Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

16

Kansalliskirjastossa ovat Helsingin yliopiston vanhat historialliset kokoelmat kansalliskokoelman

lisäksi. Niiden ainutlaatuisuuden taustalla on historia: Helsingin

yliopisto oli vuodesta 1640 aina 1900-luvun alkupuolelle Suomenmaan ainoa yliopisto.

Kansalliskirjaston – silloisen Helsingin yliopiston kirjaston – kansalliset roolit

tietoyhteiskunnan uudistajana ja palvelukeskuksena voimistuivat 1990-luvulla.

Myös kirjaston rooli selkeytyi nimenmuutoksella Kansalliskirjastoksi. Samalla sen

tehtävä maan kaikkien kirjastosektoreiden palvelukeskuksena kirjattiin yliopistolakiin

vuonna 2006.

Uuden Helsingin yliopiston kirjaston kehitys erillisistä tiedekunta- ja laitoskirjastoista

sekä opiskelijakirjastosta yhtenäiseksi organisaatioksi kuvastaa samoin

muuttuvan informaatioympäristön valtavirtaa. Helsingin yliopiston kirjasto aloitti

toimintansa yhtenä organisaationa 1.1.2010, mutta sen historia ulottuu aina 1700- ja

1800-luvuille. Kirjaston vanhin osa Opiskelijakirjasto perustettiin 1858 kokoamalla

osakuntien kirjastot yleiseksi ylioppilaskirjastoksi. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun

alussa perustettiin useita yliopiston laitos- ja seminaarikirjastoja.

Yliopiston laajetessa jokaiseen laitokseen ja yksikköön luotiin akateemisen työskentelyn

edellyttämiä kirjakokoelmia. 1990-luvun puolivälissä erillisiä kirjastoja ja

kirjastokokoelmia oli noin 160. Määrätietoinen yliopiston ja myös kirjastotoiminnan

strateginen kehittäminen alkoi 1990-luvulla. Tämän jälkeen kirjastot on koottu

neljän kampuksen sydäminä toimiviin uusiin rakennuksiin vuosina 1998–2012. Samaan

aikaan kirjastopalvelut ovat läpikäyneet voimakkaan muutoksen digitaalisen

julkaisemisen yleistyessä.

Rohkeita rakenteellisia muutoksia

Vanhojen ja arvostettujen yliopistojen kirjastopalvelut ovat historiansa kuluessa kasvaneet,

moninaistuneet ja kerrostuneet. Helsingin yliopiston kirjastolaitos kuvasti

1990-luvun alkupuolella saksalaista yliopistokirjastojen mallia, johon kuului suuren

pääkirjaston lisäksi erillislaitoksia sekä tiedekunta- ja laitoskirjastoja. Yhteistä koordinointivastuuta

ei ollut kenelläkään.

Helsingin yliopisto aloitti1990-luvulla laajan rakenteidensa uudistamisen. Talouslama

ei lamauttanut yliopiston toimintaa, päinvastoin. Monitahoinen toimintojen

uudelleen järjestely ja kampusten rakentaminen vauhdittui. Uudistaminen perustui

sisäisiin ja ulkoisiin arviointeihin sekä strategiseen suunnitteluun.

Kirjastotoiminnan uudistaminen nivottiin tieteenaloja kokoavien kampusten

rakentamiseen ja strategiseen suunnitteluun. Kansainvälistä arviointia käytettiin

kehittämisen linjaajana vuosina 2000 ja 2004. Vaikutteita haluttiin saada erityisesti

maista, joissa yliopistokirjastot olivat jo paneutuneet digitaalisen julkaisemisen

vaikutuksiin, ts. Britanniasta ja Hollannista mutta myös naapurimaasta Ruotsista.

Muutoksia Helsingin yliopistossa on tehty analysoiden, selvityksiin pohjautuen ja

laajasti keskustellen.

Kaikissa LERU-yliopistojen kirjastoissa on tehty uudistuksia digitaalisen julkaisemisen

yleistyessä. Tilojen uudelleenjärjestelyjä on tehty useiden yliopistojen kirjastoissa,

mm. Oxfordissa, University College of Londonissa, Utrechtissa jne. Oxfordin

laajoille kokoelmille on rakennettu automatisoitu varastokirjasto, jossa on tilaa 8,4

More magazines by this user
Similar magazines