tilan itselleen ja

vuodesta 1994 alkoi sikalan pito. Voimallisempi

kehitys pääsi vauhtiin kolme

vuotta myöhemmin, kun isäntä jäi pois

vieraan töistä. Valmetien ja Valtrojen

määrä on kasvanut, tällä hetkellä tilalla

on 1995 mallinen Valmet 6600, 105 hv ja

kevättöille ehtinyt etukuormaajalla varustettu

Valtra 6400, 100 hv.

Etukuormaajalla stokerin säiliö täyttyy

näppärästi ja kun kuormaajan hyödyntämistä

miettii laajemminkin, sille löytää

yllättävän paljon käyttökohteita. Työ

joutuu ja selkä säästyy.

Kotoinen kasvattaa

Aution siat kasvavat kokonaan kotovaraisella

rehulla. Tilalla on peltoa

vuokramaineen sen verran, että rehu

riittää eikä lietteen levityksessäkään tule

ongelmia.

- Tarkoitus olisi laajentaa sikalaa, jos vain

saa luvat kuntoon. Nykyään tahtoo ottaa

aikaa, kun rakennushanke täytyy kierrättää

niin monella taholla ja naapureillakin

on siihen melkoinen sananvalta,

miettii Timo Autio tilansa tulevaisuudesta.

Kotimainen laatuliha ja kotimaiset

koneet saavat luontevan jatkon tilan

lämmitysjärjestelmästä. Hakkeella ja

turpeella toimiva stokerijärjestelmä lämmittää

tuotantorakennusten ja pajan

lisäksi asuintalonkin.

- Osittain lämmitysjärjestelmän vuoksi

minä Valtraan päädyin. Traktori on tosi

nopea maantiellä ja sillä voi surutta ja

ilman erikoivarusteluja poiketa metsään

lämmitysenergian ja kotitarvepuun hakuun.

Monipuolisuus on sellainen valtti,

jota ei koskaan arvosta liikaa.

Lietteenajossa tarvitaan välttämättä

kolmea traktoria. Yksi sekoittaa ja

pumppaa, toinen ajaa kuormia pellolle ja

kolmas kyntää lietteen heti maahan. Näin

ravinteet tulevat paremmin hyödyksi eikä

hajuhaittojakaan pääse pahemmin tulemaan.

Ketterä sataheppainen

Timo on tyytyväinen traktorivalintoi-

hinsa. Sadan hevosvoiman nurkilla olevat

nelisylinteriset koneet ovat voimakkaita

ja ketteriä. Käteen sopivilla ja

ergonomisilla koneilla jaksaa tehdä

pitempääkin päivää. Ja päiville tahtoo

tulla pituutta, sillä Timo urakoi jonkin

verran Valtroillaan.

- Vähäisen urakoinnin ohella harrastamme

muutamien lähialueen viljelijöiden

kanssa vastavuoroisuutta traktoritöissä.

Yksi äestää ja toinen kylvää

isomman alueen kerrallaan ja ruiskutushommakin

on järkevämpää tehdä yhteistyössä.

Valtran asiakastilausjärjestelmällä

traktoriaan hankkiva voi räätälöidä koneensa

mieleisekseen. Jos tilan töistä

selviää muutamilla valinnaisvarusteilla,

Valtran valikoimasta ne on helppo

rastittaa tilauslomakkeeseen. Ja kone

tulee sovittuun aikaan itse kunkin

tarvitsemilla varusteilla.

- Luotettavuus, räätälöitävyys ja markkinoiden

ylivoimaisesti kattavin huoltoverkosto

ovat seikkoja joita todellinen

traktorinkäyttäjä osaa arvostaa.

Visa Vilkuna

10 www.valtra.fi


- Ei ole iskää oikein viime päivinä

kotona näkynyt, 5-vuotias Oskari ja

10-vuotias Jere Kotamäki tuumaavat.

Ja oikeassa ovat, sillä tammihelmikuun

vaihteen lumipyryt ovat

pitäneet yrittäjä Jorma Kotamäkeä

lumitöissä vuorokaudet ympäriinsä.

- Yhtenä yönä ajoin 600 kuutiota

lunta. Keikkojen määrä on helppo

laskea, sillä peräkärryn lavalle

mahtuu kymmenen kuutiota lunta.

Petäjäveden keskustassakin on

pitänyt käyttää auraa, sillä lunta on

niin paljon, että penkat eivät enää

anna auralle myöten, Kotamäki

kertoo.

Jämsänveden rannalla sijaitsevan komean

talon pihaan on parkkeerattu kaksi

CaseIH-traktoria. Molemmat on hankittu

Valtran kautta, pienempi 4230 vuodelta

1996 vaihtopörssin välityksellä ja

järeämpi 5150 vuosimallia 1998 suoraan

Valtran varastosta Suolahdesta.

- Etsin tietyn tyyppistä traktoria. Valtran

Ismo Kauppinen sanoi, että tuossa olisi,

ja ehdotti, että menisin katsomaan konetta

entisen omistajan luo Laukaaseen.

Menin ja olin tyytyväinen näkemääni,

joten kaupat syntyivät nopeasti, Kotamäki

kertoo. Toisen vaihtokoneen, jälleen

Casen, mies osti lokakuussa

lumiurakointia varten.

Vaihtokoneista löytyy

huippuyksilöitä

Vieraasta merkistä huolimatta yrittäjä

Kotamäki on ollut uskollinen Valtralle:

- Asiat ovat sujuneet niin mutkattomasti.

Vaihtokoneen valitsin puhtaasti hinnan

vuoksi. Eikä kummankaan koneen kanssa

ole tullut pettymyksiä, mies kertoo.

- Jatkossa pienemmällä traktorilla

aurataan Petäjäveden kirkonkylällä,

isommalla hoidetaan ajoväyliä.

Valtra Team • 1/02

Kuva: Irene Pakkanen

Valtralle uskollinen,

vaikka vieraalla ajaakin

Isommalle koneelle pitäisi keksiä käyttöä

myös kesäksi, mutta suolle en sitä kovin

mielelläni veisi.

- Valtran puoleen voi kääntyä, vaikka ei

olisi Valtraa ostamassakaan. Puolet

vaihtokoneista on Valmetia tai Valtraa,

loput muita merkkejä, vaihtopörssistä

vastaava meklari Arja Pihlajasaari kertoo.

- Vieraiden merkkien osuus on kasvanut

sitä mukaa, kun Valtran markkinaosuuskin.

Myynnissä on jopa viisikymmentäluvun

malleja, tuoreimmat

ovat saman vuoden satoa. Kaikille

vaihtopörssiin tuleville koneille tehdään

kuntoarvio, meklari kertoo.

Auraus kuin taitoajoa

Kesken kiihkeimmän lumiurakan Kotamäeltä

petti lumiaura:

- Ei ollut aurassa vikaa, ajovirheen vuoksi

tuo särkyi, mies tuumaa rauhallisesti.

Aura saatiin korjatuksi pikavauhtia, joten

uudet pyryt saavat tulla. Lumikinoksista

ilmaantuu auran eteen kaikenlaista, potkuria,

pulkkaa ja polkupyöriä. Kaivonkannet

ovat ”löytötavaroista” tavallisimpia,

sähkökaapit onneksi ovat Kotamäen

mukaan kiitettävän hyvin merkityt.

- Varovaisuus on aina paikallaan. Joka

kerran, kun kone käy, katson tarkkaan,

että Oskari ja Jere eivät ole lähellä,

Jorma Kotamäki sanoo.

Koneet ja miehet kovilla

Runsasluminen talvi on laittanut niin

miehet kuin koneetkin koville, mutta

toistaiseksi molemmissa on riittänyt

puhtia:

- Kun tuon ison traktorin perään laittaa

lingon, varustus on paras mahdollinen.

Ainoa mitä isompaan koneeseen kaipaan,

on palarengas, vaikka aika hyvin

nuokin renkaat ovat pitäneet, Kotamäki

miettii.

Lumityöt ovat tunnetusti epäkiitollista

työtä: päivällä on puikittava liikenteen

seassa ja yöllä, kun työ kävisi monin

verroin nopeammin, ihmiset valittavat

metelistä. Jalkakäytävää lähdetään

auraamaan kahdesta sentistä lunta, tietä

neljästä:

- Ei noita ole näillä pyryillä pystynyt pitämään.

Traktoreiden kanssa pienestä pojasta

pelannut Kotamäki korostaa säännöllisen

huollon tärkeyttä. Hän vaihtaa

traktoreihinsa itse öljyt ja huoltaa pienet

viat, vaativammat remontit tehdään

tutulla korjaamolla. Ja koneet pidetään

puhtaana.

Irene Pakkanen

11


Sääskilahden Jani isovanhempien jalanjäljillä

Maausko tarttui mummolassa

Mukavaa, kun traktorimyyjä tulee ihan

tilalle opettamaan uuden traktorin

käyttöä, iloitsee Jani Sääskilahti

Torvisen Eskon asiantuntevasta ja

perusteellisesta opetuksesta.

- Ihan kaupunkilaispoika minä olen,

mutta mummolassa minuun tarttui

kova maausko ja etenkin eläimet

kiinnostivat niin paljon, että jo

armeijassa ollessani ostin tämän

Välikummun tilan Ranuan Toljan

kylästä, kertoo Jani Sääskilahti

päätymisestään lypsykarjatilalliseksi.

Janin vanhemmista molemmat olivat

maatalosta kotoisin, mutta kummankin

tie vei kaupunkiin töihin. Jani jatkoi perinnettä

ikään kuin vanhempien maataloussyrjähypyn

jälkeen ja viljelee tällä

hetkellä myös äitinsä kotitilan peltoja.

- Tervolan maatalouskoulun jälkeen menin

armeijaan ja siellä ollessahan minä

toukokuussa 97 tilan ostin. Vanhemmat

yhdessä veljieni kanssa kunnostivat

rapistumaan päässyttä tilaa sen kesän ja

kun syksyllä pääsin siviiliin aloin hankkia

vasikoita ja lehmiä navettaan.

Ammattitaito avainasemassa

Janin navetassa on tätä nykyä lypsyssä

reilut 20 lehmää ja kasvatettavat hiehot

päälle. Sonnivasikat lähtevät välitykseen,

sillä navettaan ei kunnolla mahdu lihaeläimiä.

Aivan tavallisesta karjasta ei

Välikummun tilan tapauksessa ole kyse,

sillä isäntä on heruttanut lehmänsä mahtavaan,

10.000 kilon vuosituotokseen.

- En minä kovin innokas konemies ole,

mutta navetassa kyllä viihdyn. Nyt, kun

pikkuveli Risto tuli oppisopimuksella

hoitelemaan konehommia, olen saanut

täysin keskittyä navettaan. Ja sehän

tuotti heti ensimmäisenä vuonna noin

1.400 kilon tuotoksen nousun lehmää

kohti, kertoo Jani Sääskilahti.

Yhtenä lenkkinä hyvään tuotokseen

Jani näkee konemiestenkin ammattitaidon,

sillä huippulaatuinen rehu vaatii

traktoriporukalta paneutumista ja huolellisuutta.

Konehommista vastaava Risto kertoo

tottuneensa Valtraan jo nuorempana eikä

syytä merkin vaihtoon ole ilmaantunut.

Kun kuski tietää, että kone ja huolto

pelaavat, tulee työhommissa turvallinen

olo.

Pitkään etsittiin

Välikummun tilalla on ennestään jo kaksi

Valmetia. Käytettyinä hankitut 604 ja 865

metsävarusteilla ovat palvelleet tilalla jo

useita tuhansia tunteja. Viime vuonna

alettiin etsi sopivaa vähän ajettua reilun

sadan hevosvoiman konetta raskaimpiin

peltotöihin. Siinä katseltiin vieraaseenkin

merkkiin, mutta kun sopivaa käytettyä

ei alkanut löytyä, rupesi uusi Valtra

tuntumaan turvallisimmalta ja kokonaistaloudellisimmalta.

110 hevosvoimainen

HiTech Valtra oli jo lähes päätetty, kun

Risto Sääskilahti päätti käydä kokeilemassa

syksyn koeajokierroksen uutuutta

(6750) 105 hevosvoimaista Eco Power -

mallia Tervolan maatalouskoulun pellolla.

- Sen verran mahtavasti ja äänettömästi

se satavitonen veti, että suosittelin

12 www.valtra.fi


Kuvat: Visa Vilkuna

Navetan tuloilla minä traktorin ostin.

Ja eihän sieltä navetasta tuloja ole,

jos hommaan ei keskity, kertoo Jani

Sääskilahti ja sanookin tutkivansa

melko tiiviisti erilaisia jalostusmahdollisuuksia

aina alkionsiirtoja

myöten.

Janille matalakierroskoneen hankintaa.

Ja kun minulla oli turvesuolta kokemusta

ilmastoidun koneen mukavuudesta,

valitsimme tulevaan Valtraan varustelistan

kärkeen ilmastoinnin, kertoo Risto

Sääskilahti 105 hv:n Valtran hankitaan

vaikuttaneista tekijöistä.

Ennen joulua tulleeseen koneeseen ehti

pyörähtää muutama tunti, kun Valtramyyjä

Esko Torvinen tuli opastamaan

tarkemmin HiTechin käyttöä. Sääskilahden

kohtuullisen hyvin varusteltu

kone vaatiikin ihan kunnollisen perehdyttämisen.

- Tosi mahtava systeemi tämä Valtran

perehdytys. Ensiksi annetaan käyttö-

Perehdytys on onnistunut, ja Jani voi

laittaa nimensä paperiin.

Valtra Team • 1/02

turvallisuusopastus lyhykäisesti luovutuksen

yhteydessä ja kun kone on ollut

jonkun aikaa talossa seuraa seikkaperäisempi

perehdyttäminen, jossa kaikki

vivut ja napit käydään tarkkaa tehden

läpi. Ja kaiken kruunaa HiTechin ostajien

kurssi traktoritehtaalla, ihastelee Jani

Valtran toimintatapaa.

Asiakasräätälöidyissä koneissa on sen

verran paljon erilaisia varusteita, että

kunnollinen perehdyttäminen on paikallaan.

Ostotilanteessa ei aina voi olla

varma tietyn laitteen toiminnasta, mutta

kun sen sitten traktorimyyjän opastuksella

saa kokeilla omalla pihallaan, oppiminen

on taattu. Kun kone käydään

kunnolla läpi, traktorinkäyttäjä pääsee

heti alusta alkaen hyödyntämään uuden

Valtran ominaisuuksia sataprosenttisesti.

Visa Vilkuna

13


Valtran runko-ohjatusta kunnallistekniikan

monitoimikoneesta

Citystä oli varsin luonnollista, ja

odotettuakin ottaa linkun monet

edut käyttöön myös maataloustraktoriin.

Syntyi Agri. Enolainen

Veijo Koponen vaihtoi kaksi traktoriaan

yhdeksi runko-ohjatuksi 120 hv

Valtra HiTechiksi. Koneurakoitsijan

Agrin tuntimittari lähestyy jo

kahdeksaa sataa.

- Siirtyessäni muutama vuosi sitten

viljelyhommista ja karjanpidosta

koneurakointiyrittäjäksi ajattelin pyrkiä

sellaiseen ratkaisuun, että yksi mies

pärjäisi urakointipalveluja tarjotessaan

yhdellä traktorilla tähänastisten kahden

sijasta.

Koposen Valtra HiTech 8550 ja MF 3060

vaihtuivat 2001 aikana yhdeksi runkoohjatuksi

120 hv Agriksi, joka tuli taloon

lokakuussa. Agrin valinta oli hänen

tilanteessaan helppoa. Ainoan traktorin

pitää tarjota mahdollisimman tehokkaat

etukuormainominaisuudet, ja sillä pitää

päästä metsässä tositoimiin. Lokakuusta

tammikuun loppuun tuntimittari oli

kiertänyt jo pitkälti yli 700 h.

Nöyrä ja nopea etukuormaimena

- Yhtenä merkkikohtaisena ratkaisijana

on metsäajo. Valtrassa on hyvä maavara

ja tasainen, suojattu pohja. Myös Valtran

ohjaamo on parhaiten hyödynnettävissä

metsäajossa, juttelee puhelias enolainen

Veijo Koponen ilman toimittajan turhia

välikyselyitä.

Joensuun yläpuolella Enossa on aina

lumiset talvet. Jutun tekohetkellä tammikuun

lopussa Pohjois-Karjalassa oli lunta

noin 80 cm. Veijon arvion mukaan

maaliskuussa maata peittää reilusti yli

metrin valkoinen vaippa.

Koponen pitää paikkoja puhtaana

lumesta lingon ja etukauhan voimin.

Kunnan väylät, koulujen pihat, yksityistiet

ja kolmisenkymmentä omakotitalon

pihaa sekä metsäautotiet pitävät Koposen

ja Valtra Agrin kiireisinä.

- Kyllä HiTech, runko-ohjaus ja kyynärnojasta

pehmeästi hallittava etukuormain

kaikki yhdessä tekevät

kuormaintyön joutuisaksi. Linkku on

vaan niin notkea käsitellä eikä nyt tarvitse

varoa sitä kauhalla kolhimista. Lumilenkki

sujuu nyt Agri-aikaan selvästi

nopeammin kuin ennen.

Veijo Koposen työhuone on hyvin

varusteltu, niin kuin yli 2000 tunnin

vuosikertymällä pitääkin.

Suunnanvaihto on kätevästi ratin alla

vasemman käden sormien hallinnassa.

Etukuormaimen Electrodrive-hallinta on

oikean kyynärnojan jatkeena.

Täydellinen taakseajolaitteisto on Veijon

mielestä pakollinen tosimielisessä

metsäajossa.

Runko-ohjatulla

Agrilla ehtii

enemmän

Teollisuusmallin Agri etuakseli on

varustettu myös jäykistyksellä, joka

vakavoittaa kuormaustyötä. Työvaloja

on asennettu eteen - taakse urakointivaatimusten

mukaisesti.

Peruutussummeri on turvavaruste

pihoissa, ja se on helppo sulkea

katkaisimella pois toiminnasta metsäajossa;

karhuille ja hirville ei tarvitse

töräytellä.

Metsässä takaperin linkussa

Siirtyminen lumityöurakoijasta metsäasentoon

sujuu helposti ja nopeasti.

Pikakiinnitteinen etukuormain irti, linko

irti pikakytkentäkourista, ja peruutus

kuormaimella varustetun metsäperävaunun

eteen. Metsävaunu on varustettu

omalla hydrauliikallaan, joten

kiinnitys ei ole juuri tavallista perävaunua

kummempaa.

Taakseajolaitteet ovat Koposelle tutut jo

14 www.valtra.fi

Kuvat: Juhani Rahkonen


Runko-ohjattu Agri on parhaimmillaan ahtaissa paikoissa kuormaustehtävissä.

Se tuntuma pitää itse kokea. Lunta oli kertynyt Koposen pihamaalle ihan

näytöstyyliin.

Koponen ja Valtra Agri joutuvat välillä vähän lumisempaankin paikkaan. Järven

rantaan joensuulaisen mökille on saatava väylä auki rakennustarvikekuljetukselle.

Koko Valtran maavara on käytössä.

HiTech 8550 ajoilta.

- Se on kerrassaan välttämätön varustelu

tosimielisessä metsäajossa. Siirtymiset

kasalta toiselle käyvät nyt aina samassa

istuma-asennossa; takana kun ovat

HiTech-suunnanvaihto, normaalit

polkimet, ratti ja vielä se HiTech-näyttö.

Runko-ohjaus antaa oman maastokelpoisuuslisänsä

metsässä. Pahassakin

Valtra Team • 1/02

paikassa ja syvässä lumessa sillä pääsee

eteenpäin sopivasti linkkua hiertämällä.

Molemmat varustelut - sekä taakseajo

että linkku - vaativat kyllä oman metsäajo-opettelunsa,

mutta ovat nyt mainiona

apuna työn joutuvuudessa.

Juhani Rahkonen

Tämä on

Agri

Mitä on sitten Valtra Agri? Tavallisesta

Valtran HiTech 2.0:sta on tehty runkoohjattu

Agri korvaamalla moottorin ja

vaihteiston välirunko jykevällä metsäkoneista

tutulla nivelrungolla. Tämä

välinivel pidentää Valtran akseliväliä 32

cm. Eturungossa on 80 litran säiliötila

polttoaineelle tai hydrauliöljylle,

asiakkaan tarpeen mukaan. Takaosassa

on 135 litran polttoainesäiliö.

Tarjolla on kolmea nelisylinteristä Agri –

teholuokkaa 100-110-120 hv. HiTech ja

Delta Powershift takaavat sen, että

kuljettajalla on käytössään mitä nykyaikaisin

voimansiirron hallinta.

Hydrauliikkapuolella vaativampaan

käyttöön on valinnaisena tarjolla 132 tai

156 litraa tuottavat säätötilavuuspumput.

Runko-ohjaus tarkoittaa entistä

ketterämpää traktoria. Agrin kääntöympyrän

läpimitta on vain yhdeksän

metriä, mikä on todella niukka luku yli

100 hv traktorille. Linkun hieman pidempi

akseliväli tuo oman lisämukavuutensa

maantieajoon. Runko-ohjatun Valtra

Agrin etu- ja takapyörät kulkevat

käännöksessäkin samaa jälkeä, mikä

olisi etu esim. kasvinsuojeluruiskutuksissa.

Agrin edut pääsevät valloilleen parhaiten

etukuormainkäytössä. Ketteryys ja

kuormaimen ”tiukka” hallittavuus tekevät

työstä nautinnollisen. Eturungon

mukana kääntyvä kuormain tuo aivan

uusia ulottuvuuksia etukuormaimen

tehokkaaseen käyttöön.

Runko-ohjattu Valtra Agri on markkinoiden

monipuolisin ja aikaansaavin

traktorimalli. Näin uskallamme sanoa.

Maataloustraktorin ja pyöräkuormaimen

parhaat ominaisuudet on yhdistetty

tässä kohtuuhintaiseen monen toimen

traktoripakettiin, jota on lisäksi helppo

varustella omien vaatimusten mukaan.

15


Valtra suorastaan

hurmasi

saksalaisarvostelussa

Lähes 3500 saksalaista traktorinomistajaa

kertoi omat mielipiteensä

arvostetun Top Agrar lehden

mielipidekyselyssä, jonka tulokset

lehti julkaisi 11.2001 numerossaan.

Kymmenen valitun merkin joukossa

oli myös Valtra. Suomalainen pääsi

heti kärkikastiin.

Top Agrar arvosteluryhmässä olivat

mukana Valtran lisäksi tässä suuruusjärjestyksessä:

Fendt, John Deere, Deutz-

Fahr, New Holland, MF, Case-Steyr, Case

IH, Renault ja Same. Kymmenen merkkiä

kattoivat kaikkiaan 150 traktorimallia.

Valtralle puolet ykkössijoista

Kaikkien traktoreiden keski-ikä oli 2,9

vuotta (Valtra 2,8). Keskiteho oli 113 hv

(112). Tunteja oli kertynyt mittariin 1504

(1672), mikä on vuotta kohden 526.

Valtralla ajetaan tämän tutkimuksen

mukaan Saksassa 586 h.

Suomalaisen Valtran nimi oli keulilla

lähes jokaisessa tutkimuskohteessa.

Ryhmän parhaat arvosanat tulivat näissä

arvostelukohteissa: moottori, eniten

traktoreita ilman mitään korjauksia, vähiten

korjauksesta johtuvia seisokkipäiviä,

pienimmät korjauskulut, asiakaspalveluhuolto,

hinnan ja suorituskyvyn suhde

sekä halu pysyä merkissä seuraavaa

traktoria hankittaessa.

Tyytyväisiä omistajia,

vähän korjauskuluja

Arvosteluasteikko oli jaettu 1 – 5 (1=paras

mahdollinen arvosana/5=huonoin).

Viimeistely/työnjälki antoi Valtralle 1,7

pistettä. Moottorista Valtra sai parhaat

pisteet (1,6) ennen JD:tä (1,7). Valtran

suoritus-kyvyn ja hinnan suhteeseen

ollaan Saksassa hyvin tyytyväisiä;

ykköstila ennen NH:ia.

Hydrauliikan pisteparemmuus meni

kolmen tasajakoon (1,8) Valtra-Fendt-JD.

Vaihteiston toteutus ja toimivuus miellytti

Valtran kohdalla 2,1 pisteen edestä.

Tuhatta ajotuntia kohden Valtra oli selviytynyt

vikojen osalta selvästi parhaiten;

joka kolmannella (32 %) Valtralla ei ollut

yhtään vauriota tuossa ajassa.

Valtralle kertyi työstä poissaolopäiviä

tuhannen tunnin ajalta vähiten (1,9 pv)

yhdessä JD:n kanssa. Tuon tuntimäärän

korjauskustannukset olivat Valtralla selvästi

ryhmän pienimmät (368 mk/62

euroa €€€).

Kiitos ei portaattomalle vaihteistolle

Top Agrarin tutkimuksen yksi mielenkiintoinen

tulos oli: Omistajilta kysyttiin

halukkuutta hankkia jatkossa traktorinsa

portaattomalla vaihteistolla. Valtran

omistajista vain 16 % ilmaisi mieltymyk-

sensä tähän suuntaan.

Miksi Valtran omistajat eivät kaipaa sitten

tällaista ominaisuutta traktoriinsa?

Oikeaa ja tyhjentävää vastausta ei ole.

Valtran suorituskyky, moottorin vääntöominaisuudet

yhdistettynä voimansiirron

välityskykyyn pyörien kautta

vetotehoksi tuntuu vakuuttavan. Nykytaso

riittää vaativalle, ja taloudellisesti

ajattelevalle saksalaiselle Valtra-asiakkaalle.

Nelisylinterinen HiTech parasta

Valtraa

Mallikohtaisesti katsottuna 4-sylinterinen

HiTech sai vahvimmat kehut. Sen

käyttöominaisuudet arvostettiin korkealle

merkkirunsauden pulassa kylpevän

saksalaisen käyttäjäkunnan silmissä.

Tästä Top Agrar traktoriarvostelusta voit

lukea lisää lehden 11.2001 ja 1.2002

numeroista. Myös lehden internet tarjoaa

lisätietoa osoitteessa

www.topagrar.com.

Valtraa parhaimmillaan / Top Agrar

- Viimeistely ja työnlaatu

- Moottori

- Hinnan ja suorituskyvyn suhde

- Asiakaspalvelu / huolto

- Vähiten vioista johtuvia seisokkipäiviä

- Pienimmät korjauskulut

- Suurin halu pysyä merkissä

Juhani Rahkonen

16 www.valtra.fi


Vuonna 1951 alkanut kotimaisen traktorin

tuotanto koki varsinaisen läpimurtonsa

vuoden 1954 maatalousnäyttelyssä.

Saman vuoden syyskuussa Tourulan tehtaalta

lähti 2000. Valmet.

Nelisylinterisellä ja vajaan puolentoista

litran bensa/petrolikoneella ei traktorikisassa

pitkälle pötkittäisi. Varsin pian

Valmetin insinöörit huomasivat, että

menestys traktorimarkkinoilla vaatii katseen

suuntaamiseen dieselmoottoreihin.

Ja tavoilleen uskollisena Valmet luotti

jälleen suomalaiseen osaamiseen.

Vaikka piikkilangankiristäjää terästettiin

vuonna 1955 peräti 22 hevosvoimaiseksi

ja hydraulisella nostolaitteella varustetuksi

20:ksi, aika alkoi olla kypsä mallisarjan

huipulle tulevalle dieseltraktorille.

Keväällä 1955 Linnavuoressa aloitettiin

suunnitella omaa dieselmoottoria.

Alkuun kehitysyksikössä keskusteltiin

jäähdytystavasta, ruiskutustavasta ja

sylinteriluvusta. Mutta varsin pian kehitystyölle

löytyi yhteinen sävel, jonka tuloksena

tehtiin maailman edistyksellisin

dieselmoottori traktoriin. Valmet 309 D

tarjosi jotain mitä kilpailijoilla ei ollut:

kolme sylinteriä, märät putket, suoraruiskutus

ja kova 37 hevosvoiman teho saavutettiin

2000 kierroksella minuutissa.

Kun tämän moottorin ympärille tehtiin

Valmet 33 D, oli suomalainen traktoriteollisuus

ensimmäisen, mutta ei viimeisen

kerran yllättänyt kilpailijansa.

Valtra Team • 1/02

Ensimmäisen diesel-valmetin tehopainosuhde

oli hyvä, 1700 kiloa ja 37 hevosta.

Nostolaite nosti reilut 1300 kiloa

ja maavaraa oli niin, että kilpailijoita hirvitti.

Vaihteita löytyi 6 + 2 ja kun vielä

maantienopeuskin hipoi kolmea kymppiä,

oli selvää, että kolmikolmonen herätti

suurta kiinnostusta.

Mallin ensiesittely vuonna 1956 järjestettiin

juhlavasti Helsingin messuhallissa

ja kutsuvieraiden joukossa oli juuri valittu

tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin.

Heti alusta alkaen Valmetit joutuivat

kovaan testiin. 33 D:llä ajettiin tukkeja

Lapin suurilla konesavotoilla. Lapin kokemusten

rohkaisemana Valmet ja Hankkija

järjestivät metsäajonäytöksiä myös

Valmetin kotikulmilla Keski-Suomessa.

Vakolan testien loppuarvioinnissa todettiin

muun muassa: ”Käyttöominaisuuksiltaan

traktoria voidaan pitää olosuhteisiimme

hyvin sopivana.”

Lehdistö otti kotimaisen uutuuden

avosylin vastaan. Seura kirjoitti ”teräsjuhdasta”,

että ”ensi kevääksi Valmet on

varannut maanviljelijöille aimo yllätyksen,

raskastyyppisen dieseltraktorin.”

Kyntäjä-lehti kirjoitti puolestaan, että

”Vaikuttaa siltä, että vihdoin on saatu

kotimaassa oloihimme sopiva keskiraskas

traktorimalli…”

Viisikymmentäluvulla traktoreiden hinnat

nousivat välillä ripeästikin inflaatios-

Tiisseli

sen olla

pitää

ta sekä devalvaatiosta johtuen. Vuoden

57-58 vaihteessa Valmet 33:n kanssa saman

tehoisen, mutta toista sataa kiloa

painavamman Nuffield 3D:n sai noin

660.000 markalla ja kaksikymppistä

piikkilangankiristäjää 325.000 markalla.

Kotimaisen traktoriteollisuuden lippulaivasta

Valmet 33 D:stä sai pulittaa 535.000

markkaa eli karkealla matematiikalla laskien

vajaan parinkymmenen tuhannen

maitolitran myynnistä saatavalla tuotolla.

Vuonna 1958 kotimaisen traktorin historiassa

saavutettiin merkittävä rajapyykki:

10.000 Valmet valmistettiin ja se oli

tietysti Valmet 33 Diesel. Joidenkin lähteiden

mukaan kyseessä olisi ollut jo 359

malli. Joka tapauksessa juhlakone luovutettiin

juhlallisin seremonioin Järvenpään

maatalousnormaalikoululle.

Kaikkiaan Valmet 33 D mallia tehtiin 1537

kappaletta, joista osa vietiin Kiinaan ja

Brasiliaan. Vaatimattomasta valmistusmäärästä

huolimatta Valmet 33 Diesel oli

suunnannäyttäjä ja tienaukaisija kohti

tulevaisuuden maataloutta.

Lähteet:

Hannu Niskanen, Munktellista Valtraan

Olli j. Ojanen, Kotimaiset traktorit

Visa Vilkuna

Kuva: Visa Vilkuna

17


Power Partner

Valtra on valmistanut

traktoreita asiakkaan

tilauksesta jo 10 vuotta!

Juhlan kunniaksi

asiakastilauspäivät


Olet tervetullut perheesi kanssa tutustumaan myyntipisteissämme

palveluumme ja tuotteisiimme. Kerromme

sinulle samalla, miten vastaamme juuri sinun käyttötarpeisiisi.

à la carte asiakastilauspäivät viikoilla 11–12

Tapahtumat järjestetään klo 10.00–15.00

Etelä-Suomi

Kiinteistöpäivät / 10-vuotisjuhlat /

konepäivät

Ti 12.3. Mäkipuistontie 11, Pori

Pe 15.3. Juhanilantie 2, Vantaa

Pe 22.3. Kärsämäentie 49, Turku

Pe 22.3. Keskusojankatu 13, Tampere

10-vuotisjuhlat / konepäivät

Ke 13.3. Kivisenojankatu 13, Vammala

To 14.3. Jokilevo, Huittinen

Pe 15.3. Myllykuja, Virrat

Ma 18.3. Teollisuuskatu 22 A, Riihimäki

Ti 19.3. Turuntie 63, Loimaa

Ti 19.3. Salitunkatu 6, Salo

Ke 20.3. Valtatie 565, Liljendal

To 21.3. Peltokatu 5, Forssa

Pe 22.3. Luukkaankatu 2 B, Hämeenlinna

Itä-Suomi

Ma 11.3. Äijälänkatu 3, Lahti

Ke 13.3. Alaniitynkau 13, Lappeenranta

To 14.3. Kiesitie 3, Savonlinna

à la carte

- ominaisuudet ja varusteet

käyttötarpeesi mukaan

Pe 15.3. Korjalankatu 3, Kouvola

Pe 15.3. Peltotie 1, Kitee

Ma 18.3. Pamilonkatu 31, Joensuu

Ti 19.3. Kaapelikatu 4, Mikkeli

Ti 19.3. Porokylänkatu 23, Nurmes

Ke 20.3. Tiirankatu 2, Iisalmi

Ke 20.3. Traktoritehdas, Suolahti

To 21.3. Leppälammintie 1, Kuopio

Pe 22.3. Käsityökatu 39, Varkaus

Pe 22.3. Teollisuuskatu 22, Hamina

Länsi- ja Pohjois-Suomi:

Mukana Rote ja NHK-keskus

Ma 11.3. Tiklaksentie 3, Kauhajoki

Ti 12.3. Silmukkatie 15, Vaasa

To 14.3. Kahvitie 44, Kokkola

Pe 15.3. Ruutihaantie 11, Ylivieska

Ma 18.3. Kaarnatie 32, Oulu

Ti 19.3. Autoilijantie 6, Keminmaa

Ke 20.3. Alakorkalontie 9, Rovaniemi

To 21.3. Kitkantie 83, Kuusamo

Pe 22.3. Syväojankatu 7, Kajaani

Myyntipisteissä tarjoilua

Nyt kaupoille!

Lisätietoja saat soittamalla numeroon

02045 501

tai www.valtra.fi

Valtra on Partekin tuotemerkki


”Vapaapäivät häiritsevät

koneurakointia”

Forssassa Yhtymä Mikkolan isä

ja pojat osoittautuvat heti ensi

silmäyksellä viimeisen päälle innostuneiksi

yrittäjiksi. Oman ihan

kunnollisen kokoisen maametsätilan

lisäksi he pyörittävät mittavaa

koneurakointia; irtomassojen kuljetusta

kahdella liikenne-Valtralla,

kaivua, kuormausta, ja puhtaanapitoa.

Yhtymä Mikkolan toimialana on maatalous

ja koneurakointi. Risto Mikkola,

55 ja poikansa Petteri, 28 ja Jussi, 24

paahtavat positiivisella innolla, jollaista

yrittämistä on ilo katsella. Helpolla he

eivät leipäänsä ota. Kalustoa liikuttaa

isäntäväen lisäksi yksi ympärivuotinen

kuljettaja. Kesällä ryhmää täydentää pari

muuta kuljettajaa.

Mikkoloiden tila Forssan Koijärvellä tuottaa

kauraa ja ohraa noin 60 hehtaarin

alalla. Tilaan kuuluu suunnilleen saman

verran metsää. Kahdella isolla Valtralla ja

tehokkailla työkoneilla Mikkolat selviävät

viljatilan töistään nopeasti. Pääpaukut

kohdistuvat koneurakointiin.

Isä Mikkolan mielestä kotitilalla voisi

olla kolmaskin traktori. Petterin mukaan

näihinkin kahteen Valtraan kertyy liian

vähän tunteja. Maatilalla selvitään kahdella

traktorilla siksi, että nosto-, kaivuja

siirtoapua järjestyy yhtymän omalla

kaivurilla ja pyöräkuormaajalla.

Monipuolista massojen siirtoajoa

Yhtymä Mikkolan koneurakoinnin tehtävät

ovat moninaiset. Jäteveden puhdistamon

mädätetty liete levitetään sulan

maan aikaan 10 – 20 kilometrin säteellä

viljelijöiden pelloille. Talvella se kerätään

Talvella riittää polttoenergian siirtotehtäviä

Kiimassuon voimalaitoksella.

Petteri kuormaa noin 20 kuutiota kerralla

isä Riston perävaunuun. Valtrassa riittää

kuljetusominaisuuksia.

pelloille aumaan tai kompostointikasoiksi.

Massaa kertyy kuukaudessa noin 450

kuutiota. Mikkoloiden kaksi perävaunua

ottavat tämän sortin kuormaa 15 ja 17

mottia.

Loimi-Hämeen Jätehuollon erilaisten

jätteiden kuljetus on yksi merkittävä

urakanantaja. Vapon Forssan Energian

biovoimalaitoksen tuhkanajo tapahtuu

yhtymän Valtrojen vauhdittamana. Laitoksen

pääpolttoaine on puu, lisäksi

energiaa luovuttavat turve ja erilainen

jäte. Siirrettävää tuhkaa kertyy joka toisen

päivän ajoon noin 40 tonnia.

Kesällä kaupungin monet vihertyömaat

tarjoavat tehokkaille koneille maamassojen

siirtoa. Yhtymä levittää traktorikalustollaan

lisäksi kosteaa kalkkia metsäkoneen

alustalle itse tehdyllä vaunulla

noin 2500 – 3000 tonnia vuodessa.

Kahden Valtran lisäksi Yhtymä Mikkolalla

häärii kaksi Willeä, Volvo 50 pyöräkuormain

ja pyöräalustainen 14 tonnin Åker-

20 www.valtra.fi


man kaivuri. Forssan kaupunki, Forssan

Energia ja Loimi-Hämeen Jätehuolto ovat

tärkeimmät toimeksiantajat näille koneille.

Valtrasta 15 vuoden kokemukset

Mikkolat aloittivat maatilan ulkopuolisen

urakoinnin lumitöillä. Tosissaan urakointiin

lähdettiin 80-luvun alkupuolella.

Valmet 805 oli ensimmäinen kosketus

nykyiseen Valtraan. Sen jälkeen onkin

merkissä pysytty; 355-655-6300-6600-

8450 ovat kuuluneet yhtymän peruskalustoon.

- Valtra on luotettava traktori. Tälläkin

alueella näyttää urakointikalusto olevan

enimmäkseen Valtraa. Liikennetraktori

(50 km/h) on meille elintärkeä, laillista

nopeutta on enemmän, ja perävaunuun

voi laittaa kunnon kuorman, luettelee

Risto Mikkola.

Petteri jatkaa: - Ajovoimanotto, tai minä

sanon sitä maavoimanotoksi, on tärkeä

näissä vaunuhommissa. Valtra-huolto

pelaa hyvin, ja Valtra-myyjäkin (Erkki

Lonka) on tuttu. Valtraa ei ole myöskään

tärvelty liialla ja turhalla elektroniikalla.

Valtra Team • 1/02

3500 traktorituntia vuodessa

Yhtymä Mikkolan kaksi Valtraa kiertävät

mittareihinsa yhteensä noin 3500 tuntia

vuodessa, jota Petteri ei pidä ollenkaan

suurena määränä. Valtra 8550, - 98 mitta-

25 astetta on kylmän kuiva keli Forssassa.

Henri Seppänen pöllyttää ja höyryttää energialaitoksen takapihalla.

Kuvat: Juhani Rahkonen

Mikkolat pitävät kaupunkikonevarikkoaan samassa kiinteistössä Valtra-palvelukeskuksen

kanssa.

rissa oli tammikuun alussa 5800 tuntia.

Viime vuoden 8150:ssä oli tunteja tuolloin

2500. Molemmissa on luonnollisena

lisävarusteena ilmastointilaite.

Tuoreemmassa 8150:ssä on Aires -ilmajousitus.

Se saa Ristolta ja Petteriltä molemmilta

varauksettoman kiitoksen.

Riuskasti liikkuva liikennetraktori varustettuna

etujousituksella säästää itseään

ja kuljettajaa, ja lisäksi työsaavutus paranee,

koska kulkuväylien epätasaisuuksia

ei tarvitse niin kovasti varoa.

Yrittäminen innostaa

Yhtymä Mikkolan toiminnassa oli kova

tekemisen meininki joulun ja paukkupakkastenkin

aikaan, siksi vaikeaa oli

haastatteluhetken löytäminen. Petteri

sanookin nasevasti:

- Vapaapäivän jälkeen on entistä kovempi

kiire!

- Tykkään maataloudesta ja touhuamisesta

yleensä. Joskus tulee vaan tehtyä

turhankin pitkää päivää. Pojista tuo Petteri

ei osaa oikein pitää vapaata, nuorempi

Jussi osaa paremmin. Verotus on toinen

tekijä mikä rassaa yrittäjää, kertoo

Risto Mikkola lopuksi, ja molemmat hyppäävät

kiireesti Valtransa ohjaamoon 25

asteen paukkupakkasessa. Ajotehtävät

odottavat.

Juhani Rahkonen

21


Hannu aloitti traktorin etsinnän jo vuosi

sitten.

- Etsin traktoria lähinnä tilan raskaimpiin

töihin. Tärkeimmät hakukriteerit olivat

käyttötarkoituksen perusteella teholuokka,

noin 90-100 hevosvoimaa ja noin

40 000 markan hinta. Syksyllä kiinnostuin

David Brown 1690 sekä Case IH 1690

ja 1694 -mallisista traktoreista. Niissä oli

usein vähän käyttötunteja, ne olivat

nelivetoisia, ja hinta oli asettamani tason

tietämissä, muistelee Hannu hakuprosessiaan.

Internet oli Hannulle tuttu työväline. Jo

syksyllä 1999 Hannu löysi vaimolleen

vaihtoauton autohallinnon haku-

Myy traktorisi.

Osta toinen tilalle.

www.mascus.com

MAATALOUS KULJETUSKALUSTO

MAARAKENNUS MATERIAALINKÄSITTELY METSÄKONEET

Käytetyt työkoneet ja kuljetuskalusto

Traktorikaupat

yhdellä puhelinsoitolla

Nopeus on nettikaupan

valtti, tietää

Erkki Lonka

Forssasta.

koneelta. Hannun mielestä internet on

ylivoimainen hakukanava lehtiin nähden.

Lehdissä valikoima on suppea ja aikaa

kuluu.

Myyjän nopea reagointi tärkeää

- Sitten huomasin Mascuksen mainoksen

lehdestä. Mascuksen haku toimi mielestäni

johdonmukaisesti ja ennen kaikkea

nopeasti. En käyttänyt vahtikoirapalvelua,

vaan vierailin Mascuksen sivuilla

usein ennen kuin löysin etsimäni koneen.

Kiinnostava kone, 102-hevosvoimaisen

Hannu Mankinen löysi itselleen

traktorin Mascuksesta. Hannu on

ollut päätoiminen maanviljelijä

vuodesta 1983. Hänen peltopintaalaltaan

36 hehtaarin lypsykarjatila

sijaitsee Tyrnävän kunnassa

Ritokorven kylässä lähellä Oulua.

Tilalla viljellään muun muassa

säilörehua, kuivaheinää, ohraa ja

kauraa. Lypsäviä lehmiä on 13.

neliveto David Brown 1690, 2 500 käyttötuntia,

löytyi lokakuun lopussa. Myyjänä

oli Valtran myyntipiste Forssassa. Lähetin

Mascuksesta sähköpostikyselyn

konemyyjä Erkki Lonkalle. Tämä soitti

minulle välittömästi takaisin ja kaupat,

traktori kotiin kuljetettuna, tehtiin puolen

tunnin neuvottelujen jälkeen puhelimessa,

kuvailee Hannu kauppojen pikaista

syntymistä.

- Ennen sitä puhelua en olisi uskonut

ostavani traktoria sitä näkemättä. Erkin

antama vaikutelman ja asiantuntemuksen

ansiosta uskalsin näin toimia. Tuli

tunne, että häneen voi luottaa. Enkä ole

ostostani katunut, pikemminkin päin

vastoin.

Valtran traktorimyyjä Erkki Lonka pitää

tärkeänä nopeaa yhteydenottoa internetpalveluiden

kautta yhteyttä ottaneeseen

asiakkaaseen.

- Asiakkaalle pitää vastata välittömästi,

sillä hän on varmasti tosissaan ostamassa

konetta. Yleensä soitan heti ja lähetän

lisätietoja tarvittaessa sähköpostilla.

Kaupat tehdään nopeasti, mutta harvemmin

kuitenkaan heti puhelimessa, kertoo

kokemuksistaan Erkki Lonka Forssasta.

Hannu Mankisen mielestä kokonaisuus

Mascuksen ja Valtran kanssa asioidessa

toimi hyvin.

- Kiinnostus asiakkaan mielipiteestä

lämmitti mieltäni. Tuli sellainen tunne,

että asiakkaasta välitetään ja sen eteen

ollaan valmiita tekemään töitä. Palvelun

edelleen kehittäminen tuntuu myös olevan

mascuslaisille tärkeää, kiitteli onnellinen

traktorin omistaja Tyrnävältä.

22 www.valtra.fi


Pertti Kettunen

Elämää ja elämyksiä

Pääsin haravakonetta ajamaan, ison hevosen

vetämää, minä pieni arka kaupunkilaispoika.

Se oli minulle elämys, varmaan

yhtä suuri elämys kuin räminää ja

räiskettä tarjoavan tietokonepeli tämän

päivän pikkupojalle. Tunne siitä, että

osaa ja onnistuu jossakin uudessa ennen

kokemattomassa, on vahva riemun

tunne. Korkealta mäeltä näkee kauas.

Maisema edessäni etenkin, jos valo vielä

maalailee sen yksityiskohtia, on minulle

näinä päivinä elämys. Tila, valo, näkymä

herättävät toisenlaisia tunteita. Riemun

asemasta nousee rauhan ja yhteenkuuluvuun

tunne, olen osa maisemaa,

jota katson. Elämyksiä on monenlaisia.

Me kaipaamme elämyksiä, jostakin

syystä. Arkipäivän toistuvista rutiineista

emme niitä löydä. Emme vaikka olisimme

töissä huvipuistossa vuorisoradan

kuljettajana ja työksemme loisimme toisille

elämyksiä. Etsimme elämyksiä.

Elämyksistä on tullut kauppatavaraa.

Yhä useampaa tavaraa tai palvelusta

myydään elämyksellisenä ja elämyksiä

luodaan kauppatavaraksi.

Autoja ja kännyköitä, kaukomatkoja ja

maatilalomia, formulakisoja ja jääkiekkoa,

retriittejä ja itsetuntemuskursseja,

kaikkia myydään elämyksinä. Kaikissa

on elämyksellisyys osa myytävää kokonaisuutta.

Kaikki tarjoavat ja lupaavat

herättää meissä tunteita, elämyksiä. Äärimmilleen

vietäessä ihmiselle myydään

hänet itsensä, parempana ihmisenä vain.

Hänelle myydään rentoutuneempi minä,

osaavampi minä, kauniimpi minä tai

laihempi minä, esimerkiksi. Elämykseen

kaupattaessa niihin liitetään tarina ja on

syytäkin liittää. Se tuo puolet lisää

Valtra Team • 1/02

elämykseen ja sen tunnelataukseen.

Tällaisessa kaupankäynnissä ei hintaa

ratkaise se, mitä elämyksen tuottaminen

maksaa. Siinä ei lasketa työtunteja,

raaka-aineita, ajokilometrejä. Elämys,

etenkin, jos se on paremman tai kauniimman

minän elämys, on aivan oma

tapauksensa. Elämys on aina hyvin henkilökohtainen.

Elämyksen arvon ihmiselle

näyttää määräävän sen hinta. Kallis

on parempi. Kalliimpi lomamatka on

parempi kuin halvempi, kalliimpi hoito

on parempaa kuin halvempi, kalliimpi

hajuvesi on parempaa kuin halvempi.

Maaseutu ja maatila ovat arkisinta arkea

melkoiselle osalle suomalaisia. Aivan

sama maaseudun arki on elämys vielä

suuremmalle osalle suomalaisia ja vielä

enemmän ulkomaalaisille. Siinä meillä

on selvä elämysten luomisen ja myymisen

paikka. Traktori on elämys ja traktorilla

ajaminen siinä kuin lammas ja lampaan

syöttäminen. Saunailta on elämys

ja heinäntekokin tehtiin heinää sitten

vanhaan malliin tai uuteen. Kertomukset

karhuista ja susista nostavat nuotiolla

istuttaessa illan elämyksen kaksinkertaiseksi.

Tarinoilla voimistetaan elämystä.

Maatilamatkailu on nouseva ala,

elämyksillä on kysyntää. Lapset ja lapsiperheet

etsivät varmaan toisenlaisia

elämyksiä kuin vanhempi väki. Suomalaisille

tarvitaan toisenlainen elämys kuin

ulkomaalaisille. Elämykset ovat tulevaisuutta

vanhoillekin. Vanhempina palaamme

viimeistään lastenlasten kanssa

itsekin lapsuuteen. Voisi olla taas mukava

ajaa haravakonetta 55 vuotta edellisen

elämyksen jälkeen.

Uudet

palveluhenkilöt

ja -yritykset

VARAOSAMYYNTI

LÄNSI-SUOMI

- Jari Mäkelä, Rovaniemen palvelujoukkue

Alakorkalontie 9, puh. 020 455 1970,

GSM 040 757 5473

- Petri Tiinanen, Ylivieskan palvelujoukkue

Ruutihaantie 11, puh. 020 455 1310,

GSM 040 823 2453

ETELÄ-SUOMI

- Sonja Yrjölä, Vantaan palvelujoukkue

Juhanilantie 2, puh. 020 455 1282,

GSM 0400 778 382

- Laitilan Varaosapalvelu Oy

Pilppulantie 8, 23800 LAITILA,

puh. (02) 854 910

ITÄ-SUOMI

- Öljyhetki Oy

Teollisuuskatu 2, 49400 HAMINA,

puh. (05) 345 6789

- Öljyhetki Oy

Pulttikatu 3, 48770 KARHULA,

puh. (05) 358 8700

HUOLTOPALVELUT

ETELÄ-SUOMI

- Konehuolto Palmunen

Pilppulantie 4, 23800 LAITILA,

puh. (02) 85 045, GSM 040 512 3558

Huoltoalue; Laitila, Uusikaupunki,

Pyhäranta, Kodisjoki

- JT-Siirrot Oy

Teollisuuskatu 22 A, 11100 RIIHIMÄKI,

puh. (019) 719 840

Huoltoalue:

Hausjärvi, Hyvinkää, Riihimäki

23


Ensi kesänä on turvesoilla vipinää.

Turpeen tuotantotavoite on 15

prosenttia suurempi kuin mitä viime

vuonna saatiin nostetuksi.

- Tavoitteet on laadittu hyvälle

kesälle, Vapo Oy:n turvetoimialan

johtaja Juhani Hakkarainen sanoo.

Pelkkä hyvä sää ei kuitenkaan riitä:

koko ketjun yhteistyön on pelattava

saumattomasti. Korjuupäiviä turvesuolla

on keskimäärin alle 40

kauden aikana eikä luppopäiviin

ole varaa.

Vuonna 2001 Vapo tuotti turvetta

Suomessa 16,5 miljoonaa kuutiometriä.

Kotimaisten polttoaineiden käytön kasvu

on vetänyt turvettakin ylös ja kysyntä

sekä käyttö ovat kasvaneet. Ensi kesän

korjuutavoite onkin 19,5 miljoonaa kuutiota,

mikä on 15 prosenttia enemmän

kuin tänä vuonna.

Säiden armoilla

Turpeen tuotanto on säiden armoilla

samalla tavalla kuin heinäntekokin.

Energia-asiakkaille ei voida kovimman

käytön aikana myydä ei-oota. Turpeen

riittävyys turvataankin varastoilla.

Hakkaraisen mukaan vaikka kysyntä on

Kotimaisen energian käyttö kasvussa

Turvetuotannossa

kovat tavoitteet

ollut kovaa, turvetta oli vuoden vaihteessa

varastoissa vielä vuoden käyttöön.

Soilla uurastaa ensi kesänä 3 500 – 4000

ihmistä. Urakoitsijoita on runsas puolitoista

tuhatta, vapolaisia on pari sataa.

- Urakoitsijoiden ammattitaidon kasvu

näkyy viime kesän tilanteessa. Toimintaa

pystyttiin tehostamaan selvästi kesken

kauden, Hakkarainen kiittelee.

”Venymään kyettiin kiitettävästi”, hän

lisää.

Suomalaiset menetelmät -

suomalaiset koneet

Suomalaisilla soilla turvetta korjataan

suomalaisilla menetelmillä ja suomalaisilla

koneilla. Massiivisista itäkoneista

on luovuttu, ja korjuukoneina on Vapon

kehittämät ja pääosin valmistamatkin

koneet. Urakoitsijat ajavat tänä päivänä

järeillä maataloustraktoreilla, jotka nekin

ovat valtaosin suomalaisia Valtroja.

Kovat vaatimukset

Suo-olosuhteet asettavat kovat vaatimukset

vetokoneille. Silloin, kun sää

suosii, työtä tehdään vuorotta eikä

seisokkeihin ole aikaa. Kuljettajat arvostavat

hyvää ja puhdasta työympäristöä.

Koska korjuukausi soilla on lyhyt, traktoreilla

on pystyttävä muuna aikana

muuhun urakointiin.

Ympäristöystävällisyys on tullut yhä

korostetummin esille viime vuosina.

Koneista ei saa tulla öljyvuotoja eikä

turhaa meteliä saa syntyä. Juhani Hakkarainen

ennustaa, että vuoteen 2010 mennessä

vetokoneet siirtyvät kotimaiseen

polttoaineeseen!

Hakkarainen kertoo, että urakkaneuvottelut

ovat parhaillaan käynnissä

”vähän joka suunnalla”.

- Vuoden 2002 aikana joidenkin yrittäjien

kanssa solmitaan jo partnershipsopimuksia,

Hakkarainen sanoo. Näissä

sopimuksissa vastuu toiminnan kehittämisestä

on molemmilla osapuolilla.

- Sitoudumme yhteisiin tavoitteisiin pitemmällä

aikavälillä, Hakkarainen

kertoo.

Teollisuudessa vastaavanlaiset sopimukset

ovat yleisiä, mutta urakointipuolella

niitä ei juurikaan ole käytössä.

Juhani Hakkarainen vastaa Vapokonsernissa

turvetoimialasta. Turvetta

tuotetaan Suomen lisäksi Ruotsissa.

Turpeen tuotannon ohella metsänhoitaja

Hakkarainen on melkoinen tilanhoitaja.

Vapo kokeille ruokohelpin viljelyä turvetuotannosta

poistuneilla soilla. Ensi

kesänä viljelyssä on ruokohelpiä 500

hehtaarilla.

Ideana on ryhtyä tuottamaan entisillä

turvesoilla ruokohelpiä energiaksi.

Korjuu, kuljetukset ja käyttö voidaan

rakentaa samaan logistiseen järjestelmään

turpeen kanssa. Vanhat turvesuot

voidaan myös metsittää tai päästää ne

luonnontilaan.

Hakkarainen arvioi, että tämän vuosikymmenen

lopussa viljelykelpoista suon

pohjaa olisi 15 000 hehtaaria. Miten viljely

järjestetään, on selvityksen alla.

- Kehittämisvaiheessa Vapon rooli on

merkittävä, Hakkarainen sanoo.

Metsänhoitaja Juhani Hakkarainen on

ollut Vapossa parikymmentä vuotta eri

tehtävissä. Turvetoimialan vetäjänä hän

aloitti kesällä 2000.

Vapo on valtion omistama monialakonserni,

joka muodostuu energiatoimialasta

(Vapo Oy Energia),

ympäristöliiketoiminnasta (Vapo Oy

Biotech), tytäryhtiö Vapo Timber Oy

jalostaa puuta ja Kekkilä Oy markkinoi

kasvualustoja ja kasvinravinteita.

24 www.valtra.fi


www.valtra.fi

Maaliskuun edut

Mukavuutta

kevättalven töihin. Aurinkolasit

Korkealaatuiset

Valtra-aurinkolasit suojaavat silmiäsi keväthankien

heijastuksilta ja tekevät työnteosta mukavampaa.

Työhaalarit

Kestävät ja pestävät

Valtra-haalarit suojaavat

likaisimmissakin töissä.

alk. 50

Kokoja löytyy vaikka koko perheelle.

Mukavuutta maaliskuuhun:

Nappikytkin Vaivatonta vaihtamista....................alk. 1005

Takakaasupoljin Katse aina ajosuuntaan...........................585

Istuinsuojat ..........................................alk. 42

Hydraulinen työntövarsi

Monikäyttöinen apulainen.............................................alk. 307

Hydraulinen kaltevuudensäädin

Helppoa työlaitteen kytkentää........................................alk. 328

Ruokatermos Lämpimät eväät mukana matkassa!....................31

Ilmajousitetut istuimet

Ajomukavuutta parhaimmillaan....................................alk. 1144

Kuormainvaimentimet

Vähentää rasituksia kuljetuksessa ja raskaassa työssa. Kuljettajan

mukavuus nousee huomattavasti.......................................alk. 539

Tervetuloa kahville

keskiviikkona 13.3.2002

Valtra on Partekin tuotemerkki

34


Haapavetisen Juho Törmän

kokemukset Valtra Forest motosta

Harvennushakkuuta

kyllä riittää

- Tämä moto on minulla oikeastaan

vasta kolmatta talvea kunnollisesti

hommissa. Vuoden 1999 kevättalvi

meni yrittäjäkurssilla eikä kaatohommia

päässyt harjoittelemaan

kun iltaisin ja viikonloppuisin.

Aiempaa kokemusta minulla ei

harvestereista ollut enkä näin ollen

pysty vertailemaan. Mutta yleisesti

ottaen olen tyytyväinen Valtran

harvennusyksikköön, kertoilee

haapavetinen maanviljelijä-urakoitsija

Juho Törmä kokemuksistaan

harvennushakkuusta Valtran

Forestilla.

Moton lisäksi Juholla on ajossa Valtran

120 HiTech ajokoneena. Vetävällä kärryllä

ja nosturilla varustetulla yksiköllä ajava

Juhana Männikkö ajaa kaadetut puut tien

varteen. Valtra ulottuvalla kuormaimella

on oivallinen kuljetusyksikkö harvennushakkuille.

Kesäisin Törmän HiTech palvelee

tavallisena maataloustraktorina.

Niinpä siihen on tullut vajaassa parissa

vuodessa reilusti yli 2000 tuntia.

Juho urakoi Forestillaan etupäässä Haapaveden

kunnan alueella, mutta leimikoita

on tullut otetuksi myös naapurikunnista

Pulkkilaa ja Rantsilaa myöten.

Kauempaa soitteleville asiakkaille on

helppo sanoa kyllä, koska Valtran

Forestilla on näppärä hurauttaa vähän

etempänäkin oleville työmaille.

- Yksi Forestin oivallisimmista ominaisuuksista

on suuri maantienopeus. Kalliiksi

tulevan lavetin kanssa takkuaminen

jää pois ja se tietää selvää säästöä ja

työn nopeutumista. Pitemmille matkoille

nappaan vain ketjut pois pyöristä ja kun

homman oppii, ei siihen mene aikaa kuin

vajaa puoli tuntia.

Yksityisille ja yhtiölle

Juho Törmä kertoo urakoivansa sekä

yksityisille, että UPM:lle. Syksyllä ennen

yhtiön kanssa tehtyä sopimusta yksityisille

luvattuja leimikoita on vielä korjaamatta,

vaikka yhtiön työmaillekin saisi jo

mennä.

- Pienimmillään savotta on hehtaarin

parin kokoinen. Hyvässä maastossa ja

sopivan tiheässä metsässä siitä selviää

päivässä. Mutta tuo työsuoritus tahtoo

vaihdella niin paljon. Välillä ei saa

perkattua kuin reilun puoli hehtaaria

päivässä. Kuutiosaantokin vaihtelee,

mutta hyvässä kohteessa taasen

satakaan mottia ei ole ihmeellinen saavutus

normaalissa kahdeksan tunnin

26 www.valtra.fi


Juhana Männikön mielestä

Valtran taakseajolaite on

puutavaran ajossa välttämätön.

työpäivässä, ynnäilee Juho Törmä valtavan

paljon vaihtelevista työmaistaan.

Urakoinnin lisäksi Juho hoitaa myös

oman tilansa metsiä. Kasvuvaiheessa

olevat metsät takaavat sen, että koneella

on talvisaikaan työllisyys turvattu.

Metsänomistajat pitävät siitä, että

harvennustyö tehdään kevyellä koneella.

Runko-ohjauksen ansiosta ajouratkaan

eivät ole häiritsevän isoja. Ajatuksen ja

ammattitaidon kanssa tehdyn harvennuksen

jälkeen ajouria on melko hankala

edes havaita.

Vaikka Valtran Forest on suunniteltu

harvennushakkuisiin, pystyy sillä Juho

Törmän mukaan tekemään tarvittaessa

isompaakin puuta. Parikymmentä senttiä

läpimitaltaan oleva runko on ihanteellinen,

sillä runkoja on harvemmassa ja

niistä karttuu kuutioita mukavaan tahtiin.

Vaikka Juho on kohtalaisen iso mies,

haalarin koko 56, sanoo hän viihtyvänsä

Valtra Team • 1/02

Valtran ohjaamossa. Penkki kääntyy

vaikeuksitta ympäri ja ohjaamosta näkee

joka suuntaan kohtuullisen hyvin. Myös

työvalot ovat riittävät. Ainut mikä tuntuu

haittaavan on pienehkö jalkatila. Uudemmassa

HiTech-ajokoneessa on asiaan

saatu jo parannus ohjaamoon tehdyllä

laajennuksella.

- Onhan se ihan selvää, että reilun pari

miljoonaa maksava järeä päätehakkuisiin

kykenevä moto on kaikin puolin eri kone

tehoineen ja ohjaamoineen. Mutta kun

ottaa huomioon Valtra Forestin reilusti

puolta edullisemman hinnan, asiat saadaan

asettumaan oikeaan mittakaavaan.

Valtrassa on hinta ja ominaisuudet melko

mukavalla mallilla, summaa Juho

Törmä parin tuhannen tunnin hakkuukokemuksiaan.

Visa Vilkuna

Nelisylinterinen 120 HiTech

on ketterä ajokone

harvennusleimikoissa.

Kuvat: Visa Vilkuna

Tauko paikalla. Ei niin kiire, etteikö ehtisi

kahveja hörppäämään. Kyllä tässä Valtran

ohjaamossa ihan kohtuulliset työskentelytilat

on, kertoo Juho Törmä kokemuksestaan.

27


www.valtra.fi

Valtra -voiteluaineet

maatalouteen ja urakointiin

Turvallinen

Traktoreiden tekniikka ja kuormitusaste ovat kasvaneet vuosi

vuodelta. Moottorista halutaan enemmän tehoa ja voimansiirron

pitää läpäistä suurempi öljymäärä yhä pidemmillä vaihdonväleillä,

öljyn ominaisuuksien kärsimättä.

Yksilöllinen

Kehitystyössä on ollut mukana sekä tuotekehityksen että

tuotannon edustajat. Näin on varmistettu, että öljyt täyttävät

traktorissa tehokkaasti sen tehtävän, mikä niille on tarkoitettu.

Luotettava

Valtra on öljyntoimittajansa kanssa kehittänyt sarjan öljyjä,

joilla varmistetaan, että voiteluaineiden laatu ylittää traktorinvalmistajien

korkean laatuvaatimustason.

Valtra Transmission

HT60 ja HT100 Valtra G2-98, GL-4

ovat erikoisvaihteistoöljyjä, jotka

on erityisesti kehitetty Valtra

HiTech-mallistoon, mutta niitä

suositellaan myös muihin traktorivoimansiirtoihin.

HT 60 ja HT 100

ovat korkealaatuisia, moniasteisia öljyjä,

joita voidaan käyttää ympäri vuoden.

HT 60 on tarkoitettu käyttöalueelle -30 C° –

+30 C° ja HT 100 käyttöalueelle -10 C° – +40 C°.

Molemmat soveltuvat kaikkiin Valtra-vaihteistoihin ja

hydrauliikkaan. Omalla öljytilalla varustettuihin vetopyörästöihin

ja etuakseleihin soveltuu sen sijaan Valtra Axle LS-öljyt.

200 l kotiiin toimitettuna 378,42

Hinnat sis. alv 22 %


Valtra Super

10W–30 ja 15W–40

Api CE/SF, GL-4,CCMC D4

on uudentyypin moniasteinen yleiskäyttö-öljy traktoreihin ja

maatalouskoneisiin. Laajan lämpötila-alueensa ansiosta se

sopii ympärivuotiseen käyttöön moottoreissa, vaihteistossa

ja hydrauliikassa. Käyttökohteina ovat nelitahtiset, ahdetut

ja ahtamattomat dieselmoottorit sekä osa bensiinimoottoreita.

Sopii hydrauli-järjestelmiin sekä vaihteistoihin, joissa on

vaatimuksena GL-4. Valtra Super sopii myös useimpien

henkilö- ja pakettiautojen moottoreihin. Yleisöljyjen laatutaso

vaihtelee suuresti. Sen sijaan Valtra Super on todella laadukas

yleisöljy. Harkitse valintaasi!

Valtra Axle LS

LS 80W-90 Api GL-5

LS (Limited Slip) –tyyppinen akselistoöljy on

tarkoitettu akseleille, joissa on kitkalevyillä

toimiva tasauspyörästö. Mineraalipohjainen

perusöljy-lisäaineyhdistelmä sallii lukolle sopivan

luiston ja pehmeän kytkeytymisen. Öljy soveltuu

myös muiden traktorimallien etuakseleihin,

joissa on kitkalukko.

83,25 20 l

Valtra Hydraulic 32 ja 46

ISO VG32 ja VG46, DIN 51624-3 HVLP

ovat hydrauliikan moniasteöljyjä, jotka on tarkoitettu voimakkaasti

vaihtelevissa lämpötiloissa toimiviin hydraulijärjestelmiin. Tällaisia

ovat maansiirtokoneet, metsäkoneet, traktorit ja monet muut

työkoneet. Valtra Hydraulic on tasapainoitettu perusöljyn ja

lisäaineen yhdistelmä, joka vastustaa tehokkaasti kulumista,

vaahtoamista ja hapettumista.

Kysy tarjous! 200 l kotiin toimitettuna

Valtra Super

Valtra Axle

80W-90 Api GL-5

Valtra Engine

10W-30 ja 15W-40

Api CF/CF4, SG, CCMC D4, PD2

Power Partner

200 l kotiin toimitettuna

268,26

Valtra Axle on suorituskykyinen vaihteisto- ja hypoidiöljy raskaasti

kuormattuihin vetopyörästöihin sekä käsivalintaisiin vaihteistoihin.

Laajan lämpötila-alueen johdosta sitä voidaan käyttää ympäri vuoden.

Se soveltuu kaikkiin akseli- ja vetopyörästökäyttöihin, joihin suositellaan

GL-5 -luokan öljyä, pois lukien akselit, joissa on kitkalevyllä

toimiva tasauspyörästö. Siten Valtra Axle soveltuu mm. Valtratraktoreiden

etuakseleihin, vaihteistoihin ja vetopyörästöihin.

40,37 20 l

ovat korkealaatuisia, moniasteisia dieselmoottoriöljyjä, jotka soveltuvat kaikkien traktoreiden

moottoreihin. Muita käyttökohteita ovat ahdetut ja ahtamattomat nelitahtiset diesel- ja

bensiinimoottorit. Valtra Engine on parhaimmillaan traktoreissa, raskaassa kalustossa,

työkoneissa, kuorma- ja pakettiautoissa. Valtra Engine 10W–30 on tarkoitettu käyttöalueelle

-20C° – +30C° ja Valtra Engine 15W–40 käyttöalueelle -10 C° – +40 C°. Moottoritekniikan

kehityksestä on seurannut, että ominaistehot ovat suuremmat, moottorin ja varsinkin

männän lämpökuormitus on kasvanut, öljyn täytyy entistä tehokkaammin pitää palamisjätteet

kurissa. Tämän takia tarvitaan entistä paremmat lisäaineet.

31,11 20 l 268,26 200 l

Valtra on Partekin tuotemerkki


- Ei kai tämän näppärämpää ja

terhakampaa konetta voi omatoimiseen

metsätyöhön ollakaan,

kuittaa mietoislainen maanviljelijä

Seppo Lassila ajellessaan kallioisessa

maastossa tuulenkaatoja keräämässä

vuoden 1997 mallisella 465

Valmetilla.

Näppäryys

Metsätyöt ovat Sepolle sekä hyvää vaihtelua

maataloustyöhön että kasvinviljelypuolelta

jäävien hiljaisempien kuukausien

hyödyllistä täyttämistä. Sepon viljelytoiminnan

selkäranka on sokerijuurikkaan

viljely. Jurtin ohessa viljellään

kuminaa ja viljaa sen verran, että viljelykierto

toimii. Erikoiskasvipuolella Seppo

Lassila on jo pitkään harjoittanut

varhaiskukkakaalin viljelyä.

- Kevättalven taimikasvatuksella kasvihuoneissa

se meidän viljelyshomma

alkaa ja syystalven juurikkaannostoon se

päättyy. Talvikuukaudet ja osin kesälläkin

tehdään sitten metsätöitä, kertoo Seppo.

Kotimaista sen olla pitää

Täällä metsän siimeksessä se mieli lepää. Kahvikin maistuu eri hyvälle puupinon

päällä nautittuna, innostuu Seppo Lassila kehumaan.

on valttia

Lassilan tilan asuinrakennus, konehalli ja

kasvihuoneet lämpiävät hakkeella. Jo yli

20 vuoden kokemuksella Seppo on valintaansa

tyytyväinen. Edullista lämpöä

tehdään vuosittain noin 200 hakekuutiosta.

Haketus hoituu porukan tehokkaalla

hakkurilla hetkessä.

- Mitä ihmettä sitä energiaa ulkomailta

tuomaan, kun Suomen metsät pursuvat

energiaa. Kaksinkertainen hyötyhän

siinä tulee, kun harvennuksessa metsä

paranee kasvukuntoon ja saatu niin sanottu

roskapuu lämmittää.

Kotimaisuus on muutenkin Sepon mieleen.

Pelto- ja metsähommat hoidellaan

kolmella Valtralla. Peltopuolen ykkönen

on parisen vuotta sitten hankittu 110 hv

HiTech, jonka urakkana on jyrsinkylvö

keväällä ja syksyisin kaksirivisen Jukon

veto jurttimaalla sekä tietysti kyntö.

Yhteistyö Valtran ja Antti Laihon kanssa

on alkanut jo 60-uvulla Mietoisten

kyntömestaruuskisoista. Luottamus on

vuosien mittaan lujittunut ja kaupanteossa

ei enää turhia aikailla. Taitaapa

yksi Laihon Antin nopeimpia traktorikauppoja

olla juuri Lassilan Sepon

kanssa tehty.

Metsässä ylivoimaisuutensa näyttäneen

465:n rohkaiseman Lassilan tilalle

hankittiin viime syksynä uusi Valtran 700

–malli, joka pitkälle polveutuu juuri

465:sta. Erikoiskasvien viljelyssä pieni

koko ja ketteryys nousevat suureen arvoon.

Kukkakaalin nostossa ja sokerijuurikkaan

monissa viljelytöissä 70

hevosvoimainen kone on omiaan. Onpa

Lassilan Seppo vetänyt 465 Valmetillaan

liki seitsemänmetristä tasausäestäkin

menestyksekkäästi.

Pieni päältä, iso sisältä

Metsätöissä pienet ulkomitat omaava

ketterä nelivetoinen kone, jossa on vielä

reilu maavara ja tasainen pohja, on

Sepon kokemusten mukaan erinomainen.

Esimerkiksi siemenpuiden poisto ja

tuulenkaatojen keräily on kevyellä ja

ketterällä koneella sujuvaa.

- Siemenpuiden poistoon minä en millään

päästäisi isoa konetta möyrimään.

Ja kyllä se tuulenkaatojenkin keräily on

sellaista luikertelua ahtaista väleistä, että

iso kone saattaisi tehdä melko pahaa

jälkeä.

70 hevosvoimaisen Valmetin ohjaamo

on metsätöihin soveltuvana ulkomitoiltaan

pieni, sisään mahtuu isompikin

kuski. Seppo Lassila kertoo mahtuvansa

mukavasti ohjaamoon, vaikka hän

ei ole mikään pieni mies, sillä hänen

haalarin kokonsa on 58 - 60.

Välillä Seppo Lassila innostuu filosofoimaan

maailman menoa omaan rakentavaan

tyyliinsä. Vaikkapa hakelämmityksen

kohdalla hän kertoo määrätietoisesti

tehneensä työtä, jotta kotimainen

energia toimisi pitkän aikavälin ratkaisuna.

Energiakriisin aikaan aloitetusta

hakelämmityksestä olisi varmasti voinut

vähemmän kauaskantoisten laskelmien

valossa luopuakin, mutta kokonaistaloudellisuus

ja määrätietoisuus saivat

Sepon pysymään ruodussa.

- Kyllä minulla on sellainen vaikutelma,

että monet ihmiset hyppäävät liian

innokkaasti uusien asioiden perässä

ilman asioiden perinpohjaista pohdintaa.

Jos mielii pärjätä, oma linja tulevaisuuteen

on pidettävä kohtuullisen kirkkaana

mielessä.

Sama määrätietoisuus ja kokonaistilanteen

hallinta näkyy Lassilan tilan

konehankinnoissakin. Kotimainen on

valittu, kun se on ollut järkevää kilpailukykyisyyden,

kokonaistaloudellisuuden

ja ennen kaikkea turvallisuuden takia.

Visa Vilkuna

30 www.valtra.fi

Kuva: Visa Vilkuna


www.valtra.fi

Valtra huolto-osat

- monta huolta vähemmän

Harmia irrallisien osien saatavuudesta, sopivuudesta ja

toimivuudesta. Huolta siitä, tuleeko kaikki tarvittavat osat

vaihdettua… Entäpä jos hoitaisit traktorisi kerralla kuntoon –

Valtra-huolto-osilla?

Kaikki yhdessä paketissa!

Valtra-huolto-osat on vaivaton ratkaisu. Saat kaikki traktorisi määräaikaishuollossa

tarvittavat osat yhdessä paketissa. Mikään ei unohdu –

kaikki osat tulevat varmasti kerralla vaihdettua.

Huolto-osat on helppo hankkia. Saat ne omalta sopimushuoltajaltasi,

joka huoltaa Valtrasi asiantuntevasti. Tai poikkeat lähimmässä Valtravaraosapisteessä

ja valitset myyjän kanssa traktorimalliisi sopivan paketin.

Pakettimme sisältää ainoastaan aitoja Valtra-huolto-osia, joilla on

12 kuukauden takuu. Alkuperäisillä huolto-osilla varmistat Valtrallesi

luotettavat ajotunnit. Traktorisi pysyy aitona, jälleenmyyntiarvoltaan

hyvänä Valtrana.

Lisäksi Valtra-huolto-osat on edullinen paketti – paljon edullisempi kuin

yksittäiset osat!

Valtra – huolenpitoa traktoristasi koko sen käyttöiän.

Varmista Valtrallesi nopea huolto ja luotettavat ajotunnit – tilaa

määräaikaishuolto ja huolto-osat sopimushuoltajaltasi. Saat Valtrasi

arvoisen huoltopalvelun ja enemmän aikaa itsellesi!

Muistathan, että laadukkailla Valtra-öljyillä ja -voiteluaineilla pidät traktorisi

tuottoisan toimivana vuodesta toiseen.

Palveluterveisin

VALTRA

Huoltopalvelut

Power Partner

Valtra on Partekin tuotemerkki

Osoitelähde: Valtra Oy Ab:n asiakasrekisteri


Valtran

internetpalvelut

osoitteessa

www.valtra.fi

Meidän Valtramme -palveluiden ”yhteisöön”

kuuluu jo yli 26.500 käyttäjää ja

määrä kasvaa tasaisesti. Tyytyväisyys

palveluihin on pysynyt jatkuvasti yli 8,5

tasolla, joten olemme yhdessä oikealla

suunnalla. Traktorimallistoomme kuuluu

paljon malleja ja niiden räätälöitävyys

asiakastarpeen mukaan on korkea.

Tämän takia olemme rakentaneet Uudet

traktorit -osioon räätälöintityökalun, jolla

voit tutustua traktorimalleihin ja niiden

hintoihin paremmin.

Päälinkistöstä löytyvä Ota yhteyttä -osio

on toiminto, jolla voit jättää palautetta

palveluista ja toiminnastamme. Niin

risut kuin ruusutkin ovat tervetulleita,

sillä toiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa

yhteydenpitoa yrityksen ja asiakkaiden

välillä. Muistathan päivittää yhteystietojasi

ja varsinkin sähköpostiosoite

helpottaa kommunikointia huomattavasti.

Päivitys onnistuu Minun sivuni -

osion kautta. Myös palaute ja tuotteen

kehitysvinkit on lähetettävissä jatkossa

Ota yhteyttä -osiosta. Avaamme

palautekategorian nimeltä Tuotekehitys.

Käyttäjämäärien kasvu on ollut ripeää ja

siksi palvelimemme kävivät syksyllä 2001

liian pieniksi. Uusimme palvelimet vuoden

2001 joulukuussa ja se näkyy sivustojen

varmempana ja nopeampana toimintana.

Vaihtokonepalvelut

kehittyvät edelleen

Myyntiorganisaatiomme on varustettu

nyt kokonaisuudessaan digitaalikameroin,

joten vaihtokonekuvien määrä

tulee lisääntymään huomattavasti. Yksittäisen

traktorin myynti-informaatioon

on lisätty traktorin kuntoarvion keskiarvo

kouluarvosanoin 4-10. Kuntoarviointihan

tehdään yhteistyössä myyjän

ja asiakkaan kanssa. Tähän arvioon

sitoutuvat siis sekä traktorimyyjä että

asiakas. Aikaisemmin tuotannossa olleiden

Valmet -mallien teknisiin tietoihin on

lisätty hieman historia- ja ominaisuustietoa

höystettynä kuvalla kyseisestä

mallista.

Valtra Kauppa palvelee

ympäri vuorokauden

Vaikka internetin kautta tapahtuva ostaminen

on meillä täällä Suomessa hieman

Ruotsia jäljessä, ostosmäärät ovat Valtra

Kaupassakin kasvamaan päin. Internetostaminen

on helppo tapa hankkia tuotteita

vaikkapa suoraan kotiovelle. Valtran

tuoterepertuaariin kuuluu varsin paljon

tekstiilejä. Olemme uusineet kaupan

tuotekokovalinnat siten, että valitun

tuotteen koko on helposti valittavissa

pudotusvalikosta. Myös On Line -maksaminen

on palannut maksutapoihin ja

on helppo ja turvallinen tapa hoitaa maksu

jo tilattaessa tuotetta.

Asiakastyytyväisyystutkimukset

jatkossa myös internetissä

Asiakastyytyväisyysmittaukset ovat kuuluneet

Valtran toimintaan jo vuosia. Jatkossa

uuden traktorin ostaneella kulloinkin

rajatulla kohdejoukolla on mahdollisuus

täyttää tutkimuslomake puhelinhaastattelun

sijaan Meidän Valtrassamme

-palvelussa. Suorapostituskirje

saapuu automaattisesti postitse ja sen

liitteenä tunnus, jolla vastaaja kirjautuu

palveluun. Tämä on helppo tapa antaa

palautetta juuri silloin kuin sinulle sopii.

Erilaiset Valtra sivustot löytyvät

sukkelimmin osoitteesta

www.valtra.com

Valtran internetpalvelut muodostuvat

erilaisista kokonaisuuksista.

www.valtra.com -osoite tarjoilee Valtran

tuote- ja yleisinformaatiota maailmanlaajuisesti.

Tältä sivustokokonaisuudesta

on mahdollisuus hakeutua kunkin

maan omille palvelusivuille kuten esimerkiksi

Suomeen osoitteesta www.valtra.fi

tai Ruotsin sivustoille osoitteesta

www.valtra.se jne. Jokainen Valtran

myyntiyhtiöistä vastaa itsenäisesti palveluiden

kehittämisestä ja päivityksestä

niin, että viimeisimmät uutiset ja tapahtumat

löytyvät palveluista.

www.valtra.fi

MTV3 –tekstikanava s. 748

Vaihtokonemeklari

puh. 0203 50500 (vain pvm)

32 www.valtra.fi


Valtra on Partekin tuotemerkki

tai www.valtra.fi

Valtra-traktorin ostajana saat täyden

rahoitusedun: maksuaikaa 3 %:n

kiinteällä korolla 30.8.2002 saakka

– ilman rahoituskuluja. Traktoreita

valmistetaan rajoitettu erä tilauksien

mukaan.

02045 501

Sinua lähinnä olevan

palvelukeskuksen

numeron yhteystiedot saat

soittamalla numeroon

Päätä nyt, maksa vasta syksyllä!

47. 500 sis.

ALV 22%

Suoralla kaupalla

Erityisesti traktorikäyttöön suunnitellut moottorit valmistetaan

Valtran omalla moottoritehtaalla. Yksi henkilö kokoaa moottorin

alusta loppuun; hän allekirjoittaa laadun kiinnittämällä oman

nimensä moottorin kylkeen.

Luotettavaa voimaa raskaaseen työhön

Valtra125 hv

6-sylinterinen

www.valtra.fi

Power Partner

More magazines by this user
Similar magazines