17.07.2013 Views

Maaliskuu harvinaisen kylmä koko maassa

Maaliskuu harvinaisen kylmä koko maassa

Maaliskuu harvinaisen kylmä koko maassa

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Keskiviikko huhtikuun 5. 2006

Kirjainstituutti

julisti kilpailun

ala-asteille

Suomen Kirjainstituutti

tiedottaa: vaarallisten virusten

riehuessa ympäri

maailmaa Suomessa on

havaittu erittäin hyödyllinen

ja lempeä virus nimeltään

kirjavirus. Sen levittämiseksi

julistetaan kilpailu

"Tartu tarinaan, tarina

tarttuu" kaikille Suomen 1-

5 - luokille.

Kilpailun aiheena on lukemaan

houkutteleminen. Kilpailuaikaa

on 12.5. 2006 asti.

Kilpailuun voivat osallistua

myös kaikenlaiset 1-5 -luokkien

oppilaista kootut ryhmät,

mukaan lukien sanataideharrastusryhmät.

Tulokset julkistetaan

toukokuun lopulla.

Voittoisalle ryhmälle tarjotaan

ohjelmallinen leirikoulumatka

Kirja-Vammalaan

syksyllä 2006. Kilpailuteh-

Ruokakeskon K-supermarketketju

tarjoaa kantaasiakkailleenmahdollisuuden

seurata ruokaostostensa

terveellisyyttä suoraan

kotitietokoneeltaan. K-supermarket

on ensimmäinen

ruokakaupan ketju

Suomessa, jossa Ravintokoodi-palvelu

otetaan käyttöön

koko ketjussa.

K-supermarket-ketju ja

Ravintokoodi-palvelun kehittäjä

Tuulia International Oy

ovat sopineet yhteistyöstä,

jonka myötä K-supermarketin

kanta-asiakkaille avautuu

mahdollisuus tarkastella ostamansa

ruoan ravintosisältöä

Internetin kautta. Järjestelmä

vertaa ostoskoria Valtionravitsemusneuvottelukunnan

vuonna 2005 antamiin

suosituksiin.

Ravintokoodi-palvelusta

kiinnostunut asiakas saa KsupermarketistaK-Plussakorttiinsa

viivakooditarran,

jonka kautta tiedot ostoksista

välittyvät Ravintokoodi.fiverkkopalveluun.

Asiakas voi

seuraavana arkipäivänä tarkistaa

kotitietokoneeltaan

muun muassa sen, miten ostokset

ovat jakaantuneet eri

ruoka-aineryhmien kesken,

paljonko tuotteissa on energiaa

ja paljonko eri ravintoaineita

ostokset sisältävät kokonaisuudessaan.

Palvelu sopii

kaikille terveydestään

tävänä on keksiä, kuinka lapset

saadaan lukemaan kirjoja

entistä enemmän ja useammin.

Aihetta voi lähestyä

minkä tahansa taiteenalan

keinoin: voi kirjoittaa kirjan,

säveltää laulun, kuvata elokuvan,

tehdä nettisivut tai

vaikka rakentaa patsaan.

Nykypäivän kirjallisuuskeskusteluissa

pohditaan

usein, kuinka innostaa lapsia

lukemaan. Kilpailun lähtökohtana

on se, että lapset itse

osaavat antaa tähän parhaat

ratkaisuehdotukset. Tavoitteena

on myös innostaa ammentamaan

kirjallisuudesta

opetussisältöjä oppiaineiden

ja eri taiteenalojen rajat ylittäen.

Kilpailun järjestämistä

tukee Taiteen keskustoimikunta.

Tartu tarinaan, tarina

tarttuu -kilpailu kuuluu osana

Suomen Kirjainstituutin

vuosittain järjestämiin Lasten

ja nuorten kirjapäiviin.

Lasten ja nuorten kirjapäivien

päätapahtumapäivä on

Vammalassa lauantaina 7. lokakuuta.

K-supermarketeilta

ruoan terveystiedot

asiakkaan koneelle

Harviala

Saarioisten

Taimistolle

Lännen Tehtaat Oyj on

myynyt tytäryhtiö Harviala

Oy:n koko osakekannan

Saarioisten Taimistot

Oy:lle. Osapuolet ovat sopineet,

että kauppahintaa

ei julkisteta.

Harviala Oy on omassa

tuotannossaan keskittynyt

lehti- ja havupuiden taimien

kasvattamiseen. Yhtiön liikevaihto

vuonna 2005 oli 3,1

miljoonaa euroa ja sen palveluksessa

oli keskimäärin 30

henkilöä.

Saarioisten Taimistot Oy

on keskittynyt pensaiden kasvattamiseen.

Saarioisten Taimistot

Oy:n ja Harviala Oy:n

kiinnostuneille ja toimii myös

apuna esimerkiksi painonhallinnassa.

Asiakas maksaa ruokakorin

tietojen tallentamisesta

20 senttiä ostoskertaa

kohden, itse palvelun käyttö

Internetissä on ilmainen. Palvelu

on täysin suojattu, järjestelmä

ei kerää eikä käsittele

käyttäjien henkilötietoja.

”Ruokakesko kartoittaa

jatkuvasti uudentyyppisiä ratkaisuja,

joiden avulla voidaan

tarjota asiakkaille lisäpalveluja

mahdollisimman joustavasti.

Ravintokoodi-palvelu

sopii luontevasti tarjontaamme,

painottuuhan terveellisyys

yhä voimakkaammin

kuluttajien ruokavaliossa”, Ksupermarket-ketjunmarkkinointipäällikkö

Jaana Hertsberg

toteaa.

”Ravintokoodin avulla kuluttaja

kykenee tunnistamaan

itselleen sopivan ruokavalion

ja seuraamaan sen toteutumista

vaivattomasti. Kohtuullisen

luotettavan kuvan

oman ruokakorin terveellisyydestä

saa jo kuukauden

yhteisvertailun perusteella”,

Tuulia Internationalin toimitusjohtaja

Eero Toivainen

kertoo. Ravintokoodi-palvelu

on ollut koekäytössä neljässä

pääkaupunkiseudun Ksupermarketissa.

Huhtikuusta

alkaen palvelun piirissä on

yli 150 K-supermarketia eri

puolilla Suomea.

tuotevalikoimat täydentävät

toisiaan ja vahvistavat kotimaista

taimituotantoa. Yhtiöt

tarjoavat alan toimijoille kaikki

viherrakentamiseen tarvittavat

puiden ja koristetaimien

tuoteryhmät.

Yhtiöt jatkavat toimintaansa

erillisinä osakeyhtiöinä.

Saarioisten Taimistot Oy:n

toimitusjohtajana toimii edelleen

Kaisu Avotie ja Harviala

Oy:n toimitusjohtajana jatkaa

Marjatta Nummela.

Yhtiöiden yhteenlaskettu

liikevaihto on noin 4,5 miljoonaa

euroa. Yhtiöiden palveluksessa

on runsaat 30 vakituista

henkilöä ja ne työllistävät

lisäksi 50-60 kausityöntekijää.

Lännen Tehtaat Oyj kirjaa

kaupasta noin 0,6 miljoonan

euron tappion kuluvan vuoden

ensimmäisen vuosineljänneksen

tulokseen.

Punkalaidun tehostaa

markkinointiviestintäänsä

Punkalaitumen kunnan

vuoden alussa käynnistämä

viestintä- ja markkinointiprojekti

on saamassa päätöksensä

maaliskuun lopussa.

Projektin tuloksena kunta on

saanut oman viestintä- ja

markkinointistrategian, matkailuesitteen

sekä uuden Internet-sivuston.

Projekti on ollut jatkoa Punkalaitumen

Yrittäjät ry:n ja

Punkalaitumen kunnan yhteiselle,

viime vuoden kestäneelle

Myötätuulta ja mielikuvia

maaseudulle -kehittämishankeelle.

Punkalaitumen kunnan tunnettuuden

lisäämiseksi ja mielikuvan

parantamiseksi käynnistetty,

vuoden vaihteessa

päättynyt kehittämishanke on

jatkunut vuoden alusta Punkalaitumen

kunnan omarahoitteisella

projektilla. Uuden projektin

tavoitteina on ollut jatkaa

Punkalaitumen markkinointiviestinnän

kehittämistä ja toteuttamista

päättyneen hankkeen

luomin välinein sekä kartoittaa

suunta, jota kohti kunnan

markkinointiviestintää lähdetään

viemään.

Yleisen kunnan markkinoinnin

lisäksi projekti on luonut

Punkalaitumen oman matkailuesitteen,

uudet kunnan kotisivut

sekä Punkalaitumen viestintä-

ja markkinointistrategian,

joka tulee tulevaisuudessa

toimimaan kunnan markkinointiviestinnän

kivijalkana.

Projektia on luotsannut hankkeenprojektikoordinaattorinakin

toiminut Sari Mäkelä.

Matkailukohteet

yksiin kansiin

Punkalaitumen kunta ryhtyi

toteuttamaan Punkalaitumen

matkailuesitettä uuden projektin

puitteissa paikallisten matkailuyrittäjien

toiveesta.

-Matkailuyrittäjät kokivat,

että omalle matkailuesitteelle

Ilmatieteen laitoksen

mukaan maaliskuu oli koko

maassa harvinaisen kylmä.

Maaliskuu oli viime vuoden

maaliskuun tapaan

myös Etelä-Suomessa kylmä

ja talvinen. Kuukauden

keskilämpötilat olivat

maan etelä- ja keskiosassa

sekä Oulun läänissä 5-6 ja

Lapin läänissä 3-5 astetta

keskimääräistä alhaisemmat.

Ilmatieteen laitoksen tilastot

kertovat, että yhtä kylmiä

tai kylmempiä maaliskuita

on maan etelä- ja keskiosassa

keskimäärin kerran

kymmenessä ja Pohjois-Suomessa

keskimäärin kerran

viidessä vuodessa.

Maaliskuun keskilämpötila

vaihteli maan eteläosassa

-6 ja -8 sekä maan keskiosassa

-8 ja -11 asteen välillä.

Pohjois-Suomessa maaliskuun

keskilämpötilat olivat

-11- -13 astetta. Maaliskuu

oli kylmin Kainuussa, Kuusamossa

ja Sallassa.

Maaliskuu alkoi koko

maassa hyvin kylmänä. Pohjois-Suomessa

ja Lapissa

kuukauden ensimmäinen

viikko oli poikkeuksellisen

kylmä ja siellä mitattiin monena

yönä 30-38 asteen pakkasia.

Kylmintä oli 3. maaliskuuta

Enontekiön Hetas-

oli selkeä tarve, sillä kaikilla

paikkakunnan matkailukohteilla

ei ole omaa esitettä eivätkä

kaikki halukkaat ole päässeet

mukaan seudullisiin esitteisiin,

kertoo projektikoordinaattori

Sari Mäkelä.

Punkalaitumen matkailuesitteessä

jokaiselle mukana olevalle

kohteelle on varattu tilaa

aukeaman verran. Esitteessä

ovat mukana Kesälaitumen

golfkenttä, KokkonKota, Koulutintti

Oy, Myllypirtti ja –museo,

Talonpoikaismuseo Yli-

Kirra ja Särkän tanssilava. Sen

lisäksi, että kunta vastaa esitteen

tuottamisesta, osallistuu

se myös esitteen kustannuksiin.

Esitteen taitosta vastaa tamperelainen

graafikko Ville-Veikko

Heinonen Alasin Media

Oy:stä.

Kotisivujen

lähtökohtana hyvä

käytettävyys

Punkalaitumen kunnan uusien

kotisivujen suunnittelu ja

toteutus aloitettiin hankkeen

toimesta viime vuoden puolivälissä.

Uusille kotisivuille oli

nähty tarve jo aikaisemminkin,

mutta kunnan Ihanan keskellä

-markkinointi-imagon luominen

viime vuonna antoi uusien

kotisivujen toteuttamiselle

lopullisen sysäyksen. Kunnan

uusi projekti on jatkanut kotisivujen

toteutusta niin, että ne

avataan koekäyttöön toukokuun

alussa.

Lähtökohtana Punkalaitumen

kotisivujen luomisessa on

ollut sivujen hyvä käytettävyys

perussurffailijan kannalta. Uusilla

sivuilla tiedot on jäsennelty

selkeästi niin, että surffailija

löytää sivuilta helposti

etsimänsä tuntematta kunnan

hallinnollista rakennetta.

Sivut palvelevat entistä paremmin

myös mediaa ja kunnan

päätöksenteosta kiinnostuneita,

sillä heti etusivulta on

mahdollista päästä lukemaan

esityslistoja ja pöytäkirjoja.

Myös sivujen visuaaliseen ilmeeseen

on kiinnitetty erityistä

huomiota, jotta sivut tarjoaisivat

informaation lisäksi myös

silmänruokaa.

Suunnitelmallista ja

pitkäjänteistä markkinointiviestintää

Punkalaitumen kunnan viestintä-

ja markkinointistrategian

luomisen perusteena oli rakentaa

pohja kunnan viestinnän

tehostamiselle ja kunnan

yleiselle kehittämiselle. Strategiassa

on nostettu avainasemaan

kunnan viestintäosaamisen

kasvattaminen ja markkinoinnin

tehostaminen sekä rahallisten

että henkilöresurssien

osalta.

Kunnan markkinointiviestinnässä

tullaan kiinnittämään

huomiota suunnitelmallisen ja

pitkäjänteisen tiedotus- ja

markkinointityön toteuttamiseen.

Sen lisäksi, että panostukset

markkinointiviestintään

kasvavat, huomiota tullaan

kiinnittämään erityisesti markkinointikanavien

huolelliseen

valintaan, jotta panostuksista

saadaan irti mahdollisimman

suuri hyöty. Lähtökohtana on,

että markkinointiviestinnässä

hyödynnetään jo olemassa olevaa

– markkinointia varten

suunniteltua – aineistoa ja graafista

ilmettä, jotta markkinointiviestintä

on tunnistettavaa,

yhtenäistä ja sitä kautta sekä

tehokasta että kuntaa profiloivaa.

Viestintä- ja markkinointistrategiassa

painotetaan myös

Punkalaitumen kunnan ja paikallisten

toimijoiden yhteistyötä

markkinointiviestinässä, jotta

kunnasta syntyisi yhtenäinen

mielikuva kaikkine toimijoineen.

Tavoitteena on lisäksi

tutkia ja hyödyntää seutumarkkinoinninmahdollisuuksia

mahdollisimman laaja-alaisesti.

Maaliskuu harvinaisen

kylmä koko maassa

sa, jossa pakkanen kiristyi

aamuyön tunteina -38,6 asteeseen.

Kuukauden keskivaiheilla

sää oli koko maassa alkukuuta

leudompaa ja yhtenä päivänä,

17.3. lämpötilat olivat

jo keväisiä kautta maan. Iltapäivällä

lämpötilat vaihtelivat

viiden asteen molemmin

puolin. Kuukauden korkein

lämpötila, 7,0 astetta

mitattiin Pellossa.

Sää kuitenkin jäähtyi pian

uudelleen ja loppukuussa selkeät

yöt ja aamut olivat hyvin

kylmiä koko maassa.

Vasta kuukauden viimeisinä

päivinä sää lauhtui maan etelä-

ja keskiosassa. Samaan

aikaan talvi kiristi uudelleen

otettaan pohjoisessa, ja öisin

oli siellä jälleen 20-30

asteen pakkasia.

Maaliskuun

loppupäivät

sateisia

Maaliskuun lopun pilvisen

ja sateisen sään toi laaja matalapaine,

joka saapui lounaasta.

Etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa

satoi lunta, räntää,

vettä ja jäätävää tihkua,

mikä teki ajokelin ajoittain

erittäin huonoksi.

Maaliskuun alkupuolella

satoi vähänlaisesti, mutta

kuukauden viimeisten päivi-

en sateet kasvattivat kuukauden

sademääriä maan eteläja

keskiosassa.

Maaliskuussa kertyi maan

etelä- ja keskiosassa sekä

Kainuussa yleensä 20-40

millimetriä. Tällaiset sademäärät

ovat yli puolet keskimääräisestä.

Muualla Pohjois-Suomessa

satoi niukasti

ja sade oli tyypillisesti hyvin

kevyttä ja kuivaa pakkaslunta.

Sademäärät vaihtelivat

alle 10 millimetristä

noin 20 millimetriin.

Lumipeitteen paksuus oli

koko ajan hyvin tyypillinen.

Maaliskuun lopussa lunta oli

maan lounaisosan vajaasta

20:stä maan itä- ja pohjoisosien

60-80 senttimetriin.

Eniten eli lähes metrin verran

lunta oli Pohjois-Karjalan

vaaravyöhykkeellä.

Talvisen maaliskuun takia

kevät ei ole vielä päässyt

kunnolla alkamaan missään

päin maata.

Terminen kevät, jolloin

vuorokauden keskilämpötila

pysyy nolla asteen yläpuolella,

alkaa keskimäärin linjan

Pori-Lappeenranta eteläpuolella

maaliskuun viimeisellä

viikolla ja maan keskiosassa

ennen huhtikuun puoliväliä.

Pohjois-Suomessa kevät

alkaa normaalisti huhtikuun

loppupuolella.

Kodintekniikkakaupan

Expert täyttää 40 vuotta

Suomen vanhin yhtäjaksoisesti

toiminut kodinkoneketju,

Expert-ryhmä,

täyttää 40 vuotta. Ryhmän

toiminta perustuu paikalliseenkauppiasyrittäjyyteen.

Kun Expert-ryhmä perustettiin

vuonna 1966, oli yhtiön

perustajien toiminta-ajatus

Suomessa aikaansa edellä.

Vähittäiskauppiaiden liittoutuminen

ja yhteisostaminen

nähtiin toimintamallina,

jonka edut ulottuisivat nopeasti

kuluttajalle. Johtavat

tuotemerkit ja uutuudet saatiin

keskitetyin voimin helpommin

kaupan hyllyille.

Yhdessä tekeminen takasi

asiantuntijuuden ja kattavan

toimintaverkon. 26 jäsenliikkeestä

alkanut ketju kattaa

tänä päivänä lähes 150 myymälää.

-Kauppiasyrittäjien peräänantamaton

työ on ollut

Expertin tärkein voimavara

alusta asti. Perheyrittäjyys

on ollut vuosikymmeniä toimintamme

kulmakivi ja on

hienoa huomata, että 2000luvulla

yrittäjyyden rooli on

edelleen merkittävä, sanoo

ET-Partnersin toimitusjohtaja

Kari Karipuu.

Kauppiasyrittäjyys on ehtinyt

muuttua 40 vuodessa

Metsäkeskus

kysyy metsän

uudistamisesta

Lounais-Suomen metsäkeskus

on lähettänyt kirjeen

niille metsänomistajille,

jotka ovat vuonna

2001 tehneet metsänkäyttöilmoituksen,

mutta uudistushakkuutasisältävistä

kuvioista ei ole tehty

metsälain mukaista perustamisilmoitusta.

Kirjeitä lähtee kaikkiaan

771 kappaletta, uudistushakkuukuviopinta-alaltaanyhteensä

1740 hehtaaria. Kaikkiaanuudistushakkuupintaala

oli vuonna 2001 metsä-

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tietohallinnon

kansalliseksi toimijaksi on

tulossa Kansaneläkelaitos.

Pääministeri Matti Vanhasen

johtama tietoyhteiskuntaohjelman

ministeriryhmä

päätti asiasta keskiviikkona

22. maaliskuuta sosiaali- ja

terveysministeriön esityksen

pohjalta. Ministeriryhmälle

esiteltiin toisena vaihtoehtona

valtionyhtiömallia.

Kansallisen toimijan keskeisenä

tehtävänä on ylläpitää

kansallista potilastietojen

sähköistä arkistointipalvelua

sekä siihen liittyviä tiedonvälitys-

ja tietoverkkopalveluja.

Valmisteilla olevassa

sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakastietojen sähköistä käsittelyä

koskevassa laissa ja

sen perusteella annettavassa

asetuksessa annetaan tarkemmat

määräykset Kansaneläkelaitoksen

roolista sosiaalija

terveydenhuollon kansallisena

toimijana. Kokouksessa

linjattiin myös, että sosiaali-

ja terveysministeriön

roolia sosiaali- ja terveydenhuollon

tietohallinnon ohjauksessa

vahvistetaan. Sosiaa-

13

paljon. 1960-luvulta tutut

yhden miehen liikkeet ovat

keskittyneet suuremmiksi

myymäläkokonaisuuksiksi.

Kansainvälisessä mittakaavassa

suomalaisten kodintekniikkamyymälöiden

koko

on poikkeuksellisen suuri.

-Yritysten koko kasvaa tulevaisuudessa

entisestään, ja

samaan aikaan tuotealueet

laajenevat esimerkiksi multimedialaitteiden

ja tietotekniikan

saralla. Tällöin asiantuntemus

ja osaaminen itse

kauppatilanteessa korostuu.

Expertillä on systemaattisesti

panostettu koulutukseen ja

olemme kehittäneet oman

erikoiskaupan myyjätutkinnon,

kiteyttää Karipuu.

Expert Finland on yksityisten

suomalaisten kauppiaiden

omistama kodintekniikkakaupan

ketju. Expert

on perustettu vuonna 1966

ja tänä päivänä ketjuun kuuluu

noin 150 myymälää ja

95 kauppiasta.

Expert on Suomen kodintekniikkakaupanmarkkinajohtaja

18 prosentin markkinaosuudellaan.

Yhtiön liikevaihto vuonna

2005 oli 305 miljoonaa

euroa. Expert Finland on osa

kansainvälistä Expert Internationalia,

joka toimii 23

maassa.

keskuksen alueella 9 230 hehtaaria.

Metsänomistajaa pyydetään

kirjeessä ilmoittamaan

uudistushakkuukuvion perustamistöistä

tai hakkaamatta

jättämisestä. Kirjeen liitteenä

on esitäytetty perustamisilmoitus.

Metsänomistajalla on velvollisuus

uudistushakkuun

jälkeen perustaa hakatulle

alueelle uusi metsä. Taimikon

perustamistoimenpiteet

olisi saatava loppuun viiden

vuoden kuluttua päätehakkuun

aloittamisesta. Perustamistoimenpiteillä

tarkoitetaan

raivausta ja muokkausta sekä

viljellen uudistettaessa myös

kylvöä tai istutusta.

Metsäkeskuksen viranomaistoiminnon

yhtenä tehtävänä

on valvoa metsälakia.

Kelasta alansa tietohallinnon

kansallinen toimija

li- ja terveysministeriö käynnistää

välittömästi kansallisen

toimijan ja siihen liittyvänkokonaisohjausjärjestelmän

valmistelun vuoden

2006 talousarviossa tätä tarkoitusta

varten osoitetusta

määrärahasta. Kansallisen

terveyshankkeen teknologiahankkeisiin

osoitetusta määrärahasta

osa kohdennetaan

keskitetyn arkistointipalvelun

perustamiseen.

Asiaa on valmisteltu kansallisen

terveyshankkeen ja

tietoyhteiskuntaohjelman yhteistyönä.

Myös KuntaTIMEtyöryhmä

nosti yhdeksi priorisoitavaksi

hankkeeksi sosiaali-

ja terveydenhuollon

asiakastiedon sähköisen arkistopalvelun.

Asian valmisteluun

osoitettiin 1,4 miljoonan

euron määräraha sosiaali-

ja terveysministeriön vuoden

2006 talousarvioon.

Tietoyhteiskuntaohjelman

ministeriryhmä päätti joulukuussa

2005, että esitykset

kansallisen toimijan organisointivaihtoehdoiksi

tulee

valmistella kahden kuukauden

kuluessa ja tuoda ne sen

jälkeen ministeriryhmän käsiteltäväksi.


14

Tradenomitutkintoa esiteltiin Huittisissa

Satakunnan ammattikorkeakoulun

toimipiste Liiketalous

ja tietojenkäsittely

Huittinen (LIHU) järjesti

16.-21. maaliskuutakoulutustarjonnanesittelypisteen

Huittisten kaupunginkirjastoon.

Esittely koettiin

hyödylliseksi ja valistavaksi,

sillä kaikki kävijät eivät

tienneet tradenomin

tutkinnosta ja ammattikorkeakoulusta

yhtään mitään.

Esittelyyn kävi tutustumassa

monenikäisiä ihmisiä,

nuorista eläkeläisiin. Monet

nuoret olivat kiinnostuneita.

Opiskelijoita oli paikalla kertomassa

tietoja koulutuksesta

ja vastailemassa kysymyksiin

arkipäivisin klo 15-17.

- Nyt on meneillään yhteishakuaikaammattikorkeakouluihin.

Hakujensa kanssa

pähkäileville opiskelijoille

esittelypisteessä toiminut

Tiia Valenius antaa seuraavanlaisen

neuvon: pitää miettiä,

mitä todella haluaa opiskella

ja valita se mikä itseä

kiinnostaa. Valeniuksen mielestä

Huittisiin saataisiin lisää

hakijoita lisäämällä koulun

tunnettuutta, esimerkiksi

messuilla ja lehtimainoksilla.

Huittisissa on hyvätasoinen

ja monipuolinen opetus.

Nuoret helposti haluavat

vain Satakunnan isompiin

kaupunkeihin Poriin tai

Raumalle eivätkä huomaa,

mitä tarjontaa muualla on.

Opintoja

haluamallaan alalla

Tiia Valenius on 24-vuotias

tradenomiopiskelija Raumalta.

Hän aloitti opiskelun

tietojenkäsittelyn koulutus-

Tiia Valenius on pitänyt opiskelusta LIHUssa. Hän kehuu koulun ilmapiiriä lämpimäksi.

ohjelmassa syksyllä 2003.

Valenius opiskelee parhaillaan

viimeisiä opintojaksojaan,

joiden jälkeen vain

opinnäytetyö puuttuu. Hänen

tavoitteenaan onkin valmistua

tulevana syksynä.

Tiia kertoo olleensa kiinnostunut

tietokoneista nuo-

resta lähtien. Hän halusi oppia

niistä enemmän ja alkoi

miettiä koulutusalaa, jossa

saisi opiskella tietokoneiden

parissa.

Hän löysikin hakuoppaasta

tiedon tietojenkäsittelyn

koulutusohjelmasta ja kävi

Huittisissa valintakokeessa

vuonna 2002, mutta opiskeli

lukuvuoden 2002-2003

muulla.

Toisella hakukerralla ykköstoiveena

oli opiskelupaikka

Huittisten yksikössä, ja

niinpä opiskelu tietokoneiden

parissa alkoi.

LIHUssa hyvä opiskella

Valenius valitsi Huittisten

yksikön opiskelupaikakseen,

koska tietojenkäsittelyn

opinnoissa Huittisissa on tärkeänä

osana myös liiketalous,

josta hän on kiinnostunut.

Huittisten opiskelu on

liiketalouspainotteista. Toisena

vaihtoehtona oli opiskelu

Porissa, mutta siellä

alan opiskelu painottuu pelkästään

tietokoneisiin. Valintaan

vaikutti myös maantieteellinen

sijainti.

- Halusin opiskella Satakunnan

alueella. Huittisiin on

hyvät kulkuyhteydet, tänne

pääsee helposti linja- ja henkilöautoilla,

hän kertoo.

Tiia Valenius on pitänyt

opiskelusta LIHUssa. Hän

kehuu koulun ilmapiiriä lämpimäksi.

Pienessä koulussa

oppilaat tuntevat toisensa,

toisin kuin taas suurissa kouluissa,

joissa useimmat opiskelukaverit

jäävät vieraiksi.

Myös opettajat ovat mukavia,

he tervehtivät vastaan

tullessaan, auttavat ja neuvovat

mielellään mieltä askarruttavissa

asioissa.

Tiia kertoo parhaillaan

meneillään olevasta mukavasta

opintojaksosta, joka on

tietoverkkopalveluiden rakentaminen.

Kurssilla tehdään

sovellusta oikealle organisaatiolle

eikä pelkästään

väsäillä tunneilla ”omaksi

iloksi”, vaan yritykset ottavat

myös kouluun yhteyttä

ja opiskelijat valmistavat

annetut toimeksiannot.

Satu Virta

tradenomiopiskelija,

Informo

SAMK, Huittisten

toimipiste

Viiden nokialaisen nuoren

miehen kokoonpano

Flinch julkaisi maaliskuun

alussa ensimmäisen albuminsa

Kuvastin. -Musiikkimme

on melodista suomirokkia,

kuvailee vokalisti

Ville.

Flinch ponkaisi suuren

yleisön tietoisuuteen viime

syksynä julkaistulla singlellään

Tuulet. Kappale oli virallisella

singlelistalla korkeimmillaan

sijalla 3. Ville

muistaa vielä hetken, kun

hän kuuli kappaleen ensimmäistä

kertaa radiosta. -Tuli

aika epätodellinen olo, henki

salpautui.

Villen mukaan Flinchillä

on nyt erittäin hyvä fiilis.

-Ensimmäisen levyn

eteen tehtiin todella paljon

töitä. Olen henkilökohtaisesti

siitä hyvin ylpeä. Al-

Keskiviikko huhtikuun 5. 2006

Ville, Mice, Olli, Juuso ja Tuukka muodostavat nokialaisen

Flinchin, jonka ensialbumi ilmestyi maaliskuussa.

Flinchillä on hyvä fiilis

bumilta löytyy kymmenen

kappaletta, joiden sanoitukset

yhtä lukuunottamatta

ovat Villen käsialaa.

-Voi olla, että seuraavalta

levyltä löytyy myös sävellyksiäni,

hän maalailee

tulevaa.

-Levyltä ei löydy yhtään

balladia, Ville kertoo. -Itse

olisin halunnut mukaan yhden,

mutta muut bändin pojat

veivät tässä asiassa äänestysvoiton.

Bändin menestyksen

myötä pojat ovat

jo saaneet paljon julkisuutta.

Ville toteaa kuitenkin

rauhallisesti, ettei se ole vaikuttanut

normaaliin arkeen

mitenkään. -Bändille tässä

promoa tehdään.

Tuleva kevät ja kesä tuovat

Flinchille mukanaan

paljon keikkoja ja kesällä

heidät tullaan näkemään

myös festareilla.


Keskiviikko huhtikuun 5. 2006

Vammalalaiset Lea ja Jyri

Liuksiala palasivat kuun alussa

lähetysmatkalta Keniasta.

He olivat ADRA-projektin

myötä kaksi ja puoli viikkoa

Kendu Bayssa rakentamassa

kylän asukkaille hammasklinikkaa.

ADRA (Adventist

Development and Relief

Agency) on Adventtikirkon

perustama itsenäinen järjestö,

jonka tavoitteena ja tarkoituksena

on kehitystyö sekä

katastrofiapu.

Liuksialat ovat tehneet lähetysmatkoja

aiemminkin. -Olemme

olleet Thaimaassa mukana

"auta nuorta lapsiperhettä" -projektissa.

Viime helmikuussa

olimme Perussa maalaamassa

kaksi kirkkoa, Jyri kertoo vain

muutamia mainitakseen. Vapaaehtoistyö

on Lea ja Jyri Liuksialalle

sydämen asia, joka kumpuaa

uskosta.

-Jo Raamatussa sanotaan, että

auta lähimmäistäsi.

Urakan viimeistely

jäi paikallisille

Kendu Bayn hammasklinikkaa

alettiin rakentaa vanhaan

baarirakennukseen.

-Paikalliset hakkasivat euron

päiväpalkalla kivenlohkareista

sopivia muurauskiviä. Me purimme

rakennuksen kattoa, vanhoja

seiniä ja piikkasimme lattian.

Väliseinät saimme tehtyä

valmiiksi, mutta uusi lattia jäi

paikallisten harteille, kertoo Jyri

Liuksiala työvaiheista. Hänen

mukaansa vapaaehtoisten työ

olisi helpottunut, jos paikalliset

olisivat aloittaneet purkutyöt

jo ennen heidän saapumistaan

paikalle. -Kyllähän siinä aikaa

väkisinkin kuluu, kun käsipelillä

puretaan kiviseinää. Aggregaatilla

saatiin sentään sähköä

tiettyyn aikaan päivästä, se vähän

helpotti. Paikalliset lupasivat

rakentaa klinikan valmiiksi

Paikalliset hakkasivat muurauskiviä hammasklinikalle euron päiväpalkalla.

Vapaaehtoistyö on sydämen asia

Liuksialat tekivät

lähetysmatkan Keniaan

huhtikuun alkuviikkoihin mennessä.

-Kaikki hammashoidossa tarpeelliset

tarvikkeet siellä pitäisi

jo olla, ja hammaslääkärin

mennä töihin kunhan klinikka

ensin valmistuu.

Kahden ja puolen viikon matkaan

mahtui vapaa-aikaakin. -

Yleensä teimme aamupäivät

töitä ja iltapäivät kiersimme lähialueilla

toteutettuja projekteja

katsomassa, kertoo Liuksiala.

He muunmuassa vierailivat

kylässä, johon ADRA on lahjoittanut

sadevesikerääjän. -Säiliö

on tarkoitus hankkia jokaiseen

kylään helpottamaan paikallisten

elämää. Matkalaiset

kävivät myös AIDS-kylässä. -

ADRA on lahjoittanut kyläläisille

aaseja, jotta he voivat käyttää

niitä työssään valistaessaan

muita AIDSin vaaroista.

Suomalainen lähetysjoukko

vei Keniaan tuomisinaan vaatteita,

kyniä ja heijastimia. -Ostimme

myös paikallisesta leipomosta

50 kakkoa, jotka jaoimme

ihmisille.

Rutikuivaa. -Mitä lehmät tästä löytävät suuhunsa? miettii

Liuksiala.

Lea Liuksiala ja lapsi Kendu Bayn koululta.

Elämä osoitti

arvaamattomuutensa

Lähetysmatka Kendu Bayhin

oli monella tapaa kasvattava kokemus.

Matkaseurueeseen kuului

myös Lea Liuksialan sisko

Paula, joka on matkustellut pariskunnan

kanssa monesti aiemminkin.

Matka Keniaan jäi heille

viimeiseksi yhteiseksi, vaikka

elokuuksi oli varattuna liput

Itävaltaan.

-Paula menehtyi äkillisesti

matkan puolivälissä, kertaa

Liuksiala ennalta-arvaamatonta

tapausta.

Paula nukkui samassa huoneessa

matkaseurueeseen kuuluneen

vammalalaisen Maire

Rotsténin kanssa. -Aamuyöllä,

noin 4.15, Paula huusi, että hänen

päähänsä sattuu. Maire havahtui

ja luuli Paulan näkevän

pahaa unta, kertoo Jyri. Hoitoalan

ammattilaisena Maire katsoi

Paulan silmiä, eikä saanut

häneen mitään kontaktia. Lähistöllä

yöpynyt joukko kanadalaisia

lääkäreitä oli havahtu-

nut myös huutoon ja ryntäsi

paikalle. He siirsivät Paulan

leikkaussaliin ja elvyttivät häntä

45 minuuttia. Mitään ei kuitenkaan

ollut tehtävissä. Kuolinsyyksi

selvisi myöhemmin

Suomessa aivoverenvuoto, jota

lääkärit epäilivät jo Keniassa.

Paulan menehtyminen pysäytti

Lea ja Jyri Liuksialan. -Meille

tarjottiin mahdollisuutta päättää

matka, ja palata Suomeen. Tulimme

kuitenkin siihen tulokseen,

että olisi hullua yrittää sieltä

takaisin kesken kaiken. Jyri

Liuksialan mukaan oli helpompaa

jatkaa arvokasta työntekoa

Paulan kuoleman jälkeen, kuin

palata kotiin miettimään asiaa.

Itävallan vaellusmatkan toteutumisesta

Jyri ei osaa vielä

sanoa. -Jos saamme tuttavapariskunnan

mukaamme, voimme

harkita. Kaksin emme kuitenkaan

lähde.

Vapaaehtoistyö jatkuu

Elämänmeno Keniassa on

aivan erilaista kuin Suomessa.

Jyri Liuksialan mukaan sikäläiset

ihmiset ovat todella ystävällisiä.

-He tarjoavat heti ruokaa

ja kokista vieraille. Myös lapsista

huomaa kulttuureille tyypilliset

erot. -Lapset tyytyvät

Afrikassa paljon vähempään

kuin täällä. He olivat myös kärsivällisempiä

ja jaksoivat istua

monta tuntia hiljaa paikallaan

pyhäkoulussa, Liuksiala kertoo.

Hän kiittelee paikallisten myötätuntoa,

sillä nämä ottivat osaa

Lean ja Jyrin suruun Paulan menehtymisen

johdosta tuomalla

kortteja. Nairobissa presidentti

piti puheen Paulan muistoksi.

Kendu Bayhin perustettiin paikallisten

avulla myös Paulan

puisto.

Vieraasta kulttuurista kotiin

palaaminen on aina jokinlainen

shokki. Liuksiala muistelee ensimmäistä

matkaansa Etiopiaan.

-Kun sieltä palasimme, emme

pystyneet edes kaupassa käymään.

Oli pakko lähteä kesken

ostosten pois.

Vaikka lähetysmatkalla koettiin

vaikeita hetkiä Paulan menehtymisen

myötä, oli se Liuksialan

mukaan kokonaisuudessaan

hieno kokemus. Liuksialat

aikovat jatkaa vapaaehtoistyötä

tulevaisuudessakin.

-Intiaan tahtoisimme auttamaan,

mikäli matka sinne järjestetään.

Pauliina Parto

Paulan menehtymisen jälkeen matkalaiset alkoivat rakentaa

kylään Paulan puistoa. Tässä istutetaan Jakaranda-puuta.

Paikallisia Kendu Bayn koululla. Osa lapsista on orpoja, osaa kuntoutetaan sairauden

jäljiltä.

Paikallisen Aids-kylän asukkaita. ADRA on lahjoittanut kyliin aaseja, joita sairastuneet

voivat käytettää työssä.

Maisemaa Afrikasta. -Kuva on otettu matkalla Nairobista Kendu Bayhin.

Paula, Lea ja Jyri kiinalaisessa ravintolassa Kisumussa.

Yksi ADRA-projekteista on sadevesisäiliöt, joita on tarkoitus lahjoittaa pieniin kyliin

elämää helpottamaan.

15


16

Vanha pappila nykyisessä asussaan. Pappilassa on huopakatto ja ikkunoiden puitejako on uusittu. Ikkunoiden

vuorilaudat eivät ole vielä nykyisessä asussaan. Kuistin ikkunoiden jako on tässä vaiheessa 20ruutuinen,

kun se nykyisin on 16-ruutuinen. Rakennukseen on vedetty sähköt, joten kuva on todennäköisesti

vuoden 1910 vaiheilta. Kuva: Museoviraston.

Vanha pappila on seissyt

maamerkkinä nykyisen

Sastamalankadun

varrella Vammalassa

vuodesta 1810 saakka.

Se on nähnyt ja kokenut

niin pappilavaiheet kuin

kansalaissodan ajankin,

jolloin punaiset pitivät

valkoisia vankinaan sen

suojissa. Noin puoli

vuotta sitten Suomen

Kirjainstituutin toiminnanjohtaja

Leena Aaltonen

osti vanhan pappilan

miehensä kanssa tarkoituksena

remontoida

se rakennuksen historiaa

kunnioittaen.

Leena Aaltosen mukaan

suunnitteluvaihe on venynyt

odotettua paljon pidemmäksi. -

Vaikka mieheni on arkkitehti ja

olen itsekin toiminut suunnittelupuolella,

on remontin yksityiskohtia

tarkistutettu vähintään

kolmella ulkopuolisella

alan ammattilaisella. Aaltosilla

ei ole ollut kiire remontin aloittamisessa.

- Päätimme, että kunnostustyöt

ovat valmiit viimeistään

vuonna 2010, kun pappila

täyttää 200 vuotta. Näin meille

on jäänyt kunnolla aikaa suunnitteluun.

Pappilasta

valtionperintökohteeksi

Pyhän Olavin kirkon kirkkoherran

virkatalolle muodostettiin

tila Rautaveden rannalle

vuonna 1520, noin kolme kilometriä

kirkosta länteen. Tällä

paikalla on todennäköisesti sijainnut

kolme pappilarakennus-

Tyrvään vanha pappila saa uuden elämän

Pappila vuosikymmenten takaa. Rakennuksessa on pärekatto ja 6-ruutuiset ikkunat. Julkisivulaudoitus on uusittu ja

kuisti umpeen laudoitettu. Nykyisen sivurakennuksen kohdalla on piharakennuksia. Kuva on Museoviraston arkistosta,

kuvausvuodesta ei ole tietoa.

ta. Niistä viimeisin, Tyrvään

vanha pappila, on rakennettu

vuosina 1806-1810. Pappilan

nykyisen sivurakennuksen alla

oleva lohkokivistä holvattu tynnyriholvikellari

on todennäköisesti

vielä varhaisemmalta ajalta.

Vanhin yksityiskohtainen

kartta missä pappila näkyy, on

maanmittari Jonas Strengin laatima

kartta vuodelta 1644. Vanhassa

pappilassa ovat isännöineet

kirkkoherrat Johan Rosendahl,

Johan Limon, lääninrovasti

Herman Hellèn ja kirkkoherrat

Carl Lilius, August Mittler

ja Johannes Bäck. Rakennus

toimi pappilana vuoteen 1890,

jolloin silloinen kirkkoherra

Bäck halusi lähemmäs uutta

Tyrvään kirkkoa. Silloin rakennettiin

uusi pappila sen nykyiselle

paikalle Vammaskosken

tuntumaan.

- Ensimmäinen uusi pappilarakennus

oli puinen. Tuli kuitenkin

tuhosi sen parin vuoden

kuluttua ja tilalle rakennettiin

nykyinen kivipappila, kertoo

Aaltonen. Seurakunta myi sitten

vanhan pappilan tontteineen

lähetyssaarnaaja Frans Hannulalle.

Vuonna 1907 Hannula myi

rakennuksen herastuomari Os-

Yläkerran vanha lautalattia on tarkoitus säilyttää remontissa. Seinien jykevät hirret eivät ole haurastuneet

ajan saatossa.

kari Koskiselle. Ensimmäisen

maailmansodan aikana rakennus

oli Venäjän varuskunnan 34.

smolenskilaiskomppanian majoitustilana.

Venäjän vallankumouksen

jälkeen ryhmä vallankumouksellisia

vangitsi varuskunnan

keisarimielisen upseerin

pappilan pihalla. Hänet surmattiin

viereisellä tiellä ja ruumis

heitettiin järveen. Vuonna

1918 punakaarti otti pappilan

vankien sijoituspaikaksi. Tästä

muistona rakennuksessa on

edelleen luodinreikiä. Rauhan

palattua vanhassa pappilassa

toimi kulkutautisairaala ja myö-

hemmin myös evakuoitujen lasten

sairaala.

Herastuomari Koskinen sai

kaksi tytärtä, jotka jäivät isänsä

jälkeen asumaan pappilaan. -

Maisteri Tuovi ”Koppelo” Koskinen

toimi opettajana yhteiskoulussa.

Talossa ei ollut miestä

eikä lapsia eikä tyttärillä sukulaisia,

jotka olisivat perineet

pappilan, kertoo Aaltonen.

70-luvulla rakennus siirtyikin

valtionperintönä Vammalan

kaupungille. Siitä piti sittemmin

huolta kotiseutuneuvos Esko

Pietilä, jota Aaltonen kehuu

vuolaasti.

Keskiviikko huhtikuun 5. 2006

Keittiön ehdoton sydän on suuri tulisija, jota lämmitetään metrisillä haloilla.

- Olemme olleet Pietilän

kanssa tiiviisti tekemisissä. Hänellä

on aivan uskomaton tietovarantoperinnerakentamisesta

sekä pappilan historiasta.

Helppo remonttikohde

Aaltoset ostivat vanhan pappilan

kaupungilta viime vuoden

puolella. -Olimme etsineet juuri

tällaista vanhaa taloa, joka

olisi lähtökohdiltaan sopiva.

Rakenteet ovat kovaa puuta.

Uskon, että 70-luvun talo olisi

vaikeampi remontoida kuin

tämä. Yläkerran katon läpi kosteus

on ehtinyt purra, mutta

Aaltonen ei näe sitä pulmana. -

Kun kosteusvaurion perimmäinen

syy poistetaan, ei mitään

ongelmaa ole. Laho ei etene itsestään,

kuten moni kuvittelee.

Aaltosten on tarkoitus aloittaa

remontti kesällä kodin sydämestä

eli keittiöstä. Tilaa tulee

edelleen hallitsemaan suuri

tulisija, joka on sekin kestänyt

ajan hampaan puremisen loistavasti.

- Muurari, nuohooja ja

palotarkastaja ovat käyneet tarkistamassa,

että se on käyttökelpoinen,

kertoo Leena Aaltonen

tyytyväisenä. Hän muistelee

nauraen, kuinka suuri tapahtuma

oli ensimmäisen tulen virittäminen

pesään. - Ajatella,

melkein 200 vuotta vanha pappila,

jonka uunin pesässä ei ole

palanut tuli varmaan viiteenkymmeneen

vuoteen. Siinä lähti

ystäville tekstiviestiä ja kuvaviestiä

ilon hetkestä.

Keittiöstä löytyy myös vanha

puuhella, jonka Leena Aaltonen

uskoo uusituksi 50-luvulla.

Hän kertoo valmistaneensa

jouluaterian kahdelletoista hengelle

pappilan puuhellalla. - En

voi moittia. Jos mahdollista, tekisin

kaikki ruoat puuliedellä.

Siihen mahtuu vaikka minkälaista

kattilaa ja paistinpannua. -

Minulta kysellään onko pappila

asuinkelpoinen. Täällä on kaikki

perusasiat, sähkö ja vesi. Mitä

muuta ihminen voi kaivata?

Tulevaisuudessakin

avoinna yleisölle

Aaltosten on tarkoitus remontoida

vanhasta pappilasta asuinja

toimitila. Rakennuksen suuren

pinta-alan vuoksi he voivat

asua pappilassa myös remontin

aikana.

- Olemme suunnitelleet, että

asuintoimintomme keskitettäisiin

yläkertaan. Alakertaa voisi

vuokrata juhla- tai kokouskäyttöön

tai siellä voisi pitää taidenäyttelyjä

jatkossakin. Myös

mieheni arkkitehtitoimisto siirtyy

rakennukseen, maalailee

Aaltonen tulevaa.

Yläkerrassa lautalattia tullaan

säilyttämään alkuperäisessä

asussaan, se ainoastaan pestään.

Komeat piiput jäävät nekin näkyville.

Neljästä kylmästä ullakkotilasta

yksi remontoidaan

pesutiloiksi ja kahdesta piiankamarista

tehdään makuuhuoneet.

Myös pappilaan kuuluva

sivurakennus tullaan remontoimaan

asuin- ja toimitilaksi.

- Mielestäni on tärkeää, että

ihmiset voivat vierailla pappilassa

jatkossakin, onhan se yksi

Suomen vanhimmista pappiloista,

sanoo Leena Aaltonen.

Pauliina Parto

Punakaartilaisten jälkiä. Ikkunanpielessä olevaa luodinreikää on täytetty, mutta se on tarkoitus jättää

näkyville muistoksi menneestä.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!