Fastems Oy Ab asiakaslehti nro 1/2012

fastems.com

Fastems Oy Ab asiakaslehti nro 1/2012

fast

­Fastems­Oy­Ab­asiakaslehti­1­•­2012

Eskomatic:

Intohimona koneistus

4

Navalin 15 robotin

tuotantolinja

8

Peikko Finland Oy:

Kaikkea mitä betoniin valetaan

12


Julkaisija

Fastems Oy Ab

Tuotekatu 4

33840 Tampere

No. 1/2012

Päätoimittaja

Jyrki Auer, Fastems Oy Ab

jyrki.auer@fastems.com

Ulkoasu

Leila Ainasoja, Fastems Oy Ab

Painopaikka

Kirjapaino Hermes Oy, Tampere

Tilaukset

Tilaa ilmainen Fast-lehti osoitteessa:

www.fastems.com/lehtitilaukset

Fastemsin päätoimipaikat

Pohjoinen alue

Muottitie 1 A, 65320 Vaasa

Keskinen Alue

Tuotekatu 4, 33840 Tampere

Eteläinen alue

Hakkilankaari 2, 01380 Vantaa

Tässä NumErOssA

Pääkirjoitus ........................................................................................... 3

Intohimona koneistus/Eskomatic Oy .......................................... 4

Navalin 15 robotin tuotantolinja ................................................. 8

Kaikkea mitä betoniin valetaan/Peikko Finland Oy ............12

Lehti-Groupille Doosanin uusi tonnisarjalainen ...................14

Seger Technologies valmistaa korin osia Fisker Karmaan .16

FinnTec 2012 ......................................................................................19

Kuva Kimmo Brandt

Nyt peräänkuulutetaan tuotannon automatisoinnin tarvetta, ja automatisointia pidetäänkin taloudellisten mittareiden

perusteella konepajatuotannon kehitysedellytyksenä.

Joustavat automaattiset valmistusjärjestelmät ja robottisovellukset ovat automatisoinnin keskeisiä toteutustapoja. Investointien

taloudellinen kannattavuus on hankinnan tärkein onnistumiskriteeri. Ja automaattisten järjestelmien kannattavuus

ei siedä alhaista käyttösuhdetta.

Sloganimme mukaan tavoitteenamme on kaikki vuoden 8760 tuotantotuntia. Toteutettujen järjestelmien kannattavuutta

arvioitaessa näyttää ilmeiseltä, että pitemmälle automatisoiduilla ratkaisuilla päästään luotettavammin kannattavaan

toimintaan kuin puoliväliin jätetyillä. Nykyisten monitoimisten työstökoneiden on käytävä mahdollisimman suuri osa

vuorokauden tunneista.

Käyttösuhteen lisäksi käytettävyys on tärkeä kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Hyvä käytettävyys edellyttää järjestelmän

helppokäyttöisyyttä, luotettavaa toimintaa ja huollon paikallista, nopeaa saatavuutta. Sen suunnittelun pohjana on ollut

Fastemsin kehittämä Easy automation -ajattelu: helppokäyttöisyys, modernien ohjelmistotyökalujen hyödyntäminen

sekä koko elinkaaren kattava tuki. Siis: ”Yhteistyötä ja kumppanuutta lähellä asiakasta”.

Uskallusta ja ideoita ei meiltä koskaan ole puuttunut. Uudet tekniset haasteet ja tarpeet, jopa vaatimukset tulevat useimmiten

neuvottelupöydälle yhteisissä tapaamisissamme. Haastakaa meitä, mutta muistaen, että maailmanluokan tuotannonkehitysprojektit

toteutetaan yhteistyönä hyvän ja oikean lopputuloksen varmistamiseksi.

Suomen ensimmäiset joustavat valmistusjärjestelmät otettiin käyttöön vuonna 1982. FMS:n 30-vuotista taivalta juhlistetaan

17.10.2012 Tampereella. Laita päivä jo nyt kalenteriisi.

Matti Nenonen

Myyntipäällikkö, tuotantoautomaatio ja robotiikka

P Ä Ä K I R J O I T U S

Fastemsin 30 vuotta automaatiota

2 | Fast Fast | 3


Eskomatic Oy:llä monipuolinen konekanta

Intohimona koneistus

4 | Fast

Fastemsin myyntiporukalta on

saatu paljon hyvää tietoa. Niinpä

kunnossapitoa kysyttiin myös

Fastemsilta, ja se kannatti.

Vuonna 2010 hankittua Zeiss Duramax 500

-koordinaattimittakonetta käytetään koneistettujen

tuotteiden mittaamisen lisäksi omien

työkalujen ja kiinnittimien mittaamiseen. Laatujärjestelmä

on tulossa piakkoin.

Turkulainen Eskomatic Oy on vuonna 1976 perustettu hienomekaaninen alihankintakoneistuspaja.

Se tunnetaan monipuolisesta ja uudenaikaisesta konekannasta,

motivoituneesta henkilökunnasta sekä korkeatasoisesta ja laadukkaasta

valmistustekniikasta. Maine on saavutettu jatkuvilla investoinneilla uusimpiin

työstökoneisiin, uusia työstömenetelmiä ja työkaluja testaamalla ja panostamalla

henkilöstön osaamiseen. Tuotannon ydintä ovat monitoimi- ja pitkäsorvaus, nopeat

työstökeskukset, sekä erityisenä vahvuutena vaativien osien sarjakoneistus.

Toimintaa on kehitetty ennen kaikkea

omasta kiinnostuksesta työstökonetekniikkaan

ja halusta koneistaa asiakkaiden tuotteita

entistä tehokkaammin. Jatkuva kehitys,

uudet työstökoneet ja innovaatiot sekä

menetelmäkehitys ovat olleet luonnollinen

osa yrityskulttuuria jo 1980-luvulta. Näin

toiminnassa on saavutettu lisähyötyä, joka

on jaettu asiakkaiden kanssa.

Eskomaticin asiakaskuntaan kuuluu lukuisia

tunnettuja metalli-, hydrauliikka-,

lääketiede-, laboratorio-, biotekniikka-,

ase- ja elektroniikka-alan yrityksiä. Yhteistä

asiakkaille on korkean laadun ja toimitusvarmuuden

arvostus sekä pyrkimys pitkä-

jänteiseen ja luotettavaan yhteistyöhön.

Teräksien lisäksi Eskomatic koneistaa

alumiineja, muoveja, kupari-, messinki- ja

punametalleja sekä titaania. Työkappaleiden

paino vaihtelee 0,0001-30 kg ja toimituserät

10 - 20.000 kpl. Tuotteet toimitetaan

tarpeen mukaan pintakäsiteltyinä ja kokoonpantuina.

Vahvasti koneistusorientoitunut toiminta

edellyttää jatkuvia investointeja uusimpaan

työstötekniikkaan. Näin luodaan

edellytykset kilpailukykyisimmän valmistustekniikan

ja korkean laatutason hallinnalle.

Strategiana on ollut valita jokaiselle

työlle sille parhaiten sopiva työstökone.

Monenlaiset tehtävät ovat vuosien varrella

tuoneet konekantaan useiden eri valmistajien

työstökoneita. Haasteeksi muodostuikin

löytää sellainen osaava kunnossapitokumppani,

joka hallitsee Eskomaticin monipuolisen

kone- ja laitekannan. Sillä siinä, missä

laiteinvestointi tiettyyn työstökoneeseen on

kertaluontoinen, korkean käytettävyyden

varmistaminen edellyttää jatkuvaa panostusta

kunnossapitoon.

uusI KuNNOssAPITOsTrATEgIA

Toiminnan alkuvaiheessa tuotantolaitteiden

kunnossapito hoidettiin, kuten monessa

konepajassa edelleen tehdään: Kone tai

Fast | 5


laite korjattiin vasta, kun se rikkoontui, ja

ennakoivat huoltotoimet jäivät vähäisiksi.

Tällaisen reaktiivisen toimintatavan heikkoudet

tiedostettiin ja ymmärrettiin, että

se oli luonut jatkuessaan huoltotarpeiden

aikapommin. Niinpä vanha huoltostrategia

vaihdettiin proaktiiviseksi, ennakoivia kunnossapitotoimia

suosivaksi. Samalla alkoi

osaavan kunnossapitokumppanin etsintä.

– Kun jotkut maahantuojat tarjosivat

huoltosopimusta, törmättiin toistuvasti ongelmaan,

etteivät ne käytännössä pysty hoitamaan

vaativaa kunnossapitoa. Joko tietämys

puuttui tai sitten huoltoon ei muuten

oltu panostettu. Oman haasteen toi sekin,

että meillä on sellaisia koneita, joita ei löydy

montaa koko maasta. Näin osaamista ei

ole päässyt kertymään. Maahantuojien joukosta

löysimme vain pari poikkeusta, toteaa

itsekin koneistajana aloittanut Eskomaticin

toimitusjohtaja Pauli Eskola.

Fastemsin tunsimme entuudestaan

laitetoimitusten kautta. Saarisen Kalevilta

ostimme aikoinaan Doosanin CNC-sorvin

pyörivillä työkaluilla ja siitä alkaen olemme

olleet tekemisissä. Hän on aina esitellyt

meille uusimman tekniikan mahdollisuuksia

Fastemsin tilaisuuksissa. Kalevin ja Hallilan

Heikin kanssa käydyt keskustelut ovat

olleet meidän kannaltamme kouluttavia, ja

Fastemsin myyntiporukalta on saatu paljon

hyvää tietoa. Niinpä kunnossapitoa kysyttiin

myös Fastemsilta, ja se kannatti, Eskola

jatkaa.

OsAAmINEN ON lähEllä

– Kunnossapitoyhteistyö Fastemsin kanssa

aloitettiin keikkaluontoisesti ja pian huomasimme,

että saimme sellaisia ongelmia

ratkaistua, joita koneiden maahantuojat

eivät olleet ratkaisseet vuosikausiin. Ensin

palvelusopimus tehtiin parista koneesta -

järjestelmätuki-tasoiseksi se laajennettiin

vuosi sitten. Nyt sopimushuollon piirissä

on yli kaksikymmentä konetta ja laitetta,

ja vasteaika on sovittu seuraavaan aamuun,

Eskola kertoo.

– Palvelualttius on parasta A-luokkaa

ja tekijät erittäin motivoituneita kavereita.

Nyt tiedämme, että saamme osaavan ihmisen

paikalle aina, kun tarvitaan. Fastems on

laaja-alainen, hyvä yhteistyökumppani, hän

kiittää.

Siirtyminen ennakkohuoltopainotteiseen

strategiaan nosti huoltokustannuksia

aluksi selvästi, mikä olikin odotettavissa,

kun erilaisten huoltotarpeiden kertymää

purettiin. Yhteistyön myötä alkoi myös jär-

jestelmällinen työstökoneiden seuranta, sillä

kaluston jatkuva monimutkaistuminen

vaikuttaa osaltaan huoltotarpeisiin.

INTO jA lAATu EdEllä

Tavoitteena on kerran vuodessa saada uusi

kasvava asiakas joltakin sektorilta. Aina

kun tässä on onnistuttu, asiakas on myös

osattu pitää. Vahvuutena meillä on erittäin

hyvä konekanta ja kaikkien yhteinen

innostus koneistustekniikkaan. Eskomatic

tunnetaankin juuri tästä innostuksestaan ja

korkeasta laadustaan. Nyt kokoonpanotyöt

ovat selvässä kasvussa ja valmius kouluttautua

vaativampiin kokoonpanotehtäviin on

olemassa. Samoin kiinnostus automaatiota

ja sen mahdollisuuksia kohtaan.

Samaa kieltä puhuu viimesyksyinen

asiakastyytyväisyystutkimus, joka saa pian

jatkoa. Henkilökunta saa asiakkailta jatkuvasti

positiivista palautetta, ja tämä koskee

kaikkia henkilöstöryhmiä. Eskola kiittää

väkeään ja toteaa, että tällaisen porukan

kanssa ei voi muuta kuin pärjätä. Siitä kertoo

lähes 15 % kasvukin.

Eskomaticin laatujärjestelmä on rakennettu

vastaamaan asiakkaidemme tarpeita

hyvästä laaduntuottokyvystä ja toimitusvarmuudesta.

Tuotannonaikaisilla laadun-

Täysin sorvaamalla valmistettu työkappale.

varmistustoimilla ja jatkuvan kehittämisen

menetelmillä on jo pitkät perinteet ja niillä

on saavutettu hyviä tuloksia.

– Seuraamme erilaisia tunnuslukuja, kuten

toimitusvarmuutta ja läpimenoaikoja

oman toimintamme kehittämiseksi. Materiaalinhallintamme

mahdollistaa raaka-aineseurannan

eräkohtaisesti. Vaativissa tuotteissa

hyödynnämme Six Sigman mukaisia

tilastollisia tuotantoprosessin arviointimenetelmiä.

Parhaillaan meillä on menossa

projekti laatujärjestelmämme päivittämiseksi

siten, että se vastaa myös ISO9001-

2008-standardin vaatimuksia, Eskola kertoo.

– Koneistus on meille kaikille intohimo

ja annamme itsestämme paljon tähän työhön.

Siksi - niin kauan kun voimme valita

asiakkuuksiamme - teemme mieluiten töitä

niiden kanssa, jotka ymmärtävät vahvuutemme

ja aidon yhteistyön sekä pysyvyyden

merkityksen työssämme, hän päättää.

Fastems huoltosopimuksen

piiriin kuuluvat:

CNC-sorvit, joissa tankolaite

tai -makasiini

• Goodway GLC

• Miyano BNC-34

• Mori-Seiki, 3 eri mallia

CNC-pitkäsorvi, jossa

tangonvaihtomakasiini

• Star SR-32J

Monitoimisorvit, useimmissa

tankomakasiini tai Motomanrobotti

• Daewoo Puma 300MC

• Mazak Integrex 200SY

• Nakamura, 3 eri mallia

Koneistuskeskukset, osassa

paletti-/NC-pyöröpöytä

• Brother TC-32B QT, 3 kpl

• Hyundai-Kia Hi-V50D

• Mori-Seiki TV-30

Automaattisahat

• Amada HA-250

• Kasto Twin A4

6 | Fast Fast | 7


”Visio ohjaa muutoksia”

Navalin 15 robotin

tuotantolinja

Naval Oy tarvitsi ratkaisun, jonka avulla suuria määriä hitsattuja palloventtiileitä

voisi valmistaa tehokkaasti ja nopeasti. Fastems suunnitteli ja toimitti Navalille

robotisoidun tuotantolinjan, jonka toisesta päästä syötetään sisään kuuden

metrin rautaputkea, ja joka toisesta päästään antaa testatun, pulverimaalatun

palloventtiilin ulos. Työn tekee 15 Fanucin teollisuusrobottia, työstökoneet ja

pari sahaa sekä joukko muita tuotantolaitteita.

8 | Fast

Uraa uurtavan automaatiolinjan hankkimiseen

päädyttiin, kun uutta tuotantokapasiteettia

tarvittiin voimakkaan kasvun

aikana. Automatisoinnilla haettiin ensisijaisesti

nopeaa, joustavaa ja tehokasta ratkaisua

suurille kappalemäärille. Koko toimitus

oli tiukasti aikataulu- ja kustannusohjattu.

Etenkin käyttöönottovaiheessa loppuvuonna

2008, kun taloustilanne oli jo selvästi

muuttunut, aika-, raha- ja suhdanneasiat

muodostivat erityisen haasteen. Linja valmistui

kuitenkin ajallaan vuoden 2008 lopulla,

jolloin perustoimitukset olivat valmiita.

Nyt linjalla on takanaan pari vuotta

tiukkaa tuotantoa ja jatkokehitystä.

ENsIsIjAIsEsTI

TuOTTAVuusrATKAIsu

Tuotantolinja, jossa 15 robottia liikkuu

synkronisoidusti tuotantolinjan ympärillä,

on lajissaan ainutlaatuinen ja haastava toteutettava.

Tämä vaativuus on ymmärretty

yhtälailla Fastemsissa kuin Navalillakin, ja

aito partnerius kasvoi yritysten välille asiakas-toimittajasuhteenongelmanratkaisumoodista.

Oikea yhteistyömalli opittiin järjestelmää

ja sen osakokonaisuuksia optimoitaessa,

kun sille haettiin muun muassa lisää

kulutuskestävyyttä. Ratkaisut löytyivät tavallisesti

hyvinkin pienistä asioista, kuten

työstöparametreistä, työvälineistä, materiaalivalinnoista,

jne.

– Kun synkronoitavia osia on paljon,

pitää järjestelmälle osata varata asennuksen

jälkeen riittävät oppimis-, ylösajo- sekä

koeajoajat, Navalin toimitusjohtaja Pekka

Karhumäki toteaa.

Nykyisin järjestelmä toimii kuin kello ja

sen tehokkuus on saatu odotus- ja seisontaaikoja

leikkaamalla nostettua moninkertaiseksi.

Tuotteita solujen väliin bufferoimalla

tarvittavat huolto- ja korjaustyöt voidaan

tehdä tuotantoa keskeyttämättä.

Palloventtilien runkojen ja jatkeputkien

tuotanto tapahtuu tuotantolinjan kahdessa

1970-luvun puolivälissä perustettu

Naval on osa Flowserve-konsernia.

Vuonna

2011 noin 140 henkilön voimin

tehtiin yli 30 miljoonan

euron liikevaihto pääasiassa

palloventtiileitä valmistamalla.

Palloventtiilien osalta

yrityksen kapasiteetti on

1.000.000 venttiiliä vuodessa.

Navalin erikoisosaamista

Flowservessä ovat hitsatut

palloventtiilit, kaukolämpömarkkinatuntemus

sekä

Venäjän markkinoiden tuntemus.

Fast | 9


Nykyisin järjestelmä toimii

kuin kello ja sen tehokkuus

on saatu odotus- ja seisontaaikoja

leikkaamalla nostettua

moninkertaiseksi.

rinnakkaisessa prosessissa, joista kumpikin

alkaa aihioiden katkaisulla ja hiekkapuhalluksella.

Tämän jälkeen jatkeputket puristetaan,

koneistetaan ja kokoonpannaan,

samalla kun rinnakkaisessa runkoprosessissa

karaholkit hitsataan runkoputkeen ennen

kokoonpanoa ja puristusta. Venttiilien

kokoonpanosolu yhdistää prosessit, jonka

jälkeen venttiilit vielä koeponnistetaan ja

maalataan.

AuTOmATIsOINNIN EduT

Karhumäki kertoo, että jos vastaavasta tuotantokapasiteetin

lisäämisestä päätettäisiin

nyt, päädyttäisiin jälleen automatisointiin,

sillä pitkässä juoksussa automatisointi on

oikea suunta Navalille. Sen sijaan suunnitelmaa

siitä, toteutettaisiinko automatisointi

toisella yhtä mittavalla linjalla vai useilla

erillisillä soluilla, ei ole olemassa.

Emoyhtiö Flowserveen kuuluu useita

hyvinkin erilaisia yhtiöitä ja monella tunnusluvulla

mitaten Naval edustaa yhtä prosenttiä

15.000 hengen konsernista. Etenkin

vuoden 2008 jälkimainingeissa emoyhtiössä

tiedostettiin hyvin projektin vaikeudet,

mutta sittemmin tuotantolinja on nähty oikeaan

osuneena investointina. Tätä todistaa

myös se, että lupa lisäinvestointeihin on Navalille

hellinnyt helposti.

Uusi suhdannenousu 2010–2011 osoitti,

miten kannattava investointi tuotantolinja

oli ollut, vaikka vuoden 2008 äkkijarrutuksen

aikaan sitä oli ollut vaikea perustella.

Nähtiin, että linjalle oli valittu oikeat venttiilikokoluokat,

joita on sittemmin lisätty.

Lisäksi opittiin, että vastaavanlaisen linjan

joustavuusvaatimukset kannattaa jo inves-

tointipäätösvaiheessa pitää huomattavan

laajoina.

Jatkossakin keskeisiksi menestystekijöiksi

haetaan vielä aiempaa parempaa te-

hokkuutta, seisonta-aikojen minimointia,

laatua ja seurattavuutta. Karhumäki kertoo

vision ohjaavan muutoksia ja että isoja investointeja

on jälleen tulossa.

10 | Fast Fast | 11


Peikko Finland Oy automatisoi

”Kaikkea mitä betoniin valetaan”

Peikko Finland Oy tuotevalikoima kattaa betonirakentamisen monipuoliset tarpeet:

runkojärjestelmät, deltapalkit, pultit, erilaiset kiinnitystuotteet, ankkurit,

nostojärjestelmät, ansaat, lenkit, liitos- ja jatkososat sekä verkot ja harjateräkset.

Kilpailu rakennusalalla on kovaa ja Peikko Group -konsernin sisällä Peikko

Finland kilpailee myös sisaryrityksiään vastaan. Tässä kisassa osaaminen,

tuotannon ja sen menetelmien aktiivinen kehitys sekä modernit automaatioratkaisut

ovat keskeisessä asemassa. Automaatio on perusedellytys suomalaiselle

tuotannolle.

12 | Fast

Kiinnityslevyjen tuotantolinjaa.

Pääkonttorin lisäksi Lahdessa sijaitsee palkki-,

teräsosa- sekä verkkotehtaat sekä prototehdas

ja tuotekehityslaboratorio. Jalo Paananen

perusti Teräspeikon vuonna 1965,

mutta toiminnan kansainvälistyessä nimi

lyheni helposti lausuttavaan Peikko-muotoon.

Perheyritys jatkaa edelleen maailmanvalloitustaan

toimitusjohtaja Topi Paanasen

ohjauksessa. Suomen lisäksi Peikolla

on tuotantolaitoksia Saksassa, Slovakiassa,

Liettuassa, Kanadassa, Kiinassa, Iso-Britaniassa

ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa.

Peikko Groupin noin 800 työntekijästä

noin 250 työskentelee Lahdessa.

– Yhteistyö Fastems Lahti Askonalueen

kanssa alkoi vuonna 2006, jolloin palkkitehtaan

laajennuksen yhteydessä uusittiin

rei’ityskone. Projekti meni hyvin ja sen

myötä saatiin lisättyä logiikkaa ja automatiikkaa

palkkiuumien rei’itykseen. Sen jälkeen

automaatiotarpeiden osalta on aina

otettu yhteys Fastemsin työväline- ja automaatio-osaajiin,

kertoo tuotantojohtaja

Henry Säisä. Pian rei’ityskoneelle tulikin

jatkoa.

dElTA PAlKKIlINjAT

Deltapalkkeja käytetään matalien välipohjarakenteiden

liittopalkkijärjestelmänä

kaikenlaisissa rakennuksissa pientaloista

kerrostaloihin. Niiden käyttö minimoi välipohjarakenteen

ja mahdollistaa joustavat

Automaatiotarpeiden

osalta on aina otettu yhteys

Fastemsin työväline- ja automaatio-osaajiin.

pohjaratkaisut koko rakennuksen elinkaaren

ajalle. Kahden viime vuosikymmenen

aikana on rakennettu yli 7 000 rakennusta,

joissa on käytetty Deltapalkkeja.

Kysynnän kasvaessa Fastems toteutti

automatisoidun deltapalkkilinjan vuonna

2010 ja heti seuraavana vuonna toisen samanlaisen

linjan. Toimintatapana oli, että

Peikko antoi speksit ja Fastems kehitti ratkaisun.

Kumppanuuden lisäarvoksi Säisä

näkee erityisesti toiminnan luotettavuuden.

– Huolto pelaa tosi hyvin. Parissa, kolmessa

tunnissa saadaan aina apu paikalle.

Tällaisten järjestelmien kanssa jatko ja palvelut

ovat ainakin yhtä tärkeitä kuin hankintavaihe.

Fastemsin kanssa vuosien yhteistyö

on johtanut aitoon kumppanuuteen.

uudENlAINEN

AuTOmAATIOrATKAIsu

Deltapalkkilinjojen jälkeen alkoi kiinnityslevyjen

tuotannon kehittämishanke. Pienet

kiinnityslevyt ovat volyymituote, jonka

haasteena on vanhalla menetelmällä ollut

25 %:n hukka.

Peikko ja Fastems Vaasa ovat yhdessä

kehittäneet kiinnityslevyjen automaattisen

tuotantolinjan, joka hitsaa kiinnityslevyjen

tappi- ja levymaljat, kiinnittää keramiikan

ja tapit, tarkistaa työn, maalaa ja merkkaa

sen. Linja tuottaa pakkausvalmiita tuotteita.

Alkuun pakkaus tehdään manuaalisesti,

Toinen Lahden Deltapalkki linjoista.

mutta jatkossa tämäkin työvaihe on tarkoitus

robotisoida.

Hitsauksen osalta menetelmäkehityksestä

vastasi Peikko, kun vanhan vastushitsauksen

tilalle otettiin kaaritappihitsaus.

Fastems ratkaisi, miten halutut työvaiheet

saadaan linjastoksi. Yhteistyön tulos on kokonaisuudessaan

uudenlainen ja juuri valmistunut.

Fastems on luvannut sille 19 sekunnin

tahtiajan, ja testeissä on saavutettu

15 sekuntia, joten tuottavuusodotukset ovat

korkealla. Linja tulee korvaamaan kaksi

vanhaa konetta, ja sen myötä hukkaprosentti

painetaan yhteen prosenttiin. Linjan

eduiksi Säisä nimeää luotettavuuden, laadun

ja saavutetun tahtiajan.

Fastems tulee vastaamaan myös järjestelmän

elinkaaripalveluista. Esimerkiksi uuden

järjestelmän ohjauspuolelle ja logiikalle

on sovittu 12 tunnin vasteaika, ja paikallisena

toimijana Fastems Lahti hoitaa mekaniikan

vain muutaman tunnin varoajalla.

TulEVAIsuus ON AuTOmAATION

Peikko Finland keskittyy tulevaisuudessa

yhä enemmän vakiotuotteisiin ja suursarjatuotantoon.

Räätälöintiä vaativat työt jätetään

muille. Tässä strategiassa automaatio

pelaa tuottavuudentekijänä keskeistä osaa.

Toisena merkittävänä tekijänä on Peikon

oma tuotekehitys, jonka tuloksia ovat esimerkiksi

ekologisesti sinkityt Ekopultit.

Fast | 13


Lehti Groupille Doosanin

uusi tonnisarjalainen

Tampereen Konepajat -konserniin kuuluvassa Lehti Group Oy:ssä Doosan Puma

-CNC-sorvit tunnetaan jo vuosien takaa. Erikokoisia sorveja on Pirkkalassa seitsemän,

joista uusin on yksi ensimmäisistä Suomeen toimitetuista Doosanin tonnisarjalaisista,

Puma 3100 ULY.

Lehti Groupin avainosaamista on akselityyppisten

ja pyörähdyskappaleiden

valmistus. Sorvauskapasiteetti ulottuu

halkaisijaltaan muutaman millimetrin tankokappaleista

kolmen metrin mittaisiin akseleihin

saakka. Lehti Group työstää kaikkien

teräslaatujen lisäksi alumiinia, messinkiä

ja muoveja.

Konepajan suurimmat asiakkaat toimivat

prosessiteollisuudessa ja koneenrakennuksessa,

joiden lisäksi komponentteja

toimitetaan myös rakennus- ja elektroniikkateollisuudelle.

Korkea laatu ja sovitut toimitusajat

luovat perustan asiakassuhteille,

joista osa on jatkunut jopa 30 vuoden ajan.

TuKEVIA luOTTOsOrVEjA

Lehti Groupin valmistuspäällikkö Tommi

Kivistö kertoo, että Doosanilta on löytynyt

ratkaisu kaikkiin heidän sorvaustarpeisiinsa.

Fastems toimitti meille ensimmäisen

Doosanin Puma CNC-sorvin vuonna 2007,

jonka jälkeen siitä saadut hyvät kokemukset

ovat lisänneet konepajan Puma-kantaa. Lisäksi

osalla meidän väestä on 20 vuoden kokemus

Doosanin Pumista, hän sanoo. Käytössä

Pumat ovat Kivistön mukaan olleet

niihin kohdistetun luottamuksen arvoisia.

Doosanin akselikoneilla on hyvä käytettävyys

eikä turhia seisokkeja ole niiden

vuoksi syntynyt. Koneet ovat tukevia.

Niillä koneistetaan työkappaleita,

joiden tukilaakerin halkaisija on maksimissaan

30–500 mm ja pyörähdyshalkaisija

1200 mm. Akselitankojen maksimipituus

on 3200 mm.

TONNIsArjAN hyödyT

Kivistö kertoo, että tonnisarjalainen Doosanin

Puma 3100 ULY otettiin heillä käyttöön

noin puoli vuotta sitten, joulukuun alussa

Doosanin Puma 3100 ULY

on uusin tonnisarjalainen.

Meillä on kaikkiin Doosaneihin

kytketty Absolentin

emulsio- ja öljysumusuodattimet.

lehti groupin doosan

CNC-sorvit:

• Doosan Puma 3100 ULY

• Doosan Puma TT 1800 SY

• Doosan Puma 700 LM

• Doosan Puma 600 LM

• Doosan Puma 400 LM

• Doosan Puma 400 M

• Doosan Puma 240

2011. Se on heidän sorveistaan ainoa, joka

on varustettu y-akselilla, joten sillä voi tehdä

akseleihin kiilaurat jo sorvauksen yhteydessä

valmiiksi.

– Siinä on aika paljon pieniä, hyviä ominaisuuksia.

Sen huollettavuus on aiempia

malleja parempi eikä se valuta nesteitä uudentyyppisen

runkorakennelman ansiosta.

Myös tukilaakerin letkut on aiempaa paremmin

suojattuja niiden nostetun rakenteen

ansiosta. Korkeapainepumppu on nyt

vakiona, kun se on ennen ollut optio. Lisäksi

tämä on paljon nopeampi verrattuna

vanhoihin malleihin, vaikka suoraa vertauskohtaa

ei olekaan, Kivistö listaa uuden tonnilaisen

hyötyjä.

Myös parantunut ergonomia saa kiitosta:

työtila on saatu valoisaksi parannetuilla

työvaloilla, CNC-sorvi on edeltäjiään hiljaisempi

ja energiataloudellisempi. Siinä on

muun muassa automaattinen virran sammutus.

Doosanin tonnilaisissa on Fanucin uusi

0iTD -ohjaus, joka Kivistön mukaan antaa

enemmän, koska sen monipuolisuus on lisääntynyt.

Vaikka käynnistyskäskyt ja työkierrot

eroavat vanhemmista Fanucin ohjauksista,

käyttö onnistuu samoilla opeilla

kun vanhojenkin. Muutenkin Lehti Groupilla

nähdään etuna se, että on yhdenmukainen

konekanta. Niille sopii samat työkalut

ja käyttäjät.

– Meillä on kaikkiin Doosaneihin kytketty

Absolentin emulsio- ja öljysumusuodattimet.

Työilma on saatu näin puhtaammaksi

ja samalla vältetään puhaltamasta

lämpöä harakoille, Kivistö toteaa.

– Myös Fastemsin palvelut pelaavat.

Asennukset ja konesiirrot ovat aina sujuneet

hyvin, samoin koulutukset. Aikataulut

ovat pitäneet eikä mikään asia ole jäänyt

puolitiehen. Meille on tärkeää, että osaava

huolto on lähellä.

14 | Fast Fast | 15


Seger Technologies valmistaa korin osia Fisker Karmaan

Yhdeksässä kuukaudessa

syntyy vaikka mitä!

Fisker Karma on ensimmäinen sarjavalmisteinen premium-luokan plug-in-hybridiauto.

Plug-in tarkoittaa hybridiautoa, jonka tavallista isompi akusto on mahdollista ladata

ulkoisesta sähkönlähteestä. Fisker Karma käyttää aina sähkömoottoria, ja sen polttomoottorin

tehtävänä on ainoastaan ladata akustoa. Siinä mielessä se on pikemminkin

sähköauto kuin hybridi.

Auton valmistus aloitettiin vuosi sitten, ja

uusikaupunkilainen Seger Technologies

toimittaa sen sarjatuotantoon 160 erilaista

rungonosaa. Seger Technologiesin toimittamien

rungonosien valmistuksessa

käytetään Fastemsin suunnittelemia ja val-

mistamia noin kuuttakymmentä ohutlevytyökalua.

Työkalut suunniteltiin ja valmistettiin

vain yhdeksän työntäyteisen

kuukauden aikana. Yhteistyö on muutenkin

ollut laajaa, sillä noin Seger Automation

valmisti työkalujen lisäksi 25 tarkis-

tusjigiä Fastemsin suunnitelmien pohjalta.

Suurprojektiin osallistui myös pääyhteistyökumppani

Fastemsin laaja verkosto.

– On hienoa, että meillä Suomessa on

osaamista ja kykyä vastaaviin, vaativiin

hankkeisiin. Verkostona toimiminen oli

kaikkien yhteinen etu, ja näin pääsimme

isoon projektiin käsiksi. Yhteistyön merkitystä

ei tämän projektin osalta voikaan

korostaa liikaa, toteaa hanketta projektipäällikkönä

vetänyt Seger Technologiesin

avainasiakaspäällikkö Seppo Ylä-Himanka.

– Yhteistyö koko kaupan edellytys, sillä

projektin vaatimaan aikatauluun ei olisi

kukaan pystynyt yksin, hän jatkaa.

sImulOINNIllA sääsTöä

Segerillä oli kokemusta Fastems Lahti Askonalueen

ohutlevyosaamisesta jo entuudestaan.

Autoteollisuuden ja muun teollisuuden

tarpeisiin oli työkaluja tehty

aiemminkin, joten yhteistyökumppanin valinta

oli siten selvä. Työkalujen osalta projekti

lähti liikkeelle lokakuussa 2010. Tiukan

aikataulun lisäksi haastetta toi uutena materiaalina

muokattava alumiini. Sen käyttö on

autoteollisuudessa jatkuvasti yleistymässä,

koska paino ja sen myötä kulutus ja päästöt

halutaan painaa alas. Tässä tapauksessa ha-

luttiin saada lisätilaa myös akustolle. Opintie

olikin melkoinen, sillä liki jokainen automerkki

käyttää omaa alumiiniseostaan eikä

valmista tietoa niiden ominaisuuksista ja

käyttäytymisestä ole saatavilla.

Ylä-Himangan mukaan Fastemsin panostus

uuteen simulointiohjelmistoon heti

suunnitteluvaiheessa oli todellinen apu.

Simulointia tehtiin kolmikantayhteistyönä

loppuasiakkaan, Seger Technologiesin ja

Fastemsin kanssa. Sen ja analyysien rinnalla

käynnistyi tuotannon ja työkalujen suunnittelu.

– Simuloinnilla tutkittiin alumiinin käyttäytymiseen

liittyviä kriittisiä asioita, kuten

materiaalin venymistä ja rypyttymistä.

Simuloimalla saatiin ennakolta varmistettua,

että valittavat tekniikat ja työkalut ovat

sopivia eikä tuotteeseen tule tuotannon aikana

tai myöhemminkään repeämiä. Näin

vältyimme hitaalta ja kalliilta yritys-erehdys-menetelmältä,

kertoo Seger Automationin

Oy:n toimitusjohtaja ja Seger (Technologiesin)

Oy:n varatoimitusjohtaja Ilkka

Perustettu: 2002

liikevaihto: 19 M€

Tuotantotilat: 9000 m2

henkilöstö: 105

Toimitusjohtaja: Lasse Vainio

Tuotteet: Seger Oy kehittää,

tuotannollistaa ja valmistaa

ohutlevyraaka-aineista

alihankintana tehtävät osat,

komponentit, osakokoonpanot

ja valmiit tuotteet. Verkostonsa

kautta Seger Oy hankkii ja

hallinnoi tarvittavat koneet,

työkalut, raaka-aineet,

komponentit ja alihankintatyön.

Seger Oy:n järjestelmät ovat

sertifioitu ISO 9001:2000

ja ISO 14001:2004 sekä

autoteollisuuden ISO/TS

16949:2002 standardien

mukaisesti.

Käytössä olevat teknologiat

mahdollistavat niin pienien

kuin suurienkin volyymien

valmistamisen korkealaatuisesti

ja kilpailukykyisesti. Prosesseihin

kuuluvat tuotekehitys,

prototyyppivalmistus, esisarjat,

piensarjavalmistus CNCtekniikoilla,

puristintyökalujen

ja automaation hankinta ja

niiden tuotannollistaminen ja

tuotteiden valmistus hydrauli-ja/

tai epäkeskopuristimilla sekä

eritasoiset kokoonpanot.

Tytäryhtiö: Seger Automation

Oy, valmistaa puristintyökaluja,

kokoonpanojigejä ja teollisuuden

apulaitteita

Asiakkaat: Tehoelektroniikka-,

sähkömekaniikka- ja

kulkuneuvoteollisuus

sekä muut teollisuuden

ohutlevykomponenttien

tarvitsijat.

Lisätietoja: www.segertech.com

16 | Fast Fast | 17


Simulaatiomalleja

Salohonka. Myös laatupäällikkö Jyrki Leino

ja mittauksista ja laadusta vastaava Tommi

Leino ovat samoilla linjoilla.

– Crash forming -menetelmällä valmistettavien

kappaleiden repeämät, takaisinjoustot

ja vaikeat muodot olivat haasteita,

joiden voittamiseen saimme Fastemsilta

merkittävää apua. Simulaatiot tuottivat myös

tuotemuutoksia.

Jyrki Leino kertoo heti aloitusvaiheen kokemusten

herättäneen sen luottamuksen, että

työkalut Fastemsin kanssa myös syntyvät.

VAATIVA TyöKAluPrOjEKTI

Fastemsin vastuulla oli työkaluprojektin

koordinointi ja johto. Käytössä ollut yhdeksän

kuukauden jakso oli hektistä ja aktiivista

aikaa, jolloin monta rautaa oli jatkuvasti

tulessa. Oman lisähaasteensa toi muun muassa

loppuasiakkaan asiakkaan sijainti pallon

toisella puolella. Jyrki Leino kertookin,

kuinka usein asiakkaan kanssa pidettyä il-

On hienoa, että meillä

Suomessa on osaamista ja

kykyä vastaaviin, vaativiin

hankkeisiin.

tapalaveria heti seurasi aamupalaveri oman

väen kanssa.

– Näin massiivinen projekti on harvinainen

Suomessa. Vielä harvemmin se toteutetaan

näin tiukassa aikataulussa. Projektinhoito

ja aikataulutus menivät Fastemsin

osalta erittäin hyvin, ja projektipäällikkö on

varmastikin joutunut hikoilemaan. Saimme

tukea myös loppuasiakkaan kanssa käytyihin

neuvotteluihin ja informaatio kulki

muutenkin joutuisasti. Tarkkaa projektinseurantaa

näissä hankkeissa vaaditaankin,

jotta maaliin päästään, Ylä-Himanka kiittää.

sArjATuOTANTOON

Tammikuussa 2011 alkoivat puoli vuotta

kestävät koeajot, ja tällöin projektiryhmä

tapasi viikoittain. Leinot kiittävät Fastemsin

tälle jaksolle antamaa tukea, sillä tuotemuutoksia

ja siten myös työkalumuutoksia

tehtiin edelleen. Näiden, sinänsä normaali-

en muutosten takana oli vasta sarjatuotannossa

huomattuja asioita sekä asiakastoivomuksia

ja -muutoksia.

Kesään 2011 mennessä projekti pääosin

valmistui ja siirryttiin tuotantovaiheeseen,

kun ensimmäinen auto valmistui. Nyt on

menossa kunnossapitovaihetta edeltävä jälkihoitovaihe.

Ylä-Himangan mukaan vaativaa projektia

oli helppoa koordinoida, kun siinä

oli vain yksi pelikumppani. Hän sanoo,

että mahdollisuus tehdä yhteistyössä isoja

projekteja on jatkossakin olemassa. Jyrki

Leinon kertoo projektin myötä käyneen

selväksi, että Fastems kantaa kaikessa vastuunsa,

ja Salohonka toteaa, että luottamus

osaamiseen on toiminut koko projektin läpi.

Fastemslaisten kanssa on ollut helppoa

tehdä yhteistyötä, heidän paineensietokykynsä

on ollut hyvä ja keskustelut on käyty

hyvässä hengessä.

Tuottavuuskumppanuus

luo aitoja win-win -tilanteita

FinnTec­2012

Fastems esitteli Finntec 2012 -messuilla

RoboFMS:n, joka yhdistää robottisolun

ja FMS-järjestelmän asiakashyödyt uudella

tavalla. Se mahdollistaa työstökoneiden

automatisoinnin laajentamisen myös ilman

paletinvaihtajaa. Messuosastolla järjestelmään

oli integroitu Deckel Maho DMU

65 monoBLOCK -koneistuskeskus sekä

Fastsimu-offline-ohjelmistolla varustettu

Fastems RFC -jäysteenpoisto- ja viimeistelysolu.

Järjestelmän ohjauksena toimii

MMS5-järjestelmäohjaus, joka skaalautuu

yksittäisen solun ohjauksesta koko tehtaan

kattavaksi hallintajärjestelmäksi. Ohjaus on

helposti integroitavissa ERP-järjestelmiin,

joten tuotantotilausten, NC-ohjelmien,

työkalujen, kiinnittimien, palettien, nimikkeiden

tai raaka-aineiden hallintaan ei tarvita

erillistä ohjelmistoa.

Messuteemaksi Fastems oli nostanut yhteistyön

ja kumppanuuden asiakkaan kanssa.

Tuottavuuskumppanuus tarjoaa asiakkaille

kokonaisvaltaisia ratkaisuja lähellä

asiakasta, ja siten parempaa mahdollisuutta

menestyä.

– Viestimme sai

positiivisen vastaanotonmessuvierailta,sanomaamme

pidettiin

tärkeänä ja monissa

keskusteluissa mietittiin

kuinka vastata

onnistuneesti

niihin haasteisiin,

joilla varmistetaan

teollisen tuotannon

säilyminen

Suomessa, kertoo

messujärjestelyistä

vastannut Fastemsin myyntipäällikkö

Matti Nenonen. Messujen aikana pidettiin

kumppanuusesitelmiä Ponsse Oyj:n,

ST-Koneistus Oy:n ja Mapromec Oy:n toimesta.

Yhteenvetona yritykset korostivat

automaation hyödyntämistä oikealla tavalla

kunkin yrityksen omien lähtökohtien ja

tavoitteiden varmistamiseksi.

– Osastollamme vierailijoita kävi kiitettävästi

ja uusia kontakteja syntyi, jopa

enemmän kuin odotimme. Koko messujen

kävijämäärä jäi sen sijaan valitettavan

alhaiseksi, noin 7500 kävijään. Se vastaa

FinnTecin huippuaikojen yhden päivän kävijämäärää.

Tämä mietityttää ja aiheuttaa

pohdintaa tulevien messujen suunnittelussa.

Kuinka osaltamme saamme riittävästi

kävijöitä liikkeelle, mitä uutta voimme kehittää

tapahtuman yhteyteen, Nenonen toteaa.

18 | Fast Fast | 19


Tuottavuus koholla!

Automaatio Robotiikka Työstökoneet Oheislaitteet Työvälineet

Lähellä konepajaasi!

Jatkuvaa kilpailukykyä tarjoaa tuottavuuskumppani:

• jonka edustamat työstökoneet ovat alansa huippua,

• joka on automaation ja robotiikan moniosaaja,

• jonka kokemus kiinnitin- ja työvälineratkaisuissa on kattavaa,

• joka tuntee asiakkaansa ja on nopea palvelemaan,

• jonka kattaville palveluille sekä ratkaisuille taataan elinikäinen tuki.

Sellainen on Fastems, jo yhdeksällä paikkakunnalla eri puolella Suomea.

Kysy, mitä konepajasi tarvitsee menestyäkseen

– me haemme ratkaisun.

Fastems Oy Ab

Tuotekatu 4

33840 Tampere

Puh. (03) 268 5111

Fastems Oy Ab

Hakkilankaari 2

01380 Vantaa

Puh. (03) 345 048

Fastems Oy Ab

Muottitie 1 A

65320 Vaasa

Puh. (03) 268 5880

www.fastems.com

Tavataan

Alihankinta-messuilla

18.-20.9.2012

osastolla A1352

More magazines by this user
Similar magazines