Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

78

Kognitiotieteen tutkimusryhmän kanssa

yhdessä kehitelty ”huoneentaulu” oli

erinomainen esimerkki kirjaston palvelutarjottimen

kehittämistyöstä Solmuhankkeen

aikana.

Tutkimusaineistonhallinta eri ulottuvuuksineen

oli yksi keskeinen kehittämisteema

muutoslaboratorioistuntojen

aikana. Erityisen tärkeänä sitä piti kognitiotieteen

tutkimusryhmä, jolla oli ongelmia

lähinnä metadatan hallinnassa ja tutkimusaineiston

arkistoinnissa. Kirjastolla

ei kuitenkaan ollut tarjota valmiita ratkaisuja

tai vaihtoehtoja heidän kohtaamiinsa

aineistonhallinnan haasteisiin. Muutoslaboratorioistunnoissa

esiteltiin yhtenä

vaihtoehtona Tampereen yliopiston yhteydessä

toimivaa yhteiskuntatieteellistä

tietoarkistoa, mutta tämä ei lopulta

ollut sopiva vaihtoehto kognitiotieteen

ryhmän arkistoinnin tarpeisiin. Prosessin

edetessä kehittämisen painopiste siirtyi

tutkimusaineiston dokumentointiin.

Käytännössä yhteiskehittely eteni

siten, että tutkimusryhmän aineistoon

liittyvät ongelmat ja haasteet tunnistettiin

yhteisissä istunnoissa, mutta varsinainen

kehittäminen tapahtui pienryhmätapaamisissa

varsinaisten istuntojen

ulkopuolella. Joukko kirjaston edustajia

ja kognitiotieteen tutkimusryhmäläisiä

kokoontui yhteen kolme kertaa marras-

• ”Huoneentaulu”: kirjastoammattilaisten ja kognitiotieteen tutkimusryhmän

yhdessä keskustakampuksella kehittelemä väline tutkimusaineiston dokumentoinnin

hallintaan.

Huoneentaululla hallitaan tutkimusaineistoja

Palvelutarjottimen rinnalla hankkeessa kehiteltiin muutoksia kirjastoammattilaisten

työtapoihin, kuten edellä olevasta esimerkistäkin käy ilmi. Solmumaisen

työskentelytavan todettiin edellyttävän, että kirjaston työntekijät jalkautuivat

työpaikoiltaan kentälle, tutkijoiden työmaalle verkostoitumaan ja oppimaan konkreettisesti

tutkijoiden työstä. Samalla kirjaston työntekijät saavat tilaisuuden tarjota

ja kehitellä palveluja yhdessä tutkimusryhmien kanssa. Tämä edellyttää epätäydellisyyden

ja palvelujen jatkuvan muokkaamisen hyväksymistä.

Erityisesti keskustakampuksella Muutoslaboratorio johti myös kirjaston uuteen

organisaatiomalliin. Sen pohjana on ajatus litteästä organisaatiosta ja solmumaisen

työskentelytavan mahdollistamisesta. Uusi kahden johtavan tietoasiantuntijan malli

on osoittautunut toimivaksi ja on jo vienyt kirjastoa kohti solmumaista työskentelytapaa.

Hanke on vaikuttanut myös kirjastossa työstettävänä olleeseen henkilöstösuunnitelmaan.

Solmutyöskentelyn ankkuroituminen pysyvästi kirjaston arkeen on tärkeä haaste

sekä käytännön kirjastotyölle että tutkimukselle. Keväällä ja syksyllä 2011 keskustakampuksella

järjestettyjen Solmu-seurantaistuntojen aikana kävi ilmi, että osa

työntekijöistä oli omaksunut hyvinkin omatoimisesti solmumaisen työskentelytavan

kirjaston sisällä.

Kirjastotyöstä digitaalista palvelutuotantoa

Työn ja työvälineiden digitalisoitumista voidaan pitää kirjastotyön ja sen kehittymisen

haastajana. Kirjastotyö on perinteisesti suuntautunut vahvasti käsityömäiseen

yksilöiden tiedon- ja kirjallisuudenhankintatarpeiden tyydyttämiseen. Työtä

on vuosien saatossa organisoitu yhdistämällä standardoituja sarjatuotantomaisesti

tuotettuja palveluita sekä käsityömäistä, tarkkaa tiedonetsintää.

Tietotekniikan kehittymisen myötä kirjastotyö on alkanut yhä enemmän näyttäytyä

sarjatyömäisenä digitaalisena palvelutuotantona. Asiakkaan näkökulmasta

kirjaston rooli on saattanut muuttua tietokoneruudun takana toimivaksi näkymättömäksi

palveluntuottajaksi, joka ei osallistu asiakkaiden ongelmanratkaisuun tai

lähituen tarjoamiseen. Haasteeksi tässä tilanteessa nousee se, että selkeää yhteistä

kohtaamispaikkaa kirjastoammattilaisten ja tutkija-asiakkaiden välillä ei tämäntyyppisessä

työssä välttämättä ole. Samaan aikaan kirjasto kuitenkin tuottaa myös

perinteisiä palveluja, etenkin opiskelijoille.

Helsingin yliopiston kirjasto on lähtenyt kirkastamaan kirjastotyön ydinaluetta

sekä terävöittämään uutta kirjastotyön kohdetta erityisesti tutkijapalveluissa. Tutkimusryhmät

kohtaavat työssään enenevässä määrin uusia haasteita, joiden ratkaisemiseen

niiden omat voimavarat eivät välttämättä riitä. Tällaisia haasteita ovat

More magazines by this user
Similar magazines