Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

33 Kaisa-talo | Kajsahuset | Kaisa House

neuvohallintokeskuksen käytössä ollut toimistotalo avotiloineen soveltui tarkoitukseen

hyvin.

Kaupunki maan alla

Metroliikenne käynnistyi Helsingissä kesällä 1982 välillä Rautatientori-Itäkeskus. Verkosto

laajeni vähitellen, ja maaliskuussa 1995 avattiin metroasema Kaisaniemeen.

Valtuustoaloitteessa ehdotettiin aseman nimeksi Yliopisto. Perusteluina mainittiin

Helsingin yliopiston tärkeä merkitys kaupungin identiteetille. Metroasema sai kuitenkin

nimekseen Kaisaniemi. Samoihin aikoihin yliopisto oli tehnyt esityksen Fabianinkadun

pohjoisosan muuttamisesta Yliopistonkaduksi, mutta tämäkään ehdotus ei

toteutunut. Yliopisto sai kaipaamaansa näkyvyyttä kaupunkikuvassa nimikkokadun

muodossa, kun samana vuonna Hallituskadun länsipää muutettiin Yliopistonkaduksi.

Porthanian viereltä alkaa Kaisaniemen metroasemalle johtava jalankulkutunneli,

Opintoputki. Alun perin metroyhteyden piti sijoittua viereiseen Kameeli-kortteliin,

Vuorikadun ja Mikonkadun väliselle alueelle rakennettavaan uuteen kauppakeskukseen.

Kun liikekompleksin rakentaminen siirtyi laman takia, tehtiin väliaikaiseksi

tarkoitettu jalankulkutunneli Vuorikadun alle. Väliaikainen muuttui pysyväksi, ja

kauppakeskuksen sijasta Kameeli-kortteliin rakennetaan asuntoja.

Helsingin ydinkeskustan huoltoliikenne on vähin erin painunut maan alle. Kluuvin

huoltotunneliin ajetaan Puutarhakadun rampista alas ja Metsätalon vierestä ulos.

Lenkin varrella on alueen kiinteistöjä palvelevia liittymiä sekä mm. Hirvi-korttelin

alle sijoittuva Kluuvin pysäköintilaitos. Maanalaisia huoltoväyliä pääsee ajamaan

aina Ruoholahteen asti. Yliopiston keskusta-alueen jätehuolto ja tavaraliikenne

hoidetaan keskitetysti Kluuvin huoltotunnelin kautta vain muutaman liittymän ja

huoltopihan avulla. Kaisa-talon huoltopiha on yksi näistä.

Keskustakampuksen uudistuminen jatkuu

Keskustakampus on saatu kertaalleen valmiiksi. Sen rakennukset ovat läpikäyneet

peruskorjauskierroksen ja saaneet kertaalleen uudet käyttäjät. Rakentaminen on

kuitenkin jatkuva prosessi; rakenteet kuluvat ja tekniikka vanhenee, organisaatiot

muuttuvat, tieteenalojen painopisteet vaihtuvat. Edellisessä korjausvaiheessa

olennaista oli raskaassa laboratoriokäytössä olleiden rakennusten kunnostaminen

”kuivemmille” tieteille. Nyt 2010-luvun haaste on keskustakampuksen uudelleen

järjestyminen kirjastohankkeen valmistuttua.

Hajallaan monissa eri osoitteissa olevat kirjastotilat pitää muuttaa muuhun käyttöön.

Osasta tiloja on luovuttava, jotta yliopiston tilan määrä ei kasva. Muun muassa

teologinen tiedekunta, Palmenia ja avoin yliopisto ovat muuttamassa Hirvi-kortteliin.

Valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan tiloihin on myös tulossa uusia järjestelyjä.

Prosessi vaatii kaikilta osapuolilta paljon vaivaa ja työtä, mutta samalla se on

myös tilaisuus keskustakampuksen kehittämiseen ja uudistumiseen.

Kirjoittaja toimii yliarkkitehtina Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksessa.

More magazines by this user
Similar magazines