Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

helda.helsinki.fi

Kaisa-talo - Helda - Helsinki.fi

92

tuttuihin keinoihin on liitetty. Keinojen voimakkaan yhteisvaikutuksen avulla pienen

maan, Belgian, johtavan yliopiston kirjasto viestittää globaalille käyttäjäkunnalle, että

meille kannattaa tulla tekemään väitöskirjaa taikka perustamaan tutkimusryhmää.

Helsingin yliopistossa luonnontieteet ovat opettaneet humanistejakin puhumaan

infrastruktuurin merkityksestä. Kunnollinen infrastruktuuri tekee työn mielekkääksi

ja toimii kilpailuvalttina rekrytoitaessa parhaita tutkijoita ja opiskelijoita. Uusi Helsingin

yliopiston pääkirjasto voi parhaimmillaan toimia houkuttelevana valttikorttina.

Uusi kirjastotalomme on arkkitehtonisesti edustava maamerkki, jonne voi vuodenajasta

riiippumatta kulkea kuivin jaloin useista eri tiedekuntarakennuksista. Sen

rakentamisessa on ajateltu uusinta informaatioteknologiaa, mutta samalla on haluttu

laittaa myös laajat painettujen kirjojen kokoelmat yksiin tiloihin erilaisten tutkijoiden

käytettäväksi. Yhteys opiskelijakirjastoon ja sen oppimisympäristöihin on

läheinen. Kaikki nämä seikat ovat itsessään tärkeitä ja arvokkaita, mutta Leuvenin

esimerkin tavoin ne voivat tulevaisuudessa houkutella parhaita tutkijoita ja opiskelijoita

juuri Helsinkiin.

Välineistä huomio takaisin sisältöön

Tulevaisuuden tiedekirjaston menestyksen tärkeänä osa-alueena ovat runsaiden

kokoelmien ja toimivien tilojen lisäksi ammattitaitoinen henkilökunta. Olin itse

tiedekuntakirjastossa töissä vuosina 1988–1992. Tuolloin henkilökunnan suurena

haasteena oli kouluttautuminen uuteen tietotekniikkaan. Nykyään itse tietotekniikka

on kaikille tuttua – haastetta aiheuttavat silti vaihtuvat ohjelmat ja järjestelmät.

Arvelen, että lähivuosina tapahtuu murros takaisin päin, välineistä sisältöön. Murros

käyttää kuitenkin voimakkaasti informaatioteknologiaa tieteen sisällön ja laadun

hahmottamiseksi. Kirjaston henkilökunnan tulee kouluttautua yhä pidemmälle tällaisen

systematisoidun tiedonhaun suuntaan. Viitetietokannat ja erilaiset julkaisufoorumit

sekä tieteen sisäiset ranking-listat tulevat myös keskustakampuksella tärkeiksi.

Kirjastojen odotetaan tuottavan yliopistolle tärkeää laadunvalvonnan pohjatyötä.

Tähän työhön tarvitaan yhtäältä monipuolisia tietokantoja ja kykyä ymmärtää

niiden tuottamia määrällisiä aineistoja, kuten sitaattimääriä. Määriä tulisi voida

muuttaa systemaattisin perustein ja tieteen sisältöä ymmärtäen myös laaduksi. Näin

tutkijat saavat elintärkeää tietoa siitä, missä kannattaa julkaista ja miten juuri meidän

julkaisukanavamme menestyvät kansainvälisessä kilpailussa.

Välineistä sisältöön kulkevan murroksen läpikulkuun tarvitaan tietoasiantuntijoita,

joilla on sekä syvällinen kirjastoasiantuntemus että omakohtainen tutkijankoulutus.

Tällaisia tietoasiantuntijoita Helsingin yliopiston kirjastosta onneksi löytyy

jonkin verran. Humanistisen alan tohtorien kannattaisi tulevaisuudessa entistä

voimakkaammin kouluttautua tällaisiksi tietoasiantuntijoiksi. Heidän työnsä voisi

niin sisällön kuin palkkauksen puolesta muistuttaa tutkimusryhmien teknisten erityisasiantuntijoiden

työtä.

Kirjoittaja toimii systemaattisen teologian professorina Helsingin yliopistossa.

More magazines by this user
Similar magazines