Äetsän koulujuhlaa vietettiin isolla joukolla
Äetsän koulujuhlaa vietettiin isolla joukolla
Äetsän koulujuhlaa vietettiin isolla joukolla
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Keskiviikko marraskuun 14. 2007<br />
<strong>Äetsän</strong> <strong>koulujuhlaa</strong> <strong>vietettiin</strong> <strong>isolla</strong> <strong>joukolla</strong><br />
Lähes 400 juhlavierasta osallistui<br />
Kiikan–Keikyän yhteiskoulun<br />
ja sen seuraajien<br />
50-vuotisjuhlaan lauantaina.<br />
Sarkia-lukion rehtori Seppo<br />
Holkeri palasi tervehdyssanoissaan<br />
koulujen vuosikymmeniin.<br />
-Syksyllä 1957 ensimmäiset<br />
oppikoululaiset olivat vielä väliaikaistiloissa<br />
Kiikan keskustan<br />
vanhassa kansakoulussa,<br />
mutta jo keväällä 1959 koulurakennus<br />
on ollut nykyisellä<br />
paikallaan ja laajentunut vaiheittain<br />
niin, että viimeisin saneeraus<br />
ja laajennus valmistui<br />
syksyllä 2001. Lisäksi teknisen<br />
työn tilan saneeraus ja laajennus<br />
tuli kuntoon 2004-2005.<br />
-Koulussamme toteutettu<br />
vaiheittainen rakentaminen<br />
on ollut tietenkin perusteltua<br />
ja välttämätöntä oppilas- ja<br />
opiskelijamäärien kasvaessa.<br />
Syksyllä 1957 koulutyön aloitti<br />
45 oppilasta, peruskouluun<br />
siirryttäessä 1973 oppilasmäärä<br />
on ollut suurimmillaan yli<br />
450.<br />
-Tällä hetkellä oppilas- ja<br />
opiskelijamäärät ovat hieman<br />
yli 300. <strong>Äetsän</strong> koulussa on<br />
noin 200 oppilasta ja <strong>Äetsän</strong><br />
Sarkia-lukiossa ja aikuislukiossa<br />
noin 110 opiskelijaa.<br />
-<strong>Äetsän</strong> kunta on satsannut<br />
kiitettävästi voimavarojaan<br />
koulutukseen. <strong>Äetsän</strong> koulun<br />
ja Sarkia-lukion nykyiset koulutilat<br />
ovat toimivia ja viihtyisiä.<br />
Lisäksi molempien koulujen<br />
resurssointi on hoidettu<br />
niin, että olemme pystyneet<br />
tekemään mallikasta työtä<br />
vuodesta toiseen.<br />
-Myös tämä kädessäni oleva<br />
upea juhlateos on sellainen<br />
uroteko ja saavutus, johon<br />
kykenevät vain harvat<br />
5000 asukkaan kunnat, Holkeri<br />
kiitteli.<br />
Koulun ensimmäiset oppilaat järjestyivät juhlan päätteeksi ryhmäkuvaan.<br />
Kouluaineesta<br />
väitöskirjaan<br />
Juhlapuhujaksi saapunut professori<br />
Martti Pärssinen antoi<br />
runsaan 30 vuoden jälkeen<br />
hyvän selityksen koulupoissaoloilleen.<br />
-Osallistuin Portugalin neilikkavallankumoukseen<br />
1974.<br />
Pärssinen valmistui ylioppilaaksi<br />
Kiikan lukiosta vuonna<br />
1976. Inkavaltioon liittynyt<br />
väitöskirja tarkastettiin Turun<br />
yliopistossa 1992. Juhlassa<br />
paljastui se, että Pärssinen<br />
oli käsitellyt aihetta jo kouluaineessaan.<br />
Vuodesta 1999<br />
lähtien hän on ollut Helsingin<br />
yliopiston Latinalaisen Amerikan<br />
tutkimuksen professori.<br />
Hän asuu Espanjassa ja on<br />
Suomen Madridin-instituutin<br />
johtaja.<br />
Pässinen käsitteli puheessaan<br />
kulttuurieroja niin paikallisesti<br />
kuin maailmanlaajuisestikin.<br />
Hän kertoi tarinan, joka<br />
liittyi tutkimukseen Bolivian<br />
ja Brasilian rajamaastossa. Kylän<br />
vanha kirkko oli rakennettu<br />
inkojen temppelin päälle,<br />
mikä haluttiin varmistaa arkeologisilla<br />
kaivauksilla. Kun<br />
Boliviassa kosketaan maahan,<br />
Romantiikan monet kasvot<br />
Vammalan Jaatsilla<br />
Pianotaiteilija Eveliina Sumelius-Lindblom<br />
konsertoi tulevana<br />
sunnuntaina Vammalan<br />
Jaatsilla. ”Romantiikan monet<br />
kasvot” -konsertissa tarkastellaan<br />
romanttisen ilmaisun kehitystä<br />
pianomusiikissa eri puolilla<br />
Eurooppa vajaan 100 vuoden<br />
aikana ja samalla romanttisen<br />
ohjelmiston ilmiömäistä monimuotoisuutta.<br />
Keväällä 2006 Suomen<br />
Kulttuurirahaston Satakunnan<br />
rahasto myönsi Eveliina<br />
Sumelius-Lindblomille mittavan<br />
apurahan pianoresitaalien<br />
toteuttamiseksi Satakunnan<br />
alueella vuosina 2006-2008.<br />
Näistä ensimmäisen resitaalisarjan<br />
”Pianistin aikamatka<br />
2006” Sumelius-Lindblom toteutti<br />
syksyn 2006 aikana ja se<br />
piti sisällään kuusi konserttia.<br />
Pianotaiteilija Eveliina Sumelius-Lindblom.<br />
Konserttisarja oli terävä läpileikkaus<br />
pianomusiikin tärkeimmistä<br />
vuosisadoista, pääpaino<br />
virtuoosisessa wieniläisklassisessa–<br />
ja 1900-luvun<br />
sävelkielessä.<br />
Sumelius-Lindblom on toiminut<br />
syksystä 2005 pianon-<br />
soiton ja säestyksen lehtorina<br />
Palmgren-konservatoriossa Porissa.<br />
Sumelius-Lindblomin taiteellinen<br />
työskentely on sisältänyt<br />
viime vuosina äänityksiä<br />
Yleisradioon, vaativia pianoresitaaleja<br />
ja kamarimusiikkikonsertteja<br />
eri puolella Suomea, sekä<br />
myös solistiesiintymisiä eri<br />
orkesterien kanssa. Näistä viimeisin<br />
helmikuussa 2006 Pori<br />
Sinfoniettan kanssa. Muista<br />
mainittakoon esim. Messiaenin<br />
”Oiseaux Exotiques” Tamperetalossa<br />
syksyllä 2001 Sibelius-<br />
Akatemian orkesterin kanssa<br />
ja Mozartin pianokonsertto KV<br />
503 ja Chopinin Andante Spianato<br />
ja Grande Polonaise Brillante<br />
Priamos-orkesterin solistina<br />
useaan otteeseen vuosien<br />
2004-2005-vaihteessa.<br />
maaäiti pitää lepyttää. Kirkon<br />
kannalta olisi kuitenkin ollut<br />
loukkaavaa suorittaa pakanallinen<br />
uhritoimitus.<br />
Kirkon kattoa korjaamaan<br />
noussut mies oli pahaksi onneksi<br />
pudonnut katolta, minkä<br />
kyläläiset katsoivat maaäidin<br />
kostoksi ja alkoivat miettiä<br />
keinoja välttyä suuremmalta<br />
pahalta.<br />
-Paras uhri olisi ollut tutkijaperheiden<br />
uhraaminen,<br />
Pärssinen sanoi. -Jouduin kovaan<br />
paikkaan neuvottelemaan<br />
elämästä ja kuolemasta.<br />
Tutkijat turvautuivat lahjontaan<br />
ja kylän papin poissa<br />
ollessa jopa valkoisen laaman<br />
uhraamiseen maaäidin lepyttämiseksi.<br />
Kertomuksen jälkeen niin<br />
<strong>Äetsän</strong> kuin Euroopankin<br />
kulttuurierot tuntuivat pieniltä.<br />
Pässinen sanoikin uskovansa<br />
EU:hun liittymisen olleen<br />
Suomelle edullista. Hänen<br />
mukaansa kulttuuriset<br />
erot eivät ole ylitsepääsemättömiä.<br />
Suomalaisessa koulujärjestelmässä<br />
on Pärssisen mukaa<br />
mahtavaa se, että kaikille on<br />
annettu mahdollisuus toteuttaa<br />
haaveitaan asuinpaikasta<br />
riippumatta.<br />
Lähilukioyhdistykseltä<br />
kiitosta<br />
Suomen lähilukioyhdistyksen<br />
tervehdyksen tuonut puheenjohtaja<br />
Jukka O. Mattila kiitteli<br />
suomalaista koulu- ja lukiojärjestelmää<br />
yleensä ja Äetsässä<br />
tehtyä työtä erityisesti.<br />
-Vuosikymmenien myötä<br />
meille on rakentunut alueellisesti<br />
poikkeuksellisen tasa-arvoiset<br />
lähtökohdat antava peruskoulu-<br />
ja lukiolaitos.<br />
-Ne saavat kiittää syntymästään<br />
yksityisiä kannatusyhdistyksiä,<br />
jotka perustivat<br />
paikallisen sivistystarpeen sa-<br />
Tali-Ihantala 1944 Vammalaankin<br />
Åke Lindmanin ja Sakari kirjavaisen<br />
yhdessä ohjaama suurelokuva<br />
Tali-Ihantala 1944<br />
on valmistumassa. Se esitetään<br />
sotiemme veteraaneille<br />
juhlanäytöksenä Suomen itsenäisyyden<br />
90-vuotispäivän<br />
aattona keskiviikkona 5. marraskuuta<br />
40:llä paikkakunnalla<br />
Suomessa.<br />
Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin<br />
alueella ennakkoesityspaikkakunnat<br />
ovat Tampere ja<br />
Vammala.<br />
Vammalaan tulee veteraaneja<br />
mm. Urjalasta, Valkeakoskelta,<br />
Vammalasta ja<br />
Suodenniemeltä sekä Mouhijärveltä.<br />
Lisäksi näistä kunnista<br />
tulee lukiolaisia.<br />
Elokuvan jälkeen pidettävässä<br />
kahvitilaisuudessa lukiolaiset<br />
saavat keskustella<br />
veteraanien kanssa elokuvan<br />
herättämistä ajatuksista. Näin<br />
sotiemme perintö siirtyy arvokkaasti<br />
nuorien tietoon.<br />
Kahvitilaisuudessa käyttävät<br />
puheenvuoron mm. Vammalan<br />
Seudun Soataveteraanien<br />
puheenjohtaja Lauri Koski,<br />
joka itse oli mukana Ihantalan<br />
taistelussa. Mukana on myös<br />
muita Ihantalan veteraaneja.<br />
Puheenvuoron käyttää<br />
myös Vammalan kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtaja Jari<br />
Andersson.<br />
Elokuvanäytös on kutsutilaisuus.<br />
Talin-Ihantalan taistelussa<br />
Neuvostoliiton hyökkäys<br />
pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden<br />
historian suurimpaan<br />
taisteluun osallistui eri vaiheissa<br />
yhteensä noin 50 000<br />
suomalaista ja noin 150 000<br />
neuvostoliittolaista sotilasta.<br />
Suomalainen kenttätykistö<br />
ampui kahdessa viikossa noin<br />
120 000 laukausta ja kiivaimpana<br />
taistelupäivänä 3. heinäkuuta<br />
1944 yli 12 000 laukausta<br />
ja monen tykin putki yksinkertaisesti<br />
kului loppuun<br />
kiivaan tulituksen takia. Neu-<br />
13<br />
nelemina oppikouluja 1900luvulla,<br />
pääosin toisen maailmansodan<br />
jälkeen, kuten<br />
myös Kiikan-Keikyän yhteiskoulun<br />
kohdalla vuonna 1957<br />
tapahtui.<br />
Mattila mainitsi puheenvuorossaan,<br />
että pienissä lukioissa<br />
opiskelijat suorittavat<br />
keskimäärin ottaen huomattavasti<br />
enemmän kursseja<br />
kuin suurissa. <strong>Äetsän</strong> Sarkialukion<br />
ansioihin kuuluu lisäksi<br />
aikuislukiotoiminnan aloittaminen.<br />
-<strong>Äetsän</strong> Sarkia-lukio on<br />
kirkas helmi Suomen lähilukioyhdistyksen<br />
ketjussa. Se<br />
on toiminut keskuudessamme<br />
monissa asioissa edelläkävijänä<br />
ja tiennäyttäjänä. Eräs<br />
esimerkki tästä on aikuislukion<br />
nopea ja näyttävä käynnistäminen<br />
Sastamalan alueella<br />
vuonna 2004.<br />
-Aikuislukion käynnistäminen<br />
ei sellaisenaan ole kovin<br />
poikkeuksellista. Poikkeuksellista<br />
oli se määrätietoinen<br />
johtamisen tapa, jolla se<br />
täällä ennakkoon suunniteltiin,<br />
talous, pedagogia, opettajien<br />
sitouttaminen ja markkinointi<br />
yhteen nivoen.<br />
-Viimeisin valtakunnallinen<br />
lukion tuntijako toi päättäjien<br />
vastuuttomuuden johdosta<br />
lukioiden kannettavaksi<br />
yhdeksän uutta ylioppilastutkinnon<br />
alaista kurssia lisää<br />
kurssivalikoimaan. Näiden<br />
kaikkien mahduttaminen lukujärjestykseen<br />
on ollut ongelma<br />
etenkin pienille lukioille.<br />
-<strong>Äetsän</strong> Sarkia-lukiossa on<br />
kehitetty tähän oppiaineita<br />
pareittain yhdistelevä innovatiivinen<br />
ratkaisu, joka kaupanpäälisiksi<br />
sallii jopa erillisen<br />
Sarkia-linjan toteuttamisen,<br />
Jukka O. Mattila mainitsi.<br />
vostoliittolaisten tappioiden<br />
arvioidaan taisteluissa olleen<br />
noin 6000 kaatunutta ja 22<br />
000 haavoittunutta miestä ja<br />
suomalaisten 1350 kaatunutta<br />
ja 7000 haavoittunutta.
14 Keskiviikko marraskuun 14. 2007
Keskiviikko marraskuun 14. 2007<br />
KAHVI-<br />
TARJOILU<br />
15
16 Keskiviikko marraskuun 14. 2007
Change language