Liukuportin automatiikka - Pur-Ait Oy

www.purait.fi LIUKUPORTIN AUTOMATIIKKA • Käyttäjän käsikirja • Ver 6.01 1 

Myynti: 

PUR-AIT 

AIDAT - PORTIT - AUTOMATIIKKA 

Valmistus: 

LIUKUPORTIN 

AUTOMATIIKKA 

Käyttäjän käsikirja • Ver 6.01 

Ohjauskeskus E6L, radio-ohjaus RS433, ajoneuvoilmaisin 

PD134, porttikoneisto TVRFC 5 Z7M 

Pur-ait Oy Lyhtytie 24, 00740 Helsinki Puh. (09) 350 9400 Fax (09) 346 1480 www.purait.fi 

jps-mainos.fi


SISÄLTÖ: 

OHJAUSKESKUS 

Tuotekuvaus ......................................................................................................3 

Kokoonpano .....................................................................................................3 

Tehokortti E6-1L ja liitinkortti E6-2L ................................................................3 

Ohjelmaversio ..............................................................................................4 

CON3- ja CON4-kortit.................................................................................4 

Rajakytkimet ja oven pysähtymispaikkojen säätö..................................................4 

Moottorin suojaus..............................................................................................5 

Automaattinen sulkeutuminen .............................................................................5 

Käyntiajan rajoitin.............................................................................................5 

Kiinniohjauksen valvonta ....................................................................................6 

Seis-painikkeen toiminta automaattisessa sulkeutumisessa .....................................6 

Suunnanvaihtohidastus.......................................................................................6 

Tuntoreunan toiminta .........................................................................................6 

Pneumaattinen/sähköinen tuntoreuna..................................................................6 

Radio-ohjauksen valinta koko- tai puoliaukkoon ..................................................7 

Yksipainikeohjaus (impulssiohjaus)......................................................................7 

Elektroniikkakortille integroitu lähetin/vastaanotintyyppisen 

varmistusvalokennon vahvistin ............................................................................8 

Valokennon testaus ............................................................................................8 

Erillinen varmistusvalokenno E6-4, 1-kanavainen.................................................9 

Erillinen varmistusvalokenno EU2-4, 1-/2-kanavainen .......................................10 

Reunaliittimellä varustetun lisälaitekortin asentaminen .........................................11 

Varoitusvalo-ohjaus .........................................................................................12 

Varoitusvalo-ohjauskortti E6-5-01.....................................................................12 

Kuittaava automaattisulun kortti E6-5-03...........................................................13 

Kuittauspulssien lukumäärä ..............................................................................15 

Vianhakuohje..................................................................................................15 

Ovi avautuu, mutta ei sulkeudu....................................................................15 

Jos ovi ei avaudu ........................................................................................15 

Rajojen toimintatilaa indikoivat valodiodit .........................................................15 

Huolto ............................................................................................................15 

Tekniset tiedot .................................................................................................15 

Teho-osan kortin e6-1L kytkentäkaavio, piir.No 443...........................................16 

Ohjausjännitekaavio auki- ja kiinniohjauksille, piir.No. 336L..............................17 

Ohjauslaitteiden sis. Ryhmittely elektroniikassa, piir.No. 337L ............................18 

Toimilaitteiden kytkentäkaavio, piir.No. 340L ...................................................19 

Ohjauskortit con3 ja con4, kytkentäkaaviot, piir.No. 385L..................................20 

RADIO-OHJAUS......................................................................................................21 

AJONEUVOILMAISIN ..............................................................................................24 

AJONEUVOILMAISIMET – SILMUKAN ASENNUS- JA VALMISTUSOHJE.....................25 

PORTTIKONEISTO – KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE......................................................27


TUOTEKUVAUS 

Ohjauskeskus E6L on OVITOR OY:n perusohjauskeskus automaattisille 

oville, porteille ja vastaaville. E6L:n ohjauslogiikka on toteutettu 

ohjelmallisesti. Turvapiirit on kytketty suoraan sarjaan moottorin 

ohjauksen kanssa siten, ettei mikään turvallisuuteen liittyvä toiminta 

ole riippuvainen ohjelman tai elektroniikan tilasta. Perusversiossa 

moottorin ohjaus tapahtuu suunnanvaihtokontaktoreilla, mutta 

erikoisjärjestelyin myös muunlainen moottorin ohjaus on mahdollista, 

esim. syöttö taajuusmuuttajan kautta. 

Perusversiota on mahdollista laajentaa asentamalla valmiina 

oleviin liitinkantoihin oheislaite- ja lisätoimintokortteja. 

Radiovastaanottimelle on peruskortilla kanta, samoin ylimääräiselle 

varmistusvalokennokortille on oma kantansa. Muut lisäkortit 

asennetaan kolmeen väyläliittimeen. 

Tavanomaiset perusasetukset, kuten automaattisen sulkeutumisen 

aika ja käyntiajan rajoittimen aika, tehdään kortilla olevilla 

Kortti E6-2L 

Väyläliittimet 

lisätoimintokorteille: 

var.valokortti E6-5-01 

var.valokortti E6-5-05 

VPLV kortti E6-5-06 

SUTI kortti E6-5-07 

kuittaava automaattisulun 

kortti E6-5-03 

ohjelmakortti E6-5-04 

SUPU kortti E6-5-08 

VLV-kortti E6-VLV 

huoltopääte 

Ohjausjännitemuuntaja 

Apureleet 

Kortti E6-1L 

X201 

X204 

H203 

X205 

OHJAUSKESKUS 

Liitin integr. valokennon 

lähettimelle ja vastaanottimelle 

X18 

54 

58 

47 

46 

 

 

 

J3 

F3 

K3 K4 

X101 

H204 

1 

2 

F1 

H9 

H15 

H19 

BUS1 

BUS2 

BUS3 

X4 

H25 

Kuva 1. Ohjauskeskus E6L 

kiertokytkimillä. Joitain toimintatapaan liittyviä perusasioita voidaan 

asettaa kortilla olevalla DIP-tyyppisellä valintakytkimellä ja 

oikosulkupaloilla. Oheislaitteiden toimintatilaa ilmaisevat valodiodit 

ovat riviliittimen yläpuolella, ohjelman ja prosessorin toimintatila 

voidaan todeta toimintaa kuvaavista valodiodeista. 

Ohjausjärjestelmällä on mahdollisuus tarkistaa käytettävien 

laitteiden ja itse oven kuntoa, kuten esim. tuntoreunan testaus, 

suojavalokennon testaus ja oven tasapainotuksen kunto kuormituksen 

valvonnan avulla. Ohjausjärjestelmässä on huomioitu myös paloovikäytöissä 

tarvittava toiminta palohälytystilanteessa. 

KOKOONPANO 

Jos käyttökoneistona on tavanomainen yksinopeuksinen 3vaihemoottori, 

jonka nimellisvirta on pienempi kuin 6A, keskus 

koostuu oheisen kuvan mukaisesti kahdesta liittimillä toisiinsa 

kytketystä kortista E6-1L ja E6-2L. 

H31 

H34 

H37 

X208 

81 82 83 

101 102 103 113 104 105 106 

84 85 86 

N N U V W 

E6-1L 

1 2 3 4 

H302 

H301 

H300 

S301 

R308 

Radiovastaanottimen 

kanta 

SEMS 

TEHOKORTTI E6-1L JA LIITINKORTTI E6-2L 

 

T1 

STOP 

OVITOR OY E6-2L 

OPEN 

CLOSE 

Kortti E6-1L on tehokortti, jolla on moottorin suuntakontaktorit, 

ohjausjännitemuuntaja, oheistoimintojen apureleet ja tarvittaessa 

pääkytkin. Koneistoille, joissa moottorin nimellisvirta on suurempi 

kuin 6A tai joissa on erikoismoottori, ohjauskeskuksen teho-osa 

tehdään johdottamalla eikä tehokorttia E6-1L käytetä. 

Kortti E6-2L on liitin/elektroniikkakortti. Kortilla sijaitsevat 

X1 

X2 

X20 

1 

Liitin painikkeille 

kannessa 

F2 

1 2 3 4 

J7 

1 

2 

3 

4 

ON 

S131 

10 

1 8 S5 1 7 

 

J4 J6 

H46 

H47 

H49 

H50 

H51 

H53 

Q1 

S133 

S132 S8 

53 54 58 

X17 

60 61 62 63 64 

X202 

H104 

H103 

H102 

H101 

H100 

H64 

H56 

AK 

X103 

55 

56 

57 

A K 

K12 K11 

107 

108 

109 

110 

X15 

X14 

X102 

X207 

L3 

L2 

L1 

Ohjelmapiiri 

Aika-asetusten 

kiertokytkimet 

Ohjaustavan 

valinnan DIPkytkimet 

Kanta erillisen 

varmistusvalokennon 

vahv.kortille 

Riviliittimet 

ohjauslaitteille 

Moottorin 

suuntakontaktorit 

Pääkytkin 

ohjauslaitteiden riviliittimet, pikaliitin kanteen tulevalle painikkeelle, 

integroitu suojavalokennovahvistin, kanta erilliselle suojavalokennolle, 

kanta sähköisen tuntoreunan valvontayksikölle, kanta yksikanavaiselle 

radiovastaanottimelle, ohjaustavan valinnan DIPkytkimet/oikosulkupalat 

ja aika-asetusten kiertokytkimet. Kortilla 

sijaitsee myös väyläliittimet jäljempänä esitetyille lisätoimintokorteille, 

joilla keskuksen toiminta voidaan tehdä vieläkin monipuolisemmaksi.


OHJELMAVERSIO 

Kun keskukseen kytketään jännitteet ja huoltopääte on kytkettynä 

väyläliittimeen, näyttää huoltopääte hetken aikaa 

ohjelmaversionumeroa, esim. 6.01. Käyttäjän ohjekirja on myös 

versioitu numerolla, esim. 6.01 Jos ohjelmaversiossa on eri numero 

kuin ohjekirjassa, ei keskuksen ohjelma välttämättä toteuta ohjekirjan 

esittämiä toimintoja. Keskuksen ohjelma voidaan päivittää esim. 

muistikortilla tai tietokoneella. 

Yksinkertaisinta on päivittää ohjelma muistikortilla. Muistikortti 

asennetaan jännitteettömänä prosessorin vieressä olevaan kantaan 

X14. Kytkettäessä jännitteet päivittyy ohjelma automaattisesti. Päivitys 

kestää jonkin aikaa ja tällöin vilkkuvat ledit H101...H104. Kun 

päivitys on toteutunut, lopettavat ledit vilkkumisen. Tämän jälkeen 

käännetään keskuksesta jännitteet pois ja poistetaan muistikortti 

paikoiltaan ja tämän jälkeen keskus on jännitteiden kytkeytyessä 

toimintavalmis. 

CON3 

RAJAKYTKIMET JA OVEN PYSÄHTYMISPAIKKOJEN 

SÄÄTÖ 

Ohjauskeskuksella E6L ohjataan käyttökoneistoja, joiden 

pysähtymispaikkoja asetellaan mekaanisilla rajakytkimillä. 

Normaalissa käytössä tarvitaan 3 rajakytkintä: aukiraja, kiinniraja 

ja turvalaiteraja. Auki- ja kiinnirajan kärjet avautuvat oven 

saavuttaessa ääriasentonsa. Turvalaiterajan kärjet sulkeutuvat 5- 

50mmennen oven kiinniasentoa. Turvalaiteraja poistaa ohjauksesta 

avaavan toiminnon, mutta pysäyttää oven suojalaitteen impulssista. 

Toiminto estää oven avautumisen uudelleen, 

kun tuntoreuna osuu lattiaan tai karmiin. 

Pysäyttävä toiminto voidaan poistaa niissä tapauksissa, kun 

kyseessä on oven molemmissa törmäävissä etureunoissa olevilla 

tuntoreunoilla varustettu taitto-ovi, jossa tuntoreunat koskettavat 

CON3- JA CON4-KORTIT 

Kuva 2. Kortit CON3 ja CON4. 

Erikoiskeskuksissa, joissa tehokorttia E6-1L ei käytetä, tehokortilla 

olevat oheistoimintoihin tarvittavat releet K3 ja K4 korvataan 

erillisellä keskukseen asennettavalla CON3- tai CON4-kortilla. 

Samoin, jos tehokortilla olevat releet ovat jo käytössä ja tarvitaan 

lisätoimintoja, esim. toiselle 

lisälaitekortille, on käytettävä lisänä CON3- tai CON4-korttia. 

CON4-kortilla on kaksi relettä K3 ja K4 ja ne toimivat samalla 

tavalla kuin niitä ohjaava lisälaitekortti ohjaisi releitä K3 ja K4 

tehokortilla E6-1L tai CON3 

CON3-kortilla on viisi relettä K3, K4, K5, K6 ja K7. Releistä K3 

ja K4 toimivat kuten edellä on esitetty. Releiden K5, K6 ja K7 

toiminnan määrittää niitä ohjaava lisälaitekortti. Lisälaitekorttien 

toiminta on esitetty jäljempänä tässä ohjekirjassa. CON3- ja CON4kortit 

ovat kytkennältään ohjekirjan loppuosassa olevan piirustuksen 

385L mukaiset. Kiinnitystavasta riippuen CON4- korttia on kahta 

eri versiota, A ja B. E6-sovelluksissa voidaan käyttää vain versiota 

A. 

Kiinnityskisko 

CON4 

toisiaan ennen oven täyttä kiinniasentoa. 

Puoliaukkotoimintaa varten tarvitaan lisäksi puoliaukiraja, jonka 

kärjet sulkeutuvat puoliaukiasennossa. Rajojen toimintatilaa indikoivat 

valodiodit H49-H51 ja H53, vrt. piirustus no. 336L. Piirustuksessa 

kärkien asento vastaa rajakytkimien kärkien mekaanista ja sähköistä 

asentoa, kun ovi on kiinni. Valodiodien toiminta riippuu myös niiden 

edelle sarjaan kytkettyjen toimilaitteiden tilasta. 

Rajat on helpointa säätää, kun ohjaus on aseteltu pakko-ohjatuksi. 

Ohjaus muutetaan pakko-ohjatuksi aukisuuntaan piikkiriman J6 

oikosulkupalalla no. 2 ja kiinnisuuntaan piikkiriman J6 

oikosulkupalalla no. 3. Ohjaus on pakko-ohjattu, kun oikosulkupala 

on paikoillaan. Kun rajat on säädetty kohdalleen, otetaan 

oikosulkupalat pois ja ohjaus muuttuu impulssiohjaukseksi.


MOOTTORIN SUOJAUS 

Ohjauskeskuksessa E6L moottorin suojaus on tarkoitettu toteutettavaksi 

moottorin käämityksessä olevalla suojalla. Suojan kosketin avautuu 

moottorin lämmetessä vian tai ylikuormituksen johdosta. Normaalisti 

käytettävän suojan kosketin avautuu +130°C:ssa ja sulkeutuu 

moottorin jäähdyttyä +80°C lämpötilaan. Suojan kytkentäkyky on 

250Vac 1,6A cos fii =0,6 ja 2,5A cos fii=1. Suoja kytketään 

normaalisti kortilla E6-1L oleviin liittimiin 101 ja 102, vrt. piirustus 

no. 443 ja tapauskohtainen johdotuskaavio. Jos jännite on suurempi 

kuin 230Vac, suoja on kytkettävä esim. ohjauksen 24V:n puolelle 

SEIS-piiriin. Tällöin liittimet 101 ja 102 on yhdistettävä 

oikosulkulenkillä. 

Useimmissa OVITOR OY:n toimittamissa koneistoissa kyseinen 

suoja on valmiina. Koneistot, joissa on erikoismoottori ja/tai suoja 

puuttuu, on suojattava erillisellä moottorin lämpöreleellä tai 

moottorisuojakytkimellä. Koneiston moottoria ei saa jättää 

suojaamatta. 

AUTOMAATTINEN SULKEUTUMINEN 

Keskuksen riviliittimiin 12 ja 13 kytketyllä valintakytkimellä ovi tai 

vastaava saadaan sulkeutumaan automaattisesti auki- ja 

puoliaukiasennosta, kun kytkimen kärjet ovat kiinni. Kytkimen kärkien 

ollessa auki ei automaattista sulkeutumista tapahdu, vrt. piirustus 

no. 337L. Automaattisulun käyttö ei ole sallittua ilman riittäviä 

suojalaitteita. 

Automaattisen sulkeutumisen viive eli oven aukioloaika asetetaan 

kortin E6-2L oikeassa yläkulmassa olevalla kiertokytkimellä S133, 

ja piikkiriman J4 jumpperilla no.8. HUOM! kiertokytkimen asennossa 

0 ja jumpperin ollessa pois paikoiltaan ei automaattista sulkeutumista 

ole. 

Aika määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti 

kiertokytkimen asennosta. Jos ohjaimessa on 

huoltopääte E6-6-02/3E, kiertokytkimen asentoa 

0 

muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti ”A 80” ja 

sen jälkeen asetettu aika. 

Aukioloaika (s) Aukioloaika (s) Aukioloaika (s) Aukioloaika (s) 

S133 asento J4 jumpperi J4 jumpperi S133 asento J4 jumpperi J4 jumpperi 

no.8 OFF no.8 ON no.8 OFF no.8 ON 

0 Ei autosulkua 90 8 15 500 

1 1 120 9 17 600 

2 3 180 A 20 800 

3 5 240 B 25 1000 

4 6 280 C 30 1500 

5 8 320 D 40 2000 

6 10 360 E 50 3000 

7 12 400 F 60 3600 

KÄYNTIAJAN RAJOITIN 

Ohjauskeskuksessa E6L on suojalaitteena käyntiajan rajoitin, joka 

pysäyttää moottorin normaaliin avautumis- ja sulkeutumisliikkeeseen 

tarvittavan käyntiajan päätyttyä. Sallittu käyntiaika asetetaan oven 

käyttöönottovaiheessa kortin E6-2L oikeassa yläkulmassa olevalla 

kiertokytkimellä S132, vrt. piirustus no. 340L. Käyntiaika määräytyy 

seuraavan taulukon mukaisesti kiertokytkimen asennosta. Sallittu 

käyntiaika asetetaan 2...10 s pidemmäksi kuin oven normaalin 

liikkeen vaatima käyntiaika. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6-6- 

02/3E, niin kiertokytkimen asentoa muutettaessa näytöllä näkyy 

hetken teksti “A 130” ja sen jälkeen asetettu aika. 

Jos aseteltu moottorin yhtäjaksoinen käyntiaika ylittyy, punainen 

valodiodi H103 syttyy ja ovi pysähtyy. Jos ohjaimessa on huoltopääte 

E6-6-02/3E, H103:n palaessa näytöllä näkyy teksti “E9”. Tämä 

voi tapahtua, kun esim. koneiston liukukytkin luistaa oven tarvitseman 

voiman kasvettua yli asetetun arvon. Punainen valodiodi sijaitsee 

CPU kortilla E6-2L, vrt. piirustus no 340L. Vikaindikointi poistuu ja 

valodiodi sammuu, kun ovea ohjataan uudestaan auki-tai 

kiinnisuuntaan. 

Jos käyntiajan rajoitin pysäyttää oven uudelleen, niin ENNENKUIN 

ohjaat ovea kumpaankaan suuntaan tarkista, että: 

• ovi voi vapaasti kulkea johteissaan ääriasennosta toiseen 

• oven saranoiden, lamellien tai vastaavien välissä ei ole vieraita 

esineitä 

• ovi ei ole jäätynyt kiinni 

• jokin muu seikka ei estä oven normaalia liikkumista 

• ovi ei ole asetettu käsikäytölle koneiston irrotusvivulla. 

Jos kaikki on kunnossa, ohjaa ovea auki- tai kiinnisuuntaan ääriasennosta 

toiseen tarkkaillen ovea koko ajomatkan. Jos vikailmaisu 

toistuu, on oven kulkuvastus jostain syystä kasvanut ja/tai koneiston 

suojalaitteena oleva liukukytkin luistaa. Aikaa voidaan säätää 

hieman pidemmäksi, mutta tärkeää on selvittää syy, miksi oven 

käyttöönotossa asetettu kulkuaika on kasvanut.


S132 asento Maksimi käyntiaika S 132 asento Maksimi käyntiaika 

Sekunteina Sekunteina 

0 5 8 60 

1 7 9 70 

2 10 A 80 

3 15 B 90 

4 20 C 100 

5 30 D 120 

6 40 E 180 

7 50 F 300 

KIINNIOHJAUKSEN VALVONTA 

Siltä varalta, että kiinnipainike juuttuu kiinni, on ohjaus varustettu 

kiinniohjauksen valvonnalla. Jos oven avautuessa kiinnipainikkeelta 

tulee jatkuva kiinniohjaus, ei ovi sulkeudu välittömästi 

aukiasennostaan, vaan ohjaus tarvitsee joko uuden kiinnipulssin 

sulkeutuakseen, tai se sulkeutuu vasta autosululle asetetun aukioloajan 

kuluttua. 

SEIS-PAINIKKEEN TOIMINTA AUTOMAATTISESSA 

SULKEUTUMISESSA 

Jos ohjauksessa on asetettuna automaattinen sulkeutuminen ja oven 

ollessa aukiasennossaan painetaan SEIS-painiketta, joka on kytketty 

riviliittimiin 38 - 39 tai 40 -41 tai 42 - 43 tai 44 - 45, tai kannessa 

olevaa SEIS-painiketta, nollautuu automaattisen sulun sekvenssin 

aika. Päästettäessä painike alkaa ajan lasku alusta ja asetetun ajan 

kuluttua ovi sulkeutuu automaattisesti. Jos näihin liittimiin kytkettyä 

seis-painiketta tai kannen SEIS-painiketta painetaan oven 

aukiasennossa yli 5 s, ei ovi sulkeudu automaattisesti, vaan jää 

auki. Ovi sulkeutuu jälleen kiinnipainikkeella ja automaattinen 

sulkeutuminen palautuu. 

Jos painetaan SEIS-painiketta, joka on kytketty riviliittimiin 34 

- 35 tai 36 - 37, ei automaattisen sulun sekvenssi käynnisty, vaan 

ovi jää auki. Tilanne kuitataan painamalla kiinnipainiketta, jolloin 

ovi sulkeutuu ja toimii taas normaalisti sulkeutuen seuraavalla 

kerralla aukiasennostaan automaattisesti. Normaalisti riviliittimiin 

34, 35 ja 36, 37 kytketään käsikäytön irrotusvivun mikro, 

köydenhöltymäkytkin 

tai muu suojalaite, jonka palautuessa automaattinen sulkeutuminen 

saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. Käytettäessä lisälaitteena 

ohjelmakorttia, voidaan kaikkien seispainikkeiden toiminta asettaa 

autosulun pysäyttäväksi. 

SUUNNANVAIHTOHIDASTUS 

Kun ovelle annetaan aukiohjaus oven sulkeutuessa, ovi pysähtyy 

ja avautuu lyhyen suunnanvaihtohidastuksen jälkeen. Suunnanvaihtohidastuksella 

pyritään pienentämään oveen, koneistoon ja 

kiinnityksiin kohdistuvia rasituksia. Kuitenkin, jos aukiohjaus tulee 

tuntoreunalta oven törmätessä esteeseen, ovi avautuu välittömästi 

ilman hidastusta. Turvallisuussyistä ei törmäystilanteessa voida sallia 

mitään viivettä. 

TUNTOREUNAN TOIMINTA 

Jos tuntoreunalta tulee pulssi oven ollessa sulkeutumassa auki- ja 

turvalaiterajan välillä, kortilla E6-2L syttyy punainen valodiodi 

H102, vrt. piirustus no. 340L. Välittömästi tuntoreunan pulssin 

jälkeen ovi avautuu. Jos ohjauksessa on asetettu automaattinen 

sulkeutuminen, ohjaus tunnustelee tuntoreunalla oven edessä olevan 

esteen poistumista. Ohjain sulkee oven, ja jos tuntoreunalta tulee 

törmäystä ilmaiseva pulssi, ovi avautuu uudelleen. Ohjaus kokeilee 

esteen poistumista 10 kertaa, ja jos este ei poistunut oven edestä, 

ovi jää auki. Ensimmäinen testaus tapahtuu itsekuittausviiveellä 

asetetun ajan kuluttua, tai jos sitä ei ole käytössä, 60s kuluttua. 

Seuraava testaus tapahtuu kaksinkertaisen 

ajan kuluttua, kolmas testaus kolminkertaisen ajan kuluttua jne. 

Käytettäessä lisälaitteena ohjelmakorttia voidaan testaustoiminto 

poistaa ja ovi jää auki tuntoreunan pulssista, eikä sulkeudu 

automaattisesti. Tällöin punainen valodiodi H102 jää palamaan. 

Valodiodi sammuu ja ovi sulkeutuu, kun sitä ohjataan kiinni 

kiinnipainikkeella. 

PNEUMAATTINEN/SÄHKÖINEN TUNTOREUNA 

Ohjauskeskus E6L voidaan varustaa pneumaattisella ja/tai sähköisellä 

tuntoreunalla. Pneumaattista tuntoreunaa käytetään, kun sen kunto 

voidaan valvoa kohdan ”TUNTOREUNAN TESTAUS” mukaisesti. 

Pneumaattinen tuntoreuna kytketään riviliittimiin 46 ja 47. Jos 

tuntoreuna ei ole käytössä, on liittimet oikosuljettava keskenään. 

Sähköistä tuntoreunaa käytetään tapauksissa, joissa tuntoreunalta 

ei saada testauspulssia oven kiinniasennossa, esim. liuku- ja taittoovissa. 

Sähköinen tuntoreuna vaatii kunnon valvontaan erillisen 

valvontayksikön SEM2, joka asennetaan kortin E6-2L vasemmassa 

reunassa olevaan liittimeen X18. Valvontayksikön lisäksi voidaan 

käyttää ohjausjärjestelmän omaa tuntoreunan testausta. Jos sähköinen 

tuntoreuna antaa pulssin osuessaan lattiaan tai vastaavaan, testaa 

oven ohjausjärjestelmä tuntoreunalta tulevan pulssin. Näin käytettynä 

on tuntoreunan toiminta valvottu kaksinkertaisesti. 

Jos sähköinen tuntoreuna ei ole käytössä, on kannan vieressä 

olevan piikkiriman J3 piikit oikosuljettava 

oikosulkupalalla. 

Sähköinen tuntoreuna kytketään kuvan 3 mukaisesti.


8.2kΩ 1% 

Tuntoreuna 

SEM2 on kaksikanavainen joten sitä voidaan käyttää yhden tai 

kahden sähköisen tuntoreunan esteen tunnistuksen ilmaisuun ja 

tuntoreunan tai sen kaapeloinnin vikaantumisen ilmaisuun. SEM2:en 

liitetyissä antureissa tulee olla 8.2 kΩ:n päätevastus, jonka kautta 

kulkevan lepovirran avulla SEM2 ilmaisee mahdollisen anturipiirin 

katkeamisen tai vioittumisen. Varmista aina, että päätevastus on 

asennettu viimeiseen päähän tuntoreunaa. Tuntoreunoja voidaan 

kytkeä useampia myös sarjaan, mutta viimeisenä sarjakytkennässä 

olevaan tuntoreunaan on kytkettävä 8.2 kΩ:n päätevastus. Kytkettäessä 

tuntoreunoja on huomioitava, ettei käytettyjen kaapeleiden 

silmukkavastus ylitä 100 Ω. 

SEM2:ssa on kaksi erillistä identtistä valvontapiiriä tuntoreunojen 

tilan tarkkailuun. Molemmat piirit tarkkailevat kumpaakin tuntoreunaa. 

Jos toisesta valvontapiiristä menee yksittäinen tai useampi komponentti 

rikki, niin jäljellä oleva valvontapiiri pystyy ilmaisemaan kummankin 

tuntoreunan esteen tunnistuksen tai vikaantumisen. 

Kun SEM2 valvontayksikköä käytetään vain yhdelle sähköiselle 

tuntoreunalle, niin toisen tuntoreunan liittimiin on kytkettävä 8.2 kΩ 

1 %:n vastus. Normaali toimituksissa kyseinen vastus on valmiiksi 

kytkettynä molempiin liittimiin ja yksittäinen tuntoreuna kytketään 

oheisen kuvan 3 mukaisesti. SEM2 valvoo myös yhden tuntoreunan 

tapauksessa tuntoreunaa molemmilla valvontapiireillään. 

Kun vahvistinyksiköllä on jännitteet ja tuntoreunat ja niiden 

kaapelointi on ehjä, ei valvontayksikössä pala yksikään led ja 

ohjausjärjestelmän virtapiiri on ehjä. Tällöin palaa oven kortilla 

E6-2L virtapiirin eheyttä kuvaava led H47. Tuntoreunan kohdatessa 

esteen tai tuntoreunan virtapiirin vastuksen pudotessa syttyvät 

valvontayksikössä keltaiset ledit H1 ja H3 ja ohjausjärjestelmän 

virtapiiri katkeaa ja led H47 sammuu. Jos tuntoreunan virtapiiri 

katkeaa tai sen vastus kasvaa, syttyvät valvontayksikössä punaiset 

ledit H2 ja H4, ja ohjausjärjestelmän virtapiiri katkeaa ja led H47 

sammuu. 

Jos jokin ledeistä H1, H2, H3 tai H4 palaa yksinään, on 

valvontayksikössä vika ja ohjausjärjestelmän virtapiiri katkeaa ja 

led H47 sammuu. Tällöin on valvontayksikkö vaihdettava. 

Tuntoreunajärjestelmän ja valvontayksikön toiminta on tarkastettava 

säännöllisesti, esim. aina oven huollon yhteydessä. Annettaessa 

pulssi esim. kädellä koskien tuntoreunaa on oven ohjausjärjestelmän 

reagoitava valitun toimintatavan mukaan. Irrotettaessa tuntoreunan 

johtimista toinen on oven ohjausjärjestelmän reagoitava valitun 

SEM2 

OVITOR OY 

X18 

Jos toista tuntoreunaa ei 

ole, korvataan se 8.2kΩ 

vastuksella 

toimintatavan mukaan. Oven ja valvontayksikön huoltoa saa suorittaa 

vain huoltopätevä henkilö. 

RADIO-OHJAUKSEN VALINTA KOKO- TAI 

PUOLIAUKKOON 

Ohjauskeskuksen E6L liitinkortilla E6-2L oleva radio-ohjaus voidaan 

valita avaamaan ovea joko kokoaukkoon tai puoliaukkoon. Valinta 

tapahtuu asettamalla radion kannan vieressä oleva jumpperi haluttua 

toimintoa vastaavaan asentoon. Asennossa X1 avaa radio-ohjaus 

oven koko aukkoon ja asennossa X2 puoliaukkoon, vrt. piirustukset 

no. 340L ja 337L ohjekirjan loppuosassa. Jumpperin asento 

muutetaan keskuksen ollessa JÄNNITTEETÖN. Muuttaminen käy 

kätevimmin ohuilla kärkipihdeillä. 

YKSIPAINIKEOHJAUS (IMPULSSIOHJAUS) 

Yksipainikeohjauksen ohjauslaitteet kytketään riviliittimiin 22...33 

piirustuksen 337L mukaisesti. Yksipainikeohjauksen ohjelmointi 

tapahtuu kortilla E6-2L olevalla DIP-kytkimellä S131, vrt. piirustus 

no 340L. 

Yksipainikesulku asetetaan kääntämällä S131:n kytkin no.1 

asentoon ON. Tällöin yksipainikeohjaus sulkee oven aukiasennosta 

ja kaikista muista asennoista se avaa oven. Jos kytkin no. 1 käännetään 

OFF asentoon, yksipainikeohjaus vain avaa oven. Jos yksipainikeohjaukseen 

kytketään esim. ajoneuvoilmaisinvahvistin, kytkin 

pidetään OFF-asennossa. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6-6- 

02/3E, kytkimen asentoa muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti 

“L30” ja sen jälkeen “OFF” tai “ON” kytkimen asennon mukaisesti. 

O 1 2 3 4 

N


Yksipainikepysäytys asetetaan S131:n kytkimellä no. 2. Kytkimen 

no. 2 asennossa ON yksipainikeohjaus pysäyttää aina liikkuvan 

oven ensimmäisellä pulssilla ja toisella avaa oven, eli sulkeutuva 

ovi pysähtyy ensimmäisellä ja avautuu toisella pulssilla. Avautuva 

ovi pysähtyy ensimmäisellä pulssilla ja toisella se avautuu uudelleen. 

Valitsemalla kytkimelle no. 2 OFF-asento pulssi yksipainikeohjaukselta 

avaa sulkeutuvan oven välittömästi eikä siinä ole pysäyttävää 

toimintoa aukisuuntaan. Kytkin pidetään OFF-asennossa, jos 

yksipainikeohjaukseen kytketään esim. ajoneuvoilmaisinvahvistin. 

Jos ohjaimessa on huoltopääte E6-6-02/3E, kytkimen asentoa 

muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti “L40” ja sen jälkeen “OFF” 

tai “ON” kytkimen asennon mukaisesti. 

ELEKTRONIIKKAKORTILLE INTEGROITU 

LÄHETINVASTAANOTINTYYPPISEN 

VARMISTUSVALOKENNON VAHVISTIN 

Elektroniikkakortille E6-2L on integroitu lähetin- vastaanotin tyyppisen 

varmistusvalokennon vahvistin. Vahvistin, vahvistuksen säädön 

trimmeri ja lähettimen ja vastaanottimen riviliittimet sijaitsevat kortin 

vasemmassa yläreunassa. Lähetin ja vastaanotin kytketään oheisen 

kuvan 4 mukaisesti kortin vasemmassa yläreunassa oleviin liittimiin. 

Liittimen vasemman puoleisiin liittimiin 1 ja 2 asennetaan lähetin 

(LT), punainen liittimeen 1 ja musta signaalijohdin liittimeen 2. 

Liittimen oikeanpuoleisiin kytketään vastaanotin (LR), vaippa tai 

musta johdin liittimeen 3 ja keltainen signaalijohdin liittimeen 4 ja 

HUOM! liitin on viisiosainen ja keskimmäinen liitin jää tyhjäksi. 

Valokennovahvistin viritetään seuraavasti: 

S301 ON (nastat oikosuljettu oikosulkupalalla): leveä oviaukko 

(suurempi vahvistus) 

S301 OFF (ilman oikosulkupalaa): kapea oviaukko (pienempi 

vahvistus) 

R308: vahvistuksen säätö. 

H300 (vihreä): syttyy, kun vahvistus säädetään 

R308:sta riittävän suureksi ja valonsäde on ehjä. 

H301 (vihreä): syttyy, kun valokennovahvistimella on käyttöjännite. 

H302 (vihreä): sammuu, kun valokennovahvistin ei johda. 

LT LR 

. 

n 

u 

p 

1 2 3 4 

H302 

H301 

H300 

a 

t 

s 

u 

m 

a 

p 

p 

i 

a 

v 

Kuva 4. 

. 

t 

l 

e 

k 

S301 

R308 

Ledit sijaitsevat oheislaitteiden riviliittimien yläpuolella liittimen 

vasemmassa reunassa. 

Valokennovahvistimen oikea säätö tehdään asennuspaikalla kokeilemalla 

valokennolle luotettava toiminta. Vahvistusta ei saa säätää 

liian heikoksi, mutta ei myöskään liian vahvaksi. 

Vastaanotin on pyrittävä asentamaan varjoisammalle puolelle niin, 

ettei auringonvalo osu siihen suoraan. 

Jos valokennon lähettimen tai vastaanottimen johtimia joudutaan 

jatkamaan, on pääsääntöisesti jatkettava lähettimen johtoa. Lähettimen 

ja vastaanottimen johtoja ei saisi kulkea saman kaapelivaipan 

sisällä. Jos näin on pakko tehdä, on kaapelin oltava parisuojattua 

kaapelia. Toiminnan kannalta luotettavin tapa on asentaa molemmille 

oma suojattu kaapelinsa. 

Lähettimen ja vastaanottimen suuntaus tapahtuu yksinkertaisimmin 

niin, että vastaanottimen kanssa sarjaan kytketään mikroampeerimittari 

AC-alueella. Lähetintä ja vastaanotinta säädetään niin, että 

mittarin näyttämä virta on mahdollisimman suuri, jolloin suuntaus 

on parhaimmillaan. 

Jos integroitu valokenno ei ole käytössä on piikkiriman J6 oikosulkupala 

no 4 asennettava paikoilleen. Jos käytössä erillinen valokenno, 

on piikkiriman J6 oikosulkupala no 5 oltava pois paikoiltaan. 

VALOKENNON TESTAUS 

Ohjauskeskuksen E6L eräs ominaisuus on kiinnisuunnan varmistusvalokennon 

toiminnan testaus. Varmistusvalokenno testataan jokaisen 

avautumisen yhteydessä. Integroidulla valokennolla valokennon 

testaus suoritetaan katkaisemalla lähettimen jännite joka vastaa 

valokennon säteen katkeamista. 

Testaustoiminta voidaan havaita oven avautuessa lyhyestä vihreän 

ledin H56 sammumisesta. Jos led ei jonkin vikatoiminnan seurauksena 

sammu eli turvavirtapiiri kiinnisuuntaan ei katkea, muuttuu ohjaus 

pakko-ohjatuksi kiinnisuuntaan. Samaan aikaan vilkkuu nopeasti 

punainen valodiodi 

H104. Jos ohjaimessa on huoltopääte, näyttää se vikakoodia ”E 

30”. Vikahälytys poistuu, kun valokennon testaus onnistuu. Jos valokennotestiä 

ei tehdä, on piikkiriman J6 oikosulkupala no. 6 asennettava 

paikoilleen. Suojavalokennon toiminta on tarkistettava jokaisen 

huollon yhteydessä tai vähintään kerran puolessa vuodessa. 

Integroidun valokennon lisäksi kortilla E6-2L oikeassa reunassa 

erillinen kanta X103 johon voidaan kytkeä sarjaan muita ulkopuolisia 

valokennoja, esim. erillinen yksikanavainen E6-4 tai erillinen kaksikanavainen 

EU2-4 tai erillinen peilivalokenno. Peilivalokennon kytkennässä 

tarvitaan erillinen ruuviliitin joka työnnetään liittimen 

X103 liittimiin 55 ja 56. Elektroniikan nolla saadaan peilivalokennolle 

esim. riviliittimestä no. 58 Jos erillistä valokennoa ei käytetä, on 

liittimen X103 liittimiin 55 ja 56 asennettava erillinen kaksiosainen 

ruuviliitin, jonka liittimet on oikosuljettava keskenään. Jos vierasta 

valokennoa ei ole asennettu, on piikkiriman J6 oikosulkupala no. 

5 oltava paikoillaan.


ERILLINEN VARMISTUSVALOKENNO 

E6-4, 1-KANAVAINEN 

Erillisen varmistusvalokennon vahvistinkortti E6-4 asennetaan kortin 

E6-2L liittimeen X103 kortin oikeassa reunassa, vrt. piirustus no. 

340L. Jos liittimeen X103 on asennettu hyppylangalla varustettu 

riviliitin, se irrotetaan ensin vetämällä ja sitten työnnetään 

valokennovahvistinkortilla oleva liitin X303 liittimeen niin syvälle, 

että siinä olevat kynnet tarttuvat X103:n vedonpoistokynnykseen. 

Kortti ei normaalisti asennettuna mene kuin yhteen asentoon. Kortin 

keltainen 

vaippa 

G G G 

R308 = VAHVISTUKSEN SÄÄTÖ 

S301 ON - LEVEÄ OVIAUKKO 

OFF - KAPEA OVIAUKKO 

S302 ON - KIRKASKYTKENTÄ 

OFF - PIMEÄKYTKENTÄ 

55 56 57 

vaippa tai 

musta 

Valokennovahvistin E6-4 viritetään seuraavasti (vrt. kuva 5): 

– S301 ON (nastat oikosuljettu oikosulkupalalla): 

leveä oviaukko (suurempi vahvistus) 

– S301 OFF (ilman oikosulkupalaa): 

kapea oviaukko (pienempi vahvistus) 

– S302 ON (nastat oikosuljettu oikosulkupalalla): 

valokennovahvistin katkaisseena, kun valokennon säde on poikki, 

ns. kirkaskytkentä. S302 kytketään ON-asentoon, kun kyseessä on 

varmistusvalokenno. 

– S302 OFF (ilman oikosulkupalaa): valokennovahvistin katkaisseena 

kun valokennon säde EI ole poikki, ns. pimeä kytkentä. S302 

kytketään OFF-asentoon, kun vahvistinta käytetään esim. 

avausvalokennona erillisessä kannassa FC2. 

– R308: vahvistuksen säätö. 

– H300 (vihreä): syttyy, kun vahvistus säädetään R308:sta riittäväksi 

ja valonsäde on ehjä. 

– H301 (vihreä): syttyy, kun valokennovahvistimella on käyttöjännite. 

– H302 (vihreä): sammuu, kun valokennovahvistimen kosketin 

avautuu. 

Valokennovahvistimen oikea säätö tehdään asennuspaikalla 

kokeilemalla valokennolle luotettava toiminta. 

punainen 

Kuva 5. E6-4 valokennovahvistin 

komponenttipuoli tulee kortin E6-2L puolelle. Lähetin ja vastaanotin 

asennetaan johdotuskaavion mukaisesti vahvistinkortille. Liittimeen 

X301 asennetaan vastaanotin (LR), vaippa nastaan 1 ja signaalijohdin 

(keltainen) nastaan 2. Liittimeen X302 kytketään lähetin (LT), 

signaalijohdin (punainen) nastaan 1 ja vaippa tai musta johdin 

nastaan 2. HUOM! nastajärjestys oikealta vasemmalle. Jos käytetään 

jotain muuta valokennoa, se asennetaan erillisen johdotuskaavion 

mukaisesti. 

lähetin 

vastaanotin 

ASENNUS- 

ASENTO 

KORTTI E6-2L 

– Vahvistusta ei saa säätää liian heikoksi, mutta ei myöskään liian 

vahvaksi. Vahvistinkortilla olevia muita trimmereitä kuin R308 EI 

SAA SÄÄTÄÄ. 

– Vastaanotin on pyrittävä asentamaan varjoisammalle puolelle 

niin, ettei auringonvalo osu siihen suoraan. 

– Jos valokennon lähettimen tai vastaanottimen johtimia joudutaan 

jatkamaan, on pääsääntöisesti jatkettava lähettimen johtoa. 

Lähettimen ja vastaanottimen johtoja ei saisi kulkea saman 

kaapelivaipan sisällä. Jos näin on pakko tehdä, on kaapelin oltava 

parisuojattua kaapelia. Toiminnan kannalta luotettavin tapa on 

asentaa molemmille oma suojattu kaapelinsa. 

– Lähettimen ja vastaanottimen suuntaus tapahtuu yksinkertaisimmin 

niin, että vastaanottimen kanssa sarjaan kytketään mikroampeerimittari 

AC-alueella. Lähetintä ja vastaanotinta säädetään 

niin, että mittarin näyttämä virta on mahdollisimman suuri, jolloin 

suuntaus on parhaimmillaan.


ERILLINEN VARMISTUSVALOKENNO EU2-4, 1- / 2- 

KANAVAINEN 

Erillinen varmistusvalokenno EU2-4 soveltuu suoraan käytettäväksi 

ohjauskeskuksessa E6L. Vahvistinkorttia voidaan käyttää joko yksitai 

kaksikanavaisesti. Valinta tapahtuu kortilla olevalla 

oikosulkupalalla 1CH/2CH. Kolmiosaisen piikkiriman keskimmäinen 

piikki liitetään oikosulkupalalla joko nastaan 1CH (1 kanava) tai 

2CH (2 kanavaa) käytettävien kanavien mukaisesti. Käytettäessä 

yksikanavaista vaihtoehtoa kytketään lähetin liittimiin T1 ja GND 

ja vastaanotin liittimiin R1 ja GND. Yksikanavakäytössä ei tasoa 

osoittava vihreä LED CH2 pala. 

Pimeä-/kirkaskytkennän valinta tapahtuu kortilla olevalla 

oikosulkupalalla DRK/LGT. 3-osaisen piikkiriman keskimmäinen 

piikki liitetään oikosulkupalalla joko nastaan DRK (pimeä) tai LGT 

(kirkas) käytettävän toiminnan mukaisesti. Varmistusvalokennokäytössä 

kytkentä on kirkas, avausvalokennokäytössä pimeä. 

Valokennon EU2-4 lähettimen tyyppi on LT01-WS-15M ja 

vastaanottimen tyyppi LR02-WS-15M. Edellisen tyypin valokennojen 

vaippa 

kelt. 

kelt. 

GND 

R1 

R2 

G = vihreä 

Y = keltainen 

CH1 

CH2 

PWR 

OUT 

G G G Y 

T 

E 

S 

E 

R 

GND 

T1 

T2 

1 kanava= 1CH 2CH= 

2 kanav. 

kirkas = LGT DRK= 

pimeä 

55 

56 

57 

+24VDC 

Output 

PNP 

GND 

musta 

pun. 

pun. 

Taulukko ledien toiminnasta kirkaskytkennässä 

J1 

E6-4, PA-sarja ja MPA-sarjan lähetin LT-WS-15M ja vastaanotin 

LR-WS-15M eivät sovellu suoraan ristiin käytettäviksi vahvistimen 

EU2-4 lähettimien LT01-WS-15M ja vastaanottimien LR02-WS- 

15M kanssa, vaan niitä on aina käytettävä omana parinaan. 

Käytettäessä aikaisemman mallin valokennon lähetintä ja 

vastaanotinta uudessa vahvistimessa EU2-4 on niitä käytettävä 

omana parinaan. Käytettäessä uutta lähetintä ja vastaanotinta 

edellisen tyypin valokennovahvistimien kanssa on syytä ottaa yhteyttä 

OVITOR OY:n. 

Varmistusvalokennon vahvistinkortti EU2-4 asennetaan kortin E6- 

2L liittimeen X103 kortin oikeassa reunassa (kuva 1). Jos liittimeen 

X103 on asennettu hyppylangalla varustettu riviliitin, se irrotetaan 

ensin vetämällä ja työnnetään sitten valokennovahvistinkortilla oleva 

liitin J1 liittimeen niin syvälle, että siinä olevat kynnet tarttuvat 

X103:n vedonpoistokynnykseen. Kortti ei normaalisti asennettuna 

mene kuin yhteen asentoon. Kortin EU2-4 komponenttipuoli tulee 

E6-2L kortin komponenttipuolelle. Avausvalokennon vahvistinkortti 

asennetaan erilliseen kantaan FC2. Lähettimet ja vastaanottimet 

asennetaan johdotuskaavion ja kuvan no.6 mukaisesti vahvistinkortille. 

LT1 

LT2 

Kuva 6. EU2-4 valokennovahvistin. 

LED Väri Palaa Sammuneena Vilkkuu hitaasti Vilkkuu jatkuvasti Vilkkuu nopeasti 

TasoLED CH1 Vihreä Säde 1 ehjä Säde 1 poikki Virittyy Vahvistus Ulkopuolinen 

maksimissaan häiriö 

TasoLED CH2 Vihreä Säde 2 ehjä Säde 2 poikki tai Virittyy Vahvistus Ulkopuolinen 

ei käytössä maksimissaan häiriö 

Käyttöjän- Vihreä Käyttöjännite Käyttöjännite Vahvistin Vahvistin Vahvistin 

nite PWR kunnossa puuttuu viallinen viallinen viallinen 

Ulostulo OUT Keltainen Säteet ehjät Säde poikki tai Heiluva este Heiluva este Heiluva este 

ulkopuolinen häiriö säteen edessä säteen edessä säteen edessä 

LR1 

LR2


Valokennovahvistin virittyy automaattisesti, kun lähettimet ja 

vastaanottimet on suunnattu oikein ja vahvistimelle kytkeytyvät 

käyttöjännitteet, tai painetaan kortilla olevaa RESET painiketta. 

Kytkettäessä jännitteet vahvistimeen syttyy vihreä power LED PWR 

ja, jos lähettimet ja vastaanottimet on suunnattu oikein, myös 

keltainen säteiden eheyttä kuvaava LED OUT. Samanaikaisesti 

vilkkuvat hitaasti tasoa osoittavat vihreät LEDit CH1 ja CH2 ja jäävät 

hetken kuluttua palamaan katkotta. 

Jos tasoa ilmoittavat vihreät LEDit CH1 ja CH2 vilkkuvat jatkuvasti 

hitaalla taajuudella, on valokennon vahvistus maksimialueellaan. 

Tähän on normaalisti syynä lähettimien ja vastaanottimien väärä 

suuntaus ja se on tarkistettava. Jos tasoa ilmaisevat vihreät ledit 

CH1 ja CH2 vilkkuvat jatkuvasti nopealla taajuudella, vaikuttaa 

vastaanottimiin jokin voimakas ulkopuolinen häiriö. Tällöin sammuu 

keltainen säteiden eheyttä kuvaava LED OUT. 

– Kahden kanavan ollessa käytössä on molempien lähettimien 

sijaittava samalla puolella (kuva 6). 

– Vastaanottimet on pyrittävä asentamaan varjoisalle puolelle niin, 

ettei auringonvalo osu niihin suoraan. 

– Jos valokennon lähettimien tai vastaanottimien johtimia joudutaan 

jatkamaan, on pääsääntöisesti jatkettava lähettimen johtoa. 

– Lähettimien ja vastaanottimien johdot eivät saisi kulkea saman 

kaapelivaipan sisällä. Jos näin on pakko tehdä, on kaapelin oltava 

parisuojattua kaapelia. Toiminnan kannalta luotettavin tapa on 

asentaa kaikille oma suojattu kaapelinsa. 

– Lähettimen ja vastaanottimen suuntaus tapahtuu varmimmin niin, 

että vastaanottimen kanssa sarjaan kytketään mikroampeerimittari 

AC-alueella. Lähetintä ja vastaanotinta säädetään niin, että mittarin 

näyttämä virta on mahdollisimman suuri, jolloin suuntaus on 

parhaimmillaan. 

– Valokennon toiminta tarkistetaan parhaiten viemällä esim. käsi 

säteen eteen ja katsomalla samalla sammuuko kanavan tasoLED. 

Oven pitää sulkeutuessaan pysähtyä ja avautua valokennon toimiessa. 

REUNALIITTIMELLÄ VARUSTETUN LISÄLAITEKORTIN 

ASENTAMINEN 

Lisälaitekortin reunaliitin kytketään kortin E6-2L vapaaseen 

väyläliittimeen keskus jännitteettömänä. Väyläliittimiä ovat BUS1, 

BUS2 ja BUS3. Asennussuunta on alla olevan kuvan 9 mukainen. 

Lisälaitekortin liittimen on osuttava kokonaisuudessaan väyläliittimeen. 

Huom! Samantyppistä lisälaitekorttia voidaan asentaa vain yksi 

kappale, esim. kahta VPLV-korttia ei saa asentaa. 

Tarkista, että lisälaitekortilla oleva vihreä valodiodi syttyy. Tämä 

osoittaa, että ohjelma on tunnistanut korttityypin ja kortti on toimintavalmis. 

Jos valodiodi ei syty ja ohjaimessa on useampia lisälaitekortteja, 

voit etsiä viallisen kortin seuraavasti: 

• 1. Katkaise ohjaimelta sähkö. 

• 2. Irrota kaikki lisälaitekortit liittimistä BUS1, BUS2 ja BUS3. 

• 3. Asenna takaisin paikalleen yksi kortti kerrallaan. 

• 4. Kytke sähköt takaisin. 

• 5. Jos valodiodi syttyy, kortti on kunnossa. 

• 6. Toista vaiheet 1...5 kaikille lisälaitekorteille. 

• 7. Jos yhdessäkään lisälaitekortissa ei syttynyt valodiodi, niin 

vika on itse perusohjaimessa. 

Näytöllä varustetussa huoltopäätteessä ei ole valodiodia, vaan siinä 

toimiva kortti antaa näytölle jonkin numerosarjan tai tekstin. Viallisessa 

päätteessä näyttö on pimeä tai näytön segmentit palavat 

satunnaisesti.


VAROITUSVALO-OHJAUS 

Ohjauskeskus E6L voidaan varustaa kahdella erityyppisellä 

varoitusvalo-ohjauksen lisälaitekortilla: E6-5-01 ja E6-5-05. 

Käytettäessä varoitusvalokorttia E6-5-01 ovi lähtee liikkeelle 

välittömästi auki-tai kiinnikomennosta. Käytettäessä korttia E6-5- 

05 valot varoittavat oven käynnistymisestä ja ovi lähtee liikkeelle 

vasta ohjaimeen asetetun varoitusajan jälkeen. 

Varoitusvalokortti asennetaan johonkin perusohjaimen vapaista 

väyläliittimistä. Kortilta lähtevä nauhakaapeli kytketään perusohjaimen 

VAROITUSVALO-OHJAUSKORTTI E6-5-01 

Varoitusvalo-ohjauskortti E6-5-01 asennetaan edellä olevien ohjeiden 

mukaisesti. Varoitusvalot ohjelmoidaan kiertokytkimestä S401 ja 

piikkirimasta J400. Piikkiriman paikat 3, 4, 5 ja 6 on jätettävä 

tehdasasetuksiinsa, 3, 4, ja 5 “OFF”-asento ja 6 “ON”-asento. 

“OFF”-asento tarkoittaa sitä, että piikkiriman paikassa ei ole 

oikosulkupalaa ja “ON”-asento sitä, että oikosulkupala on 

asennettuna piikkirimaan. 

Jos ohjaimessa on huoltopääte E6-6-02/3E, piikkiriman paikkaa 

7 muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti “L130” ja sen jälkeen 

“OFF” tai “ON” kytkimen asennon mukaisesti. Piikkiriman paikkaa 

8 muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti “L120” ja sen jälkeen 

“OFF” tai “ON” kytkimen asennon mukaisesti. 

NORMAALI KIINTEÄ PUNAINEN/ 

VIHREÄ TOIMINTO 

J400 paikka 8 - ON 

J400 paikka 7 -ON 

E6-1L 

Normaalissa “kiinteä punainen/vihreä” toiminnossa on rele K3 

koko ajan vetäneenä. Oven ollessa kiinni on K4 päästäneenä ja 

Kuva 10. Varoitusvalo-ohjauskortti E6-5-01 

8 

1 

tehokortilla E6-1L olevaan liittimeen X204. Varoitusvalokortin 

ohjaamat releet K3 ja K4, joiden kärjillä varsinaisia valoja ohjataan, 

sijaitsevat tehokortilla E6-1L. 

Varoitusvalojen lisälaitekorttien nauhakaapelilla voidaan ohjata 

lisäksi erillistä oheislaitekorttia CON3 tai CON4 (lisävarusteita). 

Kortilla CON3 on normaalin varoitusvalo-ohjauksen lisäksi 

potentiaalivapaa kosketinohjaus esim. ilmaverhopuhaltimelle tai 

valaistuksen ohjaukselle ja potentiaalivapaat kosketintiedot oven 

auki- ja kiinniasennoille. Ks. piirustus no. 385L ohjeen lopussa. 

E6-2L 

ASENNUSASENTO 

lähtiessä aukisuuntaan palaa jatkuvasti punainen valo. Oven 

saavuttaessa aukiasennon vetää rele K4 ja valo vaihtuu vihreäksi. 

Kiertokytkimellä S401 säädettyä aikaa ennen oven automaattista 

sulkeutumista rele K4 päästää, jolloin punainen valo syttyy ja palaa 

sulkeutumisajan sekä oven ollessa kiinniasennossa. 

VILKKUVA PUNAINEN/ 

KIINTEÄ VIHREÄ TOIMINTO 

J400 paikka 8 - OFF 

J400 paikka 7 - ON 

“Vilkkuva punainen”-toiminnossa releet K3 ja K4 ovat päästäneenä 

oven ollessa kiinni ja mikään valoista ei pala. Oven lähtiessä auki 

alkaa rele K3 vilkuttaa punaista valoa ja oven saavuttaessa 

aukiasennon jää rele K3 vetäneeksi ja samalla rele K4 vetää estäen 

punaisen valon palamisen. Kiertokytkimellä S401 säädettyä aikaa 

ennen oven automaattista sulkeutumista päästää rele K4 ja rele K3 

alkaa vilkuttaa ja vilkuttaa koko sulkeutumisliikkeen ajan. Oven 

saavuttaessa kiinniasennon rele K3 päästää estäen punaisen valon 

vilkkumisen. Lisäämällä vihreä valo se saadaan palamaan jatkuvasti 

oven ollessa aukiasennossa. 

8 

1


VILKKUVA-KIINTEÄ PUNAINEN/KIINTEÄ VIHREÄ TOIMINTO 

J400 paikka 8 -ON 


‘Vilkkuva-kiinteä punainen/kiinteä vihreä’ -toiminnossa on rele K3 

vetäneenä ja K4 päästäneenä oven ollessa kiinni ja punainen valo 

palaa jatkuvasti. Oven lähtiessä auki alkaa rele K3 vilkuttaa punaista 

valoa ja oven saavuttaessa aukiasennon jää rele K3 vetäneeksi ja 

samalla vetää rele K4 sytyttäen vihreän valon. Kiertokytkimellä 

S401 säädettyä aikaa ennen oven automaattista sulkeutumista 

päästää rele K4 ja rele K3 alkaa vilkuttaa punaista valoa ja vilkuttaa 

sitä koko sulkeutumisliikkeen ajan. Oven saavuttaessa kiinniasennon 

jää rele K3 vetäneeksi ja pitää punaisen varoitusvalon jatkuvasti 

päällä. 

VAROITUSVALOENNAKKO 

Varoitusvaloennakko asetetaan kiertokytkimestä S401 oheisen 

Jos ohjaimessa on huoltopääte E6-6-02/3E, niin kiertokytkimen 

asentoa muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti “A110” ja sen 

jälkeen aseteltu aika. Varoitusvaloennakon aika on oltava pienempi 

kuin automaattisen sulkeutumisen aika. Kortilla E6-5-01 varoitusvaloohjauksessa 

valoennakko ei pidennä automaattisen sulkeutumisen 

LIIKKEESTÄ VAROITTAVA JATKUVA TOIMINTO 



8 1 

8 

1 

”Liikkeestä varoittavassa jatkuvassa"-toiminnossa ovat releet K3 ja 

K4 päästäneenä oven kiinniasennossa, jolloin valo ei varoita. Oven 

lähtiessä auki vetää rele K3 ja varoitusvalo saa käyttöjännitteensä. 

Oven saavuttaessa aukiasennon vetää rele K4 ja varoitusvalo 

sammuu. Kiertokytkimellä S401 säädettyä aikaa ennen oven 

automaattista sulkeutumista päästää rele K4 ja varoitusvalo alkaa 

varoittaa ja varoittaa koko sulkeutumisliikkeen ajan sammuen oven 

kiinniasennossa releen K3 päästäessä. Lisäämällä vihreä valo se 

saadaan palamaan releen K4 ohjaamana jatkuvasti oven ollessa 

aukiasennossa. 

taulukon mukaisesti. 

S401 ASENTO Varoitusvaloennakko S 401 ASENTO Varoitusvaloennakko 

sekunteina sekunteina 

0 0 8 8 

1 1 9 9 

2 2 A 10 

3 3 B 11 

4 4 C 12 

5 5 D 13 

6 6 E 14 

7 7 F 15 

KUITTAAVA AUTOMAATTISULUN KORTTI E6-5-03 

Kuva 16. Kortti E6-5-03. 

aukioloaikaa. Kiinniohjauspainikkeesta ohjattaessa ovi lähtee 

välittömästi kiinni varoittamatta ensin valolla. Samoin 

aukiohjauspainikkeesta ohjattaessa ovi lähtee välittömästi auki 

varoittamatta ensin valolla. 

X401 

ASENNUSASENTO 

E6-2L 

H400 

S402 J400 S401


Kuittaavalla automaattisululla tarkoitetaan sitä, että ovi sulkeutuu 

automaattisesti asetetun ajan kuluttua vasta sen jälkeen, kun 

oviaukosta on kuljettu ja varmistusvalokennon säde on katkennut. 

Kuittaavaa automaattisulkua ei tapahdu, ellei liitinkortilla E6-2L 

riviliittimet 12 ja 13 ole yhdessä oikosulkulenkin tai jonkin toimilaitteen, 

esim. valintakytkimen kautta, tai kiertokytkin S133 on 0-asennossa 

ja piikkiriman J4 jumpperi no.8 on pois paikoiltaan. 

Hidastettu kuittaus tarkoittaa sitä, että varmistusvalokennon säteen 

on oltava poikki asetetun ajan. Tätä käytetään ilmaisemaan yleensä 

ajoneuvoja. Hidastetussa kuittauksessa lyhyt pulssi valokennolta, 

esim. jalankulkijan kulku ovesta, ei aikaansaa kuittausta. 

Itsekuittaus tarkoittaa sitä, että kuittausta odottava ovi kuitenkin 

sulkeutuu pidemmän asetetun ajan kuluttua, vaikkei oviaukosta 

kuljettaisikaan. Tällä tavoin estetään oven jääminen pysyvästi 

aukiasentoon. 

Kuitattava aukiohjaus kytketään kortille E6-5-03. Normaalista 

aukiohjauksesta ovi sulkeutuu asetetun ajan kuluttua automaattisesti 

riippumatta siitä, onko oviaukosta kuljettu tai ei. Haluttu toiminta 

ja ajat asetetaan kortilla E6-5-03. Kuitattava aukiohjaus 

puoliaukiasentoon kytketään kortille E6-5-03 liittimiin 1 ja 2 ja 

täydelle avautumiselle liittimiin 3 ja 4. Huomioi liittimien järjestys 

kortilla. Kuitattava aukiohjaus voidaan kytkeä myös suoraan 

liitinkortilta E6-2L tuomalla johdin kortin E6-2L liittimeltä kortin E6- 

5-03 liittimeen 3 kokoaukolle ja liittimeen 1 puoliaukolle. Esim. 

impulssiohjauksessa liittimestä 29 johdin kortin E6-5-03 liittimeen 

3, vrt. kytkettäessä kuva 337L, impulssilaitteiden sisäinen ryhmittely. 

Tällaisissa tapauksissa liittimiin 2 ja 4 ei kytketä mitään. 

Kuittaava automaattisen sulkeutumisen kortti E6-5-03 asennetaan 

edellä olevien ohjeiden mukaisesti. Aikaviiveet ja toimintatavan 

valinta asetetaan kiertokytkimillä S401 ja S402. 

– Jos hidastusviiveeksi valitaan 0 sekuntia kiertokytkimellä S402, 

ei käytössä ole hidastettua kuittausta. 

– Jos itsekuittaukselle valitaan kiertokytkimellä S401 asento 0, ei 

itsekuittausta tapahdu. 

Piikkiriman J400 paikat 3, 4, 5 ja 6 on jätettävä tehdasasetuksiinsa, 

3 ja 4 “OFF”-asentoon ja 5 ja 6 “ON”-asentoon. “OFF”-asento 

tarkoittaa sitä, että piikkiriman paikassa ei ole oikosulkupalaa ja 

“ON”-asento sitä, että oikosulkupala on asennettuna piikkirimaan. 

Hidastusviive asetetaan kiertokytkimellä S402 oheisen taulukon 

mukaisesti. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6-6-02/3E, kierrettäessä 

kiertokytkin asentoon “0” näkyy näytöllä hetken teksti “L90” ja sen 

jälkeen “OFF”. Muissa asennoissa näytöllä näkyy hetken teksti 

“A90” ja sen jälkeen aseteltu hidastusviive sekunteina. 

S402 ASENTO Hidastusviive S 402 ASENTO Hidastusviive 


0 0 (OFF) 8 3.0 

1 0.2 9 4.0 

2 0.4 A 5.0 

3 0.6 B 6.0 

4 0.8 C 7.0 

5 1.0 D 8.0 

6 1.5 E 9.0 

7 2.0 F 10.0 

Itsekuittauksen aikaviive asetetaan kiertokytkimellä S401 oheisen 

taulukon mukaisesti. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6-6-02/3E, 

kierrettäessä kiertokytkin asentoon “0” näkyy näytöllä hetken teksti 

“L100” ja sen jälkeen “OFF”. Muissa asennoissa näytöllä näkyy 

hetken teksti “A100” ja sen jälkeen aseteltu itsekuittauksen aikaviive 

sekunteina. Kun S401 on 0-asennossa, ovi ei sulkeudu ilman 

kuittausta valokennolta. HUOM! Itsekuittausaika on säädettävä 

pidemmäksi kuin E6:n oma kuittausaika. 

S401 ASENTO Itsekuittausviive S 401 ASENTO Itsekuittausviive 


0 OFF 8 120 

1 10 9 150 

2 20 A 170 

3 30 B 200 

4 50 C 300 

5 60 D 400 

6 80 E 600 

7 100 F 1200


KUITTAUSPULSSIEN LUKUMÄÄRÄ 

Edelläolevien toimintojen lisäksi voidaan kuittaavalla automaattisulun kortilla E6-5-03 asetella kuittauspulssien eli varmistusvalokennon 

säteen katkeamisten lukumäärä ennenkuin se hyväksytään kuittaukseksi. Määrä asetellaan piikkiriman J400 paikoista 1 ja 2 seuraavan 

taulukon mukaisesti. 

J400 J400 varmistusvalokennon säteen katkeamisten 

paikka 1 paikka 2 kuittaukseen tarvittava lukumäärä 

OFF OFF 1 

OFF ON 2 

ON OFF 3 

ON ON 4 

Hidastettua kuittausta käytettäessä jokaisen pulssin on oltava 

vähintään hidastusviiveen pituinen. Hidastettu kuittaus ja itsekuittaus 

toimivat aivan normaalisti. Pulssilaskuri palaa alkutilanteeseen 

jokaisesta kuitattavasta aukiohjauksesta. 

VIANHAKUOHJE 

Tarkista, että tässä ohjeessa kuvatut asetukset on tehty kyseisen oven 

tyypin ja toimintatavan mukaisesti ja että lisälaitteet on kytketty 

piirustusten mukaisesti juuri niille varattuihin liittimiin. Tarkista, että 

apujännitteet ovat kunnossa: 

– Kortilla E6-2L pitää palaa vihreät valodiodit H100 ja H101, 

vrt. piirustus no. 340L. H100 indikoi +5V:n olevan kunnossa 

ja H101 keskuksen olevan toimintavalmiina. 

– Kortilla E6-2L pitää palaa vihreä valodiodi H34, mikä tarkoittaa 

+24V:n ohjausjännitteen olevan kunnossa. 

OVI AVAUTUU, MUTTA EI SULKEUDU 

Jos ovi avautuu, mutta ei sulkeudu, 

• tarkista ulkopuolisten suojalaitteiden toiminta. Katso ohjausjännitekaavio 

piirustus no. 336L ja selvitä kiinniohjausjännitteen kulku. 

Turvapiirissä viimeisenä olevan vihreän valodiodin H53 pitäisi 

palaa. 

• tarkista, ettei ovelle tule jatkuvaa auki-käskyä. Aukikäskyä 

ilmaisevat punaiset valodiodit. Katso piirustus no. 337L, jossa on 

selvitetty eri ohjauskäskyt. 

• ovi ei sulkeudu, jos oven vielä avautuessa annetaan kiinniohjausta. 

JOS OVI EI AVAUDU 

Jos ovi ei avaudu niin tarkista, että aukikäsky tulee perille. 

• katso, että aukikäskyä vastaava oikea punainen valodiodi syttyy 

annettaessa aukiohjaus, vrt. piirustus no. 337L. 

• tarkista, että vihreä valodiodi H51 palaa, vrt. piirustus no. 336L. 

• vertaa piirustus no. 336L, ohjausjännitteiden kulku. Jos edellä 

olevista ohjeista huolimatta et saa ovea toimimaan moottorilla, 

muista että ovi saadaan toimimaan kuitenkin käsikäyttöisesti 

kääntämällä koneistossa oleva irrotuskytkimen käyttövipu 

vastapäivään. 

RAJOJEN TOIMINTATILAA INDIKOIVAT VALODIODIT 

Rajojen toimintatilan ilmaisevat vihreät valodiodit H49...H51 ja 

H53, vrt. piirustus no. 336L. Piirustus kuvaa rajakytkinten asentoa 

oven ollessa kiinni. Rajojen valodiodit palavat, kun rajakytkin ei 

ole katkaisseena. Valodiodien toiminta riippuu myös niiden edelle 

sarjaan kytkettyjen toimilaitteiden tilasta. 

HUOLTO 

Jos et saa edellä olevia ohjeita seuraamalla ovea toimimaan, niin 

ennen muita toimenpiteitä, esim. komponenttien vaihtoa, kannattaa 

ottaa yhteys myyjän huolto-organisaatioon. Useimmat 

sähkökäyttöisten ovien toimintahäiriöt liittyvät oheis- ja suojalaitteiden 

kiinnityksiin ja kytkentöihin. Koska ohjauskeskus E6L on varustettu 

monipuolisilla toimintatilaa ilmaisevilla järjestelmillä, huolto pystyy 

usein antamaan tarkemmat vianhaku- tai korjausohjeet jopa 

puhelimitse. Tilatessasi huoltomiestä ilmoita aina tarkasti: 

• ohjauskeskuksen tyyppimerkintä, valmistusnumero tai 

piirustusnumero ohjauskeskuksessa 

olevasta tarrasta tai piirustuksesta. 

• oma nimesi sekä yritys tms. ja puhelinnumerosi. 

• yhteyshenkilö työkohteessa, tarkka katuosoite ja yhteyshenkilön 

puhelinnumero. 

• laskutusosoite. 

OHJAUSKESKUS E6L TEKNISET TIEDOT 

Valmiste/rakenne standardi EN 60439-1:2005 

Virtalaji AC 50 Hz 

Napaluku 5 

Nimellisjännite Un 400 V/230 V +6%...-10% 

Nimelliseristysjännite Ui 400 V 

Ohjausjännite 24 V DC 

Nimellisvirta In 6 A 

Etusulake max. 3x10 A, jos teho-osa toteutettu piirikortilla 

Muuntajan oikosulkusuojaus 2x315 mA nopea lasiputkisulake 5x20 

mm 

Muuntajan ylikuormitussuoja/ 1 A nopea lasiputkisulake 5x20 mm 

ohjaussulake 

Oikosulun kestävyys ICW < 10 kA 

Kotelointiluokka IP54 normaali sovellus 

Suojaus sähköiskulta, keskus: suojausluokka II normaali sovellus 

Suojaus sähköiskulta, järjestelmä: suojausluokka I normaali sovellus 

EMC-käyttöympäristö A ja B 

Jakelujärjestelmä TN-S normaali sovellus 

Mitat 290x280x170 mm, mukana pituusmitassa 

holkkitiivistelaippa ja korkeudessa pääkytkimen 

väännin, normaali sovellus 

Paino 3,4 kg normaali sovellus


Tehokortille E6-1L syötön etusulake max. 3x10A. 

G=VIHREÄ=GREEN=GRÖN=VERT=GRÜN 

R=PUNAINEN=RED=RÖD=ROUGE=ROT 

A 

m 

5 

1 

3 

ELEKTRONIIKAN 

SYÖTTÖJÄNNITE 

PÄÄKYTKIN 

ELEKTRONIIKAN 

NOLLAPOTENTIAALIN 

MAADOITUS 

Huom! Sulake F2 

asennetaan, jos keskuksensyöttöon3x230Vja 

nollajohdinta ei ole 

A 

m 

5 

1 

3 

OHJAUSKESKUS E6L 

TEHO-OSAN KORTIN E6-1L 

KYTKENTÄKAAVIO 

AUKI KIINNI 

6 

OHEISLAITTEIDEN OHJAUS 

AUKI OHJAUS 

ELEKTRONIIKALTA 

KIINNI OHJAUS 

ELEKTRONIIKALTA 

HUOM! Jos koneiston moottorinkäämityksessä 

ei ole ylikuormitussuojaa, 

on moottori suojattava erillisellä lämpöreleellä 

tai moottorisuojakytkimellä. 

Vakio lämpösuojan kosketin avautuu 

+130 o C:ssa ja sulkeutuu +80 o C:ssa . 

PIIR.NO. 

443 

KIINNI 

AUKI


HUOM! KAIKKI TOIMILAITTEET 

ON KYTKETTÄVÄ NIMENOMAAN 

NIITÄ VARTEN VARATTUIHIN RI- 

VILIITTIMIIN LOGIIKAN OHJEL- 

MAN OIKEAN TOIMINNAN VAR- 

MISTAMISEKSI. KAIKISSA POIK- 

KEUSTAPAUKSISSA ON OTET- 

TAVA YHTEYS VALMISTAJAAN. 

PAINETTAVA LIITIN PAINOKYTKENTÄLEVYLLÄ 

RIVILIITIN PAINOKYTKENTALEVYLLÄ 

VASTAANOTIN 

LÄHETIN 

OPTOEROTIN AUKI- JA KIINNIOHJAUSJÄNNITTEEN 

EROTTAMISEKSI LOGIIKASTA 

VARMISTUSVALOKENNO 

KAIKKI OHJAUSJÄNNITEKAAVIOSSA ESIINTYVÄT 

VALODIODIT VIHREITÄ Ø3MM 

G=VIHREÄ=GREEN=GRÖN=VERT=GRÜN 

KIINNI- 

RAJA 

ULKOPUOLINEN 

VARMISTUS- 

VALOKENNO 

MEK./ 

PNEUM. 

TUNTO- 

REUNA 

KÄYNTI- 

OVEN 

KYTKIN 

OHJAUS- 

JÄNNITTEEN 

KATKAISU 

SEIS SEIS SEIS 

KANNEN 

SEISPAINIKE 

KIINNI 

OHJAUS 

INTEGROITU 

VARMISTUS- 

VALOKENNO 

VAHVISTIN 

SÄHKÖINEN 

TUNTOREUNA. 

JOS EIKÄYTÖSSÄ 

OIKOSULKUPALA 

J3 PAIKOILLEEN 

HUOM! RAJAKYTKIMIEN 

ASENTO VASTAA OVEN 

KIINNIASENTOA. TURVA- 

LAITERAJA SULKEUTUU 

5...50 mm ENNEN OVEN 

KIINNIASENTOA. 


OHJAUSJÄNNITEKAAVIO 

AUKI- JA KIINNIOHJAUKSILLE 

AUKI 

OHJAUS 

TURVALAITE- 

RAJA 

AUKI- 

RAJA 

1/2-AUKI- 

RAJA 

IRROTUS- 

VIVUN 

MIKRO 

PIIR.NO. 

336L


IMP. OHJ.POIS 

KUORMITUS- 

VAHDIN ANTURI 

PNP 

KIINNI 

KIINNI 

KANNEN KIINNI- 

PAINIKE 

AUKI 

AUKI 

AUTOSULKU 

KANNEN AUKI- 

PAINIKE 

1/2-AUKI 

1/2-AUKI 

SISÄ- 

PUOLI 

ULKOP. IMP.OHJ .POIS ULKOP. IMP. 

1/2-AUKI IMP.S ISÄP. 

PALOHÄLY TYS 

1/2-AUKI IMP.ULK OP. 

RIVILIITIN PAINOKYTKENTÄLEVYLLÄ 

OPTOEROTIN OHJAUSJÄNNITTEEN 

EROTTAMISEKSI LOGIIKASTA 


OHJAUSLAITTEIDEN SISÄINEN 

RYHMITTELY ELEKTRONIIKASSA 

RADIOVASTAANOTTIMEN 

KANTA 24 V 

X1 OIKOSULKUPALA 

RADIO-OHJAUS KOKOAUKKOON 

X2 OIKOSULKUPALA 

RADIO-OHJAUS PUOLIAUKKOON 

HUOM! KAIKKI TOIMILAITTEET ON KYTKETTÄ- 

VÄ NIMENOMAAN NIITÄ VARTEN VARATTUI- 

HIN RIVILIITTIMIIN LOGIIKAN OHJELMAN OI- 

KEAN TOIMINNAN VARMISTAMISEKSI. KAIKIS- 

SA POIKKEUSTAPAU KSISSA ON OTETTAVA 

YHTEYS VALMISTAJAAN. 

PIIR.NO. 

337L


SS 11 

33 

3 

J7 

EE6- 

6-22L 

L 

OO 

VV 

II 

TT 

OO RR 

OO 

YY 

1 

2 

3 

4 

2 3 4 

1 

BB 

UU 

SS 

1 

X15 

SS 

TT 

OO 

P 

LT LR 

S8 

SS 11 

33 

2 

ON 

1 2 3 4 

BB UU 

SS 

2 

R308 

SS 11 

33 

1 

OO 

PP 

EE 

N 

CC 

LL 

OO 

SE SE 

INTEGROIDUN 

VALOKENNON 

LÄHETTIMEN (LT) JA 

VASTAANOTTIMEN (LR) 

LIITTIMET 

X14 

BB 

UU 

SS 

3 

X4 

X20 

SS 

33 

00 

1 

X18 

1 10 

1 8 1 7 

S5 

X1 


TOIMILAITTEIDEN 

KYTKENTÄKAAVIO 

H104 

H103 

H102 

H101 

H100 

J4 J6 

X2 

54 

58 

47S 

55 

H56 

H64 

H46 

H47 

H49 

H50 

H51 

H53 

H37 

H34 

H31 

H25 

H19 

H15 

H9 

H300 

H301 

H302 

46S 

56 

57 

X17 

F3 

J3 

X103 

60 61 62 63 64 

53 

51 

49 

47 

45 

43 

41 

39 

37 

35 

33 

31 

29 

27 

25 

23 

21 

19 

17 

15 

13 

11 

9 

7 

5 

3 

1 

F 1A 

AK 

54 58 

52 

50 

48 

46 

44 

42 

40 

38 

36 

34 

32 

30 

28 

26 

24 

22 

20 

18 

16 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

A K 

XX 

11 

00 

2 

XX 11 

00 

1 

PIIR.NO. 

340L


Varoitusvalot 230V 

4G1,5 4G1, 

5 

4G1, 

5 

4G1, 

5 

4G1,5 

4G1,5 

OHJAUSKORTTI CON3 

Kiinnitieto 

rele vetäneenä 

oven kiinni- 

Aukitieto 

rele vetäneenä 

oven aukiOviverhopuhaltimen 

käynnistys 



asennossaasennossa ESIMERKKI KYTKENNÄSTÄ VAROITUS- 

VALOILLE 

OHJAUSKORTTI CON4 


OHJAUSKORTIT CON3 JA CON4 

KYTKENTÄKAAVIOT 

Varoitusvalokortti 

E6-5-01 

tai 

E6-5-05, 

VPLV-kortti 

E6-5-06 tai 

SUTI-kortti 

E6-5-07 

PIIR.NO. 

385L 

Varoitusvalokortti 

E6-5-01 

tai 

E6-5-05, 

VPLV-kortti 

E6-5-06 tai 

SUTI-kortti 

E6-5-07 

R=punainen 

Varoitusvalojen 

syöttöjännite 

HUOM! KAAPELITYYPIT OVA T OHJEELLISIA; ON KÄYTETTÄV Ä POIKKIPINNALTAAN VASTAAVIA 

MÄÄRÄYSTEN MUKAISIA KAAPELEITA, JOTKA SOVELTUVAT KYSEISEEN TILAAN, KÄYTTÖÖN JA 

ASENNUSTAPAAN . KOSTEASSA TILASSA KAAPELIT ON ASENNETTAVA ALAKAUTTA HOLKKITIIVIS- 

TEITÄ KÄYTTÄEN . ASENNETTAESSA KESKUSTA KATTAMATTOMAA N ULKOTILAAN ON KESKUK- 

SEN YLÄPUOLI VARUSTETTAV A ERILLISELLÄ LISÄKATOLLA, JOKA ESTÄÄ VEDEN, JÄÄN JA LUMEN 

KERÄÄNTYMISEN VARSINAISEN KESKUKSEN KATOLLE. LISÄKSI KESKUS ON VARUSTETTAVA 

RIITTÄVÄLL Ä LÄMMITYKSELLÄ KONDENSSIVESIHAITTOJEN POISTAMISEKSI JA LAITTEIDEN TOI- 

MINNAN VARMISTAMISEKSI KOVILLA PAKKASILLA. TARVITTAESS A PORATAAN KESKUKSEEN 

KONDENSSIVEDEN POISTOON VEDEN KERTYMISKOHTAAN 3mm REIKÄ. KOHTA ON LISÄKSI VA- 

LITTAV A SITEN, ETTEI REIÄSTÄ VOI TYÖNTÄ Ä KESKUKSEN SISÄÄN PUIKKOA, JOKA OSUU JÄNNIT- 

TEISIIN OSIIN. EPÄSELVISS Ä TAPAUKSISS A OTA YHTEYT TÄ 

OVITOR OY Puh. (09) 350 8050.


OVITOR radio-ohjausjärjestelmä RS433 

TUOTEKUVAUS 

RS 433 on taajuudella 433 MHz toimiva ovien ja porttien kaukoohjaukseen 

tarkoitettu radio-ohjausjärjestelmä, jota voidaan käyttää 

myös muissa vastaavissa sovellutuksissa, ei kuitenkaan sellaisissa, 

joissa laitteen käyttöturvallisuus riippuu kauko-ohjauksen tilasta. Se 

toimii UHF-alueella ja sen kantoaallon taajuutta ohjataan sahaaaltogeneraattorilla. 

Muuttuvakoodinen lähetyssignaali tekee niiden koodien kopioimisen 

mahdottomaksi. Järjestelmä käsittää lähetinversion, jossa on 

maksimissaan neljä kanavaa. 

Käsilähettimen koodi voidaan tallentaa muistiin joko suoraan 

vastaanottimen tai koodatun käsilähettimen avulla. Jälkimmäinen 

tapa mahdollistaa uusien käsilähettimien lisäämisen jo olemassa 

olevaan järjestelmään ilman suoraa koodausta vastaanottimeen. 

Tämän voi asiakas itse tehdä helposti siirtokoodin salaisuuden 

kuitenkaan mitenkään vaarantumatta. 

Käyttäjän koodi tallentuu EEPROM-muistiin, joka pitää siihen syötetyt 

tiedot myös sähkökatkoksen aikana. 

18 

50 

80 

Lähettimen päämitat 

KÄSILÄHETTIMEN PIDIKE (LISÄVARUSTE) 

(1) purista 

Käsilähettimeen on saatavissa lisävarusteena muovinen pidike, 

jonka voi muuntaa eri käyttötarkoituksiin. 

(2) nosta 

Kotelon avaus 

KÄSILÄHETTIMET 

Käsilähettimet ovat jo valmiiksi koodatut tehtaalla ja jokaisella 

käsilähettimellä on oma yksilöllinen 

koodinsa. 

Varoitus! Jos pidät käsilähettimen kanavanäppäintä 

painettuna pidempään kuin 30 sekuntia, käsilähetin 

kytkeytyy automaattisesti pois päältä. 

Käsilähettimiä on saatavana 1- ja 4-kanavaisina ja niiden tuotekoodit 

ovat seuraavat: 

RS433-TXR1 1-kanavainen käsilähetin 

RS433-TXR4 4-kanavainen käsilähetin 

(2) nosta 

(1) purista 

Pariston vaihto 

Kojelautaan Häikäisysuojaan Taskuun, vyölle... 

PARISTON 

VAIHTO 

KÄYTÄ 12V ALKALI- 

PARISTOA TYYPPI 

GP23A


VASTAANOTTIMET 

Vastaanotin on 1-kanavainen koteloitu 11-napaiseen 

RS433 24V 1-kanavainen 24V ac/dc 

RS433 230V 1-kanavainen 230V ac 

KOODIKYTKIN SW1 

Vastaanottimen kannen avaus 

HUOM! TARKISTA KÄYTTÖJÄNNITE 

230 V ac 

RELEULOSTULO 

Ennen kuin kytket vastaanottimen käyttöjännitteet päälle, on dipkytkin 

SW1 asetettava halutulle toiminnolle (ON asento on relekantaan 

päin). Toiminto ei muutu, jos dip-kytkimen 

asentoa muutetaan vastaanottimen ollessa jännitteinen. 

Dip kytkimen asennot: 

– No. 1 oltava asennossa “OFF” 

– No. 2 “ON” - koodaus mahdollinen jo 

koodatun lähettimen avulla (P3) 

– No. 2 “OFF” - koodaus ei mahdollinen toisella lähettimellä 

– No. 3 “ON” - koodaus toisella käsilähettimellä 

tapahduttava 1 minuutin kuluessa laitteen 

kytkemisestä päälle tai edellisestä koodauksesta. 

– No. 3 “OFF” - koodauksessa ei aikarajoitusta 

Antenniliitin 

Muistilohko 

M1 

Muistilohkon kanta 

SW1 

P1 

P2 

Relekantaan asennettava vastaanotin 

Vastaanottimen kytkennät 

24 V ac/dc 

- 

+ 

KOODIN TALLENTAMINEN 

Turvallisuussyistä on syytä uudelleenasennusta tehtäessä tyhjentää 

vastaanottimen koko muisti. (katso jäljempänä). 

Käyttäjäkoodi ja vastaava kanavan valinta tallennetaan radioohjauslaitteiden 

avulla seuraavasti: 

1) Paina näppäintä P1 ja pidä se painettuna, jolloin 0,8 sekunnin 

kuluttua summeri soi jatkuvasti. 

2) Lähetä nyt käsilähettimellä tallennettava kanava. Kun vastaanotin 

on tallentanut koodin, muuttuu summerin ääni jaksottaiseksi. 

Muut käsilähettimet voit tallentaa vastaanottimen muistiin toistamalla 

kohdat 1 ja 2. 

Jos koodi ei tallennu, se voi johtua seuraavista tekijöistä: 

– Koodi on jo muistissa. 

– Muisti on täynnä (enintään 85 koodia vakiomuistilla/ 

vastaanotin).


KOODIN PERUUTTAMINEN 

1) Paina näppäintä P2 ja pidä se painettuna, jolloin 0,8 sekunnin 

kuluttua summeri soi jaksottaisesti ja hitaasti. 

2) Lähetä nyt peruttava kanava. Kun koodi on peruttu, summeri 

alkaa soida jatkuvasti. 

Muut koodit voit poistaa toistamalla kohdat 1 ja 2. 

KAIKKIEN MUISTIIN TALLENNETTUJEN KOODIEN 

PERUUTTAMINEN 

Paina näppäintä P2 ja pidä se painettuna, jolloin 0,8 sekunnin 

kuluttua summeri soi jaksottaisesti ja hitaasti.Vapauta tässä vaiheessa 

näppäin P2 ja paina sitä uudelleen 0,5 sekunnin kuluessa, jolloin 

summeri soi nopeasti jaksoittain. Pidä painike painettuna kunnes 

summerin ääni muuttuu jatkuvaksi. Vapauta painike toimenpiteen 

jälkeen. 

KOODIN TALLENTAMINEN TOISELLA KÄSILÄHETTIMELLÄ 

1) Aseta vahvistin jännitteettömänä dip-kytkimen SW1 dip 

no. 2 asentoon ON ja dip no. 3 haluamaasi asentoon, ks. 

‘KOODIKYTKIN SW1’. 

2) Kytke vahvistimeen jännitteet. 

3) Paina jo tallennetun lähettimen näppäintä P3 hetkellisesti. 

Summeri soi 5 sekunnin ajan keskeytyksettä. 

4) Lähetä uuden käsilähettimen avulla tallennettavaksi 

haluamasi kanava summerin soidessa. Summeri soi jaksottaisesti 

kun koodi on vastaanotettu ja tallennettu. 

P3 

Lisäkoodien syöttämiseksi sinun on tapauksesta riippuen toistettava 

kohdat 3 ja 4. Jos summeri soi kiinteästi, vastaanottimen muisti on 

täynnä (85 koodia vakiomuistilla). 

Jos haluat, ettei kukaan muu pysty ohjelmoimaan omalla käsilähettimellään 

uusia lähettimiä, käännä vahvistin jännitteettömänä dip 

no. 2 takaisin OFF-asentoon. 

Käsilähettimellä tallennettaessa on huomioitava, ettei ohjelmoi muita 

sattumalta lähellä olevia vastaanottimia. 

MUISTITILAN LAAJENTAMINEN M1 

Vakiona yksi vastaanotin pystyy palvelemaan 85 käsilähetintä. 

Vaihtamalla muistilohko M1 määrä voidaan kasvattaa 340 

lähettimeen. Muistilohko M1 vaihdetaan ohjekirjan alkupuolella 

olevan kuvan mukaisesti (vahvistin jännitteettömänä). 

ANTENNI 

Antennin asennus ja sen liitännät ovat perustavaa laatua olevia 

tekijöitä, joiden avulla järjestelmän kantomatka voidaan optimoida. 

Kytke 17 cm:n mittainen johdin vastaanotinyksikön antenniliittimeen. 

Vaihtoehtona (ja vastaanottotehon parantamiseksi) voit käyttää ko. 

taajuudelle viritettyä antennia, joka liitetään vastaanottimeen enintään 

15 metrin mittaisella koaksiaalikaapelilla (50 ohmia). 

TEKNISET TIEDOT 

Lähetin 

Kantoaalto ...............................................433,92 MHz 

Kantoaallon toleranssi ...............................±75 KHz 

Säteilyteho ...............................................100-200 µW 

Modulaatio...............................................AM/ASK 

Jännite .....................................................12 V (Alkaliparisto 

GP23A) 

Käytettävissä olevien kanavien lukumäärä...1 tai 4 

Keskimääräinen virrankulutus ....................28 mA 

Toimintalämpötila......................................-10° ... +55°C 

Vastaanotin 

Vastaanottotaajuus....................................433,92 MHz 

Paikallisoskillaattoritaajuus ........................433,42 MHz 

Herkkyys ..................................................1 µV 

Välitaajuus ...............................................500 kHz 

Antennin impedanssi.................................50Ω 

Toimintalämpötila......................................-20° ... 55°C 

Jännite: vastaanotin 11-nap. kannalla ........24Vac/dc / 230 Vac 

Relekontakti resistiivisellä kuormalla ...........max. 250 Vac / 60W 

Kytkentäviive ............................................150 ms 

Päästöviive ...............................................300 ms


LIITÄNNÄT 

11-napainen putkikantarele 

1. AC vaihe / DC + 

2. AC nolla / DC - 

3. Pulssireleulostulo, sulkeutuva kosketin, kun ajoneuvo silmukalla 

4. Pulssireleulostulo, yhteinen 

5. Releulostulo, sulkeutuva kosketin, kun ajoneuvo silmukalla 

6. Releulostulo, yhteinen 

7. Silmukka 

8. Silmukka 

9. Maadoitus 

10. Releulostulo, avautuva kosketin, kun ajoneuvo silmukalla 

11. Pulssireleulostulo, avautuva kosketin, kun ajoneuvo silmukalla 

VALINTAKYTKIN 

PD 134 AJONEUVOILMAISIN 

Etupaneelin kytkimen asennot (DIP-kytkin) 

8 Läsnäoloaika 

OFF 

ON 

rajoitettu 

pysyvä = silmukalla oloaika 

7 Pulssireleulostulo 

OFF 

ON 

toimii, kun ajoneuvo tulee silmukalle 

toimii, kun ajoneuvo poistuu silmukalta 

6 Suodatus (ilmaisuhidastus 2 sek.) 

OFF 

ON 

pois 

päällä 

5 Automaattinen herkkyyden säätö 

OFF 

ON 

pois 

päällä 

4 OFF ON OFF ON 

Herkkyys max suuri pieni min 

3 OFF OFF ON ON 

2 OFF ON OFF ON 

Taajuus max suuri pieni min 

1 OFF OFF ON ON 

MERKKIVALOT 

Punainen LED = virta kytkettynä 

Vihreä LED= rele vetäneenä (kytkettäessä virta päälle rele virittyy 

ja ledi palaa hetkellisesti, jonka jälkeen rele testaa silmukan ja 

vilkkuu 1 Hz:n taajuudella, yksi välähdys vastaa 10kHz:in silmukka 

taajuutta (3 välähdystä = 3x10kHz = 30kHz). Jos silmukassa on 

vika, ledi jää vilkkumaan 2 Hz:in taajuudella; muuten se sammuu 

osoittaen että testaus on suoritettu. 

KUITTAUS-PAINIKE 

Kuittaus aina suoritettava, kun DIP-kytkimien asentoa on muutettu. 

(Reletestaus käynnistyy aina kuittauspainamisen jälkeen).


AJONEUVOILMAISIMET - SILMUKAN 

ASENNUS- JA VALMISTUSOHJE 

Tämä ohje pätee vain OVITOR OY:n toimittamille ajoneuvoilmaisinvahvistimille. 

Ajoneuvoilmaisimissa anturiosana on ajoväylään upotettu käämi, 

joka havaitsee induktanssin muutoksen ajoneuvon ollessa käämin 

päällä. 

Silmukat sijoitetaan yleensä tienpintaan jyrsittyihin uriin, jotka 

ovat 5-7 mm leveitä ja 25-50 mm syviä ja täytetty sulalla bitumilla. 

Bitumin lämpötila on pidettävä sellaisena, ettei käämilangan eriste 

sula. Kestävyyden parantamiseksi voidaan langat päällystää 

epoksihartsilla ennen urien täyttämistä. Silmukka voidaan myös 

sijoittaa betoniin valuvaiheessa siten, että sen sijainti ajoneuvoihin 

nähden on sama kuin edellä. Suositeltava käämin koko ja 

valmistus näkyy kuvassa 1. Parhaan mahdollisen herkkyyden 

saavuttamiseksi on käämin leveyden oltava sama kuin tunnistettavan 

ajoneuvon. 

Silmukan sijoittamisessa huomioitavaa: 

- Jos käämilanka asennetaan teräsbetoniseen alustaan, eivät betonin 

tukiraudat missään kohdassa saa olla 5 cm lähempänä lankaa. 

- Silmukkaa ei saa asentaa 1.0 m lähemmäksi liikkuvia metallikohteita 

kuten metalliovia. 

- Silmukka ei saa sijaita 0.5 m lähempänä kuumia kohteita. 

- Silmukka on sijoitettava siten, että se ei pääse liikkumaan 

esim. liikenteen vaikutuksesta. 

- Käytettäessä useita silmukoita lähellä toisiaan on syytä asettaa ne 

eri taajuuksille. Samalla taajuudella olevien silmukoiden välimatkan 

on oltava vähintään 1.5 m. 

- Eri vahvistimien käämien syöttöjohtojen täytyy olla eri kaapelivaipan 

sisällä -esim. kaksi maakaapelia, joiden vaipat maadoitetaan. 

- Syöttöjohtojen yhteispituus ei saa ylittää 300 m. 

Silmukoissa, joiden kehä on alle 8 m, on oltava vähintään 3 

kierrosta. 

Silmukoissa, joiden kehä on yli 8 m, riittää 2 kierrosta. 

Silmukan ja vahvistimen eristysresistanssi maahan on oltava 

yli 10 MΩ mitattuna 100 V jännitteellä ja alle 10 sarjavastuksella. 

Jos vahvistimen silmukka on valmistettu kahdesta eri 

käämistä, on käämien oltava mahdollisimman samankokoisia, 

jotta herkkyydet eivät poikkeaisi toisistaan. Jos toinen on paljon 

pienempi, on siinä oltava enemmän kierroksia. Lisäksi asennuspaikan 

pohjan on oltava mahdollisimman samankaltainen molemmille 

käämeille. Käämien syöttöjohtojen yhteispituus saa olla 

korkeintaan 300 m. Jos yhden käämin kehän pituus ylittää 

12 m, on kahdelle erilliselle käämille käytettävä molemmille omaa 

vahvistinta. 

Yleissääntönä voidaan sanoa, että yhden tai kahden kierroksen 

lisääminen pinta-alaltaan pienempään käämiin on tarpeen silloin, 

kun käämit ovat hyvin erikokoisia, tai niissä on pienen kokoeron 

lisäksi runsaasti kierroksia. 

Tarkempi kaava käämien kokojen ja kierroslukujen määräämiseksi 

on seuraava: 

missä A = silmukan ala neliömetreinä, N = kierrosluku. 

Kaavan soveltaminen on tarpeen vasta, kun käämien pintaalojen 

välinen ero on suurempi kuin 30%. 

Saman ilmaisimen käämit kytketään rinnan, jos käämit ovat isoja 

- muuten sarjaan. Käämien sarjaan- tai rinnankytkentä on syytä 

suorittaa helposti käsiksi päästävässä rasiassa tai keskuksessa 

mahdollisimman lähellä silmukoita niin, että syöttöjohtojen yhteispituus 

jää mahdollisimman lyhyeksi. Eri kytkentätavoilla käämien toiminta 

on helpoimmin tapauskohtaisesti testattavissa. 

Mikäli silmukan läheisyydessä kulkee virrallisia johtimia, esim. 

metallikiskot, lattialämmitys tms., on syytä käyttää kahdeksikon 

muotoista käämiä. Tällöin virtajohtimien aiheuttaman häiriön vaikutus 

pienenee huomattavasti. 

Kahdeksikko on tehtävä symmetrisesti, suorakulmaisesti ja siten, 

että sen kokonaispinta-ala on sama kuin normaalissakin käämissä. 

Virtajohdinta ei tällöinkään saa laittaa 10 cm lähemmäksi käämiä 

(ks. kuva 2). 

Jos asennukseen liittyy jotain erikoista, kannattaa ennen lopullista 

asennusta testata käämin toiminta. Tämän voi tehdä esimerkiksi 

siten, että käämi kiinnitetään teipillä ajorataan ja muutetaan sen 

kokoa, kierroslukua ym. samalla vertaillen toimintaa.


Kuva 1. Ajoneuvoilmaisimen käämin asennus. 

Jos ulostulojohdon pituudeksi 

tulee yli 10 m, on MK:n sijaan 

käytettävä MCMK 2x1,5+1,5 - 

kaapelia tai vastaavaa, jonka 

vaippa maadoitetaan ohjauskeskuksessa. 

LEIKKAUS A-A 

Käämin asennuksen 

jälkeen ura täytetään. 

Uudisrakennuksilla valuun 

tehdään ura. Käämi 

asennetaan uraan ajoradan 

valun jälkeen. 

KÄÄMI 

25...50 mm 

MK 2,5 mm 2 

Tarvittaessa 

jakorasia 

3 kierrosta MK 2,5 

Kuva 2. Virrallisen johtimen läheisyydessä käytettävä käämi. 

min. 10 cm 

Käämin ulostulojohdot kierretään 

vähintään 10 kierrosta/johtometri. 

Kierrokset käämin 

koon mukaan


ARVOKILPI 

Jokaisessa koneistorungossa ja jokaisessa moottorissa on arvokilpi 

(kuva 1). Koneiston arvokilpi (kuva 6) ilmoittaa teknisten tietojen 

lisäksi mm. sarjanumeron, jonka perusteella koneisto voidaan 

tunnistaa. Kaikissa huoltoon, varaosatoimituksiin tai reklamaatioihin 

liittyvissä asioissa pyydämme viittaamaan sarjanumeroon. Sen 

perusteella voidaan selvittää yksityiskohtaisesti tärkeitä valmistukseen, 

laadunvalvontaan ja toimituksiin liittyviä tekijöitä. TEMECmoottoreiden 

arvokilvet ilmoittavat VDE-normin mukaiset tiedot 

sekä moottorin valmistusvuoden ja kuukauden. Merkitkää koneiston 

sarjanumero muistiin esim. tämän käyttöohjeen kansilehdelle. 

ASENNUS 

TVRFC 5 Z7M PORTTIKONEISTOT 

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE 

Koneisto on asennettava huolellisesti mahdollisimman tukevalle ja 

tasaisella alustalle ja kiinnitettävä lujasti. Ellei kiinnitystaso ole 

tasainen, saattavat koneiston kiinnityskorvakkeet murtua ruuveja 

kiristettäessä. Asennuksessa on otettava huomioon rajakatkaisijoiden 

ja liukukytkimen säädön vaatima tila viereisen kuvan mukaisesti 

(kuva 1). Koneiston mitat on esitetty tyyppikohtaisissa piirustuksissa 

62xx/7xxx (esim. 6225/7076). 

Jos voimansiirtoon käytetään ketjua, ketjupyörät on huolellisesti 

asennettava samaan linjaan. Koneiston kiinnityksen tulee kestää 

vähintään 5000 Newtonin ketjuvoima. 

IRROTUSKYTKIN 

Irrotusvivulla koneisto voidaan kytkeä irti portin käsikäyttöä varten. 

Irrotusvivun liike vaikuttaa mikrokytkimeen, joka katkaisee 

ohjausvirran, jos vipu ei ole käännettynä täysin normaaliin 

sähkökäyttöasentoon. 

Huom! Siirtymisen käsikäytöltä takaisin konekäytölle tulee tapahtua 

siten, että käännetään irrotusvipu konekäyttöasentoon ja liikutetaan 

porttia käsin, kunnes kytkinpuoliskot ovat lomittuneet yhteen. 

SÄHKÖISET KYTKENNÄT 

Koneiston rajakatkaisijoiden vakiokytkennät on esitetty kuvassa 2. 

Mikrokytkinten nimellisarvot ovat 250 V 10 A. Eri asiakkaita varten 

toimitamme laitteita asiakaskohtaisilla erikoiskytkennöillä. Tarkastakaa 

aina rajakatkaisijoiden kytkentä ohjauskeskuksen mukana toimitetusta 

johdotuskaaviosta. 

> 200 mm 

Irrotusvipu 

Kuva 1. 

Kiinnitys 

Moottorin 

arvokilpi 

Vaihteiston 

arvokilpi 

F I T K O 

(irrotus) (pun.) (kelt.) (musta) (vihr.) 

Kuva 2. Kytkentäesimerkki: OKTIF


Ovitorin valmistamien sähkömoottoreiden vakiokytkennät on esitetty 

kuvassa 3. Jos käytätte muiden valmistajien moottoreita, tarkistakaa 

kytkentä valmistajan käyttöohjeesta. 

Kaksinopeusmoottoreiden (Dahlander-käämitys) käyttöön tarvitaan 

erityisesti niitä varten suunniteltu ohjauskeskus. Tarkistakaa kytkentä 

ohjauskeskuksen johdotuspiirustuksesta. 

LIUKUKYTKIMEN SÄÄTÖ 

Koneiston antama vääntömomentti pitää aina rajoittaa turvalliseksi 

säätämällä moottorin ja vaihteen välissä olevaa liukukytkintä. 

Toimitettaessa liukukytkin on löysällä eikä koneisto siirrä tehoa. 

Säätö tapahtuu löysäämällä kierukkaakselin päässä oleva M8 

lukitusmutteri ja kiertämällä säätöruuvia sisäänpäin kunnes haluttu 

voima saadaan aikaan. Säädön aikana kierukkaa pidetään 

paikallaan sen päässä olevasta avainvälistä (= 13 mm) (kuva 4). 

Momentti säädetään sellaiseksi, että koneisto pystyy liikuttamaan 

porttia koko sen liikematkan ja että liukukytkin alkaa luistaa heti 

kun portin liikettä jarrutetaan. Liukukytkimen väärä säätö saattaa 

aiheuttaa onnettomuusriskin. Ennen säätöä tarkistakaa, että porttia 

voi helposti liikuttaa käsin kaikissa sen asennoissa. 

Varoitus: Turvallisuusmääräyksien mukaan portti ei saa aiheuttaa 

yli 800 N puristusvoimaa. Jos porttia ei jostain syystä pysty 

liikuttamaan käsin, liukukytkintä ei saa säätää suuremmalle voimalle, 

vaan portti on ehdottomasti korjattava. 

RAJAKATKAISIJOIDEN SÄÄTÖ 

Rajakatkaisijat pysäyttävät portin liikkeen ääriasennoissa. Lisärajoja 

käytetään ohjaamaan muita porttiautomatiikkatoimintoja, esim. 

turvalaitteiden toimintaa, liikennevaloja yms. 

Rajakatkaisijat säädetään rajakotelossa olevalla säätöruuvilla (436). 

Säädä ensin mutterilla (467) nokkien säätötiukkuus sopivaksi. 

Karkeasäätö tapahtuu kääntämällä katkaisunokkaa kuvan 5 

mukaisesti. Hienosäätö voidaan tehdä kiertämällä ruuvia pohjaasennossa 

myötäpäivään ja vaihtamalla sitä reiästä toiseen. Säädön 

jälkeen kiristä mutteri (467) (kuva 5). 

Portin ollessa kokonaan auki käännetään vihreä O-nokka 

mikrokytkimen kohdalle ja vastaavasti hieman ennen kiinniasentoa 

tulee mustan K-nokan katkaista. Keltaista T-nokkaa käytetään 

tavallisesti tuntoreunan suunnanvaihtoimpulssin poiskytkemiseen 

hieman ennen portin kiinniasentoa. 

Ensiasennuksessa moottorin pyörintäsuunta voi olla 

väärä. Siksi on valmistauduttava pysäyttämään vääränsuuntainen 

liike heti SEIS-painikkeesta, koska rajakatkaisijat eivät silloin toimi 

tarkoitetulla tavalla, eivätkä katkaise portin liikettä ääriasennoissa. 

Nokkien toiminta tulee tarkastaa ohjauskeskuksen johdotuspiirustuksesta. 

-kytkentä -kytkentä 

W2 U2 V2 

U1 V1 W1 

L1 L2 L3 

Lukitusmutteri 

(467) 

Säätöruuvi 

(436) 

W2 U2 V2 

U1 V1 W1 

L1 L2 L3 

Kuva 3. Moottorikytkennät 

Kytkimen 

kitkapinta 

Kierukka-akseli 

Lukitusmutteri (M8) 

Säätöruuvi 

Kuva 4. Liukukytkin 

Hienosäätö 

Kuva 5. Rajojen säätö 

Lämpö 

suojan 

liitin 

Ohjausvirta 

Karkeasäätö


VOITELU 

Kierukkavaihteen toiminnalle oikea voitelu on ensiarvoisen tärkeä. 

Koneiston ensitäyttö-öljy on ilmoitettu arvokilvessä (kuva 6). 

Normaaleissa käyttöolosuhteissa öljynvaihto on tarpeeton. Öljymäärä 

on kuitenkin syytä tarkastaa asennettaessa ja määräajoin huoltoja 

säätötöiden yhteydessä. 

Normaali öljy on käyttökelpoinen ympäristön lämpötilan vaihdellessa 

-15° - +30°C välillä. Erityisen kylmiin tai kuumiin olosuhteisiin 

asennettavien koneiden voitelusta pyydämme neuvottelemaan 

asiakaspalvelumme kanssa. Sellaisissa koneistoissa, joiden 

käyttötiheys on erityisen suuri, niin että koneiston pintalämpötila 

on jatkuvasti yli +40°C, tulee käyttää paksumpaa öljyä. Tällaisissa 

käyttöolosuhteissa myöskin öljynvaihto on suositeltavaa, ensimmäinen 

noin puolen vuoden käytön jälkeen, sitten kahden vuoden välein. 

VARAOSAT 

Jokaisella Ovitorin valmistamalla erillisellä osalla on kolmi- tai 

nelinumeroinen tunnus, osanumero. Yllä olevassa piirustuksessa 

(kuva 7) on kuvattu yhden koneistotyypin osat numeroineen. 

Huomatkaa erityisesti, että välitysosissa saman nimisillä osilla, esim. 

kierukkapyörä, saattaa olla eri osanumeroita vaihteen välityksestä 

riippuen. 

HELSINKI FINLAND 

No. 

TVRFC 5 Z7M-96 

MLN9878/1 i 29:1 

R- OKTF-38 IP54 3 

Öljynvaihto 

normaaliolosuhteissa 

tarpeeton. 

I normala driftförhållanden 

inget oljebyte. 

Mobil Gear 627 0,25 dm 3 

Kuva 6. Arvokilpi 

Ovitor sitoutuu toimittamaan kaikkia varaosia vähintään kymmenen 

vuoden ajan koneiston toimituspäivästä. Myös vanhempiin 

koneistoihin on yleensä osia saatavissa. Varaosatilauksien yhteydessä 

ilmoittakaa aina koneiston sarjanumero vaihteen arvokilvestä ja 

piirustuksessa oleva osanumero. 

Kierukka ja kierukkapyörä tulee aina vaihtaa parina. Isompien 

huoltotöiden yhteydessä on syytä vaihtaa myös laakerit ja tiivisteet. 

Jos koneiston runko-osissa on murtumia, kannattaa koko koneisto 

lähettää tehtaalle korjattavaksi. Valettujen osien murtumisen aiheuttava 

voima on niin suuri, että vaihteessa on yleensä silloin muitakin 

vaurioita. 

Kuva 7.


SALLITTU KUORMITUS 

Koneisto on mitoitettu kestämään max. 120 Nm vääntömomentti. 

Koneistoa ei saa kytkeä käyttämään laitetta, jossa kuorma esim. 

hitausvoimien vaikutuksesta aiheuttaa sallittua suuremman vääntömomentin 

vaihteen toisioakselille. 

Koneiston sallittu käyttöikä on 12000 käyntituntia moottorin nimellisteholla. 

VIANHAKU 

Yleensä porttiautomatiikan viat esiintyvät ohjaukseen liittyvissä 

laitteissa (esim. valokennojen suuntaus). Ensimmäiseksi on selvitettävä, 

onko vika itse ovirakenteissa, ohjauslaitteissa vai koneistossa. 

Kytkekää portti käsikäytölle kääntämällä irrotusmekanismin vipu 

käsikäyttöasentoon ja tarkistakaa, että porttia voi liikuttaa helposti 

käsin koko sen liikepituuden. Jos portti ei liiku lainkaan, saattaa 

vika olla irrotusmekanismissa. Jos liike vaatii suurta voimaa, vika 

on porttirakenteissa tai portin tasapainotuslaitteissa. Portti on 

korjattava. Missään tapauksessa koneiston liukukytkintä ei 

saa säätää vaarallisen suurelle sulkuvoimalle. 

Siirtäkää portti puoliaukiasentoon ja kääntäkää irrotusmekanismin 

vipu sähkökäyttöasentoon. Siirtäkää käsin porttia niin, että kytkin 

loksahtaa kiinniasentoon. Valitkaa ohjauskeskuksen toiminta 

painikeohjaukselle ja kokeilkaa vuoroin auki- ja kiinnipainikkeita 

painamalla toimivatko ohjauskeskuksessa olevan kontaktorit. 

Kontaktorit eivät vedä: 

• Tarkistakaa kontaktorin vieressä olevan ylivirtareleen asento. 

• Ovitorin toimittamien moottoreiden käämeissä on lisäksi 

ylimääräinen lämpösuoja. Se toimii automaattisesti eikä sitä voi 

palauttaa käsin vaan moottorin on annettava jäähtyä. 

• Tarkistakaa ohjausvirtapiirin sulakkeet. 

• Tarkistakaa rajakatkaisijoiden mikrokytkimet ja turvapiirien, esim. 

käyntiportin,manuaalisen lukituksen, tuntoreunan jne. valvontaan 

tarkoitetut kytkimet ja niiden johdotus. 

Jos nämä ovat kunnossa vika on ohjauskeskuksen logiikkakortissa. 

Kontaktorit toimivat: 

• Mitatkaa moottoriin tulevat vaihevirrat ja tarkistakaa tuleeko 

liitinkoteloon oikeat jännitteet. Jos jännitteet ovat kunnossa 

päävirtapiiri on ehjä; jos joku vaihevirroista puuttuu, moottorin 

yhden vaiheen käämi on palanut tai katkennut. 

• Tarkistakaa, että vaihteen toisioakseli lähtee pyörimään kun 

moottori käynnistyy. Jos toisioakseli ei pyöri, liukukytkin luistaa 

tai vaihteen kierukkapyörän hampaita tai irrotusmekanismin 

välitysosia on murtunut. 

• Tarkistakaa liukukytkimen kitkapinta moottorin kiinnityslaipan 

sivussa olevasta irrotettavalla muovitulpalla peitetystä tarkistusreiästä. 

Kitkapinta saattaa olla niin loppuun kulunut, ettei kytkin siirrä 

tarpeellista tehoa. Kitkapinta vaihdetaan irrottamalla neljällä ruuvilla 

kiinnitetty moottori. Sitä ennen on liukukytkimen kiristys löysättävä 

kierukka-akselin päässä olevasta säätöruuvista. 

Huomatkaa että sähkökäyttöisten porttien asennusta, huoltoa ja 

korjausta koskevat tiukat turvallisuusmääräykset. Näitä töitä saa 

suorittaa vain valtuutettu huoltoliike, jolla on käytettävissään pätevä 

henkilökunta ja tarpeelliset työvälineet. 

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Liukuportin automatiikka - Pur-Ait Oy

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?