Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

41 Kaisa-talo | Kajsahuset | Kaisa House

jäsennelty onnistuneesti kaarimaisilla ”avauksilla”. Tiilipinta liittää rakennuksen

osaksi Kaisaniemenkadun punatiilistä ympäristöä.

Monesti arkkitehtikilpailuja vierastetaan, kun pelätään valitun ratkaisun kalleutta

ja vaikeuksia suunnitelman kehittämisessä. Yliopiston toimitilajohtaja Anna-Maija

Lukkarin mukaan Kaisa-talon kilpailun lopputulos osoitti, että yleistä arkkitehtikilpailua

on ehkä turhaan arasteltu yliopiston rakennushankkeissa.

Yliopiston tavoitteena oli Lukkarin mukaan tehdä uudesta kirjastotalosta arkkitehtonisesti

korkeatasoinen ja ympäristöön sopiva rakennus. Suunnitteluun liittyviä

lähtökohtia olivat rakennuksen muuntojoustavuus, rakenteiden elinkaaren huomioiminen,

orientoitavuus, selkeä liikennöinti sekä erilaiset tila- ja äänivyöhykkeet eri

tarkoituksia varten. Osa tavoitteista oli sellaisia, joissa toiselleen vastakkaisia asioita

on pystyttävä toteuttamaan sopivassa tasapainossa. Tällaisia lähtökohtia olivat esimerkiksi

avoimuus ja sen vastakohtana valvottavuus sekä turvallisuus.

Tavoitteena oli rakentaa edustavat, kiinnostavat ja viihtyisät tilat, joita opiskelijat,

tutkijat ja henkilökunta arvostavat. Näissä tavoitteissa on Lukkarin mielestä

onnistuttu hyvin ja lopputulos on näkyvä, ulospäin suuntautuva tutkimustiedon

näyteikkuna Helsingin sydämessä.

Avaukset ylös ja näkymät ulos

Kaisa-talon kirjaston arkkitehtuurisuunnittelun filosofia kiteytyy arkkitehti Vesa

Oivan mukaan ajatukseen kokonaisvaltaisesta, ajattomasta, yhtenäisestä yliopistokirjastosta,

joka toimii ikään kuin alustana lukuisille pienille paikoille, jotka ajan

myötä muokkautuvat käyttäjiensä olemiseen. Kirjaston rakennushanke tarjosi harvinaisen

tilaisuuden luoda uutta arkkitehtuuria Helsingin keskustan kaupunkikuvaan.

Kaupunkikuvallisena lähtökohtana oli Oivan mukaan visio arkkitehtuuriltaan ainutkertaisesta

julkisesta rakennuksesta, joka sopeutuu ympäristöönsä materiaalien,

linjausten sekä korkeusasemien kautta. Arkkitehtoninen perusratkaisu pohjautuu

rakennuspaikan ominaispiirteisiin; sijaintiin, ainutlaatuisten kaupunkinäkymien

hyödyntämiseen, syvän rakennusrungon problematiikan ratkaisemiseen sekä rakennuksen

toimintaan.

Sisätilojen ratkaisu perustuu rakennuksen läpi menevän näkymäakselin mukaan

suunnattujen välipohja-aukkojen sarjaan. Kolme eriluonteista valoaukkoa sekä pääporras

muodostavat tilasarjan, johon sisätilan tunnelma ja toiminnallinen vyöhykeajattelu

sekä myös ulkoarkkitehtuuri pohjautuvat. Katujulkisivujen arkkitehtoninen

konsepti peilaa suoraan sisätilojen toiminnallista ratkaisua.

Lukuparvet kiertyvät katutilaan avautuvien korkeiden tilojen ympärille. Ne piirtyvät

suurina lasipintoina rakennuksen julkisivuihin. Näkymältään jokainen työpiste

on omanlaisensa. Lukupaikkojen tunnelma muuttuu kerroskohtaisesti: Kaisaniemenkadun

puolella tila on avarampaa ja valoisampaa, kun taas Fabianinkadun puolella

on intensiivisempi ja rauhallisempi tunnelma.

Sisääntulokerroksen korkea aulatila muodostaa toiminnat yhdistävän, helposti

hahmotettavan keskustilan. Keskiaulan aukkojen kohdalla lukupisteet ovat umpikaiteen

ympärillä, jolloin työskentelypaikassa istuessa kirjaston sisäinen liikenne ei

häiritse työskentelyä. Asiakasliikenne keskittyy aukkojen ympärille, jolloin matalan

More magazines by this user
Similar magazines