katso raportti - Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry
katso raportti - Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry
katso raportti - Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MATKARAPORTTI ELINKEINOTALOUSMATKA<br />
HOLLANTIIN 3 – 10 huhtikuu 2011<br />
ETELÄ - KARJALAN<br />
KALATALOUSKESKUS RY<br />
<strong>Etelä</strong>-<strong>Karjalan</strong> Kalatalouskeskus <strong>ry</strong><br />
Lappeenranta<br />
Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston ( EKTR ) rahoittama<br />
- EU investoi kestävään kalastukseen -–
SISÄLTÖ<br />
YHTEENVETO<br />
SUMMARY<br />
SAMENVATTING<br />
1. Hankkeen nimi ja numero<br />
2. Matkan tarkoitus<br />
3. Matkan toteuttaja<br />
4. Matkan osallistujat<br />
5. Hollannin yhteistyökumppanit<br />
6. Matka<strong>raportti</strong><br />
6.1. Menopäivä (su 3.4.11)<br />
6.2. Vierailu Zeelandin läänin rapu-, osteri-, simpukka- ja kalaviljelmiin (ma 4.4.11)<br />
6.2.1. Vierailu piikkikampelaviljelylaitokseen Seafarm Kamperland<br />
6.2.2. Vierailu kalanviljelylaitokseen Neeltje Jans (simpukkaviljelmät)<br />
6.2.3. Selostus rapukulttuurista ja rapukaupasta Zeelandissa ja ravustusretki<br />
veljekset Van de Kreeken kanssa Veerse Meer järvelle<br />
6.2.4. Vierailu Verwijssin Rapupuistossa, Yerkessä<br />
6.2.5. Vierailu osteri- ja rapuvälittijän De Meulemeester luona, Yersekessä<br />
6.2.6. Vierailu äyriäis- ja simpukkakauppiaalla Le Petit Pecheur Yersekessä<br />
6.3. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto, Produktschap Vis ja Scheveningen<br />
kalasatama (ti 5.4.11)<br />
6.3.1. Vierailu Produktschap Vis, Rijswijk, Haag.<br />
6.3.2. Vierailu Scheveningen kalatukku ja kalasatama<br />
6.3.3. Vierailu WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa<br />
6.3.4. Vierailu Scheveningen kalasavustamo Roeleveld<br />
6.3.5. Vierailu sillin tukkukauppa Jac den Dulk en zonen<br />
6.3.6. Vierailu kalakauppa ja -ravintola Simonis, Scheveningen<br />
6.4. Tutustuminen IJsselmeer järven sisävesikalastukseen ja kalatukkukauppaan (ke 6.4.11)<br />
6.4.1. Vierailu IJsselmeer- ja muiden sisäjärvien kalatukkukauppaan Urk<br />
6.4.2. Vierailu Hindeloopen satama<br />
6.4.3. Sisävesikalastusta kahdella kalastuslaivalla IJsselmeer järvellä<br />
6.5. Tutustuminen Pohjois – Hollannin Wad – meren kalastus- ja luontomatkailuun,<br />
Den Oeverin kalatukkukauppaan ja ammattikalastustarvikeyritykseen (to 7.4.11)<br />
6.5.1. Vierailu Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin<br />
6.5.2. Vierailu Jan Rotgansin luontomatkailuyritys<br />
6.5.3. Den Oeverin kalatukkukauppavierailu<br />
6.5.4. Vierailu ammattikalastustarvikeyritys CIV Den Oever
6.6. Vierailu IJmuidenin kalastussatamassa ja kalatukkukaupassa ja Hollannin<br />
kalastustutkimuslaitoksessa IMARES: ssa (pe 8.4.11)<br />
6.6.1. Tutustuminen IJmuiden kalasatamaan ja kalatukku<br />
6.6.2. Esitys Pefa:n Elektroninen kansainvälinen kalatukku – toiminta<br />
6.6.3. Vierailu kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevliet<br />
6.6.4. Vierailu Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES<br />
6.6.6. Vierailu valtameren troolikalastusalus<br />
6.7. Tutustuminen rantakalastajakylään Egmond aan Zee (la 9.4.11)<br />
6.7.1. Vierailupaikallinen Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KNRM)<br />
6.7.2. Vierailu Egmond aan Zee majakka ja ja 1800-luvun rantakalastusveneeseen<br />
6.7.3. Tutustuminen paikallisiin rantakalastajat, kalastus- ja savustusmenetelmät<br />
6.8. Paluupäivä (su 10.4.11)<br />
7. Hankkeen toteutuneet kustannukset<br />
LIITTEET<br />
Liite 1. Hollannin kartta, vierailukohteet ja matkareitit<br />
Liite 2. Lehtijutut<br />
Liite 3. Yhteystiedot Hollannin vierailukohteet
YHTEENVETO<br />
Viikon aikana kävimme tutustumassa koko Hollannin kalastussektoriin. Matkalla tutustuimme Hollannin<br />
elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakauppaan (Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jatkojalostukseen,<br />
vientiin sekä tuontiin, kalan-, ravun- ja simpukan viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalatutkimukseen<br />
ja kalastuspolitiikkaan. Matkalle osallistui 23 Itä-Suomen kalatalousalueen yrittäjää ja kalatalousasiantuntijoita.<br />
Matkan toteuttaja oli <strong>Etelä</strong> – <strong>Karjalan</strong> <strong>kalatalouskeskus</strong> <strong>ry</strong>.<br />
Aloitimme varsinaisen ohjelman maanantaina Zeelandin läänissä. Päivän aikana vierailimme piikkikampelan<br />
viljelylaitoksessa Seafarm ja simpukan viljelylaitoksessa Neeltje Jans. Teimme myös ravustusretken<br />
Veerse Meer – järvellä sekä vierailimme rapu-, äyriäis-, osteri- ja simpukkavälittäjien luona Verwijs Rapupuisto,<br />
De Meulemeester ja Le Petit Pecheur Yerseke.<br />
Tiistaina vierailimme Hollannin elinkeinokalastusliitossa Haagissa ja Scheveningen kalasatamassa. Iltapäivällä<br />
vierailimme Scheveningen kalatukussa, WG den Heijer kala-ja äyriästukkukaupassa, kalasavustamossa<br />
Roeleveld, sillitukkukaupassa Den Dulk ja kalakauppa ja ravintolassa Simonis.<br />
Keskiviikkona tutustuimme IJsselmeerjärven sisävesikalastukseen ja sisävesi kalatukkukauppaan Urkissa.<br />
Tutustuimme kuhan sertifiointi ’Zuiderzeezilver’ hankkeeseen ja teimme sisävesikalastusretken Stavoren<br />
satamasta Afsluitdijk –padolle.<br />
Torstaina olimme Pohjois-Hollannin läänissä ja tutustuimme Wad - meren kalastukseen, Kees Grootin<br />
sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin, Jan Rotgansin luontomatkailuyritykseen, Den Oeverin kalatukkukauppaan<br />
sekä ammattikalastustarvikeyritykseen CIV Den Oever.<br />
Perjantaina vierailimme IJmuidenin kalastussatamassa, kalatukkukaupassa sekä Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa<br />
IMARES. Tutustuimme myös Pefa:n Elektroniseen kansainväliseen kalatukku – toimintaan.<br />
Kävimme kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevlietin luona ja valtameren troolikalastusaluksessa Cornelis<br />
Vrolijk.<br />
Lauantaina tutustuimme kalastajakylä Egmond aan Zeehin, johon olimme majoittuneet viikon ajaksi.<br />
Kävimme Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KNRM), Egmond aan Zeen majakassa, 1800luvun<br />
rantakalastusveneessä sekä tutustuimme paikallisiin rantakalastajiin ja heidän kalastus- ja savustusmenetelmiin.<br />
Matkan aikana saimme runsaasti uusia ideoita, käytäntöjä, toimintamalleja sekä loimme uusia kontakteja.<br />
Suurimmat erot Hollannin ja Suomen kalastussektorilla ovat Hollannin suuremmat kalasaaliin volyymit ja<br />
asiakasmäärät sekä kalakantojen seuranta ovat päätöksen teon (sisäveden kalastuskiintiöt) pohjana. Logistiikka<br />
ja tukkukauppa ovat erittäin korkealla tasolla sekä vienti vetää ympäri maailmaa. Hollantilainen yrittäjyys<br />
ja verkostoituminen alalla ovat yleistä ja helppoa, koska välimatkat ovat lyhyet ja yhteistyö toimii. Ongelmat<br />
Hollannin kalastussektorilla liittyvät ylikalastukseen, jonka takia ammattikalastajat joutuvat lopettamaan<br />
toimintansa. Vesistöjen ympäristöongelmat ovat myös Hollannissa yleisiä. Suomessa tilanne on<br />
päinvastainen. Kuten Itä-Suomen kalatalous<strong>ry</strong>hmän aktivaattori Pekka Sahama totesi Hollannin kalastuslehden<br />
’Visserijbladin’ haastattelussa ”Suomessa on liikaa kalaa ja liian vähän kalastajia” (<strong>katso</strong> liite 2).<br />
Haluaisimme kiittää kaikki hollannin yhteistyökumppanit ja yritykset niitten ajasta, innostusta ja hollantilainen<br />
vieraanvaraisuus ja avoimuus, joita olemme saaneet!<br />
Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama. - EU investoi kestävään kalastukseen -
SUMMARY<br />
During our one week excursion we visited the Dutch fishing sector. We got acquainted with the Dutch professional<br />
fisheries (inland and marine), the fishing trade, the Dutch fish auction system, fish processing,<br />
crayfish and shellfish farming, fish tourism, fisheries research and fisheries policy. Twenty three fisheries<br />
entrepreneurs and experts from the Eastern Finland Fishe<strong>ry</strong> group participated in the trip. The trip was<br />
organized by the South – Karelian Fisheries Centre.<br />
On Monday we visited the province of Zeeland. We visited the burbot fish farm ‘Seafarm’, the blue mussel<br />
farm Neeltje Jans and crayfish, crustaceans, oysters and shellfish dealers Verwijs Crayfish Park, De Meulemeester<br />
and Le Petit Pecheur in Yerseke. We also had a boat trip with a crayfish fisherman at the lake<br />
Veerse Meer.<br />
On Tuesday we visited the Dutch Fish Product Board in The Hague and the fishing harbor and fish auction<br />
in Scheveningen We visited fish and crustacean dealer WG den Heijer, fish smokehouse Roeleveld,<br />
North Sea herring dealer Den Dulk and fish shop and restaurant Simonis.<br />
On Wednesday, we visited the inland fisheries fish auction of Urk. We learned about the lake IJsselmeer<br />
fisheries and the zander fisheries certification "Zuiderzeezilver 'project. We also had a boat trip with a local<br />
professional fisherman from the port of Stavoren to the Afsluitdijk.<br />
On Thursday we were in the province of North Holland. We visited the harbor of Den Helder, Willemsoord.<br />
We got acquainted with Kees Groot’s mussel larvae catch project and we had a boat trip at the<br />
Waddensea with the nature and fishing based tourism company of Jan Rotgans. In the afternoon we visited<br />
the fishing harbor of Den Oever and the professional fishing equipment store CIV.<br />
On Friday we visited the fishing harbor of IJmuiden and the Dutch Fisheries Research Centre IMARES.<br />
We got acquainted with the PEFA internet fish auction system. We visited Seafood Parlevliet and the Atlantic<br />
pelagic fishing trawler ‘Cornelis Vrolijk’.<br />
On Saturday we visited the fishing village of Egmond aan Zee, where we had stayed for a week. We went<br />
to the Royal Dutch Lifeboat Institute (KNRM), the lighthouse, an 1800s beach fishing boat, and we visited a<br />
local fisherman who showed us his fishing and fish smoking methods.<br />
During the trip, we got a lot of new ideas, practices, procedures and new contacts. The largest differences<br />
between the Netherlands and Finland in the fisheries sector are the higher volumes of fish catches<br />
and customer numbers. Logistics and wholesale trade and exports are at a ve<strong>ry</strong> high level. Dutch entrepreneurship<br />
and networking in the field is common and easy, because the distances are short, and cooperation<br />
seems to work. Problems related to the Dutch fishing sector are over-exploitation of fish stocks<br />
and the large amount of professional fishermen. Water quality problems are also common in the Netherlands.<br />
In Finland the situation is reversed. As the Eastern Fishe<strong>ry</strong> Group activator Pekka Sahama said in his<br />
interview in the Dutch Journal of Fisheries ‘Visserijblad’, "There are too many fish and too few fishermen in<br />
Finland" (see appendix 2).<br />
We would like to thank our Dutch partners for their time, their enthusiasm and the Dutch hospitality and<br />
openness that we have received!<br />
This project was partly funded by the European Fisheries Fund (EFF). - The EU investing in sustainable fisheries.
SAMENVATTING<br />
Tijdens onze excursie van een week bezochten we bijna de gehele Nederlandse visserijsector. We hebben<br />
kennis gemaakt met de Nederlandse beroepsvisserij (binnen- en zeevisserij), het Nederlandse visafslag<br />
systeem, de visverwerking, de viskwekerij, kreeften en schelpdierensector, het vistoerisme, het visserijonderzoek<br />
en het visserijbeleid. Drieëntwintig visserijdeskundigen en -ondernemers van de Oost-Finse Visserij<br />
Groep namen deel aan de reis. De reis werd georganiseerd door het Zuid - Karelische Visserij Centrum.<br />
Op maandag bezochten we de provincie Zeeland. We bezochten de tarbot kwekerij 'Seafarm', de mosselkwekerij<br />
Neeltje Jans en de kreeft-, schaaldieren-, oesters- en schelpdierenbedrijven Verwijs Kreeftenpark,<br />
De Meulemeester en Le Petit Pecheur in Yerseke. We hadden ook een boottocht met kreeftenvisser<br />
van de Kreeke op het Veerse Meer.<br />
Op dinsdag bezochten we het Productschap Vis in Rijswijk en de vissershaven en de visafslag van Scheveningen.<br />
We brachten een bezoek aan vis- en schaaldieren bedrijf WG den Heijer, visrokerij Roeleveld,<br />
haringbedrijf Den Dulk en visrestaurant Simonis.<br />
Op woensdag bezochten we de binnenvisserij-visafslag van Urk. We maakten kennis met de IJsselmeervisserij<br />
en het snoekbaarsvisserij certificeringsproject "Zuiderzeezilver '. We maakten ook nog een boottocht<br />
met beroepsvissersfamilie Bootsma vanuit Stavoren naar Kornwerderzand.<br />
Op donderdag waren we in de provincie Noord-Holland. We bezochten de haven van Den Helder en<br />
Willemsoord. We hebben kennis gemaakt met de mosselzaadinvaginstallatie van Kees Groot en hadden<br />
een boottocht op de Waddenzee met het visserij- en natuurtoerisme bedrijf van Jan Rotgans. In de middag<br />
bezochten we de vissershaven van Den Oever en het visserijbenodighedenbedrijf CIV.<br />
Op vrijdag bezochten we de vissershaven van IJmuiden en het Nederlands Visserij Onderzoeks Centrum<br />
IMARES. We hebben kennis gemaakt met het internet visafslag systeem van de PEFA. We bezochten Seafood<br />
Parlevliet en de pelagische visserij trawler 'Cornelis Vrolijk'.<br />
Op zaterdag bezochten we het oude vissersdorp Egmond aan Zee, waar we gedurende de hele week<br />
hadden overnacht. We bezochten de Koninklijke Nederlands Reddings Maatschappij (KNRM), de vuurtoren,<br />
de Egmondse bomschuit en een lokale visser die ons zijn visserij- en visrookmethoden liet zien.<br />
Tijdens ons bezoek hebben we veel nieuwe ideeën, werkwijzen en contacten opgedaan. De grootste<br />
verschillen tussen Nederland en Finland zie je met name in de grotere hoeveelheden vis en de grotere afzetmarkt<br />
in Nederland. Ook de logistiek, groothandel en export zijn op een zeer hoog niveau in Nederland.<br />
Het Nederlands ondernemerschap en de samenwerking tussen bedrijven lijkt goed te werken omdat afstanden<br />
kort zijn en netwerken al vele jaren bestaan. Problemen in de Nederlandse visserijsector zijn de<br />
overexploitatie van de visbestanden en de hoeveelheid beroepsvissers. Problemen met de waterkwaliteit<br />
komen ook veel meer voor in Nederland. In Finland is de situatie omgekeerd. Zoals de Oost-Finse visserijgroep<br />
activator Pekka Sahama zei in zijn interview met Visserijblad, "Er zijn te veel vissen en te weinig vissers<br />
in Finland" (zie bijlage 2).<br />
Bij deze willen wij al onze Nederlandse partners en bedrijven bedanken voor de tijd, het enthousiasme<br />
en de Hollandse gastvrijheid en openheid die wij hebben mogen ontvangen!<br />
Dit project is mede gefinancierd door het Europese Visserijfonds (EVF). - De EU investeert in duurzame visserij.
1. Hankkeen nimi ja numero<br />
Kalataloustutustumismatka Hollanti nro: 1000934.<br />
2. Matkan tarkoitus<br />
Matkan tarkoituksena oli tutustua Hollannin elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakauppaan<br />
(Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jatkojalostukseen ja vietiin/tuontiin, kalan, ravun ja simpukan<br />
viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalatutkimukseen ja kalastuspolitiikkaan. Matkan tavoite oli luoda uusia yhteistyöverkostoja<br />
ja oppia uusia ideoita, käytäntöjä ja toimintamalleja.<br />
3. Matkan toteuttajat<br />
Hakijaorganisaationa, hallinnoijana ja toteuttajana toimi <strong>Etelä</strong>-<strong>Karjalan</strong> <strong>kalatalouskeskus</strong> <strong>ry</strong>.<br />
Matkan järjestäjänä, oppaana ja tulkkina toimi Aarno Karels, <strong>Etelä</strong> – <strong>Karjalan</strong> <strong>kalatalouskeskus</strong> <strong>ry</strong>:stä. Vesa<br />
Tiitinen vastasi hankkeen matkaraportin laatimisesta yhdessä Aarnon Karelsin kanssa. Matkaraportissa esitetyt<br />
kuvat ovat peräisin Juhani Niinimäen, Kari Kujalan ja Juha Smolanderin ottamista matkakuvista.<br />
4. Matkan osallistujat<br />
Matkaan osallistuivat Itä-Suomen kalatalousalueen kalatalouden yrittäjät (elinkeinokalastajat, kalakauppiaat,<br />
kalanviljelijät, ravustajat, kalastusmatkailu), yksi rapututkija, kaksi kalatalousneuvojaa, E-K kalatalouskeskuksen<br />
hallituksen puheenjohtaja, Itä-Suomen kalatalous<strong>ry</strong>hmän aktivaattori ja Kaakkois-Suomen Elykeskuksen<br />
kalatalousasiantuntija (yhteensä 23 henkilöä, <strong>katso</strong> taulukko).<br />
Nimi Firma pvm.<br />
Aarno Karels <strong>Etelä</strong>-<strong>Karjalan</strong> <strong>kalatalouskeskus</strong> <strong>ry</strong> 3.-10.4.2011<br />
Vesa Tiitinen <strong>Etelä</strong>-<strong>Karjalan</strong> <strong>kalatalouskeskus</strong> <strong>ry</strong> 3.-10.4.2011<br />
Raimo Haakana <strong>Etelä</strong>-<strong>Karjalan</strong> <strong>kalatalouskeskus</strong> <strong>ry</strong> 3.-10.4.2011<br />
Kari Kinnunen Tmi Kari Kinnunen 3.-10.4.2011<br />
Juhani Niinimäki Vanhempi tutkija / Tmi J Niinimäki 3.-10.4.2011<br />
Markku Turtiainen Ammattikalastaja / Järvikalastus Turtiainen Ky 3.-10.4.2011<br />
Jari Häkkinen Ammattikalastaja 3.-10.4.2011<br />
Saara Häkkinen Tmi Kalakauppa Forelli 3.-10.4.2011<br />
Kari Kujala Pro-Agrian Pohjois-<strong>Karjalan</strong> kalanviljelylaitos 3.-10.4.2011<br />
Jorma Louhelainen Pro-Agrian Pohjois-<strong>Karjalan</strong> kalanviljelylaitos 3.-10.4.2011<br />
Pekka Sahama Kala-Aktivaattori / Itä-Suomen kalatalous<strong>ry</strong>hmä 3.-10.4.2011<br />
Kauko Poikola Kalatalousasiantuntia, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 3.-10.4.2011<br />
Satu Eronen Erosen Kala Oy 3.-10.4.2011<br />
Jari Eronen Erosen Kala Oy 3.-10.4.2011<br />
Janne Herranen Tmi Janne Herranen 3.-10.4.2012<br />
Taisto Kainulainen Vuoksen Lautturi Oy, Vuoksen Kalastuspuisto 3.-10.4.2011<br />
Heikki Kutvonen Kala-Kutvonen Tmi 3.-10.4.2011<br />
Merja Kutvonen Kala-Kutvonen Tmi 3.-10.4.2011<br />
Juha Smolander Laitospäällikkö Lpr kalasatama 3.-10.4.2011<br />
Risto Soljento Suomen Merikalastajaliitto <strong>ry</strong> 3.-10.4.2011<br />
Japo Jussila Rapubiologi Itä-Suomen yliopisto 3.-6.4.2011<br />
Markku Törrönen Ammattikalastaja / Tmi Saimaan Kala 7.-10.4.2011<br />
Paavo Törrönen Tmi Saimaan Kala 7.-10.4.2011
5. Hollannin yhteistyökumppanit<br />
Hollannin puolelta yhteistyökumppaneina olivat Pohjois-Hollannin, Flevolandin ja Zeelandin<br />
kalatalous<strong>ry</strong>hmät:<br />
- FLAG Noord-Holland, johtaja Stephan Melis<br />
- FLAG Flevoland,johtaja Fred Jonkhart<br />
- FLAG Zeeland, johtaja Jaap Broodman<br />
6. Matka<strong>raportti</strong><br />
6.1. Menopäivä (sunnuntai 3.4.11)<br />
Lähtö Hollantiin<br />
klo 7:30 Bussi lähtee Ruokolahdelta; reitti: Ruokolahti– Imatran rautatieasema (klo 7.45)– Lappeenranta:<br />
kalatalouskeskuksen toimisto (klo 8.30) – Korian ABC (klo 9.45) – Helsinki, Vantaa.<br />
klo 12:00 Lähtöselvitys Vantaan lentokenttä<br />
klo 14:05 Lähtö Helsinki, Vantaa<br />
klo 15.:30 Saapuminen Amsterdam, Schiphol<br />
Bussikuljetus Amsterdam, Schiphol - Zeeland<br />
klo 18:30 Illallinen Vrouwenpolderissa, vietnamilaista wokkiruokaa<br />
klo 20:30 Saapuminen hotelli De Kamperduinen, Kamperland (Zeeland)
6.2. Vierailu Zeelandin läänin rapu-, osteri-, simpukka- ja kalanviljelmiin<br />
(Maanantai 4.4.2011)<br />
6.2.1. Vierailu piikkikampelaviljelylaitokseen Seafarm Kamperland<br />
Viljelylaitoksen yrittäjän tuotteet olivat simpukka ja piikkikampela.<br />
Simpukkapyynti<br />
Yrittäjä pyytää simpukat omalla patentoidulla<br />
pohjatroolilla lähivesialueilta. Pohjatroolin tuntisaalis<br />
on noin 800 kg/tunti. Troolausta suoritetaan<br />
keskimäärin 8 tuntia/päivä 10 metrin syvyisiltä<br />
vesialueilta.<br />
Pyynnin jälkeen simpukat säilytetään astioissa<br />
noin viikon ajan 4 C asteisessa vedessä ennen<br />
vientiä Espanjaan. Simpukat syödään Espanjassa<br />
friteerattuna. Yrittäjä saa simpukoista 4,10 euroa/kiloa.<br />
Simpukkasaalis on ollut vuosittain noin<br />
750 tonnia (arvo noin 3 miljoonaa).
Piikkikampelaviljely<br />
Yrittäjä viljelee piikkikampelaa kiertovesilaitoksessa.<br />
Kasvatuksessa käytetään suolapohjavettä<br />
(tautivaara vähäinen). Veden lämpötila on keskimäärin<br />
16 astetta.<br />
Kesällä vettä joudutaan jäähdyttämään, jottei se<br />
nouse yli 18 C asteen. Kampelan kasvatus on tehty<br />
aluksi Ranskasta tuoduilla poikasilla (10 – 15 g),<br />
mutta laatuongelmien myötä on siir<strong>ry</strong>tty omaan<br />
poikastuotantoon.<br />
Omia poikasia ruokitaan ensin 30 päivän ajan<br />
elävällä ravinnolla (levä), minkä jälkeen siir<strong>ry</strong>tään<br />
kelluvaan kuivarehuun (automaattiruokinta/4<br />
ruokintapistettä (putket)/allas). Kampeloita kasvatetaan<br />
64 metrin pituisissa u – muotoisissa<br />
altaissa 8 eri tasossa veden pinnan ollessa 12 cm.<br />
Altaissa voidaan tuottaa 50 – 60 kiloa kalaa/neliö.<br />
Kampelan kasvaa yhden kilon yhdellä rehukilolla.<br />
Kampelan annoskoko vaihtelee 0.4 – 2 kilon välillä.<br />
Altaiden tyhjennys ja kalojen jälkikäsittely<br />
tapahtuu automaattisesti.<br />
Robotti työntää kalat yhteen pisteeseen, mistä<br />
kalat etenevät linjaa pitkin edelleen ”kellariin”<br />
lajitteluun (pienet takaisin kasvatukseen), painon<br />
mittaukseen ja myyntiin. Laitos tuottaa vuosittain<br />
100 tonnia kampelaa.<br />
Laitos on saanut ekomerkin, koska se ei tuota<br />
jätteitä (suodatinlaitos) ja on energiataloudellinen.<br />
Laitos on maksanut 4 miljoonaa euroa (Eu:n<br />
tuki 4 %). Laitos työllistää yhden henkilön toimistossa<br />
ja kaksi henkilöä laitoksessa.
6.2.2. Vierailu kalanviljelylaitos Neeltje Jans simpukkaviljelmät<br />
(www.neeltjejansmosselen.nl)<br />
Yrittäjä on aloittanut kalanviljelyn lohen kassikasvatuksena<br />
1980 – luvulla. Tässä yhteydessä hän<br />
on oivaltanut, että sinisimpukkaa voidaan kasvattaa<br />
myös välivedessä pohjaviljelyn lisäksi. Hän on<br />
ollut ensimmäinen ko. menetelmän viljelijä.<br />
Olosuhteet tulee olla kuitenkin oikeat eli vesialue<br />
tulee olla riittävän syvä (vähintään 14 m) ja alueella<br />
ei saa esiintyä virtausta.<br />
Sinisimpukoiden jatkokasvatus (18 kuukautta)<br />
tapahtuu riippuvissa köysissä 7 – 8 metrin syvyydessä.<br />
Pohjakasvatuksessa kasvuaika on jopa 2 –<br />
3 vuotta.<br />
Yrittäjällä on köyttä vedessä yhteensä 500 kilometriä<br />
eli viljelykierrossa (18 kk) 250 kilometriä<br />
köyttä. Sinisimpukoita voi olla 300 kpl/metri.<br />
Sinisimpukoiden myyntikausi on toukokuusta<br />
huhtikuuhun asti. Sinisimpukat irrotetaan köysistä<br />
pumpuilla sammioihin. Tämän jälkeen sammiot<br />
siirretään vesisuihkun alle, missä ne voivat olla<br />
kesällä viikon ja talvella 6 – 7 viikon ajan.<br />
Suihkun jälkeen sinisimpukat siirretään koneelliseen<br />
lajitteluun ja puhdistukseen (levät, parta,<br />
merirokko) ja käsilajittelun kautta jäähdytykseen<br />
2 C asteiseen veteen 5 minuutin ajaksi.<br />
Tämän jälkeen sinisimpukat pakataan automaattisella<br />
pakkauskoneella 1, 2, 5 ja 15 kilon pakkauksiin.<br />
Koneen (hinta 400.000 euroa) kapasiteetti<br />
on 2.500 kiloa/tunti. Koko Zeelandin sinisimpukkatuotanto<br />
on ollut vuosittain noin 41 miljoona<br />
kiloa (arvo yli 100 miljoonaa euroa).
6.2.3. Selostus rapukulttuurista ja rapukaupasta Zeelandissa ja ravustusretki veljekset<br />
van de Kreeken kanssa Veerse Meer järvelle<br />
Veerse Meer järvelle on tuotu 1700 - luvulla Norjasta<br />
ns. Euroopan hummeri. Kanta on pikku hiljaa<br />
kehittynyt. Pyyntimäärät olivat 75.000 kpl<br />
vuonna 1927.<br />
Kanta laski kuitenkin sekä ankaran talven että<br />
makean veden takia 1960 – luvulla. Vuonna 2010<br />
järven hummerisaalis oli yhteensä 40.000 kg (kalatukku<br />
20.000 kg ja suoraan ravintolat 20.000<br />
kg).<br />
Hummerin koko vaihtelee 0.6 – 3 kilon välillä<br />
keskikoon ollessa 1.3 kiloa. Hummerin sukukypsyysikä<br />
on 5 – 6 vuotta. Hummerin pyyntiaika on<br />
vuosittain 01.04 – 15.07. Hummerilla on alamitta<br />
(selkäkilven mitta vähintään 8 cm) ja mätiä kantavat<br />
naaraat pitää aina heittää takaisin veteen.<br />
Alamittaisten osuus kasvaa kauden edetessä 30<br />
prosentista 80 prosenttiin. Hummerin kalastajahinta<br />
on 22 euroa/kilo eli koko vesistön saalisarvo<br />
on ollut 880.000 euroa. Hummerin pyyntiä tullaan<br />
rajoittamaan liallisen ravustuksen takia.<br />
Tällä hetkellä on käynnissä hanke sertifioida paikallinen<br />
hummeri ja sitä kautta saada hummerin<br />
hinta nousuun.<br />
Laatuluokat olisivat yli kilon ja alle kilon hummerit.<br />
Veljekset pyytävät hummereita <strong>ry</strong>sillä (myös<br />
ankerias tärkeä saalislaji). 10 <strong>ry</strong>sää (pituus 6 – 7<br />
m) on kiinnitetty toisiinsa ja laskettu rannansuuntaisesti.<br />
Käytössä on kaiken kaikkiaan 200 <strong>ry</strong>sää, mitkä<br />
koetaan kuusi kertaa viikossa. Veljesten koko<br />
pyyntialue on 36 kilometriä (noin 2.000 ha). Veljekset<br />
ovat ottaneet ohjelmaan mukaan myös ns.<br />
hummeriretket (kalastusmatkailu). Matkailijat<br />
viedään <strong>ry</strong>sille.
6.2.4. Vierailu Verwijssin Rapupuistossa, Yersekessä (www.verwijsvanderendt.nl)<br />
Verwijssin Rapupuisto on hummerien tuontiyritys.<br />
Hummerit tuodaan lehtorahtina Kanadasta<br />
paikallisilta ravustajilta (Atlantti). Yhteistyösuhde<br />
on kestänyt 40 vuotta (2.sukupolvea) yrityksen ja<br />
kanadalaisten ravustajien kesken.<br />
Yritys huolehtii ravustajien syöttitarpeesta (makrilli<br />
ja silli) viemällä syötit paluulennolla Kanadaan.<br />
Hummereiden lentokuljetus (tuontierät 2 –<br />
25 tonnia) tapahtuu pahvilaatikoissa jäägeelipakkausten<br />
(1 kg) kera. Yhdessä pakkauksessa on 10 -<br />
30 kpl hummereita. Lennon jälkeen hummerit<br />
laitetaan Rapupuiston vesialtaisiin (veden lämpötila<br />
5 – 7 C) paastotukseen (24 tuntia) ja säilytykseen<br />
(veden lämpötila 2 – 4 C). Rapupuistosta<br />
hummerit<br />
välitetään edelleen ravintoloihin Belgiaan (60 %)<br />
ja Hollantiin (40 %). Hummerin kilohinta on vaihdellut<br />
15 – 23 euron välillä riippuen hummerin<br />
kokoluokasta (4 -5 kokoluokkaa).
6.2.5. Vierailu osteri- ja rapuvälittijän De Meulemeester luona, Yersekessä<br />
(www.meulemeester.nl)<br />
Simpukan viljely on aloitettu 1960 – luvulla. Yritys<br />
tuo lehtorahtina hummerit Hollantiin Kanadasta.<br />
Lisäksi yritys tuo kapeasaksirapua ja jokirapu Ukrainasta<br />
ja Pohjois – Norjasta kuningasrapua.<br />
Täplärapulla ei ole markkinoita. Yritys säilyttää<br />
hummerit ym. (vuodessa 75.000 kg) omissa vesialtaissa<br />
(veden lämpötila 2 – 3 C).<br />
Hummereiden kuntoa ja kuorenvaihdon aikaa<br />
seurataan erillisellä proteiinimäärämittarilla.<br />
De Meulemeesterin tj., Aarno ja Jaap Gelijense,<br />
sisävesiammattikalastajan hall. pj.
6.2.6. Vierailu äyriäis- ja simpukkakauppiaalla Le Petit Pecheur Yersekessä<br />
(www.lepetitpecheur.nl)<br />
Laitos on toiminut 1.5 vuotta sinisimpukkalaitoksena.<br />
Nykyään laitos toimii myös välivarastona<br />
simpukoille, ostereita, kotiloita ja hummereille.<br />
Laitoksen volyymi 150.000 kg. Laitoksessa on<br />
tuotteille 14 päivän säilytystila. Yrityksessä pakkaamossa<br />
on töissä 40 henkilöä. Vesi tulee laitokselle<br />
merestä puhdistettuna ja puhdistetaan (uv,<br />
otsoni, suodattimet) taas ennen kun se lasketaan<br />
takaisin mereen. Laitoksessa viljellään myös levää<br />
lämpötilan ja valon avulla. Levämassa syötetään<br />
ostereille, jolloin yhdessä kuukaudessa saavutetaan<br />
5 – 10 % lisäkasvu (liha). Laitos tuottaa myös<br />
puhdistettua merivettä (patentti).
6.3. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto, Produktschap Vis ja Scheveningen<br />
kalasatama (ti 5.4.11)<br />
6.3.1. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto Produktschap Vis, Rijswijk<br />
Yhdistys edustaa koko Hollannin kalataloutta. Se<br />
työllistää 60 henkilöä. Yhdistyksen tehtävä on<br />
vaikuttaa kalatalouspolitiikkaan (lobbaus), kehittää<br />
innovaatioita (tutkimus ja koulutus) ja jakaa<br />
tietoa (www.sivut ym.). Yhdistyksen jäsenistö<br />
koostuu kalastajista, kalan kasvattajista, kalan<br />
jatkojalostajista ja kalakaupasta käsittäen 20.000<br />
työpaikkaa. Kalastuksessa on mukana 14 pelaagista<br />
troolia, 295 pohjatroolia, 67 sisävesialusta ja<br />
65 rapu-/simpukkalaivaa. Kalakasvatusta harjoittaa<br />
40 yrittäjää.<br />
Esitelmä Maarten Mens<br />
Kalan jatkojalostus ja kauppa koostuu 1700 kalakaupasta<br />
ja 274 yrityksestä. Kalakauppa on pakattua,<br />
tuoretta ja tuontikalaa ja äyriäisiä (silli, lohi,<br />
katkarapu).<br />
Pekka esitteli Itä-Suomen<br />
kalatalous<strong>ry</strong>hmän toiminta<br />
Yhdistys on ollut mukana, kun on laadittu sääntöjä<br />
tuontikalasta ja kalan viennistä ja erilaisissa<br />
kalan laatuhankkeissa. Innovaatioiden osalta yhdistys<br />
on ollut kehittämässä uutta tekniikkaa mm.<br />
pohjatroolaukseen (tekniset materiaalit, valvontasäännöt,<br />
elektroninen lokikirja, sähköinen pohjatrooli).<br />
Aarno ja Leen de Jager
6.3.2. Vierailu Scheveningen kalatukku ja kalasatama<br />
Kalahuutokauppa kauppaa kolmen kalasataman<br />
kalaa. Kala on peräisin Pohjamereltä. Kalahuutokaupassa<br />
on 60 ostajaa. Huutokauppa alkaa klo<br />
07.00. Kalan lähtöhinta on edellisen päivän hinta.<br />
Hinta alenee, kunnes kauppa toteutuu (”kello<br />
pysähtyy”). Kalalla on kuitenkin pohjahinta, minkä<br />
jälkeen ei tehdä kauppaa vaan kalat menevät<br />
kalatehtaalle. Tätä varten on olemassa ns. vakuusrahasto,<br />
mistä katetaan tappiot (kalat menevät<br />
kalatehtaalle). Kalahuutopaikassa tehdään<br />
300 kauppaa/tunti.<br />
Kalastaja ilmoittaa tiedot tukkuun ja tukku välittää<br />
tiedot internettiin, mistä ostaja voi tarkastella<br />
ostettavaa kalaa. Kalatukkukaupan liikevaihto on<br />
24 miljoonaa euroa. Kalahuutokaupan kautta<br />
menee kalaa läpi 150 – 200 tonnia/viikko. Kalastajille<br />
kala maksetaan 24 tunnin sisällä.<br />
Gijsbert vd Bent, Aarno ja Miech Pronk
6.3.3. Vierailu WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa<br />
WG den Heijer ja Miech Pronk<br />
WG den Heijer on perheyritys. Yritys käsittelee<br />
tuontikalaa (Norjan lohi ja Pohjanmeren<br />
kalat)ja katkarapuja. Kalaa (filee ja pyöreä<br />
kala) käsitellään viikossa 40 – 50 tonnia ja<br />
kuukaudessa 400 – 500 tonnia, mistä Norjan<br />
lohta on 30 prosenttia. Kalan toimitus (logistiikka)<br />
hoidetaan omalla kuljetuskalustolla<br />
yhden päivän sisällä ympäri Hollantia. Kalojen<br />
fileeraus on ulkoistettu ja fileet ovat jo seuraavana<br />
päivänä kalatiskeissä. Fileerauksessa<br />
on otettu käyttöön led – valot, mitkä vähentävät<br />
varjoja ja parantavat fileerausjälkeä.<br />
Yritys on tehnyt vientikauppaa Suomeen mm.<br />
Arvo Kokkosen kanssa (pakas<br />
tetut katkaravut, tonnikala, miekkakala).<br />
Katkarapuja pyytää tällä hetkellä 400 alusta,<br />
joista puolet on liikaa, mikä aiheuttaa sen,<br />
että katkaravunpyytäjille toiminta on tappiollista<br />
hinnan laskun myötä. Katkaravun hinnan<br />
kehitys eri kaupanportaissa on seuraava. Ravustaja<br />
saa 1,60 euroa/kg keitetystä katkaravusta,<br />
tukku saa 15 – 16 euroa/kg kuoritusta<br />
katkaravusta ja kauppa 30 – 40 euroa/kiloa<br />
kuoritusta katkaravusta.<br />
Yritys<br />
kuorittaa katkaravutMarokossa.<br />
Yritys lähettää<br />
kaksi kertaa<br />
viikossa 20 tonnia katkarapua Marokkoon<br />
saaden 7 tonnia kuorittuja katkarapuja. Yrityksellä<br />
on 1.000 naista töissä katkaravun<br />
kuorinnassa Marokossa. Naiset kuorivat katkarapuja<br />
keskimäärin 5 kiloa/tunti. Kaiken<br />
kaikkiaan katkarapuja kuoritaan Marokossa<br />
800 – 900 tonnia/viikossa. Toiminta työllistää<br />
15.000 naista Marokossa. Myös koneellista<br />
katkarapujen kuorintaa on kokeiltu Hollannissa.<br />
Tätä varten on kehitetty katkarapujen kuorimakone.<br />
Eräs yritys on hankkinut 30 kuorimakonetta,<br />
mutta toimintaa ei ole saatu<br />
kannattavaksi, koska konekuorinta on ollut<br />
kalliimpaa (koneen hankintahinta 350.000<br />
euroa, saanto 4 kg/tunti) kuin käsinkuorinta<br />
ja toiminta on jouduttu lopettamaan. Yritys<br />
ottaa myytäväksi koko ajan myös uusia tuotteita.<br />
Yritys on varteenotettava paikka uusien<br />
tuotteiden markkinointia varten esimerkki<br />
tuotteena irtopakastettu muikku.
WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa
6.3.4. Vierailu Scheveningen kalasavustamo Roeleveld<br />
Yrityksen toiminta perustuu makrillin ja sillin<br />
savustukseen. Kala ostetaan pakasteena (20<br />
kg blokki), sulatetaan, jäähdytetään, savustetaan<br />
ja laatikoidaan kauppakuntoon.<br />
Espanjaan vietävä savustettu silli myös pakastetaan.<br />
Kala sulatetaan ns. sulatuskammiossa, missä<br />
höy<strong>ry</strong>llä tilan lämpötilaa säädellään siten, että<br />
kala sulaa tasaisesti 12 tunnin aikana. Savustus<br />
tapahtuu kaasulla ja savustuspuuna käytetään<br />
pyökkiä (ei syty). Savustus aloitetaan nostamalla<br />
savustustilan lämpötila 40 C asteeseen (kalan<br />
kuvaus). Tämän jälkeen savustustilan lämpötila<br />
nostetaan 2 – 4 tunnin aikana 70 C asteeseen.<br />
Kalan savustuksen jälkeen kala jäähdytetään erillisessä<br />
jäähdytystilassa. Savukala säilyy kolme<br />
viikkoa.
6.3.5. Vierailu sillin tukkukauppa Jac den Dulk en zonen<br />
Yrityksen toiminta perustuu sillin tukkukauppaan.<br />
Silli ostetaan pakasteena (blokki), sulatetaan,<br />
suolataan ja käsitellään myyntikuntoon. Silliä<br />
pyytää yrityksen tarpeisiin kaksi hollantilaista<br />
kalastuslaivaan kahden kuukauden aikana kesällä<br />
(kalan laatu parasta/rasva-pitoisuus). Silli sulatetaan<br />
sulatuskammiossa.<br />
Tämän jälkeen silli suolataan 25 prosentin suolaliuoksessa<br />
4 – 5 päivän ajan. Suolauksen jälkeen<br />
silli käsitellään kauppakuntoon joko koneellisesti<br />
tai käsityönä. Koneellisesti silli käsitellään perkuukoneella.<br />
Kaksi miestä perkaa koneella 22.000<br />
silliä kuudessa tunnissa. 40 naista fileeraa silliä<br />
100.000 kappaletta päivän aikana. Käsityö on<br />
laadukkaampaa. Yritys vie suolasilliä Saksaan.
6.3.6. Vierailu kalakauppa ja -ravintola Simonis, Scheveningen
6.4. Tutustuminen IJsselmeer järven sisävesikalastukseen ja kalatukkukauppaan<br />
(keskiviikko 6.4.2011)<br />
6.4.1. Vierailu IJsselmeer- ja muiden sisäjärvien kalatukkukauppaan<br />
Sisävesien kalastajaliiton liikevaihto on 800.000<br />
euroa. Kalatukkukauppa on tarkoitettu sisävesikalastajien<br />
käyttöön. Kunta on rahoittanut kalatukkukaupan<br />
rakentamista. Kalatukkukaupan kautta<br />
menee 100 prosenttia sisävesikalasta. Todellinen<br />
luku on kuitenkin yli puolet. Kalatukkukauppaa<br />
määrää kalojen hinnan. Sisävesikalastuksen tärkein<br />
kala on kuore. Kuoreen kalastuskausi on<br />
kaksi viikkoa kudun jälkeen <strong>ry</strong>säsaaliiden ollessa<br />
yhteensä 150 tonnia (koko 3 – 4 cm). Kuoretta<br />
viedään sekä tuoreena että pakastettuna Välimeren<br />
maihin kalastajahinnan ollessa 0,20 – 0,30<br />
euroa/kilo. Kalastajien tuloista kuore on muodostanut<br />
30 – 40 prosenttia. Kuoreen kalastaminen<br />
perustuu tutkimuksiin (koekalastukset <strong>ry</strong>sä ja<br />
trooli) kannan vahvuudesta. Päätös<br />
Esitelmä Durk van Tuinen<br />
kalastettavasta kalamäärästä tehdään vuosittain<br />
maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Kuoretta<br />
ei ole saanut kalastaa 2 – 3 vuoteen (ekologia –<br />
linnut). Iso kuore (20 cm) käytetään Hollannissa.<br />
Muita sisäjärvistä pyydettäviä kaloja ovat lahnat,<br />
särjet, ankeriaat, kuhat ja ahvenet. Lahnat ovat<br />
kooltaan 2 – 3 kilon painoisia. Pyyntimuotona on<br />
100 mm verkot. Lahna myydään fileenä (ruoto<br />
tallella fileessä) tai kokonaisena blokkiin pakastettuna<br />
kalastajahinnan ollessa 1,90 euroa/kilo.<br />
Särjellä on suuret markkinat Venäjälle. Särjet<br />
pyydetään verkoilla, <strong>ry</strong>sillä ja nuotilla. Särjen minimikoko<br />
on 15 cm.<br />
Särjen kalastajahinta on 1,20 – 1,30 euroa/kilo.<br />
Särjet kuivatetaan (kuivatusyritys Pohjois – Hollannissa)<br />
ja viedään Venäjälle. Ankeriaan pyyntikausi<br />
alkaa vuosittain 12.huhtikuuta. Ankeriaan<br />
alamitta on 22 cm ja ankeriaan kilohinta on ollut<br />
20 euroa/kilo. Osin ankeriaan pyynti on siirtynyt<br />
villasaksirapujen pyytämiseen. Villasaksirapujen<br />
kalastajahinta on ollut 8 – 9 euroa/kilo ja ostajina<br />
ovat toimineet kiinalaiset. Sisävedet ovat valtion<br />
omistuksessa. Vanhoilla kalastajakylillä on oikeus<br />
kalastukseen. Ministeriö antaa luvat. Luvat maksavat<br />
4.000 – 5.000 euroa sisältäen maksun kalastajaliitolle<br />
ja kalastajaluvan (1.000 euroa).
Kalastajien tulee kuulua ammattikalastajarekisteriin<br />
ja tehdä saalisilmoitus (ei sisävesikalastajat).<br />
Kalastajilla voi olla käytössä 5 – 35 kilometriä<br />
verkkoja. Kalastaja ei saa kuitenkaan pitää yhdessä<br />
jatassa kuin 100 metriä verkkoa. Jos ylittää<br />
ko. metri määrän, voi saada ison sakon jopa<br />
10.000 euroa. On ollut paineta verkkomäärien<br />
laskuun kalakantojen tilan vuoksi. Ministeriön<br />
virkamies ja poliisit (käytännössä) suorittavat<br />
kalastuksenvalvontaan.<br />
Kalastuksen ongelma on merimetso. Lintu syö<br />
päivittäin yhden kilon kalaa ja lintumäärä nousee<br />
tuhansiin yksilöihin. Toisaalta vedet ovat kirkastuneet<br />
ja kalastus on helpompaa. Veden näkösyvyys<br />
on noussut 20 cm: stä 2 metriin ulkoisen<br />
kuormituksen vähentymisen myötä. Työt ulkoisen<br />
kuormituksen vähentämiseksi on aloitettu 20<br />
vuotta sitten. Yleisessä tasolla kalastaja-, pyydys-<br />
ja saalismäärät ovat olleet laskusuunnassa. Hollantilaiset<br />
eivät syö sisävesikalaa ja noin 80 prosenttia<br />
kalasta päätyy vientiin.<br />
IJsselmeerin kuhan laatumerkki<br />
’Zuider-zeezilver’<br />
Kuhan laatumerkki perustuu sertifioituun laatujärjestelmään.<br />
Laatumerkki – hanke on aloitettu<br />
vuonna 2008. Paikallinen ostaja ja kalastajat tekevät<br />
yhteistyötä.<br />
Laatukäsikirja on laadittu ja mukana on 22 kalastajaa.<br />
Kalastajat tuottavat korkealaatuista (kylmäketjut,<br />
myyntiajat) ja ekologisesti kestävää<br />
(kestävät ja uusiutuvat kalakannat) kuhaa markkinoille.<br />
Kuhat on merkitty yksilöllisillä merkeillä<br />
(kiduskansi), mistä selviää kuluttajalle kuhan alkuperä<br />
(aika, paikka, kalastajan nimi). Laatumerkin<br />
ansiosta kuhan kalastajahinta (pyöreä kala) on<br />
noussut 3 -4 eurosta/kilo 15 – 22 euroon/kilo.<br />
Vuonna 2011 on ”tuotettu” (kalastettu) 20 tonnia<br />
laatumerkattua kuhaa.
6.4.2. Vierailu Hindeloopen satama ja sisävesikalastusta kahdella kalastuslaivalla<br />
IJsselmeer järvellä<br />
Esitys IJsselmeerin kalastuksen historiasta. Ankeriaan kalastus ei ollut vielä sallittua IJsselmeer järvellä, joten<br />
kalastus muuttui järviristeilyksi missä keskustelimme paikallisten sisävesiammatti-kalastajien kanssa<br />
Hollannin ja Suomen sisävesikalastuksen asioista.
6.5. Tutustuminen Pohjois – Hollannin Wad – meren kalastus- ja luontomatkailuun,<br />
Den Oeverin kalatukkukauppaan ja ammattikalastustarvikeyritykseen<br />
(torstai 7.4.2011)<br />
6.5.1. Vierailu Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin<br />
Yrittäjä on aloittanut sinisimpukoiden toukkien<br />
”kalastusmenetelmien” kehittämisen vuonna<br />
2001. Alussa ei tiedetty, mihin toukat kiinnittyvät.<br />
Tiedettiin, että toukat vaativat 6 metrin syvyyttä<br />
ja toukkien kiinnittymis- ja kasvuaika on vuosittain<br />
huhti – heinäkuu. Ensimmäisessä kehitysvaiheessa<br />
uudet trooliverkot (korkeus 3<br />
m/silmäkoko 3 cm) kiinnitettiin kahteen 5 metriä<br />
pitkään tukkipuuhun ponttoonien kera, mitkä<br />
ankkuroitiin meren pohjaan.<br />
Toukille muodostui 15 m2 kiinnittymisalusta.<br />
Käytössä oli 224 kiinnitysalustaa. Tuotanto oli<br />
15.000 kg sinisimpukan toukkia (2 cm)/ verkko.<br />
Toukkien poistaminen kesti kuusi päivää. Menetelmää<br />
kehitettiin edelleen nostamalla verkon<br />
korkeutta kuuteen metriin. Verkossa oli 30.000 kg<br />
sinisimpukan toukkia. Menetelmä ei ollut kannattava,<br />
koska verkossa oli liikaa tavaraa ja toukkien<br />
poistaminen hidasta. Vuosina 2002 – 2004 menetelmää<br />
kehitettiin edelleen. Yrittäjä rakensi laivan<br />
kiinnitysalustojen (verkkojen)nosto- ja puhdistamismenetelmin.<br />
Ketjumenetelmä nostaa verkon<br />
laivaan ja erilliset harjat puhdistavat verkon 20<br />
minuutissa.<br />
Kauko ja Kees Groot<br />
Sinisimpukan toukkien (2 – 3 cm) ”kasvatuksen”<br />
ensimmäinen sato valmistuu heinäkuussa ja toinen<br />
sato lokakuussa. Vuonna 2010 käytössä oli<br />
420 kiinnitysalustaa (verkon pituus 110 m/kpl).<br />
Sato oli 850 tonnia sinisimpukan toukkia.<br />
Tuotteen rahallinen arvo on 2 miljoonaa euroa.<br />
Investointi on tuonut rahat takaisin kahdessa<br />
vuodessa. Maan oma toukkien tuotanto on 30<br />
miljoonaa kiloa, kun tarve 100 miljoonaa kiloa<br />
(tuonti Irlanti, Skotlanti ja Kanada). Tällä hetkellä<br />
viljelyala on 20 hehtaaria. Tavoitteena (tarve) on<br />
laajentaa toimintaa 800 hehtaariin. Jatkossa on<br />
myös tavoitteena nostaa sekä sinisimpukan toukan<br />
hintaa 0,70 eurosta/kg 2,70 euroon/kilo että<br />
kasvattaa sinisimpukka yhdessä vuodessa myyntikuntoon<br />
(nykyisin kaksi vuotta). Valtio suunnittelee<br />
puolestaan kasvatuksen siirtoa Pohjamerelle<br />
2020 – luvulla.
6.5.2. Vierailu Jan Rotgansin luontomatkailuyritys (www.janrotgans.com)<br />
Yrittäjä tekee vuodessa 150 luontomatkaa <strong>ry</strong>hmien<br />
kanssa. Ryhmän maksimikoko on 70 henkilöä.<br />
Matkan hinta on 80 euroa/matkustaja. Matkailijoita<br />
tulee ympäri Hollantia.<br />
6.5.3. Den Oeverin kalatukkukauppavierailu (www.pefa.com/en/auctions/denoever.html)<br />
Esitelmä toimitusjohtaja Pim Visser: Kalatukkukauppa<br />
Kalahuutokauppaa on tehty Hollannissa 1600 –<br />
luvulta alkaen. Valtio pyöritti kalahuutokauppaa<br />
pitkään. Kalahuutokaupat yksityistyivät vuonna<br />
1993. Kalastajat (55 kpl) omistavat kalahuutokaupan.<br />
Kaikki kalat menevät kalanhuutokaupan<br />
kautta. Kalastajat saavat kahden päivän sisällä<br />
rahat kaloistaan.<br />
Kalahuutokaupassa on paikan päällä viisi (5) ostajaa<br />
ja internetin kautta on mukana 35 ostajaa.<br />
Esitelmä Pim Visser<br />
Esitelmä Jan Rotgans
Kalastajien nykyiset ongelmat on kalojen vähäisyys,<br />
polttoaineen hinnan nousu ja laivakaluston<br />
vanheneminen (uusi laiva 15 vuotta), verkkokalastuksen<br />
uudistukset, öljylautat, tuulimyllyt ja<br />
Natura – alueet.<br />
Puolet laivastosta on romutettu viiden (5) vuoden<br />
aikana. Myös nuorten saaminen alalle on vaikeaa.<br />
Alalla on kuitenkin myös kehitystyötä. Konkreettinen<br />
innovaatio liittyy laivojen polttoainetalouteen.<br />
On kehitetty sähköpohjatrooli, mitä jo 10 kalastajaa<br />
koekäyttää viiden (5) vuoden aikana. Polttoainekulut<br />
ovat tippuneet 700.000 eurosta 400.000<br />
euroon. Lisäksi saaliit ovat olleet paremmat ja<br />
sivusaalista on ollut vähemmän.<br />
Esitelmä Vera van Vuuren: EVF/Leader<br />
Hanke on vapaasti käännettynä Ihmiset lähemmäksi<br />
kalastajia – hanke. Hanketta on rahoitettu<br />
Leader – rahalla. Hanke on järjestänyt 35 lauantaipäivänä<br />
tuore kalan markkinat torilla.<br />
Torilla on käynyt keskimäärin 200 – 300 kuluttajaa,<br />
jotka ovat ostaneet kalaa 10 – 200 eurolla.<br />
Hankkeen tehtävänä on myös kertoa kalastuksesta<br />
ja elävöittää sataman toimintaa. Myös tiedotusta<br />
on tehty runsaasti esimerkiksi web – sivustojen<br />
kautta www.versevis.nl.
6.5.4. Vierailu ja esitys kalastustarvikeyritystä CIV Den Oever (www.civ.nl)<br />
Osuuskunta pyörittää ammattikalastustarvikeyritystä ja merikalastusverkkojen kauppaliikettä. Osuuskunnassa<br />
on mukana 120 jäsentä. Yrityksen liikevaihto on 6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 13 vakituista henkilöä<br />
ja 20 väliaikaista henkilöä, jotka ovat ns. vanhoja kalastajia (verkkojen pauloitus, <strong>ry</strong>sien teko ym. pyydysrakennus).
6.6. Vierailu IJmuidenin kalastussatamassa ja kalatukkukaupassa ja Hollannin<br />
kalastustutkimuslaitoksessa IMARES: ssa (perjantai 8.4.2011)<br />
6.6.1. Tutustuminen IJmuiden kalasatamaan ja kalatukku<br />
IJmuiden kalasatamassa käsitellään aamuisin troolialusten tuomaan Pohjanmeren kalaa. Alusten (25 kpl)<br />
troolisaalis koostuu viiden päivän saaliista. Kalat lajitellaan lajeittain ja jäähdytetään ja jäitetään aluksilla.<br />
Kalasatamassa kalat lajitellaan käsin koon mukaan lajittelupöydillä. Kalasataman liikevaihto on 250 miljoonaa<br />
euroa. Paikallinen ”Pro Kala” valvoo kalan käsittelyä kalasatamassa.<br />
Stephan Melis<br />
Flag Noord-Holland
6.6.2. Esitys Pefa:n Elektroninen kansainvälinen kalatukku – toiminta<br />
(www.pefa.com)<br />
Pefa: n elektronisia kansainvälisiä huutokauppoja on 13 kappaletta Euroopassa. Huutokaupat sijaitsevat<br />
Hollannissa (6 kpl), Tanskassa (4 kpl), Belgiassa (1 kpl), Italiassa (1 kpl) ja Ruotsissa (1 kpl). Huutokauppamestari<br />
päättää kalan alimman hinnan. Ostajien ”jäsenmaksu” kalan huutokauppaa on 1.700 euroa/vuosi.<br />
6.6.3. Vierailu kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevliet<br />
Yritys on tehnyt kalan pakkausta ja käsittelyä<br />
vuodesta 1999 alkaen. Yritys toimittaa kalaa (silli,<br />
savumakrilli, puolivalmisteet) aamutilausten perusteella<br />
800 kauppaan.<br />
Emiel Parlevliet<br />
Gijsbert Spek (Pefa)<br />
Kalaa menee 50 prosenttia markettien kautta.<br />
Yritys pyörii seitsemän päivää viikossa 24 tuntia<br />
päivässä. Yritys työllistää 180 henkilöä ja kausiluonteisesti<br />
lisäksi 250 henkilöä. Yritys käsittelee<br />
300 tonnia silliä ja paistaa 150 tonnia kalaa. Yrityksessä<br />
on laatujärjestelmä. Hollantilaisten kalan<br />
kulutustottumukset koostuvat savustetusta lohesta,<br />
sillistä ja pakastetusta lohesta. Kalan kulutuksesta<br />
on 63 prosenttia tuoretta kalaa, 26 prosenttia<br />
kalapuikkoja ja 11 prosenttia purkkikalaa.
6.6.4. Vierailu Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES<br />
Esitys tutkimuslaitoksen toiminnasta<br />
(Floor Quirijns)<br />
Imares on riippumaton tutkimus ja neuvontalaitos.<br />
Tutkimuslaitos tekee yhteistyötä valtion,<br />
kalastajien ja yrittäjien kesken. Tutkimus koostuu<br />
ekologista (suoja-alueet/Natura/ kalastus mahdollista),<br />
kalastuksesta (saalistiedustelut, koekalastukset<br />
-> kalastuskiintiöt), kalanviljelystä (simpukat,<br />
kalat, levät) ja ympäristö (muovi meressä,<br />
PCB:t, dioksiinit, ym. vierasaineet).<br />
IMAREksen kalabiologi ja tieto<strong>ry</strong>hmän vetäjä<br />
Floor Quirijns<br />
Kalastuksen tutkimus koostuu kalastuskirjanpidosta<br />
(Eu), sateliittitiedoista (VMS), kalahuutokauppatiedoista<br />
ja tutkimuksen sivusaalistiedoista.<br />
Kalanäytteet otetaan sekä kalahuutokaupasta<br />
että kalastajien saaliista laivalla. Tutkijat tekevät<br />
22 matkaa (10 pohjatroolausalusta ja 12 pelaaginen<br />
troolausalusta) kalastajien kanssa. Lisäksi<br />
laitos tutkii tuulipuistojen vaikutuksia kaloihin<br />
merkintätutkimusten kautta. Tutkimus kohdistuu<br />
äänten vaikutuksiin kaloihin. Ei ole vielä käytössä<br />
tuloksia. Tuulipuistoissa on 500 metrin suoja –<br />
alue, missä ei saa kalastaa. Kysymyksessä on turvallisuusnäkökohta<br />
(kaapelit). Laitoksen liikevaihto<br />
on 26 miljoonaa euroa. Laitos työllistää 207<br />
henkilöä. Laitoksen rahoitus tulee valtiolta (50 %),<br />
kansallisilta säätiöiltä (30 %) ja yksityisiltä säätiöiltä<br />
(20 %).<br />
Esitys ammattikalastajien ja kalatutkijoiden<br />
yhteistyöprojektista Hollannista<br />
(Floor Quirijns)<br />
Hankkeen tavoitteena on yhteistyön kehittäminen<br />
ja vahvistaminen. Mukana on valtio, kolme<br />
kalastusyritystä, WWF ja tutkimus. Yhteistyön<br />
kautta on saatu parannettua yhteistyötä. Aikaisemmin<br />
kalastuskiintiöt vaihtelivat vuosittain,<br />
mikä oli yllätys kalastajille.<br />
Tämä johti ristiriitoihin ja boikottiin.<br />
Nykyään kalastajia kanssa pidetään yhteispalavereita,<br />
missä päivitetään tutkimusohjelmia. Kalastajat<br />
antavat arvokasta tietoa (oikea aika ja paikka<br />
ja pyyntitekniikka), miten tutkimukset tulee<br />
tehdä eri kalalajien osalta. Lisäksi tutkijat ovat<br />
käyttäneet kalastajia apuna koekalastuksissa.<br />
Kalastustietoriihiprojekti 2008<br />
(www.kenniskringvisserij.nl)<br />
Tieto<strong>ry</strong>hmässä on mukana 11 kalastajaa ja kolme<br />
kalanviljelijää. Ryhmä kokoontuu 3 – 5 kertaa<br />
vuodessa. Toiminta perustuu työsuunnitelmaan<br />
ja budjettiin. Tulokset julkaistaan www. sivuilla.
6.6.6. Vierailu valtameren troolikalastusalus ’Cornelis Vrolijk Fzn’<br />
Year Built: 1988; Length x Breadth: 115 m X 15 m; DeadWeight: 5811 t; Speed recorded (Max / Average):<br />
12.6 / 12 knots; Flag: United Kingdom [UK]<br />
Cornelis vrolijk Holding B.V. is a privately owned company, established in 1880, with a core business in pelagic<br />
fishing and trade in pelagic fish. The company operates a modern pelagic fishing fleet from two offices<br />
in the Netherlands, namely ‘Cornelis Vrolijk Visserij Maatschappij B.V.’ in IJmuiden and ‘Jaczon B.V.’ in<br />
Scheveningen. Together with its daughter companies ‘France Pelagique SAS (France) and ‘North Atlantic<br />
(Holdings) Ltd (UK), the company has a fleet of 14 pelagic freezer trawlers active in European and West-<br />
African waters. Fish trading is carried out by the subsidia<strong>ry</strong> ‘Cornelis Vrolijk B.V.’ from two sales offices,<br />
located in IJmuiden and Scheveningen.
6.7. Tutustuminen rantakalastajakylään Egmond aan Zee (lauantai 9.4.2011)<br />
6.7.1. Vierailu paikallinen Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa<br />
(KNRM) ja 1800-luvun rantakalastusveneeseen (bomschuit)
6.7.2. Vierailu Egmond aan Zeen majakkassa<br />
6.7.3. Tutustuminen paikallisiin rantakalastajat, kalastus- ja savustusmenetelmät
6.8. Paluupäivä (sunnuntai 10.4.11)<br />
klo 6:15 Bussi lähtee Egmond aan Zeesta – Amsterdam, Schipholliin<br />
klo 7:00 Lähtöselvitys Schipholin lentokentällä<br />
klo 9:05 Lähtö Amsterdam, Schiphol<br />
klo 12.:30 Saapuminen Helsinki, Vantaa<br />
Bussi lähtee Helsinki Vantaalta:<br />
reitti Helsinki, Vantaa - Kouvola - Lappeenranta - Imatra - Ruokolahti.<br />
7. Matkahankkeen toteutuneet kustannukset<br />
Hankkeeseen oli myönnetty rahoitusta 20 000 euroa ja sen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat<br />
19 795,16 euroa (<strong>katso</strong> alle olevat taulukot).<br />
Hankkeen hyväksytty kustannukset<br />
Matkakulut 13000<br />
Palkat sivukuluineen 6000<br />
Muut kulut 1000<br />
Yhteensä 20000<br />
Hyväksytyistä kustannuksista on:<br />
ELY-keskuksen rahoitustuki 75,0 % 14 846,36 euroa<br />
EU:n rahoitus (EKTR) 32,25 % 6 383,93 euroa<br />
Kansallinen rahoitus 42,75 % 8 462,43 euroa<br />
yksityinen rahoitus 25 % 4 948,80 euroa<br />
Yhteensä 100 % 19 795,16 euroa<br />
Hankkeen toteutuneet Rahoitus Toteutuma Jäljellä +/kustannukset<br />
päätös<br />
Matkakulut (lento- ja bussimatkat,<br />
yöpymiset)<br />
13 329,01 13 329,01 0,00<br />
Palkat sivukuluineen 6 000,02 6 000,02 0,00<br />
Muut kulut 466,13 466,13 0,00<br />
Yhteensä 19 795,16 19 795,16 0,00
5.4.2011<br />
SCHEVENINGEN<br />
NEELTJE JANS<br />
Kamperland 4.4.2011<br />
YERSEKE<br />
EGMOND AAN ZEE<br />
9.4.2011<br />
8.4.2011<br />
7.4.2011<br />
DEN OEVER<br />
STAVOREN<br />
6.4.2011<br />
URK<br />
LIITE 1. MATKAREITTI
LIITE 2. LEHTIARTIKKELIT
ETELÄ - KARJALAN<br />
KALATALOUSKESKUS RY<br />
www.ek<strong>kalatalouskeskus</strong>.fi<br />
Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston ( EKTR ) rahoittama<br />
- EU investoi kestävään kalastukseen -
Change language