Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

70

Maailman paras

uralistiikan kirjasto

Kaisa-kirjastotalossa sijaitsee maailman paras uralistiikan eli suomalais-ugrilaisten

kielten ja kulttuurin kirjasto. Kirjastolla on hyvin kansainvälinen

käyttäjäkunta, sillä kokoelma on varsin kattava ja sisältää ainutkertaista aineistoa.

Suomessa on 1800-luvun lopusta lähtien kerätty systemaattisesti suomalaisugrilaisten

kansojen kirjallisuutta.

Suomalaisten identiteetti rakentuu eurooppalaisen ja suomalais-ugrilaisuuden

väliselle jännitteelle. Suuntaudumme Eurooppaan, mutta sukujuuremme ovat Euraasiassa.

Euroopassa on kolme suomalais-ugrilaista valtiota: Suomi, Unkari ja Viro.

Venäjällä on lisäksi yli 2,5 miljoonaa suomalais-ugrilaista. Suomessa ollaan kiinnostuneita

näistä vähemmistökansoista ja heidän kielistään.

Venäjän suomalais-ugrilaisille kielille luotiin kirjakielet 1900-luvun alussa. Stalinin

vainojen aikana kuitenkin niitä käyttänyt älymystö pitkälti tuhoutui ja kirjallisuus

hävisi. Venäjän pienet uralilaiset vähemmistökansat ovat nytkin vaikeassa tilanteessa.

Monia niitä uhkaa suoranainen sukupuuttoon kuoleminen tai sulautuminen venäläisiin.

Esimerkiksi manseja on jäljellä enää noin 10 000. Suurin vähemmistökansoista

ovat mordvalaiset, joita on noin 800 000.

Photo: Timo Huvilinna, Helsingin yliopistomuseo

Suomi | Uralistiikan kirjat olivat

aiemmin luettavissa Metsätalon

kirjastossa. M.A Castrénin

muotokuva E.J.Löfgrén.

Svenska | Böckerna i uralistik fanns

tidigare i Forsthusets bibliotek. M. A.

Castrén. Porträtt E. J. Löfgrén.

English | The books in Uralic studies

were previously housed in the

Forestry Building library. Portrait of

M. A. Castrén by E. J. Löfgrén.

Photo: Linda Tammisto

Världens bästa

bibliotek för

uralistik

I Kajsahuset finns världens bästa bibliotek för

uralistik, dvs. finsk-ugrisk språk- och kulturforskning.

Biblioteket har en mycket internationell

kundkrets, eftersom samlingen är omfattande

och innehåller unikt material.

Den finska identiteten bygger på spänningen

mellan det europeiska och det finsk-ugriska.

Vi söker oss till Europa, men våra rötter finns i

Eurasien. I Europa finns tre finsk-ugriska länder:

Finland, Ungern och Estland. I Ryssland finns

dessutom över 2,5 miljoner finsk-ugrer. I Finland

finns ett intresse för de finsk-ugriska minoritetsfolken

och deras språk.

Sedan 1800-talet har man systematiskt

samlat litteratur av och om finsk-ugriska folk

More magazines by this user
Similar magazines