Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

90

Muuttumattomuus ei käytännössä toimi, sillä vanhoilla tiedon väylillä on taipumus

sulkeutua itsekseen. Jos Upsala ei enää lainaa aarteitaan Helsinkiin, tarvitaan uusia

ratkaisuja. Jos tiedonhaku ei enää perustu paperisten lehtien vuosikertojen selaamiseen

vaan netin hakukoneissa näkyviin sähköisiin journaaleihin, on niitä kirjastoihin

hankittava ja mietittävä paperisten vaihtoehtojen asemaa.

Helsingin yliopiston kirjastolaitos on viime vuosikymmeninä vastannut kohtalaisen

hyvin tutkijoiden ja opiskelijoiden alati muuttuviin tarpeisiin. Yksittäiset

tiedekunta- ja laitoskirjastot palvelivat vuosikymmenien ajan meidän tutkijoiden

välittömiä tarpeita. Ne sijaitsivat tutkijoiden kulkureiteillä ja niiden kirjoista löysi

opetuksen tarpeisiin riittävät vastaukset. Pienistä kirjastoista ei välttämättä löytänyt

sitä teosta, jota etsi, mutta yleensä niistä löysi muita kirjoja, jotka antoivat jonkun

vastauksen esitettyihin kysymyksiin.

Pienessä kirjastossa valikoiman suppeus ohjaa tutkimusta ja opetusta voimakkaasti.

Mukavuudenhaluinen tutkija ja opiskelija tyytyy niihin vastauksiin, joita

sattumalta tästä valikoimasta saa. Monesti olen graduja lukiessani ajatellut, että

opiskelijan sinänsä huolellisesti esittämät käsitykset ja tulkinnat olisivat hyvinkin

toisenlaisia, jos meidän tiedekuntakirjastoomme olisi aikanaan hankittu toiset kirjat

samasta aihepiiristä.

Pienten kirjastojen aika alkaa olla ohi jo siitäkin syystä, että vain suuret kirjastoyksiköt

kykenevät menestyksekkäästi tarjoamaan parempaa tietoa kuin internetissä

vapaasti on jo saatavilla. Korkeatasoisen tutkimuksen on siksi humanistisilla aloilla

perustuttava valtavan suuren tietomäärän läpikäymiseen.

Tutkimus perustuu suuriin tietomääriin

Kirjasto on tässä prosessissa välttämätön mutta näkymättömäksi jäävä välikappale.

Olen itse usein viettänyt monia päiviä kirjastossa tarkistamassa pelkästään sitä, ettei

kukaan muu jo aiemmin ole esittänyt keksimääni faktaa taikka tulkintaa. Kielteinen

tulos on tällöin riemullisin, sillä silloin voin esittää löytöni omissa nimissäni. Mutta

kirjaston rooli ei julkaisussani välttämättä näy edes alaviitteen muodossa.

Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaista pidettiin kaksisataa vuotta sitten oppineena

miehenä, sillä hänen tiedetään elämänsä aikana tutustuneen noin kahteenkymmeneen

kirjaan. Opiskellessani kolmekymmentä vuotta sitten professorit saattoivat

kehua kirjaa, koska sen kirjallisuusluettelossa esiintyi toistasataa nimekettä. Tänä

päivänä joudun yhtä tieteellistä artikkelia varten joka tapauksessa käymään läpi vähintään

toistasataa nimekettä muita julkaisuja.

Tällaisen työmäärän suorittamiseen pitää keksiä soveliaita ratkaisuja. Amerikkalaisella

kollegallani on tutkimusavustaja, joka käy läpi olennaista kirjallisuutta ja kantaa

niistä tärkeimmät professorin työpöydälle. Suomessa näin tehtäneen parhaiten

resursoiduissa luonnontieteellisissä ryhmissä. Itse aloitan tutustumisen internetin

yleisten hakukoneiden kautta. Google Scholarin ja Google Booksin lisäksi avoimista

tietokannoista teologille tärkeä on saksalainen index theologicus. Näitä täydennän

Helsingin yliopiston kirjaston erinomaisen Nelli-portaalin avulla.

Kiertokäynti kirjaston hyllyjen lomassa on samalla välttämätöntä, sillä usein naapurihyllystä

löytyy kiinnostavia yhteyksiä. Artikkelia työstäessäni yritän keskustella

More magazines by this user
Similar magazines