Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

28

Yliopisto rakentui keskelle kaupunkia

Helsingin keskustakortteleiden nimet juontavat juurensa 1800-luvun alkupuolelta.

Kun Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta, ja Helsingistä suuriruhtinaskunnan

pääkaupunki vuonna 1812, käynnistyi laajamittainen uudisrakennustoiminta.

Tuli ajankohtaiseksi määritellä nimet kaupungin uusille kaduille ja

toreille sekä myös kortteleille Ruotsin mallin mukaan. Kortteleiden nimet valittiin

eläin- ja kasvikunnasta. Jokaiseen kadunkulmaan kiinnitettiin metallilevy, jossa

oli kadun ja korttelin nimi. Se oli aluksi vain ruotsiksi, hiukan myöhemmin myös

venäjäksi ja vihdoin 1860 myös suomeksi. Kortteleiden nimeämiskäytäntö hiipui

1800-luvun loppupuolella.

Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston empirerakennusten sarja ulottui Tähtitorninmäeltä

Senaatintorin kautta Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan asti ja

muodosti olennaisen osan uuden pääkaupungin monumentaalikeskustaa. Yliopistollisen

rakentamisen seuraava aktiivinen vaihe ajoittui vasta seuraavaan vuosisadan

vaihteeseen. Kaupungin ydinkeskustasta alkoi olla jo vaikea löytää yliopistolle sopivaa

tonttimaata, ja uusia laitosrakennuksia kohosi Siltavuorenpenkereelle.

Itsenäisyyden ajan alkuvuosina esitettiin ensimmäisen kerran ajatuksia yliopiston

toiminnan siirtämiseksi pois keskustasta. Kiinnostusta oli erityisesti Meilahteen.

Kaavailtiin jopa koko yliopiston siirtämistä sinne. Laajennukset päädyttiin kuitenkin

toteuttamaan kaupungin keskustassa.

Maa- ja metsätalousopetukseen tarvittavat rakennukset oli määrä sijoittaa Kruununhakaan,

osittain klinikkarakennuksia purkamalla. Juuri ennen toista maailmansotaa

valmistunut Metsätalo jäi kuitenkin ainoaksi keskustaan suunnitellun maatalousyliopiston

osaksi. Sodan jälkeen päätettiin maataloustieteiden siirtämisestä

Viikkiin, missä oli jo entuudestaan Viikin latokartanon koetila.

Porthanian instituuttirakennus kohosi ydinkeskustaan 1950-luvun puolivälissä.

Matemaattis-luonnontieteellisen osaston piti sijoittua Kruununhakaan, mutta tästäkin

laajasta suunnitelmasta toteutui vain yksi rakennus, biokemia Unioninkatu 35:een.

Suuret ikäluokat tulivat 1960-luvulla opiskeluikään, ja yliopisto kärsi tilanahtaudesta.

Laajenevan yliopiston tarpeisiin kelpasivat kaikenlaiset liikenevät tilat

keskustassa. Lääketieteellisen tiedekunnan teoreettiset laitokset saivat uudisrakennuksen

Meilahden klinikoiden tuntumaan. Edelleen etsittiin kokonaisratkaisua koko

yliopistolle ja nyt ehdotettiin koko yliopiston siirtämistä Viikkiin lääketiedettä

lukuun ottamatta.

Siirtosuunnitelmat herättivät laajaa keskustelua ja vastustusta. Keskustayliopistoa

puolustettiin voimakkaasti. Lisäselvitysten tulos oli päätös matemaattis-luonnontieteellisen

osaston sijoittamisesta Kumpulaan. Tulevaa kampusaluetta koskeva

maanvaihdon esisopimus solmittiin vuonna 1977. Samalla päätettiin, että yliopiston

toiminnat kootaan tulevaisuudessa neljälle alueelle: keskustaan, Kumpulaan, Viikkiin

ja Meilahteen.

Kampusrakenne tarkentui suunnitelmien kautta

Keskustan yliopistoalueen tilasuunnitelmassa vuodelta 1983 kuvataan tulevaisuuden

keskustakampusta. Yliopistorakennuksia yhdistävät Unioninkatu ja Fabianinkatu,

More magazines by this user
Similar magazines