Vihreydestä - Skanska
Vihreydestä - Skanska
Vihreydestä - Skanska
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Smail<br />
Kumppanuuden<br />
rakentaja<br />
1 ■ 2011<br />
<strong>Vihreydestä</strong><br />
vastuullisuuteen<br />
8<br />
22<br />
Laatu lähtee<br />
asenteesta<br />
Lahden Talot sai ympäristötehokkuudesta<br />
laudaturin<br />
14<br />
Äiti pärjää<br />
hyvin<br />
Kontulan<br />
ryhmäkodissa
Teksti: Katri Syvärinen<br />
Kuva: Susa Junnola<br />
2<br />
Tärkeintä<br />
Tärkeintä on jatkuva oppiminen<br />
”50-vuotisrajapyykin aikaan tuli tunne, että hitsi vieköön, jotain hauskaa pitää<br />
keksiä. Perheeni on aina harrastanut musiikkia, mutta itse olin pyörinyt mukana<br />
lähinnä roudarina – kunnes päätin ryhtyä opettelemaan saksofonin soittoa.<br />
Viihdyn saksofonin kanssa mökillä, jossa ei ole naapureita kuuntelemassa.<br />
Siellä saan harjoitella ja kokeilla rauhassa niin kauan, että soitto sujuu. Yritin<br />
käydä viikoittaisella soittotunnillakin, mutta siitä ei tullut mitään, koska olin<br />
usein matkoilla.<br />
Varsinaisia tavoitteita harjoittelussa ei ole. Olen huomannut, että oppimistavoite<br />
on hyvä pitää mielessä, mutta soitan kuitenkin mieluummin omaksi<br />
ilokseni kuin tulosten takia. Musiikki on mielettömän hauskaa.<br />
Haluaisin ehtiä soittamaan enemmän, mutta työ vie ajan tehokkaasti. Toimin<br />
yli 20 vuotta prosessiteollisuudessa, joten rakennusala on ollut virkistävä hyppy<br />
uuteen. Uudessa tehtävässäni haluan jälleen onnistua, ja se tarkoittaa jatkuvaa<br />
opettelemista. Haasteissa onnistuminen kantaa elämässä eteenpäin. Ei ainakaan<br />
pääse tylsistymään!<br />
Olen huomannut, että toisin kuin soittamisessa, rakennusprojekteissa ei ole<br />
sitä ylellisyyttä, että lopputulosta voi harjoitella kerta toisensa jälkeen ennen<br />
ensi-iltaa. Virtuaalirakentaminen (BIM) on merkittävä edistysaskel, jonka avulla<br />
voidaan etukäteen havainnollistaa, miltä projektin yksityiskohdat tulevat ’kuulostamaan’.<br />
Lopputulos on kuitenkin aina kiinni työmaatiimin osaamisesta. Arvostan<br />
erityisesti kokemusta ja asiakastyötä, joiden avulla saamme tuotettua asiakkaalle<br />
ylivertaisen elämyksen kilpailijoihin nähden.<br />
Opiskelin kaksi erilaista tutkintoa. Näin jälkikäteen katsottuna kauppakorkeakoulu<br />
tuntui enemmän ammattiin valmistavalta ja teknillinen korkeakoulu puolestaan<br />
ajattelutapaa valmentavalta opinahjolta. Noina vuosina ehdin toki viettämään<br />
myös hauskaa opiskelijaelämää. Sitä kokemusta suosittelen lapsillenikin. Työelämän<br />
tiukassa väännössä ehtii kyllä olemaan mukana pitkään.<br />
Harvoin mietin, millaisia uusia asioita haluan vielä elämässäni oppia. Sanotaan,<br />
että tekevälle sattuu, mutta tekevälle tulee myös vastaan kaikenlaista uutta. Tilaisuuksiin<br />
pitää tarttua. Tähän mennessä uutta opittavaa on ilmaantunut jatkuvasti.”<br />
Kuka?<br />
Jari Mäntylä, <strong>Skanska</strong> Oy:n talousjohtaja, kauppatieteiden maisteri<br />
ja diplomi-insinööri<br />
Tärkeintä töissä ovat uudet haasteet ja niissä onnistuminen. Mahtaako olla<br />
geeneissä perittyä vai kotoa opittua, mutta työ on tärkeä osa elämää, ja se<br />
mitä tekee, pitää tehdä kunnolla.<br />
Tärkeintä vapaalla on töistä irtautuminen esimerkiksi soittamalla lasteni kanssa.<br />
Tytär istuu pianon ääreen, poika tarttuu kitaraan, ja minä voin tapailla kappaleita<br />
yhdessä heidän kanssaan – se on kaikkein suurin juttu. Vanhat levyni Deep Purplesta<br />
ja ABBAsta alkaen ovat päässeet uuteen käyttöön. Olen suorastaan päässyt<br />
lasten piireihin, kun he ovat todenneet, että isä wau, sinulla on tällaisia levyjä!
4<br />
Tässä ja nyt<br />
Tule tule<br />
hyvä talo!<br />
Laadukkaan rakentamisen<br />
resepti on monikerroksinen<br />
ja -ulotteinen<br />
asia, johon kaikki rakentamisen<br />
osapuolet tuovat<br />
omat mausteensa.<br />
8<br />
Tampereen Annalassa vastaavat mestarit<br />
Marko Mäkinen (vas.) ja Olli Vartiainen piristävät<br />
ikääntynyttä lähiöruusua korjaamalla ja<br />
rakentamalla uutta.<br />
Kestävä kehitys on maailman<br />
kokoinen haaste, jota ratkotaan<br />
tehokkaimmin paikallisesti,<br />
linjaa kaupunkitutkija Kaarin Taipale.<br />
14<br />
16 20<br />
Urbaani monimuotoisuus<br />
muovaa historiallista telakka-aluetta.
22<br />
Lahden ensimmäiset matalaenergiakerrostalot<br />
saivat huipputodistuksen. Kuvassa<br />
vas. Tapio Pulkkinen ja Tero Mattila <strong>Skanska</strong>sta<br />
sekä Lahden Talojen Eero Lukkarinen.<br />
25<br />
VaKiOpaLSTaT<br />
Tärkeintä .............................. 2<br />
Pääkirjoitus .......................... 4<br />
<strong>Skanska</strong>n väripaletti<br />
Nostot .................................. 6<br />
Tulevaisuudenkuva ............ 19 ohjaa ympäristöteho-<br />
Kuvatut .............................. 28 kasta suunnittelua ja<br />
3 x väite ............................. 30 rakentamista.<br />
Joensuun tiedepuistossa on kaupungin<br />
valovoimaisimmat toimitilat.<br />
26<br />
Laatumatkalla<br />
Liisa Salmela<br />
päätoimittaja<br />
Tuskin voimme lukea lehteä ilman jonkinlaista testiä: autoja,<br />
kodinkoneita, työkaluja... ruoasta tai ruokajuomista puhumattakaan.<br />
Lähes kaikille testattaville tuotteille on yhteistä se,<br />
että ne ovat massatuotteita. Niiden tuotantosarjat voivat olla<br />
satoja, jopa satoja tuhansia kappaleita. Ne valmistetaan tiettyjen,<br />
usein kansainvälisten standardien mukaisesti, jolloin niiden<br />
ominaisuuksien ja laadun arviointi on varsin yksiselitteistä<br />
ja riidatonta.<br />
Rakentamisessa asiat ovat toisin. Kahta täysin samanlaista,<br />
standardoitua lopputuotetta ei ole olemassakaan. Jokainen<br />
liike- tai toimistorakennus, asuintalo tai liikenneväylä on oma<br />
yksilöllinen tuotteensa. Ja mikä oleellisinta: jokaisella tuotteella<br />
on oma, usein tilaajan määrittelemä hintansa.<br />
Onko rakentamisen laadun arviointi yksiselitteisesti ja riidattomasti<br />
edes mahdollista? Tuskin. Rakentamisen eri osapuolet<br />
määrittelevät laadun kukin omasta lähtökohdastaan<br />
käsin. Onko laadun tarkka määrittely tarpeellista? Kenties näin<br />
on, mutta tärkeämpää on sellainen keskustelu ja vuorovaikutus,<br />
joka edistää laatuajattelua ja -työtä. Matka on tärkeämpi<br />
kuin päämäärä – sitä kun ei kukaan pysty paikantamaan, se<br />
siirtyy koko ajan.<br />
Tässä Smailissa olemme laatumatkalla. Sivuilla 8–13 ovat<br />
äänessä julkisen ja yksityisen rakennuttamisen, rakentamisen<br />
sekä julkisen vallan vaikuttajat. Heidän osuuttaan täydentää<br />
sivuilla 14 –15 kestävän kehityksen ja globalisaation asiantuntija.<br />
Heidän sanomansa on kriittinen, innostava ja haastava –<br />
niin kuin laadukkaat matkat tapaavat olla.<br />
Julkaisija: <strong>Skanska</strong> Oy, PL 114, 00101 Helsinki<br />
päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela,<br />
puhelin 020 719 2201<br />
liisa.salmela@skanska.fi<br />
Toimitus ja ulkoasu:<br />
Viestintätoimisto Selander & Co. Oy,<br />
puhelin 03 222 9088<br />
Taitto: Juha Immonen<br />
paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 6/2011<br />
painos: 6 500 kpl<br />
paperi: MultiArt Silk 130g/m 2<br />
Osoitteenmuutokset ja palaute: viestinta@skanska.fi<br />
www.skanska.fi tai puhelin 020 719 2384<br />
Kaarin Taipaleen<br />
kuvasi kanteen<br />
Susanna Kekkonen<br />
5
Havainnekuva, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy Sydän<br />
6<br />
Nostot<br />
suojaan<br />
Tulevan <strong>Skanska</strong>talon sydän, koko<br />
talon korkuinen atrium, sai huhtikuun<br />
lopulla katon suojakseen. Liki<br />
40 tonnin painoinen katto rakennettiin<br />
maassa valmiiksi runkotöiden<br />
aikana.<br />
<strong>Skanska</strong>talo eli <strong>Skanska</strong>n uusi<br />
Suomen-pääkonttori on Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmaan<br />
rakennettavan Manskun Rasti -toimistokeskittymän ensimmäinen<br />
talo. Noin 9 000 kerrosneliön kokoisen <strong>Skanska</strong>talon on<br />
määrä valmistua vuoden 2012 alussa.<br />
Manskun Rastin kehittämisestä ja tilojen vuokraamisesta vastaava<br />
<strong>Skanska</strong> Commercial Development Finland on nyt aloittanut<br />
myös keskittymän kakkosvaiheen. Se on <strong>Skanska</strong>talon lailla kahdeksankerroksinen<br />
toimistotalo. Taloon valmistuu elokuun loppuun<br />
mennessä vuonna 2012 noin 7 500 neliötä vuokrattavaa<br />
toimitilaa.<br />
<strong>Skanska</strong> tähtää Manskun Rasti -hankkeessa LEED-ympäristöluokituksen<br />
ylimpään eli platinatasoon.<br />
www.skanska.fi/manskunrasti<br />
Kuva: Reima Heimonen<br />
Oivaltavasti<br />
esteettömämpää<br />
wc- ja kylpyhuonetilaa<br />
Selkeys ja nuorekas muotokieli olivat tuomariston pääkriteerejä, joilla se<br />
rankkasi kuusi ehdotusta toiselle kierrokselle HELPOTUS-muotoilukilpailussa.<br />
19 ehdotusta keränneessä kilpailussa <strong>Skanska</strong> Kodit ja esteettömyyden<br />
asiantuntijaorganisaatio Avaava etsivät uusia ja oivaltavia tuoteratkaisuja<br />
wc- ja kylpyhuonetilaan. Kilpailutuotteiden – wc-tukikaideparin,<br />
seinäkiinnitteisen tukikahvan ja seinään asennettavan suihkuistuimen<br />
– tavoitteena on helpottaa niin liikkumisesteisen henkilön, ikääntyneen<br />
pariskunnan kuin lapsiperheenkin arkea.<br />
Teollisuustaiteen liiton Ornamon kilpailusäännöillä toteuttavan kaksivaiheisen<br />
muotoilukilpailun tulokset julkistetaan vuoden 2012 aikana.<br />
Käy seinällä,<br />
tykkäätkö?<br />
<strong>Skanska</strong> monipuolistaa viestintäänsä sosiaalisen median kanavissa.<br />
Facebook-sivut avattiin keväällä ja seuraavaa panostuskohde<br />
ovat blogit.<br />
Käy <strong>Skanska</strong>n seinällä ja katso, tykkäätkö:<br />
www.facebook.com/skanskafinland<br />
”Kiitos, kaikenlainen tuki on tervetullutta ja arvokasta”,<br />
<strong>Skanska</strong> Kotien sisustajalle Teiju aarrevallalle kerrottiin.<br />
Sanojina olivat Vary:n eli Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n<br />
edustajat, jotka ottivat vastaan Kotien sisustuskäytössä<br />
olleilta huonekaluja ja kodinkoneita.<br />
Yllä: Varyn toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen kertoi kutsuvieraille<br />
toukokuussa avatun Helsingin Mäkelänkadun Kalkkers-yökahvilan<br />
vapaaehtoistoiminnasta.<br />
Kuva: Matti Matikainen
Oma asema korttelin päässä<br />
<strong>Skanska</strong>n ensimmäisen asuintalon rakentaminen Vantaan uudella Leinelän<br />
asuinalueella on hyvässä vauhdissa. As. Oy Vantaan Metsähisen 34<br />
omistusasunnon arvioidaan valmistuvan ensi vuoden kesäkuussa.<br />
Muun muassa luonnonympäristöllä, maisema-arkkitehtuurilla ja taiteella<br />
omaleimaisuuttaan luova Leinelä sijaitsee Vantaalla Ilolan vieressä,<br />
Tikkurilan ja Kehä III:n tuntumassa. Metsähinen on vuonna 2014 valmistuvan<br />
Kehäradan varrella, korttelin päässä juna-asemasta. Helsinkiin matka<br />
taittuu alle puolessa tunnissa ja esimerkiksi lentoasemalle tai Aviapoliksen<br />
työpaikka-alueelle muutamassa minuutissa.<br />
www.kodit.skanska.fi<br />
Marraskuu<br />
mielessä<br />
Ounasvaaran suurmäellä Rovaniemellä on<br />
aivan erityinen merkitys mäkihyppääjille:<br />
se on useimpina vuosina talvikunnossa<br />
marraskuussa, ensimmäisenä koko maailmassa.<br />
Mäki on vakiinnuttanut paikkansa<br />
huippuhyppääjien ensilumen leiripaikkana.<br />
Leiri- ja kilpailupaikan perinne oli kuitenkin<br />
katkeamassa 2000-luvun lopulla,<br />
sillä 60-luvulla rakennetun betonimäen<br />
rakenteet eivät enää olleet edustuskunnossa.<br />
Nyt legendaarinen K-90-mäki on taas<br />
kisavireessä. <strong>Skanska</strong> Infra korjasi mäen<br />
perinpohjaisesti viime vuonna. 45 asteen<br />
kulmassa nousevan kannen korjaaminen<br />
oli oman lajinsa huippusuoritus.<br />
Toivotamme<br />
Smailin lukijoille<br />
rentouttavaa kesää<br />
ja vireää syksyä!<br />
Kuva: Matti Hyvönen<br />
7
8<br />
Teksti: Katri Syvärinen<br />
Kuvat: Kimmo Torkkeli<br />
Onnistunut resepti,<br />
laadukas lopputulos<br />
Täydellinen kakku ei synny Kuten juhlakakun<br />
leipomisen, myös<br />
vain taidokkaasta kuorrutuk-<br />
laadukkaan rakensesta,<br />
ensiluokkaisista raakatamisen<br />
resepti on<br />
aineista tai hiotuista leipo-<br />
monitasoinen ja<br />
-ulotteinen asia.<br />
misen prosesseista, vaan kai-<br />
Jokainen tilaaja ja<br />
kista näistä. Leipurin täytyy<br />
rakennuksen tule-<br />
myös tietää, mikä herkutteva<br />
käyttäjä kokee<br />
laadun omista lähtökohdistaan. Yhden<br />
lijan suuhun sopii ja paljon-<br />
mielestä tyylikäs voi olla toisen makuun<br />
ko tämä on valmis makuelä- epäkäytännöllinen. Yhden mielestä kormyksestä<br />
maksamaan. kealaatuinen voi toisen mielestä juuri ja<br />
juuri ylittää laatukriteerien vähimmäistasot.<br />
Rakentamisen laadun keskeisimpiä<br />
kysymyksiä on hinta–laatu-suhde. Jokainen<br />
haluaa parasta mahdollista, mutta<br />
eri asia on, mitä paras mahdollinen saa<br />
maksaa.<br />
Onnistuneen kakun leipominen<br />
alkaa tilauksesta, jonka lähtökohtana<br />
useimmiten on tietynlainen perusresepti.<br />
Rakennusalalla haasteet muodostuvat<br />
siitä, että standardoitua lopputuotetta ei<br />
ole, vaan hankkeessa syntyy joka kerta<br />
uusi prototyyppi. Neuvotteluvaiheessa<br />
olennaista on, että rakennusliike ymmärtää<br />
tilaajan tarpeita ja on halukas joustamaan,<br />
jotta ne saadaan toteutettua.<br />
Kehittynyt, mahdollisesti vakioitu ja<br />
standardisoitu suunnitteluprosessi on<br />
tärkeä osa laatua. Suunnitelmat täytyy<br />
suunnittelupöydällä ja -ruudulla viedä<br />
riittävän pitkälle.<br />
– Mikäli yksityiskohdat jätetään<br />
työmaalla ratkaistavaksi, niitä ei kiireessä<br />
ehditä suunnitella kunnolla, tai<br />
ainakaan niistä ei osata tehdä tilaajan<br />
toiveiden mukaisia, sanoo 30 vuotta<br />
alalla toiminut rakennuttamisjohtaja<br />
Risto Mykkänen Helsingin kaupungin
asuntotuotantotoimisto Att:stä, joka<br />
rakennuttaa pääkaupunkiin noin tuhat<br />
asuntoa vuosittain.<br />
Hyvä suunnittelu korostuu myös<br />
ostotoiminnassa. Materiaalit tulisi hankkia<br />
niin, että voidaan joka kerta noudattaa<br />
yrityksen valitsemia ja asiakkaan<br />
toivomia standardeja – ei osteta sieltä,<br />
mistä halvimmalla saadaan. Asiakkaan<br />
pitää voida luottaa myös siihen, että<br />
turhan hukkatavaran syntymiseltä vältytään<br />
ja että materiaalien alkuperä ja<br />
tuotanto vastaavat sovittuja kriteerejä.<br />
Kiire on laadun vihollinen<br />
Ammattitaitoinen suunnittelu tarkoittaa<br />
realistista aikataulua. Kiire on onnistumisen<br />
pahin vihollinen.<br />
– Yleensä kun aikataulu pettää, pettää<br />
budjetti ja sen jälkeen laatu. Yrityksen<br />
johdolla pitäisi olla kanttia sanoa,<br />
että vaikka aikataulu ja budjetti ovat<br />
pettäneet, täytyy silti pitää kiinni työn<br />
laadusta, Mykkänen alleviivaa.<br />
Työmaavaiheessa laadun keskeisiä<br />
osatekijöitä ovat hänen mielestään työturvallisuudesta<br />
huolehtiminen, aktiivinen<br />
tiedonkulku ja tekijöiden perehdyttäminen.<br />
Suunnittelupöydältä viestien<br />
tulisi kulkea käytännön tekijöille, jotta<br />
myös nämä ymmärtävät tilaajan toiveet.<br />
Olenko ylpeä laadusta?<br />
Lopputuloksen laatua arvioidaan usein<br />
viimeistelyn jäljen mukaan. Valmiin<br />
rakennuksen laatu on paljon muutakin.<br />
Korkeatasoinen rakennus on käyttäjälleen<br />
turvallinen ja terveellinen – niiltäkin<br />
osin, mitä käyttäjä ei voi päällepäin<br />
nähdä.<br />
Laatuun vaikuttavat ratkaisevasti<br />
rakennuksen käytännöllisyys, esteet-<br />
RaKENTaMiSEN LaaTU<br />
tömyys, materiaalien kestävyys ja<br />
tarkoituksenmukaisuus sekä viihtyisyys.<br />
Nämä laadun osatekijät jokainen<br />
rakennuksen käyttäjä arvottaa omalla<br />
tavallaan. Toisaalta asiakas ei välttämättä<br />
ole ammattilainen rakentamisen laadussa<br />
eikä osaa hahmottaa lopputulokseen<br />
vaikuttavia tekijöitä. Siksi rakennusliikkeen<br />
tulee osata ja haluta tarjota asiantuntemustaan.<br />
Halu onkin avainsana. Risto Mykkänen<br />
ja yliarkkitehti Pekka Lukkarinen<br />
ympäristöministeriöstä korostavat, että<br />
laatu on nimenomaan asenne- ja osaamiskysymys.<br />
– Laatu lähtee liikkeelle halusta saada<br />
aikaan jotakin kestävää, jotakin jolla<br />
on arvoa. Jos lähdetään vain tekemään<br />
rahaa, laatu jää kakkoseksi. Halun lisäksi<br />
tarvitaan osaavaa suunnittelua ja toteuttamista.<br />
Niissäkin tullaan asenteeseen:<br />
9
"Laatu lähtee liikkeelle<br />
halusta saada aikaan<br />
jotakin kestävää."<br />
10<br />
- Yliarkkitehti Pekka Lukkarinen, ympäristöministeriö<br />
”perinteisissä kilpailu-urakoissa ei laadukas<br />
rakennusliike saa vielä sitä etua, joka sille<br />
kuuluisi, sillä valintoja ohjaa pääosin tarjoushinta”,<br />
Seppo Kemppainen Keskolta sanoo.<br />
Kuva: Outi Törmälä Lisää<br />
olenko vain töissä täällä vai haluanko<br />
olla ylpeä työstäni, Pekka Lukkarinen<br />
toteaa.<br />
Lukkarisen mielestä suuri onnettomuus<br />
oli kahdenkymmenen vuoden<br />
takainen lama. Se vei toteutusportaasta<br />
osaavia tekijöitä, joilla oli asenne kohdallaan.<br />
Sen jälkeen perinteinen työssä<br />
oppiminen kärsi vahingon.<br />
Risto Mykkänen muistuttaa, että<br />
rakennusliikkeen pitäisi suhtautua<br />
jokaiseen hankkeeseen referenssikohteena.<br />
Ei riitä, että joskus on tehty jotain<br />
laadukasta ja saatu sen ansiosta hyvä<br />
maine.<br />
– Palvelulupaus pitää lunastaa<br />
jokaisessa projektissa erikseen.<br />
Tilaaja on aina oikeutettu<br />
huippuvalmiiseen tuotteeseen.<br />
Kun jopa 20 000 -neliöinen Citymarket<br />
nousee uudelle asuinalueelle, kyse on kymmenien<br />
miljoonien investoinnista. Kauppapaikkatoiminnan<br />
tavoitteena on tukea Keskon<br />
liiketoimintaa. Siksi rakentamisen laatu<br />
tarkoittaa konsernille sitäkin, että uusia,<br />
helposti saavutettavia ja tilakustannuksiltaan<br />
kilpailukykyisiä kauppapaikkoja on<br />
mahdollista kehittää nopeasti ja kauppapaikkojen<br />
verkosto pidetään siten ajanmukaisena.<br />
Sijainti ja liiketilojen ominaisuudet<br />
vaikuttavat ratkaisevasti kaupan menestymisedellytyksiin.<br />
Kaupan alalla toimitilat ovat merkittävä<br />
kustannustekijä. Vastaavasti tilakustannusten<br />
alentuminen tuottaa merkittävän<br />
kilpailuedun. Keskolla kiinnitetään runsaasti<br />
huomiota siihen, mitä rakentaminen sekä<br />
tontti liittymineen maksaa, kuinka kalliiksi<br />
rakennuksen käyttö ja ylläpito tulee, kuinka<br />
joustavasti tiloja voidaan muuttaa sekä<br />
kuinka helposti omistuksesta voi halutes-<br />
On suuri houkutus tarjota asiakkaalle<br />
puolivalmista ja kokeilla, jokohan se<br />
kelpaisi, varsinkin noususuhdanteessa,<br />
Mykkänen arvioi.<br />
Kerralla valmista<br />
Useiden suuryritysten johdossa toiminut<br />
vuorineuvos Matti Sundberg<br />
puolestaan korostaa, että laadun merkitys<br />
pitäisi sisäistää rakennusliikkeissä<br />
uudella tavalla.<br />
– Silloin kun ei olla paneuduttu laadun<br />
sisimpään luonteeseen, ollaan usein<br />
sitä mieltä, että meidän toimialallemme<br />
eivät yleiset laatujärjestelmät sovi. Toki<br />
rakentaminen eroaa tehdasprosesseista,<br />
mutta silti tämä on selittelyä, sanoo<br />
Sundberg, joka toimii <strong>Skanska</strong>n hallituksen<br />
varapuheenjohtajana.<br />
ymmärrystä käyttö- ja ylläpito<br />
saan luopua tai vuokrasopimukselle saada<br />
jatkoa.<br />
Mittavan hankekannan parissa toimivalle<br />
yhtiölle olennaista rakentamisen laatua<br />
on teknisten ja toiminnallisten laatukriteerien<br />
lisäksi sujuva, jatkuva ja ristiriidaton<br />
yhteistyö kumppanien kanssa. Rakennuttajapäällikkö<br />
Seppo Kemppainen kertoo,<br />
että tärkeä tavoite on pitää yhtiöön liitetty<br />
tilaajariski alhaisena.<br />
”Haluamme, että hankkeet pystytään<br />
suunnittelemaan ja toteuttamaan tavalla,<br />
joka edistää uusien hankkeiden kehitystä<br />
ja pitää meidät haluttuna yhteistyökumppanina.<br />
Urakoitsijassa arvostan avoimuutta,<br />
rehellisyyttä ja halua viedä asioita sovinnolla<br />
eteenpäin. Osa suurten rakennusliikkeiden<br />
johtajista pyrkii välttämään riskejä,<br />
osa näkee riskit mahdollisuutena. Mitä<br />
monimutkaisempi hanke, sitä avarakatseisempi<br />
pitää olla.”
– Meillä ei saisi olla edes mitään<br />
lopputarkastuksia. Korjattavien asioiden<br />
listoja ei pitäisi joutua tekemään.<br />
Kun tehdään kerralla valmista, toiminta<br />
tehostuu. Oikein ymmärrettynä laatu on<br />
rakennusliikkeelle erinomainen kilpailuvaltti<br />
ja siten valtava mahdollisuus.<br />
Rakennusalalla ei toistaiseksi ole<br />
kehitetty menetelmiä, joilla laadun voisi<br />
suoraan ottaa mukaan urakkakilpailuun<br />
vaikuttavana tekijänä. Sundbergin<br />
mielestä alalle tulisi kehittää yhtä tiukat<br />
toimintakonseptit kuin vaikkapa autotehtaan<br />
kokoonpanossa. Kun asioihin<br />
paneudutaan huolellisesti, standardit<br />
sopivat myös alalle, jossa ei joka kerta<br />
valmisteta samaa tuotetta. Selkeät kriteerit<br />
on mahdollista opettaa alihankkijoillekin.<br />
vaiheeseen<br />
Tavoitteena tarkoituksenmukainen<br />
laatu<br />
Ruokakeskosta hoidetaan pääosa Keskokonsernin<br />
Suomen kiinteistökannan ylläpidon<br />
ohjauksesta. Vuonna 2010 konsernin<br />
omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen<br />
ja toimitilojen pinta-ala oli lähes neljä<br />
miljoonaa neliötä. Näin suureen tilakantaan<br />
liittyviä korjaustarpeita ilmenee päivittäin.<br />
Ne koskevat sisäilmaominaisuuksia,<br />
talotekniikan toimivuutta, kantavien rakenteiden<br />
kuormankantokykyä ja vesivuotoja.<br />
Lattioiden ja pihojen pintarakenteet,<br />
automaattiovien toimivuus, muuttuneista<br />
viranomaismääräyksistä johtuvat tarpeet<br />
sekä tilojen ja tekniikoiden toimintaan liittyviä<br />
suunnitteluvirheet aiheuttavat nekin<br />
ongelmia. Laatukysymykset ovat kestoaihe<br />
Keskon sisäisessä keskustelussa.<br />
Seppo Kemppainen kertoo, että uusien<br />
kohteiden rakennuttamisessa tavoitteena<br />
on tarkoituksenmukainen laatu. Käyttöiäl-<br />
Kaikki eivät kuitenkaan ole asian<br />
suhteen yhtä luottavaisia.<br />
– En ole vielä löytänyt työpäällikköä,<br />
joka pystyisi hallitsemaan laatukriteereitä<br />
monipolvisessa aliurakointiketjussa,<br />
Pekka Lukkarinen ympäristöministeriöstä<br />
toteaa.<br />
Tietomallinnus vakioi<br />
suunnittelun laatua<br />
Kun yritys tekee korkeaa laatua, asiakas<br />
saa rahalleen vastinetta: hyvää<br />
elämänlaatua, terveyttä – ja samalla<br />
luottamusta rakennusliikkeen toimintaan.<br />
Rakennuksen ylläpito<br />
ja käyttökustannukset alenevat.<br />
Rakennusliikkeen toiminta<br />
on kannattavaa, eikä<br />
siitä aiheudu kuormitusta<br />
tään pisimmissä rakennusten osissa laatuvaatimukset<br />
ovat korkeimpia. Sen sijaan<br />
useammin muunneltavissa rakennusten<br />
osissa vaatimuksia alennetaan.<br />
”Kokemus on osoittanut, että kovalle<br />
kulutukselle alttiisiin liikerakennuksiin ei<br />
tule sallia heikkolaatuisia pintamateriaaleja<br />
tai perustekniikoita. Seurauksena ovat jopa<br />
vuosikymmeniä ennenaikaiset korjaukset ja<br />
jatkuvat liiketoiminnan häiriöt.”<br />
Laatuvaatimusten speksejä Keskolla<br />
kehitetään jatkuvasti kertyneiden kokemusten<br />
ja viranomaismääräysten päivitysten<br />
mukaan. Riskipitoisimpien ja vaikeimmin<br />
korjattavien rakennusosien määrittelyä on<br />
tarkennettu. Määrityksistä on pyritty poistamaan<br />
turha mystiikka.<br />
”Haluamme sallia urakoitsijoille teknisissä<br />
ratkaisuissa useita vaihtoehtoisia tuotteita<br />
ja hankintalähteitä niin kauan kuin<br />
ratkaisujen rajaamiseen ei ole erityistä syytä”,<br />
Kemppainen kertoo.<br />
RaKENTaMiSEN LaaTU<br />
"Yrityksen johdolla pitäisi olla kanttia sanoa,<br />
että vaikka aikataulu ja budjetti ovat pettäneet,<br />
täytyy silti pitää kiinni työn laadusta."<br />
- Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen, Att<br />
Kokonaisymmärrys puuttuu<br />
Rakennusyritysten kyvyssä vastata laatuvaatimuksiin<br />
Seppo Kemppainen ei yleisesti<br />
ottaen ole nähnyt kehitystä. Toimintaa<br />
ohjaa lyhytnäköinen kustannusten<br />
minimointi, vaikka samalla takuuvastuuriski<br />
kasvaa. Rakennusliikkeet menettävät<br />
osan tuloksestaan takuukorjauksiin ja kymmenvuotisvastuisiin<br />
sekä vastuista tilaajien<br />
kanssa riitelyyn.<br />
”Tilaajille seuraukset voivat liiketoimintahäiriöiden,<br />
omien tai konsulttiresurssien<br />
käytön ja käyttäjäkompensaatioiden vuoksi<br />
olla suurempia kuin jälkivastuitaan hoitavalle<br />
urakoitsijalle. Vakavat erimielisyydet<br />
voivat viedä rakennusliikkeeltä mahdollisuuksia<br />
tuleviin hankkeisiin.”<br />
Kemppainen uskoo, että yksi syy hitaaseen<br />
laatukehitykseen on se, ettei rakennusliikkeiden<br />
ja ylläpitopalveluyritysten<br />
välillä juuri tapahdu työntekijä- tai tiedonvaihtoa.<br />
11
”Oikein ymmärrettynä laatu on rakennusliikkeelle<br />
erinomainen kilpailuvaltti ja siten<br />
valtava mahdollisuus.”<br />
Näin kokonaisuuden ymmärrys ei alalla<br />
kehity.<br />
”Harvoin rakennusliikkeen edustaja on<br />
hyvin selvillä siitä, mitä kaikkea rakennusten<br />
käyttöajalle mahtuu, ja kuinka massiivisia<br />
ongelmia mitättömissä yksityiskohdissa<br />
tinkiminen tai virheiden peittely voi omistajille<br />
ja käyttäjille aiheuttaa. Rakennutta-<br />
”Harmaaseen talouteen puuttuminen on kasvattanut<br />
merkitystään. Kun olemme jo kymmeniä<br />
vuosia selvittäneet vaikkapa lapsityövoiman<br />
käyttöä kehitysmaiden tehtaissa, meidän pitäisi<br />
pystyä varmistumaan myös siitä, että Mannerheimintiellä<br />
olevalla työmaalla verot ja palkat<br />
maksetaan asianmukaisesti.”<br />
12<br />
- Vuorineuvos Matti Sundberg<br />
ympäristölle tai yhteiskunnalle. Työntekijöiden<br />
terveys ja turvallisuus pysyvät<br />
korkealla tasolla.<br />
Jotta tähän päästään, tulee koko<br />
yrityksen toimintaketjua kehittää perusteellisesti.<br />
Laatukriteerit tulisi ulottaa<br />
kaikille toiminnan portaille yhtiön hallituksen<br />
päätöksistä alkaen. Hyvä laatu<br />
edellyttää työntekijöiden kouluttamista,<br />
riittävää valvontaa ja dokumentointia.<br />
– Tietomallinnus on hyvä suunta<br />
suunnittelun vakioimiseksi. Kun kaikki<br />
osapuolet oppivat käyttämään samoja<br />
tietomallien muotoja, päästään huomattavasti<br />
havainnollisempaan työskentelyyn,<br />
Pekka Lukkarinen sanoo.<br />
Asuntoministeri Jan Vapaavuori<br />
on todennut, että rakentamisen<br />
laatu on ilmasto-, sosi-<br />
jakonsultitkaan eivät yleensä ymmärrä käytön<br />
ja ylläpidon aikaista problematiikkaa”,<br />
Kemppainen toteaa.<br />
”Suurten rakennusliikkeiden edustajien<br />
kiinnostus asiakkuuksien pitkäjänteiseen<br />
kehittämiseen on kuitenkin kasvussa.<br />
Käymme laatu- ja yhteistyökysymyksistä<br />
kaiken aikaa enemmän keskustelua.”<br />
– Rakennuttajapäällikkö Seppo Kemppainen, Kesko<br />
aali- ja terveyspoliittisesti niin merkittävä<br />
kysymys, että myös julkisella vallalla<br />
on velvollisuus puuttua rakentamisen<br />
laatuun tarvittaessa erilaisilla sanktioilla.<br />
Vakavia virheitä esiintyy Vapaavuoren<br />
mukaan edelleen liikaa. Varsinaisten<br />
viranomaissanktioiden sijaan hän korostaa<br />
markkinatoimijoiden roolia laatuongelmien<br />
ratkaisemisessa.<br />
– Se, että huonosti asiansa hoitava<br />
yritys menettää markkinaosuuksiaan,<br />
on huomattavasti tehokkaampi sanktio<br />
kuin viranomaisen määräämä seuraamus.<br />
Tämä ei kuitenkaan juurikaan<br />
toteudu tämän päivän rakennusmarkkinoilla.<br />
Siksi niin tilaajien kuin laajemminkin<br />
kuluttajien pitäisi ryhdistäytyä,<br />
kilpailuttaa alan yrityksiä muullakin<br />
kuin hinnalla ja puuttua tomerammin<br />
Oikeaa laatua sopiv<br />
Kuka tahansa osaa tehdä mahdollisimman<br />
korkealaatuista, mutta olennaista on osata<br />
asiakkaan toivomaa laatua kustannustehokkaasti.<br />
Technopoliksen kiinteistöjohtaja<br />
Kari Kokkonen painottaa, että laatukäsitteeseen<br />
on aina syytä ottaa mukaan hintakomponentti.<br />
Kokkonen korostaa, että tilaajalla ja<br />
rakennusliikkeellä on oltava yhteiset tavoitteet<br />
kirkkaana mielessä. Laadukas on käyttötarkoitukseensa<br />
sopivaa, terveellistä, turvallista,<br />
ympäristölle ystävällistä ja kustannustehokasta.<br />
Technopoliksella on tällä hetkellä<br />
600 000 neliömetriä toimitiloja kymmenessä<br />
kaupungissa. Rakennushankkeita on<br />
koko ajan käynnissä noin kymmenen. Käyttäjä-<br />
ja asiakastyytyväisyyttä seurataan yhtiössä<br />
systemaattisesti. Sisäilman laatu on<br />
viime aikoina ollut asiakkaille tärkeä asia.<br />
Myös siisteys, viimeistelyn laatu, toiminnallisuus<br />
ja sisustusratkaisut kiinnostavat.
varsinkin karkeisiin virhetapauksiin,<br />
ministeri Vapaavuori on tiedottanut<br />
julkisuuteen.<br />
parantaminen ei lopu ikinä<br />
<strong>Skanska</strong>ssa laatuajattelu lähtee yksilöllisestä<br />
kokemuksesta. Asiakkaalle<br />
pyritään tarjoamaan sitä, minkä hän<br />
kokee laadukkaaksi. Tekninen normi on<br />
helpompi määritellä, kun taas asiakkaan<br />
kokemaan laatuun ei välttämättä ole<br />
suoria mittareita.<br />
<strong>Skanska</strong> Talonrakennuksen Läntisen<br />
alueyksikön laatu- ja työsuojelupäällikkö<br />
Tero Niemelä arvioi, että laatuvaatimukset<br />
ovat alalla nyt korkeammat kuin<br />
koskaan. Lämmöneristävyydet ja tiiveydet<br />
ovat parempia, mittaukset tehdään<br />
tarkemmin, tekniset järjestelmät ovat<br />
alla hinnalla<br />
”Pyrimme siihen, että luovuttamamme<br />
tilat ovat kaikilta osin virheettömiä, kun<br />
asiakkaat muuttavat sisään. Asiakkaita on<br />
kuitenkin monenlaisia, ja käyttäjien tarpeet<br />
muuttuvat. Tämä edellyttää rakentamiselta<br />
ja teknisiltä järjestelmiltä joustavuutta,<br />
jotta tilat voidaan räätälöidä jokaiselle asiakkaalle<br />
sopivaksi. Useimmille tilojen hinta–laatu-suhde<br />
on silti tärkeämpi kuin viimeisen<br />
päälle sisustettu ja yrityksen ilmeen<br />
mukaan brändätty tila.”<br />
Kokkosen mukaan ympäristöasioiden<br />
merkitys laatutekijänä on viime vuosina<br />
kasvanut. Technopoliksen oman palvelukonseptin<br />
kehittäminen asettaa omat vaatimuksensa<br />
rakennusten joustavuudelle.<br />
Technopolis tarjoaa asiakkailleen toimitilojen<br />
lisäksi ICT-, kokous- ja asiakaspalveluja<br />
sekä toimitilojen käyttöön ja ylläpitoon liittyviä<br />
palveluja.<br />
kehittyneempiä ja myös monimutkaisempia<br />
kuin ennen.<br />
Niemelä kertoo, että kymmenvuotisvastuun<br />
piiriin kuuluvia suurempia, kertaluontoisia<br />
virheitä tulee harvakseltaan.<br />
Sen sijaan asuntokauppalain mukaisen<br />
takuun piiriin kuuluvia pienempiä virheitä<br />
korjataan useammin. Ne johtuvat<br />
muun muassa materiaalien, työtapojen<br />
ja suunnittelun puutteista.<br />
– Pyrimme tekemään mahdollisimman<br />
paljon ennakkotarkastuksia, jotta<br />
korjauksilta vältytään. Mutta meidänkin<br />
suorituksissamme taso vaihtelee.<br />
Aina ei päästä nollavirheluovutuksiin,<br />
ja huolellisuuden<br />
tasoa kaikissa vaiheissa pitää<br />
nostaa entisestään. Parantaminen<br />
ei lopu ikinä.<br />
”perinteinen käsitys lasin, jalopuun ja marmorin korkeasta<br />
laadusta ei ole meidän arvomaailmamme mukaista. Massasta<br />
voi erottua laadulla, mutta tuotteen pitää olla myös<br />
hinnaltaan kilpailukykyinen”, Kari Kokkonen Technopoliksesta<br />
muistuttaa.<br />
RaKENTaMiSEN LaaTU<br />
"Laatuvaatimukset ovat alalla<br />
nyt korkeammat kuin koskaan."<br />
- Laatu- ja työsuojelupäällikkö Tero Niemelä, <strong>Skanska</strong><br />
Kuva: Outi Törmälä<br />
”Hyvään laatuun kuuluvat<br />
toimitusvarmuus,<br />
pitävät aikataulut, virheettömyys,<br />
toimiva<br />
yhteistyö tilaajan kanssa<br />
sekä yhteistyö loppukäyttäjien<br />
kanssa.<br />
Rakennusvaiheessa on<br />
selkeä systematiikka,<br />
miten laatu todennetaan.”<br />
– Kiinteistöjohtaja Kari Kokkonen,<br />
Technopolis<br />
13
14<br />
Teksti: Katri Syvärinen<br />
Kuvat: Susanna Kekkonen<br />
Vihreä,<br />
vihreämpi,<br />
vastuullinen<br />
Kontillinen energiatehokkuutta parantavaa teknologiaa ei vielä<br />
tee rakentamisesta vastuullista. Kehityksen kestävyys on maailman<br />
kokoinen haaste, jota ratkotaan tehokkaimmin paikallisesti.<br />
T<br />
uotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia<br />
osataan jo jossain määrin vaatia ja markkinoida.<br />
Yritykset ovat oppineet huomioimaan toiminnassaan<br />
ympäristöystävällisyyden – mutta<br />
niillä on kiusaus keskittyä vain siihen. Tärkeämpää<br />
olisi siirtyä kohti kokonaisvaltaista vastuullisuutta.<br />
Aidosti kestävä toiminta on nimittäin vihreyttä<br />
laajempi käsite. ’Ympäristöystävällisyys’ ei ole olemassa<br />
tyhjiössä. Yksittäinen energiatehokas hotelli ei<br />
ole kestävää rakentamista, jos sen sijoittamisessa ei<br />
huomioida toiminnan vaikutuksia infrastruktuuriin ja<br />
materiaalivirtoihin.<br />
Viime vuosina käsitteitä on sekoittanut harhakuva,<br />
että jos taloon asennetaan kontillinen energiatehokasta<br />
teknologiaa, syntyisi kestävää rakentamista. Energiatehokkuus<br />
ei vielä ratkaise edes luonnonvara- eikä<br />
ekosysteemikysymyksiä.<br />
Markkinoinnissakaan faktat eivät aina ole kohdallaan.<br />
Jos vaikkapa ympäristöystävällisen paalutuksen<br />
ansiosta rakennusta myydään ympäristöystävällisenä,<br />
ollaan metsässä, sillä paalutuksen osuus pelkästään<br />
työmaanaikaisista hiilidioksidipäästöistä on vain neljä<br />
prosenttia. Teräksen, betonin ja talotekniikan osuus on<br />
selvästi suurempi, käytönaikaisista päästöistä puhumattakaan.<br />
”Rakentaminen ei voi olla kestävää, elleivät koko<br />
prosessi, materiaalien tuotanto ja tilojen käyttö kuluta<br />
radikaalisti nykyistä vähemmän energiaa, jonka<br />
tuotannossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Rakennuksen<br />
liikenteellinen sijainti sekä alueen energiantuotannon<br />
menetelmä ja raaka-aine ovat energiayhtälön<br />
keskeisiä muuttujia”, sanoo vapaa kaupunkitutkija,<br />
tekniikan tohtori Kaarin Taipale.<br />
Vastuullisuus syntyy siitä, että otetaan huomioon<br />
ympäristövaikutusten lisäksi päätösten sosiaaliset ja<br />
taloudelliset vaikutukset. Taloudellista kestävyyttä voi<br />
Taipaleen mielestä verrata muiden resurssien kestävään<br />
käyttöön: rahaa ei pidä käyttää niin, että aiheutetaan<br />
oheisvaurioita luonnonvaroihin tai inhimilliseen<br />
pääomaan. Työstä tulee maksaa oikeudenmukainen<br />
korvaus, eikä mutkia saa yrittää oikaista korruptiolla.<br />
paikallisilla päätöksillä globaali vaikutus<br />
Kestävä kehitys on maailman yhteinen haaste. Siksi<br />
yksityiskohtiakin on tarkasteltava globaalisti. Ilmastonmuutos<br />
ei koske vain Suomea, rakennusmateriaaleja<br />
tai energiaa ei tuoteta vain täällä, rakennuksilla ei ole<br />
vain suomalaista työvoimaa. Silti Kaarin Taipale on sitä<br />
mieltä, että tärkeimmät ratkaisut tehdään paikallisella<br />
tasolla.<br />
”Kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä<br />
huolimatta vasta kaupungeissa, kylissä, kodeissa ja<br />
työpaikoilla kestävästä kehityksestä tulee totta. On vaikea<br />
kuvitella paikallistason päätöstä, joka ei vaikuttaisi<br />
kehityksen kestävyyteen. Liikennejärjestelmää koskevat<br />
ratkaisut ovat kauaskantoisimpia. Keskeisiä kysymyksiä<br />
ovat myös energiantuotanto, asuntopolitiikka,<br />
vesi- ja jätehuolto sekä hankintapolitiikka.”<br />
Kaupunkialueiden merkitys päätöksenteossa kasvaa.<br />
Globalisaatio on madaltanut raja-aitoja sekä hallinnossa<br />
että teollisessa tuotannossa. Kaupunkien tarve<br />
erottautua on kasvanut, sillä kilpailu asukkaista, yrityksistä<br />
ja turisteista on kiihkeää. Seutujen vetovoima<br />
on sidoksissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun,
Kaarin Taipale<br />
• Kaupunkitutkija, tekniikan tohtori<br />
• Osaamisalueet: globalisaatio ja paikallisuus, erityisesti<br />
kaupunkien, paikallishallinnon, kestävän kehityksen ja<br />
rakennetun ympäristön muutosprosessit<br />
• Toiminut muun muassa kuntien maailmanjärjestö<br />
ICLEI’n puheenjohtajana, Helsingin rakennusvalvonnan<br />
virastopäällikkönä sekä YK-vetoisen kestävän<br />
rakentamisen Marrakech-työryhmän puheenjohtajana<br />
joita koskevat ratkaisut tehdään metropolien tasolla –<br />
jossa päätöksenteon odotetaan olevan nopeampaa ja<br />
jouhevampaa kuin valtiollisella tasolla.<br />
Mielenkiintoinen kysymys on, millaisia kaupunki-<br />
brändejä tulevaisuudessa halutaan rakentaa. Perustuvatko<br />
ne työpaikkoihin, kulttuuriin, viihtyisyyteen tai<br />
innovatiivisuuteen? Vastuullisuus on yksi mahdollinen<br />
erottautumiskeino. Kaarin Taipale muistuttaa, että tulijoita<br />
ei houkutella sirkustempuilla.<br />
”Merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat perusasiat:<br />
veden juomakelpoisuus, turvallisuus, julkinen liikenne,<br />
lentoyhteydet, terveyspalvelut, opiskelupaikkojen<br />
tarjonta, telekommunikaatioverkot, asuntotarjonta ja<br />
vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Päätöksentekoprosessien<br />
sisälle asukkaat ja yritykset eivät aina näe, mutta<br />
ne näkevät ja kokevat lopputuloksen.”<br />
Julkisen sektorin toimijoiden pitää osata vaatia<br />
yksityisiltä toimittajilta kansalaisille parhaita ratkaisuja.<br />
Ei pidä tyytyä ostamaan vain sitä, mitä markkinoilla<br />
tarjotaan, vaan on haettava yhdessä myös kokonaan<br />
uusia ratkaisuja.<br />
Maailmalla on monia esimerkkejä siitä, miten liikkumisen<br />
ja maankäytön ratkaisuissa ovat vaihtaneet<br />
auton näkökulman kansalaisten näkökulmaksi. Esimerkiksi<br />
Soulissa kaupungin keskellä kulkeneen joen<br />
päälle oli rakennettu moottoritie, mutta valistuneet<br />
päättäjät purkivat moottoritien ja palauttivat joen.<br />
Enemmän rohkeutta!<br />
Kaarin Taipale toivoo yrityksiltä suurempaa aktiivisuutta<br />
vastuullisuusasioissa. Hyvää yrityskansalaisuutta<br />
on tehdä enemmän kuin vain se, mitä määräyksissä<br />
vaaditaan. Yrityksillä pitää olla halua tarttua asioihin.<br />
Kun yksi yritys aloittaa, muille syntyy paineita seurata<br />
perässä.<br />
”Rakennusalalta odotetaan tulevaisuudessa todennäköisesti,<br />
ettei se tarjoa vain ’taloja’ vaan tietyillä<br />
ominaisuuksilla varustettuja tiloja ja niiden ylläpidon<br />
eri pituisiksi ajanjaksoiksi – eli integroitua suunnittelua<br />
ja pitkän tähtäyksen kokonaisvastuuta. Liian usein<br />
kuulemme, että yritykset eivät voi ottaa riskejä, ja<br />
siksi käytetään vain perinteisiä ratkaisuja. Mutta vain<br />
rohkeasti uudistumalla saadaan käyttöön vaihtoehtoja,<br />
jotka osoittavat tietä eteenpäin.”<br />
”Käsitteet ovat hankalia. Sanassa ’ympäristöystävällinen’<br />
on jotakin teennäistä, ikään kuin<br />
pitäisi olla kiltti. Ympäristöjärkevä tai ympäristötietoinen<br />
olisivat parempia. Kyse on planeetan<br />
luonnonvarojen käytöstä: siitä, ettei esimerkiksi<br />
katkaista luonnon kiertokulkuja saastuttamalla<br />
pohjavesiä, juomavettä ja kalavesiä. On alettu<br />
ymmärtää ekosysteemien monimutkaisuutta ja<br />
niiden tuhoamisen kohtalokkuutta.”<br />
”Kaupungit voivat tukea autotonta<br />
kansalaista, jalankulkijaa ja julkisen<br />
liikenteen käyttäjää monilla kyseiselle<br />
paikkakunnalle räätälöidyillä ratkaisuilla”,<br />
Kaarin Taipale kannustaa.<br />
15
16<br />
Teksti: Reetta Salonen<br />
Kuvat: Antero Tenhunen ja Kimmo Torkkeli<br />
Lähiöruusulle<br />
lisää vetovoimaa<br />
Useimpien 1970-luvulla kukoistustaan eläneiden vuokrataloalueiden vetovoima<br />
kaipaa kipeästi lisätehoa. Tämä koettiin ja nähtiin myös Tampereen<br />
Annalassa. Pienten pintaremonttien sijaan Tampereen kaupungin omistama<br />
VTS-kodit -vuokrataloyhtiö käynnisti Annalassa mittavan uudistushankkeen,<br />
joka sisältää niin korjaus-, täydennys- kuin ympäristörakentamistakin.<br />
Tavoitteena ei ole vain asumisen laadun parantaminen, vaan myös<br />
alueen imagon kohottaminen.<br />
”Avoimuudesta ja yhteen hiileen puhaltamise
Katu- ja piha-alueiden lisärakentamisella<br />
on parannettu<br />
ratkaisevasti asumisen<br />
viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta.<br />
stahan partnershipin hyödyt kumpuavatkin.”<br />
U<br />
udistuva Annala -hanke on mittasuhteiltaan<br />
poikkeuksellinen. Uudistettava alue on 5,5<br />
hehtaarin korttelikokonaisuus, johon kuuluu<br />
yhteensä kahdeksan kiinteistöä. VTS-kodit<br />
perusparantaa 35 miljoonan euron hankekokonaisuudella<br />
yli 300 asuntoa ja rakennuttaa yli 50 uutta asuntoa<br />
vuoteen 2016 mennessä.<br />
Pontimena suuren luokan uudistukselle oli paitsi<br />
kiinteistöjen modernisoinnin tarve, myös Annalan<br />
imagon hienoinen laskusuhdanne. ”Annalalla on<br />
oikeastaan edelleen ihan hyvä maine, ja asukkaat<br />
viihtyvät vehreällä alueella hyvin. Uusien asukkaiden<br />
houkutteleminen on kuitenkin ollut haasteellista. Kun<br />
mietimme Vilusen Rinteen päivittämistä nykyaikaan,<br />
kokonaisvaltainen uudistus tuntui parhaalta sijoitukselta<br />
tulevaisuuteen”, summaa kiinteistöpäällikkö Timo<br />
Koskinen Tampereen Vuokratalosäätiöstä, joka hallinnoi<br />
Vilusen Rinne Oy:n kiinteistöjä.<br />
Tekeillä oleva uudistusurakka tähtää alueen yleisilmeen<br />
kohentamiseen ja asumismukavuuden lisääntymiseen,<br />
mutta myös asuntomäärän kasvuun.<br />
”Tavoitteena on kohentaa alueen viihtyisyyttä ja markkinoitavuutta.<br />
Haluamme siis alueelle lisää asukkaita”,<br />
Timo Koskinen kuvailee. ”Kortteliin rakentuu joitain<br />
isompia perheasuntoja, mutta perusparannettavissa<br />
kohteissa suuntaus on pienempään asuinpinta-alaan.<br />
Tampereella yli 50 prosenttia vuokra-asunnoista on<br />
kuitenkin yhden tai kahden hengen talouksia.”<br />
Hankkeeseen haettiin alusta asti partnershipkumppania,<br />
jonka kanssa yhteistyö on tiiviimpää kuin<br />
perinteisessä tilaaja-urakoitsija-mallissa. Kumppaniksi<br />
valikoitui <strong>Skanska</strong>.<br />
”Tähtäämme optimiin kustannustehokkuuteen<br />
17
Kahden peruskorjattavan<br />
4-kerroksisen talon kulmaukseen<br />
valmistuu 5-kerroksinen<br />
uudisrakennus.<br />
Vanhojen talojen energiatehokkuus<br />
– ja ulkonäkö<br />
– paranevat muun muassa<br />
nykyaikaisilla ikkunoilla<br />
ja ulko-ovilla, tietävät<br />
rakennusmies antti pekka<br />
Hakanen (vas,) sekä mestarit<br />
Olli Vartiala ja Marko<br />
Mäkinen.<br />
18<br />
ja hyvän kumppanin kanssa kokonaisuutta on voitu<br />
suunnitella järkevästi. Meille on tärkeää tietää kustannukset<br />
tarkasti etukäteen ja voida luottaa kumppanin<br />
teknistaloudelliseen asiantuntemukseen. Avoimuudesta<br />
ja yhteen hiileen puhaltamisestahan partnershipin<br />
hyödyt kumpuavatkin”, Koskinen pohtii.<br />
aikataulutusta ja harmaita hiuksia<br />
Annalan mittavassa urakassa peruskorjataan vanhaa<br />
ja rakennetaan uutta rinnakkain. Kokonaisuudessa on<br />
siis hallittava molempien rakentamismuotojen ominaispiirteet<br />
ja yhdisteltävä niihin vielä ympäristörakentamisenkin<br />
ratkaisut. Työmaan päivittäishaasteiksi<br />
ovat osoittautuneet muun muassa työmaaliikenteen ja<br />
logistiikan kysymykset.<br />
”Logistisia ratkaisuja on mietitty tarkkaan työmaaliikenteen<br />
rauhoittamiseksi. Yhteisten aliurakoitsijoiden<br />
takia olemme limittäneet työvaiheitammekin niin,<br />
että ne sujuvat aikataulullisesti mahdollisimman jouhevasti”,<br />
uudisrakentamisesta vastaava Marko Mäkinen<br />
<strong>Skanska</strong>lta kertoo.<br />
Korjausrakentamiseen kuuluu usein matkan varrel-<br />
la ilmenevien yllätysten mahdollisuus sekä probleemat<br />
uuden tekniikan upottamisessa jo olemassa oleviin<br />
rakenteisiin. Niin tässäkin projektissa.”Huomasimme<br />
jossain vaiheessa pintatasoitteiden irtoilevan parissa<br />
talossa. Syyksi paljastui vanhojen lattiarakenteiden<br />
kunto. Jouduimme piikkaamaan lattiat auki ja tekemään<br />
ne uudestaan, mikä tietysti hidasti projektin<br />
aikataulun mukaista etenemistä. Päänvaivaa ovat<br />
aiheuttaneet myös esimerkiksi iv-putkien upottaminen<br />
vesikattoihin tehtyihin roiloihin. Siinä taisi tulla muutama<br />
harmaa hius lisää”, hymyilee Olli Vartiala, joka<br />
mestaroi korjausrakentamista.<br />
Lisää tehokkuutta, lisää viihtyvyyttä<br />
Vilusen Rinteen korttelikokonaisuutta uudistetaan<br />
ensimmäisessä vaiheessaan kolmessa osiossa. Nyt alueelle<br />
on jo valmistunut kolme uutta rivitaloa ja kolme<br />
kerrostaloa on saatu peruskorjattua julkisivuineen<br />
päivineen.<br />
”Peruskorjattavien talojen asuntomäärää on saatu<br />
kasvatettua ottamalla aiemmin tehottomassa käytössä<br />
ollutta maantasokerrosta asumiskäyttöön sekä rakentamalla<br />
yhteen taloon lisäkerros. Kahden peruskorjattavan<br />
talon väliin on myös rakennettu uusi yksirappuinen<br />
talo, jossa on 24 asuntoa”, vastaavat mestarit<br />
listaavat.<br />
Kun korttelikokonaisuuden asumisviihtyvyyttä<br />
kohennetaan, uudistetaan ympäristöäkin reilusti.<br />
Uusien asuinrakennusten lisäksi alueelle on tehty<br />
autokatoksia, ulkoiluvälinevarastoja sekä teemallisia<br />
piha-alueita, jotka on suunniteltu eri-ikäisten asukkaiden<br />
tarpeita ja mieltymyksiä silmällä pitäen. ”Ihan taaperoille,<br />
leikki-ikäisille ja senioriasukkaille on kaikille<br />
omat pihansa. Tällaisia hulppeita pihoja ei usein näe!<br />
Näin laajamittaisen uudistuksen paras puoli onkin, että<br />
rakennusten ja ympäristön kokonaisuudesta saadaan<br />
oikeasti toimiva ja ehyt”, Olli Vartiala arvioi.
Tulevaisuudenkuva<br />
aa&R:n tiimi muurilla: Jukka Timonen (vas.)<br />
Mikko Kääriäinen, Lassi Hackman, antti Haataja,<br />
Jesse anttila, Linnea Korko, Mikko Rusanen,<br />
anne Viisteensaari, Mikko Lahti, Tuomas perttula<br />
ja Maarit Virkkunen.<br />
Koffin puiston muurilta avokallion kainaloon<br />
Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n suunnittelutiimi siirtyy<br />
sujuvasti ajatusten ja suunnitelmien tasolla Sinebrykoffin<br />
puiston muurilta Kauniaisten Puutarhatielle. He ovat suunnitelleet<br />
sinne Villa Gardenian, kahdeksan kaksikerroksista<br />
asuntoa pari- ja erillistaloihin. Suunnittelussa on hyödynnetty<br />
<strong>Skanska</strong> Xchange -pientalokonseptin ratkaisuja.<br />
”Kaupunkikuvallisesti rakennukset muodostavat yhtenäisen,<br />
tonttia kolmelta sivulta rajaavan muurin. Rakennuksia<br />
sitovat yhteen puiset autokatokset sekä yhtenäinen,<br />
kuitenkin asunnoittain vaihteleva väritys.<br />
Rakenne- ja verhousmateriaalina<br />
on puu.<br />
Tontinkäyttöä ajatellen ratkaisu on suhteellisen tiivis ja<br />
soveltuu hyvin kaupunkimaiselle pientaloalueelle. Rakennukset<br />
sijaitsevat tontin reunoilla. Ratkaisu suojaa toisaalta<br />
asuntojen omia pihoja, mutta mahdollistaa samalla tontin<br />
keskelle yhteisöllisen ja aurinkoisen yhteispihan. Jokaisen<br />
asunnon yhteydessä on autokatos ja kylmä irtaimistovarasto.<br />
Yhtiön yhteiset tekniset tilat sijoittuvat Puutarhatietä<br />
vasten piharakennukseen ulkopysäköintipaikkojen<br />
viereen. Rakennuksen ja pihan välittävänä elementtinä toimii<br />
yhtenäisen vesikaton alla sijaitseva suojaisa, sisäänvedetty,<br />
lasitettavissa oleva parveke.<br />
Pihalla säilytetään olemassa oleva avokallio, jonka kainaloon<br />
oleskelualueet sijoitetaan”, suunnittelijat kuvailevat.<br />
Kuva: Outi Törmälä Havainnekuva: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy<br />
19
20<br />
Rööperinranta rakentuu<br />
rohkean rosoisesti<br />
Hietalahden historialliselle telakka-alueelle visioitiin<br />
tulevaisuuden muotoa <strong>Skanska</strong>n ja Helsingin<br />
kaupunkisuunnitteluviraston järjestämässä<br />
kansainvälisessä suunnittelukilpailussa.<br />
Voittajaksi valikoitui Living Harbour<br />
-niminen ehdotus Tanskasta.<br />
H<br />
ietalahden telakka on Helsingin keskustaalueen<br />
viimeisiä varhaisen teollisuuden muovaamia<br />
ympäristöjä. Alueen yli satavuotinen<br />
teollisuuskäyttö on kuitenkin päättynyt. Nyt<br />
siitä kehitetään kantakaupungin kohtaamispaikkaa,<br />
jossa yhdistyvät kulttuuri, asuminen, työ ja vapaa-aika.<br />
Entiseen telakkarantaan eli niin kutsuttuun Rööperinrantaan<br />
etsitään uutta eloa hotellilla ja designliikkeitä<br />
sisältävällä uudisrakennuksella. Alueelle on<br />
hahmoteltu myös kaksi uutta asuinkorttelia, ja samalla<br />
Teksti: Tiina Tikander<br />
Valokuva: Jyrki Vesa<br />
alueen vanhoille, säilytettäville teollisuusrakennuksille<br />
ideoidaan uusiokäyttöä. Alueen suunnittelu on käynnistymässä<br />
ja ensimmäisten asuintalojen rakentamisen<br />
on alustavasti arvioitu alkavan vuonna 2013.<br />
Telakka-alue herää henkiin<br />
Rööperinrantaa kehittävät yhdessä <strong>Skanska</strong>, Helsingin<br />
kaupunki ja Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n konkurssipesä.<br />
Telakka-alueen uudistamisessa tuntuu myös<br />
tanskalaisten arkkitehtien kädenjälki. Voittoisan Lund-<br />
”Tarkoituksena on muovata alueesta monimuotoinen kaupunkikes
Havainnekuva: Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S<br />
arkkitehdit Henrik Schmidt<br />
ja Erik Frandsen pitivät<br />
innostavan työpajan Helsinginkaupunkisuunnitteluviraston<br />
Kirsi Rantamalle<br />
(vas.) sekä <strong>Skanska</strong> Kotien<br />
Satu Ryynäselle ja Hille<br />
Kaukoselle.<br />
gaard & Tranberg Arkitekter A/S -toimiston kanssa<br />
onkin jo käynnistetty jatkotyöstö alueen suunnittelusta.<br />
”Suunnitelma tehdään kaavaluonnoksen pohjaksi, ja se<br />
valmistuu kesäkuussa. Tämä todettiin tarpeelliseksi,<br />
koska kilpailun voittanut työ tarvitsi vielä varsin paljon<br />
jatkokehittämistä”, kertoo <strong>Skanska</strong>n projektijohtaja<br />
Tapio Parviainen.<br />
Parviaisen mukaan Rööperinrannan teollisuusympäristö<br />
tarjoaa mielenkiintoisen kokonaisuuden eri<br />
aikakausina syntyneitä kerrostumia, joita voi rohkeasti<br />
yhdistellä. ”Entiseen teollisuusalueen uudistamiseen<br />
sopii rohkea ote. Kun uutta ja vanhaa yhdistää kainostelematta,<br />
näkyviin jää myös jälkiä alueen teollisesta<br />
historiasta ja sille tyypillisestä rosoisuudesta”, luonnehtii<br />
Parviainen.<br />
”Tanskalaistoimiston Living Harbour -työ antaa<br />
hyvän pohjan alueen asemakaavan laadinnalle,<br />
vaikka paljon jatkosuunnittelua vielä toki tarvitaan”,<br />
arvioi Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Kirsi<br />
Rantama. Nimistötoimikunta on ehdottanut alueen<br />
työnimeksi Rööperinrantaa, ja asemakaavamuutoksen<br />
on tarkoitus sinetöidä nimiehdotus vielä tämän vuoden<br />
aikana.<br />
Kivijalkana kestävä kaupunkikehitys<br />
Ympäristövastuullisuus vaikuttaa vahvasti Rööperinrannan<br />
kehittämisessä. Arkkitehdit Henrik Schmidt ja<br />
Erik Frandsen Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S<br />
-toimistosta näkevät Rööperinrannan uniikkina kaupunkitilana.<br />
Vanha punatiili sävyttää vahvasti rantaa<br />
myös tulevaisuudessa.<br />
“Kestävä kaupunkikehitys on oikeastaan koko alueen<br />
kehittämisen kivijalka. Tarkoituksena on muovata<br />
alueesta monimuotoinen kaupunkikeskus, joka yhdistää<br />
erilaisia toimintoja asumisesta liiketoimintaan”,<br />
kuvailee Frandsen Rööperinrantaa. Hänen mukaansa<br />
aluetta kehitetään sosiaalisesti kestävällä tavalla.<br />
Jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota<br />
hotellin kokoon suhteessa ympäristöön, julkisiin ulko-<br />
tiloihin sekä asuinkortteleiden suunnitteluun. ”Rööperinranta<br />
sijaitsee aivan Helsingin kaupungin ytimessä.<br />
Alueelle on tarkoitus lisätä julkisen tilan elementtejä<br />
ja kytkeä jo olemassa oleva rakennuskanta luontevasti<br />
uudistuksiin. On myös tärkeää, että merellisyys ja<br />
sataman elementit tuntuvat suunnittelussa”, arkkitehdit<br />
hahmottelevat.<br />
”Myös nykyisin alueella olevat rakennukset on<br />
liitettävä sujuvasti osaksi aluetta. Meidän on varmistettava<br />
esimerkiksi se, että päivänvalo pääsee rannasta<br />
nykyisiin rakennuksiin”, Schmidt lisää.<br />
Ympäristötehokkaista ratkaisuista arkkitehdit nostavat<br />
esiin hotelliin suunnittelut ratkaisut. ”Hotellin lasikuorta<br />
suojaa kupariverkko, mikä vähentää kesäisin hotellin viilennystarpeita”,<br />
tanskalaisarkkitehdit valottavat.<br />
Parviainen kertoo, että parhaillaan tutkitaan myös<br />
eri vaihtoehtoja pysäköinti- ja huoltotilojen järjestämiseen<br />
maan alle. ”Ajoyhteydet kellariin ovat tarkastelussa”,<br />
Parviainen sanoo. ”Myös vanhan messinkivalimorakennuksen<br />
kunnostaminen ja palauttaminen<br />
korkeaksi tilaksi hotellin sisäänkäynniksi on yksi mahdollisuus,<br />
jota tarkastellaan”, hän jatkaa.<br />
Rööperinranta on rock<br />
Rööperinranta on tarkoitus kytkeä vahvasti myös<br />
musiikkikulttuuriin. Suunnitelmissa siintää, että Elävän<br />
musiikin yhdistys ELMU ry siirtäisi toimintansa<br />
keikkapaikka Nosturin tiloista uudistettavaan Konepajahalliin<br />
ja sen yhteyteen tuleviin tiloihin.<br />
Kun tanskalaisilta arkkitehdeiltä kysyy, miltä Rööperinrannassa<br />
näyttää kymmenen vuoden kuluttua,<br />
voi tuntea Rööperinrannan rytmin. ”Kun kävelemme<br />
Rööperinrannassa kymmenen vuoden päästä, ympärillä<br />
sykkii urbaani kaupunkielämä – musiikkia ja taidetta<br />
sekä kiinnostavia koteja. Houkuttelevat liikkeet<br />
kutsuvat ostoksille ja loistava hotelli tarjoaa mahdollisen<br />
tasokkaaseen yöpymiseen. Rööperinrannassa paikalliset,<br />
vieraat ja turistit voivat nauttia elämästä meren<br />
äärellä.”<br />
kus, joka yhdistää erilaisia toimintoja asumisesta liiketoimintaan.”<br />
21
22<br />
Tekstit: Merja Haverinen ja Lahden Talot Oy<br />
Kuvat: Jyrki Vesa<br />
Huipputodi<br />
Keväällä valmistuneet kaksi vuokrakerrostaloa<br />
Lahden Lanssikadulla ansaitsevat edistyksellisen<br />
rakentamisen huipputodistuksen muun<br />
muassa siksi, että<br />
• ne ovat ensimmäiset matalaenergiakerrostalot<br />
kaupungissa<br />
• niiden lämmitys ja viilennys perustuvat<br />
valtaosin maalämpöön<br />
• talojen ilmanvuotoluku on 0,5<br />
ja sisäilmaluokka S1<br />
• talot valmistuivat etuajassa ja<br />
virheettöminä.
stus<br />
Teksti: Merja Haverinen / Ari Selander<br />
Kuvat: Jyrki Vesa<br />
Lahden Lanssikadun kaksi vuokrakerrostaloa ovat<br />
parasta A-energialuokkaa. Talot säästävät energiaa<br />
30–40 prosenttia tavanomaiseen kerrostaloon<br />
verrattuna.<br />
Jos ovat poikkeuksellisia talojen energiankulutusluvut,<br />
sitä samaa ovat myös talojen energianlähteet.<br />
Talojen lämmityksen ja jäähdytyksen energiantarpeesta<br />
noin 95 prosenttia tuottavat maalämpöpumput.<br />
Suomessa on tähän saakka rakennettu vain muutama<br />
maalämpöä hyödyntävä kerrostalo. Loput viisi prosenttia<br />
energiantarpeesta tuottavat katoilla olevat aurinkokerääjät.<br />
Lisäksi aurinkokerääjillä saadaan keväästä<br />
syksyyn noin puolet lämpimän käyttöveden vaatimasta<br />
energiasta. Talojen energiansäästöä lisää edistynyt tulo-<br />
ja poistoilmajärjestelmä, jossa on tehokas lämmön<br />
talteenotto.<br />
Kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön Lahden<br />
Talot Oy:n talojen sijainti on ihanteellinen talojen energiatalouden<br />
kannalta. Aurinko lämmittää lähes koko<br />
päivän etelään ja lounaaseen avautuvaa tonttia. Talojen<br />
takana oleva jyrkkä rinne taas suojaa pohjoistuulelta ja<br />
muodostaa tontille oman mikroilmaston.<br />
Odotuksiakin tiiviimpiä<br />
Lanssikadun talojen matalat energiankulutusluvut ovat<br />
ennen muuta poikkeuksellisen tiiviin ulkovaipan ansiota.<br />
Talojen urakkaohjelmassa tavoitteeksi asetettiin<br />
ilmanvuotoluku 1, kun normiluku urakan aloitusvaiheessa<br />
vuonna 2009 oli 2. Tehtyjen mittausten mukaan<br />
rakentamisessa päästiin peräti lukuun 0,5. Suomen<br />
uusien talojen normiluku on 1,5.<br />
Tiiviin ulkovaipan lisäksi talojen energiatehokkuutta<br />
parantavat ulkoseinien sekä ylä- ja alapohjan oikeat<br />
lämmöneristemäärät sekä tavallista paremmin eristävät<br />
ovet ja ikkunat.<br />
Talojen paikalla muurattuja julkisivuja hallitsevat<br />
lähes 2,5 metriä syvät lasitetut parvekkeet. Ratkaisu<br />
säästää talvella lämmitysenergiaa ja edistää kesällä<br />
asuntojen viilentymistä. Kussakin asunnossa on oma<br />
Lahden ensimmäisten matalaenergiakerrostalojen tekniikat<br />
ja kokemukset ovat siirtyneet sujuvasti naapuritontille,<br />
jonne nousee uusi, joskin pienempi matalaenergiakerrostalo.<br />
Myös tämän talon pääurakoitsijana on <strong>Skanska</strong>.<br />
23
Lanssikadun matalaenergiatalot Lahdessa:<br />
• tilaajana Lahden Talot Oy<br />
• kaksi 5-6-kerroksista taloa, joissa yhteensä<br />
56 vuokra-asuntoa<br />
• säästävät energiaa 30–40 prosenttia<br />
verrattuna normaaleihin kerrostaloihin<br />
• energian kulutusta minimoitu normaalia<br />
tiiviimmällä ulkovaipalla, vaipan eristeratkaisuilla,<br />
paremmin eristävillä ikkunoilla<br />
ja parvekeovilla<br />
• lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden<br />
tuottamiseen käytetään maalämpöä ja<br />
aurinkoenergiaa<br />
• kesäaikainen viilennys toteutetaan<br />
maaviileällä<br />
• rakentaminen alkoi marraskuussa 2009<br />
ja kiinteistö luovutettiin asiakkaalle<br />
maaliskuun alussa 2011.<br />
lämmönsäätönsä. Myös talojen hissit kuluttavat tuntuvasti<br />
vähemmän energiaa kuin perinteiset hissit ja niiden<br />
jarrutusenergia saadaan suureksi osaksi siirrettyä<br />
takaisin talon sähköverkkoon.<br />
Teknisten järjestelmien ja ratkaisujen ohella talojen<br />
hyviin energiatehokkuuslukuihin on vaikuttanut<br />
ratkaisevasti itse rakentamisen onnistuminen. ”Rakennukset<br />
on toteutettu erinomaisesti”, Lahden Talojen<br />
kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen kiteyttää.<br />
Hyvä sisäilma houkuttaa<br />
Lanssikadun asuntojen varsinaiseksi houkuttimeksi<br />
osoittautui yllättäen jo hakemusvaiheessa asuntojen<br />
hyvä sisäilma. Sekin on paras mahdollinen. Sisäilmaluokka<br />
on S1 eli uudiskohteiden normeja parempi.<br />
”Näin hyvän tuloksen saavuttamiseksi kaikki talotekniset<br />
järjestelmät ja yksityiskohdat pitää huomioida<br />
erittäin tarkasti”, Lanssikadun talojen vastaavana mestarina<br />
ollut Tero Mattila toteaa.<br />
Talojen ilmanvaihto on hyvin tehokas ja kesäaikaan<br />
asumismukavuutta parantavat tuloilman viilennys sekä<br />
maaviileän avulla toteutettu lattiaviilennys.<br />
Lanssikadun asuntojen hyvää ja terveellistä sisäilmaa<br />
on varmennettu myös kielloilla. Tupakointi on<br />
kielletty koko kiinteistön alueella, eikä lemmikkieläimiä<br />
saa tuoda asuntoihin.<br />
Uudenlaista rakennuttamisprosessia<br />
oppimassa<br />
Lahden Talot halusi rakennuttaa matalaenergiataloja<br />
niin ympäristön kuin kallistuvan energiankin näkökulmista.<br />
Mutta myös rakennuttamisen kehittäminen<br />
oli keskeisesti mukana. ”Halusimme uudistaa itse<br />
rakennuttamisprosessia. Kokosimme heti alkuun eri<br />
alojen asiantuntijoita yhteisiin suunnittelukokouksiin.<br />
Asiantuntijoihin kuului muun muassa talotekniikan<br />
24<br />
asiantuntijoita, rakennusvalvonnan virkamiehiä, suunnittelijoita,<br />
tavarantoimittajia, yritysten edustajia sekä<br />
yliopiston tutkijoita”, Eero Lukkarinen kertoo. Projektissa<br />
oli suurena apuna Lahden Tiede- ja yrityspuiston<br />
panostus.<br />
Lahden Talot teetti asiantuntijoiden opastamana<br />
esimerkiksi mallielementin, jonka avulla kokeiltiin<br />
muun muassa ikkunoiden asennusta, luotettavaa ikkunoiden<br />
tiivistämistapaa, elementin eristeiden asennusta<br />
sekä muuraustekniikkaa.<br />
”Rakennuksiin tuli paljon uusia rakenneratkaisuja,<br />
joiden toteutus sujui mallikkaasti ja ennätysajassa”,<br />
Lukkarinen kiittelee. ”Ehdimme jopa koeajaa lämpölaitteistoja<br />
kuukauden ajan, ennen kuin asukkaat<br />
muuttivat taloon.”<br />
”pystyimme toteuttamaan<br />
useita uusia matalaenergiarakentamisenratkaisuja<br />
odotettuakin paremmin<br />
tuloksin”, Lahden Talojen<br />
kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen<br />
kiteyttää.<br />
Vastaava mestari Tero<br />
Mattila tietää, että eristepaksuudet<br />
ovat matalaenergiataloissa<br />
aivan eri<br />
luokkaa kuin normaaleissa<br />
kerrostaloissa.
Energia<br />
Hiilijalanjälki<br />
Materiaalit<br />
Vesi<br />
Kohti syvänvihreää<br />
<strong>Skanska</strong>lla on nyt uusi kehitystyökalu, joka ohjaa sen ympäristötehokasta<br />
suunnittelua ja rakentamista: <strong>Skanska</strong>n väripaletti.<br />
<strong>Skanska</strong>n väripaletin avulla on helppo havainnollistaa sitä, mitä ympäristötehokkuus<br />
<strong>Skanska</strong>ssa tarkoittaa ja mihin kohtaan väripaletin asteikolla kukin projekti sijoittuu.<br />
”Väripalettia voi käyttää, kun keskustelemme asiakkaamme kanssa siitä, mitä tavoitteita<br />
asetamme yhteisessä projektissamme. Paletti kertoo, miten haluamme rakentaa – ei<br />
vain siitä, miten rakennamme nyt”, <strong>Skanska</strong> Oy:n Sustainability Manager Kaisa Kekki kuvailee.<br />
Väripalettiin on valittu neljä ympäristötehokkuuden osa-aluetta: energia, hiilijalanjälki,<br />
materiaalit ja vesi. Nämä neljä osa-aluetta tarjoavat rakennusalan yrityksille parhaat mahdollisuudet<br />
edistää ympäristötehokkuutta.<br />
Väripaletista on kaksi versiota: toinen talonrakennuksen ja toinen infrarakentamisen<br />
projekteille. Hiilijalanjäljen ja materiaalien osalta paletit ovat samanlaiset.<br />
<strong>Skanska</strong>n väripaletti<br />
Määräysten<br />
mukainen<br />
Noudatetaan paikallisia<br />
rakennusmääräyksiä ja<br />
-standardeja<br />
Määräyksiä<br />
parempi<br />
projekti on paletin asteikolla vihreä, kun kaksi osa-aluetta neljästä on viranomaismääräyksiä parempi.<br />
projekti on syvänvihreä, kun kolme kuudesta osa-alueesta on syvänvihreiden määritelmien *) mukainen.<br />
”Tulevaisuuden suuntana<br />
on syvänvihreä<br />
rakentaminen”, Kaisa<br />
Kekki summaa.<br />
Tulevaisuutta<br />
ennakoiva<br />
Vanilja Vihreä Syvänvihreä<br />
Primäärienergian<br />
nettokulutus nolla<br />
Rakentamisen<br />
hiilijalanjälki<br />
lähes nolla<br />
Vain ympäristötehokkaita<br />
materiaaleja<br />
Vain turvallisia<br />
materiaaleja<br />
Nolla kiloa<br />
rakennussekajätettä<br />
Puhtaan<br />
veden käyttö<br />
minimoitu<br />
*) Syvänvihreät määritelmät on esitetty <strong>Skanska</strong>n väripalettiesitteessä. Voit tilata sen osoitteesta tiina.tikander@skanska.fi<br />
25
26<br />
Teksti: Sirkka-Liisa Salmela<br />
Kuva: Johanna Kokkola<br />
Länsikatu 15 on<br />
Joensuun ykkösosoite<br />
Joensuun tiedepuiston perustaminen 20 vuotta sitten on osoittautunut menestykseksi. Erityisesti kaupungin<br />
elinkeinopolitiikan työkaluna Tiedepuisto-yhteisö on ollut tehokas. Ensi vuoden alkuun mennessä kaupungin<br />
ykkösosoitteeseen Länsikadulle mahtuu jälleen lisää yrityksiä.<br />
Perustamisensa aikoina Tiedepuiston<br />
toimintaan ei Joensuussa<br />
varauksetta uskottu. Olipa sellaisiakin<br />
tahoja, jotka toivoivat<br />
hankkeen kariutuvan. Toisin on kuitenkin<br />
käynyt. ”Yhtiön talous on kunnossa<br />
kovasta investointitahdista huolimatta”,<br />
Joensuun kaupungin liiketoimintajohtaja<br />
Heikki Soininen iloitsee.<br />
Soininen on ollut tiiviisti mukana<br />
Joensuun Tiedepuiston rakentamis- ja<br />
kehitystyössä alusta lähtien. Kaupunki<br />
on yhtiön merkittävin omistaja.<br />
Muita omistajia ovat Pohjois-Karjalan<br />
maakuntaliitto, Joensuun Yliopiston<br />
tukisäätiö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä,<br />
Itä-Suomen Yliopisto sekä<br />
Finnvera.<br />
Yksityisen elinkeinoelämän ja julkishallinnon<br />
toimintojen alueellistaminen<br />
ja palvelukeskusten perustaminen on<br />
ollut ripeää eri puolilla Suomea. Soininen<br />
arvioi, että ellei Joensuussa olisi<br />
ollut tarjolla Tiedepuiston toimitiloja,<br />
merkittävä osa näistä työpaikoista olisi<br />
jäänyt saamatta.<br />
”Kokemuksen kautta kasvanut osaaminen ja toimi
”Tervetuloa osaamisen ja kasvun kärkiyhteisöön!”, Joensuun<br />
Tiedepuiston asiakkuuspäällikkö anna-Maija Kivi ja Joensuun<br />
kaupungin liiketoimintajohtaja Heikki Soininen toivottavat.<br />
JOENSUUN TiEdEpUiSTO Oy<br />
Tilat yli sadalle yritykselle<br />
Yritysten lisäksi tiloja Itä-Suomen<br />
yliopistolla sekä Pohjois-Karjalan<br />
ammattikorkeakoululla<br />
Noin tuhat asiantuntijaa<br />
ja tuhat opiskelijaa<br />
Tiloja tällä hetkellä 33 000 neliötä<br />
Rakenteilla oleva 4-vaihe tuo lisätilaa<br />
yli 5 600 neliötä, <strong>Skanska</strong>n<br />
rakentama uusin laajennus valmistuu<br />
vuoden 2012 alkuun mennessä.<br />
Toteuttamisessa kiinnitetään erityishuomiotaenergiatehokkuuteen<br />
ja sisäilman laatuun.<br />
Laajennusosaan pyritään kokoamaan<br />
samaan osoitteeseen yrityksiä<br />
palvelevat tahot: Joensuun<br />
Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy,<br />
Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus,<br />
Pohjois-Karjalan yrittäjät, Joensuun<br />
Yrityskiinteistöt Oy ja TE-toimisto.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
www.carelian.fi<br />
Käyttöliittymä yrityksiin<br />
Vielä 1990-luvulla keskusteltiin Joensuussakin<br />
ponnekkaasti siitä, voiko<br />
yliopisto lähteä tekemään soveltavaa<br />
tutkimusta yrityksille. Nyttemmin<br />
Joensuun Tiedepuistosta on kasvanut<br />
kaivattu välittäjäorganisaatio – käyttöliittymä<br />
tutkimuksesta ja koulutuksesta<br />
yrityksiin.<br />
”Tiedepuiston käytettävissä on laaja<br />
verkosto, jossa yhdistyvät osaaminen ja<br />
asiantuntijuus tutkimuksesta koulutukseen<br />
sekä elinkeinoelämään. Nämä kan-<br />
salliset ja kansainväliset verkostomme<br />
ovat asiakasyritystemme käytettävissä”,<br />
Soininen kuvailee.<br />
Tiedepuiston yhtenä merkittävänä<br />
vahvuutena hän mainitsee EU-rahoituksen<br />
tehokkaan kanavoinnin alueen<br />
elinkeinoelämän hyväksi. Koska hankkeet<br />
ovat aina määräaikaisia, jatkuvuus<br />
alueen kehittämiseen kumpuaakin<br />
yhteistyöstä ja ihmisten osaamisesta.<br />
”Tiedepuistosta on tullut erinomainen<br />
työkalu hanketyöskentelyyn. Oma henkilöstö<br />
on vuosien varrella harjaantunut<br />
tähän työhön. Kokemuksen kautta kasvanut<br />
osaaminen ja toimivat kontaktit<br />
ovat hyvin tärkeitä jatkoa ajatellen”.<br />
Harkitulla riskillä<br />
Joensuun Tiedepuiston yhtiömallissa<br />
sekä tilavuokrauksesta että asiantuntijapalveluista<br />
huolehtii kaupunki. ”Tiedepuisto<br />
on elinkeinopolitiikan työväline.<br />
Tarjoamme kehittyville yrityksille tilaa<br />
ja mahdollisen mukaanpääsyn erilaisiin<br />
kehityshankkeisiin. Tiedepuiston yrityshautomotoiminnan<br />
kautta tuemme<br />
uusien yritysten syntymistä ja ensimmäisten<br />
toimintavuosien aikaista kehittämistä”.<br />
Heikki Soininen kertoo.<br />
Kertyvät tilavuokratulot Joensuun<br />
kaupunki käyttää kedelleen yritystoiminnan<br />
kehittämiseen. Toimintamalli<br />
on mahdollistanut myös investointivaiheissa<br />
suuremman riskinoton; uutta<br />
tilaa on rakennettu etupainotteisesti ja<br />
tulevaisuuteen uskoen. Tiedepuiston<br />
tilojen käyttöaste on nyt 97 prosenttia.<br />
Kun rakenteille oleva nelosvaihe valmistuu,<br />
käyttöaste putoaa hetkeksi.<br />
”Kokemusten mukaan tilat täyttyvät.<br />
Tiedepuiston modernit tilat kaupungin<br />
keskustassa, erinomaiset palvelut ja toimivat<br />
yhteydet ja yhteisöllisyys – mistä<br />
voisikaan löytää paremman paikan”, Soininen<br />
kiteyttää.<br />
vat kontaktit ovat hyvin tärkeitä jatkoa ajatellen.”<br />
Kärkipaikka mielessä<br />
”Asuminen, palvelut, koulutus, työ, kilpailukyinen<br />
tonttipolitiikka ja kuntarajat ylittävä seudullinen yleiskaava.<br />
Nämä ovat aineksia, joista<br />
Joensuussa rakennetaan<br />
tulevaisuutta hyvällä yhteistyöllä”,<br />
Joensuun kaupunginjohtaja<br />
Kari Karjalainen summaa.<br />
Kaupunginjohtaja arvioi,<br />
että globalisaationkin trendi on<br />
ollut 74 000 asukkaan Joensuulle<br />
myönteistä, koska maantieteellisten<br />
välimatkojen merkitys<br />
on hävinnyt. Työllisyystilanne<br />
on parempi kuin vuosikausiin.<br />
Joensuu on muuttovoittoinen,<br />
väkeä tulee muulta<br />
Suomesta sekä ulkomailta.<br />
Samaan aikaan myös maakunnan<br />
reuna-alueiden muuttotappio<br />
on tyrehtymässä.<br />
”Perinteiset vahvat toimialat<br />
metalli ja metsä menestyvät<br />
yhä. Euroopan metsäpolitiikkaa<br />
johdetaan Joensuusta.”<br />
Uudempina toimialoina kaupunginjohtaja luettelee<br />
ICT:n, nanoteknologian ja esimerkiksi luonnonkuitukomposiitit.<br />
Eikä pidä unohtaa myöskään puhtaan<br />
ilman, veden ja ruoan työllistävää merkitystä. Monipuolisen<br />
elinkeinorakenteen lisäksi Karjalainen korostaa<br />
koulutuksen merkitystä menetystekijänä. ”Seudun<br />
koulutustarjonta ja yrityselämä tarpeineen ja mahdollisuuksineen<br />
kohtaavat täällä. Joensuun Tiedepuisto on<br />
hyvin konkreettinen kohtaamispaikka.”<br />
Menestyminen vaatii työtä ja myös kunnianhimoa.<br />
Kaupunginjohtaja ei tunnut kavahtavan kumpaakaan.<br />
Suomen yrittäjäystävällisimpien kaupunkien listauksessa<br />
Joensuu on sijoittunut kolmen–neljän parhaan<br />
joukkoon. ”Olemme asettaneet tavoitteeksi ykkössijan.<br />
Mikään ylivoimainen haaste se ei ole”, Karjalainen<br />
summaa.<br />
27
1 vuosi sitten<br />
28<br />
Kuvatut<br />
<strong>Skanska</strong>lla oli laajennusurakka rakentamassaan Hilton<br />
Helsinki-Vantaa Airport -hotellissa, kun kutsu kävi myös<br />
viereisen tornitalon uudistamiseen. Kutsun tuloksena<br />
Helsingin toisen World Trade Centerin, WTC Helsinki Airportin<br />
sisätilat ovat nyt uudistuneet perinpohjaisesti. Kutsujana<br />
oli Finavian tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj, joka<br />
vastaa tilojen vuokraamisesta ja kehittämisestä.<br />
Taloon on rakennettu lisää toimistotiloja ja kaikki tilat,<br />
kuten ylimmän kerroksen neuvottelutilat ja sisääntuloaula<br />
kokonaisuudessaan, henkivät kansainvälisen WTC-konseptin<br />
korkeaa laatua.<br />
Talossa on vielä vuokrattavia tiloja.<br />
Lisätiedot: juha.jaakola@lak.fi<br />
Kuva: Jukka-Pekka Juvonen<br />
!Koska WTC:n toimistotilat olivat normaalikäytössä<br />
Vesa<br />
muutostöiden aikana, melua aiheuttavat työvaiheet<br />
Jyrki<br />
ajoitettiin työajan ulkopuolelle. Kuva:
Kuva: Jyrki Vesa<br />
10 vuotta sitten<br />
Helsingin kaupungin rakennusvirasto julkisti kansainvälisen<br />
siltasuunnittelukilpailun, jonka lopullinen tulos on<br />
komeinta katseltavaa talvivalaistuksessa.<br />
Lähes 175 metriä pitkä ja 25 metriä leveä Crusellin<br />
vinoköysisilta yhdistää Helsingin Ruoholahden ja Jätkäsaaren<br />
välisen merenlahden. Silta on Jätkäsaaren uuden<br />
asuin- ja työpaikka-alueen länsisuuntainen pääväylä. Taaksepäin<br />
kallistettujen kannatinpylväiden eli pylonien ja epäsymmetrisen<br />
köysistön hallitseman sillan kansi on poikkeuksellisen<br />
ohut uudenlaisen arinarakenteen ansiosta.<br />
<strong>Skanska</strong> Infran pääurakoiman sillan suunnittelusta vastasi<br />
WPS Finlandin Pekka Pulkkinen.<br />
!Projektissa hyödynnettiin ja kehitettiin laaja-alaisesti<br />
tietomallinnettua (Building Information Modelling,<br />
BIM) suunnittelua ja toteutusta.<br />
2 vuotta sitten<br />
Kehäradan louhintatyöt olivat edenneet toiseen tunneliurakkavaiheeseen<br />
ja <strong>Skanska</strong> Infran kalliorakentamisen<br />
porukka aloitti Helsinki-Vantaan lentokentän uuden pääasemapaikan<br />
louhinnan kosteissa, hämärissä ja meluisissa<br />
oloissa.<br />
Kehärata alittaa lentokenttäalueen yhteensä kahdeksan<br />
kilometrin pituisessa kaksoistunnelissa. <strong>Skanska</strong> on<br />
urakoinut noin puolentoista kilometrin osuutta, jonka<br />
on määrä olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä.<br />
Lisäksi <strong>Skanska</strong> on louhinut neljä kuilua terminaalin läheisyyteen.<br />
!Kehäradan rakentajien turvallisuuden varmistamiseksi<br />
projektilla on yhteinen, täysipäiväinen työturvallisuuskoordinaattori.<br />
Kuva: Anders Portman<br />
29
30<br />
Kuvatut<br />
20 vuotta sitten<br />
Helsingin Vuosaaressa asui 14 000 ihmistä<br />
ja uusi Vuosaaren urheilutalon liikunta- ja<br />
uimahalli oli hyvin ajanmukainen. Nyt Vuosaaressa<br />
asuu lähes 38 000 ja liikunta- ja<br />
uimahalli on korjattu ja laajennettu jälleen<br />
ajanmukaiseksi.<br />
Vuosaaren Urheilutalo Oy:n tilaama ja<br />
<strong>Skanska</strong>n urakoima uudis- ja korjaushanke<br />
on Suomen mittavimpia uimahalli- ja liikuntakeskusten<br />
laajennuksia. Tilojen kokonaisala<br />
on 4 300 neliötä. Monipuolistuneiden<br />
kuntoilu-, allas- ja saunatilojen lisäksi<br />
keskuksessa on panostettu arjen estetiikkaan;<br />
näkymät esimerkiksi toisen kerroksen<br />
kahviosta ovat innostavat.<br />
!Rakentamisessa kiinnitettiin erityistä<br />
huomiota allasosaston ilmatiiviyteen.<br />
Kuvat: Matti A. Kallio
3 x väite<br />
Smailin kolmeen väitteeseen<br />
vastaa tällä kertaa taiteiden<br />
tohtori Tuula isohanni. Hän<br />
toimii Helsingin arabianrannantaidekoordinaattorina<br />
linkkinä taiteilijoiden,<br />
arkkitehtien ja rakennuttajien<br />
välillä. arabianrannassa<br />
on erityisesti<br />
panostettu taiteeseen,<br />
ja se on luonteva<br />
osa korkealaatuistaasuinympäristöä.<br />
Kuva Susa Junnola<br />
SMAIL VÄITTÄÄ, ETTÄ...<br />
1...taiteen integroimista rakennusprojekteihin hidastavat eniten<br />
asenteet taidetta kohtaan; insinöörivetoiset organisaatiot kokevat<br />
taiteen mukaan ottamisen hankaloittavan ja monimutkaistavan<br />
rakentamisen prosessia.<br />
Aivan oikea väite, mutta esimerkiksi Arabianrannan alueen asemakaavoittajilla<br />
oli niin paljon tuntemusta rakennusprosessista, että he vaativat alusta<br />
alkaen taidekoordinaattorin mukaan hankkeeseen. Arabianrannassa ei<br />
tuoda valmiita teoksia gallerioista tai taiteilijoiden ateljeista rakennuksiin,<br />
vaan kaikki teokset ovat uniikkeja ja ne tehdään rakentamisen aikana. Taidekoordinaattori<br />
pyrkii ratkaisemaan mahdolliset ongelmat etukäteen.<br />
2<br />
...taideinvestoinnit yleistyvät vasta, kun niiden rahalliselle<br />
panostukselle luodaan yksiselitteinen ohjeisto.<br />
Selvät säännöt pitää olla. Kun uudella asuinalueella määrätään<br />
jokin rahamäärä taidehankintoihin, esimerkiksi 10–30 euroa kerrosneliöltä,<br />
silloin se on sama alueen kaikille rakennuttajille.<br />
3<br />
...asukkaat ja toimitila-asiakkaat kokevat taidehankinnat<br />
neliöhintaa nostavana elitisminä.<br />
Tuota väitettä en ole kertaakaan kuullut Arabianrannassa ja olen<br />
toiminut täällä alueen rakentamisen alusta alkaen, jo yli 10 vuotta.<br />
Asukkaat kokevat taiteen tuovan erilaisuutta ja virikkeitä heidän asuinympäristöönsä.<br />
Taide toimii täällä pysyvänä osana kiinteistöä ja sen voi<br />
nähdä nostavan sen arvoa. Taiteen avulla voidaan korostaa rakennuksen<br />
muotokieltä ja se huomioi sijoituspaikan vaatimukset. Lisäksi olemme tuoneet<br />
taideteoksien kautta näkyviksi Arabian alueen historiaa, luontoa ja<br />
erilaisia tarinoita.<br />
Teos, Sotamaa Kivi ja Sotamaa Tuuli: Sirocco, 2010<br />
31
Elä tätä päivää<br />
ja löydä uusi kotisi osoitteesta<br />
www.skanska.fi /kodit<br />
<strong>Skanska</strong>n KotiTurva<br />
on lisäturva kodin<br />
hankintaan.<br />
KotiTurva helpottaa uuden kodin hankintaa<br />
KotiTurva on <strong>Skanska</strong>n tarjoama lisäetu, joka sisältyy uuden kodin hintaan. Tarjoamme asiakkaillemme<br />
edun aikavälillä 10.9.2010 - 9.9.2011. KotiTurva on käytännössä <strong>Skanska</strong>n ottama<br />
ryhmävakuutus, johon liitetään kaikki asunnon kodikseen ostavat yksityishenkilöt. Vakuutusmaksun<br />
maksaa <strong>Skanska</strong>. Haluamme tehdä kodin vaihtamisesta turvallista ja huoletonta. skanska.fi/kotiturva
Change language