Tankar kierros_FIN_SVE.pdf - Kokkola

kokkola.fi

Tankar kierros_FIN_SVE.pdf - Kokkola

Tankar

opas guide


Tankar on minulle kuin

Tankar

paratiisi:

3 Tankar

karu saari kallioineen ja

Vierasvenesatama 4 Gästhamnen

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

Kahvila Cafe Tankar 4 Café Tankar

laitureita, majakka,

Vierasmaja

luotsiasema

5 Gäststugan

– ja kaiken tämän yllä

Hylkeenpyyntimuseo

leijuu suolan tuoksu, 6joka

Sälfångstmuseet

vie ajatukset

Pohjanlahden Hyljevene pohjattomiin 7 Fälbåten rikkauksiin.”

Sjöblomin Erla kalamaja Hovilainen 8 Sjöbloms 1945 bastu

Kummeli 9 Stenkumlet

Luotsiasema ja luotsit 10 Lotsstationen och lotsarna

Majakka 12 Fyren

Kartta 14 Karta

Majakanvartijoiden talo 16 Fyrvaktarnas hus

Majakkamestarin talo 18 Fyrmästarens hus

Kokkolan Meripelastajat ry 20 Gamlakarleby Sjöräddare rf

Lintuasema 21 Fågelstationen

Luontopolku 22 Naturstigen

Kappeli 23 Kapellet

Saunat ja muut palvelut 24 Bastur och övriga tjänster

Satamajärjestys 26 Hamnordningen

Karikokous 26 Tankarstämman

Lähteet 27 Källor

2


Tankar 63º 57,0´N 22º 51,0´E

Tankarin saari sijaitsee eteläisellä Perämerellä Öjan ulkosaaristossa,

noin 15 km Kokkolan satamasta luoteeseen. Tämä maankohoamisen

seurauksena merestä noussut kalliosaari tunnettiin 1500luvulla

nimellä Klippan (Kallio). Perimätiedon mukaan nykyinen nimi

Tankar on johdettu nimestä Tankokari, joka viittasi saarella ennen

vanhaan sijainneeseen merimerkkiin – kivikummeliin, jonka huippumerkkinä

oli pitkän tangon nokkaan kiinnitetty tynnyri.

Karu saari toimi vuosisatojen ajan hylkeenpyytäjien ja kalastajien

tukikohtana. Sittemmin siitä muodostui tärkeä maamerkki

merenkulkijoille.

Tänään Tankar on matkailullisesti yksi Suomen merkittävimpiä

majakkasaaria. Kesäisin saareen on säännöllinen aikataululiikenne

Kokkolan matkustajasatamasta.

Tankar 63º 57,0´N 22º 51,0´E

Tankar fyrö Tankar fyrö är belägen i södra Bottenviken i Öja

skärgård, ca 15 km nordväst om Karleby hamn. Ön, som till följd

av landhöjningen stigit upp ur havet på 1200-talet, var på 1500talet

känd som ”Klippan”. Det nuvarande namnet härstammar

enligt muntlig tradition från det gamla fi nska namnet Tankokari

(Stångskär), som syftade på ett gammalt sjömärke som i tiderna

funnits på ön. Detta stenkummel hade en lång stång med en

tunna som toppmärke.

Denna karga holme fungerade i århundraden som säljägarnas

och fi skarnas bas. Sedermera blev den ett viktigt landmärke

för sjöfarare.

Med avseende på turismen är Tankar idag en av Finlands mest

betydande fyröar och sommartid trafi kerar man enligt regelbunden

tidtabell mellan Karleby passagerarhamn och fyrön.

3


1

Vierasvenesatama

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

1860-luvulla laitureita, majakka, Tankarissa luotsiasema oli vielä – ja kaiken noin 60 tämän venevalkamaa. yllä

Kruunun leijuu omistuksessa suolan tuoksu, oli kolme joka satamaa, vie ajatukset jotka olivat luotsien

käytössä. Pohjanlahden Jäänteitä vanhoista pohjattomiin venevalkamista rikkauksiin.” voi vielä nähdä saaren

itärannan tuntumassa. Erla Hovilainen 1945

Nykyään Tankarissa on aallonmurtajalla suojattu vierasvenesatama,

jonne omatoimiveneilijät voivat kiinnittyä.

2

Café Tankar

Kahvilarakennus K

pystytettiin

t alunperin 1800-luvulla

vu Långön kylään Öjaan, mis-


se on siirretty Tankariin. Cafe

Tankar Ta (A-oikeudet) tarjoilee

mm. mm kahvia ja pikkupurtavaa sekä

tilauksesta kalakeittoa. Tilauksesta järjestyvät myös suuremmat

tapahtumat. Kahvila toimii samalla vierailijoiden tukikohtana, josta

voi tilata ja varata saaren palveluita, mm. saunavuorot. Kahvila on

kesäisin avoinna päivittäin.

Gästhamnen

På 1860-talet fanns det ännu ca 60 hamnar på Tankar. Av

dessa ägdes tre av kronan och de användes av lotsarna. På öns

östra strand kan man ännu se rester av dessa gamla hamnar.

Numera fi nns på Tankar en med vågbrytare försedd gästhamn,

där privata båtar kan lägga till.

Café Tankar

Byggnaden som inrymmer Café Tankar byggdes ursprungligen

på 1800-talet i Långö by i Öja, varifrån den har fl yttats till

Tankar. Café Tankar (med A-rättigheter) bjuder på bl.a. kaffe och

tilltugg, och mot beställning även fi sksoppa. Dessutom ordnar man

även större evenemang på beställning. Café Tankar fungerar också

som öns ’bas’, där man kan beställa olika tjänster, bl.a. bastu.

Sommartid är caféet öppet dagligen.

4


Vierasmaja

Aitoon ja alkuperäiseen saaristolaiselämään pääsee tutustumaan

yöpymällä Tankarin saaren vierasmajassa, jossa on majoitustilaa

8 hengelle. Majassa on keittomahdollisuus ja takka.

Vierasmaja on siirretty Tankariin Öjasta ja se oli ensimmäinen

vanhoista saareen siirretyistä rakennuksista.

Gäststugan

Bekanta dig med äkta skärgårdsmiljö och –stämning och

övernatta i Tankar gäststuga! I stugan fi nns plats för 8 personer,

kokmöjlighet och öppen spis. Gäststugan fl yttades till Tankar

från Öja, och den var den första av de gamla byggnaderna som

fl yttades till ön.

5

3


4

Hylkeenpyyntimuseo

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

Hylkeenpyyntiä laitureita, majakka, on luotsiasema harjoitettu – ja kaiken Suomessa tämän ainakin yllä nuoremmalta

leijuu kivikaudelta suolan tuoksu, (3000-1300 joka e.Kr) vie ajatukset alkaen. Pyyntiä harjoitettiin

Pohjanlahden perinteisesti Pohjanlahden pohjattomiin rannikolla rikkauksiin.” ja jo varhain siitä

muodostui merkittävä Erla Hovilainen elinkeino Kokkolan 1945 seudun talonpojille.

Hylkeenpyynnin merkitys johtui saaliin monikäyttöisyydestä ja

siitä saatujen tuotteiden arvokkuudesta. Niistä tärkein oli hylkeenrasva

eli traani, joka oli merkittävä kauppatavara.

Ensimmäiset merkit hylkeenpyynnistä Tankarissa ovat peräisin

1330-luvulta. Saarella sijaitsevassa museossa on esillä laaja kokoelma

hylkeenpyyntivälineitä. Vapaa pääsy.

Sälfångstmuseet

Sälfångst har bedrivits i Finland åtminstone från tidigare

stenåldern (3000-1300 f.Kr). Bottniska vikens kusttrakter har traditionellt

varit sälfångstsområde och redan tidigt utvecklades fångsten

till en betydande näring för traktens bönder. Sälfångstens betydelse

grundade sig på bytets mångsidiga användning och på värdet

av de produkter som man fi ck av sälen. Den viktigaste av dessa

var tranen, som var en betydande handelsprodukt.

De tidigaste tecknen på sälfångst vid Tankar härstammar från

1330-talet. I museet kan man bekanta sig med en omfattande

samling sälfångstsredskap. Fritt inträde.

6


Hyljevene

Pitkänmatkan hylkeenpyynti perustui aavalla merellä

liikkumiseen. Hyljevene toimi pyytäjien tukikohtana ja välineenä

monella tapaa: siinä asuttiin, sillä purjehdittiin, sitä vedettiin jäällä,

se toimi varastona sekä saaliinkuljetusvälineenä. Hylkeenpyynnin

kukoistusaikana veneet olivat suuria, yli kymmenen metriä pitkiä

ja noin kolme metriä leveitä. Pyynnin kannattavuuden vähentyessä

veneiden koko pieneni ja kahdeksan hengen miehistö kutistui

neljään. Tyypillisiä hyljeveneitä tehtiin Merenkurkun alueella vielä

1900-luvun alussa. Niissä oli korkea, jyrkkä perä ja matala, loiva

keula, jotta se olisi helppo vetää jäälle. Köli oli keulasta leveä,

jotta se ei kiilautuisi jäähän, vaan painaisi sen allensa.

Tankarissa esillä oleva hyljevene on rakennettu Replotissa

Vaasan saaristossa vuonna 1928.

Fälbåten

Långväga Lå sälfångst skedde på öppet hav. Fälbåten fungerade

som säljägarnas bas och redskap på många olika sätt: man

bodde i den, man seglade i den, man drog den längs isen, den

fungerade som lager och den användes för transport av byte.

Under fångstens blomstringstid var fälbåtarna stora, mer än tio

meter långa och cirka tre meter breda. När näringens lönsamhet

avtog blev även båtarna mindre och manskapet på åtta personer

krympte till fyra. Typiska fälbåtar tillverkades i Kvarkenområdet

ännu i början av 1900-talet. De hade en hög, brant akter och

en låg för, så att det var lätt att dra upp dem på isen. Kölen var

bred framtill, så att den inte skulle kilas fast i isen, utan i stället

trycka isen under sig. Fälbåten som fi nns till påseende på Tankar

är byggd i Replot i Vasa skärgård år 1928.

7


5

Sjöblomin kalamaja

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

Tankar laitureita, toimi majakka, kaarlelalaisten luotsiasema – silakanpyytäjien ja kaiken tämän tukikohtana yllä

jo 1500-luvulla leijuu ja suolan ainakin tuoksu, 1700-luvulta joka asti vie saarella ajatukset on ollut kalamajoja.

Parhaana Pohjanlahden pyyntiaikana pohjattomiin saarella saattoi rikkauksiin.” majailla yli sata kalastajaa

perheineen ja saaren Erla Hovilainen suojaisemman 1945 itärannan tuntumaan nousi

pieni puutalojen kylä. Saaren itärannan kerrotaan olleen kuin kylätie,

jonka toista puolta reunustivat mökit, toista puolta suola-aitat,

venevajat ja laiturit.

Kalamajat olivat pieniä ja vaatimattomia, kuten saaristossa yleensä:

pieni eteinen, jossa säilytettiin pyyntivälineitä sekä huone jossa oli

kaksi tai kolme ikkunaa. Enimmillään mökkejä oli nelisenkymmentä

ja vielä 1900-luvun puolivälissä saaressa oli 13 kalamajaa. Näistä

hienoin oli kaksikerroksinen, satamavouti Svenlinin omistama mökki,

jota leikillisesti kutsuttiin myös nimellä ”Rådstugo” (Raatihuone).

Nykyisin vanhoja kalamajoja on jäljellä enää muutama, vanhin säilynyt

mökki ”Sjöbloms bastu” on vuodelta 1768.

Sjöbloms bastu

Tankar Ta fungerade som

strömmingsfi str skarnas bas re-

dan på 1500-talet och åtminstone

ton från 1700-talet har här

funnits fi skarbastur. Under den bästa fångstsäsongen kunde ett

par hundra fi skare med familj vistas på ön, och en liten by av små

trästugor växte fram på den östra stranden. Stranden sägs ha varit

som en byväg med små stugor på den ena och saltmagasin, båthus

och bryggor på den andra sidan.

Fiskarbasturna var små och oansenliga som det var brukligt i

skärgården: en liten farstu där fångstredskapen förvarades samt

ett rum försett med två eller tre fönster. Som mest fanns det

mer än fyrtio fi skarbastur på ön och ännu i mitten av 1900-talet

stod där tretton stugor. Av dessa var hamnfogde Svenlins stuga

i två våningar den förnämsta och den brukade ofta skämtsamt

kallas ”Rådstugo”. Numera fi nns endast ett fåtal fi skarbastur bevarade,

av vilka den äldsta är Sjöbloms bastu från år 1768.

8


Kummeli

Vuoden 1750 seutuvilta asti Tankarissa oli Kokkolan

kaupungin porvareiden kustantama merimerkki. Tämän 11 jalkaa

(vajaat 3,5 metriä) korkean kivikummelin huippumerkkinä oli 20

jalan (n. 6 m) mittaisen tangon nokkaan kiinnitetty tynnyri. Vuonna

1825 kivikummelin viereen rakennettiin puinen pooki, eli tunnusmajakka.

Se oli punaiseksi maalattu, katkaistun pyramidin muotoinen

ja katonharjan kummassakin päässä oli tangot joiden huippumerkkinä

tynnyrit.

Kivikummeli on säilynyt saaren majakkayhdyskunnan pihassa. Se

erottaa samalla kaupungin ja valtion alueet toisistaan. Majakkaa rakennettaessa

huomattava osa kummelin kivistä käytettiin majakan

perustuksiin. Nykyisiin mittoihinsa kummelin ovat kasvattaneet

Tankarissa käyneet vierailijat. Tapoihin on nimittäin kuulunut, että

jokaisen saarella ensimmäistä

kertaa vierailevan on kannettava

kasaan mahdollisimman

suuri rantakivi.

Stenkumlet

Sedan medlet av 1750

-talet fanns på Tankar ett

gammalt sjömärke som bekostats

av Gamlakarleby stads

borgare. Detta 11 fot (ca 3,5

meter) höga stenkummel hade ett toppmärke som utgjordes av

tunnor fastsatta på en ca 20 fot (ca 6 m) lång stång.

År 1825 byggdes en båk bredvid kumlet. Den var rödmålad,

hade formen av en bruten pyramid och i båda ändorna av takåsen

fanns en stång med tunnor som toppmärken.

Stenkumlet står fortfarande kvar i fyrsamhällets hjärta, där

det samtidigt utmärker gränsen för stadens och statens område.

När fyren byggdes användes en ansenlig mängd av kumlets

stenar till fyrens grund. Kumlet har växt till sina nuvarande mått

tack vare alla besökare på ön. Det har nämligen hört till god sed

att den som första gången besöker ön skall bära en så stor sten

som han orkar från stranden till högen.

9

6


7

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

laitureita, majakka, luotsiasema – ja kaiken tämän yllä

leijuu suolan tuoksu, joka vie ajatukset

Pohjanlahden pohjattomiin rikkauksiin.”

Erla Hovilainen 1945

Luotsiasema ja luotsit

Vuonna 1739 hallitus oli vapauttanut Pohjanmaan kaupungit

osallistumasta valtion ylläpitämän luotsilaitoksen kustannuksiin.

Kokkolassa luotsauksesta huolehti kaksi Tankarissa oleskellutta kalastajaa.

Kokkolan saatua tapulioikeudet vuonna 1765 liikenne kaupungin

satamaan kasvoi huomattavasti ja luotsitoiminta oli järjestettävä

uudelleen. 1770-luvun alusta lähtien maistraatti palkkasi kolme

luotsia Tankariin ja rakensi sinne tuvan heitä varten.

Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin vuonna 1849. Samoihin aikoihin

luotsilaitos aloitti Pohjanlahden järjestelmälliset merenmittaukset,

joiden edistyessä rannikon majakkaverkkoa alettiin

täydentää.

Vuonna 1855 Tankarin luotsiasemaa kohtasi suuri menetys,

kun se menetti kovassa myrskyssä yhdellä kertaa koko henkilökuntansa.

Kun Suomen luotsilaitos venäläistettiin vuonna 1912

yli puolet sen henkilökunnasta erosi vastalauseeksi viroistaan.

Heidän kunniakseen luotsiaseman vieressä olevaan isoon kiveen

on kiinnitetty muistotaulu, johon on kirjoitettu eronneiden luotsien

nimet sekä teksti: “Muistomerkki niille luotseille, jotka eivät alistuneet

ryssän sortoon”.

Vuonna 1917 luotsilaitoksesta tuli siviilivirasto, kun merenkulkuhallitus

aloitti toimintansa. Tankarin luotsiasema

kuuluu Pohjanlahden merenkulkupiiriin, joka ulottuu

Kristiinankaupungista Tornioon. Tankarin luotsien toimialue ulottuu

Pietarsaaresta Kalajoelle. Nykyinen luotsirakennus valmistui

vuonna 1975. Luotsiasema on toiminnassa ympäri vuoden ja sen

tiloihin voi tutustua sopimuksesta.

Luotsiasemarakennuksen tiloissa toimii myös majatalo Tankar

Inn, jossa voi yöpyä vuoden ympäri kahden hengen huoneissa.

10


Lotsstationen och lotsarna

År 1739 hade regeringen befriat Österbottens städer från

att delta i det statliga lotsväsendets kostnader. I Gamlakarleby

var det två fi skare på Tankar som lotsade främmande fartyg till

stadens hamn. Då Gamlakarleby erhöll stapelrätt år 1765 växte

trafi ken till hamnen märkbart och man var tvungen att omorganisera

lotsverksamheten. I början av 1770-talet avlönade magistratet

tre lotsar på Tankar och byggde där en lotsstuga.

Österbottens lotsdistrikt grundades år 1849. Vid samma tid

inledde lotsverket systematiska mätningar av Bottenviken, vilket

ledde till utbyggandet av områdets fyrnätverk. Det har inte

saknats dramatik på lotsstationen: år 1855 råkade man ut för en

stor förlust då lotsstationen på en gång miste hela sin personal

i en kraftig storm och år 1912, då fi nska lotsverket förryskades,

sade mer än hälften av dess personal upp sig i protest. Till deras

ära har man på en stor sten intill lotsstationen fäst en minnestavla

med texten: ”Minnesmärke till de lotsar som inte underkastade

sig ryssens förtryck”.

År 1917, då sjöfartsverket inledde sin verksamhet, blev lotsverket

en civil instans. Tankar lotsstation lyder under Bottniska

vikens sjöfartsdistrikt, som sträcker sig från Kristinestad i söder

till Torneå i norr. Tankar lotsstations verksamhetsområde

sträcker sig från Jakobstad till Kalajoki. Den nuvarande lotsbyggnaden

blev färdig år 1975. Lotsstationen är verksam året runt.

Allmänheten har möjlighet att bekanta sig med utrymmena enligt

överenskommelse.

I lotsbyggnaden, där värdshuset Tankar Inn är inrymt, kan man

övernatta året runt i dubbelrum.

11


8

Majakka

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

Ennen laitureita, majakan majakka, rakentamista luotsiasema – ja saarella kaiken oli tämän paitsi yllä edellä

mainittu kummeli leijuu suolan myös tuoksu, kalastajien joka ylläpitämä vie ajatukset ‘loisto’ (lysanhus).

Kyseessä Pohjanlahden oli pieni mökki, pohjattomiin jossa oli ikkunat rikkauksiin.” merelle päin ja pyöreä

tulisija keskellä Erla huonetta. Hovilainen Tulen antaman 1945 valon avulla merenkulkijat

suunnistivat pimeässä. Saaressa olleet kalastajat huolehtivat

vuorollaan tulen ylläpidosta.

Ajan mittaan Kokkolan edustalle alettiin kaivata kunnollista

valomajakkaa. Vuonna 1888 luotsilaitos tilasi helsinkiläiseltä

Osbergin konepajalta rautaisen majakkatornin valolaitteineen.

Rautaelementit valmistettiin Saksassa. Peltikuorinen torni on rakennettu

ilman välitasanteita ja sen kierreportaissa on 122 askelmaa.

Lyhdyn valokorkeus maasta on 27,5 metriä. Pariisilaisen

Henry Lepauten tehtaan valmistama valolaite oli aikansa tehokkaimpia,

sen valo kantoi 13 meripeninkulman päähän. Majakka

sytytettiin ensimmäisen kerran 15.10.1889.

Kesällä 1903 Tankariin hankittiin koneellinen sumumerkinantolaitos.

Sakealla säällä annettiin äänimerkkejä myös pienillä dynamiittipanoksilla.

Pommi piti jysäyttää joka kymmenes minuutti, niin kauan

kuin sumua riitti. Joskus sumu ei hälvennyt viikkokausiin.

Majakka sähköistettiin vuonna 1961, jolloin valokiilan kantomatka

enemmän kuin kaksinkertaistui 27,5 meripeninkulmaan.

Majakka on edelleen toiminnassa ja se on yksi Suomen valovoimaisimmista

majakoista.

12


Fyren

Innan fyren byggdes fanns det på Tankar förutom det tidigare

nämnda kumlet också ett sk. ”lysanhus”. Lysanhuset var en liten

stuga med fönster som vette mot havet och en rund eldstad mitt

i rummet. Med hjälp av eldskenet kunde sjöfarare orientera sig i

mörkret. Fiskarna som vistades på ön skötte turvis om upprätthållandet

av elden.

Med tiden växte dock behovet av en ordentlig fyr utanför

Gamlakarleby. År 1888 beställde lotsverket en fyr med ljusanläggning

av Osbergs maskinverkstad i Helsingfors. Järnelementen

till fyren tillverkades i Tyskland. Plåttornet är byggt utan mellanavsatser

och dess spiraltrappa har 122 trappsteg. Ljushöjden från

marken är 27,5 meter. Ljusanläggningen, som tillverkades i Henry

Lepautes fabrik i Paris, var en av sin tids effektivaste – dess ljuskraft

bar 13 sjömil. Fyren tändes första gången 15.10.1889.

Sommaren 1903 fi ck Tankar ett maskindrivet mistsignaleringssystem.

Vid dimma eller dålig sikt använde man även små dynamitladdningar

som ljudsignaler. Sprängladdningarna måste detoneras

var tionde minut så länge dimman låg kvar. Ibland kunde

den hålla i sig i veckor.

Då fyren elektrifi erades år 1961 mer än fördubblades ljusets

bärkraft till 27,5 sjömil. Tankar fyr är fortfarande en av Finlands

ljuskraftigaste fyrar.

13


Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

laitureita, majakka, luotsiasema – ja kaiken tämän yllä

leijuu suolan tuoksu, joka vie ajatukset

Pohjanlahden pohjattomiin rikkauksiin.”

Erla Hovilainen 1945

1

2

3

4

Vierasvenesatama

Gästhamnen

Café Tankar

Café Tankar

Vierasmaja

Gäststugan

Hylkeenpyyntimuseo

Sälfångstmuseet

14

5

6

7

8

13

Sjöblomin kalamaja

Sjöbloms bastu

Kummeli

Stenkumlet

Luotsiasema ja Tankar Inn

Lotsstationen och Tankar Inn

Majakka

Fyren


14

2

15

9

10

11

12

12

3

4

11

5

Majakanvartijoiden talo

Fyrvaktarnas hus

Majakkamestarin talo

Fyrmästarens hus

Kokkolan Meripelastajat ry

Gamlakarleby Sjöräddare rf

Lintuasema

Fågelstationen

6

8

10 9

1

15

13

14

15

7

Luontopolku

Naturstigen

Kappeli

Kapellet

Saunat & WC

Bastur & WC


9

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

laitureita, majakka, luotsiasema – ja kaiken tämän yllä

leijuu suolan tuoksu, joka vie ajatukset

Pohjanlahden pohjattomiin rikkauksiin.”

Erla Hovilainen 1945

Majakanvartijoiden talo

Majakanvartijoiden tehtäviin kuului valaistuksen ja valolaitteiden

huolto, rakennusten siivoaminen sekä pienet korjaustyöt.

Lisäksi majakanvartijoiden velvollisuus oli kuljettaa majakkamestarin

kirjeitä.

Erityisesti majakoiden valolaitteiden huollosta oli annettu

tarkat ohjeet, koska lika ja pöly alensivat linssistön tehoa.

Tupakanpoltto ja kaikenlainen pölyä aiheuttava askartelu oli ankarasti

kielletty lyhtytilassa. Majakan valaistus sytytettiin yleensä

auringon laskiessa ja sammutettiin sen noustessa.

Majakkamestarin ja majakanvartijoiden talot seisovat edelleen

vanhan majakkayhdyskunnan ytimessä. Molemmissa rakennuksissa

on majoitustilaa ja majakkamestarin talossa on myös pieni

kokoustila.

16


Kuva..

Fyrvaktarnas hus

Fyrvaktarna ansvarade för skötseln av ljusanläggningarna,

städandet av byggnader samt mindre reparationer. Dessutom var

det fyrvaktarnas uppgift att transportera fyrmästarens brev.

Det fanns strikta instruktioner speciellt gällande underhållet

av ljusanläggningarna, eftersom smuts och damm snabbt tärde på

linssystemet. Rökning och allt dammorsakande arbete var strikt

förbjudet i ljusrummet. Fyrljuset tändes vanligen vid solnedgången

och släcktes då solen gick upp.

Fyrmästarens och fyrvaktarnas hus står fortfarande kvar i

hjärtat av det gamla fyrsamhället. I båda husen fi nns möjlighet

till övernattning och i fyrmästarens hus fi nns även ett litet mötesutrymme.

17


10

Majakkamestarin talo

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

Majakoiden laitureita, majakka, yhteyteen luotsiasema syntyi – ja usein kaiken pieni tämän yhdyskunta, yllä

joka käsitti leijuu majakkamestarin suolan tuoksu, ja joka majakanvartijoiden vie ajatukset ruokakunnat.

Tankarissa Pohjanlahden majakkamestari pohjattomiin ja kolme rikkauksiin.” majakanvartijaa asuivat

majakan lähelle rakennetuissa Erla Hovilainen virkataloissa. 1945

Elämä saaressa oli karua. Perunoita kasvatettiin pienissä kallionkoloihin

raivatuissa peltotilkuissa, multa jouduttiin tuomaan

mantereelta. Saaren kitukasvuinen heinä riitti yhden lehmän laiduntamiseen.

Kalastuksen suhteen oltiin omavaraisia, talvisin

käytiin myös hylkeenpyynnissä.

Majakkamestarin tärkein tehtävä oli huolehtia majakkarakennusten

ja varusteiden kunnossapidosta sekä valvoa, että majakanvartijat

hoitivat kunnolla valaistusta. Jos majakalla oli sumukello,

hänen tuli myös huolehtia siitä, että ryhdyttiin antamaan

äänimerkkejä näkyvyyden huonontuessa. Majakkamestarit olivat

yleensä kouluja käyneitä henkilöitä ja he saattoivat varsinaisten

työtehtäviensä lisäksi toimia opettajina majakkasaaren lapsille,

juridisina ja hengellisinä neuvonantajina, toisinaan jopa terveydenhoitajina.

18


Fyrmästarens hus

sisäkuva

I anslutning till fyrarna uppstod ofta små samhällen, som

bestod av fyrmästarens och fyrvaktarnas familjer. På Tankar byggdes

fyrmästarens och de tre fyrvaktarnas tjänstehus intill fyren.

Livet på ön var kargt. Man odlade potatis i små täppor bland

klipporna, myllan måste hämtas från land. Gräset på ön räckte till

för en ko. Man fi skade, och vintertid gick man på säljakt.

Fyrmästarens viktigaste uppgift var att ansvara för fyrbyggnadernas

och -redskapens underhåll och övervaka att fyrvaktarna

skötte ljusanläggningen ordentligt. Ifall fyren var utrustad med

en mistklocka, hade han även ansvar för att vid försämrad sikt ge

ljudsignaler. Fyrmästarna var ofta utbildade personer och vid sidan

av sina egentliga uppgifter kunde de dessutom fungera som

lärare för fyröns barn, som juridiska och själsliga rådgivare och

ibland även som hälsovårdare.

19


11

Kokkolan Meripelastajat ry

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

Kokkolan laitureita, majakka, Meri-pelastajat luotsiasema ry – sai ja vuonna kaiken tämän 1977 käyttöön- yllä

sä majakan leijuu vierestä suolan luotsiaseman tuoksu, joka vanhan vie ajatukset tyfoonihuoneen. Maja

toimii päivystysmiehistöjen Pohjanlahden pohjattomiin tukikohtana rikkauksiin.” ja vieraiden majoituspaikkana.

Yhdistyksen Erla pelastusalusten Hovilainen 1945 vakituinen asemapaikka

on Ykspihlajan potissa.

Kokkolan Meripelastajat ry pyrkii yhteistyössä viranomaisten

kanssa ylläpitämään ja kehittämään vapaaehtoista meripelastusvalmiutta

Kokkolan saaristossa ja Perämeren eteläosassa.

Yhdistyksen päätehtävä on pitää pelastusalukset ympärivuorokautisessa

lähtövalmiudessa koko purjehduskauden ajan. Toinen

merkittävä m toiminnan

n muoto on meripelastukseen

p (merenkulkuun,

k merimies- ja

pelastustaitoihin) p

liittyvä

t koulutus.

Gamlakarleby Sjöräddare rf

Gamlakarleby Sjöräddare rf (Kokkolan Meripelastajat

ry) tog år 1977 i bruk lotsstationens gamla tyfonrum intill fyren.

Stugan fungerar som bas för jourhavande besättning och

övernattningsställe för gäster. Sjöräddningssällskapets fasta bas

fi nns i Yxpila.

Gamlakarleby Sjöräddare strävar till att i samarbete med myndigheterna

upprätthålla och utveckla den frivilliga sjöräddningsberedskapen

i Karleby skärgård och Bottenvikens södra delar.

Föreningens främsta uppgift är att hålla räddningsfartygen i beredskap

dygnet runt hela seglingssäsongen. En annan viktig del av

verksamheten är utbildningsarbete inom sjöräddning.

20


Lintuasema

Fågelstationen

12

Tankarin saarella pesii nelisenkymmentä lintulajia, joista

yleisinä mm. räystäspääsky, pajulintu, tukkakoskelo ja lapintiira.

Näiden ohella Tankarissa voi nähdä merimetsoja ja jopa

Kokkolan nimikkolintuja, merikotkia. Yhteensä Tankarin saaressa

on havaittu lähes 260 lintulajia.

Tankarin lintuasema perustettiin vuonna 1972 ja sen toiminnasta

vastaa Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen

alaisuudessa toimiva erillinen Tankarin lintuasematoimikunta.

Aseman päätoimintamuodot ovat lintujen rengastus, lintulaskennat,

lintujen muuton seuranta sekä erilaiset tutkimukset.

Huomattava merkitys tutkimustyössä

on Tankarin

majakalla, joka houkuttelee

muuttoöinä suuret lintumäärät

valoihinsa. Tankarin

saarelle on myös laadittu

maisemanhoitosuunnitelma,

jonka toteuttajana ja

valvojana lintuasemalla on

keskeinen rooli.

Tankar häckar ett fyrtiotal fågelarter, av vilka de vanligaste

är hussvalan, lövsångaren, småskraken och silvertärnan.

Förutom dessa kan man även påträffa storskarvar och Karleby

stads symbolfågel, havsörnen. Sammanlagt har man påträffat närmare

260 fågelarter på ön.

Tankar fågelstation grundades år 1972. Verksamheten drivs

av Mellersta Österbottens Ornitologiska förening (Keski-

Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys). Fågelstationens primära

uppgifter är ringmärkning av fåglar, fågelräkningar, uppföljning

av fåglarnas fl ytt samt forskning av olika slag. I forskningsarbetet

spelar Tankar fyr en stor roll, då dess ljus lockar till sig en

stor mängd fåglar under fl yttnätterna. Man har även utarbetat en

landskapsförsörjningsplan för Tankar, vilken fågelstationen uppföljer

och övervakar.

21


13

Luontopolku

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

laitureita, majakka, luotsiasema – ja Tankar kaiken tämän kuuluu yllä Luodon

leijuu suolan tuoksu, joka vie saariston ajatukset Natura 2000-

Pohjanlahden pohjattomiin aalueeseen.

rikkauksiin.” Saaren maan-

Erla Hovilainen 1945 ttieteellinen

sijainti ulkosaaristossa

s antaa sen luonnolle

n erityisen leimansa.

KKaikkiaan

Tankarissa on

tavattu ta noin 180 kasvilajia,

joista jo harvinaisuuksia ovat

mm. m perämerensilmäruoho,

ketoneilikka, ketonoidanlukko, punakoiso ja sirohernesara.

Näkyvin osa kasvistoa on marjakasvit, joita löytyy parikymmentä

eri lajia. Nisäkkäistä tavallisimpia ovat lepakot, jänikset ja myyrät.

Käärmeitä saaressa ei kivikkoisuudestaan huolimatta tavata.

Maastoon merkityllä luontopolulla (1,5 km) voi tutustua saaren

kasvillisuuteen ja eläimistöön.

Saarella tulee liikkua merkityillä poluilla ja pitkospuureiteillä.

Lintujen pesimäaikana 15.4.-31.7. liikkumista saaren pohjoisosan

kallioilla tulee välttää.

Naturstigen

Tankar tillhör Larsmo skärgårds Natura-2000 område.Öns

geografi ska läge i yttre skärgården ger dess natur en speciell karaktär.

Sammanlagt har man påträffat ca 180 växtarter på Tankar.

Av dessa är bl.a. bottenvikens ögontröst, backnejlikan, månlåsbräken,

besksöta och ärtstarr sällsynta. Den synligaste delen av

växtligheten är bärväxterna, av vilka man kan hitta ett tjugotal

olika arter. Av däggdjuren är fl addermusen, haren och sorken

de vanligaste. Trots de steniga stränderna fi nns det inga ormar

på ön.

På den i terrängen utmärkta naturstigen (1,5 km) kan man bekanta

sig med öns växtlighet och djurliv.

Besökarna bör röra sig längs utmärkta stigar och spänger. Under

fåglarnas häckning 15.4.-31.7. är det förbjudet att röra sig på öns

norra klippor.

22


Kappeli

Kalastajakylän kalliolla seisoo vuonna 1754 rakennettu

Tankarin kappeli. Kirkko rakennettiin ettei kalastajien tarvitsisi

joka sunnuntai kulkea pitkää matkaa mantereelle Kaarlelan kirkkoon

pakolliseen jumalanpalvelukseen. Pieni kappeli on ulkomitoiltaan

ainoastaan 8,2 x 6,25 m ja valkoista ristiään lukuunottamatta

se muistuttaa ulkoapäin vaatimatonta kalastajamajaa.

Kirkossa on tilaa noin sadalle henkilölle. Jokaisella kirkonmiehellä

oli oma istumapaikkansa, ja he kaiversivat penkkeihin

omat puumerkkinsä. Jumalanpalveluksista vastasi apupappi. Tästä

hän sai vuotuisena korvauksena 10-12 puolikastynnyrillistä silakkaa.

Ellei pappi päässyt tulemaan, oli satamavoudin pidettävä

rukous ja luettava

päivän saarnateksti.

Nykyisinkin kappeli

on suosittu käyntikohde,

jossa järjestetään

kesäisin konsertteja,

hartaushetkiä ja

vihkitilaisuuksia.

Kapellet

14

På fi skarbyns klippor står Tankar kapell från år 1754. Den

lilla kyrkan byggdes så att fi skarna inte varje söndag skulle behöva

ta sig den långa vägen till Karleby sockenkyrka för den

obligatoriska gudstjänsten. Till sina yttre mått är kyrkan endast

8,2x6,25 meter och utan det vita korset skulle den vara mycket

lik en oansenlig fi skarbastu.

I kyrkan fi nns plats för ca 100 personer. Varje kyrkobesökare

hade sin egen sittplats, där de ristade in sina bomärken.

Gudstjänsten hölls av kaplanen, som fi ck sin årliga ersättning i

10-12 halvtunnor strömming. Ifall prästen inte kunde komma,

var det hamnfogdens uppgift att hålla bönestund och läsa dagens

bibelord. Numera är kapellet en populär turistattraktion, där det

sommartid ordnas konserter, andaktsstunder och vigselakter.

23


15

Saunat ja muut palvelut

Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja

Saarella laitureita, on majakka, kolme luotsiasema vierailijoille tarkoitettua – ja kaiken saunarakennusta:

tämän yllä

vanhanajan leijuu savusauna suolan sekä tuoksu, kaksi joka perinteistä vie ajatukset puulämmitteistä

saunaa. Saunavuoroja Pohjanlahden voi pohjattomiin varata kahvilasta. rikkauksiin.” Rannan tuntumassa

on grillikatos, jossa Erla voi Hovilainen grillata omia 1945 eväitä tai kahvilasta ostettua

grillimakkaraa. Kahvilan läheisyydestä löytyvät myös käymälät

(myös inva-wc). Roskille ja jätteille on osoitettu oma jätteenkeräyspiste.

Osa saaren pitkospuureiteistä soveltuu myös liikuntarajoitteisille.

24


Bastur och övriga tjänster

På ön fi nns tre bastubyggnader för besökare, en gammaldags

rökbastu och två vedeldade bastur, vilka kan bokas i caféet. Det

fi nns också ett grillhus med havsutsikt där man kan grilla sin

egen matsäck eller korv inhandlad i caféet. Toaletterna, inklusive

en inva-wc, ligger i närheten av caféet. För att skona öns sårbara

natur är användning av avfallsinsamlingen tillrådlig. En del av

vandringsspängerna är anpassade för rörelsehindrade.

25


Tankar on minulle kuin Satamajärjestys

paratiisi: karu saari kallioineen ja

tyrnimarjoineen, Tankarin ensimmäinen kokonainen satamajärjestys rykelmä hyväksyttiin pieniä vuonna mökkejä 1726. ja

Tuolloin kalastajayhdyskunta oli kasvanut niin suureksi, että oli tar-

laitureita, majakka, luotsiasema – ja kaiken tämän yllä

peellista luoda säännöt keskinäistä kanssakäymistä varten. Satamajär-

leijuu suolan tuoksu, joka vie ajatukset

jestyksessä annettiin määräyksiä mm. satamavoudista ja satamaoike-

Pohjanlahden pohjattomiin rikkauksiin.”

uden jäsenistä, sapattirauhan rikkomisesta, kiroamisesta ja toisten kalastusvälineiden

rikkomisesta. Erla Hovilainen Myös varkauden, 1945 haukkumasanojen,

tappelun, pelaamisen ja juopumisen varalta oli omat säännöt.

Voimassa oleva ohjeellinen satamajärjestys on vuodelta 1983 ja se on

säädetty etupäässä tarkoituksena suojella erästä Kokkolan arvokkainta

kulttuuriympäristöä ja luonnonaluetta.

Karikokous

Tankarin saari jakautuu omistuksellisesti kahteen osaan: pohjoispuolta

hallinnoi valtion merenkulkulaitos, eteläosaa Kokkolan kaupunki.

Kaupungin omistuksessa olevaa aluetta hallinnoidaan vielä tänäänkin

vanhan pohjalaisen kylän itsehallinnon mukaisesti. Kylänvanhinta vastaa

satamavouti, joka yhdessä raadin jäsenten kanssa huolehtii järjestyksenpidosta

saarella. Vuosittain heinäkuun viimeisenä viikonloppuna

kokoontuu karikokous, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Karikokouksessa

valitaan eri toimitsijoista koostuva raati, eli karitoimikunta.

Hamnordningen

Den första hamnordningen för Tankar togs i bruk år 1726. Då hade

fi skarsamhället vuxit så stort, att det blev nödvändigt att skapa

regler och förordningar för den gemensamma tillvaron. I hamnordningen

gavs förordningar angående bl.a. hamnfogden och hamnrätten,

sabbatsfriden, svordomar och förstörelse av annans fi skeredskap.

I hamnordningen fanns regler även gällande stöld, okvädningsord,

slagsmål, spel och dryckenskap.

Den normativa hamnordning som är i kraft idag godkändes av Tankarstämman

år 1983. Dess främsta syfte är att skydda ett av Karlebys

mest värdefulla kulturomgivningar och naturområden.

Tankarstämman

Tankar delas administrativt i två delar: den norra delen administreras

av statliga sjöfartsverket, den södra (det gamla fi skarsamhället) av

Karleby stad. Den del av ön som ägs av staden styrs fortfarande på

ett sätt, som påminner om en gammal österbottnisk bys självstyre. I

stället för en byäldste har man här en hamnfogde, som tillsammans

med ett råd upprätthåller ordningen på ön. Årligen, den sista helgen i

juli, sammanträder rådet till Tankarstämma, som är öppen för alla intresserade.

Under Tankarstämman väljs följande års råd.

26


Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen

ja tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä

ja laitureita, majakka, luotsiasema – ja kaiken tämän yllä

leijuu suolan tuoksu, joka vie ajatukset Pohjanlahden

pohjattomiin rikkauksiin.”

Erla Hovilainen 1945

”För mig är Tankar likväl paradiset: en jämförelsevis karg ö

med klippor och havstorn vid stränderna, ett myller av små

lutande hus och bryggor, en fyr, en lotsstuga - och över det

hela en doft av sälta, som leder tanken till Bottenhavets

omätliga rikedomar.”

Erla Hovilainen 1945

Lähteet/Källor:

Hovilainen, Erla (1945). Ro, ro till fi skeskär. Söderström & Co

Förlagsaktiebolag.

Hovilainen, Erla (1945 ). Tankar fi skeläge.

Kaarlelan historia II (1980). Ekenäs Tryckeri Aktiebolag.

Kokkolan kaupungin historia II (1945). Turun Sanomalehti ja

Kirjapaino Osakeyhtiö.

Laurell, Seppo (1999 ). Suomen majakat.

Merilahti, Juhani (2003) Securitatis causa. Luotsiliitto 1918-2003.

Luotsiliiton julkaisuja. Neoprint Oy, Uusikaupunki.

Sweins, Werner (1959). Öja kommuns historia och hembygdsbok.

Ab Österbottningens tryckeri.

http://sar.kokkola.fi

http://kply.kpnet.com

Kuvat/Fotografi er:

Nina Axelqvist, Tomi Hirvinen, Arto Jokela, Aki Paavola,

Maija-Stina Sundbäck, Suomen Ilmakuvat, Jani Suvanto,

Jarmo Vehkakoski, Joni Virtanen, Pekka Väisänen.

27


Yhteystiedot:

Kokkolan Matkailu

Kauppatori

67100 Kokkola

puh. (06) 8289 402

faksi (06) 8310 306

tourism@kokkola.fi

Katso myös

www.tankar.fi / www.kokkoline.fi

Kontakta:

Karleby Turism

Salutorget

67100 Karleby

tfn (06) 8289 402

fax (06) 8310 306

tourism@kokkola.fi

Se även

www.tankar.fi / www.kokkoline.fi

www.visitkokkola.fi

Julkaisija: Kokkolan Matkailu Oy. Layout: Fristyle. Print: FRAM 2007

More magazines by this user
Similar magazines