Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

22

ta mallia, jonka kautta myös nuorille arkkitehdeille haluttiin antaa mahdollisuus

osoittaa kykyjään.

Voittanut suunnitelma herätti ihastusta vahvan arkkitehtonisen ilmeensä vuoksi.

Sen nähtiin vaikuttavan kaupunkikuvaan liittymällä Kaisaniemenkadun tiilirakenteisiin

ja tuomalla omaleimaista, vahvaa visuaalisuutta voimakkailla kaarirakenteillaan.

Rakennussuunnitelma oli myös logistisesti toimiva. Oli nähtävissä, että käyttäjille

olisi mahdollista luoda viihtyisät, toimivat, muuntojoustavat sekä esteettisesti mielenkiintoiset

tilat suunnitelmaa soveltaen.

Rakentamista on leimannut hyvä yhteistyövire suunnittelijoiden ja käyttäjien välillä.

Kirjasto on koonnut lukuisia valmisteluryhmiä kirjastotoiminnan eri osa-alueita

varten. Yhteinen tavoite on koettu innostavana. Pääurakoitsijan kanssa yhteistyö

on samoin toiminut hyvin, ja erityisesti on mainittava urakoitsijan positiivinen ote

viestinnässä.

Työn onnistumista on tukenut merkittävästi aktiivinen viestintä. Viikoittainen

työmaakirje on pitänyt käyttäjiä ja naapureita ajan tasalla ja valmistanut seuraavaan

vaiheeseen. On voitu ennakoida mahdollisia haittoja esim. kampuksella liikkumisessa

tai meluhaittoja. Kirjastosuunnittelijan blogi ja kirjaston verkkolehti ovat kertoneet

työn etenemisestä ja vaikutuksista kirjastoon. Suunnitteluvaiheessa ja rakennustyövaiheessa

aiheesta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kirjastossa toimiville,

opiskelijoille ja kirjaston sidosryhmille. Kaisa-talon suunnittelua on esitelty

mm. kansainvälisissä konferensseissa.

Kirjaston tulevaisuuden rooleja

Akateemiset kirjastot ovat tienhaarassa, ja edessä on useita vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita.

Onko kirjasto ennen kaikkea tietovarantojen omistaja/hallinnoija,

tiedonvälittäjä, kouluttaja vai tulisiko sen panostaa ensi sijassa uusien ratkaisemattomien

tiedonhallintamallien kehittelyyn? Tulisiko kirjaston keskittyä paikallisesti

oman yliopiston tehtäviin vai liittoutua oman maan ja kansainvälisten kumppanien

kanssa mittakaavaetujen saavuttamiseksi? Millä vauhdilla e-tiede etenee eri tieteenaloilla?

Voimavarojen niukkeneminen pakottaa valintoihin. Valinnat ovat samalla

arvovalintoja, joilla saattaa olla pitkäkestoisia seurauksia.

Kirjaston muuttuvaa tehtävää on mahdollista hahmottaa nelikenttänä, jossa vakiintuneilla

palveluilla ja aivan uusilla toiminnoilla on oma kehityskaarensa. Ikiaikaista

roolia kuvaa sanonta: ”kirjasto on käyttöä varten”. Siksi yliopistokirjaston muutosta

ohjaavat käyttäjien muuttuvat tarpeet. Mitä vaikeammista ja hankalammin hahmottuvista

tehtävistä on kyse, sitä määrätietoisemmin uutta on etsittävä yhdessä

käyttäjien kanssa – yhteiskehittelyn ja tutkimuksen kautta. Kirjasto on soveltanut

tällaista mallia useissa hankkeissaan.

Kirjaston palveluja tutkimusryhmien prosesseissa on hahmotettu professori

Yrjö Engeströmin johtamassa Solmu-tutkimushankkeessa. Uutta opiskelijapalvelujen

kulttuuria luodaan yhdessä palvelumuotoilun asiantuntijoiden kanssa ja

osana Helsingin World Design Capital-vuotta. Laaja-alaisia tutkimusdatan hallin-

More magazines by this user
Similar magazines