Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

17 Kaisa-talo | Kajsahuset | Kaisa House

miljoonalle niteelle ja noin 250 hyllykilometrille. Perinteikkäitä kirjastorakennuksia

uudistetaan vastaamaan paremmin tutkimuksen ja oppimisen edellytyksiä ja käyttäjien

muuttuvia tarpeita. (http://www.bodleian.ox.ac.uk/about/buildings).

Useiden LERU-kirjastojen haasteena on sijainti kaupunkien keskeisillä ja täyteen

rakennetuilla alueilla, mistä syystä uusien keskitettyjen kirjastojen rakentaminen

on ollut mahdotonta. Helsingin yliopiston kirjasto onkin erityisen onnekas saadessaan

modernin, toimivan ja näyttävän kirjaston keskelle kaupungin ydinkeskustaa.

Helsingin yliopisto on toteuttanut suhteellisen lyhyessä ajassa laajempia ja rohkeampia

rakenteellisia muutoksia kuin useat suuret ja merkittävät eurooppalaiset yliopistot.

Poikkeuksellista on, että 160 erillistä kirjastoa ja kirjakokoelmaa on onnistuttu

kokoamaan yhteen organisaatioon ja viiteen palvelukykyiseen palvelupisteeseen.

Kaikilla palveluyksiköillä on uudet tilat ja tieteenalojen tarpeita vastaavat palvelut.

Keskittämällä parempia digitaalisia palveluja

Kirjastojen toimintojen ja johtamisen keskittämisellä on ollut useita vaikutuksia.

Se on vahvistanut tutkimuksen mahdollisuuksia tieteiden rajapinnoissa ja uusien

kumppanien kanssa. Keskittäminen on tehostanut kirjaston käyttöä ja kokoelmien

johdonmukaista kartuttamista. Se on myös vahvistanut kirjastohenkilöstön osaamista

ja erikoistumista mm. digitaalisen julkaisemisen, e-tieteen ja tieteenalojen

erityistarpeiden edellyttämillä alueilla. Keskittäminen on myös antanut mahdollisuuksia

uudistaa opiskelijoiden ja muiden käyttäjien palveluja.

Helsingin yliopiston kirjaston painetut kokoelmat eivät voi laajuudessa kilpailla

esimerkiksi sellaisten tutkimusyliopistojen kanssa kuin Oxford ja Cambridge. Humanistisen

tutkimuksen kannalta keskeisiä kokoelmia on Kansalliskirjastossa ja Helsingin

yliopiston kirjastossa. Luonnontieteellisillä aloilla kirjasto on sen sijaan pystynyt

hankkimaan keskeiset ja merkittävät lehdet digitaalisina versioina.

Yliopistojen opetusmuodot heijastuvat myös kirjastoihin. Suomalaisissa yliopistoissa

ja erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla oppimismalliin kuuluu

melko runsaasti kurssikirjallisuuden lukemista ja tenttimistä. Helsingin yliopistossa

opiskelijoiden työtä on tuettu laajalla kurssikirjallisuuden kokoelmalla ja lainausmahdollisuuksilla.

Digitaalisten aineistojen lisääntyvä käyttö muuttaa palvelumallia,

mutta hitaammin kuin kirjastossa on ennakoitu.

Suomalainen kirjastopalvelujen malli on nojannut verkostomaiseen yhteistyöhön

ja kansallisiin keskitettyihin palveluihin. Kansalliskirjasto on kehittänyt 1990-luvulta

lähtien laaja-alaisia konsortiomalleja kirjastojärjestelmien ylläpitoon ja digitaalisten

lehtien ja tietokantojen ostamiseen. Samoin kansallisen Varastokirjaston vuoksi yksittäisellä

yliopistolla ei ole tarvetta rakentaa omia varastokirjastoja samalla tavoin

kuin esimerkiksi Oxfordissa. Kirjastot ovat voineet säästää tilakuluissa ulkoistaessaan

vähän käytetyn aineiston säilytyksen ja lainaamisen Varastokirjastolle.

Myös Kansalliskirjastoa koskevat ratkaisut ovat erilaisia kuin useissa Euroopan

maissa ja myös Skandinaviassa. Kansalliskirjastolla on Suomessa laajaa vastuuta keskitettyjen

palvelujen kehittämisestä kaikille kirjastosektoreille. Helsingin yliopiston

kirjasto on puolestaan profiloitunut oman yliopiston ja sen eri aloja edustavien kampusten

ajankohtaisiin palvelutarpeisiin.

More magazines by this user
Similar magazines