SUOMEN - arkisto.gsf.fi

tenkin köyhiä kiilteestä ; punaisenvärisissä muunnoksissa on vaaleanpunainen
maasälpä (mikrokliini) vallitsevana.
Graniittien rakenne vaihtelee hieno- ja keskirakeisen välillä.
Keski- tai jotenkin karkearakeisia tummia graniitteja on esim . Korpijärven
N-puolisissa ja Vuotsijärven SE-puolisissa seuduissa Korpiselällä,
Luutalahden ja Öllölän kylissä Lounais-Ilomantsissa ja
Möhkön ruukin seuduilla Ilomantsin pitäjän itäosassa . Graniittien
pää-ainekset ovat täällä harmaa mikrokliini, harmaa tai kellertävänharmaa
samea ja lujasti muuttunut plagioklaasi, kvartsi, biotiitti,
muskoviitti, epidootti ja vähässä määrin sarvivälke . Sarvivälkerikkaissa
dioriittimaisissa muunnoksissa tavataan toisinaan kellertävänharmaan
tai vihreänharmaan oligoklaasin hajarakeita . Maasälpärakeet
ovat etenkin siellä, missä ne esiytyvät hajarakeina, muodoiltaan
särkyneitä, ja niiden kaksoisviirut taipuneita . Ne ovat hienorakeisessa
kvartsista, kiilteestä ja maasälpäsiruista muodostuneessa
perusmassassa (kuv. 2) . Biotiitti on kasautunut liuskeisuuden suuntaan
järjestyneiksi täpliksi . Rakoja ja luisupintoja kulkee ristiin
rastiin vuorilajin läpi, ja ne ovat täyttyneet sekundäärisesti muodostuneilla
mineraaleilla (kuten kiille, kvartsi, epidootti y . m .) . Graniitti
sisältää usein pitkulaisia tummia gneissiosia tai emäksisiä murtokappaleita,
jotka ovat vuorilajin kulkusuunnassa . Valkoisenharmaan
tai vaaleanpunaisen apliitin ja pegmatiitin suonia tavataan yleisesti .
Toinen tyypillisen harmaan graniitin alue on Kaakkois-Kiihtelysvaaralla
ja Luoteis-Tohmajärvellä nuorten liuskealueitten rajalla .
Graniitin maasälpä on täällä pää-asiallisesti vihreänharmaata oligoklaasia.
Vanhoissa graniiteissa yleensä tavattavat raot ja l uisupinnat
lävistävät joka suuntaan vuorilajia .
Tyypillistä punaista vanhaa graniittia on Kutsunvaaran
kylässä Pohjois-Tohmajärvellä, josta se ulottuu N suuntaan Kiihtelysvaaran
Oskolan kylään . Graniitti on karkearakeista, rapautuneessa
pinnassa vaaleanpunaista tai harmaanvalkoista ja heikosti
liuskeista N-S suuntaan . Punainen maasälpä (mikrokliini) on paikoin
muodostunut 1-1 .5 sm :n pituisiksi ja 0 .5 sm :n levyisiksi Karlsbaderkaksoiskiteiksi
pyöristyneine särmineen . Kiteet ovat järjestyneet
pitkittäin vuorilajin kulkusuuntaan ja itse vuorilaji on huomattavan
puhdasta gneissis ulk eumista .
Porfyyrigraniitteja. Tasarakeiset graniitit muuttuvat
monessa kohden puhtaiksi porfyyrigraniiteiksi . Hajarakeet ovat harmaanvalkoista,
vaaleanharmaata tai punertavaa mikrokliinia samoine
muotoineen ja esiytymistapoineen, kuin yllä mainittiin . Niissä nähdään
sisäänkasvaneita kiillesuomuja ja kvartsirakeita . Hajarakeitten suuruus
vaihtelee 1 ja 4 sm :n välillä pituudeltaan . Hyvin paineliuskei-