Ohjelmalehti 2011 - Kokkola Opera

kokkolaopera.com

Ohjelmalehti 2011 - Kokkola Opera

Hyvä kuudennen

Kokkolan

Oopperakesän

yleisö,

Nyt se on täällä... Wolfgang

Amadee Mozartin Taikahuilu,

yksi maailman rakastetuimmista

oopperoista kajahtaa Kokkolassa

keskellä heinäkuuta!! Esitys on

alueemme kulttuuriperintöä

noudattaen kolmikielinen,

kotimaistemme, suomen ja ruotsin

lisäksi on mukana myös teoksen

alkukieli eli saksan kieli.

Koko esittäjäkaarti saa tässä

taiteellisessa johtajassa aikaan

ylpeyden ja onnen väristyksiä

eli vaatimatonta on minun nyt

turha esittää; Taikahuilun tiimi on

loistava!

Koko festivaali noudattaa edellisten

kesien jo perinteeksi tullutta

konseptia eli konserttisarjamme on

mittava ja keskittyy tänä vuonna

eritoten Liediin Raatihuoneella

esitellessään siten jokaisen

laulusolistimme ja pianistimme

myös oopperaa intiimimmän

taidemuodon parissa. Työväentalon

iltamatyyppiset klubit pitävät

sisällään tyylikirjon jazziin

saakka! Eikä hyvästä ruoasta ja

juomastakaan ole siellä puutetta.

Kokkola, se on kuulkaa hyvät

musiikinrakastajat nyt teidän!

Yleisöämme syvästi kunnioittaen,

Anu Komsi

taiteellinen johtaja

~ ~

Bästa sjätte

Karleby

Operasommars

publik,

Nu är den här... Trollflöjten av

Wolfgang Amadeus Mozart, en

av världens mest älskade verk

skallar i Karleby i mitten av

juli!! Föreställningen är enligt

vår regions kulturarv trespråkig,

förutom våra inhemska finska och

svenska är verkets orginalspråk,

tyskan, med.

Hela ensemblen får denna

konstnärliga ledare att uppleva

rysningar av stolthet och glädje,

så det är onödigt för mig att låtsas

vara anspråkslös; Trollflöjtens team

är lysande!

~ ~

Hela festivalen följer tidigare års

bekanta konsept som redan blivit

tradition. D.v.s. Vår konsertserie

är omfattande och fokuserar i år

speciellt på Lied vid Rådhuset

och presenterar därmed alla våra

solister och pianister i en intimare

konstform än opera. Klubben i

soiré-stil vid Folkets Hus bjuder på

ett stilspektrum enda till jazz! Där

finns heller ingen brist på god mat

och dryck.

Karleby, kära musikälskare, är nu

er!

Med djupaste respekt för vår

publik.

Anu Komsi

konstnärlig ledare

Toiminnanjohtajan

tervehdys

Kuudetta kertaa olemme lähteneet

jännittävälle matkalle kohti Kokkolan

Oopperakesää 2011. Tänä vuonna

pystytämme teltan ja yli 600

hengen katsomon Länsipuistoon.

Kaikki tämä vaatii aikamoista

työpanosta ja ammattitaitoa. Omassa

työntekijälistassamme on tänä

vuonna 116 nimeä, kannatusyhdistys

tekee talkootöitä 39 hengen

voimin, lisäksi teemme yhteistyötä

usean Kokkolalaisen yhdistyksen

kanssa tuotannon eri vaiheissa.

Parhaina päivinä henkilöstömäärä

nousee yli kahteensataan. Kiitän

kaikkia mukanaolevia tahoja,

sponsoreita, avustuksia myöntäneitä,

hallitustamme, Kokkolan kaupunkia

ja uskollista yleisöämme. Jokainen

panos on tärkeä tässä valtavassa

palapelissä. Tervetuloa nauttimaan

Oopperakesästä Kokkolaan!

Annika Mylläri, toiminnanjohtaja

Verksamhetsledarens

hälsning

Vi har för den sjätte gången gett

oss ut på en spännande resa mot

Karleby operasommar 2011. I år

höjer vi ett tält och en publik för 600

personer I Västraparken. Allt detta

kräver en betydlig arbetsinsats och

yrkeskunnighet. Vår egen lista på

anställda innehåller i år 116 namn,

understödsföreningen gör talkoarbete

med 39 personers kraft och

dessutom samarbetar vi med ett antal

föreningar från Karleby i de olika

skeden under produktionen. De bästa

dagarna stiger personalmängden upp

till 200. Jag tackar alla instanser,

sponsorer, alla som beviljat oss

understöd, vår styrelse, Karleby stad

och vår trogna publik. Varje insats

är viktig i detta enorma pussel.

Välkommen för att njuta av Karleby

Operasommar i Karleby.

Annika Mylläri, verksamhetsledare

~ ~

Parhaat ystävät!

Kokkolan Oopperakesä kohtaa tänä kesänä Kokkolan

Asuntomessut. Kaupungissa todellakin tapahtuu.

Oopperayhdistyksellä on jälleen edessään suuri haaste,

Mozartin Taikahuilu, viime vuoden arvostetun Carmenin

jälkeen. Länsirannikon musiikillinen osaaminen on

kuluneen vuoden aikana noteerattu ja palkittu monin tavoin

ja uskon että alueellemme on luotu musiikillinen brändi.

Oopperaviikon kohokohta on luonnollisesti Taikahuilu,

mutta toivon että myös muut konsertit ulottuvat yhä

suuremmalle yleisölle. Yhdistyksen päämääränä on tarjota

jotain ainutlaatuista. Toimintamallissamme kohtaavat

ammattilaiset, nuoret kyvyt ja yhdistyksen talkoohenkiset

aktivistit ja ystävät. Siinä olemme onnistuneet tähän asti, ja

niin aiomme tehdä myös tulevaisuudessa. Meidät ympäröi

suuri sponsoreiden verkosto, joiden tukea ilman emme

selviäisi. Heille kuuluu suuri kiitoksemme.

Olette sydämellisesti tervetulleet Taikahuiluun ja koko

Oopperaviikolle.

Bästa vänner!

Kesäterveisin,

Martin Granholm

Puheenjohtaja

Årets operasommarvecka sammanfaller i år med bostadsmässan

i Karleby. Det händer verkligen i staden. Operaföreningen

har igen tagit på sig en stor utmaning, Mozarts Trollflöjten,

efter fjolårets mycket uppskattade Carmen. Musikkunnandet

här på västkusten har under den gångna säsongen igen blivit

noterat och belönat på många sätt. Jag tror att ett musikaliskt

brand för vår region har skapats. Operaveckans höjdpunkt

är givetvis Trollflöjten, men jag hoppas att också de andra

konserterna skall nå en allt bredare publik. Föreningens målsättning

är att med en modell där expertis blandas med ung

talang och en enorm talkoinsats av föreningens aktivister och

vänner, bjuda på något unikt. Det har vi lyckats med hittills

och så har vi tänkt göra också i framtiden.

Omkring oss har vi ett nätverk

av sponsorer utan vilkas stöd vi inte

skulle klara oss. De skall ha vårt stora

tack.

Hjärtligt välkomna till Trollflöjten

och hela operaveckan. Njut och

koppla av.

Med sommarhälsning,

Martin Granholm

Ordförande


Hyvät musiikkikulttuurin ystävät!

Kokkolan Oopperayhdistys käynnisti toimintansa sangen

kunnianhimoisesti Figaron häillä Öjan venesatamassa vuonna

2007. Tapahtumaa pidettiin suurena riskihankkeena ja

sitähän se olikin.

Kokkolan Ooppera löi itsensä kerralla läpi. Esitys sai

kriitikoilta varauksettoman vastaanoton ja musiikin tasoa

ylistettiin. Suomeen oli syntynyt uusi musiikkikulttuuritapahtuma.

Toiminta on sen jälkeen jatkunut vuodesta

vuoteen monipuolisella ja ennakkoluulottomalla ohjelmalla.

Tämän vuoden suurin tapahtuma on kaikkien tuntema

Taikahuilu – länsisuomalaisittain tietenkin.

Huolimatta West Coast Kokkola Operan saamasta

suuresta kulttuuriarvostuksesta talouden tasapainottelu

on edelleen suuri haaste. Käsitykseni mukaan oopperalla

on vielä mahdollisuuksia löytää uusia katsojia. Ovathan

seutukunnan musiikkiperinteet vahvat. Toinen mahdollisuus

on luoda toimintamalli, jossa alueen liikeyritykset oppivat

hyödyntämään jo kansainvälistä mainetta saaneen oman

oopperan tuomia ulottuvuuksia yhteiseksi hyödyksi.

Toivon West Coast Kokkola Operalle parhainta menestystä

myös tällä kaudella.

Bästa musikkulturens vänner!

Matti Sundberg, kunniapuheenjohtaja

Karleby Operaförening inledde sin verksamhet ambitiöst med

Figaros Bröllop i Öja båthamn år 2007. Evenemanget ansågs

vara en riskabel satsning, och det var det också.

Karleby Opera slog igenom med det samma. Föreställningen

var kritikerrosad och musikens nivå prisades. En ny

musikkulturhändelse i Finland hade fötts. Verksamheten har

fortsatt från år till år med mångsidigt och vidsynt program.

Årets största händelse är den åt alla bekanta Trollflöjten -

västfinländskt naturligtvis.

Trots den stora kulturella uppskattningen av West Coast

Kokkola Opera är den ekonomiska balansen en utmaning.

Enligt min förståelse har operan fortfarande möjlighet att

hitta ny publik. Nejdens musikarv är trots allt stark. Den

andra möjligheten är att skapa en verksamhetsmodell, där

nejdens företagare lär sig att utnyttja de nya dimensionerna

den internationellt uppmärksammade operan för med sig, till

gemensam nytta.

Jag önskar West Coast Kokkola Opera den bästa

framgång även denna säsong.

Matti Sundberg, hedersordförande

West Coast Kokkola Opera

tiedotuslehti / informationsblad

Toimitus – Redaktionen:

Vastaava julkaisija ja

päätoimittaja / Ansvarig utgivare

och chefredaktör Annika Mylläri

Toimituksessa / I redaktionen

Anu Komsi, Sakari Oramo,

Annukka Parjanen, Isa Lindgren-

Backman, Linda Prest

Taitto / Ombrytning Juha Mustanoja

Valokuvat / Fotograf Päivi Karjalainen

Maarit Kytöharju

Paino / Tryck Art-Print Oy

Tiedustelu / Information

info@kokkolaopera.com,

www.kokkolaopera.com

~ ~

Kokkolan

Oopperakesä 011

Kokkolassa on puhjennut kukkaan

kuudennen kerran oopperakesä,

ja toisen kerran Suomen

asuntomessujen kesä sitten

ETYK-vuoden 1975. Oopperan

lämmössä alkavat asuntomessut

on kaupungin pian 400-vuotisen

historian suurin yleisötapahtuma.

Nyt odotetaan ainakin 150 000

vierailijaa kaupunkiin eri puolilta

maata ja maailmaa. Tervetuloa!

Kokkolan myönteistä kasvua

ja kehitystä kuvastaa mainiosti

kaupungin strategian motto

Kokkolassa parasta aikaa”.

Tänä kesänä näkyvästi parasta

on Kokkola Operan kutsuva

Taikahuilu ja Meri-Kokkolan uusi

asuntomessujen kaupunginosa

liki kaupunkikeskusta. Parasta

aikaa koemme pitkin vuotta;

monipuolinen kulttuuri tuo

elämisen tasoa ja maustetta.

Kokkolan oopperayhdistysläisille

kuuluvat kannustavimmat

kiitokset valtavasta työstä ja innon

puhkusta, joka saa Taikahuilun

soimaan Kokkolan kaupungissa

kesällä anno domini 2011.

Siitä saavat iloita kaksikielisen

kaupungin 46 300 asukasta,

joista 14 % tekee sen myös

ruotsinkielisesti. Kuten myös

kaikki turuilta tulleet oopperan

ystävät.

Meillä on Kokkolan Oopperakesä!

Ilman omaa arpaa tai ansiota me

yleisö saamme nauttia tasosta ja

taidosta. Olemme onnenpoikia ja

onnentyttäriä - ja haluammekin

olla, kiitollisella mielellä.

Antti Isotalus

kaupunginjohtaja

Karleby

Operasommar 011

För sjätte gången slår Karleby

Operasommar ut i blom i Karleby,

och för andra gången sedan år

1975 får vi uppleva en sommar

med bostadsmässa i vår stad.

Bostadsmässan som öppnas i

operans stämning är det största

publikevenemanget i stadens

närapå 400 år gamla historia. Nu

väntas minst 150 000 besökare till

staden från olika håll av landet och

världen. Välkomna!

Den positiva tillväxten och

utvecklingen i Karleby beskriver på

ett ypperligt sätt mottot ”Karleby

som bäst” i stadens strategi. I

sommar är det bästa Karleby

Operas lockande opera Trollflöjten

och Havskarlebys nya stadsdel där

bostadsmässområdet är beläget

nära stadskärnan. Vi upplever goda

tider året om; den mångsidiga

~ ~

kulturen ger kvalitet och krydda i

livet.

Karleby Operaförening förtjänar

ett tack av det mest uppmuntrande

slaget för det väldiga arbetet och

entusiasmen som får Trollflöjten

att ljuda i Karleby stad sommaren

anno domini 2011. Operaglädje

tilldelas alla vår tvåspråkiga stads

46 300 invånare av vilka 14 % gör

det också på svenska. Operaglädje

tilldelas också alla operavänner

från när och fjärran. Kulturens glöd

och entusiasm behövs även under

framtida operasomrar i Karleby!

Vi har Karleby Opera! Utan att

själva behöva anstränga oss får vi

i publiken njuta av kunnande och

konst på hög nivå. Vi är alla riktiga

lyckoostar – och det vill vi också

vara, med tacksamhet!

Antti Isotalus

stadsdirektör


Kokkolan

Oopperakesän ohjelma

To 1 . .

klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone

klo 19.00 Taikahuilu ensi-ilta klo, Länsipuisto

klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo

Pe 1 . .

klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone

klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto,

klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo

La 1 . .

klo 14.00 Taikahuilu, Länsipuisto

klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo

Su 1 . .

klo 17.00 - 20 00 Lasten sirkuspäivä, Länsipuisto,

opettajina Antti Suniala, Jenni Lehtinen ja Sasu

Peistola. Vapaa pääsy! Ilmoittautumiset info@

kokkolaopera.com

Ma 18. .

klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone

klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto

klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo

Ti 19. .

klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone

klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto

klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo

Ke 0. .

klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone

klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto

klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo

To 1. .

klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone

klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto

klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo

Pe . .

klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone

klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto

Liput:

Lied 15€

Taikahuilu 60/55/30€, perhelippu 120€

Kamarimusiikkiklubi 15€, oopperalipun ostaneille 10€

Työväentalon Zauber Café sivulla 46

Tarjoukset:

pe 15.7. Keskipohjanmaan etukortilla kaksi lippua

hintaan 80€

to 21.7. ja pe 22.7. S-Etukortilla 52€

Grande-lippu 70€ (sis. Taikahuilu-lipun ja kaksi valinnaista

konserttia)

Karleby

Operasommarens program

To 1 . .

kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset

kl. 19.00 Trollflöjten premiär,Västra Parken

kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo

Fre 1 . .

kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset

kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken

kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo

Lö 1 . .

kl. 14.00 Trollflöjten, Västra Parken

kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo

Sö 1 . .

kl. 17.00-20.00 Barnens cirkusdag, Västra Parken,

lärare Antti Suniala, Jenni Lehtinen och Sasu Peistola

Fri inträde! Anmälningar info@kokkolaopera.com

Må 18. .

kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset

kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken

kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo

Ti 19. .

kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset

kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken

kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo

On 0. .

kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset

kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken

kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo

To 1. .

kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset

kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken

kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo

Fre . .

kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset

kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken

Biljetter:

Lied 15€

Trollflöjten 60/55/30€, familjebiljett 120€

Kammarmusikklubben 15€, 10€ för de som köpt

operabiljett

Työväentalos Zauber Café på sidan 46

Erbjudanden:

fre 15.7. Med Keskipohjanmaas förmånskortet två

biljetter 80€

to 21.7. och fre 22.7. med S-Förmånskortet 52€

Grandebiljett 70e (inkl. Trollflöjten-biljett och två valbara

konserter)

Työryhmä • Arbetsgrupp

W.A. Mozart:

Taikahuilu / Trollflöjten

Kapellimestari / Dirigent: .......Sakari Oramo / Santtu-Matias Rouvali

Ohjaus / Regi: .........................................................Samuli Reunanen

Taiteellinen suunnittelu / Konstnärlig planering: ............Anu Komsi

Pukusuunnittelu / Dräktdesign: ........................... Tuomas Lampinen

Lavastus / Scenografi: ................................................Juha Mustanoja

Valosuunnittelu / Ljusdesign: ................................Riikka Vuorenmaa

Äänisuunnittelu / Ljuddesign: ...................Suikki Jääskä, Kirsi Peteri

Maskeeraus / Maskering: .....................................Ami Missi-Sandelin

Kuoron johto / Körledning: ......................................... Mari Sillanpää

Kolmen pojan valmennus / Skolning av de tre pojkarna:

Jari Hiekkapelto, Anu Komsi, Taavi Oramo, Marianne Tunkkari

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri ja Pietarsaaren Sinfonietta

Mellersta Österbottens Kammarorkester och Jakobstads Sinfonietta

West Coast Kokkola Opera kuoro ja lapsikuoro / kör och barnkör

Solistit / Solister:

~ ~ ~ ~

Yön Kuningatar / Nattens Drottning .........Anu Komsi / Krista Kujala

Pamina .......................................................... Piia Komsi / Sofia Kallio

Tamino ..................................... Lasse Penttinen / Aki Alamikkotervo

Sarastro ............................................. Jari Parviainen / Tapani Plathan

Papageno ...............................................Arttu Kataja / Sören Lillkung

Papagena ............................................Annami Hylkilä / Heidi Laakso

Monostatos ........................................ Bill Ravall / Mikko Nuopponen

1. nainen / Första damen ...................... Sirkka Parviainen / Pia Pajala

2. nainen / Andra damen ......................Karita Jungar / Mari Sillanpää

3. nainen / Tredje damen ........ Tuula Paavola / Minna-Sisko Mutanen

Kaitsijapappi / Präst............................Peter Achrén / Robert McLoud

Haarniskoidut: ............ Jouni Nikula / Peter Achrén / Tapani Plathan

Kolme poikaa / Tre pojkar:

Jaakko Perälä, Otto Näsman, Lauri Ahtola /

Tuiki Latvala, Jasmine Kinnari, Anna Haaraoja

Sirkustaiteilijat / Cirkusartister: .................................... Antti Suniala

Jenni Lehtinen

Sasu Peistola

Harjoituspianistit / Övningspianister: ..................... Kaarina Nisonen,

Heikki Mäntylä

Tekninen johtaja / Teknisk arbetsledare: .....................Klaus Klemola

Valot / Ljus: .................................................................................Sävy

Puvustusassistentti / Kostymassistent: ....................Tanja Savolainen

Elina Riikonen

Noora Salmi

Emmi Haapsaari

Maskeerausassistentti / Maskeringsassistent: .............. Frederika Oro

Eläinnaamiot / Djurmask ..........................................Pirkko Varjonen

Rekvisisitööri / Rekvisitör .............................................. Tuiki Latvala

Tuotantoassistentti / Produktionsassistent: .... Isa Lindgren-Backman

Tuotanto / Produktion: West Coast Kokkola Opera


Lied-konserttien ohjelmaa

Lied-konserters program

Raatihuone klo 1 / Rådhuset kl. 1

Mannerheiminaukio

Mannerheimplatsen

TO 1 . . TO

Joonas Asikainen, Heli Huuki, Krista Kujala

(Poulenc, Schubert, Zemlinsky)

Piano – Pia Värri

PE 1 . . FRE

Arttu Kataja, Piia Komsi, Lasse Penttinen

(Vaughan Williams, Boulanger)

Piano – Anna-Kaisa Rautanen, Pia Värri

MA 18. . MÅ

Annika Mylläri, Tuula Paavola, Jari Parviainen

(Brahms, Musorgski)

Piano – Kaarina Nisonen

TI 19. . TI

Sofia Kallio, Heidi Laakso, Tapani Plathan

(Schubert, Fauré)

Piano – Kaarina Nisonen, Anna-Kaisa Rautanen

KE 0. . ONS

Annami Hylkilä, Karita Jungar

(Rahmaninov, Kokkonen)

Piano – Anna-Kaisa Rautanen

TO 1. . TO

Aki Alamikkotervo, Minna-Sisko Mutanen, Pia Pajala

(Schumann, Merikanto)

Piano – Kaarina Nisonen, Anna-Kaisa Rautanen

PE . . FRE

Peter Achrén, Sören Lillkung, Bill Ravall

(Schumann etc.)

Piano – Kaarina Nisonen

Ohjelmamuutokset mahdollisia

Programförändringar möjliga

Kamarimusiikkiklubien ohjelmaa

Kammarmusikklubbarnas program

Työväentalo klo . 0 / kl. . 0

Pormestarinkatu 8

Borgmästaregatan 8

TO 1 . . TO

Percussion Virtuosos

mm. Santtu-Matias Rouvali ja Walter Witick

PE 1 . . FRE

O sole mio

mm. Mikko Nuopponen, Heikki Mäntylä

LA 1 . . LÖ

I Love Jazz

Anu Komsi & Petri Nieminen Band

MA 18. . MÅ

Winds and Horns

mm. Lauri Kilpinen, Taavi Oramo,

Noora-Kaisa Salo-Peltokoski, Johanna Kärkkäinen

TI 19. . TI

Stand-Up with Music

mm. Annami Hylkilä, Joonas Asikainen ja

Mikko Nuopponen

KE 0. . ONS

American Night

mm. Piia Komsi, Karita Jungar, Robert McLoud, Heikki

Mäntylä

TO 1. . TO

Drinking Songs by Crusell

mm. Tapani Plathan ja Taavi Oramo

Ohjelmamuutokset mahdollisia

Programförändringar möjliga

~ 8 ~ ~ 9 ~


Taikahuilun syntytarina – Trollflöjten födelseberättelse Synopsis

Taikahuilu (saks. Die Zauberflöte) on Wolfgang

Amadeus Mozartin säveltämä kaksinäytöksinen

ooppera, jonka libreton on tehnyt Emanuel

Schikaneder. Taikahuilun syntyyn ovat vaikuttaneet

omalta osaltaan myös suositut Wielandin sadut

ja niihin pohjautuneet aiemmat oopperat, kuten

Viisasten kivi (Der Stein der Weisen) ja Kaspar.

Taikahuilu sai ensi-iltansa Wienin esikaupungissa

sijaitsevassa Freihaus-teatterissa 30. syyskuuta 1791.

Mozart aloitti Taikahuilun säveltämisen keväällä 1791

ja kesällä hän sävelsi samaan aikaan La clemenza di

Titoa ja Requiemia. Hänen vaimonsa Constanze oli

Wienin lähellä Badenissa terveyskylpylässä Mozartin

oppilaan Franz Xaver Süßmayrin kanssa. Partituuri

matkasi edestakaisin Wienin ja Badenin välillä

Süßmayrin tehdessä partituurin puhtaaksikirjoitusta.

Taikahuilun sävellystyö tuli valmiiksi heinäkuussa

lukuun ottamatta alkusoittoa ja toisen näytöksen

aloittavaa pappien marssia, jotka valmistuivat vain

kaksi päivää ennen ensiesitystä.

Taikahuilun ensi-ilta oli menestys, vaikka

kritiikkiäkin kuultiin. Kreivi Karl Zinzendorf, yksi

wieniläisen musiikkielämän makutuomareista,

kirjoitti päiväkirjaansa: ”Musiikki ja lavastus ovat

sieviä, muu uskomatonta farssia”. Suuri yleisö

kuitenkin piti teoksesta ja ensi-illan jälkeen

sitä oli esitetty jo 20 kertaa vajaan kuukauden

aikana. Taikahuilun 100. esitys oli jo vuoden 1792

marraskuussa ja toukokuussa 1801 sitä oli esitetty

Wienissä 223 kertaa.

Myös Beethoven, Hegel, Herder ja Goethe olivat

Taikahuilun ihailijoita. Taikahuilu on kaikkien

aikojen esitetyimpiä oopperoita ja se on osa

oopperatalojen vakio-ohjelmistoa edelleen. Taikahuilu

on oopperana poikkeuksellinen, jo senkin vuoksi,

että se on ensimmäinen suuri saksankielinen ooppera.

Siinä on lauletun tekstin lisäksi paljon puhuttua

dialogia, kuten on tapana Singspielin traditiossa.

Ensimmäinen suomalaisin voimin toteutettu

Taikahuilu oli Kaarlo Bergbomin Suomalaisen

oopperan tuotanto 1877. Paminan roolissa

oli Emmy Achté, Savonlinnan Oopperajuhlat

otti Taikahuilun ohjelmistoonsa 1973. August

Everdingin legendaarinen ohjaus on muodostunut

Oopperajuhlien ja koko suomalaisen esittävän

oopperataiteen merkittävimmäksi produktioksi.

Valkokankaan tunnetuin Taikahuilu-versio on Ingmar

Bergmanin elokuvaversio.

Trollflöjten (tyska Die Zauberflöte) är en opera i två

akter av Wolfgang Amadeus Mozart med libretto

av Emanuel Schikaneder. Trollflöjten har påverkats

av de populära Wieland berättelserna och på dem

tidigare baserade operor som de Vises Sten (Der Stein

der Weisen) och Kaspar. Trollflöjten fick sin premiär

i Freihaus-teatern, i en förort till Wien, den 30

september 1791.

Mozart började komponera Trollflöjten våren 1791

och samma sommar komponerade han även La

clemenza di Tito och Requiem. Hans fru Constanze

var på spa nära Wien med Mozarts elev Franz Xaver

Süßmayer. Partituret reste fram och tillbaka mellan

Wien och Baden medan Süßmayer renskrev det.

Trollflöjten blev färdigkomponerad i juli, förutom

ouvertyren och prästernas marsch som öppnar andra

akten. Dessa blev färdiga enbart två dagar innan

premiären.

Trollflöjtens premiär var en succé, även om kritik

också hördes Greve Karl Zinzendorf, en av de stora

skiljedomarna i smak i Wiens musikliv skrev i sin

dagbok: ”Musik och scenografi var söta, resten en

otrolig fars.” Den breda publiken tyckte ändå om

verket och efter premiären hade operan spelats

20 gånger inom en knapp månad. Den 100:e

föreställningen var redan i november 1792 och i maj

1801 hade den spelats 223 gånger i Wien.

Även Beethoven, Hegel, Herder och Goethe

uppskattade Trollflöjten. Trollflöjten är en av de mest

spelade operorna genom tiderna och är fortfarande

en del av operahusens reguljära repertoar. Trollflöjten

är exceptionell redan på grund av att den är den

första stora tyskspråkiga operan. Den har även vid

sidan om sjungen text mycket dialog enligt singspiel

traditionen.

Den första finska uppsättningen av Trollflöjten

var Kaarlo Bergboms produktion 1877 vid Finska

Operan med Emmy Achté som Pamina. Nyslotts

Operafest tog Trollflöjten i sin repertoar 1973 och

den legendariska regin av August Everding har blivit

den mest enastående operaproduktionen under

operafesten samt hela finlands operakonst. Vita

dukens mest igenkända version av Trollflöjen är

filmen av Ingmar Bergman.

Ensimmäinen näytös

Taikahuilun tarina alkaa, kun kolme salaperäistä

naista Yön kuningattaren valtakunnasta lähettävät

prinssi Taminon ylipappi Sarastron hallitsemaan

Viisauden temppeliin. Taminon tehtävänä on pelastaa

Yön kuningattaren tytär Pamina, joka on joutunut

Sarastron ryöstämäksi. Taminon seuraksi naiset käskevät

linnustaja Papagenon, joka sattuu paikalle ja sotkeutuu

tapahtumiin. Naiset antavat miehille matkaan taikahuilun

ja taikakellopelin, jotka suojaavat vaaroilta.

Sarastron temppelissä orjien päällikkö Monostatos

yrittää pakottaa Paminan rakastamaan itseään. Viisauden

temppeliin päästyään Tamino ja Papageno joutuvat

suurien pohdintojen eteen - Sarastro saattaakin olla

hyvä ja Yön kuningatar paha. Taminon, Papagenon ja

Paminan pakoyritys seurauksena Sarastro jakaa oikeutta

ja ruoskituttaa Monostatoksen.

Sarastro kertoo temppelissä Osirista ja Isistä palveleville

papeilleen, että Pamina ja Tamino ovat jumalien toisilleen

tarkoittamat, minkä takia hän on ryöstänyt Paminan

äidiltään. Sarastro tarjoaa Taminolle mahdollisuutta

saada Pamina vaimokseen, mikäli Tamino läpäisee kolme

koetta. Papagenokin suostuu kokeisiin, sillä palkinnoksi

Papagena odottaa häntä miehekseen.

Toinen näytös

Ensimmäinen koe on vaikeneminen. Kolme naista

tulee pelottelemaan ja viettelemään kokelaita.

Samalla Yön kuningatar saapuu Paminan luo ja vaatii

häntä tappamaan Sarastron sekä varastamaan hänen

valtasymbolinsa, auringonkehrän. Kuningattaren

lähdettyä Monostatos anastaa Paminalta veitsen ja

kuolemalla uhaten vaatii tätä rakastamaan häntä.

Sarastro ajaa Monostatoksen pois ja Pamina anoo häntä

antamaan anteeksi äidilleen.

Papageno epäonnistuu ensimmäisessä kokeessa, mutta

Tamino pysyy hiljaa, vaikka Pamina pyytää häntä

puhumaan. Kuvitellen, ettei Tamino rakasta häntä,

Pamina aikoo tappaa itsensä. Kolme poikaa johdattaa

hänet kuitenkin Taminon luo ja yhdessä he läpäisevät

tulen ja veden kokeet. Papagenokin hautoo itsemurhaa

kuvitellessaan, ettei voi epäonnistumisensa takia saada

Papagenaa omakseen. Hän onnistuu kuitenkin lopulta

voittamaan Papagenan itselleen taikakellopelinsä avulla.

Yön kuningatar tunkeutuu seurueineen Monostatoksen

avulla Viisauden temppeliin. Seurauksena on lopullinen

taistelu, jossa auringon säteet kukistavat hyökkääjät.

~ 10 ~ ~ 11 ~

Första Akten

Trollflöjtens berättelse börjar när tre mystiska damer

från Nattens Drottnings rike skickar prins Tamino

till vishetens tempel regerad av överstepräst Sarastro.

Taminos uppgift är att rädda den av Sarastro bortrövade

Pamina, dotter till Nattens Drottning. Damerna beordrar

fågelfångare Papageno som råkar på plats och blir

inblandad i händelserna att följa med Tamino. Damerna

ger männen en magisk flöjt och ett magiskt klockspel för

att skydda dem mot faror på färden.

I Sarastros tempel försöker slavarnas överman

Monostatos tvinga Pamina att älska honom.

När de nått vishetens tempel ställs Tamino och Papageno

inför stora funderingar – Sarastro kan vara god, och

Nattens Drottning ond. Till följd av Taminos, Papagenos

och Paminas flyktförsök skipar Sarastro rättvisa och låter

piska Monostatos.

I templet berättar Sarastro åt brödraskapet som tillbeder

Osiris och Isis att gudarna bestämt Pamina och Tamino åt

varann, varför han rövat bort Pamina av sin mor. Sarastro

erbjuder Tamino möjligheten att få Pamina till sin fru,

ifall han genomgår tre prövningar. Även Papageno går

med på prövningarna eftersom han lovats Papagenas

hand som belöning.

Andra akten

Den första prövningen är tystnad. Tre damer kommer

för att skrämma och förföra de prövade. Samma natt

anländer Nattens Drottning till Pamina och kräver at

hon dödar Sarastro samt stjäl hans maktsymbol solhjulet.

Efter att Drottningen givit sig av stjäl monostatos

Paminas dolk och hotar henne till döden ifall hon inte

älskar honom. Sarastro driver iväg Monostatos och

Pamina ber Sarastro att förlåta sin mor.

Papageno misslyckas i den första prövningen men

Tamino hålls tyst även när Pamina ber honom att tala. I

tron att Tamino inte älskar henne tänker hon ta sitt liv.

Tre pojkar leder henne ändå till Tamino, och tillsammans

överkommer de vattnets och eldens prövningar.

Papageno planerar även självmord efter att han trott sig

ha mist Papagena. Han lyckas ändå till slut få Papagena

med hjälp av sitt magiska klockspel.

Nattens drottning bryter sig in i vishetens tempel med

hjälp av sina följeslagare och Monostatos. Den slutliga

striden följer och solens strålar besegrar anfallarna.


Kokkolan

Taikahuilun

musiikillisesta

konseptista

Taikahuilu on aikuisille satu,

lapsille jännityskertomus,

kansanomainen ja epäelitistinen

mestariteos, musiikiltaan heleän

helkkyvä kekseliäisyyden ja

mielikuvituksen täyttämä teos.

Mozart oli joutunut wieniläisen

ylimystön epäsuosioon, eikä

häneltä enää tilattu uusia

sinfonioita tai pianokonserttoja

aateliston juhlintaa sulostuttamaan.

Ratkaisuyrityksenä perheen

taloudellisen ahdingon

liennyttämiseksi hän lyöttäytyi

yhteen Theater an der Wienin

johtajan Emmanuel Schikanederin,

laulajan (ensimmäinen Papagenon

esittäjä) ja revyytyyppisten

musiikkinäytelmien kirjoittajan

kanssa, jonka kohderyhmänä oli

alempi porvaristo – suorastaan

rahvaanomaista porukkaa

Mozartin aikaisempiin kuulijoihin

verrattuna!

Kokkolassa kesällä 2011

nähtävän Taikahuilun

musiikillinen lähestymistapa

noudattelee Suomessa

vielä ennenkuulumatonta

lähestymistapaa säveltäjä

Mozartin ja libretisti

Schikanederin yhteistyöhön.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä

saksankielisissä maissa on

vakiintunut tapa esittää Taikahuilu

laulunäytelmänä: säveltäjän

kirjoittamat aariat, ensemblet

ja kuorokohtaukset kehystävät

tarinaa kuljettavaa puhuttua

dialogia, mutta nämä kaksi

elementtiä eivät juuri kohtaa

toisiaan.

West Coast Kokkola Opera pyrkii

esityksessään René Jacobsin

johtaman varsin tuoreen levytyksen

linjoja mukaillen korostamaan

musiikin läsnäoloa myös

puhutuissa jaksoissa: orkesteriin

on lisätty piano sekä joukko

efektisoittimia kuvailemaan,

värittämään ja vahvistamaan

dialogiosuuksien kerrontaa ja

luomaan sadunomaista tunnelmaa.

Pianon rooli on erityisen tärkeä:

voidaan olettaa että Taikahuilun

ensiesityksiä johtaessaan Mozartilla

oli Theater an der Wienin

orkesterimontussa käsillä oma

soittimensa, jolla hän musiikin

karakterisoinnilta ja sisääntulojen

näyttämiseltä ehtiessään

improvisoi orkesteritekstuurin

sekaan omia kommenttejaan,

toisinaan orkesterin ääriviivoja

vahvistaen, toisinaan myös

solistisia osuuksia improvisoiden.

Taikahuilun käsikirjoituksessa

on kohtia, jotka suorastaan

huutavat täydentämistä

improvisaationomaisin

kommentein. Tällä

lähestymistavalla saavutetaan

monia etuja: tankkaava “musiikkipuhe-musiikki-puhe”

-rytmiikka

murtuu, ohjaaja saa yhden keinon

lisää vahvistaa näyttämötoimintaa

ja teoksen taianomainen ilmapiiri

korostuu entisestään.

Tunnetussa Yön Kuningattaren

Die Hölle Rache -aarian lopussa

käytämme espanjalaisen

koloratuurin Maria Galvanyn 1907

levyttämässä versiossa esittämää

sopraano-huilukadenssia. Tuohon

aikaan oli tavallista, että laulajat

lisäilivät aarioihin omiaan, mutta

Galvanyn esityksestä tekee

mielenkiintoisen se, että hänen

opettajansa Lazaro Puig oli itse

opiskellut Mozartin kanssa rooleja

esittäneen laulajan johdolla.

Voisiko kyseessä olla suullinen

perinteen siirtymä? Ainakin

manaava kadenssi ennen aarian

viimeistä dramaattista purkausta

vahvistaa hetken ylimaallista

intensiteettiä.

Teoksen käännös on syntynyt

West Coast Kokkola Operan

johtohahmojen sekä ohjaaja

Samuli Reunasen ryhmätyönä.

Se noudattelee Kokkolan

oopperan aikaisempia perinteitä:

kaksikielisyyttä ja terävää

huumoria. Musiikkinumerojen

käännöksissä olemme erityisesti

pyrkineet säilyttämään Mozartin

fraasirakenteet niin

koskemattomina kuin mahdollista.

Vain yksittäisissä kohdissa tämä

on saksan kielen erilaisesta

kieliopista johtuen osoittautunut

mahdottomaksi.

Sirkusteltta esitystilana on

inspiroiva, vaikkakin se

asettaa musiikille monia

erityisvaatimuksia. Suhteellisen

korkeana, pehmeäseinäisenä

tilana teltta ei sellaisenaan sovellu

ideaalisti akustisen musiikin

esittämiseen. Tätä seikkaa

pyritään korjaamaan laulajien

lievällä vahvistamisella erityisesti

siten, että kolmeen suuntaan

laulaminen ja näytteleminen

ei tuottaisi erityisongelmia.

Olemme myös sijoittaneet

puisia akustiikkaelementtejä

strategisiin paikkoihin orkesterin

kuuluvuuden parantamiseksi.

West Coast Kokkola Opera

toivottaa yleisölleen ikimuistoisia

hetkiä Taikahuilun parissa!

Sakari Oramo

Om musikaliska

konseptet i

Karleby-

Trollflöjten

Trollflöjten är en saga för vuxna,

en spänningshistoria för barn, ett

folkligt och oelitistiskt mästerverk

med lysande musik och fylld med

påhittig fantasi. Mozart hade fallit

bort från wienska överklassens

ynnest och fick inte längre

beställningar på nya symfonier

och pianokonserter för att förljuva

adelns firande. Som lösningsförsök

till familjens ekonomiska nöd slog

han sig tillsammans med ledaren

för Theater an der Wien Emmanuel

Schikaneder, en sångare (som blev

den förste Papageno) och skrivare

av revyartade musikteaterpjäser,

som hade sin målgrupp bland den

lägre borgerliga klassen-mycket

grovare folk än Mozarts tidigare

åhörare.

Karleby-Trollflöjten sommaren

2011 har adopterat ett i Finland

ännu oerhört förhållningssätt

till kompositören Mozarts

och librettisten Schikaneders

samarbete. I första delen av 1900talet

etablerade sig framför allt

i tyskspråkiga länder ett sätt

att framföra Trollflöjten som

sångspel: ariorna, ensemblerna och

körscenerna från kompositörens

penna inramar den talade dialogen

som för handlingen vidare men

dessa två elementer fast aldrig

möts.

West Coast Kokkola Opera

strävar i sin föreställning att

framhäva musikens närvaro

även i talepisoderna, enligt

linjerna av den nyligen utkomna

inspelningen dirigerad av René

Jacobs. Orkestern har tillfogats ett

piano samt några efektinstrument

för att skildra, färga och förstärka

dialogavsnitternas berättande

och skapa en sagolik stämning.

Pianots roll är särskilt viktig:

man kan anta att Mozart då

han dirigerade Trollflöjtens

premiärföreställningar i Theater

an der Wiens orkesterdike hade

sitt eget instrument bredvid

sig med syfte att, medan han

karakteriserade musiken samt

gav insatser, improviserade bland

orkesterteksturen sina egna

musikaliska inslag, ibland med

syfte att förstärka orkesterns linjer,

ibland också solistiska linjer. I

Trollflöjtens manuskript finns det

passager som ropar efter att bli

fullbordade. Med den här metoden

når man flera fördelar: den

monotona “tal-musik-tal”-rytmiken

bryts ner, regissören får ytterligare

~ 1 ~ ~ 1 ~


ett medel att förstärka sceniska

aktiviteten och verkets trollande

atmosfär upphöjs ännu mera.

I Nattens Drottnings bekanta aria

“Die Hölle Rache” använder vi

en sopran- flöjtkadens såsom den

spanska koloraturen Maria Galvany

i sin inspelning från 1907 gjorde.

I tiden var det vanligt att sångarna

tillfogade egna insatser i arior, men

i Galvanys fall är det interessant att

hennes lärare Lazaro Puig var en

elev till en baryton som själv sjöng

med Mozart. Kunde det handla om

en muntlig tradition? Åtminstone

har den manande kadensen en

otäckt intensitet just före arians sista

dramatiska utbrott.

Verkets översättning har uppstått

som grupparbete mellan West Coast

Kokkola Operas ledande figurer

samt regissören Samuli Reunanen.

Den fortsätter Karlebyoperans

tidigare traditioner: två- (eller fler-

)språkligheten samt en skarp humör.

I översättningarna av musiknumrena

har vi särskilt försökt behålla Mozarts

frasstrukturer så oberörda som

möjligt. Endast i enstaka fall har det

visat sig omöjligt på grund av tyskans

olika grammatik.

Cirkustälten är inspirerande som

föreställningsarena, även om den

sätter många speciella krav på

musiken. Som en relativt högt,

mjukväggat utrymme anpassar

sig tälten inte särskilt bra till

framförande av akustisk musik.

Detta försöker vi förbättra med

en lått förstärkning av sångarnas

röster speciellt så att sjungandet och

skådespelet till tre olika håll inte

skulle bli problematiskt. Vi har också

placerat akustiska elementär av träd

i strategiska ställen med syfte att

förbättra orkesterns hörbarhet.

West Coast Kokkola Opera önskar

sin publik oförglömliga stunder med

Trollflöjten!

Sakari Oramo

Viulisti Sakari Oramo aloitti

kapellimestarinuransa johtamalla Viuluviikarit

Musiikkimaassa tv-sarjan puitteissa

orkesteria Hai-saappaat jalassa. Vaihdettuaan

lakerikenkiin Oramo toimi Avantin ja Radion

Sinfoniaorkesterin konserttimestarina 1980- ja

1990-luvulla. Läpimurron kapellimestarina

hän teki Radion Sinfoniaorkesterin konsertissa

1993. Sittemmin Oramo on johtanut

maailman nimekkäimpiä orkestereita, kuten

Berliinin ja New Yorkin filharmonikkoja,

Dresdenin valtionorkesteria ja San Franciscon

sinfoniaorkesteria. Kymmenen vuoden

ajan Sakari Oramo luotsasi Birminghamin

kaupunginorkesteria, mistä tuloksena

hänellä on palkintokaapissaan mm. kahden

englantilaisen yliopiston kunniatohtorius,

nimitys Birminghamin suosituimmaksi

kulttuurihenkilöksi, Elgar-mitali sekä

romanialainen Enescu-palkinto. Hän on

levyttänyt runsaasti ja erityisesti saanut

kiitosta suurella sydämellä johtamistaan

tulkinnoista, kuten Sibeliuksen sinfonioitten

kokonaislevytyksestä. Oramo on

toiminut useita vuosia Keski-Pohjanmaan

kamariorkesterin päävierailijana, mutta

kosketus keskipohjalaiseen musiikkielämään

alkoi jo 10-vuotiaana Kälviän musiikkileirillä.

Oramo toimii Radion sinfoniaorkesterin

ylikapellimestarina sekä Tukholman

Kuninkaallisten filharmonikkojen

ylikapellimestarina.

Sakari Oramo

Violinist Sakari Oramo inledde sin

kapellmästarkarriär genom att i tv-serien

Viulukviikarit Musiikkimaassa leda sin

orkester med Hai-stövlar på fötterna. Efter

att han bytt stövlarna mot lackskor verkade

Oramo som konsertmästare för Avanti och

Radions Symfoniorkester på 1980- och 1990-

talen. Sitt genombrott som kapellmästare

gjorde han under Radions Symfoniorkesters

konsert 1993. Sedermera har Oramo lett

världens mest namnkunniga orkestrar så

som Berlins och New Yorks filharmoniker,

Dresdens statsorkester och San Franciscos

symfoniorkester. Under tio år ledde Sakari

Oramo Birminghams stadsorkester. Som

resultat har han bl.a. hedersdoktorat vid

två brittiska universitet, utmärkelsen som

Birminghams mest populära kulturperson,

Elgar-medaljen samt det rumänska Enescu-

priset. Han har gjort många inspelningar och

särskilt fått tack för de tolkningar som han lett

med stort hjärta, så som helhetsinspelningen

av Sibelius symfonier. Oramo har under

flera år varit Mellersta Österbottens

huvudbesökare, men kontakten med

musiklivet i regionen inleddes redan då han

var 10 år och deltog i ett musikläger i Kelviå.

Oramo är överkapellmästare för Radions

Symfoniorkester och överkapellmästare för

Stockholms Kungliga Filharmoniker.

Pukusuunnittelija Tuomas Lampinen

ja lavastaja Juha Mustanoja pohtivat

oopperan ja sirkuksen kohtaamista.

Tuomas: Lapsena sirkuksessa oli

jotakin maagista. Katossa killuvat

trapetsitaiteilijat saivat pienen pojan

kiipeilemään puissa ja köysissä.

Oma show oli saatava – niin suuren

vaikutuksen taituruus teki. Pellejä

vihasin.

Juha: Mä asuin lapsena monta

vuotta Roomassa, ja siellä oli

ainakin 20 vakituista sirkusta

siihen aikaan – jättimäisistä kolmen

maneesin teltoista ihan pikkuisiin

minisirkuksiin.

Tuomas: Pellet vihastuttavat

edelleen. Taituruutta sekin

vaatinee, mutta fyysiset taituruuden

näytteet trapetsilla, akrobatiassa

ja jonglöörauksessa ihastuttavat

edelleen. Aikuisena sirkuksen

taituruuden ihailu on saanut

uusiakin sävyjä.

Juha: Mä oon aina ollu kiinnostunu

kaikista akrobaateista ja trapetsista

ja jonglööreistä ja käärmenaisista ja

muista taitolajeista, kun taas pellet

ja hyppivät hevoset oli ihan plääh, ja

sitä ne on kyllä yhä.

Tuomas: Kokkolan sirkuksessa

olen yrittänyt haistaa ja aistia

lapsena kokemani sirkuselämyksen.

Taituruus kiehtoo edelleen – nyt

lisänä on vielä taituruutta vaativa

musiikki.

Juha: Siinä on jotain älyttömän

liikuttavaa kun tänne vanhaan

sirkustelttaan tuodaan oopperaa, joka

mulle on sellainen arvokas, vanhan

ajan rappionostalginen taidemuoto

– se herättää mussa just samanlaisia

tuntemuksia kuin sirkuskin

parhaimmillaan.

Sirkus • Cirkus

~ 1 ~ ~ 1 ~

Dräktdesigner Tuomas Lampinen och

scenograf Juha Mustanoja funderar

over mötet mellan opera och cirkus.

Tuomas: Som barn var det något

magiskt över cirkus.

Trapetskonstnärer som hängde I

taket fick en liten pojke att klättra

i träd och i rep.Man måste få en

egen show – så stor påverkan hade

föreställnigarna. Clowner hatade jag.

Juha: Jag bodde som barn många år

I Rom där det på den tiden fanns

minst 20 permanenta cirkusar – från

väldiga tält med tre maneger till små

minicirkusar.

Tuomas: Jag hatar fortfarande

clowner. Det kräver ett visst

kunnande, men den fysiska konsten

som uppvisas på trapetsen, i

akrobatin och jongleringen beundrar

jag fortfarande. Som vuxen hittar

man nya nyanser i konsten.

Juha: Jag har alltid varit intressera

av alla akrobater och trapetsen och

jonglörerna och ormkvinnor och

andra konstgrenar, när clowner och

hoppande hästar igen var helt blääh,

o de är de ännu också.

Tuomas: Jag har försökt sniffa och

känna efter den cirkusupplevelsen

jag hade som barn här I Karlebys

cirkus. Konsten fascinerar än

och nu finns en musik som kräver

begåvning med.

Juha: Det är nåt otroligt rörande i

det, när man tar en opera, som för

mig är en av värdefull gamla tiders

nostarlgifördärvad konstform, hit i

det gamla cirkustältet. Det väcker

liknande känslor i mig som cirkus

när det är som bäst.


Mikä miksi Taikahuilu?

”Taikahuilun” draamallinen

lähtökohta: nuori uljas prinssi

eksyy metsästysretkellään

vieraaseen valtakuntaan;

lohikäärmeen ahdistamana hän

pyörtyy ja saa pian toinnuttuaan

tehtäväkseen pelastaa demonin

kidnappaama nuori ja kaunis

prinsessa. Toimeksiantajana on

surun murtama äiti, joka draaman

edetessä saakin roiston osan. Alun

kirottu demoni onkin viisas ja

vakaa hallitsija, joka vastaa siitä,

etteivät pimeyden voimat saa

yliotetta elämän valosta.

Kun syksyn pimetessä otin ensituntumaa

”Taikahuilun” tarinaan,

olin hämmentynyt. Tämähän on

satu, kyllä kyllä, mutta naiveista

hahmoista, poukkoilevasta

dramaturgiasta ja viisastelevasta

mystiikasta kokoonkeitetty liemi

tuntui jotenkin ohuelta. Mikä tässä

reseptissä - musiikin ohella tietty -

voisi olla se salainen ainesosa, joka

takaa, että aikuinenkin yleisö saisi

sielulleen väkevää ravintoa?

Olin toki tietoinen Goethen

lausahduksesta, että vaatii

hieman oppineisuutta havaita

”Taikahuilun” libretto huonoksi

ja paljon oppineisuutta havaita

se hienoksi. En kuitenkaan

moukkamaisuuden uhallakaan

osannut innostua Sarastron

hovin sovinistisesta filosofiasta,

johon Goethen yleensä katsotaan

viittaavan. Tarvitsin lähtökohdakseni

jotain koskettavampaa,

jotain mikä tulee iholle.

Onnekseni käteen sattui saksalaisen

sosiologi Norbert Eliasin

Mozart-kirja, joka muistutti,

kuinka säveltäjä elämänsä lopulla

vaipui usein epätoivon partaalle:

velkojat koputtivat ovella,

wieniläis-eliitti oli kääntänyt

selkänsä, epävarmuus puolison

rakkaudesta synkensi mieltä.

”Mozart oli ponnistellut kovasti

voittaakseen ihmisten rakkauden.

Elämänsä lopulla, ollessaan vielä

nuori, hän kuitenkin koki, ettei

kukaan enää rakastanut häntä, ei

edes hän itse”, kirjoittaa Elias.

Tämä sieluntilan kuvaus toimi

kaipaamanani porttina ”Taikahuilun”

maailmaan. Nuori prinssi

eksyksissä. Lupaus prinsessan

rakkaudesta. Mahdollisuus

koetusten kautta lunastaa

sisäänpääsy hoviin, salaperäisen

veljeskunnan jäseneksi. Draaman

käänteet alkoivat kipinöidä

rinnastuessaan säveltäjän omaan

elämäntilanteeseen ”Taikahuilun”

syntyajankohtana keväällä 1791.

Saman vuoden joulua Mozart ei

enää nähnyt.

”Taikahuilu” on itsensä

syrjäytyneeksi ja hylätyksi

kokeneen Mozartin uninäytelmä.

Se on vilpittömällä hädällä ja

lapsekkaalla ilolla ladattu iltasatu –

säveltäjän viimeinen kurotus kohti

ihmisten rakkautta ja hyväksyntää.

Samuli Reunanen

Vad varför Trollflöjten?

“Trollflöjtens” dramatiska

utgångspunkt: Den unga tappra

prinsen har vilsnat i ett främmande

rike under sin jaktfärd; antastas av

en drake, svimmar, och får snart

uppdraget att rädda en vacker

prinsessa som tillfångatagits av en

demon. Uppdragsgivaren är den

bedrövade mamman, som under

dramats gång får skurkens roll.

Inledningens fördömda demon

visar sig vara en vis och hållfast

regent, som ansvarar för att

mörkrets makter inte tar välde över

livets ljus.

När jag i höstskymningen

började göra bekantskap med

“Trollflöjtens” berättelse, var jag

förbryllad. Detta är ju en saga, jo

jo, men denna av naïva karaktärer,

ostyrig dramaturgi och uppnosig

mystik kokta soppa kändes på

något vis tunn. Vad i detta recept

- bortsett från musiken - kunde

vara den hemliga ingrediensen,

som garanterar att även den vuxna

publiken får stark näring för sin själ.

Jag var medveten om Goethes

utsagan om Trollflöjten, att det krävs

ringa kunskaper för att finna den

dålig, men åtskillig bildning för att

inse att den är bra. Jag kunde ändå

inte ens under hotet att framstå som

en tölp, hänföras av Sarastros hovs

schauvinistiska filosofi, som Goethe

ofta anses syfta på. Jag behövde

något mer berörande som min

utgångspunkt, något som griper en.

Till min tur fick jag tag på den tyska

sociologen Norbert Elias’ bok om

Mozart, som påminnde mig om

hur kompositören ofta, så nära som

försjönk i desperation, under slutet

av sitt liv: borgenärer knackade

på dörren, eliten i Wien hade vänt

ryggen, osäkerheten över makans

kärlek nedstämde honom. “Mozart

hade kämpat hårt för att vinna

människors kärlek. Under slutet

av sitt liv, fortfarande mycket ung,

upplevde han dock att ingen älskade

honom, inte ens han själv”, skriver

Elias.

Denna beskrivning av själotillståndet

fungerar som min efterlängtade port

till “Trollflöjtens” värld.

En ung vilsen prins. Ett löfte om

prinsessans kärlek. Möjligheten att

genom prövningar lösa en plats i

hovet och som medlem i det mystiska

brödraskapet. Dramats vändpunkter

började glöda, när de gick parallelt

med kompositörens livssituation

under “Trollflöjtens” födsel, våren

1791. Julen det året såg Mozart inte.

“Trollflöjten” är ett drömspel för

Mozart, som upplevde sig utslagen

och övergiven. Den är en kvällssaga

laddad med uppriktig nöd och

barnalik glädje – kompositörens sista

vädjan för människors kärlek och

acceptans.

Samuli Reunanen

Samuli Reunanen

Samuli Reunanen on aloittanut

teatteriohjaajan uransa Rovaniemellä Lapin

ylioppilasteatterissa 90-luvun puolivälissä.

Teatterikorkeakoulun jälkeen hän on ohjannut

muun muassa Kemissä (Smedsin ”Jääkuvia”

2000), Kajaanissa (Kiven ”Nummisuutarit”

2002), Helsingissä (Shakespearen

”Hamlet” Teatteri Jurkkaan 2004 ja Lahden

”Loppukilpailu” KOM-teatteriin 2007),

Oulussa (”Kalevala” 2005), Lahdessa

(Dostojevskin ”Rikos ja rangaistus” 2006),

Jyväskylässä (Gogolin

”Reviisori” 2009) ja Vaasassa (Keseyn ”Yksi

lensi yli käenpesän” 2010). Tulevana talvena

Reunasen ohjauksia voi nähdä Lahden ja

Oulun kaupunginteattereissa sekä Helsingissä

Teatteri Jurkassa, jonne valmistuu Aleksis

Kiven päiväksi dramatisointi Hannu Mäkelän

romaanista ”Kivi”.

Samuli Reunanen inledde sin karriär som

teaterregissör vid Lapplands studentteater

i Rovaniemi under mitten av 90-talet. Efter

studierna vid Teaterhögskolan har han

regisserat bl.a. i Kemi (Smeds: ”Jääkuvia”),

Kajania, (Kivi: ”Nummisuutarit” 2002),

Helsingfors (Shakespeare: ”Hamlet”)

vid Teatteri Jurkka, 2004 och Lahti:

”Loppukilpailu” vid KOM-teatteri (2007),

Uleåborg (”Kalevala” 2005), Lahti (Dostojevski

”Brott och Straff” 2006), Jyväskylä (Gogol:

”Revisorn” 2009) och Vasa (Kesey: ”Gökboet”

2010). Kommande vinter kan Reunanens

regier ses på teatrarna i bl.a. Uleåborg, Lahti,

och Teatteri Jurkka i helsingfors var Hannu

Mäkeläs roman ”Kivi” får premiär till Aleksis

~ 1 ~ ~ 1 ~

Kivi-dagen.


~ 19 ~


Keski-Pohjanmaan

’huskompositör’, men även många andra finländska

Kamariorkesteri Jakobstads Sinfonietta är resultatet av en långtgående

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri (KPKO) on

toiminut ammattiorkesterina vuodesta 1989.

Juha Kankaan v. 1972 perustaman orkesterin

yhtenäinen sointi ja dynaaminen iskukyky ovat

pitkäaikaisen yhteistyön tulosta, ja ohjelmisto kattaa

kaikki musiikin historian aikakaudet barokista

nykyaikaan. Erityisesti aikamme suomalaisen

musiikin lähettiläänä KPKO on tehnyt suuren työn.

Orkesterin nimikkosäveltäjänä toimi pitkään Pehr

Henrik Nordgren (1944-2008), mutta myös monet

muut suomalaiset säveltäjät ovat kirjoittaneet ja

omistaneet teoksiaan orkesterille. Niin ikään yhteydet

pohjoismaisiin ja Baltian maiden nykysäveltäjiin ovat

olleet tiiviitä. Kantaesityksiä – suuri osa orkesterin

omia tilauksia – on kertynyt toista sataa. KPKO

esiintyy jatkuvasti kansainvälisten huippusolistien

kanssa ja on tehnyt konsertoinnin ohessa yli

viisikymmentä levytystä.

Kamariorkesteri esiintyy koti- ja ulkomaisilla

musiikkijuhlilla ja se on tehnyt ulkomaankiertueita ja

-vierailuja Euroopan maiden lisäksi myös Japaniin ja

New Yorkiin. Tänä keväänä orkesteri on konsertoinut

Saksassa ja Wienin Musikvereinissa.

Vuonna 1993 KPKO:lle myönnettiin Pohjoismaiden

Neuvoston musiikkipalkinto, v. 1995 orkesteri ja

kapellimestari Juha Kangas vastaanottivat Teoston

Luomus-palkinnon ja 1998 Suomen Säveltäjät ry:

n Madetoja-palkinnon sekä Yleisradion Vuoden levy

1998 -palkinnon. Vuonna 1999 Kamariorkesteri

sai Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien Jannepalkinnon

ja tammikuussa 2004 orkesterin ja Tampere

Filharmonian yhteinen Vasks-levy kansainvälisen

Cannes Classical Vuoden levy -palkinnon.

Kamariorkesterin kapellimestareina toimivat Juha

Kangas (kunniakapellimestari), Sakari Oramo, Tuomas

Hannikainen ja Johannes Gustavsson. Orkesterin

taiteelliseksi koordinaattoriksi on vuoden 2009 alusta

nimitetty Lauri Pulakka, joka toimii lisäksi orkesterin

1. soolosellistinä.

Mellersta Österbottens

Kammarorkester

Mellersta Österbottens Kammarorkester, MÖK,

grundad av Juha Kangas år 1972, har fungerat som

professionell kammarorkester sedan 1989, och dess

homogena klang och dynamiska slagkraft är resultat

av ett långvarigt samarbete.

Orkesterns repertoar spänner över samtliga musikhistoriska

epoker från barock till nutid. För inte

minst vår tids finländska musik är orkestern en

utmärkt ambassadör. Pehr Henrik Nordgren (1944-

2008) fungerade länge som kammarorkesterns

tonsättare har komponerat för orkestern och även

tillägnat den sina verk. Likaså upprätthålls mycket

nära kontakter med både baltiska och nordiska

tonsättare. MÖK har över etthundra uruppföranden,

varav de flesta egna beställningsverk. Många

internationellt kända solister framträder med

orkestern och vid sidan om konserterandet har den

gjort över femtio skivinspelningar.

Kammarorkestern gästar inhemska och internationella

musikfestivaler och har turnerat och uppträtt

utomlands förutom i Europa även i Japan och New

York. I vår har orkestern konserterat i Tyskland och i

Musikverein i Wien.

MÖK tilldelades Nordiska Rådets musikpris år 1993. År

1995 erhöll Kammarorkestern och kapellmästare Juha

Kangas Teosto-priset, 1998 Finlands Tonsättare r.f.:s

Madetoja-pris och belönades med Årets skiva 1998 av

Rundradion samt erhöll Finlands ljud- och bildupptagningsproducenter

ÄKT:s Jannepris år 1999. I januari

2004 erhöll Kammarorkestern och Tammerfors

Filharmonis gemensamma Vasks-skiva det

internationella Cannes Classical -priset som Årets skiva.

Som orkesterns dirigenter fungerar Juha Kangas

(hederskapellmästare), Sakari Oramo, Tuomas

Hannikainen och Johannes Gustavsson. Fr.o.m.

år 2009 är Lauri Pulakka, kammarorkesterns 1.

solocellist, utnämnd till orkesterns konstnärliga

koordinator.

I Viulu / Violin ....................................... Reijo Tunkkari

(I konserttimestari / konsertmästare)

Elar Kuiv

Matti Vanhamäki

Kati Niemelä

Andrei Sytchak

II Viulu / Violin ...................................Teija Pääkkönen

Annica Brännkärr

Maria Pulakka

Anni Jämsä

Hanna Parviainen

Alttoviulu / Altviolin ................................ Timo Kangas

Ari Hanhikoski

Inkeri Halmio-Hanhikoski

Anna-Leena Kangas

Sello / Cello .............................................Lauri Pulakka

Niiles Outakoski

Esa Laasanen

Kontrabasso / Kontrabas .................... Julius Pyrhönen,

Martti Pyrhönen

Fagotti / Fagott ............................................. Visa Jämsä

Jakobstads Sinfonietta Pietarsaaren Sinfonietta

vision att till utbildningen i klassisk musik vid

Musikhuset i Jakobstad kunna knyta en professionell

orkester med ordinarie besättning bestående av en

professionell stråkkvartett och blåskvintett.

Efter år av hårt arbete har visionen förverkligats och

från och med augusti 2009 är Jakobstads Sinfonietta

Yrkeshögskolan Novias Utbildningsorkester och

leds av Anna-Maria Helsing, som sedan 2002 haft

uppdraget som konstnärlig ledare och kapellmästare

för Jakobstads Orkester.

Sinfoniettans konsertmästare är Kreeta-Maria Kentala,

lektor i barockviolin vid Yrkeshögskolan Novia.

Sinfoniettans övriga åtta stämledare är alla mångsidiga

solister och kammarmusiker som aktivt konserterar

runtom i Finland och övriga Norden.

Jakobstads Sinfonietta • Pietarsaaren Sinfonietta

Kuva / Bild Christian Gull

~ 0 ~ ~ 1 ~

Pietarsaaren Sinfonietta on lopputulos

pitkän tähtäimen visiosta kytkeä Pietarsaaren

Musiikkitalon klassisen musiikin koulutukseen

ammattimainen orkesteri, jonka vakiomiehityksenä

on ammattilaispohjalla toimiva jousikvartetti ja

puhallinkvintetti.

Monen vuoden työn tuloksena visio toteutui ja

elokuusta 2009 lähtien Pietarsaaren Sinfonietta on

ammattikorkeakoulu Novian koulutusorkesteri.

Orkesteria johtaa Anna-Maria Helsing, joka vuodesta

2002 lähtien on toiminut Pietarsaaren Orkesterin

taiteellisena johtajana ja kapellimestarina.

Sinfonietan konserttimestarina toimii Kreeta-Maria

Kentala, barokkiviulun lehtori ammattikorkeakoulu

Noviassa. Sinfonietan muut kahdeksan

äänenjohtajaa ovat kaikki monipuolisia solisteja ja

kamarimuusikoita, jotka konsertoivat aktiivisesti

ympäri Suomea ja muissa Pohjoismaissa.

I Viulu / Violin .........................Kreeta-Maria Kentala, II

konserttimestari

II Viulu / Violin .........................................Saana Uksila

Alttoviulu / Altviolin .........................Jouko Mansnerus

Sello / Cello .......................Janne Virkkala, soolosellisti

Huilu / Flöjt .................................. Johanna Kärkkäinen

Oboe .....................................................Soineli Suomela

Klarinetti / Klarinett ........ Noora-Kaisa Salo-Peltokoski

Fagotti / Fagott ............................................ Timo Jäntti

Keski-Pohjanmaan

Kamariorkesteri

Mellersta

Österbottens

Kammarorkester


Vierailevat soittajat • Gästande musiker

Huilu • Flöjt

Johannes Päkkilä

Oboe

Marja Seppä

Klarinetti • Klarinett

Taavi Oramo

Taikahuilu-oopperakuoro • Trollflöjten-operakör

Taikahuilussa esiintyvä Kokkola

Opera –kuoro on osin ollut

mukana jo monissa Kokkolan

Oopperayhdistyksen produktioissa

kuten Figaron häät, Hästarna

Kommer, Lepakko ja Carmen.

Kuoron sointia ja iskukykyä

on kiitelty arvioissa jatkuvasti.

Länsirannikon laulukulttuuri tulee

hyvin esiin kuorossamme, joka

koostuu ammattiopiskelijoista,

taitavista musiikinharrastajista sekä

Oopperakesän Nuori Taitelijiaohjelmaan

valituista laulajista.

Lapsikuorossa on mukana laulajia

Mäntykankaan musiikkiluokilta

sekä aikaisemmilta vuosilta tuttuja

konkareita. Oopperakuoroa

valmentaa Mari Sillanpää, jota

kuullaan tänä vuonna myös Toisen

Naisen roolissa.

Karleby Operas kör har förutom i

Trollflöjten medverkat i många av

Operaföreningens produktioner,

Bl.a. Figaros Bröllop, Hästarna

Kommer, Läderlappen och

Carmen. Körens klang och slagkraft

har konstant blivit prisad och

uppmärksammad i rescensioner.

Västkustens sångarkultur kommer

väl fram i vår kör som består

av yrkesstuderande, begåvade

Käyrätorvi • Valthorn

Miriam Brown

Henriikka Teerikangas

Trumpetti • Trumpet

Jaakko Gummerus

Oscar Sundqvist

musikutövare samt sångare valda

till Operasommarens Ung Konstnär

-program. Barnkören består av

sångare från Tallåsens musikklass

samt bekanta sångare från tidigare

år. Operakören leds av Mari Sillanpää,

som i år hörs som den Andra

Damen.

Sopraanot / Sopraner

Katariina Hietamäki

Heli Huuki

Johanna Isokoski

Tuuli Kilpelä

Gun Kurikkala

Johanna Lehesvuori

Iris Seesjärvi

Ann-Christine Storrank

Marjut Torppa

Altot / Altar

Kristiina Ihalainen

Isa Lindgren-Backman

Laura Mäkitalo

Annika Strömberg

Karin Ukskoski

Tenorit / Tenorer

Frank Berger

Jouni Nikula

Mikko Nuopponen

Bill Ravall

Risto Soini

Pasuuna • Trombon

Lauri Kilpinen

Marianne Kanerva

Sakari Kekola

Lyömäsoittimet • Slagverk

Walter Witick

Santtu-Matias Rouvali

Bassot / Baser

Peter Achrén

Joonas Asikainen

Johannes Ahlvik

Robert McLoud

Olli Peltoniemi

Lapset / Barn

Miia-Riina Aho

Anni Alamikkotervo*

Sara Heusala

Emma Hietamäki*

Jukka Hulkko*

Fanny Koivisto

Saija Kurikkala

Della McLoud

Elli McLoud

Hanna Mäki-Ullakko

Matilda Nyman

Salli-Sylvia Nyström

Aino Pajala*

Eeva Pajala*

Arttu Pohjola

Amalia Porko

Olivia Prittinen

Julius Pulli

Inkeri Rinne

Jenny Skog*

(* myös eläinhahmossa / djurgestalt)

Wolfgang Amadeus Mozart

– syntynyt 27.1.1756 Salzburgissa

– isä hovimuusikko Leopold Mozart

– klassismin ajan ja eurooppalaisen

taidemusiikin suurimpia säveltäjiä

– kirjoitti ensimmäiset sävellyksensä

jo nelivuotiaana

– ensimmäinen sinfonia

kahdeksanvuotiaana 1764 ja

ensimmäinen ooppera 12-vuotiaana

1768

– pystyi muistamaan kokonaisia

sävellyksiä kertakuulemalta

– avioitui Constanze Weberin kanssa

1782

– säveltäjä Joseph Haydnin ystävä

– kuudesta lapsesta kaksi selvisi

aikuisikään – Karl Thomas ja Franz

Xaver Wolfgang, josta tuli myös

säveltäjä

– kuoli 5.12.1791 Wienissä

– sävelsi elämänsä aikana 68

sinfoniaa, 23 pianokonserttoa,

5 viulukonserttoa, 4

käyrätorvikonserttoa, 5

muuta puhallinkonserttoa, 36

viulusonaattia, 23 jousikvartettoa, 6

jousikvintettoa, klarinettikvinteton,

17 messua, sielumessun, 23 oopperaa

tai oratoriota ja lukuisan määrän

lauluja ja konserttiaarioita

– tunnetuimpia teoksia mm. Pieni

Yösoitto (Eine kleine Nachtmusik),

Requiem, Turkkilainen marssi, Te

Deum, Pariisin-sinfonia

– tunnetuimpia oopperoita mm.

Ryöstö Seraljista, Figaron häät, Don

Giovanni ja Taikahuilu

– född 27.1.1756 i Salzburg

– far, hovmusiker Leopold Mozart

– en av de största kompoistörerna

av europeisk konstmusik under

klassicismen

– komponerade sina första verk som

fyraåring

– kunde minnas hela verk efter att ha

hört dem en gång

– gifte sig med Constanze Weber

1782

– vän till kompositör Joseph Haydn

-av sex barn klarade sig två till vuxen

ålder - Karl Thomas och Franz

Xaver Wolfgang, som också blev

kompositör

– dog 5.12.1791 i Wien

– komponerade under sin livstid

68 symfonier, 23 pianokonserter, 5

violinkonserter, 4 fagottkonserter, 5

andra blåskonserter, 36 violinsonater,

23 stränkvartetter, 6 strängkvintetter,

en klarinettkvintett, 17 mässor,

själsmässan, 23 operor eller oratorier

och ett antal sånger och konsertarior.

– mest kända verk Eine kleine

Nachtmusik, Requiem, Turkisk

marsch, Te Deum, Paris-symfonin

– mest kända operor bl.a.

Enleveringen ur Seraljen, Figaros

bröllop, Don Giovanni och

Trollflöjten

~ ~


Peter Achrén Lauri Ahtola Aki Alamikkotervo

Peter Achrén on laulaja ja viulisti. Viulistina

hän on työskennellyt eri sinfoniaorkestereissa

ja kamarimusiikkifestivaaleilla. Achrénin

laulunopettajina ovat toimineet Peteri

Lindroos, Erkki Rajamäki, Irina Gavrilovici

ja Jaakko Ryhänen. Oopperasolistina hän

on esiintynyt Suomen Kansallisoopperan

produktioissa Andrea Chenier ja Kung Karls

Jakt, Borgå Teaterföreningenin produktiossa

Madama Butterfly ja Svenska Teaternin

musiikkinäytelmässä Fjäriln Vingad. Peter

Achrén on myös esiintynyt solistina Bachin,

Händelin, Mozartin, Rossinin ja Puccinin

oratorioissa.

Peter Achrén är sångare och violinist. Han

har spelat i flere symfoniorkestrar samt

på kammarmusikfestivaler. Sång har Peter

Achrén studerat för bl.a Peter Lindroos,

Erkki Rajamäki, Irina Gavrilovici och

Jaakko Ryhänen. Han har medverkat i

Finlands Nationaloperas uppsättningar av

Andrea Chenier och Kung Karls Jakt, Borgå

Teaterförenings uppsättning av Madame

Butterfly och i Svenska Teaterns produktion

Fjäriln Vingad. Han har även uppträtt som

solist i oratorier av Bach, Händel, Mozart och

Puccini.

Lauri aloitti muskarissa Espoon

musiikkiopisto EMO:ssa 3-vuotiaana

Ulla Piispasen opetuksessa. Alakoulun

musiikkiluokalle Lauri pyrki ja pääsi 9vuotiaana

(Jousenkaaren koulu, Tapiola).

Pasi Hyökin johtamaan Tapiolan Kuoroon

hänet hyväksyttiin 10-vuotiaana. Tulevana

syksynä Lauri aloittaa opinnot Tapiolan

koulun yläkoulussa musiikkiluokalla. Hän

on kiinnostunut laulamisen lisäksi mm.

urheilusta, eläimistä, eri kulttuureista ja jopa

talouspolitiikasta. Lauri on myös palkittu tänä

keväänä Hymypoikapatsaalla.

Lauri började i musiklekskola i Esbo

musikinstitut som 3-åring, med Ulla Piispanen

som lärare. Under lågstadiet sökte Lauri till

musikklassen och började där som 9-åring.

Som 10-åring antogs han till Tapiola kör,

under ledning av Pasi Hyökki. Kommande

höst börjar Lauri studierna vid Tapiolan

koulun yläkoulu på musikklassen. Förutom

sång är han intresserad av bl.a. sport, djur,

olika kulturer och även finanspolitik, Lauri har

i vår beviljats hymypoika statyn.

Aki Alamikkotervo valmistui 1993 Oulun

konservatoriosta laulunopettajaksi ja opiskeli

tämän jälkeen myös Kansallisoopperan

oopperastudiossa sekä Italiassa. Alamikkotervo

on kuulunut Suomen Kansallisoopperan

solistikuntaan vuodesta 1999 lähtien

ja sinä aikana hän on laulanut useita

rooleja merkittävissä oopperoissa. Hän on

vieraillut mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla,

suomalaisissa alueoopperoissa, Tukholman

Kuninkaallisessa oopperassa, Moskovan

Novaja-oopperassa ja Wienissä. Hän oli

mukana myös Kansallisoopperan vierailulla

Pietarin Mariinski-teatterissa keväällä 2005

(Rautavaara: Rasputin). Alamikkotervo

valittiin Vuoden Oopperasolistiksi 1997 ja hän

on tehnyt myös useita levytyksiä.

Aki Alamikkotervo utbildades 1993 vid

Uleåborg konservatorium till sånglärare

och studerade efteråt vid Nationaloperans

operastudio samt i Italien. Alamikkotervo

har hört till Nationaloperans solistkår

sedan 1999 och har sjungit många roller

i betydande operor. Han har gästat bl.a.

Nyslotts Operafestival, finska regionoperor,

Stockholms Kungliga Opera, Novaja-operan

i Moskva samt i Wien. Han var också med

under Nationaloperans gästföreställning vid

Mariisnki-teatern våren 2005 (Rautavaara:

Rasputin) Alamikkotervo valdes till årets

operasolist 1997 och har också gjort många

studioinbandningar.

Anna Haaraoja

Pappi, Haarniskoitu • Präst, Vakt . poika • Tredje pojken Tamino . poika • Tredje pojken

~ ~ ~ ~

Anna Haaraoja on ollut peruskoulussa

musiikkiluokalla ja lukiossa hän osallistui

yhä säännöllisesti musiikilliseen toimintaan.

Hän on soittanut viulua noin seitsemän vuotta

ja on myös itseoppinut pianon-, kitaran- ja

bassonsoittaja. Lisäksi Anna on opiskellut

vuoden klassista ja kevyttä laulua. Hän on

säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut kappaleita

koulunsa musikaaleihin.

Anna Haaroja har gått på grundskolans

musikklass och i gymnasiet deltog hon aktivt

i musikalisk verksamhet. Hon har spelat fiol i

ca sju år och är självlärd pianist, gitarrist och

basist. Dessutom har Anna studerat sång i ett

år både inom klassisk och lätt musik. Hon

har skrivit texter samt arrangerat låtar för sin

skolas musikaler.


Annami Hylkilä

Annami Hylkilä aloitti syksyllä 2009 opinnot

Sibelius-akatemian laulumusiikin osastolla

pääaineenaan oopperalaulu. Hylkilän esittämiä

rooleja ovat olleet muun muassa Adele (Die

Fledermaus) ja Frasquita (Carmen) Kokkola

Operan produktioissa ja Flora (The Turn of

the Screw) Sibelius-akatemian produktiossa.

Oopperamusiikin lisäksi Hylkilän repertoaariin

kuuluu lied- ja kirkkomusiikki. Hän voitti

jaetun kolmannen palkinnon kansallisissa liedkilpailuissa

Kokkolassa 2007. Tammikuussa

2010 Hylkilä palkittiin erikoispalkinnolla

Lappeenrannan laulukilpailuissa. Annami

on valmistunut musiikkipedagogiksi (AMK)

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta.

Annami Hylkilä påbörjade sina studier vid

Sibelius-Akademins sångmusikavdelning

hösten 2009, med huvudämnet operasång.

Hylkiläs roller är bl.a. Adele (Läderlappen)

och Frasquita (Carmen) i Karleby Operas

produktioner och Flora (The Turn of the

Screw) i Sibelius-Akademins -produktion.

Förutom operamusik består Hylkiläs repertoar

av lied- och kyrkomusik. Hylkilä kom på

en delad tredje plats i de internationella

lied-tävlingarna i Karleby år 2007. I januari

2010 belönades Hylkilä med ett specialpris

i Villmanstrands sångtävling. Hylkilä är

utexaminerad musikpedagog (YH) från

Mellersta-Österbottens Yrkeshögskola.

Karita Jungar

Suikki Jääskä Sofia Kallio Arttu Kataja Jasmine Kinnari

Papagena . nainen • Andra damen äänisuunnittelu • ljuddesign Pamina Papageno . poika • Andra pojken

Karita Jungar valmistui syksyllä 2001 Turun

Ammatikorkeakoulusta. 2007 hän valmistui

Frankfurt am Mainin oopperakorkeakoulusta.

Jungarin oopperarooleihin kuuluvat mm.

Dorabella (Cosi fan tutte), Cherubino (Figaron

häät), Hannu (Hannu ja Kerttu), toinen

nainen (Taikahuilu), Wellgunde (Reininkulta)

ja Dido (Dido&Aeneas). Kesällä 2008 hän

lauloi pääosan Rossinin oopperassa Tuhkimo

Sondershausenin oopperafestivaaleilla

Saksassa. Jungar pitää usein Liedkonsertteja

Suomessa ja Saksassa ja esiintyy solistina

oratorioissa. 1999 Jungar voitti ensimmäisen

palkinnon Pentti Koskimies liedkilpailun

B-sarjassa Kokkolassa ja 2006 hän sai Caj

Ehrstedtin palkinnon Tammisaaressa.

Karita Jungar utexaminerades hösten 2001 vid

Åbo yrkeshögskola. 2007 tog hon sin examen

vid operahögskolan vid Frankfurt am Main.

Till Jungars operaroller hör bl.a Dorabella

(Cosi fan tutte), Cherubino (Figaros bröllop),

Hannu (Hannu ja Kerttu), Andra Kvinnan

(Trollflöjten), Wellgunde (Reininkulta) och

Dido (Dido&Aeneas). Sommaren 2008 sjöng

hon huvudrollen i Rossinis opera Askungen

vid Operafestivalen i Sondhausen i Tyskland.

Jungar håller ofta liedkonserter i Finland och

Tyskland och uppträder som oratoriesolist.

1999 vann Jungar första pris i Pentti

Koskimies liedtävling i B-serien i Karleby och

2006 mottog hon Caj Ehrstedt-priset i Ekenäs.

Suikki Jääskä on äänittäjä, luennoitsija ja

muusikko. Hän on toiminut 35 vuotta studion

pitäjänä ja opettanut 20 vuotta Sibelius-

Akatemiassa musiikkiteknologiaa. Suikki

on keikkaillut myös Angolassa, Senegalissa,

Botswanassa, Namibiassa, Etelä-Afrikassa,

Kuubassa, Unkarissa ja Saksassa.

Suikki jääskä är ljudtekniker, föreläsare och

musiker. Han har drivit studio i 35 år och

undervisat musikteknologi i 20 år vid Sibelius-

Akademin. Suikki har även jobbat i Angola,

Senegal, Botswana, Namibien, Sydafrika, Cuba,

Ungern och Tyskland.

Lyyrinen sopraano Sofia Kallio on opiskellut

laulua Turun ammattikorkeakoulussa ja

Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa. 2004-

2005 Kallio oli kiinnitettynä Strasbourgin

Oopperan oopperastudioon. 2005-2008

hän lauloi solistina Pforzheimin oopperassa

Saksassa ja vuodesta 2008 hän on kuulunut

Coburgin oopperan solistikuntaan. Kallio

on tehnyt useita keskeisiä sopraanorooleja

mm. Gilda, Susanna, Tatjana. Savonlinnan

oopperajuhlilla hän on esiintynyt 2005, 2006

ja 2008. Karlsruhen Wagner-seura myönsi

Kalliolle Bayreuth-Wagner stipendin 2006.

Vuonna 2007 hän saavutti kolmannen sijan

Passaun kansainvälisessä laulukilpailussa

Saksassa ja kolmannen sijan Sibeliuslaulukilpailussa

Suomessa.

Lyriska sopranen Sofia Kallio har studerat

sång vid Åbo Yrkeshögskola och vid Karlsruhe

Musikhögskola. Säsongen 2004-2005 Var

Kallio engagerad vid Strasbourgs operas

operastudio och 2005-2008 som solist vid

Pforzheim opera. Sedan 2008 har Kallio hört

till solistkåren vid Coburg opera. Sofia Kallio

har sjungit många centrala sopranroller.

Bl.a. Gilda, Susanna och Tatjana. Kallio

har även uppträtt vid operafestivalen i

Nyslott, åren 2005, 2006 och 2008. Wagnerföreningen

i Karlsruhe beviljade Sofia Kallio

Bayreuth-Wagner-stipendiet år 2006. År 2007

placerade sig Kallio på tredje plats i Passaus

internationella sångtävling i Tyskland, likaså

i den internationella Sibelius-sångtävlingen i

Finland.

Baritoni Arttu Kataja tuli Suomessa tutuksi

voitettuaan Lappeenrannan laulukilpailujen

miesten sarjan 2002. Salzburgin Mozartkilpailussa

2006 hän voitti 3. palkinnon ja 1.

yleisöpalkinnon. Kataja on kuulunut Berliinin

Valtionoopperan solistikuntaan 2006 lähtien.

Katajan tärkeimpiä oopperanäyttämöitä ovat

olleet Suomen Kansallisooppera, Savonlinnan

Oopperajuhlat, Düsseldorfin Deutsche Oper

am Rhein sekä Toulousen Théâtre du Capitole.

Katajan laaja ohjelmisto kattaa tärkeimmät

kirkkomusiikkiteokset ja hän on myös

ansioitunut lied- ja barokkilaulaja. Kataja

on esiintynyt merkittävimpien suomalaisten

orkesterien solistina ja tehnyt monia

levytyksiä.

Baryton Arttu Kataja blev bekant i Finland

efter att han vunnit männens serie i

sångtävlingen i Villmanstrand, 2002. Han

vann 3:e pris och 1:a publikpriset vid

Salzburgs Mozart-tävling. Kataja har hört

till solistkåren vid statsoperan i Berlin sedan

2006. Katajas viktigaste operascener har varit

Finlands Nationalopera, Nyslotts operafest,

Deutsche Oper am Rhein samt Théâtre du

Capitole. Katajas omfattande repertoar täcker

de viktigaste kyrkomusikverken och han är

även en meriterad lied- och barocksångare.

Kataja har uppträtt som solist för de mest

betydelsefulla finländska orkestrarna och han

har gjort många skivinspelningar.

~ 8 ~ ~ 9 ~

Jasmine Kinnari opiskelee neljättä vuotta

yksinlaulua sekä Keski-Pohjanmaan

Konservatoriossa että Estraaditaiteenkoululla.

Jasmine on aikaisemmin laulanut Kokkola

Operan Carmenissa ja Hästarna kommer

-lastenoopperassa. Hän on myös ollut mukana

monessa musikaalissa: mm. Oliver, Spökhotellet

ja Nyårsrevy. Kinnari voitti Tzaah

laulukilpailun 2010. Syksyllä Jasmine aloittaa

Keski-Pohjanmaan Konservatoriolla klassisen

musiikin muusikko-opinnot.

Jasmine Kinnari studerar solosång för det

fjärde året både vid Mellersta-Österbottens

Konservatorium och vid karleby

Estradkonstskola. Jasmine har tidigare sjungit

i Carmen samt Hästarna kommer -barnoperan

vid Karleby Opera. Hon har även medverkat

i många musikaler: bl.a. Oliver, Spökhotellet

och Nyårsrevyn. Kinnari vann Tzaah -

sångtävlingen 2010. I höst inleder Jasmine sina

musikerstudier i klassisk musik vid Mellersta-

Österbottens Konservatorium.


Klaus Klemola

tekninen johtaja • teknisk

arbetsledare

Klaus Klemola on työskennellyt vuodesta

1996 elokuva-alalla eri tehtävissä.

Elokuvajärjestäjänä hän ollut lukuisissa

elokuvissa ja tv-sarjoissa mm. Silmä silmästä,

Pertsa ja Kilu, Leijat Helsingin yllä, Rumble,

Täysin Työkykyinen, Rotanloukku, Ystäväni

Henry, Rajametsän salaisuus, Hopeanuolet,

Tässä lepää Aino Koski ja Testosteriili. Hän

on käsikirjoittanut yhdessä sisarensa Leea

Klemolan kanssa arktisen trilogian osat Kohti

kylmempää ja New Karleby ja näytellyt siinä

toista päähenkilöä. Lisäksi hän on toiminut

mm. tuotantopäällikkönä, kuljetusvastaavana,

kuvauspäällikkönä, kuvauspaikkajärjestäjä

nä, kuvauspaikkojen etsijänä, lavastajana ja

rekvisitöörinä.

Klaus Klemola har sedan 1996 jobbat med

olika uppgifter inom filmbranchen.

Han har varit inspicient för ett flertal

filmprojekt, bl.a. Silmästä silmään, Perts ja

Kilu, Drakarna över Helsingfors, Rumble,

Täysin työkykyinen, Rotanloukku, Ystäväni

Henry, Rajametsän salaisuus, Hopeanuolet,

Tässä lepää Aino Koski ja Testosteriili.

Han har tillsammans med sin syster Leea

Klemola skrivit delarna Kohti Kylmempää

och New Karleby av den arktiska trilogin,

samt spelat den anda huvudrollen. Dessutom

har han jobbat som produktionschef,

transportansvarig, inspelningsansvarig,

location manager, samt scenograf och

rekvisitör.

Anu Komsi on yksi kansainvälisesti

kysytyimpiä suomalaislaulajia maailmalla.

Hänen repertuaarinsa on erittäin laaja,

renessanssista progejazziin saakka ja

oopperarooleja on kertynyt viitisenkymmentä,

esim. Nannetta Suomen Kansallisoopperassa,

Lulu tv-taltiointina YLElle (RSO&WCKO),

Micaela, Rosalinde, Zerbinetta, Unihoureen

Döbeln . Erittäin arvostettu Komsi on

uuden musiikin tulkinnoistaan ja säveltäjät

kuten Kaija Saariaho, Esa- Pekka Salonen,

Jonathan Harvey, George Benjamin, ovat

omistaneet hänelle teoksiaan. Kuluneella

kaudella solistitehtäviä on ollut Berliinin

Filharmoniassa, Wienin Musikvereinissa,

Pariisin Chatelet’ssa, kapellimestareiden kanssa

kuten Sir Roger Norrington, Juha Kangas, Esa-

Pekka Salonen, Sakari Oramo, Oliver Knussen,

Heinz Holliger, Franz Welser-Möst. New York

City Oopperassa Anu debytoi John Zornin

oopperan “Machine de L´etre” pääosassa

maaliskuussa 2011 saaden loistavat arvostelut

Amerikan päälehdissä. Kokkolan Oopperan

taiteellisena johtajana Anu jatkaa tulevien

produktioiden suunnittelua.

Anu Komsi

Anu Komsi är en av de internationellt

mest efterfrågade finska sångarna ute på

världen. Hennes repertoar är omfattande,

från renässans till progressiv jazz och

ett 50-tal operaroller, bl.a. Nannetta på

Nationaloperan, Lulu, i tv-inbandning för

YLE (RSO&WCKO), Michaela, Rosalinde,

Zarbinetta, Döbeln som drömvarelse. Komsi är

speciellt uppmärksammad i sin tolkning av ny

musik och kompositörer som Kaija Saariaho,

Esa-Pekka Salonen, Jonathan Harvey, George

Benjamin har tillägnat henne sina verk. Denna

säsong har hon haft solistengagemang med

Berlin Filharmoniker, Wiens Musikverein,

Paris’ Chatelet, med kapellmästare som Sir

Roger Norrington, Juha Kangas, Esa-Pekka

Salonen, Sakari Oramo, Oliver Knussen, Heinz

Holliger, Franz Welser-Möst. I mars 2011

debyterade Anu i huvudrollen i John Zorns

opera ”Machine de L´etre” vid new York City

Opera och fick utmärkta rescensioner i de

största tidnignarna i Amerika. Anu fortsätter

att planera kommande produktioner som

konstnärlig ledare för Karleby Opera.

Piia Komsi Krista Kujala

Sopraano Piia Komsi on kysytty barokkiklassisen

ja uuden musiikin tulkki Suomessa

ja ulkomailla. Hän on tehnyt vaativia

rooleja monissa arvostetuissa oopperoissa,

mm. Münchenissa, Napolissa, Roomassa,

Buenos Airesissa, Chicagossa ja Tel Avivissa.

Kotimaassa Piia on vieraillut mm. Suomen

Kansallisoopperassa ja Porin oopperassa.

Hän on laulanut suomalaisten orkestereiden

lisäksi mm. Los Angelesin Filharmonikkojen

ja BBC Lontoo-Sinfoniaorkesterin solistina.

Komsin äänelle on sävelletty useita teoksia

niin koti- kuin ulkomaillakin. Hän on esittänyt

ja levyttänyt mm. Unsuk Chinin, Esa-Pekka

Salosen ja Kaija Saariahon musiikkia.

Sopran Piia Komsi är en efterfrågad tolkare

av barock-klassisk och ny musik i Finland

och utrikes. Hon har sjungit krävande roller

i bl.a. München, Neapel, Rom, Buenos Aires,

Chicago samt Tel Aviv. I hemlandet har Piia

Komsi besökt bl.a. Finlands Nationalopera

och operan i Björneborg. Förutom inhemska

orkestrar, har hon varit solist för bl.a. Los

Angeles filharmoniker och BBC London-

Symfoniorkester. Flera verk har komponerats

för Komsis röst såväl i hemlandet som utrikes.

Hon har framfört och spelat in musik av bl.a.

Unsuk Chin, Esa-Pekka Salonen och Kaija

Saariaho.

Krista Kujala, lyyrinen koloratuurisopraano,

on valmistunut musiikin maisteriksi

Sibelius-Akatemiasta ja laulunopettajaksi

Keski-Pohjanmaan konservatoriosta. 2004-

2008 hän oli kiinnityksellä Landestheater

Eisenachissa Saksassa. Saksan vuosinaan

hän on tehnyt useita ooppera-, operetti- ja

musikaalirooleja. Freelancerina Kujala

on laulanut myös erilaisissa yksityis- ja

yritystilaisuuksissa ja tehnyt useita lied- ja

kirkkokonsertteja Suomessa ja Saksassa.

2008 hän oli stipendiaattina Bayreuthissa

Wagner-juhlilla. Nykyään hän toimii lauluuran

ohella yksityisenä laulupedagogina

tehden monipuolista äänen- ja kehonhuoltoa

sekä yksityishenkilöiden ja mm. kuorojen

tarpeisiin.

Krista Kujala, lyrisk koloratursopran, har

tagit sin musikmagisterexamen vid Sibelius-

Akademin och är utbildad sånglärare från

Mellersta Österbottens konservatorium. 2004-

2008 var hon engagerad på Landestheater

Eisenach, Tyskland. Under sina år i Tyskland

gjorde hon flera opera-, operett- och

musikalroller, Som freelancer har hon även

sjungit i flera lied- och kyrkokonserter i

Finland och Tyskland. 2008 var hon stipendiat

vid Wagner-festen i Bayreuth. Nuförtiden

verkar hon vid sidan av sitt eget sjungande

som privat sångpedagog och undervisar i

röst- och kroppsvård för bl.a. privatpersoner

och körer.

~ 0 ~ ~ 1 ~

Heidi Laakso

Yön Kuningatar • Nattens Drottning Pamina Yön Kuningatar • Nattens Drottning Papagena

Sopraano Heidi Laakso opiskeli

Helsingin Metropoliassa Solistisissa

Erikoistumisopinnoissa, suorittaen tänä

keväänä laulun A-tutkinnon erinomaisin

arvosanoin. Laulunopettajaksi hän valmistui

2006 Turun AMK:sta, esiintyen opiskeluaikana

useassa musikaali- ja oopperaproduktiossa.

2008-2009 hän opiskeli Tukholman

Oopperastudiossa, jossa hän teki mm. roolit:

Amor (Paris ja Helena), Pamina (Taikahuilu)

ja Charlotte (Diktaattori). Viime vuonna hän

esiintyi Etelä-Karjalan Orkesteriyhdistyksen

produktiossa Teatterinjohtaja (Mozart).

Tammikuusta 2011 alkaen hänet on voinut

nähdä sopraanona Turun Linnateatterissa

kulttuuri-pääkaupunkivuoden produktiossa

”Mieletön Oopperan Historia”.

Sopran Heidi Laakso studerade solistiska

specialiseringsstudier vid Metropolia i

Helsingfors och fick i våras utmärkta vitsord

i A-kursen i sång Hon examinerades som

sånglärare vid Åbo YH 2006 och uppträdde

i flera musikal- och operaproduktioner

under studietiden. 2008-2009 studerade

hon vid Stockholms Operastudio var hon

gjorde bl.a. följande roller: Amor (Paris och

Helena), Pamina (Trollflöjten) och Charlotte

(Diktatorn). Förra året uppträdde hon i

Södra Karelens Operaförenings produktion

Teaterdirektören (Mozart) och från och med

januari 2011 har man kunnat se henne som

sopran i kulturhuvudstads-produktonen

”Mieletön Oopperan Historia” vid Turun

Linnateatteri.


Tuomas Lampinen Tuiki Latvala

Jenni Lehtinen

Sören Lillkung Robert McLoud Ami Missi-Sandelin

pukusuunnittelu • dräkt design 1. poika • Första pojken akrobaatti • akrobat Papageno Pappi • Präst maskeeraaja • maskör

Tuomas Lampinen on toiminut vuodesta

1999 lähtien muodin, teatterin ja oopperan

saralla. Hän on puvustanut produktioita

mm. Rakastajat-teatteriin Poriin, Aurinkoteatteriin

ja Takomoon Helsinkiin, Kokkolan

Oopperakesään ja Turun kaupunginteatteriin,

jossa on ollut kiinnityksellä vuodesta 2006.

Lampinen on työskennellyt myös näytelmissä

Kohti kylmempää ja New Kareleby Tampereen

teatterissa (ohjaajana Leea Klemola) Syksyllä

2010 Tuomas Lampinen vieraili Pietarissa

Baltic House teatterissa, jossa suunnitteli

puvut Andriy Zholdakin ohjaamaan

näytelmään ”Moscow Petuski”.

Tuomas Lampinen har sedan 1999 arbetat

både inom mode och teater och opera Han

har planerat kostymerna för produktioner

bl.a. på Rakastajat-teatern i Björneborg,

Aurinkoteatteri och Takomo i Helsingfors,

Karleby Operasommar. och Åbo stadsteater,

var han varit fastanställd sedan 2006.

Lampinen har även arbetat med pjäserna Kohti

kylmempää och New Karleby på Tammerfors

teater regisserade av Leea Klemola, Hösten

2011 gästade Lampinen även St. Petersburgs

Baltic House-teater, som kostymdesigner för

Anriy Zholdaks regi ”Moscow Petuski”.

Tuiki Latvalan ensimmäinen isompi kosketus

näyttämötaiteeseen tapahtui 1998 7-vuotiaana

Kokkolan kaupunginteatterin The Sound Of

Musicin Gretlinä. Hän kävi musiikkiluokat

Mäntykankaan ja Kiviniityn kouluissa ja

opiskeli viulunsoittoa Keski-Pohjanmaan

konservatoriossa opettajinaan Djanik

Alekperov, Juhani Koivisto ja Reijo Tunkkari.

Vuodet 2001-2009 Kokkolan Nuorisokuorossa

sisälsivät matkat Puolaan, Tanskaan,

Ranskaan ja Viroon sekä menestyksekkään

osallistumisen Kreikan kuoro-olympialaisiin.

Laulutunteja Tuiki on ottanut vuodesta

2007 Marianne Tunkkarin oppilaana. Hän

valmistui keväällä 2011 Konservatorion

perustutkintolinjalta muusikoksi pääaineenaan

viulu ja sivuaineena laulu.

Tuiki Latavalas första kontakt med

scenkonsten skedde som 7-åring år 1998,

som Gretl i Karleby Stadsteaters Sound of

Music. Hon gick på musikklassen vid Tallåsens

och Stanhagens skolor och studerade violin

vid Mellersta-Österbottens konservatorium

för Djanik Alakperov, Juhavi Koivisto, och

Reijo Tunkkari. Åren 2001-2009 i Karleby

Ungdomskör förde med sig resor till Polen,

Danmark, Frankrike och Estland samt det

succéfyllda deltagandet i kör-olympiaden

i Grekland. Tuiki har sjungit för Marianne

Tunkkari sedan 2007. Hon utexaminerades

från Konservatoriets grundutbildning som

musiker, med fiol som huvudämne och sång

som biämne.

Jenni Lehtinen on akrobaattikaksikon ylämies,

sekä ilma-akrobaatti. Hän valmistui Turun

Taideakatemian sirkuslinjalta sirkustaiteen

kandidaatiksi 2007. Lisäksi hän on opiskellut

Esac-nimisessä sirkuskoulussa Brysselissä

ja Ukrainan valtion sirkuskoulussa

Kiovassa. Jenni toimii esiintyjänä erilaisissa

produktioissa ilma- ja pariakrobaattina, joista

viimeisimpinä voi mainita mm. Agit-Cirkin

tuotannon TENHO Nykysirkusesityksen

ja Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistossa

2010 olleen Tanssiteatteri teoksen Seitsemän

Veljestä. Taiteellisten tuotantojen lisäksi hän

opettaa sirkusta mm. Espoon esittävän taiteen

koulussa.

Jenni Lehtinen är akrobatduons övre man,

samt luftakrobat. Hon har en kandidatexamen

i cirkuskonst från Åbo Konstakademis

cirkuslinje, 2007. Dessutom har hon

studerat vid cirkusskolan Esac i Bryssel och

ukrainska statens cirkusskola i Kiev. Jenni har

jobbat som luft- och parakrobat i ett flertal

olika produktioner, senast bl.a. Moderna

Agit-Cirk cirkusproduktionen TENHO

och Tanssiteatteris verk Sju bröder under

Helsingfors festvecka 2010. Vid sidan av

konstnärliga produktioner arbetar hon som

cirkuslärare vid Esbo konstutövande skola.

Sören Lillkung on diplomilaulun,

oopperalaulun sekä musiikin maisteri

ja hän on toiminut freelancer-laulajana

oopperoissa ja musikaaleissa. Rooleista

mainittakoon nimikkorooli oopperassa

Eugen Onegin (Tsaikovski), Kreivi (Figaron

häät), Falke (Lepakko), Sharpless (Madame

Butterfly) sekä musikaalipääosia Helsingin

kaupunginteatterissa. Viime vuonna

hän lauloi Kokkola Operan tuotannossa

Carmenissa (Bizet) ja kautena 2010-2011

hän lauloi Javertin roolin Les Misérablessa

Turun ruotsinkielisessä teatterissa. Lillkung

toimii myös musiikkiopintojen vastaavana,

laulunopettajana ja kuoronjohtajana. Hän

on perustanut ja johtanut kuoroja, kuten His

Master’s Noice ja Wegeliuskören.

Sören Lillkung är diplomsångare, operasångare

och musikmagister. Han har verkat som

freelance sångare inom opera och musikal.

Av rollerna kan nämnas titelrollen i operan

Eugen Onegin (Tjajkovski), Greven i Figaros

bröllop, Falke i Läderlappen, Sharpless i

Madame Butterfly samt musikalhuvudroller

vid Helsingfors Stadsteater. Senaste säsong

sjöng han i Kokkola Operas uppsättning

Carmen (Bizet), och spelåret 2010-2011

sjöng han Javerts roll i Les Misérables på

Åbo Svenska Teater. Lillkung verkar även

som musikutbildningsledare, sånglärare och

körledare och han har grundat och lett körer

som His Master’s Noise och Wegeliuskören.

Robert McLoud valmistui University of

Kansasin laulutaiteen osastolta. Hän debytoi

Greminin roolissa (Eugen Onegin) Opera

Omahassa 1992. Robert on laulanut rooleja

USA:ssa useissa teattereissa kuten Santa Fe

Opera, St. Louis Opera, Central City Opera,

Opera Omaha, Baltimore Opera, Sanibel

Festival, Connecticut Opera ja Lyric Opera of

Kansas City. Kokkola Operan produktioissa

Robert on esittänyt useita rooleja festivaalin

perustamisesta lähtien ja Suomen

Kansallisoopperassa Robert on laulanut

vuodesta 2006. Solistivierailuihin kuuluu

mm. Beethovenin 9. Sinfonia Tukholmassa

(Konserthuset) sekä useita oratorioita.

Robertia on myös kuultu RSO:n solistina.

Robert McLouds lärosäte har varit University

of Kansas’ linje för sång. Efter studierna

debuterade han i rollen som Gremin (Eugen

Onegin) på Omahas Opera år 1992. Under det

följande decenniet sjöng Robert roller på ett

flertal teatrar i USA, såsom Santa Fe Opera,

St. Louis Opera, Central City Opera, Opera

Omaha, Baltimore Opera, Sanibel Festival,

Connecticut Opera och Lyric Opera of Kansas

City McLoud har varit solist under Karleby

Operasommar sedan grundandet, år 2006. Som

solist har han uppträtt bl.a. med Beethovens

9. Symfoni, Konserthuset i Stockholm, samt

ett antal oratorier. McLoud har även hörts som

solist med RSO.

~ ~ ~ ~

Ami Missi-Sandelin valmistui maskeeraajaksi

vuonna 1994. Suuremmista maskeeraustöistä

mainittakoon Turussa tehty Jokamieskeskiaikainen

moraliteetti –spektaakkeli

1998, 1999 ja 2004. Oopperan

maskeeraussuunnittelua hän on tehnyt Turun

Oopperayhdistyksen Toscaan 2004, Lentävään

Hollantilaiseen 2005 ja Don Giovanniin

2006. Kokkola Operan Döbelnissä 2009 ja

Carmenissa 2010 hän toimi maskeerauksen

suunnittelijana ja toteuttajana. Missi-Sandelin

on toiminut maskeerauksen pääopettajana

Varsinais-Suomen kansanopistossa Paimiossa.

Elokuussa 2011 vuorossa on Opera d’Alvilda

in Abo Turun linnassa.

Ami Missi-Sandelin utbildades som maskör

1994. Som största maskeringsjobb kan

nämnas Jokamies-keskiaikainen moraliteetti

-spektaklet i Åbo, 1998, 1999 och 2004.

Maskplanering för Opera har hon gjort för

Åbo Operaförenings Tosca 2004, Flygande

Holländaren 2005 och Don Giovanni 2006.

För Karleby Opera har hon planerat och

förverkligat mask för Döbeln, 2009 och

Carmen 2010. Missi-Sandelin har fungerat

som huvudlärare i maskering vid Egentliga-

Finlands folkhögskola i Paimio. I augusti 2011

står Opera d’Alvilda på Åbo slott i tur.


Juha Mustanoja Minna-Sisko Mutanen

Juha Mustanoja on helsinkiläinen

käsikirjoittaja-ohjaaja joka työskentelee usean

median parissa. Hän on koulutukseltaan

elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Mustanoja

ohjaa Helsingissä teatteriesityksiä etupäässä

Aurinkoteatterissa. Mustanoja on ohjannut

myös useita lyhytelokuvia ja kuunnelmia.

Lisäksi hän on osallistunut jossain tehtävässä

kaikkiin Kokkolan oopperakesän tuotantoihin

ja ohjannutkin niistä kaksi, Offereren ja

Carmenin. Tämänvuotiseen Taikahuiluoopperaan

Mustanoja osallistuu lavastajan

ominaisuudessa.

Juha Mustanoja är en manusförfattare och

regissör från Helsingors som arbetar med ett

flertal medier. Han är utbildad filmregissör

och manusförfattare. Han har regisserat

ett flertal teateruppsättningar i Helsingors,

huvudsakligen vid Aurinkoteatteri. Mustanoja

har regisserat ett antal kortfilmer och hörspel.

Dessutom har han medverkat med flera

uppdrag under alla Karleby Operasomrar,

samt regisserat två uppsättningar; Offerere och

Carmen. I Trollflöjten medverkar Mustanoja i

egenskap som scenograf.

Minna-Sisko Mutasta on viime vuosina kuultu

mm. Ilmajoen Musiikkijuhlien Pohjalaisten

Maijana, useiden Suomen Kansallisoopperan

lastenoopperoiden solistina ja Ylen

Kotkanruusu-dokumentissa. Liedlaulajana

ja oratoriosolistina Mutanen on esiintynyt

kotimaan lisäksi Yhdysvalloissa, Kanadassa,

Perussa, Venäjällä, Espanjassa, Unkarissa,

Virossa, Färsaarilla ja Itävallassa. Mutanen

valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-

Akatemian oopperakoulutuksesta 2003. Hänen

kilpailusaavutuksistaan mainittakoon toinen

palkinto Pentti Koskimies -Liedkilpailussa

1993, finaalipaikka kansainvälisessä

Cosi fan tutte -kilpailussa Italiassa

1998 ja ensimmäinen palkinto Tornion

laulukilpailussa 1999.

Under de senaste åren har man kunnat höra

Minna-Sisko Mutanen bl.a. som Pohjalaisten

Maija på Ilmajoki Musikfest. Som solist vid ett

flertal av Nationaloperans barnoperor, samt

i Rundradions dokumentär - Kotkanruusu.

Förutom i Finland har Mutanen uppträtt som

Lied- och oratoriesångare i USA, Kanada,

Peru, Ryssland, Spanien, Ungern, Estland,

på Fåröarna och i Österrike. Mutanen

utexaminerades som Magister i Musik vid

Sibeliusakadeins operautbildning, år 2003.

Hon har i tävlingar placerat sig på andra plats

i Pentti Koskimies - Liedtävling 1993, finalist

i internationella Cosi fan tutte - tävlingen

i Italien, 1998 och första plats i Torneå

sångtävling 1999.

Heikki Mäntylä

Jouni Nikula

Vuonna 1978 syntynyt Jouni Nikula on

ammatiltaan toimittaja. Hän on opiskellut

laulua Hannu Ilmolahden, Bill Ravallin,

Lasse Penttisen ja viimeksi Mari Sillanpään

oppilaana. Kälviäläinen Nikula tunnetaan

myös rock-bändeistään (Requiem, Isäntä

Meidän, ex-Altaria...). Nikula oli viime kesänä

mukana Kokkolan Carmen-

oopperan kuorossa.

Jouni Nikula, född 1978 är utbildad journalist.

Han har studerat sång för Hannu Ilmolahti,

Bill Ravall, Lasse Penttinen och senast Mari

Sillanpää. Nikula, från Kälviå, är också bekant

från rock-banden (Requiem, Isäntä Meidän,

ex-Altaria...) Nikula sjöng förra året i Carmenoperans

kör i Karleby.

Kaarina Nisonen

Kaarina Nisonen on valmistunut pianistiksi

Sibelius-Akatemiasta. Mestarikursseilla

häntä ovat opettaneet Gunnar Hallhagen

ja Ralf Gothoni (liedpiano). Hän on

toiminut soitonopettajana ja säestäjänä

eri musiikkioppilaitoksissa Helsingin

seudulla. Tällä hetkellä hän toimii säestäjänä

Keski-Pohjanmaan konservatoriossa

ja ammattikorkeakoulussa, harrastaa

kamarimusisointia ja osallistuu Kokkolan

oopperan toimintaan. Verenperintöä hän

pitää yllä tämmäämällä harmoonilla kesäisin

Kaustisella.

Kaarina Nisonen har utexaminerats till pianist

från Sibeliusakademin. Hon har undervisats på

mästarkurser av Gunnar Hallhagen och Ralf

Gothoni (liedpiano). Hon har fungerat som

lärare i pianospel och som ackompanjatör på

olika musikinstitut i Helsingforstrakten. För

tillfället fungerar hon som ackompanjatör vid

Mellersta Österbottens konservatorium och

yrkeshögskola, har kammarmusik som hobby

och medverkar i operaverksamheten i Karleby.

Sitt blodsarv förvaltar hon genom att kompa

på tramporgel under somrarna i Kaustby.

~ ~ ~ ~

Mikko Nuopponen

lavastus • scenografi . nainen • Tredje damen pianisti • pianist

Haarniskoitu • Vakt pianisti • pianist

Monostatos

Heikki Mäntylä on tehnyt

pianonsoitonopettajan jatkotutkinnon

Tampereen Konservatoriossa erinomaisin

arvosanoin Hilkka Servo-Juntun ja Jari

Salmelan johdolla. Mäntylä työskentelee

Tampereella Pirkanmaan musiikkiopistossa

pianonsoiton lehtorina, pianistina sekä

pianokollegion puheenjohtajana. Päätoimen

ohella hän esiintyy monipuolisissa tehtävissä

pianistina ja kamarimuusikkona sekä

liedpianistina. Mäntylä sai Pro Musica -säätiön

apurahan vuonna 2008 tunnustuksena työstä

pedagogina ja pianotaiteilijana.

Heikki Mäntylä tog forskarexamen som

pianolärare vid Tammerfors Konservatorium

med utmärkta betyg under ledning av Hilkka

Servo-Junttu och Jari Salmela. Mäntylä jobbar

vid Birkalands musikinstitut i Tammerfors

som lektor i piano, pianist samt ordförande

för pianokollegiet. Vid sidan om sitt jobb

uppträder han som mångsidig pianist,

kammarmusiker och liedpianist. Mäntylä fick

Pro Musica -fondens stipendium år 2008 för

sitt jobb som pedagog och pianokonstnär.

Mikko Nuopponen on opiskellut laulua

Tampereen AMK:ssa, New Bulgarian

Universityssä ja useilla mestarikursseilla

Bulgariassa, Italiassa sekä Puolassa.

Nuopposen aikaisempi työhistoria on

painottunut enimmäkseen kevyen ja

viihdemusiikin puolelle, mutta viime vuosina

hän on keskittynyt oopperalauluun. Keväällä

2011 hän vieraili Helsingin konservatorion

produktiossa, jossa lauloi Nanki-Poon roolin

Sullivanin operetissa Mikado. Aikaisemmin

hän on esittänyt Monostatoksen roolin

Oulun AMK:n Taikahuilu-produktiossa 2010,

Mengonen roolin Haydnin Apteekkarissa

(PIRAMK, 2007) ja laulanut Savonlinnan

Oopperajuhlakuorossa 2007-2010.

Mikko Nuopponen har studerat sång vid

Tammerfors yrkeshögskola, New Bulgarian

University och ett flertal mästarkurser i

Bulgarien, Italien och Polen. Nuopponens

tidigare arbetshistoria har främst inneburit

lätt- och underhållningsmusik, men under de

senaste åren har han fokuserat på operasången.

Våren 2011 sjöng han Nanki-Poos roll i

Sullivans operett Mikado vid Helsingfors

Konservatorium. Tidigare roller har varit

Monostatos i Uleåborg yrkeshögskolas

produktion av Trollflöjten, 2010 och Mengone

i Haydins Apotekaren (PIRAMK, 2007). Han

har även sjungit i Nyslotts Operafestivalkör

åren 2007-2010.


Otto Näsman

Tuula Paavola

Tuula Paavola valmistui Sibelius-Akatemiasta

musiikin maisteriksi 2003 erinomaisin

arvosanoin. Konserttitoiminnan lisäksi hän

on ollut kysytty solisti uusien oopperoiden

kantaesityksissä, viimeisimpänä Juhani

Nuorvalan Väliaika Musica Novassa 2009.

Vuonna 2001 hän voitti Kangasniemen

laulukilvan ensimmäisen palkinnon.

Kansallisoopperassa hänen roolejaan ovat

olleet mm. Kokkosen Viimeisten kiusausten

sekä Mozartin Taikahuilun Kolmas

nainen, muualla tärkeimpinä Brittenin

Lucretian ryöstön Lucretia ja Dvorakin

Rusalkan Jezibaba. Hänen ensikonsertistaan

Kansallisoopperan Alminsalissa vuonna 2005

tehtiin dokumentti MTV3:n 45 minuuttia

ohjelmaan.

Tuula Paavola utexaminerades som Magister

i Musik vid Sibeliusakademin, med utmärkt

betyg. Vid sidan om sin konsertverksamhet

är hon en efterfrågad solist för nya operors

uruppsättningar, senast Juhani Nuorvalas

Väliaika vid Musica Nova, 2009. År 2001

vann hon Kangasniemi sångtävling. På

nationaloperan har hon gjort roller i bl.a.

Kokkonens Viimeiset kiusaukset, samt Tredje

damen i Mozarts Trollflöjten. Till övriga roller

hör Lucretia i Brittens Lucretia och Jezibaba

i Dvoraks Rusalka. Hennes debukonsert i

Nationaloperans Almisalen, presenterades i

MTV3:s program 45 minuter.

Pia Pajala

Sopraano Pia Pajala on opiskellut Turun

musiikkiakatemiassa ja Sibelius-Akatemiassa.

Hän on laulanut rooleja monissa tunnetuissa ja

uudemmissa oopperoissa mm. Mozartin Don

Giovannissa, Aution Adalminan Helmessä ja

Page & Klemolan Ihmiskunnan rakastajissa.

Pia on vieraillut useiden orkestereiden

solistina mm. oratorio- ja passiosolistina. Hän

toimii tällä hetkellä freelancer -taitelijana,

laulunopettajana ja äänenkäytönkouluttajana.

Sopran Pia Pajala har studerat vid Åbo

musikakademi och vid Sibelius-Akademin.

Hon har haft roller i många kända och nyare

operor, bl.a. Mozarts Don Giovanni, Autios

Adalminas Pärla samt Page & Klemolas

Ihmiskunnan Rakastajat. Pia har varit gäst vid

många olika orkestrar, som bl.a. passions- och

oratoriesolist. För tillfället är hon freelancande

artist och fungerar också som sånglärare och

röstandvändnings-coach.

Jari Parviainen

Basso Jari Parviainen (s. 1963) valmistui

musiikin maisteriksi 1997 Kuopion

Sibelius-Akatemiasta. Laulun A-tutkinnon

hän lauloi erinomaisin arvosanoin 1999.

Parviainen esiintyy lied- ja kirkkokonserttien

lisäksi kysyttynä bassosolistina

keskeisissä kirkkomusiikkiteoksissa sekä

oopperaproduktioissa. Hän on pitänyt

solistikonsertteja Suomen lisäksi Ruotsissa,

Virossa, Unkarissa, Slovakiassa, Saksassa,

Italiassa sekä Pohjois-Koreassa. Parviaisen

oopperarooleihin kuuluvat mm. Ruhtinas

Gremin (Jevgeni Onegin), Komthur (Don

Giovanni), Munkki ja Inquivisitor (Don

Carlos), Aatelinen (Lohengrin) sekä Sarastro

(Taikahuilu). Hänen tulevia roolejaan ovat

mm. Kokkosen Viimeisten kiusausten Paavo

Ruotsalainen, Mozartin Ryöstö Seraljista

Osmin sekä Mussorgskyn Boris Godunov.

Bas Jari Parviainen (f. 1963) utexaminerades

som musikmagister år 1997 vid Sibelius-

Akademin i Kuopio. Han sjöng A-examen

i sång med utmärkta betyg år 1999.

Parviainen uppträder vid sidan om lied-

och kyrkokonserter även som efterfrågad

bassolist i centrala kyrkomusikverk

samt i operaproduktioner. Han har gett

solistkonserter förutom i Finland även i

Sverige, Estland, Ungern, Slovakien, Tyskland,

Italien och Nord-Korea. Till Parviainens

operaroller hör bl.a. Furst Gremin (Eugen

Onegin), Komtur (Don Giovanni), Härold

(Lohengrin) samt Sarastro (Trollflöjten).

Framtida roller för Parviainen är bl.a.

Paavo Ruotsalainen i Kokkonens Viimeiset

kiusaukset, Osmin i Mozarts Enleveringen ur

Seraljen, samt Mussorgskys Boris Godunov.

Sirkka Parviainen

~ ~ ~ ~

Sasu Peistola

. poika • Andra pojken . nainen • Tredje damen 1. nainen • Första damen Sarastro 1. nainen • Första damen akrobaatti • akrobat

Otto Näsman (s. 1998) on opiskellut Espoon

Jousenkaaren koulun musiikkiluokilla ja

aloittaa opinnot syksyllä Tapiolan yläkoulussa

musiikkiluokalla. Otto on osallistunut

moniin koulun musiikkiprojekteihin mm.

laulanut Tiernapojissa, Kansallisoopperan

Auringonkukat oopperan kuorossa ja on

laulanut Laululaukku-levyn kuorossa. Hän

soittaa kitaraa Espoon musiikkiopistossa.

Otto Näsman har studerat på musikklasserna

vid Joutsenkaaren koulu i Esbo och börjar

i höst studera vid Tapiolan Yläkoulus

musikklass. Otto har deltagit i många

av skolans musikprojekt, bl.a. Tiernapojat, i

kören i Nationaloperans Auringonkukat-opera

och kören på Laululaukku-skivan. Han spelar

gitarr vid Esbo musikinstitut.

Sirkka Parviainen valmistui Sibelius

Akatemiasta ja debytoi Kansallisoopperassa

1999. Hän on esiintynyt monissa

maakuntaoopperoissa ja oratoriossa

– rooleja on ollut mm. Figaron häissä, Albert

Herringissä, La Bohemessa, Carmenissa

ja Taikahuilussa. Hän on laulanut myös

Saksassa sekä vieraillut solistina oratorioissa

ja konserteissa ympäri Eurooppaa. Hän

on kantaesittänyt mm. Seppo Pohjolan

Kaappi-oopperan ja Asko Hyvärisen

tuotantoa ja tehnyt useita kantanauhoituksia

yleisradioon. Parviainen on myös Lahden

Ammattikorkeakoulun laulun lehtori ja

opettaa Sibelius-Akatemiassa. Hän on saanut

ensimmäisen palkinnon Kangasniemen (1996)

ja Pentti Koskimies – Lied -laulukilpailuissa

(1993, 1996) sekä saanut tunnustusta

kansainvälisissä kilpailuissa.

Sirkka Parviainen utbildades vid Sibelius-

Akademin och debuterade vid Nationaloperan

1999. Hon har uppträtt i många regionoperor

och oratorier. Roller har hon gjort i bl.a.

Figaros Bröllop, Albert Herring, Le Boheme,

Carmen och Trollflöjten. Hon har även sjungit

i Tyskland samt gästat som solist i oratorier

och konserter runtom i Europa Hon har

uruppfört Seppo Pohjolas Kaappi-ooppera

och Asko Hyvärinens verk, samt gjort ett antal

inbandningar för Rundradion. Parviainen är

lektor i sång vid Lahtis yrkeshögskola och

undervisar vid Sibelius-Akademin. Hon vann

första pris i Kangasniemi (1996) och Pentti

Koskimies -Lied -sångtävlingarna (1993,

1996) och har blivit berömd i internationella

tävlingar.

Sasu Peistola on pariakrobaatti, joka on

esiintynyt teatterissa myös näyttelijänä. Hän

valmistui Turun Taideakatemian sirkuslinjalta

vuonna 2007, ja on tämän lisäksi opiskellut

sirkusta Ukrainan valtion sirkuskoulussa

sekä Ecole superieure des Arts du cirque

sirkuskoulussa Belgiassa, Brysselissä. Sasu on

esiintynyt monissa eri produktioissa, joista

viimeisimpinä voi mainita mm. Agit-Cirkin

tuotannon TENHO Nykysirkusesityksen

ja Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistossa

2010 olleen Tanssiteatteri teoksen Seitsemän

Veljestä. Esiintymisen lisäksi hän toimii

opettajana eri nuorisosirkuskouluissa.

Sasu Peistola är parakrobat och har även

verkat som skådespelare på teatrar. Han

utexaminerades vid Åbo Konstakademis

cirkuslinje år 2007 och har dessutom studerat

vid den ukrainska statens cirkusskola samt

vid cirkusskolan Ecole superieure des Arts du

cirque i Bryssel, Belgien. Sasu har uppträtt i ett

flertal föreställningar, av vilka kan nämnas bl.a.

Agit-Cirks produktion TENHO, en modern

cirkusföreställning och dansteaterföreställnin

gen Sju Bröder, under Helsingfors festveckor.

Utöver uppträdanden arbetar han även som

lärare vid flera ungdomscirkusskolor.


Lasse Penttinen

Jaakko Perälä

Jaakko Perälä (s. 1998) on espoolainen

koululainen, joka aloittaa yläkoulun

Tapiolan musiikkiluokalla syksyllä 2011.

Alakoulun musiikkiluokat hän kävi

Jousenkaaren koulussa opettajanaan

Jarna Kaartinen. Jaakko on ollut mukana

laulajana sekä lyömäsoittajana useissa

koulun musiikkiprojekteissa, kuten

Tiernapojissa, Taidepaukku-musikaalissa sekä

Auringonkukat-oopperassa, joka esitettiin

kansallisoopperan Almin-salissa v. 2010.

Lisäksi hänen esiintymiskokemuksensa on

karttunut kouluvuoden muissa tapahtumissa

sekä perhejuhlissa. Jaakko opiskelee

musiikkiopisto Juvenaliassa lyömäsoittimia

Pasi Suomalaisen johdolla.

Jaakko Perälä (f. 1998) är skolelev från Esbo

som hösten 2011 börjar på musikklassen vid

Tapiolan Yläkoulu. Under lågstadiet gick han

på musikklassen vid Joutsenkaaren koulu med

Jarna Kaartinen som lärare. Jaakko har

medverkat i många skolproduktioner som

sångare och med slagverk bl.a. Tiernapojat,

Taidepaukku -musikalen samt Auringonkukat

-operan som visades i Almisalen vid

Nationaloperan 2010. Dessutom har han

erfarenhet från många andra skolevenemang

samt familjefester. Jaakko studerar slagverk

vid Musikinstitutet Juvenalia under Pasi

Suomalainens ledning.

Kirsi Peteri

Tamino 1. poika • Första pojken äänisuunnittelu • ljuddesign

Lasse Penttinen valmistui musiikin maisteriksi

2005 Sibelius-Akatemian laulumusiikin

osastolta ja opinnot jatkuivat Wienin

Musiikkiyliopistossa. 2007 hän oli yksi

palkituista kansainvälisessä Schloss Oper

Haldenstein -kilpailussa Sveitsissä. Kokkola

Oopperan produktioista hän on ollut mukana

mm. Lepakossa, Lulussa ja Döbelnissä.

Nivalassa hän lauloi Juhanan roolin Kokkosen

Viimeisissä kiusauksissa. 2009-2010

Penttinen oli kiinnitetty Aachenin teatteriin.

Tällä hetkellä hän kuuluu Darmstadtin

valtionteatterin solistikuntaan ja on vieraillut

mm. Bielefeldin ja Baselin teattereissa,Wienin

Volksoperissa sekä Wienin kamarioopperassa.

Hänen ohjelmistoon kuuluu myös lied- ja

oratorioteoksia.

Lasse Penttinen utexaminerades vid Sibelius-

Akademins avdelning för vokalmusik

2005 och fortsatte sina studier vid Wiens

Musikuniversitet. År 2007 var Penttinen en

av de prisbelönta under den internationella

tävlingen Schloss Oper Haldenstein i

Schweiz. Bland West Coast Kokkola

Operas produktioner har han deltagit i bl.a.

Läderlappen, Lulu och Döbeln. I Nivala

sjöng Penttinen rollen som Juhana i Joonas

Kokkonens Viimeiset kiusaukset. 2009-2010

var Penttinen engagerad vid Aachens teater.

För tillfället hör han till solistkåren vid

Darmstadts statsteater och har även besökt

teatrar i Bielefeld och Basel. Till Penttinens

repertoar hör även lied- och oratorieverk.

Kirsi Peteri on valmistunut äänittäjäksi

New Yorkin Institute of Audio Researchista.

Hän on työskennellyt Master Recording

studiossa, Turun Kaupunginteatterissa, Lahden

Kaupunginteatterissa ja vuodesta 2000 lähtien

Helsingin Kaupunginteatterissa. Viimeisimpiin

töihin Helsingin Kaupunginteatterissa

kuuluvat mm. Kaunotar ja Hirviö,

Spring Awakening ja Wicked. Hän teki

äänisuunnittelun Suikki Jääskän kanssa

Kokkolan Oopperakesän Figaron häihin

vuosina 2006 ja 2007.

Kirsi Peteri är utexaminerad ljudtekniker

vid New York Institute of Audio Research.

Hon har jobbat vid Master Recording

studion, Åbo Stadsteater, Lahtis Stadsteater,

och sedan år 2000 Helsingfors Stadsteater.

Till hennes senaste arbeten på Helsingfors

Stadsteater hör bl.a. SKönehten och Odjuret,

Spring Awakening och Wicked. Hon gjorde

ljudplanering med Suikki Jääskä för Karleby

operasommars Figaros Bröllop åren 2006 och

2007.

Tapani Plathan

Basso Tapani Plathan aloitti lauluopintonsa

Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen

osastolla syksyllä 2007 ja ne ovat jatkuneet

syksystä 2008 lähtien laulumusiikin osastolla.

Hänen opettajanaan on toiminut alusta

asti Professori Petteri Salomaa, lisäksi hän

on täydentänyt opintojaan kamarilaulaja

Tom Krausen ja Professori Monica Groopin

mestarikursseilla. Plathanin esittämiin

oopperarooleihin kuuluvat mm. Simone

(Puccini: Gianni Schicchi), Sarastro (Mozart:

Taikahuilu) ja Don Bartolo (Mozart: Figaron

häät), kirkkoteoksiinsa kuuluvat Mozartin ja

Verdin Requiemit, sekä Buxtehuden Membra

Jesu Nostri.

Bas Tapani Plathan (f. 1984) inledde sina

solosångarstudier vid Sibelius-Akademins

avdelning för musikfostran, hösten 2007 och

från och med hösten 2008 på avdelningen

för vokalmusik. Plathan har under hela

studietiden sjungit för professor Petteri

Salomaa och har kompletterat sina studier

med mästarkurser av kammarsångare Tom

Krause och professor Monica Groop. Till

Plathans operaroller hör; Simone (Puccini:

Gianni Schicci, Sibelius-Akademins opera,

2008) L’ufficiale del registro (Puccini: Madama

Butterfly, Nyslott operafestival, 2009) Sarastro

(Mozart: Trollflöjten, Yrkeshögskolan

Metropolia, 2010) och Don Bartolo (Mozart:

Figaros Bröllop, Lahti Yrkeshögskola, 2011)

Plathan har även varit bassolist i Rekviemen av

Mozart och Verdi. Samt Buxtehudes Membra

Jesu Nostrita.

Anna-Kaisa Rautanen

Jyväskyläläislähtöinen pianisti Anna-

Kaisa Rautanen on opiskellut Jyväskylän

ammattikorkeakoulussa Oleg Manturin

johdolla, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan

Viron musiikkiakatemiassa opettajinaan

Lauri Väinmaa ja Ivari Ilja. Valmistuttuaan

virolaisesta maisteriohjelmasta 2005 hän on

työskennellyt pianonsoiton opettajana ja

säestäjänä useissa musiikkioppilaitoksissa.

Hän esiintyy myös kamarimuusikkona ja Liedpianistina.

Anna-Kaisa Rautanen, hemma från Jyväskylä,

har studerat vid Jyväskylä yrkeshögskola

för oleg Manturi, varefter hon fortsatte sina

studier vid Estlands musikakademi för Lauri

Väinmaa och Ivari Ilja. Efter magisterexamen

2005 har hon fungerat som lärare i piano samt

ackompanjatör i ett antal musikinstitut. Hon

uppträder även som kammarmusiker och

Lied-pianist.

~ 8 ~ ~ 9 ~

Bill Ravall

Sarastro pianisti • pianist Monostatos

Bill Ravall lauloi 1980 luvulla lauludiplomin

Sibelius-Akatemiassa. Sen jälkeen hän on

opettanut laulua, enimmäkseen Pietarsaaren

Musiikkitalossa. Hän toimii myös

kuoronjohtajana ja äänenmuodostajana

ympäri Suomea. Ravallin roolilista koostuu

eniten koomisista ja karaktäärirooleista,

kuten Spoletta Puccinin oopperassa Tosca

ja Katto Kassisessa sekä Kokkola Operan

produktioissa Blind (Lepakko) ja Remendados

(Carmen). Hänen solistilistaansa kuuluvat

mm. Evankelista Bachin Jouluoratoriossa

ja Matteuspassiossa ja tenoriosat Mozartin

Requiemissa. Ravall laulaa sekä klassista että

kevyttä musiikkia. Kotimaan lisäksi hän on

esiintynyt mm. Ruotsissa, Islannissa, Puolassa

ja Italiassa.

Bill Ravall sjöng sin diplomexamen vid

Sibelius-Akademin på 1980-talet. Sedan dess

har han undervisat i sång, oftast i Musikhuset i

Jakobstad. Som kördirigent och körtonbildare

jobbar han runtom i Finland. Ravalls repertoar

består främst av komiska och karaktärsroller,

som Spoletta i Puccinis Tosca och Karlsson på

taket samt Karleby Operas produktioner, Blind

(Fladdermusen) och Remendados (Carmen).

Sångsolistpartier består bl.a. av Evangelisten

i Bachs Juloratorium och Matteuspassionen

samt tenorpartierna i Mozarts Requiem. Bill

Ravall sjunger förutom klassisk musik även

lätt musik. Förutom i Finland har har uppträtt

i Sverige, Island, Polen och Italien.


Santtu-Matias Rouvali aloitti 2007 opinnot

Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla.

2009 hän toimi Sakari Oramon assistenttina

Kokkolan Oopperakesässä ja debytoi

RSO:n kapellimestarina, kantaesittäen

Mikko Heiniön pianokonsertto numero 8:

n Kuukonserton. RSO:a hän johti myös

vuoden 2010 Helsingin juhlaviikoilla. Rouvali

on johtanut jo useita orkestereita, kuten

hollantilainen Residentie orkest Haag, Lapin

kamariorkesteri, Oulun sinfoniaorkesteri,

Tapiola Sinfonietta, Sinfonia Lahti ja Keski-

Pohjanmaan Kamariorkesteri. Hän toimii myös

SE-ensemblen kapellimestarina sekä kolmatta

kesää Kokkola Operan kapellimestarina

yhdessä Sakari Oramon kanssa. Tulevina

kausina Rouvali vierailuja ovat mm. City

of Birminham Symphony Orchestra, Los

Angelesin filharmonikot, Tanskan RSO,

Tokyo Symphony, Grand Rapids Symphony,

Gothenburg Symphony ja Frankfurtin radioorkesteri.

Rouvali aloittaa myös Tapiola

Sinfonietan taiteellisena partnerina

syksyllä 2011.

Santtu-Matias Rouvali Mari Sillanpää Antti Suniala Riikka Vuorenmaa Pia Värri

kapellimestari • dirigent . nainen • Andra damen tulitaiteilija • eldkonstnär valosuunnittelu • ljusdesign pianisti • pianist

Santtu-Matias Rouvali började 2007

studierna vid Sibelius-Akademins

kapellmästarutbildning. 2009 fungerade han

som Sakari Oramos assistent under Karleby

Operasommar och debuterade som RSO:s

kapellmästare med uruppförandet av Mikko

Heiniös pianokonset nr. 8 Kuukonsertto. Han

ledde RSO även under Helsingors festveckor.

Rouvali har redan lett många orkestrar, som

hollänska Residentie orkest Haag, Lapplands

kammarorkester, Uleåborgs symfoniorkester,

Tapiola Sinfonietta, Sinfonia Lahti och

Mellersta-Österbottens Kammarorkester. Han

fungerar även som kapellmästare för SE-

Ensemble samt för den tredje sommaren vid

Karleby Opera tillsammans med Sakari Oramo.

Kommande säsonger kommer Rouvali att gästa

bl.a. City of Birminham Symphony Orchestra,

Los Angeles Philharmonic, Danska RSO,

Tokyo Symphony ,Grand Rapids Symphony,

Gothenburg Symphony samt Frankfurts radioorkester.

Rouvali börjar också som Tapiola

Sinfoniettas konstnärliga partner hösten 2011.

Mari Sillanpää valmistui 2007 musiikin

maisteriksi Sibelius–Akatemian

Musiikkikasvatuksen osastolta pääaineenaan

laulu. Viime vuodet hän on toiminut

laulupedagogina Keski-Pohjanmaan

Konservatoriossa ja Keski-Pohjanmaan

Ammattikorkeakoulussa. Hän johtaa

mieskuoro Kokkolan Lauluveikkoja ja esiintyy

säännöllisesti laulajana mm. Chydenius-

Kapellin konserteissa sekä Camerata

Chydeniuksen solistina. Kokkolan Oopperan

produktioissa Sillanpää aloitti kuorolaisena,

kuorovastaavana ja musiikkiassistenttina

(Figaron häät, Lepakko) edeten solistin

(Suor Angelica, Taikahuilu) sekä kuoron

valmennusjohtajan tehtäviin (Hästarna

kommer, Carmen, Taikahuilu).

Mari Sillanpää utexaminerades som Magister

i Musik från Sibeliusakademins avdelning

för musikpedagogik år 2007, med sång som

huvudämne. De senaste åren har hon varit

verksam som sångpedagog vid Mellersta

Österbottens Konservatorium och Mellersta

Österbottens Yrkeshögskolas enhet för konst.

Hon har lett manskören Kokkolan Lauluveikot

i tre år och uppträder regelbundet som sångare

bl.a. på Chydeniuskapellets konserter, samt

som Camerata Chydenius’ solist. Sillanpää

började sin karriär vid Karleby Opera i

kören. Senare även som köransvarig och

musikassistent (Figaros Bröllop, Läderlappen),

för att gå vidare till solistuppdrag (Suor

Angelica, Trollflöjten) och körledare (Hästarna

kommer, Carmen, Trollflöjten).

Antti Suniala kuuluu maailman tunnetuimpiin

tulitaiteilijoihin. Hän on esiintynyt ja

ohjannut useassa suomalaisessa tuliryhmässä

ja esiintynyt soolotaiteilijana ympäri

maailmaa. Hän on itseoppinut mestari

tulijongleerauksessa ja kysytty opettaja alan

festivaaleilla. Hän on toiminut tulitaiteen

uudistajana ja yhdistänyt tulitaidetta uuteen ja

perinteiseen sirkukseen, josta tunnustuksena

mm. Esiintyvät Taiteilijat Ry:n antama titteli

Vuoden Viihdetaiteilija 2010. Suniala on

Suomen tärkein asiantuntija tulitaiteessa ja

hän on toiminut konsulttina ja koreografina

mm. Turun Kaupunginteatterin Thorin

Vasara musikaalissa ja Eurovision Song

Contest 2007. Tänä vuonna hän esiintyy

Elements spektaakkelissa ja ”Future Circus”

gaalassa Turun Kulttuuripääkaupunki 2011

päätapahtumissa.

Antti Suniala hör till världens mest berömda

eldkonstnärer. Han har uppträtt i och

regisserat flera finländska eldgrupper och

uppträtt som soloartist runt om i världen.

Han är en självlärd mästare i jonglering med

eldkäppar och en eftersökt lärare för genrens

festivaler. Han har reformerat eldkonsten med

sin säregna teknik och med sina uppföranden.

Han har framgångsrikt kombinerat eldkonst

med ny och traditionell cirkus. Som bevis

på detta har han belönats med titeln ”Årets

nöjesartist 2010”, utdelad av Esiintyvät

Taiteilijat Ry. Suniala har varit konsult

och koreograf bl.a. för musikalen ”Thorin

Vasara” på Åbo Stadsteater och Eurovision

Song Contest 2007. År 2011 uppträder han

i Helsingfors i spektaklet ”Elements” under

Future Circus -galan under huvudevenemanget

för Åbo Kulturhuvudstadsår 2011.

Riikka Vuorenmaa on freelancevalosuunnittelija.

Hän on työskennellyt

mm Rovaniemen teatterissa, Kemin ja

Oulun Kaupungiteattereissa ja pohjoisissa

tanssiproduktioissa sekä vapaan kentän

tuotannoissa ympäri Suomea. Viime vuodet

Vuorenmaa on keskittynyt nykysirkukseen

ja nykytanssiin sekä ollut perustamassa

rovaniemeläistä Monitaideyhdistys Pistettä.

Vuorenmaa valmistui Teatterikorkeakoulun

Valo- ja äänisuunnittelun laitokselta 2006.

Riikka Vuorenmaa är en freelance-ljusdesigner.

Hon har arbetat vid bl.a. Rovaniemi teater,

Kemi och Uleåborg stadsteatrar och med olika

nordliga dansproduktioner samt med det

fria fältets produktioner runt om i Finland.

De senaste åren har Vuorenmaa fokuserat på

modern cirkus och modern dans samt varit

med och grundat Mångkonstcentrat Piste

i Rovaniemi. Vuorenmaa tog sin examen

vid institutionen i Ljus- ljuddesign vid

Teaterhögskolan år 2006.

~ 0 ~ ~ 1 ~

Pia Värri, pianisti, asuu ja työskentelee

Pariisissa säestäjänä ja säestyksen lehtorina

(CNSMD de Paris, CRD de Cachan).

Korrepetiittorina hän on toiminut Kokkolan

Oopperassa, Suomen Kansallisoopperassa,

Théâtre de Châtelet:ssa ja Lyonin Oopperassa.

Hän on lukuisten laulajien coach, mm. Anu

Komsi, Sting, Karita Mattila, Accentus-kuoro

ja yhteistyössä kapellimestareiden Sakari

Oramo, Christoph Eschenbach, Eric Ericson

ja Alain Altinoglu. Hän on kantaesittänyt

mm. Kaija Saariahon, Jouni Kaipaisen,

P.H.Nordgrenin lauluja. Yli 20-vuotinen

yhteistyö Anu Komsin kanssa on tehnyt

syntyjään karjalaisesta Värristä sydämeltään

kokkolalaisen!

Pia Värri, Pianist, bor och jobbar i Paris som

ackompanjatör och lektor i ackompanjemang.

(CNSMD de Paris, CRD de Cahan) Som

korrepetitor har hon fungerat vid Karleby

Opera, Nationaloperan, Théâtre de Châtelet

och Operan i Lyon. Hon är coach för otaliga

sångare bl.a. Anu Komsi, Sting, Karita

Mattila, Accentus-kören och samarbetar

med kapellmästare Sakari Oramo, Christoph

Eschenbach, Eric Ericson och Alain Altinoglu.

Hon har uruppfört bl.a. Kaija Saariahos, Jouni

Kaipainens och P.H. Nordgrens sånger. Över

20 år av samarbete med Anu Komsi har gjort

Värri, från karelen, till en karlebybo i hjärtat!


Osuuskauppa KPO on tukenut

Kokkola Operan toimintaa vuodesta

2009. Hyväntekeväisyyskohteiden

lisäksi tavoitteena on olla mukana

asiakasomistajia kiinnostavissa

tapahtumissa eri puolilla toimialuetta

ja luoda lisäarvoa S-Etukortin

omistajille. Suurin tuki kohdistuu

seurojen tekemään nuorisotyöhön.

Kokkola Opera on ihanteellinen

yhteistyökumppani, sillä se on

herättänyt laajaa kiinnostusta

asiakasomistajissa ja pääsyliput S-

Etukorttihintaan ovat käyneet hyvin

kaupaksi.

Toimitusjohtaja Arttu Laine kertoo

tutustuneensa paikallisiin toimijoihin

ja kulttuuritarjontaan sekä työn

että lasten harrastusten kautta.

Laineen mukaan kulttuurilla ja

liikunnalla on keskeinen merkitys

asukkaiden viihtyvyydessä sekä

uusia asukkaita houkuteltaessa.

Kokkola on yllättänyt positiivisesti

monipuolisuudellaan viisi vuotta

Kokkolassa asuneen Laineen.

Hänen mukaan Kokkola Opera

on musiikkimaakunnan ehdoton

helmi ja paikallisten osaajien upea

taidonnäyte.

Laineen vapaa-aika kuluu vahvasti

urheilun parissa ja hänet löytääkin

usein Kokkolan suunnistajien

iltarasteilta tai harrastejääkiekon

parista. Lasten harrastusten

innostamana hän viihtyy myös

hyvin erilaisissa Snellman-salin

konserteissa, Kokkolan Oopperassa

sekä tietysti vaskiyhtye Brass

Blastin ja Junioriharmonikkojen

konserteissa. Myös Balettiopiston

syys- ja kevätnäytökset hän kertoo

varaavansa kalenteriinsa hyvissä

ajoin. Kokkola Operan yleisönä

Laine on ollut parina viime kesänä.

”Minusta esitykset ovat olleet

raikkaita, ennakkoluulottomia ja

kekseliäästi toteutettuja. Yleisö

on selvästi pitänyt näkemästään

ja kuulemastaan. Odotan

mielenkiinnolla tulevaa” Laine

toteaa.

Yhteistyökumppanimme KPO esittäytyy

Vår sponsor KPO presenterar sig

Handelslaget KPO har stödat Karleby

Operas verksamhet sedan år 2009.

Utöver välgörenhetsprojekt har

syftet varit att vara med i evenemang

som intresserar ägarkunder på olika

håll i verksamhetsområdet samt

att skapa mervärde åt innehavare

av S-förmånskort. Största stödet

riktar sig till ungdomsarbete utfört

av föreningar. Karleby Opera är en

idealisk samarbetspartner i att den

har väckt omfattande intresse bland

ägarkunder, och inträdesbiljetter med

speciell S-förmånskortspris har sålt

väl.

VD Arttu Laine berättar att han har

bekantat sig med de lokala aktörerna

och kulturanbudet både genom

arbete och barnens hobbyn. Enligt

Laine har kultur och idrott en central

betydelse för stadsbornas trivsamhet

samt för attrahering av nya invånare.

Laine som har bott i Karleby fem

år har varit positivt överraskad

av utbudets mångsidighet.

Enligt honom är Karleby Opera

musiklandskapets absoluta pärl

och ett fint bevis av lokala aktörers

duktighet.

Arttu Laine har besökt Karleby

Operas produktioner i två

senaste somrar. “Jag anser att

föreställningarna har varit fräscha,

fördomsfria och påhittigt utförda.

Publiken har tydligt njutit av det de

har sett och hört. Jag ser fram emot

kommande produktioner med stort

intresse."

Festivaalituotanto

Festivalproduktion

Kokkola Operan toimisto /

Karlebyoperans kansli:

Anu Komsi

taiteellinen johtaja / konstnärlig ledare

Annika Mylläri

toiminnanjohtaja / verksamhetsledare

Linda Prest

toimistosihteeri / kontorsassistent

Isa Lindgren-Backman

tuotantoassistentti / produktionassistent

Tuula Mylläri

liput / biljetter

Alina Herronen, Erik Sundqvist,

Lukas Rasmus

kesätyöntekijät

Tapahtumajärjestäjä /

evenemangsorganisatör

Kokkolan Oopperayhdistys ry /

Karleby Operaförening rf

Raatihuoneen festivaalitoimisto /

Rådhusets festivalkansli:

Linda Prest

Tuula Mylläri

avoinna / öppet klo/kl. 10–17

Kannatusyhdistys ja

kahvitus

Understödsförening och

kaffeserveringen:

Kokkola Operan Kannatus-

yhdistyksen ahkerat naiset ja miehet

ovat arvokas voimavara, joka

on suureksi avuksi onnistuneen

festivaalin rakentamisessa.

Markkinointi, postitustyö,

kahvitukset – nämä ovat vain osa

siitä työstä, josta Oopperayhdistys

ei yksin selviäisi. Viime vuonna

yksi kannatusyhdistyksen

suurista voimannäytteistä oli n.

70 muusikon majoituspaikkojen

sisustaminen. Vierailevat solistit

ja muusikot tuntevat olonsa

kotoisaksi Kokkolassa, kun

kannatusyhdistyksen varaäidit- ja

isät huolehtivat heistä. Tuotannoissa

raikaa aina iloinen kysymys ”Missä se

oopperayhdistyksen

kahvitarjoilu on?”

Karleby Operas stödförenings trägna

kvinnor och män är värdefulla

krafter bakom uppbyggandet av en

lyckad festival. Marknadsföring,

postförsändelser, kaffeservering

- dessa är bara bråkdelar av

arbetet som Operaföreningen

inte skulle klara av utan hjälp.

Förra året var inredningen av

bostäder för ca. 70 musiker

en av stödföreningens största

företaganden. Gästande solister och

muskier känner sig som hemma i

Karleby när understödsföreningens

reservmammor och pappor tar hand

om dem. Under produktionerna

ljuder den glada frågan ”Var

finns dendär Operaföreningens

kaffeservering?

~ ~

Kiitämme

talkootyöstä seuraavia

kannatusyhdistysläisiä

Vi tackar följande

stödföreningsmedlemmar

för talkoarbetet

Talkooryhmän vetäjä Leena Komsi

Aho Marja

Alanko Taina

Autio Sisko

Blomqvist Tytti

Grahn Liisa

Hagqvist Aila

Hanhikoski Satu

Isokoski Maria

Jaakonaho Rauha

Kalajo Maija

Kalajo Sanna-Liisa

Kanerva Liisa

Komsi Leena

Komsi Antti

Korhonen Riitta-Liisa

Korpijärvi Annikki

Lassila Maija

Mehtälä Anja

Moilanen Helinä

Mylläri Tuula

Nieminen Ann-Cathrine

Nieminen Pertti

Nissilä Vuokko

Nokso-Koivisto Leena

Pellinen Tuula

Peltoniemi Maija

Peltoniemi Vuokko

Pesonen Maija

Pesonen Tatu

Saine Soili

Saukko Hilkka

Sipilä Hili

Sipilä Katriina

Skytte Saara

Taivassalo Tuula

Virmes Helena

Vitka Tiina

Witting Ulla

Witting Thorolf


Ihanaa musiikkia

Kun Kokkolan Oopperan kärkiporukka ryhtyy oopperan

tekoon, klassisen tai modernin, se on aina rautaa! Sitä

tehdään sellaisella osaamisella ja innolla, että tällainen

tavallinenkin innostuu! Olen nyt viidettä vuotta mukana

Kannatusyhdistyksessä ja teen oopperan talkooporukassa

töitä omien kykyjeni mukaan. Esiintyjät ja muu joukko

tarvitsee kahvitusta ja huolenpitoa harjoitusten ja

esitysten yhteydessä.

On ollut palkitsevaa olla mukana talkooporukassa, kun

ooppera saa taas uuden muodon. Kaikilla on yhteinen

innostus, henkilökohtaisesti olen saanut uusia ystäviä ja

ennen kaikkea olen saanut kuunnella IHANAA MUSIIKKIA!

Mielestäni tämä Kokkolan Oopperan toiminta antaa

nostetta koko kaupungille. Ihanaa, että johtoryhmä

haluaa vuosi toisensa jälkeen tehdä kovan työn ja tuoda

kotipaikkakunnalleen ainutlaatuisia musiikkielämyksiä.

Underbar musik

Satu Hanhikoski

När Karleby Operans ledningsgrupp sätter igång med att

göra opera, klassisk eller modern så är det alltid “kanon”! De

gör det med sådant kunnande och med sådan passion att en

vanlig som jag också blir itagen! Det är femte året som jag

är med i Stödföreningen och jobbar för operan med det som

jag kan i ”talko-gänget”. Artisterna och övriga medverkande

behöver förplägnad och omsorg under repetitionsperioden

och i samband med föreställningarna.

Det har varit rikt att vara med på ett hörn i form av ”talko”

arbetet medan operan igen får en ny skepnad. Alla känner en

gemenskap i intresset för operan, personligen har jag fått nya

vänner och framför allt jag får höra UNDERBAR MUSIK!

Karleby Opera gör skillnad i staden! Fantastiskt att de som

har hand om operan redan

i sex år har velat göra ett

jätte arbete för att erbjuda

sin hembygd enastående

musikupplevelser.

Satu Hanhikoski

Kokkola Events

Vajaa kaksi vuotta sitten kuusi kokkolalaista

festivaalijärjestäjää perustivat Kokkola Events

Karleby – yhdistyksen ja tapahtumatoimiston,

tuttavallisesti KEKin. Toimiston

tehtävänä on auttaa tapahtumajärjestäjiä

markkinoinnissa, myynnissä, rahoitus-, talous

– ja hallintotehtävissä. Töitä on riittänyt ja

valmistaudumme siihen, että jatkossakin

Kokkolassa on tarjolla korkeatasoisia

kulttuuritapahtumia.

Kokkola Events Karleby -yhteistyössä ovat

mukana Kokkolan Oopperayhdistys, Lohtajan

Kirkkomusiikkijuhlat, Kokkolan Talvitanssit,

Kokkolan Talviharmonikka, Lied – kilpailu

sekä K-P:n Ammattikorkeakoulu.

Tervetuloa tapahtumiimme!

Anne Brännström, toiminnanjohtaja

För knappa två år sedan grundade sex

festivalarrangörer från Karleby; Kokkola Events

Karleby -föreningen och evenemangsbyrån,

i folkmun - KEK. Byråns uppgift är att

hjälpa organisatörer med marknadsföring,

försäljning, finansiering, ekonomi, och

förvaltningsuppgifter, Arbetet har räckt till,

och vi är berädda på att Karleby kommer att

förevisa högklassiga kulturevenemang.

I Kokkola Events Karleby samarbetet

medverkar Karleby Operaförening, Lochteå

Kyrkomusikfest, Vinterdans i Karleby, Karleby

Vinteraccordion, Lied - tävlingen samt M-Ö

Yrkeshögskola.

Välkommen till våra evenemang!

Anne Brännström, verksamhetsledare

Oopperan ystävät

Operans vänner

Kiitos • Tack

Karleby Veikko & Helena Ahtola

~ ~

~ ~

Anna Anttila

Leena & Peter Corin

Vuokko & Ahti Ekdahl

Peter Furubacka (Trikatex)

Satu & Bo Hanhikoski

Irma Isohanni

Kaija Jestoi

Jousenkaaren koulu, Tapiola

Tuomo Jukkola, Lohtajan srk

Heidi Kenttälä

Kirsti Kivioja

Marjatta & Erkki Koittola

Leena & Antti Komsi

Iida Kujala

Pekka Kuusansalo

Keski-Pohjanmaan Konservatorio

Anne Brännström & Annukka

Parjanen, KEK

Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä /

Snellman-sali

Kiinteistö Oy Tankkari

Terho Lindberg (Kokkolan kaupunki)

Länsi-Helsingin musiikkiopisto

Anna Mikkelä

Alf Mylläri

Gert Nyström

Mari Pitkänen

Rauli Pohjonen

Maria & Lauri Pulakka

Nina Puustinen

Bill Ravall

Håkan Riska

Soili Saine

Sami Sivonen

Tiina Säätelä

Maiju Vaahtoluoto

Marjo-Riitta Ventola

Janne Virkkala


ZAUBER CAFÉ

KOKKOLAN OOPPERAKESÄ 14.-22.7.2011

KAMARIMUSIIKKIKLUBI TYÖVÄENTALOLLA

AVOINNA KLO 21-02 (SULJETTU 17.7.2011)

KARLEBY OPERASOMMAR 14.-21.7.2011

KAMMARMUSIKKLUBBEN PÅ FOLKETS HUS

ÖPPET KL. 21-02 (STÄNGT 17.7.2011)

M E N U • M E N Y

Toast Skagen

9€

Caesar Salaatti / Sallad

KANA TAI KATKARAPU / HÖNA ELLER RÄKA

10€

Fetasalaatti / Fetasallad

8€

Juustolautanen / Osttallrik

8€

Paahtopaisti Von Oramo / Rostbiff Von Oramo

10€

French Fries

5€

Mansikat Chantilly / Chantilly Jordgubbar

/5€

PÖYTÄVARAUKSET SUOSITELTAVIA – BORDSRESERVERING REKOMMENDERAS

ANNIKA MYLLÄRI PUH. / TEL. 040-9648796

Nordea Pankki Suomi Oyj
















Aloita rahastosäästäminen nyt.

Ja anna säästöpossullesi uusi elämä.

Säästäjän rahasto on helppo tapa laittaa rahat tuottamaan. Valitset

vain sinun tuotto-tavoitteellesi ja riskinottohalullesi sopivan ja valmiiksi

hajautetun rahaston.

Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai poikkea konttorissamme.

nordea.fi/saastajanrahastot

Rantakatu 14 A

Kokkola

nordea.fi

Teemme sen mahdolliseksi

* Rahastoja hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea.

Mennyt tuottokehitys ei ole tae tulevasta.

~ ~ ~ ~

Kom och njut – Tule ja nauti

Vard/Ark 9.00-21.00 Lö/La 9.00-17.00 Sö/Su 13.00-18.00

Cafe-konditori Fredrika Storgatan 13 Isokatu










Pietarsaari - Jakobstad


~ 8 ~






Ti 21.2 - Ke 22.2

”Laulujen Palo”

Jukka Pekka Palo

Pe 24.2.

”Gaucho Brasiliasta”

Renato Borghetti

& Quartet

La 25.2.

”Suuri Viihdekonsertti”

Guardia Nueva

La 25.2.

”Suuri Viihdekonsertti”



Angelika Klas






































Mari Kätkä ja Tuomas Kesälä

M.A. Numminen

Pedro Hietanen

Pasi Kaunisto

Matti Esko

& Kapris




























Ti 21.2 - Ke 22.2

”Laulujen Palo”

To 23.2.

”Hiuli Hei!”

Pe 24.2.

”Swingin kutsu”

La 25.2.

”Suuri Viihdekonsertti”

Su 26.2.

”Sunnuntain Suurtanssit”


Iloista tekemistä-

glad verksamhet!












Kokouspalvelut

Majoitus- ja ruokapalvelut

Ohjelmapalvelut

Leirikoulut ja päiväretket

Konferensservice

Inkvartering- och matservice

Programtjänster





Nuorisokeskus Ungdomscentra Villa Elba

Sannanrannantie 60, 67100 Kokkola

Sandstrandsvägen 60, 67100 Karleby

Puh./Tel (06) 8313 400




Medirexissäsinuakuntouttaa

ammattitaitoinen

henkilökunta







~ 0 ~ ~ 1 ~

Pankki, josta saat

bonusta.

Banken, som ger

bonus.

Tutustu osoitteessa op.fi/bonus

tai tule käymään.

Läs mer på adressen op.fi/bonuskunder

eller kom på besök.

More magazines by this user
Similar magazines