Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

20

Pääkirjaston tilojen suunnittelussa on ollut seuraavanlaisia tavoitteita:

• Toimiva, monikäyttöinen ja muuntuva tieteellisen kirjaston tila.

• Looginen ja selkeä: toiminnot löytyvät ja tilan voi hahmottaa helposti. Hyvät

opasteet/opastejärjestelmät.

• Edustava ja kiinnostava, innovatiivisuutta tukeva tila.

• Erityisesti tutkimuskirjastopalveluiden alueesta rauhallinen ja luovuutta edistävä.

• Viihtyisä kohtaamispaikka ja työympäristö sekä asiakkaille että työntekijöille:

ilmastointi, lämpö, valo, akustiikka.

• Esteetön toimintaympäristö.

• Tilan hyvä ja luova ilmapiiri, joka kutsuu luokseen.

Tilasuunnittelun haasteita ovat olleet mm.

• Miten hahmottaa helposti äänekkäiden ja hiljaisten alueiden rajat.

• Miten välttää varastomainen tunnelma kokoelmien laajuudesta huolimatta.

• Miten ohjataan suuret asiakasvirrat oikein, luontevasti ja tehokkaasti.

• Suurten materiaalivirtojen ja painettujen kokoelmien elinkaaren logistiikka on

pyritty ottamaan huomioon.

• Eri kirjastotoimintojen ergonomiset ratkaisut.

• Taloon sijoittuu runsaasti henkilöstöä (noin 140 henkeä ); työtilojen sijoittelu,

viihtyisyys, sosiaalitilat ja neuvottelutilat sekä yhteisöllisyyden tukeminen.

Kaisa-talon kirjasto on tieteen rakennustyömaa, jossa erilaiset oppimis-, opetus- ja

tutkimusmallit voivat toimia ja luoda uutta. Moderni toimivuus ja monipuoliset

kokoelmat eivät sellaisenaan riitä, vaan tilojen kehitystä ohjaavat myös viihtyisyyden,

esteettisyyden ja design-ajattelun tavoitteet. Kirjasto onkin yliopistolaisten olohuone

ja oppimiskeskus, jossa sovitut ja arvaamattomat kohtaamiset voivat johtaa

tieteen rikastumiseen.

Rakentaminen – intensiivisen prosessin etappeja

Arkkitehtuurikilpailua edelsi noin vuoden mittainen valmistelu vuosina 2005–2006.

Keskustakampuksen tiedekuntien ja kirjastojen johdon tehtävänä oli selvittää erilaisia

vaihtoehtoja, kokoelmaratkaisuja ja toimintojen yhdistämisen edellytyksiä.

Tässä vaiheessa päädyttiin siihen, että käyttäytymistieteellistä tiedekuntaa palveleva

Minerva-yksikkö voisi säilyä erillisenä. Muut kirjastoyksiköt koottaisiin uuteen taloon,

mikäli sellainen olisi mahdollista. Keskustakampuksen silloiset kirjastonjohtajat

laativat tulevaa kirjastotilaa ajatellen vision ja mission, jotka myöhemmin tulivat

osaksi arkkitehtuurikilpailun ohjelmaa. Tiedekuntien päätöksen jälkeen yliopisto

hankki Kaisaniemenkatu 5:n kokonaisuudessaan omistukseensa vuonna 2006. Talon

rakentaminen oli mahdollista aloittaa vuonna 2010, jolloin liikehuoneistojen

vuokrasopimus päättyi.

Kilpailun suunnitteluryhmässä oli kirjaston ja tiedekuntien asiantuntemusta

tilasuunnittelun lisäksi. Kilpailuohjelma valmistui vuodena 2007 heinäkuussa, ja

arkkitehdin valinta tehtiin vuonna 2008. Kilpailussa päätettiin käyttää uudenlais-

More magazines by this user
Similar magazines