Ohjelmalehti 2011 - Kokkola Opera
Ohjelmalehti 2011 - Kokkola Opera
Ohjelmalehti 2011 - Kokkola Opera
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Hyvä kuudennen<br />
<strong>Kokkola</strong>n<br />
Oopperakesän<br />
yleisö,<br />
Nyt se on täällä... Wolfgang<br />
Amadee Mozartin Taikahuilu,<br />
yksi maailman rakastetuimmista<br />
oopperoista kajahtaa <strong>Kokkola</strong>ssa<br />
keskellä heinäkuuta!! Esitys on<br />
alueemme kulttuuriperintöä<br />
noudattaen kolmikielinen,<br />
kotimaistemme, suomen ja ruotsin<br />
lisäksi on mukana myös teoksen<br />
alkukieli eli saksan kieli.<br />
Koko esittäjäkaarti saa tässä<br />
taiteellisessa johtajassa aikaan<br />
ylpeyden ja onnen väristyksiä<br />
eli vaatimatonta on minun nyt<br />
turha esittää; Taikahuilun tiimi on<br />
loistava!<br />
Koko festivaali noudattaa edellisten<br />
kesien jo perinteeksi tullutta<br />
konseptia eli konserttisarjamme on<br />
mittava ja keskittyy tänä vuonna<br />
eritoten Liediin Raatihuoneella<br />
esitellessään siten jokaisen<br />
laulusolistimme ja pianistimme<br />
myös oopperaa intiimimmän<br />
taidemuodon parissa. Työväentalon<br />
iltamatyyppiset klubit pitävät<br />
sisällään tyylikirjon jazziin<br />
saakka! Eikä hyvästä ruoasta ja<br />
juomastakaan ole siellä puutetta.<br />
<strong>Kokkola</strong>, se on kuulkaa hyvät<br />
musiikinrakastajat nyt teidän!<br />
Yleisöämme syvästi kunnioittaen,<br />
Anu Komsi<br />
taiteellinen johtaja<br />
~ ~<br />
Bästa sjätte<br />
Karleby<br />
<strong>Opera</strong>sommars<br />
publik,<br />
Nu är den här... Trollflöjten av<br />
Wolfgang Amadeus Mozart, en<br />
av världens mest älskade verk<br />
skallar i Karleby i mitten av<br />
juli!! Föreställningen är enligt<br />
vår regions kulturarv trespråkig,<br />
förutom våra inhemska finska och<br />
svenska är verkets orginalspråk,<br />
tyskan, med.<br />
Hela ensemblen får denna<br />
konstnärliga ledare att uppleva<br />
rysningar av stolthet och glädje,<br />
så det är onödigt för mig att låtsas<br />
vara anspråkslös; Trollflöjtens team<br />
är lysande!<br />
~ ~<br />
Hela festivalen följer tidigare års<br />
bekanta konsept som redan blivit<br />
tradition. D.v.s. Vår konsertserie<br />
är omfattande och fokuserar i år<br />
speciellt på Lied vid Rådhuset<br />
och presenterar därmed alla våra<br />
solister och pianister i en intimare<br />
konstform än opera. Klubben i<br />
soiré-stil vid Folkets Hus bjuder på<br />
ett stilspektrum enda till jazz! Där<br />
finns heller ingen brist på god mat<br />
och dryck.<br />
Karleby, kära musikälskare, är nu<br />
er!<br />
Med djupaste respekt för vår<br />
publik.<br />
Anu Komsi<br />
konstnärlig ledare<br />
Toiminnanjohtajan<br />
tervehdys<br />
Kuudetta kertaa olemme lähteneet<br />
jännittävälle matkalle kohti <strong>Kokkola</strong>n<br />
Oopperakesää <strong>2011</strong>. Tänä vuonna<br />
pystytämme teltan ja yli 600<br />
hengen katsomon Länsipuistoon.<br />
Kaikki tämä vaatii aikamoista<br />
työpanosta ja ammattitaitoa. Omassa<br />
työntekijälistassamme on tänä<br />
vuonna 116 nimeä, kannatusyhdistys<br />
tekee talkootöitä 39 hengen<br />
voimin, lisäksi teemme yhteistyötä<br />
usean <strong>Kokkola</strong>laisen yhdistyksen<br />
kanssa tuotannon eri vaiheissa.<br />
Parhaina päivinä henkilöstömäärä<br />
nousee yli kahteensataan. Kiitän<br />
kaikkia mukanaolevia tahoja,<br />
sponsoreita, avustuksia myöntäneitä,<br />
hallitustamme, <strong>Kokkola</strong>n kaupunkia<br />
ja uskollista yleisöämme. Jokainen<br />
panos on tärkeä tässä valtavassa<br />
palapelissä. Tervetuloa nauttimaan<br />
Oopperakesästä <strong>Kokkola</strong>an!<br />
Annika Mylläri, toiminnanjohtaja<br />
Verksamhetsledarens<br />
hälsning<br />
Vi har för den sjätte gången gett<br />
oss ut på en spännande resa mot<br />
Karleby operasommar <strong>2011</strong>. I år<br />
höjer vi ett tält och en publik för 600<br />
personer I Västraparken. Allt detta<br />
kräver en betydlig arbetsinsats och<br />
yrkeskunnighet. Vår egen lista på<br />
anställda innehåller i år 116 namn,<br />
understödsföreningen gör talkoarbete<br />
med 39 personers kraft och<br />
dessutom samarbetar vi med ett antal<br />
föreningar från Karleby i de olika<br />
skeden under produktionen. De bästa<br />
dagarna stiger personalmängden upp<br />
till 200. Jag tackar alla instanser,<br />
sponsorer, alla som beviljat oss<br />
understöd, vår styrelse, Karleby stad<br />
och vår trogna publik. Varje insats<br />
är viktig i detta enorma pussel.<br />
Välkommen för att njuta av Karleby<br />
<strong>Opera</strong>sommar i Karleby.<br />
Annika Mylläri, verksamhetsledare<br />
~ ~<br />
Parhaat ystävät!<br />
<strong>Kokkola</strong>n Oopperakesä kohtaa tänä kesänä <strong>Kokkola</strong>n<br />
Asuntomessut. Kaupungissa todellakin tapahtuu.<br />
Oopperayhdistyksellä on jälleen edessään suuri haaste,<br />
Mozartin Taikahuilu, viime vuoden arvostetun Carmenin<br />
jälkeen. Länsirannikon musiikillinen osaaminen on<br />
kuluneen vuoden aikana noteerattu ja palkittu monin tavoin<br />
ja uskon että alueellemme on luotu musiikillinen brändi.<br />
Oopperaviikon kohokohta on luonnollisesti Taikahuilu,<br />
mutta toivon että myös muut konsertit ulottuvat yhä<br />
suuremmalle yleisölle. Yhdistyksen päämääränä on tarjota<br />
jotain ainutlaatuista. Toimintamallissamme kohtaavat<br />
ammattilaiset, nuoret kyvyt ja yhdistyksen talkoohenkiset<br />
aktivistit ja ystävät. Siinä olemme onnistuneet tähän asti, ja<br />
niin aiomme tehdä myös tulevaisuudessa. Meidät ympäröi<br />
suuri sponsoreiden verkosto, joiden tukea ilman emme<br />
selviäisi. Heille kuuluu suuri kiitoksemme.<br />
Olette sydämellisesti tervetulleet Taikahuiluun ja koko<br />
Oopperaviikolle.<br />
Bästa vänner!<br />
Kesäterveisin,<br />
Martin Granholm<br />
Puheenjohtaja<br />
Årets operasommarvecka sammanfaller i år med bostadsmässan<br />
i Karleby. Det händer verkligen i staden. <strong>Opera</strong>föreningen<br />
har igen tagit på sig en stor utmaning, Mozarts Trollflöjten,<br />
efter fjolårets mycket uppskattade Carmen. Musikkunnandet<br />
här på västkusten har under den gångna säsongen igen blivit<br />
noterat och belönat på många sätt. Jag tror att ett musikaliskt<br />
brand för vår region har skapats. <strong>Opera</strong>veckans höjdpunkt<br />
är givetvis Trollflöjten, men jag hoppas att också de andra<br />
konserterna skall nå en allt bredare publik. Föreningens målsättning<br />
är att med en modell där expertis blandas med ung<br />
talang och en enorm talkoinsats av föreningens aktivister och<br />
vänner, bjuda på något unikt. Det har vi lyckats med hittills<br />
och så har vi tänkt göra också i framtiden.<br />
Omkring oss har vi ett nätverk<br />
av sponsorer utan vilkas stöd vi inte<br />
skulle klara oss. De skall ha vårt stora<br />
tack.<br />
Hjärtligt välkomna till Trollflöjten<br />
och hela operaveckan. Njut och<br />
koppla av.<br />
Med sommarhälsning,<br />
Martin Granholm<br />
Ordförande
Hyvät musiikkikulttuurin ystävät!<br />
<strong>Kokkola</strong>n Oopperayhdistys käynnisti toimintansa sangen<br />
kunnianhimoisesti Figaron häillä Öjan venesatamassa vuonna<br />
2007. Tapahtumaa pidettiin suurena riskihankkeena ja<br />
sitähän se olikin.<br />
<strong>Kokkola</strong>n Ooppera löi itsensä kerralla läpi. Esitys sai<br />
kriitikoilta varauksettoman vastaanoton ja musiikin tasoa<br />
ylistettiin. Suomeen oli syntynyt uusi musiikkikulttuuritapahtuma.<br />
Toiminta on sen jälkeen jatkunut vuodesta<br />
vuoteen monipuolisella ja ennakkoluulottomalla ohjelmalla.<br />
Tämän vuoden suurin tapahtuma on kaikkien tuntema<br />
Taikahuilu – länsisuomalaisittain tietenkin.<br />
Huolimatta West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n saamasta<br />
suuresta kulttuuriarvostuksesta talouden tasapainottelu<br />
on edelleen suuri haaste. Käsitykseni mukaan oopperalla<br />
on vielä mahdollisuuksia löytää uusia katsojia. Ovathan<br />
seutukunnan musiikkiperinteet vahvat. Toinen mahdollisuus<br />
on luoda toimintamalli, jossa alueen liikeyritykset oppivat<br />
hyödyntämään jo kansainvälistä mainetta saaneen oman<br />
oopperan tuomia ulottuvuuksia yhteiseksi hyödyksi.<br />
Toivon West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>lle parhainta menestystä<br />
myös tällä kaudella.<br />
Bästa musikkulturens vänner!<br />
Matti Sundberg, kunniapuheenjohtaja<br />
Karleby <strong>Opera</strong>förening inledde sin verksamhet ambitiöst med<br />
Figaros Bröllop i Öja båthamn år 2007. Evenemanget ansågs<br />
vara en riskabel satsning, och det var det också.<br />
Karleby <strong>Opera</strong> slog igenom med det samma. Föreställningen<br />
var kritikerrosad och musikens nivå prisades. En ny<br />
musikkulturhändelse i Finland hade fötts. Verksamheten har<br />
fortsatt från år till år med mångsidigt och vidsynt program.<br />
Årets största händelse är den åt alla bekanta Trollflöjten -<br />
västfinländskt naturligtvis.<br />
Trots den stora kulturella uppskattningen av West Coast<br />
<strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong> är den ekonomiska balansen en utmaning.<br />
Enligt min förståelse har operan fortfarande möjlighet att<br />
hitta ny publik. Nejdens musikarv är trots allt stark. Den<br />
andra möjligheten är att skapa en verksamhetsmodell, där<br />
nejdens företagare lär sig att utnyttja de nya dimensionerna<br />
den internationellt uppmärksammade operan för med sig, till<br />
gemensam nytta.<br />
Jag önskar West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong> den bästa<br />
framgång även denna säsong.<br />
Matti Sundberg, hedersordförande<br />
West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong><br />
tiedotuslehti / informationsblad<br />
Toimitus – Redaktionen:<br />
Vastaava julkaisija ja<br />
päätoimittaja / Ansvarig utgivare<br />
och chefredaktör Annika Mylläri<br />
Toimituksessa / I redaktionen<br />
Anu Komsi, Sakari Oramo,<br />
Annukka Parjanen, Isa Lindgren-<br />
Backman, Linda Prest<br />
Taitto / Ombrytning Juha Mustanoja<br />
Valokuvat / Fotograf Päivi Karjalainen<br />
Maarit Kytöharju<br />
Paino / Tryck Art-Print Oy<br />
Tiedustelu / Information<br />
info@kokkolaopera.com,<br />
www.kokkolaopera.com<br />
~ ~<br />
<strong>Kokkola</strong>n<br />
Oopperakesä 011<br />
<strong>Kokkola</strong>ssa on puhjennut kukkaan<br />
kuudennen kerran oopperakesä,<br />
ja toisen kerran Suomen<br />
asuntomessujen kesä sitten<br />
ETYK-vuoden 1975. Oopperan<br />
lämmössä alkavat asuntomessut<br />
on kaupungin pian 400-vuotisen<br />
historian suurin yleisötapahtuma.<br />
Nyt odotetaan ainakin 150 000<br />
vierailijaa kaupunkiin eri puolilta<br />
maata ja maailmaa. Tervetuloa!<br />
<strong>Kokkola</strong>n myönteistä kasvua<br />
ja kehitystä kuvastaa mainiosti<br />
kaupungin strategian motto<br />
”<strong>Kokkola</strong>ssa parasta aikaa”.<br />
Tänä kesänä näkyvästi parasta<br />
on <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n kutsuva<br />
Taikahuilu ja Meri-<strong>Kokkola</strong>n uusi<br />
asuntomessujen kaupunginosa<br />
liki kaupunkikeskusta. Parasta<br />
aikaa koemme pitkin vuotta;<br />
monipuolinen kulttuuri tuo<br />
elämisen tasoa ja maustetta.<br />
<strong>Kokkola</strong>n oopperayhdistysläisille<br />
kuuluvat kannustavimmat<br />
kiitokset valtavasta työstä ja innon<br />
puhkusta, joka saa Taikahuilun<br />
soimaan <strong>Kokkola</strong>n kaupungissa<br />
kesällä anno domini <strong>2011</strong>.<br />
Siitä saavat iloita kaksikielisen<br />
kaupungin 46 300 asukasta,<br />
joista 14 % tekee sen myös<br />
ruotsinkielisesti. Kuten myös<br />
kaikki turuilta tulleet oopperan<br />
ystävät.<br />
Meillä on <strong>Kokkola</strong>n Oopperakesä!<br />
Ilman omaa arpaa tai ansiota me<br />
yleisö saamme nauttia tasosta ja<br />
taidosta. Olemme onnenpoikia ja<br />
onnentyttäriä - ja haluammekin<br />
olla, kiitollisella mielellä.<br />
Antti Isotalus<br />
kaupunginjohtaja<br />
Karleby<br />
<strong>Opera</strong>sommar 011<br />
För sjätte gången slår Karleby<br />
<strong>Opera</strong>sommar ut i blom i Karleby,<br />
och för andra gången sedan år<br />
1975 får vi uppleva en sommar<br />
med bostadsmässa i vår stad.<br />
Bostadsmässan som öppnas i<br />
operans stämning är det största<br />
publikevenemanget i stadens<br />
närapå 400 år gamla historia. Nu<br />
väntas minst 150 000 besökare till<br />
staden från olika håll av landet och<br />
världen. Välkomna!<br />
Den positiva tillväxten och<br />
utvecklingen i Karleby beskriver på<br />
ett ypperligt sätt mottot ”Karleby<br />
som bäst” i stadens strategi. I<br />
sommar är det bästa Karleby<br />
<strong>Opera</strong>s lockande opera Trollflöjten<br />
och Havskarlebys nya stadsdel där<br />
bostadsmässområdet är beläget<br />
nära stadskärnan. Vi upplever goda<br />
tider året om; den mångsidiga<br />
~ ~<br />
kulturen ger kvalitet och krydda i<br />
livet.<br />
Karleby <strong>Opera</strong>förening förtjänar<br />
ett tack av det mest uppmuntrande<br />
slaget för det väldiga arbetet och<br />
entusiasmen som får Trollflöjten<br />
att ljuda i Karleby stad sommaren<br />
anno domini <strong>2011</strong>. <strong>Opera</strong>glädje<br />
tilldelas alla vår tvåspråkiga stads<br />
46 300 invånare av vilka 14 % gör<br />
det också på svenska. <strong>Opera</strong>glädje<br />
tilldelas också alla operavänner<br />
från när och fjärran. Kulturens glöd<br />
och entusiasm behövs även under<br />
framtida operasomrar i Karleby!<br />
Vi har Karleby <strong>Opera</strong>! Utan att<br />
själva behöva anstränga oss får vi<br />
i publiken njuta av kunnande och<br />
konst på hög nivå. Vi är alla riktiga<br />
lyckoostar – och det vill vi också<br />
vara, med tacksamhet!<br />
Antti Isotalus<br />
stadsdirektör
<strong>Kokkola</strong>n<br />
Oopperakesän ohjelma<br />
To 1 . .<br />
klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone<br />
klo 19.00 Taikahuilu ensi-ilta klo, Länsipuisto<br />
klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo<br />
Pe 1 . .<br />
klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone<br />
klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto,<br />
klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo<br />
La 1 . .<br />
klo 14.00 Taikahuilu, Länsipuisto<br />
klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo<br />
Su 1 . .<br />
klo 17.00 - 20 00 Lasten sirkuspäivä, Länsipuisto,<br />
opettajina Antti Suniala, Jenni Lehtinen ja Sasu<br />
Peistola. Vapaa pääsy! Ilmoittautumiset info@<br />
kokkolaopera.com<br />
Ma 18. .<br />
klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone<br />
klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto<br />
klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo<br />
Ti 19. .<br />
klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone<br />
klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto<br />
klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo<br />
Ke 0. .<br />
klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone<br />
klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto<br />
klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo<br />
To 1. .<br />
klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone<br />
klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto<br />
klo 22.30 Kamarimusiikkiklubi, Työväentalo<br />
Pe . .<br />
klo 13.00 Lied-konsertti, Raatihuone<br />
klo 19.00 Taikahuilu, Länsipuisto<br />
Liput:<br />
Lied 15€<br />
Taikahuilu 60/55/30€, perhelippu 120€<br />
Kamarimusiikkiklubi 15€, oopperalipun ostaneille 10€<br />
Työväentalon Zauber Café sivulla 46<br />
Tarjoukset:<br />
pe 15.7. Keskipohjanmaan etukortilla kaksi lippua<br />
hintaan 80€<br />
to 21.7. ja pe 22.7. S-Etukortilla 52€<br />
Grande-lippu 70€ (sis. Taikahuilu-lipun ja kaksi valinnaista<br />
konserttia)<br />
Karleby<br />
<strong>Opera</strong>sommarens program<br />
To 1 . .<br />
kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset<br />
kl. 19.00 Trollflöjten premiär,Västra Parken<br />
kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo<br />
Fre 1 . .<br />
kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset<br />
kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken<br />
kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo<br />
Lö 1 . .<br />
kl. 14.00 Trollflöjten, Västra Parken<br />
kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo<br />
Sö 1 . .<br />
kl. 17.00-20.00 Barnens cirkusdag, Västra Parken,<br />
lärare Antti Suniala, Jenni Lehtinen och Sasu Peistola<br />
Fri inträde! Anmälningar info@kokkolaopera.com<br />
Må 18. .<br />
kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset<br />
kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken<br />
kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo<br />
Ti 19. .<br />
kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset<br />
kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken<br />
kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo<br />
On 0. .<br />
kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset<br />
kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken<br />
kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo<br />
To 1. .<br />
kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset<br />
kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken<br />
kl. 22.30 Kammarmusikklubben, Työväentalo<br />
Fre . .<br />
kl. 13.00 Lied-konsert, Rådhuset<br />
kl. 19.00 Trollflöjten, Västra Parken<br />
Biljetter:<br />
Lied 15€<br />
Trollflöjten 60/55/30€, familjebiljett 120€<br />
Kammarmusikklubben 15€, 10€ för de som köpt<br />
operabiljett<br />
Työväentalos Zauber Café på sidan 46<br />
Erbjudanden:<br />
fre 15.7. Med Keskipohjanmaas förmånskortet två<br />
biljetter 80€<br />
to 21.7. och fre 22.7. med S-Förmånskortet 52€<br />
Grandebiljett 70e (inkl. Trollflöjten-biljett och två valbara<br />
konserter)<br />
Työryhmä • Arbetsgrupp<br />
W.A. Mozart:<br />
Taikahuilu / Trollflöjten<br />
Kapellimestari / Dirigent: .......Sakari Oramo / Santtu-Matias Rouvali<br />
Ohjaus / Regi: .........................................................Samuli Reunanen<br />
Taiteellinen suunnittelu / Konstnärlig planering: ............Anu Komsi<br />
Pukusuunnittelu / Dräktdesign: ........................... Tuomas Lampinen<br />
Lavastus / Scenografi: ................................................Juha Mustanoja<br />
Valosuunnittelu / Ljusdesign: ................................Riikka Vuorenmaa<br />
Äänisuunnittelu / Ljuddesign: ...................Suikki Jääskä, Kirsi Peteri<br />
Maskeeraus / Maskering: .....................................Ami Missi-Sandelin<br />
Kuoron johto / Körledning: ......................................... Mari Sillanpää<br />
Kolmen pojan valmennus / Skolning av de tre pojkarna:<br />
Jari Hiekkapelto, Anu Komsi, Taavi Oramo, Marianne Tunkkari<br />
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri ja Pietarsaaren Sinfonietta<br />
Mellersta Österbottens Kammarorkester och Jakobstads Sinfonietta<br />
West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong> kuoro ja lapsikuoro / kör och barnkör<br />
Solistit / Solister:<br />
~ ~ ~ ~<br />
Yön Kuningatar / Nattens Drottning .........Anu Komsi / Krista Kujala<br />
Pamina .......................................................... Piia Komsi / Sofia Kallio<br />
Tamino ..................................... Lasse Penttinen / Aki Alamikkotervo<br />
Sarastro ............................................. Jari Parviainen / Tapani Plathan<br />
Papageno ...............................................Arttu Kataja / Sören Lillkung<br />
Papagena ............................................Annami Hylkilä / Heidi Laakso<br />
Monostatos ........................................ Bill Ravall / Mikko Nuopponen<br />
1. nainen / Första damen ...................... Sirkka Parviainen / Pia Pajala<br />
2. nainen / Andra damen ......................Karita Jungar / Mari Sillanpää<br />
3. nainen / Tredje damen ........ Tuula Paavola / Minna-Sisko Mutanen<br />
Kaitsijapappi / Präst............................Peter Achrén / Robert McLoud<br />
Haarniskoidut: ............ Jouni Nikula / Peter Achrén / Tapani Plathan<br />
Kolme poikaa / Tre pojkar:<br />
Jaakko Perälä, Otto Näsman, Lauri Ahtola /<br />
Tuiki Latvala, Jasmine Kinnari, Anna Haaraoja<br />
Sirkustaiteilijat / Cirkusartister: .................................... Antti Suniala<br />
Jenni Lehtinen<br />
Sasu Peistola<br />
Harjoituspianistit / Övningspianister: ..................... Kaarina Nisonen,<br />
Heikki Mäntylä<br />
Tekninen johtaja / Teknisk arbetsledare: .....................Klaus Klemola<br />
Valot / Ljus: .................................................................................Sävy<br />
Puvustusassistentti / Kostymassistent: ....................Tanja Savolainen<br />
Elina Riikonen<br />
Noora Salmi<br />
Emmi Haapsaari<br />
Maskeerausassistentti / Maskeringsassistent: .............. Frederika Oro<br />
Eläinnaamiot / Djurmask ..........................................Pirkko Varjonen<br />
Rekvisisitööri / Rekvisitör .............................................. Tuiki Latvala<br />
Tuotantoassistentti / Produktionsassistent: .... Isa Lindgren-Backman<br />
Tuotanto / Produktion: West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>
Lied-konserttien ohjelmaa<br />
Lied-konserters program<br />
Raatihuone klo 1 / Rådhuset kl. 1<br />
Mannerheiminaukio<br />
Mannerheimplatsen<br />
TO 1 . . TO<br />
Joonas Asikainen, Heli Huuki, Krista Kujala<br />
(Poulenc, Schubert, Zemlinsky)<br />
Piano – Pia Värri<br />
PE 1 . . FRE<br />
Arttu Kataja, Piia Komsi, Lasse Penttinen<br />
(Vaughan Williams, Boulanger)<br />
Piano – Anna-Kaisa Rautanen, Pia Värri<br />
MA 18. . MÅ<br />
Annika Mylläri, Tuula Paavola, Jari Parviainen<br />
(Brahms, Musorgski)<br />
Piano – Kaarina Nisonen<br />
TI 19. . TI<br />
Sofia Kallio, Heidi Laakso, Tapani Plathan<br />
(Schubert, Fauré)<br />
Piano – Kaarina Nisonen, Anna-Kaisa Rautanen<br />
KE 0. . ONS<br />
Annami Hylkilä, Karita Jungar<br />
(Rahmaninov, Kokkonen)<br />
Piano – Anna-Kaisa Rautanen<br />
TO 1. . TO<br />
Aki Alamikkotervo, Minna-Sisko Mutanen, Pia Pajala<br />
(Schumann, Merikanto)<br />
Piano – Kaarina Nisonen, Anna-Kaisa Rautanen<br />
PE . . FRE<br />
Peter Achrén, Sören Lillkung, Bill Ravall<br />
(Schumann etc.)<br />
Piano – Kaarina Nisonen<br />
Ohjelmamuutokset mahdollisia<br />
Programförändringar möjliga<br />
Kamarimusiikkiklubien ohjelmaa<br />
Kammarmusikklubbarnas program<br />
Työväentalo klo . 0 / kl. . 0<br />
Pormestarinkatu 8<br />
Borgmästaregatan 8<br />
TO 1 . . TO<br />
Percussion Virtuosos<br />
mm. Santtu-Matias Rouvali ja Walter Witick<br />
PE 1 . . FRE<br />
O sole mio<br />
mm. Mikko Nuopponen, Heikki Mäntylä<br />
LA 1 . . LÖ<br />
I Love Jazz<br />
Anu Komsi & Petri Nieminen Band<br />
MA 18. . MÅ<br />
Winds and Horns<br />
mm. Lauri Kilpinen, Taavi Oramo,<br />
Noora-Kaisa Salo-Peltokoski, Johanna Kärkkäinen<br />
TI 19. . TI<br />
Stand-Up with Music<br />
mm. Annami Hylkilä, Joonas Asikainen ja<br />
Mikko Nuopponen<br />
KE 0. . ONS<br />
American Night<br />
mm. Piia Komsi, Karita Jungar, Robert McLoud, Heikki<br />
Mäntylä<br />
TO 1. . TO<br />
Drinking Songs by Crusell<br />
mm. Tapani Plathan ja Taavi Oramo<br />
Ohjelmamuutokset mahdollisia<br />
Programförändringar möjliga<br />
~ 8 ~ ~ 9 ~
Taikahuilun syntytarina – Trollflöjten födelseberättelse Synopsis<br />
Taikahuilu (saks. Die Zauberflöte) on Wolfgang<br />
Amadeus Mozartin säveltämä kaksinäytöksinen<br />
ooppera, jonka libreton on tehnyt Emanuel<br />
Schikaneder. Taikahuilun syntyyn ovat vaikuttaneet<br />
omalta osaltaan myös suositut Wielandin sadut<br />
ja niihin pohjautuneet aiemmat oopperat, kuten<br />
Viisasten kivi (Der Stein der Weisen) ja Kaspar.<br />
Taikahuilu sai ensi-iltansa Wienin esikaupungissa<br />
sijaitsevassa Freihaus-teatterissa 30. syyskuuta 1791.<br />
Mozart aloitti Taikahuilun säveltämisen keväällä 1791<br />
ja kesällä hän sävelsi samaan aikaan La clemenza di<br />
Titoa ja Requiemia. Hänen vaimonsa Constanze oli<br />
Wienin lähellä Badenissa terveyskylpylässä Mozartin<br />
oppilaan Franz Xaver Süßmayrin kanssa. Partituuri<br />
matkasi edestakaisin Wienin ja Badenin välillä<br />
Süßmayrin tehdessä partituurin puhtaaksikirjoitusta.<br />
Taikahuilun sävellystyö tuli valmiiksi heinäkuussa<br />
lukuun ottamatta alkusoittoa ja toisen näytöksen<br />
aloittavaa pappien marssia, jotka valmistuivat vain<br />
kaksi päivää ennen ensiesitystä.<br />
Taikahuilun ensi-ilta oli menestys, vaikka<br />
kritiikkiäkin kuultiin. Kreivi Karl Zinzendorf, yksi<br />
wieniläisen musiikkielämän makutuomareista,<br />
kirjoitti päiväkirjaansa: ”Musiikki ja lavastus ovat<br />
sieviä, muu uskomatonta farssia”. Suuri yleisö<br />
kuitenkin piti teoksesta ja ensi-illan jälkeen<br />
sitä oli esitetty jo 20 kertaa vajaan kuukauden<br />
aikana. Taikahuilun 100. esitys oli jo vuoden 1792<br />
marraskuussa ja toukokuussa 1801 sitä oli esitetty<br />
Wienissä 223 kertaa.<br />
Myös Beethoven, Hegel, Herder ja Goethe olivat<br />
Taikahuilun ihailijoita. Taikahuilu on kaikkien<br />
aikojen esitetyimpiä oopperoita ja se on osa<br />
oopperatalojen vakio-ohjelmistoa edelleen. Taikahuilu<br />
on oopperana poikkeuksellinen, jo senkin vuoksi,<br />
että se on ensimmäinen suuri saksankielinen ooppera.<br />
Siinä on lauletun tekstin lisäksi paljon puhuttua<br />
dialogia, kuten on tapana Singspielin traditiossa.<br />
Ensimmäinen suomalaisin voimin toteutettu<br />
Taikahuilu oli Kaarlo Bergbomin Suomalaisen<br />
oopperan tuotanto 1877. Paminan roolissa<br />
oli Emmy Achté, Savonlinnan Oopperajuhlat<br />
otti Taikahuilun ohjelmistoonsa 1973. August<br />
Everdingin legendaarinen ohjaus on muodostunut<br />
Oopperajuhlien ja koko suomalaisen esittävän<br />
oopperataiteen merkittävimmäksi produktioksi.<br />
Valkokankaan tunnetuin Taikahuilu-versio on Ingmar<br />
Bergmanin elokuvaversio.<br />
Trollflöjten (tyska Die Zauberflöte) är en opera i två<br />
akter av Wolfgang Amadeus Mozart med libretto<br />
av Emanuel Schikaneder. Trollflöjten har påverkats<br />
av de populära Wieland berättelserna och på dem<br />
tidigare baserade operor som de Vises Sten (Der Stein<br />
der Weisen) och Kaspar. Trollflöjten fick sin premiär<br />
i Freihaus-teatern, i en förort till Wien, den 30<br />
september 1791.<br />
Mozart började komponera Trollflöjten våren 1791<br />
och samma sommar komponerade han även La<br />
clemenza di Tito och Requiem. Hans fru Constanze<br />
var på spa nära Wien med Mozarts elev Franz Xaver<br />
Süßmayer. Partituret reste fram och tillbaka mellan<br />
Wien och Baden medan Süßmayer renskrev det.<br />
Trollflöjten blev färdigkomponerad i juli, förutom<br />
ouvertyren och prästernas marsch som öppnar andra<br />
akten. Dessa blev färdiga enbart två dagar innan<br />
premiären.<br />
Trollflöjtens premiär var en succé, även om kritik<br />
också hördes Greve Karl Zinzendorf, en av de stora<br />
skiljedomarna i smak i Wiens musikliv skrev i sin<br />
dagbok: ”Musik och scenografi var söta, resten en<br />
otrolig fars.” Den breda publiken tyckte ändå om<br />
verket och efter premiären hade operan spelats<br />
20 gånger inom en knapp månad. Den 100:e<br />
föreställningen var redan i november 1792 och i maj<br />
1801 hade den spelats 223 gånger i Wien.<br />
Även Beethoven, Hegel, Herder och Goethe<br />
uppskattade Trollflöjten. Trollflöjten är en av de mest<br />
spelade operorna genom tiderna och är fortfarande<br />
en del av operahusens reguljära repertoar. Trollflöjten<br />
är exceptionell redan på grund av att den är den<br />
första stora tyskspråkiga operan. Den har även vid<br />
sidan om sjungen text mycket dialog enligt singspiel<br />
traditionen.<br />
Den första finska uppsättningen av Trollflöjten<br />
var Kaarlo Bergboms produktion 1877 vid Finska<br />
<strong>Opera</strong>n med Emmy Achté som Pamina. Nyslotts<br />
<strong>Opera</strong>fest tog Trollflöjten i sin repertoar 1973 och<br />
den legendariska regin av August Everding har blivit<br />
den mest enastående operaproduktionen under<br />
operafesten samt hela finlands operakonst. Vita<br />
dukens mest igenkända version av Trollflöjen är<br />
filmen av Ingmar Bergman.<br />
Ensimmäinen näytös<br />
Taikahuilun tarina alkaa, kun kolme salaperäistä<br />
naista Yön kuningattaren valtakunnasta lähettävät<br />
prinssi Taminon ylipappi Sarastron hallitsemaan<br />
Viisauden temppeliin. Taminon tehtävänä on pelastaa<br />
Yön kuningattaren tytär Pamina, joka on joutunut<br />
Sarastron ryöstämäksi. Taminon seuraksi naiset käskevät<br />
linnustaja Papagenon, joka sattuu paikalle ja sotkeutuu<br />
tapahtumiin. Naiset antavat miehille matkaan taikahuilun<br />
ja taikakellopelin, jotka suojaavat vaaroilta.<br />
Sarastron temppelissä orjien päällikkö Monostatos<br />
yrittää pakottaa Paminan rakastamaan itseään. Viisauden<br />
temppeliin päästyään Tamino ja Papageno joutuvat<br />
suurien pohdintojen eteen - Sarastro saattaakin olla<br />
hyvä ja Yön kuningatar paha. Taminon, Papagenon ja<br />
Paminan pakoyritys seurauksena Sarastro jakaa oikeutta<br />
ja ruoskituttaa Monostatoksen.<br />
Sarastro kertoo temppelissä Osirista ja Isistä palveleville<br />
papeilleen, että Pamina ja Tamino ovat jumalien toisilleen<br />
tarkoittamat, minkä takia hän on ryöstänyt Paminan<br />
äidiltään. Sarastro tarjoaa Taminolle mahdollisuutta<br />
saada Pamina vaimokseen, mikäli Tamino läpäisee kolme<br />
koetta. Papagenokin suostuu kokeisiin, sillä palkinnoksi<br />
Papagena odottaa häntä miehekseen.<br />
Toinen näytös<br />
Ensimmäinen koe on vaikeneminen. Kolme naista<br />
tulee pelottelemaan ja viettelemään kokelaita.<br />
Samalla Yön kuningatar saapuu Paminan luo ja vaatii<br />
häntä tappamaan Sarastron sekä varastamaan hänen<br />
valtasymbolinsa, auringonkehrän. Kuningattaren<br />
lähdettyä Monostatos anastaa Paminalta veitsen ja<br />
kuolemalla uhaten vaatii tätä rakastamaan häntä.<br />
Sarastro ajaa Monostatoksen pois ja Pamina anoo häntä<br />
antamaan anteeksi äidilleen.<br />
Papageno epäonnistuu ensimmäisessä kokeessa, mutta<br />
Tamino pysyy hiljaa, vaikka Pamina pyytää häntä<br />
puhumaan. Kuvitellen, ettei Tamino rakasta häntä,<br />
Pamina aikoo tappaa itsensä. Kolme poikaa johdattaa<br />
hänet kuitenkin Taminon luo ja yhdessä he läpäisevät<br />
tulen ja veden kokeet. Papagenokin hautoo itsemurhaa<br />
kuvitellessaan, ettei voi epäonnistumisensa takia saada<br />
Papagenaa omakseen. Hän onnistuu kuitenkin lopulta<br />
voittamaan Papagenan itselleen taikakellopelinsä avulla.<br />
Yön kuningatar tunkeutuu seurueineen Monostatoksen<br />
avulla Viisauden temppeliin. Seurauksena on lopullinen<br />
taistelu, jossa auringon säteet kukistavat hyökkääjät.<br />
~ 10 ~ ~ 11 ~<br />
Första Akten<br />
Trollflöjtens berättelse börjar när tre mystiska damer<br />
från Nattens Drottnings rike skickar prins Tamino<br />
till vishetens tempel regerad av överstepräst Sarastro.<br />
Taminos uppgift är att rädda den av Sarastro bortrövade<br />
Pamina, dotter till Nattens Drottning. Damerna beordrar<br />
fågelfångare Papageno som råkar på plats och blir<br />
inblandad i händelserna att följa med Tamino. Damerna<br />
ger männen en magisk flöjt och ett magiskt klockspel för<br />
att skydda dem mot faror på färden.<br />
I Sarastros tempel försöker slavarnas överman<br />
Monostatos tvinga Pamina att älska honom.<br />
När de nått vishetens tempel ställs Tamino och Papageno<br />
inför stora funderingar – Sarastro kan vara god, och<br />
Nattens Drottning ond. Till följd av Taminos, Papagenos<br />
och Paminas flyktförsök skipar Sarastro rättvisa och låter<br />
piska Monostatos.<br />
I templet berättar Sarastro åt brödraskapet som tillbeder<br />
Osiris och Isis att gudarna bestämt Pamina och Tamino åt<br />
varann, varför han rövat bort Pamina av sin mor. Sarastro<br />
erbjuder Tamino möjligheten att få Pamina till sin fru,<br />
ifall han genomgår tre prövningar. Även Papageno går<br />
med på prövningarna eftersom han lovats Papagenas<br />
hand som belöning.<br />
Andra akten<br />
Den första prövningen är tystnad. Tre damer kommer<br />
för att skrämma och förföra de prövade. Samma natt<br />
anländer Nattens Drottning till Pamina och kräver at<br />
hon dödar Sarastro samt stjäl hans maktsymbol solhjulet.<br />
Efter att Drottningen givit sig av stjäl monostatos<br />
Paminas dolk och hotar henne till döden ifall hon inte<br />
älskar honom. Sarastro driver iväg Monostatos och<br />
Pamina ber Sarastro att förlåta sin mor.<br />
Papageno misslyckas i den första prövningen men<br />
Tamino hålls tyst även när Pamina ber honom att tala. I<br />
tron att Tamino inte älskar henne tänker hon ta sitt liv.<br />
Tre pojkar leder henne ändå till Tamino, och tillsammans<br />
överkommer de vattnets och eldens prövningar.<br />
Papageno planerar även självmord efter att han trott sig<br />
ha mist Papagena. Han lyckas ändå till slut få Papagena<br />
med hjälp av sitt magiska klockspel.<br />
Nattens drottning bryter sig in i vishetens tempel med<br />
hjälp av sina följeslagare och Monostatos. Den slutliga<br />
striden följer och solens strålar besegrar anfallarna.
<strong>Kokkola</strong>n<br />
Taikahuilun<br />
musiikillisesta<br />
konseptista<br />
Taikahuilu on aikuisille satu,<br />
lapsille jännityskertomus,<br />
kansanomainen ja epäelitistinen<br />
mestariteos, musiikiltaan heleän<br />
helkkyvä kekseliäisyyden ja<br />
mielikuvituksen täyttämä teos.<br />
Mozart oli joutunut wieniläisen<br />
ylimystön epäsuosioon, eikä<br />
häneltä enää tilattu uusia<br />
sinfonioita tai pianokonserttoja<br />
aateliston juhlintaa sulostuttamaan.<br />
Ratkaisuyrityksenä perheen<br />
taloudellisen ahdingon<br />
liennyttämiseksi hän lyöttäytyi<br />
yhteen Theater an der Wienin<br />
johtajan Emmanuel Schikanederin,<br />
laulajan (ensimmäinen Papagenon<br />
esittäjä) ja revyytyyppisten<br />
musiikkinäytelmien kirjoittajan<br />
kanssa, jonka kohderyhmänä oli<br />
alempi porvaristo – suorastaan<br />
rahvaanomaista porukkaa<br />
Mozartin aikaisempiin kuulijoihin<br />
verrattuna!<br />
<strong>Kokkola</strong>ssa kesällä <strong>2011</strong><br />
nähtävän Taikahuilun<br />
musiikillinen lähestymistapa<br />
noudattelee Suomessa<br />
vielä ennenkuulumatonta<br />
lähestymistapaa säveltäjä<br />
Mozartin ja libretisti<br />
Schikanederin yhteistyöhön.<br />
1900-luvun alkuvuosikymmeninä<br />
saksankielisissä maissa on<br />
vakiintunut tapa esittää Taikahuilu<br />
laulunäytelmänä: säveltäjän<br />
kirjoittamat aariat, ensemblet<br />
ja kuorokohtaukset kehystävät<br />
tarinaa kuljettavaa puhuttua<br />
dialogia, mutta nämä kaksi<br />
elementtiä eivät juuri kohtaa<br />
toisiaan.<br />
West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong> pyrkii<br />
esityksessään René Jacobsin<br />
johtaman varsin tuoreen levytyksen<br />
linjoja mukaillen korostamaan<br />
musiikin läsnäoloa myös<br />
puhutuissa jaksoissa: orkesteriin<br />
on lisätty piano sekä joukko<br />
efektisoittimia kuvailemaan,<br />
värittämään ja vahvistamaan<br />
dialogiosuuksien kerrontaa ja<br />
luomaan sadunomaista tunnelmaa.<br />
Pianon rooli on erityisen tärkeä:<br />
voidaan olettaa että Taikahuilun<br />
ensiesityksiä johtaessaan Mozartilla<br />
oli Theater an der Wienin<br />
orkesterimontussa käsillä oma<br />
soittimensa, jolla hän musiikin<br />
karakterisoinnilta ja sisääntulojen<br />
näyttämiseltä ehtiessään<br />
improvisoi orkesteritekstuurin<br />
sekaan omia kommenttejaan,<br />
toisinaan orkesterin ääriviivoja<br />
vahvistaen, toisinaan myös<br />
solistisia osuuksia improvisoiden.<br />
Taikahuilun käsikirjoituksessa<br />
on kohtia, jotka suorastaan<br />
huutavat täydentämistä<br />
improvisaationomaisin<br />
kommentein. Tällä<br />
lähestymistavalla saavutetaan<br />
monia etuja: tankkaava “musiikkipuhe-musiikki-puhe”<br />
-rytmiikka<br />
murtuu, ohjaaja saa yhden keinon<br />
lisää vahvistaa näyttämötoimintaa<br />
ja teoksen taianomainen ilmapiiri<br />
korostuu entisestään.<br />
Tunnetussa Yön Kuningattaren<br />
Die Hölle Rache -aarian lopussa<br />
käytämme espanjalaisen<br />
koloratuurin Maria Galvanyn 1907<br />
levyttämässä versiossa esittämää<br />
sopraano-huilukadenssia. Tuohon<br />
aikaan oli tavallista, että laulajat<br />
lisäilivät aarioihin omiaan, mutta<br />
Galvanyn esityksestä tekee<br />
mielenkiintoisen se, että hänen<br />
opettajansa Lazaro Puig oli itse<br />
opiskellut Mozartin kanssa rooleja<br />
esittäneen laulajan johdolla.<br />
Voisiko kyseessä olla suullinen<br />
perinteen siirtymä? Ainakin<br />
manaava kadenssi ennen aarian<br />
viimeistä dramaattista purkausta<br />
vahvistaa hetken ylimaallista<br />
intensiteettiä.<br />
Teoksen käännös on syntynyt<br />
West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n<br />
johtohahmojen sekä ohjaaja<br />
Samuli Reunasen ryhmätyönä.<br />
Se noudattelee <strong>Kokkola</strong>n<br />
oopperan aikaisempia perinteitä:<br />
kaksikielisyyttä ja terävää<br />
huumoria. Musiikkinumerojen<br />
käännöksissä olemme erityisesti<br />
pyrkineet säilyttämään Mozartin<br />
fraasirakenteet niin<br />
koskemattomina kuin mahdollista.<br />
Vain yksittäisissä kohdissa tämä<br />
on saksan kielen erilaisesta<br />
kieliopista johtuen osoittautunut<br />
mahdottomaksi.<br />
Sirkusteltta esitystilana on<br />
inspiroiva, vaikkakin se<br />
asettaa musiikille monia<br />
erityisvaatimuksia. Suhteellisen<br />
korkeana, pehmeäseinäisenä<br />
tilana teltta ei sellaisenaan sovellu<br />
ideaalisti akustisen musiikin<br />
esittämiseen. Tätä seikkaa<br />
pyritään korjaamaan laulajien<br />
lievällä vahvistamisella erityisesti<br />
siten, että kolmeen suuntaan<br />
laulaminen ja näytteleminen<br />
ei tuottaisi erityisongelmia.<br />
Olemme myös sijoittaneet<br />
puisia akustiikkaelementtejä<br />
strategisiin paikkoihin orkesterin<br />
kuuluvuuden parantamiseksi.<br />
West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong><br />
toivottaa yleisölleen ikimuistoisia<br />
hetkiä Taikahuilun parissa!<br />
Sakari Oramo<br />
Om musikaliska<br />
konseptet i<br />
Karleby-<br />
Trollflöjten<br />
Trollflöjten är en saga för vuxna,<br />
en spänningshistoria för barn, ett<br />
folkligt och oelitistiskt mästerverk<br />
med lysande musik och fylld med<br />
påhittig fantasi. Mozart hade fallit<br />
bort från wienska överklassens<br />
ynnest och fick inte längre<br />
beställningar på nya symfonier<br />
och pianokonserter för att förljuva<br />
adelns firande. Som lösningsförsök<br />
till familjens ekonomiska nöd slog<br />
han sig tillsammans med ledaren<br />
för Theater an der Wien Emmanuel<br />
Schikaneder, en sångare (som blev<br />
den förste Papageno) och skrivare<br />
av revyartade musikteaterpjäser,<br />
som hade sin målgrupp bland den<br />
lägre borgerliga klassen-mycket<br />
grovare folk än Mozarts tidigare<br />
åhörare.<br />
Karleby-Trollflöjten sommaren<br />
<strong>2011</strong> har adopterat ett i Finland<br />
ännu oerhört förhållningssätt<br />
till kompositören Mozarts<br />
och librettisten Schikaneders<br />
samarbete. I första delen av 1900talet<br />
etablerade sig framför allt<br />
i tyskspråkiga länder ett sätt<br />
att framföra Trollflöjten som<br />
sångspel: ariorna, ensemblerna och<br />
körscenerna från kompositörens<br />
penna inramar den talade dialogen<br />
som för handlingen vidare men<br />
dessa två elementer fast aldrig<br />
möts.<br />
West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong><br />
strävar i sin föreställning att<br />
framhäva musikens närvaro<br />
även i talepisoderna, enligt<br />
linjerna av den nyligen utkomna<br />
inspelningen dirigerad av René<br />
Jacobs. Orkestern har tillfogats ett<br />
piano samt några efektinstrument<br />
för att skildra, färga och förstärka<br />
dialogavsnitternas berättande<br />
och skapa en sagolik stämning.<br />
Pianots roll är särskilt viktig:<br />
man kan anta att Mozart då<br />
han dirigerade Trollflöjtens<br />
premiärföreställningar i Theater<br />
an der Wiens orkesterdike hade<br />
sitt eget instrument bredvid<br />
sig med syfte att, medan han<br />
karakteriserade musiken samt<br />
gav insatser, improviserade bland<br />
orkesterteksturen sina egna<br />
musikaliska inslag, ibland med<br />
syfte att förstärka orkesterns linjer,<br />
ibland också solistiska linjer. I<br />
Trollflöjtens manuskript finns det<br />
passager som ropar efter att bli<br />
fullbordade. Med den här metoden<br />
når man flera fördelar: den<br />
monotona “tal-musik-tal”-rytmiken<br />
bryts ner, regissören får ytterligare<br />
~ 1 ~ ~ 1 ~<br />
→
ett medel att förstärka sceniska<br />
aktiviteten och verkets trollande<br />
atmosfär upphöjs ännu mera.<br />
I Nattens Drottnings bekanta aria<br />
“Die Hölle Rache” använder vi<br />
en sopran- flöjtkadens såsom den<br />
spanska koloraturen Maria Galvany<br />
i sin inspelning från 1907 gjorde.<br />
I tiden var det vanligt att sångarna<br />
tillfogade egna insatser i arior, men<br />
i Galvanys fall är det interessant att<br />
hennes lärare Lazaro Puig var en<br />
elev till en baryton som själv sjöng<br />
med Mozart. Kunde det handla om<br />
en muntlig tradition? Åtminstone<br />
har den manande kadensen en<br />
otäckt intensitet just före arians sista<br />
dramatiska utbrott.<br />
Verkets översättning har uppstått<br />
som grupparbete mellan West Coast<br />
<strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>s ledande figurer<br />
samt regissören Samuli Reunanen.<br />
Den fortsätter Karlebyoperans<br />
tidigare traditioner: två- (eller fler-<br />
)språkligheten samt en skarp humör.<br />
I översättningarna av musiknumrena<br />
har vi särskilt försökt behålla Mozarts<br />
frasstrukturer så oberörda som<br />
möjligt. Endast i enstaka fall har det<br />
visat sig omöjligt på grund av tyskans<br />
olika grammatik.<br />
Cirkustälten är inspirerande som<br />
föreställningsarena, även om den<br />
sätter många speciella krav på<br />
musiken. Som en relativt högt,<br />
mjukväggat utrymme anpassar<br />
sig tälten inte särskilt bra till<br />
framförande av akustisk musik.<br />
Detta försöker vi förbättra med<br />
en lått förstärkning av sångarnas<br />
röster speciellt så att sjungandet och<br />
skådespelet till tre olika håll inte<br />
skulle bli problematiskt. Vi har också<br />
placerat akustiska elementär av träd<br />
i strategiska ställen med syfte att<br />
förbättra orkesterns hörbarhet.<br />
West Coast <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong> önskar<br />
sin publik oförglömliga stunder med<br />
Trollflöjten!<br />
Sakari Oramo<br />
Viulisti Sakari Oramo aloitti<br />
kapellimestarinuransa johtamalla Viuluviikarit<br />
Musiikkimaassa tv-sarjan puitteissa<br />
orkesteria Hai-saappaat jalassa. Vaihdettuaan<br />
lakerikenkiin Oramo toimi Avantin ja Radion<br />
Sinfoniaorkesterin konserttimestarina 1980- ja<br />
1990-luvulla. Läpimurron kapellimestarina<br />
hän teki Radion Sinfoniaorkesterin konsertissa<br />
1993. Sittemmin Oramo on johtanut<br />
maailman nimekkäimpiä orkestereita, kuten<br />
Berliinin ja New Yorkin filharmonikkoja,<br />
Dresdenin valtionorkesteria ja San Franciscon<br />
sinfoniaorkesteria. Kymmenen vuoden<br />
ajan Sakari Oramo luotsasi Birminghamin<br />
kaupunginorkesteria, mistä tuloksena<br />
hänellä on palkintokaapissaan mm. kahden<br />
englantilaisen yliopiston kunniatohtorius,<br />
nimitys Birminghamin suosituimmaksi<br />
kulttuurihenkilöksi, Elgar-mitali sekä<br />
romanialainen Enescu-palkinto. Hän on<br />
levyttänyt runsaasti ja erityisesti saanut<br />
kiitosta suurella sydämellä johtamistaan<br />
tulkinnoista, kuten Sibeliuksen sinfonioitten<br />
kokonaislevytyksestä. Oramo on<br />
toiminut useita vuosia Keski-Pohjanmaan<br />
kamariorkesterin päävierailijana, mutta<br />
kosketus keskipohjalaiseen musiikkielämään<br />
alkoi jo 10-vuotiaana Kälviän musiikkileirillä.<br />
Oramo toimii Radion sinfoniaorkesterin<br />
ylikapellimestarina sekä Tukholman<br />
Kuninkaallisten filharmonikkojen<br />
ylikapellimestarina.<br />
Sakari Oramo<br />
Violinist Sakari Oramo inledde sin<br />
kapellmästarkarriär genom att i tv-serien<br />
Viulukviikarit Musiikkimaassa leda sin<br />
orkester med Hai-stövlar på fötterna. Efter<br />
att han bytt stövlarna mot lackskor verkade<br />
Oramo som konsertmästare för Avanti och<br />
Radions Symfoniorkester på 1980- och 1990-<br />
talen. Sitt genombrott som kapellmästare<br />
gjorde han under Radions Symfoniorkesters<br />
konsert 1993. Sedermera har Oramo lett<br />
världens mest namnkunniga orkestrar så<br />
som Berlins och New Yorks filharmoniker,<br />
Dresdens statsorkester och San Franciscos<br />
symfoniorkester. Under tio år ledde Sakari<br />
Oramo Birminghams stadsorkester. Som<br />
resultat har han bl.a. hedersdoktorat vid<br />
två brittiska universitet, utmärkelsen som<br />
Birminghams mest populära kulturperson,<br />
Elgar-medaljen samt det rumänska Enescu-<br />
priset. Han har gjort många inspelningar och<br />
särskilt fått tack för de tolkningar som han lett<br />
med stort hjärta, så som helhetsinspelningen<br />
av Sibelius symfonier. Oramo har under<br />
flera år varit Mellersta Österbottens<br />
huvudbesökare, men kontakten med<br />
musiklivet i regionen inleddes redan då han<br />
var 10 år och deltog i ett musikläger i Kelviå.<br />
Oramo är överkapellmästare för Radions<br />
Symfoniorkester och överkapellmästare för<br />
Stockholms Kungliga Filharmoniker.<br />
Pukusuunnittelija Tuomas Lampinen<br />
ja lavastaja Juha Mustanoja pohtivat<br />
oopperan ja sirkuksen kohtaamista.<br />
Tuomas: Lapsena sirkuksessa oli<br />
jotakin maagista. Katossa killuvat<br />
trapetsitaiteilijat saivat pienen pojan<br />
kiipeilemään puissa ja köysissä.<br />
Oma show oli saatava – niin suuren<br />
vaikutuksen taituruus teki. Pellejä<br />
vihasin.<br />
Juha: Mä asuin lapsena monta<br />
vuotta Roomassa, ja siellä oli<br />
ainakin 20 vakituista sirkusta<br />
siihen aikaan – jättimäisistä kolmen<br />
maneesin teltoista ihan pikkuisiin<br />
minisirkuksiin.<br />
Tuomas: Pellet vihastuttavat<br />
edelleen. Taituruutta sekin<br />
vaatinee, mutta fyysiset taituruuden<br />
näytteet trapetsilla, akrobatiassa<br />
ja jonglöörauksessa ihastuttavat<br />
edelleen. Aikuisena sirkuksen<br />
taituruuden ihailu on saanut<br />
uusiakin sävyjä.<br />
Juha: Mä oon aina ollu kiinnostunu<br />
kaikista akrobaateista ja trapetsista<br />
ja jonglööreistä ja käärmenaisista ja<br />
muista taitolajeista, kun taas pellet<br />
ja hyppivät hevoset oli ihan plääh, ja<br />
sitä ne on kyllä yhä.<br />
Tuomas: <strong>Kokkola</strong>n sirkuksessa<br />
olen yrittänyt haistaa ja aistia<br />
lapsena kokemani sirkuselämyksen.<br />
Taituruus kiehtoo edelleen – nyt<br />
lisänä on vielä taituruutta vaativa<br />
musiikki.<br />
Juha: Siinä on jotain älyttömän<br />
liikuttavaa kun tänne vanhaan<br />
sirkustelttaan tuodaan oopperaa, joka<br />
mulle on sellainen arvokas, vanhan<br />
ajan rappionostalginen taidemuoto<br />
– se herättää mussa just samanlaisia<br />
tuntemuksia kuin sirkuskin<br />
parhaimmillaan.<br />
Sirkus • Cirkus<br />
~ 1 ~ ~ 1 ~<br />
Dräktdesigner Tuomas Lampinen och<br />
scenograf Juha Mustanoja funderar<br />
over mötet mellan opera och cirkus.<br />
Tuomas: Som barn var det något<br />
magiskt över cirkus.<br />
Trapetskonstnärer som hängde I<br />
taket fick en liten pojke att klättra<br />
i träd och i rep.Man måste få en<br />
egen show – så stor påverkan hade<br />
föreställnigarna. Clowner hatade jag.<br />
Juha: Jag bodde som barn många år<br />
I Rom där det på den tiden fanns<br />
minst 20 permanenta cirkusar – från<br />
väldiga tält med tre maneger till små<br />
minicirkusar.<br />
Tuomas: Jag hatar fortfarande<br />
clowner. Det kräver ett visst<br />
kunnande, men den fysiska konsten<br />
som uppvisas på trapetsen, i<br />
akrobatin och jongleringen beundrar<br />
jag fortfarande. Som vuxen hittar<br />
man nya nyanser i konsten.<br />
Juha: Jag har alltid varit intressera<br />
av alla akrobater och trapetsen och<br />
jonglörerna och ormkvinnor och<br />
andra konstgrenar, när clowner och<br />
hoppande hästar igen var helt blääh,<br />
o de är de ännu också.<br />
Tuomas: Jag har försökt sniffa och<br />
känna efter den cirkusupplevelsen<br />
jag hade som barn här I Karlebys<br />
cirkus. Konsten fascinerar än<br />
och nu finns en musik som kräver<br />
begåvning med.<br />
Juha: Det är nåt otroligt rörande i<br />
det, när man tar en opera, som för<br />
mig är en av värdefull gamla tiders<br />
nostarlgifördärvad konstform, hit i<br />
det gamla cirkustältet. Det väcker<br />
liknande känslor i mig som cirkus<br />
när det är som bäst.
Mikä miksi Taikahuilu?<br />
”Taikahuilun” draamallinen<br />
lähtökohta: nuori uljas prinssi<br />
eksyy metsästysretkellään<br />
vieraaseen valtakuntaan;<br />
lohikäärmeen ahdistamana hän<br />
pyörtyy ja saa pian toinnuttuaan<br />
tehtäväkseen pelastaa demonin<br />
kidnappaama nuori ja kaunis<br />
prinsessa. Toimeksiantajana on<br />
surun murtama äiti, joka draaman<br />
edetessä saakin roiston osan. Alun<br />
kirottu demoni onkin viisas ja<br />
vakaa hallitsija, joka vastaa siitä,<br />
etteivät pimeyden voimat saa<br />
yliotetta elämän valosta.<br />
Kun syksyn pimetessä otin ensituntumaa<br />
”Taikahuilun” tarinaan,<br />
olin hämmentynyt. Tämähän on<br />
satu, kyllä kyllä, mutta naiveista<br />
hahmoista, poukkoilevasta<br />
dramaturgiasta ja viisastelevasta<br />
mystiikasta kokoonkeitetty liemi<br />
tuntui jotenkin ohuelta. Mikä tässä<br />
reseptissä - musiikin ohella tietty -<br />
voisi olla se salainen ainesosa, joka<br />
takaa, että aikuinenkin yleisö saisi<br />
sielulleen väkevää ravintoa?<br />
Olin toki tietoinen Goethen<br />
lausahduksesta, että vaatii<br />
hieman oppineisuutta havaita<br />
”Taikahuilun” libretto huonoksi<br />
ja paljon oppineisuutta havaita<br />
se hienoksi. En kuitenkaan<br />
moukkamaisuuden uhallakaan<br />
osannut innostua Sarastron<br />
hovin sovinistisesta filosofiasta,<br />
johon Goethen yleensä katsotaan<br />
viittaavan. Tarvitsin lähtökohdakseni<br />
jotain koskettavampaa,<br />
jotain mikä tulee iholle.<br />
Onnekseni käteen sattui saksalaisen<br />
sosiologi Norbert Eliasin<br />
Mozart-kirja, joka muistutti,<br />
kuinka säveltäjä elämänsä lopulla<br />
vaipui usein epätoivon partaalle:<br />
velkojat koputtivat ovella,<br />
wieniläis-eliitti oli kääntänyt<br />
selkänsä, epävarmuus puolison<br />
rakkaudesta synkensi mieltä.<br />
”Mozart oli ponnistellut kovasti<br />
voittaakseen ihmisten rakkauden.<br />
Elämänsä lopulla, ollessaan vielä<br />
nuori, hän kuitenkin koki, ettei<br />
kukaan enää rakastanut häntä, ei<br />
edes hän itse”, kirjoittaa Elias.<br />
Tämä sieluntilan kuvaus toimi<br />
kaipaamanani porttina ”Taikahuilun”<br />
maailmaan. Nuori prinssi<br />
eksyksissä. Lupaus prinsessan<br />
rakkaudesta. Mahdollisuus<br />
koetusten kautta lunastaa<br />
sisäänpääsy hoviin, salaperäisen<br />
veljeskunnan jäseneksi. Draaman<br />
käänteet alkoivat kipinöidä<br />
rinnastuessaan säveltäjän omaan<br />
elämäntilanteeseen ”Taikahuilun”<br />
syntyajankohtana keväällä 1791.<br />
Saman vuoden joulua Mozart ei<br />
enää nähnyt.<br />
”Taikahuilu” on itsensä<br />
syrjäytyneeksi ja hylätyksi<br />
kokeneen Mozartin uninäytelmä.<br />
Se on vilpittömällä hädällä ja<br />
lapsekkaalla ilolla ladattu iltasatu –<br />
säveltäjän viimeinen kurotus kohti<br />
ihmisten rakkautta ja hyväksyntää.<br />
Samuli Reunanen<br />
Vad varför Trollflöjten?<br />
“Trollflöjtens” dramatiska<br />
utgångspunkt: Den unga tappra<br />
prinsen har vilsnat i ett främmande<br />
rike under sin jaktfärd; antastas av<br />
en drake, svimmar, och får snart<br />
uppdraget att rädda en vacker<br />
prinsessa som tillfångatagits av en<br />
demon. Uppdragsgivaren är den<br />
bedrövade mamman, som under<br />
dramats gång får skurkens roll.<br />
Inledningens fördömda demon<br />
visar sig vara en vis och hållfast<br />
regent, som ansvarar för att<br />
mörkrets makter inte tar välde över<br />
livets ljus.<br />
När jag i höstskymningen<br />
började göra bekantskap med<br />
“Trollflöjtens” berättelse, var jag<br />
förbryllad. Detta är ju en saga, jo<br />
jo, men denna av naïva karaktärer,<br />
ostyrig dramaturgi och uppnosig<br />
mystik kokta soppa kändes på<br />
något vis tunn. Vad i detta recept<br />
- bortsett från musiken - kunde<br />
vara den hemliga ingrediensen,<br />
som garanterar att även den vuxna<br />
publiken får stark näring för sin själ.<br />
Jag var medveten om Goethes<br />
utsagan om Trollflöjten, att det krävs<br />
ringa kunskaper för att finna den<br />
dålig, men åtskillig bildning för att<br />
inse att den är bra. Jag kunde ändå<br />
inte ens under hotet att framstå som<br />
en tölp, hänföras av Sarastros hovs<br />
schauvinistiska filosofi, som Goethe<br />
ofta anses syfta på. Jag behövde<br />
något mer berörande som min<br />
utgångspunkt, något som griper en.<br />
Till min tur fick jag tag på den tyska<br />
sociologen Norbert Elias’ bok om<br />
Mozart, som påminnde mig om<br />
hur kompositören ofta, så nära som<br />
försjönk i desperation, under slutet<br />
av sitt liv: borgenärer knackade<br />
på dörren, eliten i Wien hade vänt<br />
ryggen, osäkerheten över makans<br />
kärlek nedstämde honom. “Mozart<br />
hade kämpat hårt för att vinna<br />
människors kärlek. Under slutet<br />
av sitt liv, fortfarande mycket ung,<br />
upplevde han dock att ingen älskade<br />
honom, inte ens han själv”, skriver<br />
Elias.<br />
Denna beskrivning av själotillståndet<br />
fungerar som min efterlängtade port<br />
till “Trollflöjtens” värld.<br />
En ung vilsen prins. Ett löfte om<br />
prinsessans kärlek. Möjligheten att<br />
genom prövningar lösa en plats i<br />
hovet och som medlem i det mystiska<br />
brödraskapet. Dramats vändpunkter<br />
började glöda, när de gick parallelt<br />
med kompositörens livssituation<br />
under “Trollflöjtens” födsel, våren<br />
1791. Julen det året såg Mozart inte.<br />
“Trollflöjten” är ett drömspel för<br />
Mozart, som upplevde sig utslagen<br />
och övergiven. Den är en kvällssaga<br />
laddad med uppriktig nöd och<br />
barnalik glädje – kompositörens sista<br />
vädjan för människors kärlek och<br />
acceptans.<br />
Samuli Reunanen<br />
Samuli Reunanen<br />
Samuli Reunanen on aloittanut<br />
teatteriohjaajan uransa Rovaniemellä Lapin<br />
ylioppilasteatterissa 90-luvun puolivälissä.<br />
Teatterikorkeakoulun jälkeen hän on ohjannut<br />
muun muassa Kemissä (Smedsin ”Jääkuvia”<br />
2000), Kajaanissa (Kiven ”Nummisuutarit”<br />
2002), Helsingissä (Shakespearen<br />
”Hamlet” Teatteri Jurkkaan 2004 ja Lahden<br />
”Loppukilpailu” KOM-teatteriin 2007),<br />
Oulussa (”Kalevala” 2005), Lahdessa<br />
(Dostojevskin ”Rikos ja rangaistus” 2006),<br />
Jyväskylässä (Gogolin<br />
”Reviisori” 2009) ja Vaasassa (Keseyn ”Yksi<br />
lensi yli käenpesän” 2010). Tulevana talvena<br />
Reunasen ohjauksia voi nähdä Lahden ja<br />
Oulun kaupunginteattereissa sekä Helsingissä<br />
Teatteri Jurkassa, jonne valmistuu Aleksis<br />
Kiven päiväksi dramatisointi Hannu Mäkelän<br />
romaanista ”Kivi”.<br />
Samuli Reunanen inledde sin karriär som<br />
teaterregissör vid Lapplands studentteater<br />
i Rovaniemi under mitten av 90-talet. Efter<br />
studierna vid Teaterhögskolan har han<br />
regisserat bl.a. i Kemi (Smeds: ”Jääkuvia”),<br />
Kajania, (Kivi: ”Nummisuutarit” 2002),<br />
Helsingfors (Shakespeare: ”Hamlet”)<br />
vid Teatteri Jurkka, 2004 och Lahti:<br />
”Loppukilpailu” vid KOM-teatteri (2007),<br />
Uleåborg (”Kalevala” 2005), Lahti (Dostojevski<br />
”Brott och Straff” 2006), Jyväskylä (Gogol:<br />
”Revisorn” 2009) och Vasa (Kesey: ”Gökboet”<br />
2010). Kommande vinter kan Reunanens<br />
regier ses på teatrarna i bl.a. Uleåborg, Lahti,<br />
och Teatteri Jurkka i helsingfors var Hannu<br />
Mäkeläs roman ”Kivi” får premiär till Aleksis<br />
~ 1 ~ ~ 1 ~<br />
Kivi-dagen.
~ 19 ~
Keski-Pohjanmaan<br />
’huskompositör’, men även många andra finländska<br />
Kamariorkesteri Jakobstads Sinfonietta är resultatet av en långtgående<br />
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri (KPKO) on<br />
toiminut ammattiorkesterina vuodesta 1989.<br />
Juha Kankaan v. 1972 perustaman orkesterin<br />
yhtenäinen sointi ja dynaaminen iskukyky ovat<br />
pitkäaikaisen yhteistyön tulosta, ja ohjelmisto kattaa<br />
kaikki musiikin historian aikakaudet barokista<br />
nykyaikaan. Erityisesti aikamme suomalaisen<br />
musiikin lähettiläänä KPKO on tehnyt suuren työn.<br />
Orkesterin nimikkosäveltäjänä toimi pitkään Pehr<br />
Henrik Nordgren (1944-2008), mutta myös monet<br />
muut suomalaiset säveltäjät ovat kirjoittaneet ja<br />
omistaneet teoksiaan orkesterille. Niin ikään yhteydet<br />
pohjoismaisiin ja Baltian maiden nykysäveltäjiin ovat<br />
olleet tiiviitä. Kantaesityksiä – suuri osa orkesterin<br />
omia tilauksia – on kertynyt toista sataa. KPKO<br />
esiintyy jatkuvasti kansainvälisten huippusolistien<br />
kanssa ja on tehnyt konsertoinnin ohessa yli<br />
viisikymmentä levytystä.<br />
Kamariorkesteri esiintyy koti- ja ulkomaisilla<br />
musiikkijuhlilla ja se on tehnyt ulkomaankiertueita ja<br />
-vierailuja Euroopan maiden lisäksi myös Japaniin ja<br />
New Yorkiin. Tänä keväänä orkesteri on konsertoinut<br />
Saksassa ja Wienin Musikvereinissa.<br />
Vuonna 1993 KPKO:lle myönnettiin Pohjoismaiden<br />
Neuvoston musiikkipalkinto, v. 1995 orkesteri ja<br />
kapellimestari Juha Kangas vastaanottivat Teoston<br />
Luomus-palkinnon ja 1998 Suomen Säveltäjät ry:<br />
n Madetoja-palkinnon sekä Yleisradion Vuoden levy<br />
1998 -palkinnon. Vuonna 1999 Kamariorkesteri<br />
sai Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien Jannepalkinnon<br />
ja tammikuussa 2004 orkesterin ja Tampere<br />
Filharmonian yhteinen Vasks-levy kansainvälisen<br />
Cannes Classical Vuoden levy -palkinnon.<br />
Kamariorkesterin kapellimestareina toimivat Juha<br />
Kangas (kunniakapellimestari), Sakari Oramo, Tuomas<br />
Hannikainen ja Johannes Gustavsson. Orkesterin<br />
taiteelliseksi koordinaattoriksi on vuoden 2009 alusta<br />
nimitetty Lauri Pulakka, joka toimii lisäksi orkesterin<br />
1. soolosellistinä.<br />
Mellersta Österbottens<br />
Kammarorkester<br />
Mellersta Österbottens Kammarorkester, MÖK,<br />
grundad av Juha Kangas år 1972, har fungerat som<br />
professionell kammarorkester sedan 1989, och dess<br />
homogena klang och dynamiska slagkraft är resultat<br />
av ett långvarigt samarbete.<br />
Orkesterns repertoar spänner över samtliga musikhistoriska<br />
epoker från barock till nutid. För inte<br />
minst vår tids finländska musik är orkestern en<br />
utmärkt ambassadör. Pehr Henrik Nordgren (1944-<br />
2008) fungerade länge som kammarorkesterns<br />
tonsättare har komponerat för orkestern och även<br />
tillägnat den sina verk. Likaså upprätthålls mycket<br />
nära kontakter med både baltiska och nordiska<br />
tonsättare. MÖK har över etthundra uruppföranden,<br />
varav de flesta egna beställningsverk. Många<br />
internationellt kända solister framträder med<br />
orkestern och vid sidan om konserterandet har den<br />
gjort över femtio skivinspelningar.<br />
Kammarorkestern gästar inhemska och internationella<br />
musikfestivaler och har turnerat och uppträtt<br />
utomlands förutom i Europa även i Japan och New<br />
York. I vår har orkestern konserterat i Tyskland och i<br />
Musikverein i Wien.<br />
MÖK tilldelades Nordiska Rådets musikpris år 1993. År<br />
1995 erhöll Kammarorkestern och kapellmästare Juha<br />
Kangas Teosto-priset, 1998 Finlands Tonsättare r.f.:s<br />
Madetoja-pris och belönades med Årets skiva 1998 av<br />
Rundradion samt erhöll Finlands ljud- och bildupptagningsproducenter<br />
ÄKT:s Jannepris år 1999. I januari<br />
2004 erhöll Kammarorkestern och Tammerfors<br />
Filharmonis gemensamma Vasks-skiva det<br />
internationella Cannes Classical -priset som Årets skiva.<br />
Som orkesterns dirigenter fungerar Juha Kangas<br />
(hederskapellmästare), Sakari Oramo, Tuomas<br />
Hannikainen och Johannes Gustavsson. Fr.o.m.<br />
år 2009 är Lauri Pulakka, kammarorkesterns 1.<br />
solocellist, utnämnd till orkesterns konstnärliga<br />
koordinator.<br />
I Viulu / Violin ....................................... Reijo Tunkkari<br />
(I konserttimestari / konsertmästare)<br />
Elar Kuiv<br />
Matti Vanhamäki<br />
Kati Niemelä<br />
Andrei Sytchak<br />
II Viulu / Violin ...................................Teija Pääkkönen<br />
Annica Brännkärr<br />
Maria Pulakka<br />
Anni Jämsä<br />
Hanna Parviainen<br />
Alttoviulu / Altviolin ................................ Timo Kangas<br />
Ari Hanhikoski<br />
Inkeri Halmio-Hanhikoski<br />
Anna-Leena Kangas<br />
Sello / Cello .............................................Lauri Pulakka<br />
Niiles Outakoski<br />
Esa Laasanen<br />
Kontrabasso / Kontrabas .................... Julius Pyrhönen,<br />
Martti Pyrhönen<br />
Fagotti / Fagott ............................................. Visa Jämsä<br />
Jakobstads Sinfonietta Pietarsaaren Sinfonietta<br />
vision att till utbildningen i klassisk musik vid<br />
Musikhuset i Jakobstad kunna knyta en professionell<br />
orkester med ordinarie besättning bestående av en<br />
professionell stråkkvartett och blåskvintett.<br />
Efter år av hårt arbete har visionen förverkligats och<br />
från och med augusti 2009 är Jakobstads Sinfonietta<br />
Yrkeshögskolan Novias Utbildningsorkester och<br />
leds av Anna-Maria Helsing, som sedan 2002 haft<br />
uppdraget som konstnärlig ledare och kapellmästare<br />
för Jakobstads Orkester.<br />
Sinfoniettans konsertmästare är Kreeta-Maria Kentala,<br />
lektor i barockviolin vid Yrkeshögskolan Novia.<br />
Sinfoniettans övriga åtta stämledare är alla mångsidiga<br />
solister och kammarmusiker som aktivt konserterar<br />
runtom i Finland och övriga Norden.<br />
Jakobstads Sinfonietta • Pietarsaaren Sinfonietta<br />
Kuva / Bild Christian Gull<br />
~ 0 ~ ~ 1 ~<br />
Pietarsaaren Sinfonietta on lopputulos<br />
pitkän tähtäimen visiosta kytkeä Pietarsaaren<br />
Musiikkitalon klassisen musiikin koulutukseen<br />
ammattimainen orkesteri, jonka vakiomiehityksenä<br />
on ammattilaispohjalla toimiva jousikvartetti ja<br />
puhallinkvintetti.<br />
Monen vuoden työn tuloksena visio toteutui ja<br />
elokuusta 2009 lähtien Pietarsaaren Sinfonietta on<br />
ammattikorkeakoulu Novian koulutusorkesteri.<br />
Orkesteria johtaa Anna-Maria Helsing, joka vuodesta<br />
2002 lähtien on toiminut Pietarsaaren Orkesterin<br />
taiteellisena johtajana ja kapellimestarina.<br />
Sinfonietan konserttimestarina toimii Kreeta-Maria<br />
Kentala, barokkiviulun lehtori ammattikorkeakoulu<br />
Noviassa. Sinfonietan muut kahdeksan<br />
äänenjohtajaa ovat kaikki monipuolisia solisteja ja<br />
kamarimuusikoita, jotka konsertoivat aktiivisesti<br />
ympäri Suomea ja muissa Pohjoismaissa.<br />
I Viulu / Violin .........................Kreeta-Maria Kentala, II<br />
konserttimestari<br />
II Viulu / Violin .........................................Saana Uksila<br />
Alttoviulu / Altviolin .........................Jouko Mansnerus<br />
Sello / Cello .......................Janne Virkkala, soolosellisti<br />
Huilu / Flöjt .................................. Johanna Kärkkäinen<br />
Oboe .....................................................Soineli Suomela<br />
Klarinetti / Klarinett ........ Noora-Kaisa Salo-Peltokoski<br />
Fagotti / Fagott ............................................ Timo Jäntti<br />
Keski-Pohjanmaan<br />
Kamariorkesteri<br />
Mellersta<br />
Österbottens<br />
Kammarorkester
Vierailevat soittajat • Gästande musiker<br />
Huilu • Flöjt<br />
Johannes Päkkilä<br />
Oboe<br />
Marja Seppä<br />
Klarinetti • Klarinett<br />
Taavi Oramo<br />
Taikahuilu-oopperakuoro • Trollflöjten-operakör<br />
Taikahuilussa esiintyvä <strong>Kokkola</strong><br />
<strong>Opera</strong> –kuoro on osin ollut<br />
mukana jo monissa <strong>Kokkola</strong>n<br />
Oopperayhdistyksen produktioissa<br />
kuten Figaron häät, Hästarna<br />
Kommer, Lepakko ja Carmen.<br />
Kuoron sointia ja iskukykyä<br />
on kiitelty arvioissa jatkuvasti.<br />
Länsirannikon laulukulttuuri tulee<br />
hyvin esiin kuorossamme, joka<br />
koostuu ammattiopiskelijoista,<br />
taitavista musiikinharrastajista sekä<br />
Oopperakesän Nuori Taitelijiaohjelmaan<br />
valituista laulajista.<br />
Lapsikuorossa on mukana laulajia<br />
Mäntykankaan musiikkiluokilta<br />
sekä aikaisemmilta vuosilta tuttuja<br />
konkareita. Oopperakuoroa<br />
valmentaa Mari Sillanpää, jota<br />
kuullaan tänä vuonna myös Toisen<br />
Naisen roolissa.<br />
Karleby <strong>Opera</strong>s kör har förutom i<br />
Trollflöjten medverkat i många av<br />
<strong>Opera</strong>föreningens produktioner,<br />
Bl.a. Figaros Bröllop, Hästarna<br />
Kommer, Läderlappen och<br />
Carmen. Körens klang och slagkraft<br />
har konstant blivit prisad och<br />
uppmärksammad i rescensioner.<br />
Västkustens sångarkultur kommer<br />
väl fram i vår kör som består<br />
av yrkesstuderande, begåvade<br />
Käyrätorvi • Valthorn<br />
Miriam Brown<br />
Henriikka Teerikangas<br />
Trumpetti • Trumpet<br />
Jaakko Gummerus<br />
Oscar Sundqvist<br />
musikutövare samt sångare valda<br />
till <strong>Opera</strong>sommarens Ung Konstnär<br />
-program. Barnkören består av<br />
sångare från Tallåsens musikklass<br />
samt bekanta sångare från tidigare<br />
år. <strong>Opera</strong>kören leds av Mari Sillanpää,<br />
som i år hörs som den Andra<br />
Damen.<br />
Sopraanot / Sopraner<br />
Katariina Hietamäki<br />
Heli Huuki<br />
Johanna Isokoski<br />
Tuuli Kilpelä<br />
Gun Kurikkala<br />
Johanna Lehesvuori<br />
Iris Seesjärvi<br />
Ann-Christine Storrank<br />
Marjut Torppa<br />
Altot / Altar<br />
Kristiina Ihalainen<br />
Isa Lindgren-Backman<br />
Laura Mäkitalo<br />
Annika Strömberg<br />
Karin Ukskoski<br />
Tenorit / Tenorer<br />
Frank Berger<br />
Jouni Nikula<br />
Mikko Nuopponen<br />
Bill Ravall<br />
Risto Soini<br />
Pasuuna • Trombon<br />
Lauri Kilpinen<br />
Marianne Kanerva<br />
Sakari Kekola<br />
Lyömäsoittimet • Slagverk<br />
Walter Witick<br />
Santtu-Matias Rouvali<br />
Bassot / Baser<br />
Peter Achrén<br />
Joonas Asikainen<br />
Johannes Ahlvik<br />
Robert McLoud<br />
Olli Peltoniemi<br />
Lapset / Barn<br />
Miia-Riina Aho<br />
Anni Alamikkotervo*<br />
Sara Heusala<br />
Emma Hietamäki*<br />
Jukka Hulkko*<br />
Fanny Koivisto<br />
Saija Kurikkala<br />
Della McLoud<br />
Elli McLoud<br />
Hanna Mäki-Ullakko<br />
Matilda Nyman<br />
Salli-Sylvia Nyström<br />
Aino Pajala*<br />
Eeva Pajala*<br />
Arttu Pohjola<br />
Amalia Porko<br />
Olivia Prittinen<br />
Julius Pulli<br />
Inkeri Rinne<br />
Jenny Skog*<br />
(* myös eläinhahmossa / djurgestalt)<br />
Wolfgang Amadeus Mozart<br />
– syntynyt 27.1.1756 Salzburgissa<br />
– isä hovimuusikko Leopold Mozart<br />
– klassismin ajan ja eurooppalaisen<br />
taidemusiikin suurimpia säveltäjiä<br />
– kirjoitti ensimmäiset sävellyksensä<br />
jo nelivuotiaana<br />
– ensimmäinen sinfonia<br />
kahdeksanvuotiaana 1764 ja<br />
ensimmäinen ooppera 12-vuotiaana<br />
1768<br />
– pystyi muistamaan kokonaisia<br />
sävellyksiä kertakuulemalta<br />
– avioitui Constanze Weberin kanssa<br />
1782<br />
– säveltäjä Joseph Haydnin ystävä<br />
– kuudesta lapsesta kaksi selvisi<br />
aikuisikään – Karl Thomas ja Franz<br />
Xaver Wolfgang, josta tuli myös<br />
säveltäjä<br />
– kuoli 5.12.1791 Wienissä<br />
– sävelsi elämänsä aikana 68<br />
sinfoniaa, 23 pianokonserttoa,<br />
5 viulukonserttoa, 4<br />
käyrätorvikonserttoa, 5<br />
muuta puhallinkonserttoa, 36<br />
viulusonaattia, 23 jousikvartettoa, 6<br />
jousikvintettoa, klarinettikvinteton,<br />
17 messua, sielumessun, 23 oopperaa<br />
tai oratoriota ja lukuisan määrän<br />
lauluja ja konserttiaarioita<br />
– tunnetuimpia teoksia mm. Pieni<br />
Yösoitto (Eine kleine Nachtmusik),<br />
Requiem, Turkkilainen marssi, Te<br />
Deum, Pariisin-sinfonia<br />
– tunnetuimpia oopperoita mm.<br />
Ryöstö Seraljista, Figaron häät, Don<br />
Giovanni ja Taikahuilu<br />
– född 27.1.1756 i Salzburg<br />
– far, hovmusiker Leopold Mozart<br />
– en av de största kompoistörerna<br />
av europeisk konstmusik under<br />
klassicismen<br />
– komponerade sina första verk som<br />
fyraåring<br />
– kunde minnas hela verk efter att ha<br />
hört dem en gång<br />
– gifte sig med Constanze Weber<br />
1782<br />
– vän till kompositör Joseph Haydn<br />
-av sex barn klarade sig två till vuxen<br />
ålder - Karl Thomas och Franz<br />
Xaver Wolfgang, som också blev<br />
kompositör<br />
– dog 5.12.1791 i Wien<br />
– komponerade under sin livstid<br />
68 symfonier, 23 pianokonserter, 5<br />
violinkonserter, 4 fagottkonserter, 5<br />
andra blåskonserter, 36 violinsonater,<br />
23 stränkvartetter, 6 strängkvintetter,<br />
en klarinettkvintett, 17 mässor,<br />
själsmässan, 23 operor eller oratorier<br />
och ett antal sånger och konsertarior.<br />
– mest kända verk Eine kleine<br />
Nachtmusik, Requiem, Turkisk<br />
marsch, Te Deum, Paris-symfonin<br />
– mest kända operor bl.a.<br />
Enleveringen ur Seraljen, Figaros<br />
bröllop, Don Giovanni och<br />
Trollflöjten<br />
~ ~
Peter Achrén Lauri Ahtola Aki Alamikkotervo<br />
Peter Achrén on laulaja ja viulisti. Viulistina<br />
hän on työskennellyt eri sinfoniaorkestereissa<br />
ja kamarimusiikkifestivaaleilla. Achrénin<br />
laulunopettajina ovat toimineet Peteri<br />
Lindroos, Erkki Rajamäki, Irina Gavrilovici<br />
ja Jaakko Ryhänen. Oopperasolistina hän<br />
on esiintynyt Suomen Kansallisoopperan<br />
produktioissa Andrea Chenier ja Kung Karls<br />
Jakt, Borgå Teaterföreningenin produktiossa<br />
Madama Butterfly ja Svenska Teaternin<br />
musiikkinäytelmässä Fjäriln Vingad. Peter<br />
Achrén on myös esiintynyt solistina Bachin,<br />
Händelin, Mozartin, Rossinin ja Puccinin<br />
oratorioissa.<br />
Peter Achrén är sångare och violinist. Han<br />
har spelat i flere symfoniorkestrar samt<br />
på kammarmusikfestivaler. Sång har Peter<br />
Achrén studerat för bl.a Peter Lindroos,<br />
Erkki Rajamäki, Irina Gavrilovici och<br />
Jaakko Ryhänen. Han har medverkat i<br />
Finlands Nationaloperas uppsättningar av<br />
Andrea Chenier och Kung Karls Jakt, Borgå<br />
Teaterförenings uppsättning av Madame<br />
Butterfly och i Svenska Teaterns produktion<br />
Fjäriln Vingad. Han har även uppträtt som<br />
solist i oratorier av Bach, Händel, Mozart och<br />
Puccini.<br />
Lauri aloitti muskarissa Espoon<br />
musiikkiopisto EMO:ssa 3-vuotiaana<br />
Ulla Piispasen opetuksessa. Alakoulun<br />
musiikkiluokalle Lauri pyrki ja pääsi 9vuotiaana<br />
(Jousenkaaren koulu, Tapiola).<br />
Pasi Hyökin johtamaan Tapiolan Kuoroon<br />
hänet hyväksyttiin 10-vuotiaana. Tulevana<br />
syksynä Lauri aloittaa opinnot Tapiolan<br />
koulun yläkoulussa musiikkiluokalla. Hän<br />
on kiinnostunut laulamisen lisäksi mm.<br />
urheilusta, eläimistä, eri kulttuureista ja jopa<br />
talouspolitiikasta. Lauri on myös palkittu tänä<br />
keväänä Hymypoikapatsaalla.<br />
Lauri började i musiklekskola i Esbo<br />
musikinstitut som 3-åring, med Ulla Piispanen<br />
som lärare. Under lågstadiet sökte Lauri till<br />
musikklassen och började där som 9-åring.<br />
Som 10-åring antogs han till Tapiola kör,<br />
under ledning av Pasi Hyökki. Kommande<br />
höst börjar Lauri studierna vid Tapiolan<br />
koulun yläkoulu på musikklassen. Förutom<br />
sång är han intresserad av bl.a. sport, djur,<br />
olika kulturer och även finanspolitik, Lauri har<br />
i vår beviljats hymypoika statyn.<br />
Aki Alamikkotervo valmistui 1993 Oulun<br />
konservatoriosta laulunopettajaksi ja opiskeli<br />
tämän jälkeen myös Kansallisoopperan<br />
oopperastudiossa sekä Italiassa. Alamikkotervo<br />
on kuulunut Suomen Kansallisoopperan<br />
solistikuntaan vuodesta 1999 lähtien<br />
ja sinä aikana hän on laulanut useita<br />
rooleja merkittävissä oopperoissa. Hän on<br />
vieraillut mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla,<br />
suomalaisissa alueoopperoissa, Tukholman<br />
Kuninkaallisessa oopperassa, Moskovan<br />
Novaja-oopperassa ja Wienissä. Hän oli<br />
mukana myös Kansallisoopperan vierailulla<br />
Pietarin Mariinski-teatterissa keväällä 2005<br />
(Rautavaara: Rasputin). Alamikkotervo<br />
valittiin Vuoden Oopperasolistiksi 1997 ja hän<br />
on tehnyt myös useita levytyksiä.<br />
Aki Alamikkotervo utbildades 1993 vid<br />
Uleåborg konservatorium till sånglärare<br />
och studerade efteråt vid Nationaloperans<br />
operastudio samt i Italien. Alamikkotervo<br />
har hört till Nationaloperans solistkår<br />
sedan 1999 och har sjungit många roller<br />
i betydande operor. Han har gästat bl.a.<br />
Nyslotts <strong>Opera</strong>festival, finska regionoperor,<br />
Stockholms Kungliga <strong>Opera</strong>, Novaja-operan<br />
i Moskva samt i Wien. Han var också med<br />
under Nationaloperans gästföreställning vid<br />
Mariisnki-teatern våren 2005 (Rautavaara:<br />
Rasputin) Alamikkotervo valdes till årets<br />
operasolist 1997 och har också gjort många<br />
studioinbandningar.<br />
Anna Haaraoja<br />
Pappi, Haarniskoitu • Präst, Vakt . poika • Tredje pojken Tamino . poika • Tredje pojken<br />
~ ~ ~ ~<br />
Anna Haaraoja on ollut peruskoulussa<br />
musiikkiluokalla ja lukiossa hän osallistui<br />
yhä säännöllisesti musiikilliseen toimintaan.<br />
Hän on soittanut viulua noin seitsemän vuotta<br />
ja on myös itseoppinut pianon-, kitaran- ja<br />
bassonsoittaja. Lisäksi Anna on opiskellut<br />
vuoden klassista ja kevyttä laulua. Hän on<br />
säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut kappaleita<br />
koulunsa musikaaleihin.<br />
Anna Haaroja har gått på grundskolans<br />
musikklass och i gymnasiet deltog hon aktivt<br />
i musikalisk verksamhet. Hon har spelat fiol i<br />
ca sju år och är självlärd pianist, gitarrist och<br />
basist. Dessutom har Anna studerat sång i ett<br />
år både inom klassisk och lätt musik. Hon<br />
har skrivit texter samt arrangerat låtar för sin<br />
skolas musikaler.
Annami Hylkilä<br />
Annami Hylkilä aloitti syksyllä 2009 opinnot<br />
Sibelius-akatemian laulumusiikin osastolla<br />
pääaineenaan oopperalaulu. Hylkilän esittämiä<br />
rooleja ovat olleet muun muassa Adele (Die<br />
Fledermaus) ja Frasquita (Carmen) <strong>Kokkola</strong><br />
<strong>Opera</strong>n produktioissa ja Flora (The Turn of<br />
the Screw) Sibelius-akatemian produktiossa.<br />
Oopperamusiikin lisäksi Hylkilän repertoaariin<br />
kuuluu lied- ja kirkkomusiikki. Hän voitti<br />
jaetun kolmannen palkinnon kansallisissa liedkilpailuissa<br />
<strong>Kokkola</strong>ssa 2007. Tammikuussa<br />
2010 Hylkilä palkittiin erikoispalkinnolla<br />
Lappeenrannan laulukilpailuissa. Annami<br />
on valmistunut musiikkipedagogiksi (AMK)<br />
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta.<br />
Annami Hylkilä påbörjade sina studier vid<br />
Sibelius-Akademins sångmusikavdelning<br />
hösten 2009, med huvudämnet operasång.<br />
Hylkiläs roller är bl.a. Adele (Läderlappen)<br />
och Frasquita (Carmen) i Karleby <strong>Opera</strong>s<br />
produktioner och Flora (The Turn of the<br />
Screw) i Sibelius-Akademins -produktion.<br />
Förutom operamusik består Hylkiläs repertoar<br />
av lied- och kyrkomusik. Hylkilä kom på<br />
en delad tredje plats i de internationella<br />
lied-tävlingarna i Karleby år 2007. I januari<br />
2010 belönades Hylkilä med ett specialpris<br />
i Villmanstrands sångtävling. Hylkilä är<br />
utexaminerad musikpedagog (YH) från<br />
Mellersta-Österbottens Yrkeshögskola.<br />
Karita Jungar<br />
Suikki Jääskä Sofia Kallio Arttu Kataja Jasmine Kinnari<br />
Papagena . nainen • Andra damen äänisuunnittelu • ljuddesign Pamina Papageno . poika • Andra pojken<br />
Karita Jungar valmistui syksyllä 2001 Turun<br />
Ammatikorkeakoulusta. 2007 hän valmistui<br />
Frankfurt am Mainin oopperakorkeakoulusta.<br />
Jungarin oopperarooleihin kuuluvat mm.<br />
Dorabella (Cosi fan tutte), Cherubino (Figaron<br />
häät), Hannu (Hannu ja Kerttu), toinen<br />
nainen (Taikahuilu), Wellgunde (Reininkulta)<br />
ja Dido (Dido&Aeneas). Kesällä 2008 hän<br />
lauloi pääosan Rossinin oopperassa Tuhkimo<br />
Sondershausenin oopperafestivaaleilla<br />
Saksassa. Jungar pitää usein Liedkonsertteja<br />
Suomessa ja Saksassa ja esiintyy solistina<br />
oratorioissa. 1999 Jungar voitti ensimmäisen<br />
palkinnon Pentti Koskimies liedkilpailun<br />
B-sarjassa <strong>Kokkola</strong>ssa ja 2006 hän sai Caj<br />
Ehrstedtin palkinnon Tammisaaressa.<br />
Karita Jungar utexaminerades hösten 2001 vid<br />
Åbo yrkeshögskola. 2007 tog hon sin examen<br />
vid operahögskolan vid Frankfurt am Main.<br />
Till Jungars operaroller hör bl.a Dorabella<br />
(Cosi fan tutte), Cherubino (Figaros bröllop),<br />
Hannu (Hannu ja Kerttu), Andra Kvinnan<br />
(Trollflöjten), Wellgunde (Reininkulta) och<br />
Dido (Dido&Aeneas). Sommaren 2008 sjöng<br />
hon huvudrollen i Rossinis opera Askungen<br />
vid <strong>Opera</strong>festivalen i Sondhausen i Tyskland.<br />
Jungar håller ofta liedkonserter i Finland och<br />
Tyskland och uppträder som oratoriesolist.<br />
1999 vann Jungar första pris i Pentti<br />
Koskimies liedtävling i B-serien i Karleby och<br />
2006 mottog hon Caj Ehrstedt-priset i Ekenäs.<br />
Suikki Jääskä on äänittäjä, luennoitsija ja<br />
muusikko. Hän on toiminut 35 vuotta studion<br />
pitäjänä ja opettanut 20 vuotta Sibelius-<br />
Akatemiassa musiikkiteknologiaa. Suikki<br />
on keikkaillut myös Angolassa, Senegalissa,<br />
Botswanassa, Namibiassa, Etelä-Afrikassa,<br />
Kuubassa, Unkarissa ja Saksassa.<br />
Suikki jääskä är ljudtekniker, föreläsare och<br />
musiker. Han har drivit studio i 35 år och<br />
undervisat musikteknologi i 20 år vid Sibelius-<br />
Akademin. Suikki har även jobbat i Angola,<br />
Senegal, Botswana, Namibien, Sydafrika, Cuba,<br />
Ungern och Tyskland.<br />
Lyyrinen sopraano Sofia Kallio on opiskellut<br />
laulua Turun ammattikorkeakoulussa ja<br />
Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa. 2004-<br />
2005 Kallio oli kiinnitettynä Strasbourgin<br />
Oopperan oopperastudioon. 2005-2008<br />
hän lauloi solistina Pforzheimin oopperassa<br />
Saksassa ja vuodesta 2008 hän on kuulunut<br />
Coburgin oopperan solistikuntaan. Kallio<br />
on tehnyt useita keskeisiä sopraanorooleja<br />
mm. Gilda, Susanna, Tatjana. Savonlinnan<br />
oopperajuhlilla hän on esiintynyt 2005, 2006<br />
ja 2008. Karlsruhen Wagner-seura myönsi<br />
Kalliolle Bayreuth-Wagner stipendin 2006.<br />
Vuonna 2007 hän saavutti kolmannen sijan<br />
Passaun kansainvälisessä laulukilpailussa<br />
Saksassa ja kolmannen sijan Sibeliuslaulukilpailussa<br />
Suomessa.<br />
Lyriska sopranen Sofia Kallio har studerat<br />
sång vid Åbo Yrkeshögskola och vid Karlsruhe<br />
Musikhögskola. Säsongen 2004-2005 Var<br />
Kallio engagerad vid Strasbourgs operas<br />
operastudio och 2005-2008 som solist vid<br />
Pforzheim opera. Sedan 2008 har Kallio hört<br />
till solistkåren vid Coburg opera. Sofia Kallio<br />
har sjungit många centrala sopranroller.<br />
Bl.a. Gilda, Susanna och Tatjana. Kallio<br />
har även uppträtt vid operafestivalen i<br />
Nyslott, åren 2005, 2006 och 2008. Wagnerföreningen<br />
i Karlsruhe beviljade Sofia Kallio<br />
Bayreuth-Wagner-stipendiet år 2006. År 2007<br />
placerade sig Kallio på tredje plats i Passaus<br />
internationella sångtävling i Tyskland, likaså<br />
i den internationella Sibelius-sångtävlingen i<br />
Finland.<br />
Baritoni Arttu Kataja tuli Suomessa tutuksi<br />
voitettuaan Lappeenrannan laulukilpailujen<br />
miesten sarjan 2002. Salzburgin Mozartkilpailussa<br />
2006 hän voitti 3. palkinnon ja 1.<br />
yleisöpalkinnon. Kataja on kuulunut Berliinin<br />
Valtionoopperan solistikuntaan 2006 lähtien.<br />
Katajan tärkeimpiä oopperanäyttämöitä ovat<br />
olleet Suomen Kansallisooppera, Savonlinnan<br />
Oopperajuhlat, Düsseldorfin Deutsche Oper<br />
am Rhein sekä Toulousen Théâtre du Capitole.<br />
Katajan laaja ohjelmisto kattaa tärkeimmät<br />
kirkkomusiikkiteokset ja hän on myös<br />
ansioitunut lied- ja barokkilaulaja. Kataja<br />
on esiintynyt merkittävimpien suomalaisten<br />
orkesterien solistina ja tehnyt monia<br />
levytyksiä.<br />
Baryton Arttu Kataja blev bekant i Finland<br />
efter att han vunnit männens serie i<br />
sångtävlingen i Villmanstrand, 2002. Han<br />
vann 3:e pris och 1:a publikpriset vid<br />
Salzburgs Mozart-tävling. Kataja har hört<br />
till solistkåren vid statsoperan i Berlin sedan<br />
2006. Katajas viktigaste operascener har varit<br />
Finlands Nationalopera, Nyslotts operafest,<br />
Deutsche Oper am Rhein samt Théâtre du<br />
Capitole. Katajas omfattande repertoar täcker<br />
de viktigaste kyrkomusikverken och han är<br />
även en meriterad lied- och barocksångare.<br />
Kataja har uppträtt som solist för de mest<br />
betydelsefulla finländska orkestrarna och han<br />
har gjort många skivinspelningar.<br />
~ 8 ~ ~ 9 ~<br />
Jasmine Kinnari opiskelee neljättä vuotta<br />
yksinlaulua sekä Keski-Pohjanmaan<br />
Konservatoriossa että Estraaditaiteenkoululla.<br />
Jasmine on aikaisemmin laulanut <strong>Kokkola</strong><br />
<strong>Opera</strong>n Carmenissa ja Hästarna kommer<br />
-lastenoopperassa. Hän on myös ollut mukana<br />
monessa musikaalissa: mm. Oliver, Spökhotellet<br />
ja Nyårsrevy. Kinnari voitti Tzaah<br />
laulukilpailun 2010. Syksyllä Jasmine aloittaa<br />
Keski-Pohjanmaan Konservatoriolla klassisen<br />
musiikin muusikko-opinnot.<br />
Jasmine Kinnari studerar solosång för det<br />
fjärde året både vid Mellersta-Österbottens<br />
Konservatorium och vid karleby<br />
Estradkonstskola. Jasmine har tidigare sjungit<br />
i Carmen samt Hästarna kommer -barnoperan<br />
vid Karleby <strong>Opera</strong>. Hon har även medverkat<br />
i många musikaler: bl.a. Oliver, Spökhotellet<br />
och Nyårsrevyn. Kinnari vann Tzaah -<br />
sångtävlingen 2010. I höst inleder Jasmine sina<br />
musikerstudier i klassisk musik vid Mellersta-<br />
Österbottens Konservatorium.
Klaus Klemola<br />
tekninen johtaja • teknisk<br />
arbetsledare<br />
Klaus Klemola on työskennellyt vuodesta<br />
1996 elokuva-alalla eri tehtävissä.<br />
Elokuvajärjestäjänä hän ollut lukuisissa<br />
elokuvissa ja tv-sarjoissa mm. Silmä silmästä,<br />
Pertsa ja Kilu, Leijat Helsingin yllä, Rumble,<br />
Täysin Työkykyinen, Rotanloukku, Ystäväni<br />
Henry, Rajametsän salaisuus, Hopeanuolet,<br />
Tässä lepää Aino Koski ja Testosteriili. Hän<br />
on käsikirjoittanut yhdessä sisarensa Leea<br />
Klemolan kanssa arktisen trilogian osat Kohti<br />
kylmempää ja New Karleby ja näytellyt siinä<br />
toista päähenkilöä. Lisäksi hän on toiminut<br />
mm. tuotantopäällikkönä, kuljetusvastaavana,<br />
kuvauspäällikkönä, kuvauspaikkajärjestäjä<br />
nä, kuvauspaikkojen etsijänä, lavastajana ja<br />
rekvisitöörinä.<br />
Klaus Klemola har sedan 1996 jobbat med<br />
olika uppgifter inom filmbranchen.<br />
Han har varit inspicient för ett flertal<br />
filmprojekt, bl.a. Silmästä silmään, Perts ja<br />
Kilu, Drakarna över Helsingfors, Rumble,<br />
Täysin työkykyinen, Rotanloukku, Ystäväni<br />
Henry, Rajametsän salaisuus, Hopeanuolet,<br />
Tässä lepää Aino Koski ja Testosteriili.<br />
Han har tillsammans med sin syster Leea<br />
Klemola skrivit delarna Kohti Kylmempää<br />
och New Karleby av den arktiska trilogin,<br />
samt spelat den anda huvudrollen. Dessutom<br />
har han jobbat som produktionschef,<br />
transportansvarig, inspelningsansvarig,<br />
location manager, samt scenograf och<br />
rekvisitör.<br />
Anu Komsi on yksi kansainvälisesti<br />
kysytyimpiä suomalaislaulajia maailmalla.<br />
Hänen repertuaarinsa on erittäin laaja,<br />
renessanssista progejazziin saakka ja<br />
oopperarooleja on kertynyt viitisenkymmentä,<br />
esim. Nannetta Suomen Kansallisoopperassa,<br />
Lulu tv-taltiointina YLElle (RSO&WCKO),<br />
Micaela, Rosalinde, Zerbinetta, Unihoureen<br />
Döbeln . Erittäin arvostettu Komsi on<br />
uuden musiikin tulkinnoistaan ja säveltäjät<br />
kuten Kaija Saariaho, Esa- Pekka Salonen,<br />
Jonathan Harvey, George Benjamin, ovat<br />
omistaneet hänelle teoksiaan. Kuluneella<br />
kaudella solistitehtäviä on ollut Berliinin<br />
Filharmoniassa, Wienin Musikvereinissa,<br />
Pariisin Chatelet’ssa, kapellimestareiden kanssa<br />
kuten Sir Roger Norrington, Juha Kangas, Esa-<br />
Pekka Salonen, Sakari Oramo, Oliver Knussen,<br />
Heinz Holliger, Franz Welser-Möst. New York<br />
City Oopperassa Anu debytoi John Zornin<br />
oopperan “Machine de L´etre” pääosassa<br />
maaliskuussa <strong>2011</strong> saaden loistavat arvostelut<br />
Amerikan päälehdissä. <strong>Kokkola</strong>n Oopperan<br />
taiteellisena johtajana Anu jatkaa tulevien<br />
produktioiden suunnittelua.<br />
Anu Komsi<br />
Anu Komsi är en av de internationellt<br />
mest efterfrågade finska sångarna ute på<br />
världen. Hennes repertoar är omfattande,<br />
från renässans till progressiv jazz och<br />
ett 50-tal operaroller, bl.a. Nannetta på<br />
Nationaloperan, Lulu, i tv-inbandning för<br />
YLE (RSO&WCKO), Michaela, Rosalinde,<br />
Zarbinetta, Döbeln som drömvarelse. Komsi är<br />
speciellt uppmärksammad i sin tolkning av ny<br />
musik och kompositörer som Kaija Saariaho,<br />
Esa-Pekka Salonen, Jonathan Harvey, George<br />
Benjamin har tillägnat henne sina verk. Denna<br />
säsong har hon haft solistengagemang med<br />
Berlin Filharmoniker, Wiens Musikverein,<br />
Paris’ Chatelet, med kapellmästare som Sir<br />
Roger Norrington, Juha Kangas, Esa-Pekka<br />
Salonen, Sakari Oramo, Oliver Knussen, Heinz<br />
Holliger, Franz Welser-Möst. I mars <strong>2011</strong><br />
debyterade Anu i huvudrollen i John Zorns<br />
opera ”Machine de L´etre” vid new York City<br />
<strong>Opera</strong> och fick utmärkta rescensioner i de<br />
största tidnignarna i Amerika. Anu fortsätter<br />
att planera kommande produktioner som<br />
konstnärlig ledare för Karleby <strong>Opera</strong>.<br />
Piia Komsi Krista Kujala<br />
Sopraano Piia Komsi on kysytty barokkiklassisen<br />
ja uuden musiikin tulkki Suomessa<br />
ja ulkomailla. Hän on tehnyt vaativia<br />
rooleja monissa arvostetuissa oopperoissa,<br />
mm. Münchenissa, Napolissa, Roomassa,<br />
Buenos Airesissa, Chicagossa ja Tel Avivissa.<br />
Kotimaassa Piia on vieraillut mm. Suomen<br />
Kansallisoopperassa ja Porin oopperassa.<br />
Hän on laulanut suomalaisten orkestereiden<br />
lisäksi mm. Los Angelesin Filharmonikkojen<br />
ja BBC Lontoo-Sinfoniaorkesterin solistina.<br />
Komsin äänelle on sävelletty useita teoksia<br />
niin koti- kuin ulkomaillakin. Hän on esittänyt<br />
ja levyttänyt mm. Unsuk Chinin, Esa-Pekka<br />
Salosen ja Kaija Saariahon musiikkia.<br />
Sopran Piia Komsi är en efterfrågad tolkare<br />
av barock-klassisk och ny musik i Finland<br />
och utrikes. Hon har sjungit krävande roller<br />
i bl.a. München, Neapel, Rom, Buenos Aires,<br />
Chicago samt Tel Aviv. I hemlandet har Piia<br />
Komsi besökt bl.a. Finlands Nationalopera<br />
och operan i Björneborg. Förutom inhemska<br />
orkestrar, har hon varit solist för bl.a. Los<br />
Angeles filharmoniker och BBC London-<br />
Symfoniorkester. Flera verk har komponerats<br />
för Komsis röst såväl i hemlandet som utrikes.<br />
Hon har framfört och spelat in musik av bl.a.<br />
Unsuk Chin, Esa-Pekka Salonen och Kaija<br />
Saariaho.<br />
Krista Kujala, lyyrinen koloratuurisopraano,<br />
on valmistunut musiikin maisteriksi<br />
Sibelius-Akatemiasta ja laulunopettajaksi<br />
Keski-Pohjanmaan konservatoriosta. 2004-<br />
2008 hän oli kiinnityksellä Landestheater<br />
Eisenachissa Saksassa. Saksan vuosinaan<br />
hän on tehnyt useita ooppera-, operetti- ja<br />
musikaalirooleja. Freelancerina Kujala<br />
on laulanut myös erilaisissa yksityis- ja<br />
yritystilaisuuksissa ja tehnyt useita lied- ja<br />
kirkkokonsertteja Suomessa ja Saksassa.<br />
2008 hän oli stipendiaattina Bayreuthissa<br />
Wagner-juhlilla. Nykyään hän toimii lauluuran<br />
ohella yksityisenä laulupedagogina<br />
tehden monipuolista äänen- ja kehonhuoltoa<br />
sekä yksityishenkilöiden ja mm. kuorojen<br />
tarpeisiin.<br />
Krista Kujala, lyrisk koloratursopran, har<br />
tagit sin musikmagisterexamen vid Sibelius-<br />
Akademin och är utbildad sånglärare från<br />
Mellersta Österbottens konservatorium. 2004-<br />
2008 var hon engagerad på Landestheater<br />
Eisenach, Tyskland. Under sina år i Tyskland<br />
gjorde hon flera opera-, operett- och<br />
musikalroller, Som freelancer har hon även<br />
sjungit i flera lied- och kyrkokonserter i<br />
Finland och Tyskland. 2008 var hon stipendiat<br />
vid Wagner-festen i Bayreuth. Nuförtiden<br />
verkar hon vid sidan av sitt eget sjungande<br />
som privat sångpedagog och undervisar i<br />
röst- och kroppsvård för bl.a. privatpersoner<br />
och körer.<br />
~ 0 ~ ~ 1 ~<br />
Heidi Laakso<br />
Yön Kuningatar • Nattens Drottning Pamina Yön Kuningatar • Nattens Drottning Papagena<br />
Sopraano Heidi Laakso opiskeli<br />
Helsingin Metropoliassa Solistisissa<br />
Erikoistumisopinnoissa, suorittaen tänä<br />
keväänä laulun A-tutkinnon erinomaisin<br />
arvosanoin. Laulunopettajaksi hän valmistui<br />
2006 Turun AMK:sta, esiintyen opiskeluaikana<br />
useassa musikaali- ja oopperaproduktiossa.<br />
2008-2009 hän opiskeli Tukholman<br />
Oopperastudiossa, jossa hän teki mm. roolit:<br />
Amor (Paris ja Helena), Pamina (Taikahuilu)<br />
ja Charlotte (Diktaattori). Viime vuonna hän<br />
esiintyi Etelä-Karjalan Orkesteriyhdistyksen<br />
produktiossa Teatterinjohtaja (Mozart).<br />
Tammikuusta <strong>2011</strong> alkaen hänet on voinut<br />
nähdä sopraanona Turun Linnateatterissa<br />
kulttuuri-pääkaupunkivuoden produktiossa<br />
”Mieletön Oopperan Historia”.<br />
Sopran Heidi Laakso studerade solistiska<br />
specialiseringsstudier vid Metropolia i<br />
Helsingfors och fick i våras utmärkta vitsord<br />
i A-kursen i sång Hon examinerades som<br />
sånglärare vid Åbo YH 2006 och uppträdde<br />
i flera musikal- och operaproduktioner<br />
under studietiden. 2008-2009 studerade<br />
hon vid Stockholms <strong>Opera</strong>studio var hon<br />
gjorde bl.a. följande roller: Amor (Paris och<br />
Helena), Pamina (Trollflöjten) och Charlotte<br />
(Diktatorn). Förra året uppträdde hon i<br />
Södra Karelens <strong>Opera</strong>förenings produktion<br />
Teaterdirektören (Mozart) och från och med<br />
januari <strong>2011</strong> har man kunnat se henne som<br />
sopran i kulturhuvudstads-produktonen<br />
”Mieletön Oopperan Historia” vid Turun<br />
Linnateatteri.
Tuomas Lampinen Tuiki Latvala<br />
Jenni Lehtinen<br />
Sören Lillkung Robert McLoud Ami Missi-Sandelin<br />
pukusuunnittelu • dräkt design 1. poika • Första pojken akrobaatti • akrobat Papageno Pappi • Präst maskeeraaja • maskör<br />
Tuomas Lampinen on toiminut vuodesta<br />
1999 lähtien muodin, teatterin ja oopperan<br />
saralla. Hän on puvustanut produktioita<br />
mm. Rakastajat-teatteriin Poriin, Aurinkoteatteriin<br />
ja Takomoon Helsinkiin, <strong>Kokkola</strong>n<br />
Oopperakesään ja Turun kaupunginteatteriin,<br />
jossa on ollut kiinnityksellä vuodesta 2006.<br />
Lampinen on työskennellyt myös näytelmissä<br />
Kohti kylmempää ja New Kareleby Tampereen<br />
teatterissa (ohjaajana Leea Klemola) Syksyllä<br />
2010 Tuomas Lampinen vieraili Pietarissa<br />
Baltic House teatterissa, jossa suunnitteli<br />
puvut Andriy Zholdakin ohjaamaan<br />
näytelmään ”Moscow Petuski”.<br />
Tuomas Lampinen har sedan 1999 arbetat<br />
både inom mode och teater och opera Han<br />
har planerat kostymerna för produktioner<br />
bl.a. på Rakastajat-teatern i Björneborg,<br />
Aurinkoteatteri och Takomo i Helsingfors,<br />
Karleby <strong>Opera</strong>sommar. och Åbo stadsteater,<br />
var han varit fastanställd sedan 2006.<br />
Lampinen har även arbetat med pjäserna Kohti<br />
kylmempää och New Karleby på Tammerfors<br />
teater regisserade av Leea Klemola, Hösten<br />
<strong>2011</strong> gästade Lampinen även St. Petersburgs<br />
Baltic House-teater, som kostymdesigner för<br />
Anriy Zholdaks regi ”Moscow Petuski”.<br />
Tuiki Latvalan ensimmäinen isompi kosketus<br />
näyttämötaiteeseen tapahtui 1998 7-vuotiaana<br />
<strong>Kokkola</strong>n kaupunginteatterin The Sound Of<br />
Musicin Gretlinä. Hän kävi musiikkiluokat<br />
Mäntykankaan ja Kiviniityn kouluissa ja<br />
opiskeli viulunsoittoa Keski-Pohjanmaan<br />
konservatoriossa opettajinaan Djanik<br />
Alekperov, Juhani Koivisto ja Reijo Tunkkari.<br />
Vuodet 2001-2009 <strong>Kokkola</strong>n Nuorisokuorossa<br />
sisälsivät matkat Puolaan, Tanskaan,<br />
Ranskaan ja Viroon sekä menestyksekkään<br />
osallistumisen Kreikan kuoro-olympialaisiin.<br />
Laulutunteja Tuiki on ottanut vuodesta<br />
2007 Marianne Tunkkarin oppilaana. Hän<br />
valmistui keväällä <strong>2011</strong> Konservatorion<br />
perustutkintolinjalta muusikoksi pääaineenaan<br />
viulu ja sivuaineena laulu.<br />
Tuiki Latavalas första kontakt med<br />
scenkonsten skedde som 7-åring år 1998,<br />
som Gretl i Karleby Stadsteaters Sound of<br />
Music. Hon gick på musikklassen vid Tallåsens<br />
och Stanhagens skolor och studerade violin<br />
vid Mellersta-Österbottens konservatorium<br />
för Djanik Alakperov, Juhavi Koivisto, och<br />
Reijo Tunkkari. Åren 2001-2009 i Karleby<br />
Ungdomskör förde med sig resor till Polen,<br />
Danmark, Frankrike och Estland samt det<br />
succéfyllda deltagandet i kör-olympiaden<br />
i Grekland. Tuiki har sjungit för Marianne<br />
Tunkkari sedan 2007. Hon utexaminerades<br />
från Konservatoriets grundutbildning som<br />
musiker, med fiol som huvudämne och sång<br />
som biämne.<br />
Jenni Lehtinen on akrobaattikaksikon ylämies,<br />
sekä ilma-akrobaatti. Hän valmistui Turun<br />
Taideakatemian sirkuslinjalta sirkustaiteen<br />
kandidaatiksi 2007. Lisäksi hän on opiskellut<br />
Esac-nimisessä sirkuskoulussa Brysselissä<br />
ja Ukrainan valtion sirkuskoulussa<br />
Kiovassa. Jenni toimii esiintyjänä erilaisissa<br />
produktioissa ilma- ja pariakrobaattina, joista<br />
viimeisimpinä voi mainita mm. Agit-Cirkin<br />
tuotannon TENHO Nykysirkusesityksen<br />
ja Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistossa<br />
2010 olleen Tanssiteatteri teoksen Seitsemän<br />
Veljestä. Taiteellisten tuotantojen lisäksi hän<br />
opettaa sirkusta mm. Espoon esittävän taiteen<br />
koulussa.<br />
Jenni Lehtinen är akrobatduons övre man,<br />
samt luftakrobat. Hon har en kandidatexamen<br />
i cirkuskonst från Åbo Konstakademis<br />
cirkuslinje, 2007. Dessutom har hon<br />
studerat vid cirkusskolan Esac i Bryssel och<br />
ukrainska statens cirkusskola i Kiev. Jenni har<br />
jobbat som luft- och parakrobat i ett flertal<br />
olika produktioner, senast bl.a. Moderna<br />
Agit-Cirk cirkusproduktionen TENHO<br />
och Tanssiteatteris verk Sju bröder under<br />
Helsingfors festvecka 2010. Vid sidan av<br />
konstnärliga produktioner arbetar hon som<br />
cirkuslärare vid Esbo konstutövande skola.<br />
Sören Lillkung on diplomilaulun,<br />
oopperalaulun sekä musiikin maisteri<br />
ja hän on toiminut freelancer-laulajana<br />
oopperoissa ja musikaaleissa. Rooleista<br />
mainittakoon nimikkorooli oopperassa<br />
Eugen Onegin (Tsaikovski), Kreivi (Figaron<br />
häät), Falke (Lepakko), Sharpless (Madame<br />
Butterfly) sekä musikaalipääosia Helsingin<br />
kaupunginteatterissa. Viime vuonna<br />
hän lauloi <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n tuotannossa<br />
Carmenissa (Bizet) ja kautena 2010-<strong>2011</strong><br />
hän lauloi Javertin roolin Les Misérablessa<br />
Turun ruotsinkielisessä teatterissa. Lillkung<br />
toimii myös musiikkiopintojen vastaavana,<br />
laulunopettajana ja kuoronjohtajana. Hän<br />
on perustanut ja johtanut kuoroja, kuten His<br />
Master’s Noice ja Wegeliuskören.<br />
Sören Lillkung är diplomsångare, operasångare<br />
och musikmagister. Han har verkat som<br />
freelance sångare inom opera och musikal.<br />
Av rollerna kan nämnas titelrollen i operan<br />
Eugen Onegin (Tjajkovski), Greven i Figaros<br />
bröllop, Falke i Läderlappen, Sharpless i<br />
Madame Butterfly samt musikalhuvudroller<br />
vid Helsingfors Stadsteater. Senaste säsong<br />
sjöng han i <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>s uppsättning<br />
Carmen (Bizet), och spelåret 2010-<strong>2011</strong><br />
sjöng han Javerts roll i Les Misérables på<br />
Åbo Svenska Teater. Lillkung verkar även<br />
som musikutbildningsledare, sånglärare och<br />
körledare och han har grundat och lett körer<br />
som His Master’s Noise och Wegeliuskören.<br />
Robert McLoud valmistui University of<br />
Kansasin laulutaiteen osastolta. Hän debytoi<br />
Greminin roolissa (Eugen Onegin) <strong>Opera</strong><br />
Omahassa 1992. Robert on laulanut rooleja<br />
USA:ssa useissa teattereissa kuten Santa Fe<br />
<strong>Opera</strong>, St. Louis <strong>Opera</strong>, Central City <strong>Opera</strong>,<br />
<strong>Opera</strong> Omaha, Baltimore <strong>Opera</strong>, Sanibel<br />
Festival, Connecticut <strong>Opera</strong> ja Lyric <strong>Opera</strong> of<br />
Kansas City. <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n produktioissa<br />
Robert on esittänyt useita rooleja festivaalin<br />
perustamisesta lähtien ja Suomen<br />
Kansallisoopperassa Robert on laulanut<br />
vuodesta 2006. Solistivierailuihin kuuluu<br />
mm. Beethovenin 9. Sinfonia Tukholmassa<br />
(Konserthuset) sekä useita oratorioita.<br />
Robertia on myös kuultu RSO:n solistina.<br />
Robert McLouds lärosäte har varit University<br />
of Kansas’ linje för sång. Efter studierna<br />
debuterade han i rollen som Gremin (Eugen<br />
Onegin) på Omahas <strong>Opera</strong> år 1992. Under det<br />
följande decenniet sjöng Robert roller på ett<br />
flertal teatrar i USA, såsom Santa Fe <strong>Opera</strong>,<br />
St. Louis <strong>Opera</strong>, Central City <strong>Opera</strong>, <strong>Opera</strong><br />
Omaha, Baltimore <strong>Opera</strong>, Sanibel Festival,<br />
Connecticut <strong>Opera</strong> och Lyric <strong>Opera</strong> of Kansas<br />
City McLoud har varit solist under Karleby<br />
<strong>Opera</strong>sommar sedan grundandet, år 2006. Som<br />
solist har han uppträtt bl.a. med Beethovens<br />
9. Symfoni, Konserthuset i Stockholm, samt<br />
ett antal oratorier. McLoud har även hörts som<br />
solist med RSO.<br />
~ ~ ~ ~<br />
Ami Missi-Sandelin valmistui maskeeraajaksi<br />
vuonna 1994. Suuremmista maskeeraustöistä<br />
mainittakoon Turussa tehty Jokamieskeskiaikainen<br />
moraliteetti –spektaakkeli<br />
1998, 1999 ja 2004. Oopperan<br />
maskeeraussuunnittelua hän on tehnyt Turun<br />
Oopperayhdistyksen Toscaan 2004, Lentävään<br />
Hollantilaiseen 2005 ja Don Giovanniin<br />
2006. <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n Döbelnissä 2009 ja<br />
Carmenissa 2010 hän toimi maskeerauksen<br />
suunnittelijana ja toteuttajana. Missi-Sandelin<br />
on toiminut maskeerauksen pääopettajana<br />
Varsinais-Suomen kansanopistossa Paimiossa.<br />
Elokuussa <strong>2011</strong> vuorossa on <strong>Opera</strong> d’Alvilda<br />
in Abo Turun linnassa.<br />
Ami Missi-Sandelin utbildades som maskör<br />
1994. Som största maskeringsjobb kan<br />
nämnas Jokamies-keskiaikainen moraliteetti<br />
-spektaklet i Åbo, 1998, 1999 och 2004.<br />
Maskplanering för <strong>Opera</strong> har hon gjort för<br />
Åbo <strong>Opera</strong>förenings Tosca 2004, Flygande<br />
Holländaren 2005 och Don Giovanni 2006.<br />
För Karleby <strong>Opera</strong> har hon planerat och<br />
förverkligat mask för Döbeln, 2009 och<br />
Carmen 2010. Missi-Sandelin har fungerat<br />
som huvudlärare i maskering vid Egentliga-<br />
Finlands folkhögskola i Paimio. I augusti <strong>2011</strong><br />
står <strong>Opera</strong> d’Alvilda på Åbo slott i tur.
Juha Mustanoja Minna-Sisko Mutanen<br />
Juha Mustanoja on helsinkiläinen<br />
käsikirjoittaja-ohjaaja joka työskentelee usean<br />
median parissa. Hän on koulutukseltaan<br />
elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Mustanoja<br />
ohjaa Helsingissä teatteriesityksiä etupäässä<br />
Aurinkoteatterissa. Mustanoja on ohjannut<br />
myös useita lyhytelokuvia ja kuunnelmia.<br />
Lisäksi hän on osallistunut jossain tehtävässä<br />
kaikkiin <strong>Kokkola</strong>n oopperakesän tuotantoihin<br />
ja ohjannutkin niistä kaksi, Offereren ja<br />
Carmenin. Tämänvuotiseen Taikahuiluoopperaan<br />
Mustanoja osallistuu lavastajan<br />
ominaisuudessa.<br />
Juha Mustanoja är en manusförfattare och<br />
regissör från Helsingors som arbetar med ett<br />
flertal medier. Han är utbildad filmregissör<br />
och manusförfattare. Han har regisserat<br />
ett flertal teateruppsättningar i Helsingors,<br />
huvudsakligen vid Aurinkoteatteri. Mustanoja<br />
har regisserat ett antal kortfilmer och hörspel.<br />
Dessutom har han medverkat med flera<br />
uppdrag under alla Karleby <strong>Opera</strong>somrar,<br />
samt regisserat två uppsättningar; Offerere och<br />
Carmen. I Trollflöjten medverkar Mustanoja i<br />
egenskap som scenograf.<br />
Minna-Sisko Mutasta on viime vuosina kuultu<br />
mm. Ilmajoen Musiikkijuhlien Pohjalaisten<br />
Maijana, useiden Suomen Kansallisoopperan<br />
lastenoopperoiden solistina ja Ylen<br />
Kotkanruusu-dokumentissa. Liedlaulajana<br />
ja oratoriosolistina Mutanen on esiintynyt<br />
kotimaan lisäksi Yhdysvalloissa, Kanadassa,<br />
Perussa, Venäjällä, Espanjassa, Unkarissa,<br />
Virossa, Färsaarilla ja Itävallassa. Mutanen<br />
valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-<br />
Akatemian oopperakoulutuksesta 2003. Hänen<br />
kilpailusaavutuksistaan mainittakoon toinen<br />
palkinto Pentti Koskimies -Liedkilpailussa<br />
1993, finaalipaikka kansainvälisessä<br />
Cosi fan tutte -kilpailussa Italiassa<br />
1998 ja ensimmäinen palkinto Tornion<br />
laulukilpailussa 1999.<br />
Under de senaste åren har man kunnat höra<br />
Minna-Sisko Mutanen bl.a. som Pohjalaisten<br />
Maija på Ilmajoki Musikfest. Som solist vid ett<br />
flertal av Nationaloperans barnoperor, samt<br />
i Rundradions dokumentär - Kotkanruusu.<br />
Förutom i Finland har Mutanen uppträtt som<br />
Lied- och oratoriesångare i USA, Kanada,<br />
Peru, Ryssland, Spanien, Ungern, Estland,<br />
på Fåröarna och i Österrike. Mutanen<br />
utexaminerades som Magister i Musik vid<br />
Sibeliusakadeins operautbildning, år 2003.<br />
Hon har i tävlingar placerat sig på andra plats<br />
i Pentti Koskimies - Liedtävling 1993, finalist<br />
i internationella Cosi fan tutte - tävlingen<br />
i Italien, 1998 och första plats i Torneå<br />
sångtävling 1999.<br />
Heikki Mäntylä<br />
Jouni Nikula<br />
Vuonna 1978 syntynyt Jouni Nikula on<br />
ammatiltaan toimittaja. Hän on opiskellut<br />
laulua Hannu Ilmolahden, Bill Ravallin,<br />
Lasse Penttisen ja viimeksi Mari Sillanpään<br />
oppilaana. Kälviäläinen Nikula tunnetaan<br />
myös rock-bändeistään (Requiem, Isäntä<br />
Meidän, ex-Altaria...). Nikula oli viime kesänä<br />
mukana <strong>Kokkola</strong>n Carmen-<br />
oopperan kuorossa.<br />
Jouni Nikula, född 1978 är utbildad journalist.<br />
Han har studerat sång för Hannu Ilmolahti,<br />
Bill Ravall, Lasse Penttinen och senast Mari<br />
Sillanpää. Nikula, från Kälviå, är också bekant<br />
från rock-banden (Requiem, Isäntä Meidän,<br />
ex-Altaria...) Nikula sjöng förra året i Carmenoperans<br />
kör i Karleby.<br />
Kaarina Nisonen<br />
Kaarina Nisonen on valmistunut pianistiksi<br />
Sibelius-Akatemiasta. Mestarikursseilla<br />
häntä ovat opettaneet Gunnar Hallhagen<br />
ja Ralf Gothoni (liedpiano). Hän on<br />
toiminut soitonopettajana ja säestäjänä<br />
eri musiikkioppilaitoksissa Helsingin<br />
seudulla. Tällä hetkellä hän toimii säestäjänä<br />
Keski-Pohjanmaan konservatoriossa<br />
ja ammattikorkeakoulussa, harrastaa<br />
kamarimusisointia ja osallistuu <strong>Kokkola</strong>n<br />
oopperan toimintaan. Verenperintöä hän<br />
pitää yllä tämmäämällä harmoonilla kesäisin<br />
Kaustisella.<br />
Kaarina Nisonen har utexaminerats till pianist<br />
från Sibeliusakademin. Hon har undervisats på<br />
mästarkurser av Gunnar Hallhagen och Ralf<br />
Gothoni (liedpiano). Hon har fungerat som<br />
lärare i pianospel och som ackompanjatör på<br />
olika musikinstitut i Helsingforstrakten. För<br />
tillfället fungerar hon som ackompanjatör vid<br />
Mellersta Österbottens konservatorium och<br />
yrkeshögskola, har kammarmusik som hobby<br />
och medverkar i operaverksamheten i Karleby.<br />
Sitt blodsarv förvaltar hon genom att kompa<br />
på tramporgel under somrarna i Kaustby.<br />
~ ~ ~ ~<br />
Mikko Nuopponen<br />
lavastus • scenografi . nainen • Tredje damen pianisti • pianist<br />
Haarniskoitu • Vakt pianisti • pianist<br />
Monostatos<br />
Heikki Mäntylä on tehnyt<br />
pianonsoitonopettajan jatkotutkinnon<br />
Tampereen Konservatoriossa erinomaisin<br />
arvosanoin Hilkka Servo-Juntun ja Jari<br />
Salmelan johdolla. Mäntylä työskentelee<br />
Tampereella Pirkanmaan musiikkiopistossa<br />
pianonsoiton lehtorina, pianistina sekä<br />
pianokollegion puheenjohtajana. Päätoimen<br />
ohella hän esiintyy monipuolisissa tehtävissä<br />
pianistina ja kamarimuusikkona sekä<br />
liedpianistina. Mäntylä sai Pro Musica -säätiön<br />
apurahan vuonna 2008 tunnustuksena työstä<br />
pedagogina ja pianotaiteilijana.<br />
Heikki Mäntylä tog forskarexamen som<br />
pianolärare vid Tammerfors Konservatorium<br />
med utmärkta betyg under ledning av Hilkka<br />
Servo-Junttu och Jari Salmela. Mäntylä jobbar<br />
vid Birkalands musikinstitut i Tammerfors<br />
som lektor i piano, pianist samt ordförande<br />
för pianokollegiet. Vid sidan om sitt jobb<br />
uppträder han som mångsidig pianist,<br />
kammarmusiker och liedpianist. Mäntylä fick<br />
Pro Musica -fondens stipendium år 2008 för<br />
sitt jobb som pedagog och pianokonstnär.<br />
Mikko Nuopponen on opiskellut laulua<br />
Tampereen AMK:ssa, New Bulgarian<br />
Universityssä ja useilla mestarikursseilla<br />
Bulgariassa, Italiassa sekä Puolassa.<br />
Nuopposen aikaisempi työhistoria on<br />
painottunut enimmäkseen kevyen ja<br />
viihdemusiikin puolelle, mutta viime vuosina<br />
hän on keskittynyt oopperalauluun. Keväällä<br />
<strong>2011</strong> hän vieraili Helsingin konservatorion<br />
produktiossa, jossa lauloi Nanki-Poon roolin<br />
Sullivanin operetissa Mikado. Aikaisemmin<br />
hän on esittänyt Monostatoksen roolin<br />
Oulun AMK:n Taikahuilu-produktiossa 2010,<br />
Mengonen roolin Haydnin Apteekkarissa<br />
(PIRAMK, 2007) ja laulanut Savonlinnan<br />
Oopperajuhlakuorossa 2007-2010.<br />
Mikko Nuopponen har studerat sång vid<br />
Tammerfors yrkeshögskola, New Bulgarian<br />
University och ett flertal mästarkurser i<br />
Bulgarien, Italien och Polen. Nuopponens<br />
tidigare arbetshistoria har främst inneburit<br />
lätt- och underhållningsmusik, men under de<br />
senaste åren har han fokuserat på operasången.<br />
Våren <strong>2011</strong> sjöng han Nanki-Poos roll i<br />
Sullivans operett Mikado vid Helsingfors<br />
Konservatorium. Tidigare roller har varit<br />
Monostatos i Uleåborg yrkeshögskolas<br />
produktion av Trollflöjten, 2010 och Mengone<br />
i Haydins Apotekaren (PIRAMK, 2007). Han<br />
har även sjungit i Nyslotts <strong>Opera</strong>festivalkör<br />
åren 2007-2010.
Otto Näsman<br />
Tuula Paavola<br />
Tuula Paavola valmistui Sibelius-Akatemiasta<br />
musiikin maisteriksi 2003 erinomaisin<br />
arvosanoin. Konserttitoiminnan lisäksi hän<br />
on ollut kysytty solisti uusien oopperoiden<br />
kantaesityksissä, viimeisimpänä Juhani<br />
Nuorvalan Väliaika Musica Novassa 2009.<br />
Vuonna 2001 hän voitti Kangasniemen<br />
laulukilvan ensimmäisen palkinnon.<br />
Kansallisoopperassa hänen roolejaan ovat<br />
olleet mm. Kokkosen Viimeisten kiusausten<br />
sekä Mozartin Taikahuilun Kolmas<br />
nainen, muualla tärkeimpinä Brittenin<br />
Lucretian ryöstön Lucretia ja Dvorakin<br />
Rusalkan Jezibaba. Hänen ensikonsertistaan<br />
Kansallisoopperan Alminsalissa vuonna 2005<br />
tehtiin dokumentti MTV3:n 45 minuuttia<br />
ohjelmaan.<br />
Tuula Paavola utexaminerades som Magister<br />
i Musik vid Sibeliusakademin, med utmärkt<br />
betyg. Vid sidan om sin konsertverksamhet<br />
är hon en efterfrågad solist för nya operors<br />
uruppsättningar, senast Juhani Nuorvalas<br />
Väliaika vid Musica Nova, 2009. År 2001<br />
vann hon Kangasniemi sångtävling. På<br />
nationaloperan har hon gjort roller i bl.a.<br />
Kokkonens Viimeiset kiusaukset, samt Tredje<br />
damen i Mozarts Trollflöjten. Till övriga roller<br />
hör Lucretia i Brittens Lucretia och Jezibaba<br />
i Dvoraks Rusalka. Hennes debukonsert i<br />
Nationaloperans Almisalen, presenterades i<br />
MTV3:s program 45 minuter.<br />
Pia Pajala<br />
Sopraano Pia Pajala on opiskellut Turun<br />
musiikkiakatemiassa ja Sibelius-Akatemiassa.<br />
Hän on laulanut rooleja monissa tunnetuissa ja<br />
uudemmissa oopperoissa mm. Mozartin Don<br />
Giovannissa, Aution Adalminan Helmessä ja<br />
Page & Klemolan Ihmiskunnan rakastajissa.<br />
Pia on vieraillut useiden orkestereiden<br />
solistina mm. oratorio- ja passiosolistina. Hän<br />
toimii tällä hetkellä freelancer -taitelijana,<br />
laulunopettajana ja äänenkäytönkouluttajana.<br />
Sopran Pia Pajala har studerat vid Åbo<br />
musikakademi och vid Sibelius-Akademin.<br />
Hon har haft roller i många kända och nyare<br />
operor, bl.a. Mozarts Don Giovanni, Autios<br />
Adalminas Pärla samt Page & Klemolas<br />
Ihmiskunnan Rakastajat. Pia har varit gäst vid<br />
många olika orkestrar, som bl.a. passions- och<br />
oratoriesolist. För tillfället är hon freelancande<br />
artist och fungerar också som sånglärare och<br />
röstandvändnings-coach.<br />
Jari Parviainen<br />
Basso Jari Parviainen (s. 1963) valmistui<br />
musiikin maisteriksi 1997 Kuopion<br />
Sibelius-Akatemiasta. Laulun A-tutkinnon<br />
hän lauloi erinomaisin arvosanoin 1999.<br />
Parviainen esiintyy lied- ja kirkkokonserttien<br />
lisäksi kysyttynä bassosolistina<br />
keskeisissä kirkkomusiikkiteoksissa sekä<br />
oopperaproduktioissa. Hän on pitänyt<br />
solistikonsertteja Suomen lisäksi Ruotsissa,<br />
Virossa, Unkarissa, Slovakiassa, Saksassa,<br />
Italiassa sekä Pohjois-Koreassa. Parviaisen<br />
oopperarooleihin kuuluvat mm. Ruhtinas<br />
Gremin (Jevgeni Onegin), Komthur (Don<br />
Giovanni), Munkki ja Inquivisitor (Don<br />
Carlos), Aatelinen (Lohengrin) sekä Sarastro<br />
(Taikahuilu). Hänen tulevia roolejaan ovat<br />
mm. Kokkosen Viimeisten kiusausten Paavo<br />
Ruotsalainen, Mozartin Ryöstö Seraljista<br />
Osmin sekä Mussorgskyn Boris Godunov.<br />
Bas Jari Parviainen (f. 1963) utexaminerades<br />
som musikmagister år 1997 vid Sibelius-<br />
Akademin i Kuopio. Han sjöng A-examen<br />
i sång med utmärkta betyg år 1999.<br />
Parviainen uppträder vid sidan om lied-<br />
och kyrkokonserter även som efterfrågad<br />
bassolist i centrala kyrkomusikverk<br />
samt i operaproduktioner. Han har gett<br />
solistkonserter förutom i Finland även i<br />
Sverige, Estland, Ungern, Slovakien, Tyskland,<br />
Italien och Nord-Korea. Till Parviainens<br />
operaroller hör bl.a. Furst Gremin (Eugen<br />
Onegin), Komtur (Don Giovanni), Härold<br />
(Lohengrin) samt Sarastro (Trollflöjten).<br />
Framtida roller för Parviainen är bl.a.<br />
Paavo Ruotsalainen i Kokkonens Viimeiset<br />
kiusaukset, Osmin i Mozarts Enleveringen ur<br />
Seraljen, samt Mussorgskys Boris Godunov.<br />
Sirkka Parviainen<br />
~ ~ ~ ~<br />
Sasu Peistola<br />
. poika • Andra pojken . nainen • Tredje damen 1. nainen • Första damen Sarastro 1. nainen • Första damen akrobaatti • akrobat<br />
Otto Näsman (s. 1998) on opiskellut Espoon<br />
Jousenkaaren koulun musiikkiluokilla ja<br />
aloittaa opinnot syksyllä Tapiolan yläkoulussa<br />
musiikkiluokalla. Otto on osallistunut<br />
moniin koulun musiikkiprojekteihin mm.<br />
laulanut Tiernapojissa, Kansallisoopperan<br />
Auringonkukat oopperan kuorossa ja on<br />
laulanut Laululaukku-levyn kuorossa. Hän<br />
soittaa kitaraa Espoon musiikkiopistossa.<br />
Otto Näsman har studerat på musikklasserna<br />
vid Joutsenkaaren koulu i Esbo och börjar<br />
i höst studera vid Tapiolan Yläkoulus<br />
musikklass. Otto har deltagit i många<br />
av skolans musikprojekt, bl.a. Tiernapojat, i<br />
kören i Nationaloperans Auringonkukat-opera<br />
och kören på Laululaukku-skivan. Han spelar<br />
gitarr vid Esbo musikinstitut.<br />
Sirkka Parviainen valmistui Sibelius<br />
Akatemiasta ja debytoi Kansallisoopperassa<br />
1999. Hän on esiintynyt monissa<br />
maakuntaoopperoissa ja oratoriossa<br />
– rooleja on ollut mm. Figaron häissä, Albert<br />
Herringissä, La Bohemessa, Carmenissa<br />
ja Taikahuilussa. Hän on laulanut myös<br />
Saksassa sekä vieraillut solistina oratorioissa<br />
ja konserteissa ympäri Eurooppaa. Hän<br />
on kantaesittänyt mm. Seppo Pohjolan<br />
Kaappi-oopperan ja Asko Hyvärisen<br />
tuotantoa ja tehnyt useita kantanauhoituksia<br />
yleisradioon. Parviainen on myös Lahden<br />
Ammattikorkeakoulun laulun lehtori ja<br />
opettaa Sibelius-Akatemiassa. Hän on saanut<br />
ensimmäisen palkinnon Kangasniemen (1996)<br />
ja Pentti Koskimies – Lied -laulukilpailuissa<br />
(1993, 1996) sekä saanut tunnustusta<br />
kansainvälisissä kilpailuissa.<br />
Sirkka Parviainen utbildades vid Sibelius-<br />
Akademin och debuterade vid Nationaloperan<br />
1999. Hon har uppträtt i många regionoperor<br />
och oratorier. Roller har hon gjort i bl.a.<br />
Figaros Bröllop, Albert Herring, Le Boheme,<br />
Carmen och Trollflöjten. Hon har även sjungit<br />
i Tyskland samt gästat som solist i oratorier<br />
och konserter runtom i Europa Hon har<br />
uruppfört Seppo Pohjolas Kaappi-ooppera<br />
och Asko Hyvärinens verk, samt gjort ett antal<br />
inbandningar för Rundradion. Parviainen är<br />
lektor i sång vid Lahtis yrkeshögskola och<br />
undervisar vid Sibelius-Akademin. Hon vann<br />
första pris i Kangasniemi (1996) och Pentti<br />
Koskimies -Lied -sångtävlingarna (1993,<br />
1996) och har blivit berömd i internationella<br />
tävlingar.<br />
Sasu Peistola on pariakrobaatti, joka on<br />
esiintynyt teatterissa myös näyttelijänä. Hän<br />
valmistui Turun Taideakatemian sirkuslinjalta<br />
vuonna 2007, ja on tämän lisäksi opiskellut<br />
sirkusta Ukrainan valtion sirkuskoulussa<br />
sekä Ecole superieure des Arts du cirque<br />
sirkuskoulussa Belgiassa, Brysselissä. Sasu on<br />
esiintynyt monissa eri produktioissa, joista<br />
viimeisimpinä voi mainita mm. Agit-Cirkin<br />
tuotannon TENHO Nykysirkusesityksen<br />
ja Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistossa<br />
2010 olleen Tanssiteatteri teoksen Seitsemän<br />
Veljestä. Esiintymisen lisäksi hän toimii<br />
opettajana eri nuorisosirkuskouluissa.<br />
Sasu Peistola är parakrobat och har även<br />
verkat som skådespelare på teatrar. Han<br />
utexaminerades vid Åbo Konstakademis<br />
cirkuslinje år 2007 och har dessutom studerat<br />
vid den ukrainska statens cirkusskola samt<br />
vid cirkusskolan Ecole superieure des Arts du<br />
cirque i Bryssel, Belgien. Sasu har uppträtt i ett<br />
flertal föreställningar, av vilka kan nämnas bl.a.<br />
Agit-Cirks produktion TENHO, en modern<br />
cirkusföreställning och dansteaterföreställnin<br />
gen Sju Bröder, under Helsingfors festveckor.<br />
Utöver uppträdanden arbetar han även som<br />
lärare vid flera ungdomscirkusskolor.
Lasse Penttinen<br />
Jaakko Perälä<br />
Jaakko Perälä (s. 1998) on espoolainen<br />
koululainen, joka aloittaa yläkoulun<br />
Tapiolan musiikkiluokalla syksyllä <strong>2011</strong>.<br />
Alakoulun musiikkiluokat hän kävi<br />
Jousenkaaren koulussa opettajanaan<br />
Jarna Kaartinen. Jaakko on ollut mukana<br />
laulajana sekä lyömäsoittajana useissa<br />
koulun musiikkiprojekteissa, kuten<br />
Tiernapojissa, Taidepaukku-musikaalissa sekä<br />
Auringonkukat-oopperassa, joka esitettiin<br />
kansallisoopperan Almin-salissa v. 2010.<br />
Lisäksi hänen esiintymiskokemuksensa on<br />
karttunut kouluvuoden muissa tapahtumissa<br />
sekä perhejuhlissa. Jaakko opiskelee<br />
musiikkiopisto Juvenaliassa lyömäsoittimia<br />
Pasi Suomalaisen johdolla.<br />
Jaakko Perälä (f. 1998) är skolelev från Esbo<br />
som hösten <strong>2011</strong> börjar på musikklassen vid<br />
Tapiolan Yläkoulu. Under lågstadiet gick han<br />
på musikklassen vid Joutsenkaaren koulu med<br />
Jarna Kaartinen som lärare. Jaakko har<br />
medverkat i många skolproduktioner som<br />
sångare och med slagverk bl.a. Tiernapojat,<br />
Taidepaukku -musikalen samt Auringonkukat<br />
-operan som visades i Almisalen vid<br />
Nationaloperan 2010. Dessutom har han<br />
erfarenhet från många andra skolevenemang<br />
samt familjefester. Jaakko studerar slagverk<br />
vid Musikinstitutet Juvenalia under Pasi<br />
Suomalainens ledning.<br />
Kirsi Peteri<br />
Tamino 1. poika • Första pojken äänisuunnittelu • ljuddesign<br />
Lasse Penttinen valmistui musiikin maisteriksi<br />
2005 Sibelius-Akatemian laulumusiikin<br />
osastolta ja opinnot jatkuivat Wienin<br />
Musiikkiyliopistossa. 2007 hän oli yksi<br />
palkituista kansainvälisessä Schloss Oper<br />
Haldenstein -kilpailussa Sveitsissä. <strong>Kokkola</strong><br />
Oopperan produktioista hän on ollut mukana<br />
mm. Lepakossa, Lulussa ja Döbelnissä.<br />
Nivalassa hän lauloi Juhanan roolin Kokkosen<br />
Viimeisissä kiusauksissa. 2009-2010<br />
Penttinen oli kiinnitetty Aachenin teatteriin.<br />
Tällä hetkellä hän kuuluu Darmstadtin<br />
valtionteatterin solistikuntaan ja on vieraillut<br />
mm. Bielefeldin ja Baselin teattereissa,Wienin<br />
Volksoperissa sekä Wienin kamarioopperassa.<br />
Hänen ohjelmistoon kuuluu myös lied- ja<br />
oratorioteoksia.<br />
Lasse Penttinen utexaminerades vid Sibelius-<br />
Akademins avdelning för vokalmusik<br />
2005 och fortsatte sina studier vid Wiens<br />
Musikuniversitet. År 2007 var Penttinen en<br />
av de prisbelönta under den internationella<br />
tävlingen Schloss Oper Haldenstein i<br />
Schweiz. Bland West Coast <strong>Kokkola</strong><br />
<strong>Opera</strong>s produktioner har han deltagit i bl.a.<br />
Läderlappen, Lulu och Döbeln. I Nivala<br />
sjöng Penttinen rollen som Juhana i Joonas<br />
Kokkonens Viimeiset kiusaukset. 2009-2010<br />
var Penttinen engagerad vid Aachens teater.<br />
För tillfället hör han till solistkåren vid<br />
Darmstadts statsteater och har även besökt<br />
teatrar i Bielefeld och Basel. Till Penttinens<br />
repertoar hör även lied- och oratorieverk.<br />
Kirsi Peteri on valmistunut äänittäjäksi<br />
New Yorkin Institute of Audio Researchista.<br />
Hän on työskennellyt Master Recording<br />
studiossa, Turun Kaupunginteatterissa, Lahden<br />
Kaupunginteatterissa ja vuodesta 2000 lähtien<br />
Helsingin Kaupunginteatterissa. Viimeisimpiin<br />
töihin Helsingin Kaupunginteatterissa<br />
kuuluvat mm. Kaunotar ja Hirviö,<br />
Spring Awakening ja Wicked. Hän teki<br />
äänisuunnittelun Suikki Jääskän kanssa<br />
<strong>Kokkola</strong>n Oopperakesän Figaron häihin<br />
vuosina 2006 ja 2007.<br />
Kirsi Peteri är utexaminerad ljudtekniker<br />
vid New York Institute of Audio Research.<br />
Hon har jobbat vid Master Recording<br />
studion, Åbo Stadsteater, Lahtis Stadsteater,<br />
och sedan år 2000 Helsingfors Stadsteater.<br />
Till hennes senaste arbeten på Helsingfors<br />
Stadsteater hör bl.a. SKönehten och Odjuret,<br />
Spring Awakening och Wicked. Hon gjorde<br />
ljudplanering med Suikki Jääskä för Karleby<br />
operasommars Figaros Bröllop åren 2006 och<br />
2007.<br />
Tapani Plathan<br />
Basso Tapani Plathan aloitti lauluopintonsa<br />
Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen<br />
osastolla syksyllä 2007 ja ne ovat jatkuneet<br />
syksystä 2008 lähtien laulumusiikin osastolla.<br />
Hänen opettajanaan on toiminut alusta<br />
asti Professori Petteri Salomaa, lisäksi hän<br />
on täydentänyt opintojaan kamarilaulaja<br />
Tom Krausen ja Professori Monica Groopin<br />
mestarikursseilla. Plathanin esittämiin<br />
oopperarooleihin kuuluvat mm. Simone<br />
(Puccini: Gianni Schicchi), Sarastro (Mozart:<br />
Taikahuilu) ja Don Bartolo (Mozart: Figaron<br />
häät), kirkkoteoksiinsa kuuluvat Mozartin ja<br />
Verdin Requiemit, sekä Buxtehuden Membra<br />
Jesu Nostri.<br />
Bas Tapani Plathan (f. 1984) inledde sina<br />
solosångarstudier vid Sibelius-Akademins<br />
avdelning för musikfostran, hösten 2007 och<br />
från och med hösten 2008 på avdelningen<br />
för vokalmusik. Plathan har under hela<br />
studietiden sjungit för professor Petteri<br />
Salomaa och har kompletterat sina studier<br />
med mästarkurser av kammarsångare Tom<br />
Krause och professor Monica Groop. Till<br />
Plathans operaroller hör; Simone (Puccini:<br />
Gianni Schicci, Sibelius-Akademins opera,<br />
2008) L’ufficiale del registro (Puccini: Madama<br />
Butterfly, Nyslott operafestival, 2009) Sarastro<br />
(Mozart: Trollflöjten, Yrkeshögskolan<br />
Metropolia, 2010) och Don Bartolo (Mozart:<br />
Figaros Bröllop, Lahti Yrkeshögskola, <strong>2011</strong>)<br />
Plathan har även varit bassolist i Rekviemen av<br />
Mozart och Verdi. Samt Buxtehudes Membra<br />
Jesu Nostrita.<br />
Anna-Kaisa Rautanen<br />
Jyväskyläläislähtöinen pianisti Anna-<br />
Kaisa Rautanen on opiskellut Jyväskylän<br />
ammattikorkeakoulussa Oleg Manturin<br />
johdolla, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan<br />
Viron musiikkiakatemiassa opettajinaan<br />
Lauri Väinmaa ja Ivari Ilja. Valmistuttuaan<br />
virolaisesta maisteriohjelmasta 2005 hän on<br />
työskennellyt pianonsoiton opettajana ja<br />
säestäjänä useissa musiikkioppilaitoksissa.<br />
Hän esiintyy myös kamarimuusikkona ja Liedpianistina.<br />
Anna-Kaisa Rautanen, hemma från Jyväskylä,<br />
har studerat vid Jyväskylä yrkeshögskola<br />
för oleg Manturi, varefter hon fortsatte sina<br />
studier vid Estlands musikakademi för Lauri<br />
Väinmaa och Ivari Ilja. Efter magisterexamen<br />
2005 har hon fungerat som lärare i piano samt<br />
ackompanjatör i ett antal musikinstitut. Hon<br />
uppträder även som kammarmusiker och<br />
Lied-pianist.<br />
~ 8 ~ ~ 9 ~<br />
Bill Ravall<br />
Sarastro pianisti • pianist Monostatos<br />
Bill Ravall lauloi 1980 luvulla lauludiplomin<br />
Sibelius-Akatemiassa. Sen jälkeen hän on<br />
opettanut laulua, enimmäkseen Pietarsaaren<br />
Musiikkitalossa. Hän toimii myös<br />
kuoronjohtajana ja äänenmuodostajana<br />
ympäri Suomea. Ravallin roolilista koostuu<br />
eniten koomisista ja karaktäärirooleista,<br />
kuten Spoletta Puccinin oopperassa Tosca<br />
ja Katto Kassisessa sekä <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n<br />
produktioissa Blind (Lepakko) ja Remendados<br />
(Carmen). Hänen solistilistaansa kuuluvat<br />
mm. Evankelista Bachin Jouluoratoriossa<br />
ja Matteuspassiossa ja tenoriosat Mozartin<br />
Requiemissa. Ravall laulaa sekä klassista että<br />
kevyttä musiikkia. Kotimaan lisäksi hän on<br />
esiintynyt mm. Ruotsissa, Islannissa, Puolassa<br />
ja Italiassa.<br />
Bill Ravall sjöng sin diplomexamen vid<br />
Sibelius-Akademin på 1980-talet. Sedan dess<br />
har han undervisat i sång, oftast i Musikhuset i<br />
Jakobstad. Som kördirigent och körtonbildare<br />
jobbar han runtom i Finland. Ravalls repertoar<br />
består främst av komiska och karaktärsroller,<br />
som Spoletta i Puccinis Tosca och Karlsson på<br />
taket samt Karleby <strong>Opera</strong>s produktioner, Blind<br />
(Fladdermusen) och Remendados (Carmen).<br />
Sångsolistpartier består bl.a. av Evangelisten<br />
i Bachs Juloratorium och Matteuspassionen<br />
samt tenorpartierna i Mozarts Requiem. Bill<br />
Ravall sjunger förutom klassisk musik även<br />
lätt musik. Förutom i Finland har har uppträtt<br />
i Sverige, Island, Polen och Italien.
Santtu-Matias Rouvali aloitti 2007 opinnot<br />
Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla.<br />
2009 hän toimi Sakari Oramon assistenttina<br />
<strong>Kokkola</strong>n Oopperakesässä ja debytoi<br />
RSO:n kapellimestarina, kantaesittäen<br />
Mikko Heiniön pianokonsertto numero 8:<br />
n Kuukonserton. RSO:a hän johti myös<br />
vuoden 2010 Helsingin juhlaviikoilla. Rouvali<br />
on johtanut jo useita orkestereita, kuten<br />
hollantilainen Residentie orkest Haag, Lapin<br />
kamariorkesteri, Oulun sinfoniaorkesteri,<br />
Tapiola Sinfonietta, Sinfonia Lahti ja Keski-<br />
Pohjanmaan Kamariorkesteri. Hän toimii myös<br />
SE-ensemblen kapellimestarina sekä kolmatta<br />
kesää <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n kapellimestarina<br />
yhdessä Sakari Oramon kanssa. Tulevina<br />
kausina Rouvali vierailuja ovat mm. City<br />
of Birminham Symphony Orchestra, Los<br />
Angelesin filharmonikot, Tanskan RSO,<br />
Tokyo Symphony, Grand Rapids Symphony,<br />
Gothenburg Symphony ja Frankfurtin radioorkesteri.<br />
Rouvali aloittaa myös Tapiola<br />
Sinfonietan taiteellisena partnerina<br />
syksyllä <strong>2011</strong>.<br />
Santtu-Matias Rouvali Mari Sillanpää Antti Suniala Riikka Vuorenmaa Pia Värri<br />
kapellimestari • dirigent . nainen • Andra damen tulitaiteilija • eldkonstnär valosuunnittelu • ljusdesign pianisti • pianist<br />
Santtu-Matias Rouvali började 2007<br />
studierna vid Sibelius-Akademins<br />
kapellmästarutbildning. 2009 fungerade han<br />
som Sakari Oramos assistent under Karleby<br />
<strong>Opera</strong>sommar och debuterade som RSO:s<br />
kapellmästare med uruppförandet av Mikko<br />
Heiniös pianokonset nr. 8 Kuukonsertto. Han<br />
ledde RSO även under Helsingors festveckor.<br />
Rouvali har redan lett många orkestrar, som<br />
hollänska Residentie orkest Haag, Lapplands<br />
kammarorkester, Uleåborgs symfoniorkester,<br />
Tapiola Sinfonietta, Sinfonia Lahti och<br />
Mellersta-Österbottens Kammarorkester. Han<br />
fungerar även som kapellmästare för SE-<br />
Ensemble samt för den tredje sommaren vid<br />
Karleby <strong>Opera</strong> tillsammans med Sakari Oramo.<br />
Kommande säsonger kommer Rouvali att gästa<br />
bl.a. City of Birminham Symphony Orchestra,<br />
Los Angeles Philharmonic, Danska RSO,<br />
Tokyo Symphony ,Grand Rapids Symphony,<br />
Gothenburg Symphony samt Frankfurts radioorkester.<br />
Rouvali börjar också som Tapiola<br />
Sinfoniettas konstnärliga partner hösten <strong>2011</strong>.<br />
Mari Sillanpää valmistui 2007 musiikin<br />
maisteriksi Sibelius–Akatemian<br />
Musiikkikasvatuksen osastolta pääaineenaan<br />
laulu. Viime vuodet hän on toiminut<br />
laulupedagogina Keski-Pohjanmaan<br />
Konservatoriossa ja Keski-Pohjanmaan<br />
Ammattikorkeakoulussa. Hän johtaa<br />
mieskuoro <strong>Kokkola</strong>n Lauluveikkoja ja esiintyy<br />
säännöllisesti laulajana mm. Chydenius-<br />
Kapellin konserteissa sekä Camerata<br />
Chydeniuksen solistina. <strong>Kokkola</strong>n Oopperan<br />
produktioissa Sillanpää aloitti kuorolaisena,<br />
kuorovastaavana ja musiikkiassistenttina<br />
(Figaron häät, Lepakko) edeten solistin<br />
(Suor Angelica, Taikahuilu) sekä kuoron<br />
valmennusjohtajan tehtäviin (Hästarna<br />
kommer, Carmen, Taikahuilu).<br />
Mari Sillanpää utexaminerades som Magister<br />
i Musik från Sibeliusakademins avdelning<br />
för musikpedagogik år 2007, med sång som<br />
huvudämne. De senaste åren har hon varit<br />
verksam som sångpedagog vid Mellersta<br />
Österbottens Konservatorium och Mellersta<br />
Österbottens Yrkeshögskolas enhet för konst.<br />
Hon har lett manskören <strong>Kokkola</strong>n Lauluveikot<br />
i tre år och uppträder regelbundet som sångare<br />
bl.a. på Chydeniuskapellets konserter, samt<br />
som Camerata Chydenius’ solist. Sillanpää<br />
började sin karriär vid Karleby <strong>Opera</strong> i<br />
kören. Senare även som köransvarig och<br />
musikassistent (Figaros Bröllop, Läderlappen),<br />
för att gå vidare till solistuppdrag (Suor<br />
Angelica, Trollflöjten) och körledare (Hästarna<br />
kommer, Carmen, Trollflöjten).<br />
Antti Suniala kuuluu maailman tunnetuimpiin<br />
tulitaiteilijoihin. Hän on esiintynyt ja<br />
ohjannut useassa suomalaisessa tuliryhmässä<br />
ja esiintynyt soolotaiteilijana ympäri<br />
maailmaa. Hän on itseoppinut mestari<br />
tulijongleerauksessa ja kysytty opettaja alan<br />
festivaaleilla. Hän on toiminut tulitaiteen<br />
uudistajana ja yhdistänyt tulitaidetta uuteen ja<br />
perinteiseen sirkukseen, josta tunnustuksena<br />
mm. Esiintyvät Taiteilijat Ry:n antama titteli<br />
Vuoden Viihdetaiteilija 2010. Suniala on<br />
Suomen tärkein asiantuntija tulitaiteessa ja<br />
hän on toiminut konsulttina ja koreografina<br />
mm. Turun Kaupunginteatterin Thorin<br />
Vasara musikaalissa ja Eurovision Song<br />
Contest 2007. Tänä vuonna hän esiintyy<br />
Elements spektaakkelissa ja ”Future Circus”<br />
gaalassa Turun Kulttuuripääkaupunki <strong>2011</strong><br />
päätapahtumissa.<br />
Antti Suniala hör till världens mest berömda<br />
eldkonstnärer. Han har uppträtt i och<br />
regisserat flera finländska eldgrupper och<br />
uppträtt som soloartist runt om i världen.<br />
Han är en självlärd mästare i jonglering med<br />
eldkäppar och en eftersökt lärare för genrens<br />
festivaler. Han har reformerat eldkonsten med<br />
sin säregna teknik och med sina uppföranden.<br />
Han har framgångsrikt kombinerat eldkonst<br />
med ny och traditionell cirkus. Som bevis<br />
på detta har han belönats med titeln ”Årets<br />
nöjesartist 2010”, utdelad av Esiintyvät<br />
Taiteilijat Ry. Suniala har varit konsult<br />
och koreograf bl.a. för musikalen ”Thorin<br />
Vasara” på Åbo Stadsteater och Eurovision<br />
Song Contest 2007. År <strong>2011</strong> uppträder han<br />
i Helsingfors i spektaklet ”Elements” under<br />
Future Circus -galan under huvudevenemanget<br />
för Åbo Kulturhuvudstadsår <strong>2011</strong>.<br />
Riikka Vuorenmaa on freelancevalosuunnittelija.<br />
Hän on työskennellyt<br />
mm Rovaniemen teatterissa, Kemin ja<br />
Oulun Kaupungiteattereissa ja pohjoisissa<br />
tanssiproduktioissa sekä vapaan kentän<br />
tuotannoissa ympäri Suomea. Viime vuodet<br />
Vuorenmaa on keskittynyt nykysirkukseen<br />
ja nykytanssiin sekä ollut perustamassa<br />
rovaniemeläistä Monitaideyhdistys Pistettä.<br />
Vuorenmaa valmistui Teatterikorkeakoulun<br />
Valo- ja äänisuunnittelun laitokselta 2006.<br />
Riikka Vuorenmaa är en freelance-ljusdesigner.<br />
Hon har arbetat vid bl.a. Rovaniemi teater,<br />
Kemi och Uleåborg stadsteatrar och med olika<br />
nordliga dansproduktioner samt med det<br />
fria fältets produktioner runt om i Finland.<br />
De senaste åren har Vuorenmaa fokuserat på<br />
modern cirkus och modern dans samt varit<br />
med och grundat Mångkonstcentrat Piste<br />
i Rovaniemi. Vuorenmaa tog sin examen<br />
vid institutionen i Ljus- ljuddesign vid<br />
Teaterhögskolan år 2006.<br />
~ 0 ~ ~ 1 ~<br />
Pia Värri, pianisti, asuu ja työskentelee<br />
Pariisissa säestäjänä ja säestyksen lehtorina<br />
(CNSMD de Paris, CRD de Cachan).<br />
Korrepetiittorina hän on toiminut <strong>Kokkola</strong>n<br />
Oopperassa, Suomen Kansallisoopperassa,<br />
Théâtre de Châtelet:ssa ja Lyonin Oopperassa.<br />
Hän on lukuisten laulajien coach, mm. Anu<br />
Komsi, Sting, Karita Mattila, Accentus-kuoro<br />
ja yhteistyössä kapellimestareiden Sakari<br />
Oramo, Christoph Eschenbach, Eric Ericson<br />
ja Alain Altinoglu. Hän on kantaesittänyt<br />
mm. Kaija Saariahon, Jouni Kaipaisen,<br />
P.H.Nordgrenin lauluja. Yli 20-vuotinen<br />
yhteistyö Anu Komsin kanssa on tehnyt<br />
syntyjään karjalaisesta Värristä sydämeltään<br />
kokkolalaisen!<br />
Pia Värri, Pianist, bor och jobbar i Paris som<br />
ackompanjatör och lektor i ackompanjemang.<br />
(CNSMD de Paris, CRD de Cahan) Som<br />
korrepetitor har hon fungerat vid Karleby<br />
<strong>Opera</strong>, Nationaloperan, Théâtre de Châtelet<br />
och <strong>Opera</strong>n i Lyon. Hon är coach för otaliga<br />
sångare bl.a. Anu Komsi, Sting, Karita<br />
Mattila, Accentus-kören och samarbetar<br />
med kapellmästare Sakari Oramo, Christoph<br />
Eschenbach, Eric Ericson och Alain Altinoglu.<br />
Hon har uruppfört bl.a. Kaija Saariahos, Jouni<br />
Kaipainens och P.H. Nordgrens sånger. Över<br />
20 år av samarbete med Anu Komsi har gjort<br />
Värri, från karelen, till en karlebybo i hjärtat!
Osuuskauppa KPO on tukenut<br />
<strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n toimintaa vuodesta<br />
2009. Hyväntekeväisyyskohteiden<br />
lisäksi tavoitteena on olla mukana<br />
asiakasomistajia kiinnostavissa<br />
tapahtumissa eri puolilla toimialuetta<br />
ja luoda lisäarvoa S-Etukortin<br />
omistajille. Suurin tuki kohdistuu<br />
seurojen tekemään nuorisotyöhön.<br />
<strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong> on ihanteellinen<br />
yhteistyökumppani, sillä se on<br />
herättänyt laajaa kiinnostusta<br />
asiakasomistajissa ja pääsyliput S-<br />
Etukorttihintaan ovat käyneet hyvin<br />
kaupaksi.<br />
Toimitusjohtaja Arttu Laine kertoo<br />
tutustuneensa paikallisiin toimijoihin<br />
ja kulttuuritarjontaan sekä työn<br />
että lasten harrastusten kautta.<br />
Laineen mukaan kulttuurilla ja<br />
liikunnalla on keskeinen merkitys<br />
asukkaiden viihtyvyydessä sekä<br />
uusia asukkaita houkuteltaessa.<br />
<strong>Kokkola</strong> on yllättänyt positiivisesti<br />
monipuolisuudellaan viisi vuotta<br />
<strong>Kokkola</strong>ssa asuneen Laineen.<br />
Hänen mukaan <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong><br />
on musiikkimaakunnan ehdoton<br />
helmi ja paikallisten osaajien upea<br />
taidonnäyte.<br />
Laineen vapaa-aika kuluu vahvasti<br />
urheilun parissa ja hänet löytääkin<br />
usein <strong>Kokkola</strong>n suunnistajien<br />
iltarasteilta tai harrastejääkiekon<br />
parista. Lasten harrastusten<br />
innostamana hän viihtyy myös<br />
hyvin erilaisissa Snellman-salin<br />
konserteissa, <strong>Kokkola</strong>n Oopperassa<br />
sekä tietysti vaskiyhtye Brass<br />
Blastin ja Junioriharmonikkojen<br />
konserteissa. Myös Balettiopiston<br />
syys- ja kevätnäytökset hän kertoo<br />
varaavansa kalenteriinsa hyvissä<br />
ajoin. <strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n yleisönä<br />
Laine on ollut parina viime kesänä.<br />
”Minusta esitykset ovat olleet<br />
raikkaita, ennakkoluulottomia ja<br />
kekseliäästi toteutettuja. Yleisö<br />
on selvästi pitänyt näkemästään<br />
ja kuulemastaan. Odotan<br />
mielenkiinnolla tulevaa” Laine<br />
toteaa.<br />
Yhteistyökumppanimme KPO esittäytyy<br />
Vår sponsor KPO presenterar sig<br />
Handelslaget KPO har stödat Karleby<br />
<strong>Opera</strong>s verksamhet sedan år 2009.<br />
Utöver välgörenhetsprojekt har<br />
syftet varit att vara med i evenemang<br />
som intresserar ägarkunder på olika<br />
håll i verksamhetsområdet samt<br />
att skapa mervärde åt innehavare<br />
av S-förmånskort. Största stödet<br />
riktar sig till ungdomsarbete utfört<br />
av föreningar. Karleby <strong>Opera</strong> är en<br />
idealisk samarbetspartner i att den<br />
har väckt omfattande intresse bland<br />
ägarkunder, och inträdesbiljetter med<br />
speciell S-förmånskortspris har sålt<br />
väl.<br />
VD Arttu Laine berättar att han har<br />
bekantat sig med de lokala aktörerna<br />
och kulturanbudet både genom<br />
arbete och barnens hobbyn. Enligt<br />
Laine har kultur och idrott en central<br />
betydelse för stadsbornas trivsamhet<br />
samt för attrahering av nya invånare.<br />
Laine som har bott i Karleby fem<br />
år har varit positivt överraskad<br />
av utbudets mångsidighet.<br />
Enligt honom är Karleby <strong>Opera</strong><br />
musiklandskapets absoluta pärl<br />
och ett fint bevis av lokala aktörers<br />
duktighet.<br />
Arttu Laine har besökt Karleby<br />
<strong>Opera</strong>s produktioner i två<br />
senaste somrar. “Jag anser att<br />
föreställningarna har varit fräscha,<br />
fördomsfria och påhittigt utförda.<br />
Publiken har tydligt njutit av det de<br />
har sett och hört. Jag ser fram emot<br />
kommande produktioner med stort<br />
intresse."<br />
Festivaalituotanto<br />
Festivalproduktion<br />
<strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n toimisto /<br />
Karlebyoperans kansli:<br />
Anu Komsi<br />
taiteellinen johtaja / konstnärlig ledare<br />
Annika Mylläri<br />
toiminnanjohtaja / verksamhetsledare<br />
Linda Prest<br />
toimistosihteeri / kontorsassistent<br />
Isa Lindgren-Backman<br />
tuotantoassistentti / produktionassistent<br />
Tuula Mylläri<br />
liput / biljetter<br />
Alina Herronen, Erik Sundqvist,<br />
Lukas Rasmus<br />
kesätyöntekijät<br />
Tapahtumajärjestäjä /<br />
evenemangsorganisatör<br />
<strong>Kokkola</strong>n Oopperayhdistys ry /<br />
Karleby <strong>Opera</strong>förening rf<br />
Raatihuoneen festivaalitoimisto /<br />
Rådhusets festivalkansli:<br />
Linda Prest<br />
Tuula Mylläri<br />
avoinna / öppet klo/kl. 10–17<br />
Kannatusyhdistys ja<br />
kahvitus<br />
Understödsförening och<br />
kaffeserveringen:<br />
<strong>Kokkola</strong> <strong>Opera</strong>n Kannatus-<br />
yhdistyksen ahkerat naiset ja miehet<br />
ovat arvokas voimavara, joka<br />
on suureksi avuksi onnistuneen<br />
festivaalin rakentamisessa.<br />
Markkinointi, postitustyö,<br />
kahvitukset – nämä ovat vain osa<br />
siitä työstä, josta Oopperayhdistys<br />
ei yksin selviäisi. Viime vuonna<br />
yksi kannatusyhdistyksen<br />
suurista voimannäytteistä oli n.<br />
70 muusikon majoituspaikkojen<br />
sisustaminen. Vierailevat solistit<br />
ja muusikot tuntevat olonsa<br />
kotoisaksi <strong>Kokkola</strong>ssa, kun<br />
kannatusyhdistyksen varaäidit- ja<br />
isät huolehtivat heistä. Tuotannoissa<br />
raikaa aina iloinen kysymys ”Missä se<br />
oopperayhdistyksen<br />
kahvitarjoilu on?”<br />
Karleby <strong>Opera</strong>s stödförenings trägna<br />
kvinnor och män är värdefulla<br />
krafter bakom uppbyggandet av en<br />
lyckad festival. Marknadsföring,<br />
postförsändelser, kaffeservering<br />
- dessa är bara bråkdelar av<br />
arbetet som <strong>Opera</strong>föreningen<br />
inte skulle klara av utan hjälp.<br />
Förra året var inredningen av<br />
bostäder för ca. 70 musiker<br />
en av stödföreningens största<br />
företaganden. Gästande solister och<br />
muskier känner sig som hemma i<br />
Karleby när understödsföreningens<br />
reservmammor och pappor tar hand<br />
om dem. Under produktionerna<br />
ljuder den glada frågan ”Var<br />
finns dendär <strong>Opera</strong>föreningens<br />
kaffeservering?<br />
~ ~<br />
Kiitämme<br />
talkootyöstä seuraavia<br />
kannatusyhdistysläisiä<br />
Vi tackar följande<br />
stödföreningsmedlemmar<br />
för talkoarbetet<br />
Talkooryhmän vetäjä Leena Komsi<br />
Aho Marja<br />
Alanko Taina<br />
Autio Sisko<br />
Blomqvist Tytti<br />
Grahn Liisa<br />
Hagqvist Aila<br />
Hanhikoski Satu<br />
Isokoski Maria<br />
Jaakonaho Rauha<br />
Kalajo Maija<br />
Kalajo Sanna-Liisa<br />
Kanerva Liisa<br />
Komsi Leena<br />
Komsi Antti<br />
Korhonen Riitta-Liisa<br />
Korpijärvi Annikki<br />
Lassila Maija<br />
Mehtälä Anja<br />
Moilanen Helinä<br />
Mylläri Tuula<br />
Nieminen Ann-Cathrine<br />
Nieminen Pertti<br />
Nissilä Vuokko<br />
Nokso-Koivisto Leena<br />
Pellinen Tuula<br />
Peltoniemi Maija<br />
Peltoniemi Vuokko<br />
Pesonen Maija<br />
Pesonen Tatu<br />
Saine Soili<br />
Saukko Hilkka<br />
Sipilä Hili<br />
Sipilä Katriina<br />
Skytte Saara<br />
Taivassalo Tuula<br />
Virmes Helena<br />
Vitka Tiina<br />
Witting Ulla<br />
Witting Thorolf
Ihanaa musiikkia<br />
Kun <strong>Kokkola</strong>n Oopperan kärkiporukka ryhtyy oopperan<br />
tekoon, klassisen tai modernin, se on aina rautaa! Sitä<br />
tehdään sellaisella osaamisella ja innolla, että tällainen<br />
tavallinenkin innostuu! Olen nyt viidettä vuotta mukana<br />
Kannatusyhdistyksessä ja teen oopperan talkooporukassa<br />
töitä omien kykyjeni mukaan. Esiintyjät ja muu joukko<br />
tarvitsee kahvitusta ja huolenpitoa harjoitusten ja<br />
esitysten yhteydessä.<br />
On ollut palkitsevaa olla mukana talkooporukassa, kun<br />
ooppera saa taas uuden muodon. Kaikilla on yhteinen<br />
innostus, henkilökohtaisesti olen saanut uusia ystäviä ja<br />
ennen kaikkea olen saanut kuunnella IHANAA MUSIIKKIA!<br />
Mielestäni tämä <strong>Kokkola</strong>n Oopperan toiminta antaa<br />
nostetta koko kaupungille. Ihanaa, että johtoryhmä<br />
haluaa vuosi toisensa jälkeen tehdä kovan työn ja tuoda<br />
kotipaikkakunnalleen ainutlaatuisia musiikkielämyksiä.<br />
Underbar musik<br />
Satu Hanhikoski<br />
När Karleby <strong>Opera</strong>ns ledningsgrupp sätter igång med att<br />
göra opera, klassisk eller modern så är det alltid “kanon”! De<br />
gör det med sådant kunnande och med sådan passion att en<br />
vanlig som jag också blir itagen! Det är femte året som jag<br />
är med i Stödföreningen och jobbar för operan med det som<br />
jag kan i ”talko-gänget”. Artisterna och övriga medverkande<br />
behöver förplägnad och omsorg under repetitionsperioden<br />
och i samband med föreställningarna.<br />
Det har varit rikt att vara med på ett hörn i form av ”talko”<br />
arbetet medan operan igen får en ny skepnad. Alla känner en<br />
gemenskap i intresset för operan, personligen har jag fått nya<br />
vänner och framför allt jag får höra UNDERBAR MUSIK!<br />
Karleby <strong>Opera</strong> gör skillnad i staden! Fantastiskt att de som<br />
har hand om operan redan<br />
i sex år har velat göra ett<br />
jätte arbete för att erbjuda<br />
sin hembygd enastående<br />
musikupplevelser.<br />
Satu Hanhikoski<br />
<strong>Kokkola</strong> Events<br />
Vajaa kaksi vuotta sitten kuusi kokkolalaista<br />
festivaalijärjestäjää perustivat <strong>Kokkola</strong> Events<br />
Karleby – yhdistyksen ja tapahtumatoimiston,<br />
tuttavallisesti KEKin. Toimiston<br />
tehtävänä on auttaa tapahtumajärjestäjiä<br />
markkinoinnissa, myynnissä, rahoitus-, talous<br />
– ja hallintotehtävissä. Töitä on riittänyt ja<br />
valmistaudumme siihen, että jatkossakin<br />
<strong>Kokkola</strong>ssa on tarjolla korkeatasoisia<br />
kulttuuritapahtumia.<br />
<strong>Kokkola</strong> Events Karleby -yhteistyössä ovat<br />
mukana <strong>Kokkola</strong>n Oopperayhdistys, Lohtajan<br />
Kirkkomusiikkijuhlat, <strong>Kokkola</strong>n Talvitanssit,<br />
<strong>Kokkola</strong>n Talviharmonikka, Lied – kilpailu<br />
sekä K-P:n Ammattikorkeakoulu.<br />
Tervetuloa tapahtumiimme!<br />
Anne Brännström, toiminnanjohtaja<br />
För knappa två år sedan grundade sex<br />
festivalarrangörer från Karleby; <strong>Kokkola</strong> Events<br />
Karleby -föreningen och evenemangsbyrån,<br />
i folkmun - KEK. Byråns uppgift är att<br />
hjälpa organisatörer med marknadsföring,<br />
försäljning, finansiering, ekonomi, och<br />
förvaltningsuppgifter, Arbetet har räckt till,<br />
och vi är berädda på att Karleby kommer att<br />
förevisa högklassiga kulturevenemang.<br />
I <strong>Kokkola</strong> Events Karleby samarbetet<br />
medverkar Karleby <strong>Opera</strong>förening, Lochteå<br />
Kyrkomusikfest, Vinterdans i Karleby, Karleby<br />
Vinteraccordion, Lied - tävlingen samt M-Ö<br />
Yrkeshögskola.<br />
Välkommen till våra evenemang!<br />
Anne Brännström, verksamhetsledare<br />
Oopperan ystävät<br />
<strong>Opera</strong>ns vänner<br />
Kiitos • Tack<br />
Karleby Veikko & Helena Ahtola<br />
~ ~<br />
~ ~<br />
Anna Anttila<br />
Leena & Peter Corin<br />
Vuokko & Ahti Ekdahl<br />
Peter Furubacka (Trikatex)<br />
Satu & Bo Hanhikoski<br />
Irma Isohanni<br />
Kaija Jestoi<br />
Jousenkaaren koulu, Tapiola<br />
Tuomo Jukkola, Lohtajan srk<br />
Heidi Kenttälä<br />
Kirsti Kivioja<br />
Marjatta & Erkki Koittola<br />
Leena & Antti Komsi<br />
Iida Kujala<br />
Pekka Kuusansalo<br />
Keski-Pohjanmaan Konservatorio<br />
Anne Brännström & Annukka<br />
Parjanen, KEK<br />
Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä /<br />
Snellman-sali<br />
Kiinteistö Oy Tankkari<br />
Terho Lindberg (<strong>Kokkola</strong>n kaupunki)<br />
Länsi-Helsingin musiikkiopisto<br />
Anna Mikkelä<br />
Alf Mylläri<br />
Gert Nyström<br />
Mari Pitkänen<br />
Rauli Pohjonen<br />
Maria & Lauri Pulakka<br />
Nina Puustinen<br />
Bill Ravall<br />
Håkan Riska<br />
Soili Saine<br />
Sami Sivonen<br />
Tiina Säätelä<br />
Maiju Vaahtoluoto<br />
Marjo-Riitta Ventola<br />
Janne Virkkala
ZAUBER CAFÉ<br />
KOKKOLAN OOPPERAKESÄ 14.-22.7.<strong>2011</strong><br />
KAMARIMUSIIKKIKLUBI TYÖVÄENTALOLLA<br />
AVOINNA KLO 21-02 (SULJETTU 17.7.<strong>2011</strong>)<br />
KARLEBY OPERASOMMAR 14.-21.7.<strong>2011</strong><br />
KAMMARMUSIKKLUBBEN PÅ FOLKETS HUS<br />
ÖPPET KL. 21-02 (STÄNGT 17.7.<strong>2011</strong>)<br />
M E N U • M E N Y<br />
Toast Skagen<br />
9€<br />
Caesar Salaatti / Sallad<br />
KANA TAI KATKARAPU / HÖNA ELLER RÄKA<br />
10€<br />
Fetasalaatti / Fetasallad<br />
8€<br />
Juustolautanen / Osttallrik<br />
8€<br />
Paahtopaisti Von Oramo / Rostbiff Von Oramo<br />
10€<br />
French Fries<br />
5€<br />
Mansikat Chantilly / Chantilly Jordgubbar<br />
/5€<br />
PÖYTÄVARAUKSET SUOSITELTAVIA – BORDSRESERVERING REKOMMENDERAS<br />
ANNIKA MYLLÄRI PUH. / TEL. 040-9648796<br />
Nordea Pankki Suomi Oyj<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Aloita rahastosäästäminen nyt.<br />
Ja anna säästöpossullesi uusi elämä.<br />
Säästäjän rahasto on helppo tapa laittaa rahat tuottamaan. Valitset<br />
vain sinun tuotto-tavoitteellesi ja riskinottohalullesi sopivan ja valmiiksi<br />
hajautetun rahaston.<br />
Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai poikkea konttorissamme.<br />
nordea.fi/saastajanrahastot<br />
Rantakatu 14 A<br />
<strong>Kokkola</strong><br />
nordea.fi<br />
Teemme sen mahdolliseksi<br />
* Rahastoja hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea.<br />
Mennyt tuottokehitys ei ole tae tulevasta.<br />
~ ~ ~ ~<br />
Kom och njut – Tule ja nauti<br />
Vard/Ark 9.00-21.00 Lö/La 9.00-17.00 Sö/Su 13.00-18.00<br />
Cafe-konditori Fredrika Storgatan 13 Isokatu<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Pietarsaari - Jakobstad
~ 8 ~<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ti 21.2 - Ke 22.2<br />
”Laulujen Palo”<br />
Jukka Pekka Palo<br />
Pe 24.2.<br />
”Gaucho Brasiliasta”<br />
Renato Borghetti<br />
& Quartet<br />
La 25.2.<br />
”Suuri Viihdekonsertti”<br />
Guardia Nueva<br />
La 25.2.<br />
”Suuri Viihdekonsertti”<br />
<br />
<br />
Angelika Klas<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Mari Kätkä ja Tuomas Kesälä<br />
M.A. Numminen<br />
Pedro Hietanen<br />
Pasi Kaunisto<br />
Matti Esko<br />
& Kapris<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ti 21.2 - Ke 22.2<br />
”Laulujen Palo”<br />
To 23.2.<br />
”Hiuli Hei!”<br />
Pe 24.2.<br />
”Swingin kutsu”<br />
La 25.2.<br />
”Suuri Viihdekonsertti”<br />
Su 26.2.<br />
”Sunnuntain Suurtanssit”
Iloista tekemistä-<br />
glad verksamhet!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kokouspalvelut<br />
Majoitus- ja ruokapalvelut<br />
Ohjelmapalvelut<br />
Leirikoulut ja päiväretket<br />
Konferensservice<br />
Inkvartering- och matservice<br />
Programtjänster<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Nuorisokeskus Ungdomscentra Villa Elba<br />
Sannanrannantie 60, 67100 <strong>Kokkola</strong><br />
Sandstrandsvägen 60, 67100 Karleby<br />
Puh./Tel (06) 8313 400<br />
<br />
<br />
<br />
Medirexissäsinuakuntouttaa<br />
ammattitaitoinen<br />
henkilökunta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
~ 0 ~ ~ 1 ~<br />
Pankki, josta saat<br />
bonusta.<br />
Banken, som ger<br />
bonus.<br />
Tutustu osoitteessa op.fi/bonus<br />
tai tule käymään.<br />
Läs mer på adressen op.fi/bonuskunder<br />
eller kom på besök.
Change language