Vuosikertomus 2012

Kanteleen Voima Oy – vuosikertomus | årsberättelse

Maailmassa on soita noin 400 miljoonaa hehtaaria 

eli noin 5 % kaikesta maapinta-alasta. 

Suomen soiden ja turvemaiden pinta-ala on 9,15 

miljoonaa hehtaaria, joka on noin 29 prosenttia 

Suomen maapinta-alasta. Tästä alasta suurin osa 

on maa- ja metsätalouskäytössä. Ojittamatonta 

suota on lähes 45 %, josta luonnonsuojelualueita 

on noin 1,1 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa 

on noin 0,06 miljoonaa hehtaaria. 

Turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi bio- 

Det fi nns ca 400 miljoner hektar torvmarker i världen, 

dvs. ca 5 % av hela jordytan. 

Ytan för kärr och torvmarker i Finland är 9,15 

miljoner hektar, vilket motsvarar ca 29 procent av 

Finlands jordyta. Av denna yta används största delen 

i jord- och skogsbruk. Odikad torvmark utgör 

nästan 45 %, av dessa är naturskyddsområden ca 

1,1 miljoner hektar. I torvproduktion används ca 

0,06 miljoner hektar. 

Torv har defi nierats som ett långsamt förnybart 

massapolttoaineeksi. Soilla oleva turvekerros kasvaa 

noin 0,5 mm vuodessa, 40 TWh uutta turvetta 

joka vuosi. Turpeen energiakäyttö on 25–28 TWh 

vuodessa. 

Turpeen tuotanto ja käyttö työllistää yli 10 000 

suomalaista ja lähes miljoona suomalaista asuu 

turve-puuseoksella tuotetun kaukolämmön piirissä. 

Energiaturpeen käytön nettovaikutus Suomen 

kansantalouden kassavirtaan on 440 miljoona euroa. 

biomassabränsle. Torvlagret i kärren växer årligen 

med ca 0,5 mm, 40 TWh nytt torv varje år. Energibruket 

av torv är 25–28 TWh per år. 

Torvproduktionen och användningen av torv 

sysselsätter årligen över 10 000 fi nländare och så 

gott som en miljon fi nländare har fjärrvärme som 

producerats med en blandning av trä och torv. 

Nettoeffekten för användningen av energitorv är 

i kassafl ödet för Finlands nationalekonomi 440 

miljoner euro. 

Kuvat: Kanteleen Voiman arkisto 

Graafi nen suunnittelu: Wiizart 

Painatus: Forsberg, 2013 

Fotografi er: Kanteleen Voimas arkiv 

Svensk översättning: Viexpo 

Grafi sk form: Wiizart 

Tryckning: Forsberg, 2013 

Sisältö 

Vieraan energian vuosi 2012, toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Voimalaitoksen tuotanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7 

Polttoaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 

Tuulivoimahankkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 

Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16 

Kanteleen Voima konsernituloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

Kanteleen Voima konsernitase. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21 

Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

Kanteleen Voima Oy:n tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 

Puhuri Oy:n tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

Puhuri Oy:n tase. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25 

Kanteleen Voima Oy:n hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 

Omistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 

Innehåll 

År 2012, ett år av främmande energi, verkställande direktörens översikt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Kraftverkets produktion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7 

Bränslen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 

Vindkraftsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 

Verksamhetsberättelse och bokslut 2011 

Styrelsens verksamhetsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16 

Kanteleen Voima koncernresultaträkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

Kanteleen Voima koncernbalans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21 

Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

Kanteleen Voima Oy:s balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 

Puhuri Oy:s resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

Puhuri Oy:s balans. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25 

Kanteleen Voima Oy:s styrelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 

Ägarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 

Kanteleen Voima 2012 – 3

Toimitusjohtajan katsaus 

Eurooppalaisen, pohjoismaisen 

ja suomalaisen energian tuotannon 

alamäki jatkui kuluneena 

vuonna. Tuontipolttoaineiden ja 

päästöoikeuksien hinnat jatkoivat 

laskuaan. Uutena pelaajana maailmanmarkkinoille 

ilmaantui liuskekaasu, 

jonka seurauksena maakaasun 

ja öljyn aikaisempi vahva 

hintasidonnaisuus on poistumassa. 

Fossiilisten polttoaineiden euromääräistä 

hinnanlaskua on rajoittanut 

vain euron heikkeneminen 

dollariin verrattuna. 

Vieraan energian vuosi 2012 

Verkställande direktörens översikt 

Venäjän kiinteä tuonti muuttui 

markkinaehtoiseksi ja toisaalta Venäjän 

kapasiteettimaksujen ohjaamaksi, 

suurimmat tuontimäärät 

ajoittuivat yö- ja viikonlopputunteihin, 

jolloin sähköntarve on pienimmillään. 

Tuonnin määrän heilahtelu 

vahvisti sähkön hinnan vuorokautista 

vaihtelua. Sähkön tuonnissa saavutettiin 

kuitenkin kaikkien aikojen 

huippu. Suuren tuontimäärän selittää 

Norjan ja Ruotsin täynnä olevat 

vesialtaat ja siten heidän ennätyssuuri 

vesivoiman tuotanto. 

Lauhdetuotannolle vuosi 

oli surkea 

Kulunut vuosi oli lauhdetuotannon 

kysynnälle yhä huono. Sähkön hinta 

laski Norjan runsaan vesitilanteen 

sekä markkinoiden laskevan kysynnän 

takia, myöskään kivihiilen ja 

päästöoikeuden hinnan pudotus 

eivät lisänneet ajomahdollisuuksia. 

Erillistuotannon osuus maamme 

sähkönhankinnasta jäikin 6,7 %:iin 

(vuonna 2011 11,4 %) ja tuotettu määrä 

vain 5,7 TWh (9,6 TWh). Tämä on 

vain kolmannes siitä, mitä tuotettiin 

År 2012, ett år av främmande energi 

Under det gångna året 

fortsatte nedgången för 

europeisk, nordisk och 

fi nländsk energiproduktion. Priserna 

på importbränsle och utsläppsrättigheter 

fortsatte sjunka. En ny aktör 

på världsmarknaden är skiffergas. 

Som följd av detta håller den 

hittills starka prisbundenheten för 

naturgas och olja på att ge sig. Prisnedgången 

i euro för fossila bränslen 

har begränsats endast av eurons 

svagare ställning jämfört med dollarn. 

Den fasta importen från Ryssland 

4 – Kanteleen Voima 2012 

ändrades till marknadsbaserad och 

till att delvis styras av Rysslands 

kapacitetsavgifter. De största importmängderna 

koncentrerades till 

natt- och veckoslutstimmar då behovet 

av elektricitet är som lägst. 

Svängningarna i importmängden 

stärkte dygnsvariationen för elpriset. 

Med tanke på elimport nåddes 

dock ett alla tiders rekord. Den stora 

importmängden förklaras av de fulla 

vattenbassängerna i Norge och Sverige 

och ländernas rekordstora produktion 

av vattenkraft. 

Ett dåligt år för 

kondensatproduktion 

Det gångna året var fortsatt dåligt 

med tanke på efterfrågan på kondensatproduktion. 

Elpriset sjönk 

på grund av det rikliga vattenläget 

i Norge samt den minskande efterfrågan. 

Prisnedgången för stenkol 

och utsläppsrättigheter ökade 

inte heller driftmöjligheterna. Den 

separata produktionens andel av 

elproduktionen i vårt land var 6,7 

% (11,4 % år 2011) och den producerade 

mängden uppgick endast till 5,7 

TWh (9,6 TWh). Detta är endast en 

Antti Vilkuna 

vuonna 2010. Myös Haapaveden voimalaitoksen 

käyttö jäi vuonna 2012 

erittäin vähäiseksi. 

Uudet IE-direktiivit, poliittinen 

ohjaus ja kiristyvät polttoainemarkkinat 

voivat johtaa siihen, että 

sähkön erillistuotannon eli lauhdetuotannon 

laitoksia suljetaan, 

eikä korvaavaa kapasiteettia synny. 

Tämä sulkemisuhka yhdistettynä 

Venäjän tuonnin muutokseen, Pohjoismaiden 

tuonnin vesivoimasidonnaisuuteen, 

rakenteilla olevan 

ydinvoimalan myöhästymiseen ovat 

rakentamassa maahamme sähkömarkkinalle 

tilannetta, joka ei kestä 

minkäänlaista teollisuustuotannon 

elpymistä. Valitettavasti. 

tredjedel av vad som producerades 

år 2010. Även driften av Haapavesi 

kraftverk blev mycket låg år 2012. 

Nya IE-direktiv, politisk styrning 

och de allt hårdare bränslemarknaderna 

kan leda till att anläggningar 

för separat produktion av elektricitet, 

dvs. kondensatproduktionen 

stängs och ingen ersättande kapacitet 

uppstår. Detta nedläggningshot 

kombinerat med ändringen i den 

ryska importen, de Nordiska ländernas 

avhängighet av vattenkraft 

samt förseningen av kärnkraftsverket 

som är under uppbyggnad håller 

på att leda till en situation på 

elmarknaden i vårt land som inte 

klarar av någon återhämtning av industriproduktionen. 

Tyvärr. 

Työtä polttoaineen 

hankinnassa 

Vesivoimaa lukuun ottamatta kaikki 

kotimaiset energialähteet menettivät 

osuuttaan. Huonon turvevuoden 

ja kivihiilen laskeneen hinnan 

takia nähtiin, vuosikymmenien 

jälkeen, että Saimaan kanavaa käytettiin 

kivihiilen tuontiväylänä, kun 

Sisä-Suomen kaupungit koettivat 

löytää jostain polttoainetta lämmöntuotantonsa 

turvaamiseen. 

Pienenevien tuotantoalojen myötä 

turpeen kyky huolehtia maamme 

energiahuollon huoltovarmuudesta 

on vakavasti heikentynyt. Vuoden 

2007 jälkeen maassamme ei ole ollut 

turvevarastoja, joiden varaan 

uskottavasti voitaisiin rakentaa sähkön 

ja lämmön huoltovarmuus. Täs- 

Arbete med anskaffning 

av bränsle 

Förutom vattenkraften förlorade 

alla inhemska energikällor andelar. 

Efter ett dåligt torvår och det 

lägre priset på stenkol fi ck vi efter 

årtionden av uppehåll se Saima kanal 

användas som importfarled för 

stenkol, då städerna i Inre Finland 

försökte hitta bränsle för att kunna 

trygga sin värmeproduktion. 

I takt med minskande produktionsbranscher 

har torvens roll i att 

sörja för underhållstryggheten i vårt 

land avsevärt minskat. Efter år 2007 

har vi i vårt land inte haft torvlager 

på vilka man på ett trovärdigt sätt 

kunde bygga underhållssäkerheten 

för el och värme. Trots detta har 

miljöministeriet kontinuerligt kon- 

tä huolimatta ympäristöministeriö 

on rakentamassa jatkuvasti uusia 

turvetuotannon esteitä. 

Puupolttoaineiden käyttö väheni 

aikaisemmasta. Metsäteollisuuden 

ongelmien lisäksi tähän vaikuttaa 

turpeen huono saatavuus, jolloin 

turpeen rinnalla poltettava puukin 

jää polttamatta. 

Omaa turvetta 

Kanteleen Voima investoi vahvasti 

omaan turvetuotantoon vuonna 

2012. 

Valmiiden turvetuotantoalueiden 

hankinnan myötä oma tuotantopinta-alamme 

kasvoi huomattavasti. 

Tämä muutos ei kuitenkaan lisää 

laitoksen ympäristössä tuotettavan 

turpeen määrää. 

struerat nya hinder för torvproduktionen. 

Användningen av träbränslen 

minskade från tidigare. Utöver 

problemen med skogsindustrin 

påverkar den dåliga tillgången på 

torv situationen, eftersom trä som 

förbränns vid sidan av torv inte används. 

Egen torv 

Kanteleen Voima investerade kraftigt 

i egen torvproduktion under år 

2012. 

Vid sidan av anskaffningen av färdiga 

torvproduktionsområden ökade 

vår egen produktionsyta avsevärt. 

Denna förändring ändrar dock 

inte mängden torv som produceras i 

omgivningen av anläggningen. 


Oman turvetuotannon kehittäminen 

on haastavaa, kun samaan 

aikaan käydään laajaa tunnepohjaista 

keskustelua turpeesta ja sen 

tulevaisuudesta. Turvetuotanto 

tarjoaa työtä ja toimeentuloa Haapavedellä 

ja lähialueella sadoille 

ihmisille. Parhaalla tekniikalla toteutetut 

vesienkäsittelyratkaisut eivät 

rasita vesistöä ja hyvin toimivalta 

turvesuolta tulevan veden laatu ei 

juurikaan poikkea alueen muiden 

luonnonvesien laadusta. Myös elinkaaren 

aikaiset ilmastovaikutukset 

jäävät huomattavan vähäisiksi, kun 

turvetta nostetaan pääasiassa jo ojitetuilta 

tai luonnontilaltaan muuttuneilta 

soilta. 

Det är en stor utmaning av utveckla 

egen torvproduktion då det samtidigt 

diskuteras vitt och känslomässigt om 

torv och dess framtid. Torvproduktionen 

erbjuder arbete och inkomst 

för hundratals människor i Haapavesi 

med närområde. Vattenbehandlingslösningarna 

som genomförts med 

den bästa tekniken belastar inte vattendragen 

och vattenkvaliteten och 

en välfungerande torvmark skiljer sig 

inte mycket från kvaliteten på övriga 

naturliga sjöar och vattendrag. Även 

klimateffekterna under livscykeln blir 

anmärkningsvärt låga då torv bryts 

huvudsakligen i redan dikade torvmarker 

eller kärr vars naturtillstånd 

förändrats. 


Tuulivoimaa 

Tuulivoiman rakentaminen on lopultakin 

lähdössä maassamme 

käyntiin, yhä vieläkin lähdössä. Niin 

tukipäätökset kuin valmistajien koneet 

ovat saavuttaneet tason, jossa 

rakentaminen on taloudellisesti 

kannattavaa. 

Valtiovalta ymmärsi lopultakin 

rakentamansa luvituslabyrintin tilan 

ja kutsui ministeri Lauri Tarastin selvitysmieheksi 

ottamaan selkoa kaaoksesta. 

Tämä selvitystyö antoikin 

hyvän potkun asioiden etenemiselle 

mm. liikenne- ja puolustusministeriöissä, 

ympäristöministeriön osalta 

vastaavaa edistymistä ei ole voitu 

havaita. 

Puhurin ensimmäisen tuulipuiston 

Kopsan rakennustyöt supiste- 

Vindkraft 

Byggandet av vindkraft är äntligen i 

startgroparna i vårt land. Både stödbesluten 

och tillverkarnas maskiner 

har nått en nivå då byggandet är ekonomiskt 

lönsamt. 

Statsmakten förstod äntligen vilket 

kaos det rådde kring processen med 

tillståndsbeviljande. Minister Lauri 

Tarasti utnämndes till utredningsman 

för att klarlägga situationen. 

Utredningsarbetet gav ett bra lyft för 

framåtskridandet av ärenden bl.a. i 

trafi k- och försvarsministerierna. För 

miljöministeriets del har man inte 

märkt av motsvarande effekt. 

Byggarbetet för Puhuris första 

vindpark Kopsa inleddes på sommaren 

i en krympt version med sju maskiner. 

tussa seitsemän koneen mallissa 

lähtivät käyntiin kesällä. 

Muuttuvassa maailmassa 

Kulunut vuosi on vaatinut Kanteleen 

Voiman ja Puhurin henkilökunnalta 

erityistä venymistä. Moni on löytänyt 

itsensä työtehtävistä, joita ei 

ehkä vuoden alussa vielä odottanut 

tekevänsä. Kiitokset koko henkilökunnalle 

muuntautumiskyvystänne 

ja tehdystä työstä. Poljetaan suota 

eteenpäin – vaikka vastatuuleen. w 

I en värld i förändring 

Det gångna året har krävt speciell 

fl exibilitet av personalen hos Kanteleen 

Voima och Puhuri. Många har 

utfört arbetsuppgifter som i början 

av året inte var tänkta för egen del. 

Ett stort tack till hela personalen för 

er anpassningsförmåga och för det 

utförda arbetet. Vi trampar oss fram i 

torvmarken – även i motvind. w 

Voimalaitoksen tuotanto 

Tammi-, helmi- ja maaliskuu 

tuotettiin sähköä täydellä teholla. 

Jo vuodesta 2008 lähtien 

vaivannut turvepula jatkui edelleen 

tuotantokaudella 2011–2012 siten, 

että toimituskauden perusturve 

loppui maaliskuun lopussa 2012. 

Huhtikuun alussa aloitettu vuosihuolto 

kesti toukokuun puoleenväliin. 

Toukokuun loppu ja siitä vuoden 

loppuun asti seistiin turvepulan ja 

alhaisen sähkön hinnan takia. Ainoastaan 

elokuussa ajettiin osin koekäytön 

takia viisi vuorokautta. 

Tuotanto verkkoon vuonna 2012 

oli 250 GWh. 

Elektricitet producerades med 

full effekt i januari, februari 

och mars. Torvbristen som 

stört verksamheten från och med 

2008 fortsatte dock under produktionsperioden 

2011–2012 och grundtorven 

för leveransperioden tog slut 

vid utgången av mars 2012. De årliga 

servicearbetena inleddes i början 

av april och avslutades i mitten 

av maj. Med anledning av torvbristen 

och det låga elpriset hade kraftverket 

driftstopp från och med slutet 

av maj till slutet av året. Endast i 

augusti var kraftverket i gång i fem 

dygn, delvis med anledning av provdrift. 

Vuoden 2012 aikana biopolttoaineiden 

osuus on vakiintunut liki viidenteen 

osaan kaikista polttoaineista. 

Koko vuoden biopolttoaineiden 

osuudeksi pääkattilassa tuli 17 % kaikista 

polttoaineista. Polttoaineiden 

laatu vaihteli jonkin verran, mutta 

laitoksen käytettävyys säilyi kuitenkin 

hyvällä tasolla ollen 99 %, joka 

on 1,5 %-yksikköä korkeampi kuin 

edellisvuonna. Edelleenkin biopolttoaineista 

etenkin sahanpurujen 

kosteuspitoisuus oli yleensä turhan 

korkea. Turpeenkin kosteus vaihteli 

toimittajittain kuukausikeskiarvoina 

yleensä 47 %:n ja 48 %:n välillä, 

Kraftverkets produktion 

År 2012 uppgick produktionen till 

nätet till 250 GWh. 

Under år 2012 har andelen biobränslen 

stabiliserats till nästan en 

femtedel av alla bränslen. Under 

hela året var biobränslenas andel 

av alla bränslen i huvudpannan 17 

%. Bränslekvaliteten varierade något, 

men kraftverkets drift fortsatte 

ändå på en god nivå med 99 %, 

vilket var 1,5 procentenheter högre 

än föregående år. Av träbränslen var 

fukthalten i synnerhet i sågspån anmärkningsvärt 

hög. Även fukthalten 

hos torv låg i allmänhet mellan 47 

% och 48 %, beroende av leverantörer 

och dygn, dock var den i genom- 

ollen kuitenkin keskimäärin 48 %:n 

tietämissä. Silloin tällöin kosteus 

ylitti 50 %:n tasoa, josta seurasi tehonrajoitusta. 

Kivihiiltä ei poltettu 

ollenkaan. Priimaukseen käytettiin 

sahanpurupellettiä. 

Ympäristöasiat 

Vuoden 2012 aikana ei sattunut yhtään 

raportoitavaa savukaasupäästöä 

eikä myöskään yhtään päästöä 

vesistöön. Biopolttoaineiden osuuden 

ollessa keskimäärin koko vuonna 

17 % kaikista pääkattilan polttoaineista 

on sillä vaikutusta etenkin 

rikkidioksidipäästön pienenemiseen 

snitt omkring 48 %. Tidvis översteg 

fukthalten hos bränsleblandningen 

50 %, vilket ledde till effektbegränsning. 

Stenkol förbrändes inte alls. 

Sågspånspellets användes för att 

förbättra förbränningen. 

Miljöfrågor 

Under år 2012 skedde inget att rapportera 

om svaveldioxidutsläpp, 

inte heller utsläpp till vattendrag. 

Andelen biobränslen var i genomsnitt 

under hela året 17 % av alla 

bränslen och det har påverkat i synnerhet 

minskade svaveldioxidutsläpp 

jämfört med året innan. Kvävedioxidutsläppen 

i rökgaserna har 


edellisvuoteen verrattuna. Savukaasujen 

typen oksidien päästöt ovat 

säilyneet samalla tasolla, samoin 

hiukkaspäästöt. Typenoksidien vähentämiseen 

tähtääviä muutoksia 

tehtiin polttimille aivan vuoden lopussa. 

Lietteenkäsittelyn avulla on päästy 

siihen, että kaikki pesuri- ja lietteenerotuskaivojen 

lietteet saadaan 

kuivattua suurempaan kiintoainepitoisuuteen 

kuin 20 m-%, jolloin liete 

on voitu läjittää Piipsannevan tuhkanläjitysalueelle. 

Energiatehokkuus 

Kanteleen Voima Oy allekirjoitti 

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen 

liittymisasiakirjan 

23.1.2008. Vuoden 2012 aikana jat- 

hållits på samma nivå, liksom partikelutsläppen. 

Ändringar som siktade 

på att minska kväveoxiderna 

gjordes på förbrännarna alldeles vid 

utgången av året. 

Genom slambehandlingen har 

man uppnått att allt slam från tvättblåsar- 

och slamavskiljningsbrunnarna 

kan torkas till en allt större 

torrsubstanshalt än 20 m-%. Tack 

vare detta kan allt slam som inte kan 

brännas deponeras på Piipsanneva 

askdeponeringsområde. 

Energieffektivitet 

Kanteleen Voima undertecknade 

anslutningsdokumentet till Näringslivets 

energieffektivitetsavtal 

23.1.2008. Under år 2012 fortsatte 

man med att förverkliga investe- 


kettiin energiatehokkuuden parantamiseen 

pyrkivien investointien 

ja peruskorjausten toteutusta mm. 

uusimalla vesiluvo jolloin virtausvastuksia 

saatiin pienemmiksi. Lisäksi 

selvitettiin mm. valaistuksen 

muuttamista led-valoiksi, mutta 

kannattavuus ei osoittautunut pitkän 

takaisinmaksuajan takia riittävän 

vakuuttavaksi. 

Vuosihuolto 2012 

Voimalaitoksen ajotilanteesta johtuen 

vuosihuolto ajoitettiin pitkälle 

aikavälille. Huoltokohteissa oli jonkin 

verran normaalia vähemmän 

tehtävää, johtuen normaalia vähäisemmästä 

tuotannosta. Generaattorilla 

on ollut värähtelyongelmia 

ja niiden poistamiseksi generaattori 

ringar och sanering med syfte att 

förbättra energieffektiviteten bl.a. 

genom att förnya tätningarna i luftförvärmaren 

för rökgas till att bli 

bättre justerbara, vilket ledde till att 

luftläckorna blev mindre. Utöver det 

utredde man bl.a. ändringar av belysningen 

till ledbelysning, dock visade 

sig lönsamheten efter en lång 

återbetalningstid inte vara tillräckligt 

övertygande. 

Årsservice 2012 

Med anledning av kraftverkets driftläge 

daterades den årliga servicen 

på en lång tidsperiod. I serviceobjekten 

fanns något mindre att utföra 

än normalt. Detta berodde på en 

lägre produktion än vanligt. Generatorn 

har haft skakningsproblem och 

linjattiin uudelleen. Samassa yhteydessä 

muutettiin generaattorin 

jäähdyttimen putkiliitännät joustaviksi, 

generaattorin värähtely jäi 

alemmalle tasolle. Kuumakaasukanavien 

palkeiden uusiminen aloitettiin 

uusimalla ensimmäiset palkeet 

kanaviston kattilan puoleiseen päähän. 

Joulukuussa asennettiin kaikkiin 

polttimiin pyörteittimet, niiden 

tarkoituksen on parantaa palamista 

ja alentaa NOx päästötasoa, lyhyen 

käyttökokemuksen jälkeen näyttää, 

että tavoitteessa on onnistuttu. 

Investoinnit 

Merkittävin voimalaitoksen investointi 

oli automaattisen kuormakohtaisen 

näytteenottimen hankinta 

toiseen turpeen vastaanottolin- 

för att avlägsna dessa linjerades generatorn 

på nytt. Samtidigt ändrades 

rörförskruvningarna på generatorns 

kylare till fl exibla. Generatorns 

skakning blev därmed på lägre nivå. 

Förnyandet av bälgarna på hetgaskanalerna 

inleddes genom att förnya 

de första bälgarna på pannans 

sida. I december monterades turbulatorer 

på alla förbrännare. Syftet 

med dem är att förbättra förbränningen 

och minska NOx utsläppsnivån. 

Efter en kort tid av användning 

verkar det som om man lyckats med 

detta. 

Investeringar 

Kraftverkets viktigaste investering 

var anskaffningen av en automatisk 

lastspecifi k provtagarborr för den 

jaan, vähäisestä ajomäärästä johtuen 

laitteen lopputestaukset ovat 

siirtyneet. Automaation uusintaa on 

jatkettu toisen apukattilan osalta. 

Vuosihuollon yhteydessä toteutettiin 

myös edellä mainittu vesiluvon 

(palamisilman esilämmitin) uusinta. 

Henkilöstö 

Henkilökunnan määrä oli keskimäärin 

43 henkilöä ja vuodenvaihteessa 

42 henkilöä. Joitakin tehtäväkuvauksia 

ja nimikkeitä päivitettiin vastaamaan 

nykyistä toimintaa. Turvetuotantoon 

perustettiin uusi ympäristövastaavan 

tehtävä. 

Voimalaitoksen toimintaa on koulutettu 

omalle henkilöstölle, kouluttajina 

ovat toimineet edellisten 

vuosien tapaan oma henkilöstö ja 

andra torvmottagningslinjen. Med 

anledning av den låga driftmängden 

har anordningens sluttester fl yttats. 

Förnyandet av automationen har 

fortsatts för den andra hjälppannans 

del. I samband med den årliga 

servicen genomfördes också förnyandet 

av ovan nämnda luftförvärmaren 

för rökgas. 

Personal 

Personalantalet var i genomsnitt 43 

personer och vid årsskiftet 42 personer. 

Vissa uppgiftsbeskrivningar och 

titlar uppdaterades till att motsvara 

nuvarande verksamhet. En arbetsuppgift 

som miljöansvarig inrättades 

till torvproduktionen. 

Den egna personalen har utbildats 

inom kraftverkets funktion. 

laitetoimittajat. Ulkopuolista koulutusta 

on ollut painelaitteisiin liittyen 

sekä turvetuotantoon ja ympäristöasioihin 

liittyen. Pitkäkestoista 

ammatillista koulutusta on tuettu 

edellisvuosien tavoin maksamalla 

välittömät kustannukset, koulutus 

on liittynyt johtamiseen ja tiimityöskentelyyn 

sekä toisena voimalaitoskäyttäjäkoulutus. 

Henkilöstön virkistystoiminnasta 

on huolehtinut henkilökuntakerho. 

Järjestetyt tapahtumat ovat olleet 

liikunta- ja ulkoilupainotteisia. 

Kerho on jakanut myös liikunta- ja 

kulttuuriseteleitä sekä osallistunut 

uimahallimaksuihin. w 

Som utbildare har i stil med tidigare 

år fungerat den egna personalen 

och anordningsleverantörerna. Utomstående 

utbildning har ordnats 

i anslutning till tryckanordningar, 

torvproduktion och miljöärenden. 

Långvarig yrkesutbildning har understötts 

i enlighet med tidigare år 

genom att betala direkta kostnader 

för utbildningen. Utbildningen har 

anknutit till ledarskap och teamarbete, 

samt kraftverksoperatörsutbildning. 

Personalens rekreationsverksamhet 

sköts av personalklubben. Arrangemangen 

har haft betoning på 

motion och friluftsliv. Klubben har 

också delat ut motions- och kultursedlar 

samt deltagit i simhallsavgifter. 

w 


Polttoaineet 

Vuosi 2012 jää historiaan 

yhtenä heikoimmista 

turvetuotantovuosista. 

Vesisateet alkoivat 

toukokuussa ja niitä riitti 

koko maassa syksyyn 

saakka, kunnes vesisade 

muuttui lopulta lumisateeksi. 

Tuotanto jäi alle puoleen 

tavoitteesta. Lämmityskauden 

alkaessa maassa oli turvepula. 

Bränslen 

År 2012 går i historien som ett 

av de sämsta torvproduktionsåren. 

Regnet började i maj och 

höll i sig i hela landet ända till 

hösten, tills det slutligen blev 

till snö. Produktionen blev under 

hälften av målsättningen. 

Då uppvärmningsperioden 

startade rådde det torvbrist i 

landet. 


Turve 

Vuonna 2012 tuotettiin ensimmäiset 

Kanteleen Voiman omat turvepolttoaineet. 

Kesällä välillä rankaksi yltyneet 

sateet ja niiden aiheuttamat tulvat 

vaikeuttivat tuotantoa merkittävästi. 

Tuotannossa oli kahdeksan 

tuotantosuota ja kuntoonpanovaiheessa 

kaksi tuotantosuota. Turvetuotantoala 

lisääntyi keväällä merkittävästi, 

kun yhtiö osti valmiita 

turvetuotantoalueita ja niiden tuotantokaluston. 

Ensimmäisillä omilla 

soilla, Lamminnevalla ja Venenevalla, 

ensimmäinen tuotantokau- 

Torv 

År 2012 producerades de första egna 

torvbränslena hos Kanteleen Voima. 

Regnen som under sommaren 

var stundvis häftiga samt översvämningarna 

som följd av dem 

försvårade produktionen avsevärt. 

Åtta torvmarker var i produktion 

och två produktionstorvmarker var 

under förberedelse. Torvproduktionen 

expanderades avsevärt då 

bolaget under våren köpte genom 

affärsverksamhetsköp färdiga torvproduktionsområden 

och till dem 

tillhörande produktionsmateriel. På 

de första egna torvmarkerna i Lamminneva 

och Veneneva inleddes den 

första produktionsperioden i vårens 

si käynnistyi kevään vaihtelevissa 

sääolosuhteissa. Ilkannevan ja Lonkerinnevan 

tuotantosuot kunnostettiin 

kesän 2012 aikana ja tuotanto 

aloitetaan niillä 2013. Kaikilla Kanteleen 

Voima Oy:n tuotantoalueilla on 

käytössä moniportainen vesienpuhdistusjärjestelmä, 

johon kuuluvat 

sarkaojien lietetaskut ja lietteenpidättimet, 

laskeutusaltaat, pintapuomit, 

virtaamansäätö-padot ja pintavalutuskentät. 

Rahkanevan kesällä 2009 käynnistyneen 

hankkeen ympäristövaikutusten 

arviointimenettelyyn liittyen 

tehtiin täydentävä luontoselvitys. 

varierande väderförhållanden. Ilkanneva 

och Lonkerinneva produktionstorvmarker 

restaurerades sommaren 

2012 och produktionen inleds 

här 2013. På alla Kanteleen Voima 

Oy:s produktionsområden fi nns i 

bruk ett fl erstegs vattenreningssystem 

i vilket hör tegdikens slamfi ckor 

och slamspärrar, sedimenteringsbassänger, 

ytbommar, fl ödesjusteringsdammar 

och spillvattenreningsplaner. 

I anslutning till miljökonsekvensbedömningen 

för Rahkaneva-projektet, 

som inleddes sommaren 

2009, utfördes en kompletterande 

naturutredning. Den innehöll bland 

annat en utredning över häckfågel- 

Siihen kuului muun muassa pesimälinnustoselvitys, 

linnuston kevät- ja 

syysmuuttoselvitys ja viitasammakon 

esiintymisselvitys. Rahkanevan 

YVA-selostus valmistuu ja esitellään 

keväällä 2013. 

Yhteysviranomaisen lausunnon 

jälkeen hankkeelle haetaan ympäristölupaa. 

Varpunevan ympäristölupahakemus 

jätettiin viranomaisille keväällä 

2011. Keväällä 2012 hakemukseen 

tehtiin lisäselvityksiä, muun muassa 

viitasammakon esiintymisselvitys. 

Päätöstä odotetaan kesään 2013 

mennessä. 

Uusien tuotantoalueiden hankintaa 

jatketaan osana voimalaitoksen 

polttoainestrategiaa. 

Haapaveden voimalaitoksella 

beståndet, en utredning över fågelbeståndets 

vår- och höstfl yttning 

och en utredning över åkergrodans 

förekomst. Rahkanevas MKB-utredning 

färdigställs och presenteras 

våren 2013. 

Efter kontaktmyndighetens utlåtande 

söker man om miljötillstånd 

för projektet. 

Ansökan om miljötillstånd för 

Varpuneva inlämnades till myndigheterna 

våren 2011. Våren 2012 gjordes 

kompletterande utredningar till 

ansökan, bland annat utredningen 

över åkergrodans förekomst. Beslut 

därom väntas innan sommaren 

2013. 

Anskaffningen av nya produktionsområden 

fortsätter som en del 

av kraftverkets bränslestrategi. 

jyr sin turvetta käytettiin sähkön 

tuotantoon vuonna 2012 noin 540 

GWh:a. 

Puu 

Puupolttoaineita käytettiin Haapaveden 

voimalaitoksen tuotannossa 

vuonna 2012 noin 110 GWh:a. Puun 

osuus käytetyistä polttoaineista 

oli noin 17 %. Ranka- ja kokopuuhakkeita 

jauhettiin biomassajauhimilla 

voimalaitoksen pölypolttoon 

sopivaksi polttoaineeksi. Hakkuutähteistä 

pienempään palakokoon 

tehtyä haketta syötettiin polttoon 

myös ilman jauhatusta. Puuteollisuuden 

sivutuotteista käytettiin 

polttoaineina sahanpurua, kutteria, 

puutähdemursketta ja sahanpurubrikettiä. 

Vid Haapavesi kraftverk användes 

ca 540 GWh frästorv för elproduktion 

år 2012. 

Trä 

Vid Haapavesi kraftverks produktion 

använde man ca 110 GWh träbränslen 

år 2012. Av använda bränslen var 

andelen trä cirka 17 %. Spant- och 

helträdsfl is krossades med biomassakrossar 

till bränsle som lämpar 

sig för pulverförbränning i kraftverket. 

Flis som fl isats till mindre bitar 

av fl isrester har matats till förbränningen 

också utan krossning. Som 

träbränslen har använts biprodukter 

från träindustrin, såsom sågspån, 

kutter, trärestkross och sågspånsbriketter. 

Haapakenttä 

Haapakenttä- biopolttoaineterminaalissa 

polttoaineiden toimittajat 

ja käyttäjät varastoivat ja 

käsittelivät metsäpolttoaineiden 

raaka-aineita, valmista haketta ja 

sahanpurua. Terminaali osoitti toimivuutensa 

ja tarpeellisuutensa 

polttoaineiden kysynnän ja tarjonnan 

vaihdellessa vuoden aikana ja 

syksyllä kelirikon estäessä raskaiden 

ajoneuvojen liikkumisen monilla sateiden 

pehmittämillä teillä. Kanteleen 

Voima Oy ajoi terminaaliin kuivamaan 

ja odottamaan haketusta 

muun muassa turvesoiden kunnostuksessa 

tuotantoalueilta korjattua 

energiapuuta. 

Haapakenttä 

Vid biobränsleterminalen Haapakenttä 

lagrade och hanterade bränsleleverantörer 

och företagare råmaterial 

till träbränslen, färdigt fl is 

och sågspån. Terminalen visade sig 

vara fungerande och nödvändig då 

efterfrågan och utbud på bränslen 

varierade under året och på hösten 

då varierande körförhållanden och 

menföre hindrade tunga fordon från 

att röra sig på många vägar som blivit 

mjuka av regnet. Kanteleen Voima 

Oy körde till terminalen för tork 

och för att vänta på fl isning bland 

annat energived som tillvaratagits 

vid produktionsområdena i anslutning 

till bland annat restaurering av 

torvmarker. 


Raskas polttoöljy 

Raskasta polttoöljyä käytettiin voimalaitoksella 

tuki- ja käynnistyspolttoaineena 

sekä apukattiloissa 

vuonna 2012 noin 14 GWh:a. 

Kotimaiset polttoaineet 

vai kivihiili? 

Suomessa on lähes 10 miljoonaa 

hehtaaria suota. Siitä on luonnontilaista 

tai suojeltua suota yhteensä 45 

%. Turvetuotannon käytössä on 0,6 

% suopinta-alasta. Suomen metsät 

kasvavat joka vuosi enemmän puuta 

kuin sitä käytetään. Myös Suomen 

suot kasvavat joka vuosi enemmän 

uutta turvetta kuin sitä käytetään. 

Kotimaiset polttoaineemme, puu ja 

turve, toimivat energiatuotannossa 

yhdessä erittäin hyvin. Vaikka meillä 

Tung brännolja 

Som stöd- och startbränsle samt i 

hjälppannorna användes år 2012 ca 

14 GWh tung brännolja. 

I Finland fi nns närmare 10 miljoner 

hektar torvmark. Naturlig 

eller skyddad torvmark utgör sammantaget 

45 % av detta. Torvproduktionen 

använder 0,6 % av torvmarkerna. 

Skogarna i Finland växer 

årligen mer än vad man använder 

trä ur dem. Även torvmarkerna i vårt 

land växer årligen mer än vad som 

används. Våra inhemska bränslen, 

trä och torv, fungerar tillsammans 

väldigt bra i energiproduktion. Även 

om vi i Finland har enorma trä- och 

torvresurser har användningen av 

utländsk stenkol ökat inom energiproduktionen. 

Det har inte räckt till 


on Suomessa valtavat puu- ja turvevarat, 

ulkomaisen kivihiilen käyttö 

energiatuotannossa on lisääntynyt. 

Voimalaitosten kattiloihin ei ole 

riittänyt puulle kaveriksi turvetta. 

Sateinen sää ei yksin selitä turvepulaa. 

Viime vuosina turpeentuotantoala 

on jatkuvasti vähentynyt. 

Uusien tuotantolupien saanti on 

ollut hidasta, jonka takia joudutaan 

monin paikoin toimimaan vanhoilla, 

mataloituneilla tuotantokentillä. 

Niiden kuivuminen sateiden jälkeen 

on hitaampaa ja tuotantoseisokit pidempiä 

kuin uusilla tuotantoalueilla. 

Vuonna 2011 turvetuotantoalasta 

poistui 3000 ha, uusia lupia saatiin 

1000 ha. 

Suomen kokonaisenergiasta 70 % 

on tuontienergiaa. Jotta emme tu- 

av torv som tillägg till träet i kraftverkets 

pannor. Endast det regniga 

vädret förklarar inte ensam torvbristen. 

Under de senaste åren har 

torvproduktionsbranschen ständigt 

minskat. Processen för nya produktionstillstånd 

har varit långsam. 

Därför är man tvungen att ställvis 

fungera på gamla, låga produktionsfält. 

De torkar långsammare efter 

regn och produktionsstoppen är 

längre än på de nya produktionsområdena. 

År 2011 avlägsnades 3000 ha 

ur torvproduktion, nya tillstånd fi ck 

man för 1000 ha. 

Av Finlands totalenergi utgörs 70 

% av importenergi. För att vi i framtiden 

inte ska behöva förlita oss allt 

mer på importenergi är det viktigt 

att sköta om tillgången till inhemsk 

levaisuudessa joudu turvautumaan 

yhä enemmän tuontienergiaan, on 

tärkeää pitää huolta kotimaisen 

turpeen saatavuudesta. Uusien tuotantoalueiden 

saaminen käyttöön 

poistuvien alueiden tilalle on tässä 

avainasemassa. ® 

torv. Att få i bruk nya produktionsområden 

i stället för avslutade områden 

är i nyckelposition. ® 

Tuulivoimahankkeet 

Puhuri Oy on Kanteleen 

Voiman tytäryhtiö, joka 

kehittää ja rakentaa uusia 

tuulivoimahankkeita. 

Vindkraftprojekt 

Puhuri Oy är Kanteleen Voimas 

dotterbolag som utvecklar 

och bygger nya vindkraftprojekt. 

Hankkeiden tilanne 

Puhuri on julkistanut kuusi hanketta, 

joista kolme on Raahessa, kaksi 

Pyhäjoella ja yksi Pyhäjärvellä. Puhurin 

strategiana on ollut löytää 

tarpeeksi hyvätuulisia kohteita 

vähin ympäristövaikutuksin. Tämä 

on Suomessa nykyään mahdollista 

sisämaassakin ja Puhurin valitsema 

tie näyttää menestyksekkäältä. 

Hankkeista pisimmällä on Raahessa 

sijaitseva Kopsan tuulipuistohanke, 

joka vuoden 2012 aikana 

eteni ensimmäisen vaiheen investoi 

ntipäätökseen seitsemästä 3,0 

Projektsituationen 

Puhuri har offentliggjort sex projekt 

av vilka tre fi nns i Brahestad, 

två i Pyhäjoki och ett i Pyhäjärvi. Puhuris 

strategi har varit att hitta objekt 

med tillräckligt bra vindstyrka, 

samtidigt som miljöeffekterna ska 

vara så små som möjliga. Nuförtiden 

är detta möjligt i Finland också i 

inlandet och vägen som Puhuri valt 

verkar framgångsrik. 

Av projekten har man kommit 

längst med Kopsa vindparksprojekt 

i Brahestad. Projektet framskred 

under 2012 till första skedets investeringsbeslut 

för sju stycken 3,0 

MW:s vindkraftverk samt för en 

MW tuulivoimalasta sekä puiston 

sähköasemasta. Sähköasema valmistui 

kesän 2012 aikana, maatyöt, 

perustukset ja kaapelointi vuoden 

loppuun mennessä. Hankkeen odotetaan 

olevan tuotantokäytössä 

keskikesällä 2013. Investointipäätöksen 

jälkeen aloitettiin uusi kaavoitusprosessi 

Kopsan toisen vaiheen 

rakentamiseksi. 

Muut Puhurin hankkeet Raahessa 

ovat Ketunperä ja Piehingin Ylipää, 

joissa jatkettiin ympäristövaikutusten 

arviointia yhdessä Tuuliwatti 

Oy:n hankkeiden kanssa. Ympäris- 

kraftcentral för parken. Kraftcentralen 

färdigställdes under sommaren 

2012, jordarbeten, grundkonstruktioner 

och kabling till slutet av året. 

Projektet väntas vara i produktionsanvändning 

i mitten av sommaren 

2013. Efter investeringsbeslutet påbörjades 

en ny planeringsprocess 

för det andra skedet för Kopsa. 

De övriga Puhuriprojekten är Ketunperä 

i Brahestad och Ylipää i 

Piehinki, för vilka miljökonsekvensbedömningen 

fortsatte tillsammans 

med Tuuliwatti Oy:s projekt. 

De nya rekommendationerna från 

miljöministeriet angående planeringsriktvärden 

för vinkraftsbuller 


töministeriön uudet suositukset 

tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoiksi 

sekä maakuntakaavan tulevat 

merkinnät johtivat siihen, että 

Piehigin Ylipään hanke on käytännössä 

lopetettu, koska toteutuskelpoisten 

voimaloiden lukumäärä on 

niin pieni. Vuoden 2013 tavoitteena 

on saada Ketunperän tuulipuiston 

osayleiskaava ehdotusvaiheeseen. 

Pyhäjoen Parhalahden hankkeessa 

aloitettiin YVA- ja kaavoitusprosessit. 

Sunin hankkeesta päätettiin 

luopua hankkeen pienuuden ja vaikean 

verkkokytkennän takia. 

Pyhäjärvellä Vuohtomäen hankkeessa 

on käynnissä tuulisuusmittaukset. 

Hankkeen kaavoitus on 

edennyt ripeästi. 

Vuoden aikana Puhurin henkilö- 

samt de kommande noteringarna 

i landskapsplanen ledde till att Piehinki 

Ylipääprojektet i praktiken 

avslutats, eftersom antalet genomförbara 

kraftverk är litet. Målet för 

2013 är att få delgeneralplanen för 

Ketunperä vindpark i förslagsskede. 

I Parhalahtiprojektet i Pyhäjoki 

inleddes MKB- och planläggningsprocesserna. 

Man beslutade avstå 

från Suniprojektet med anledning 

av projektets ringa omfattning och 

svårigheterna med nätkopplingen. 

I Vuohtomäkiprojektet i Pyhäjärvi 

är vindhastighetsmätningarna i 

gång. Projektets planläggning har 

framskridit i rask takt. 

Under året har Puhuris personalresurser 

förstärkts genom rekryteringar. 

Personalen har deltagit i 


resursseja on vahvistettu rekrytoinneilla. 

Henkilökunta on osallistunut 

omistajien hankkeisiin, kuten Oy 

Perhonjoki Ab:n Ristivedon tuulipuistohankkeeseen, 

jonne kuluneen 

talven aikana pystytettiin kuusi 

tuulivoimalaa. 

Tulevaisuus 

Suurta tuulivoiman rakentamisrynnistystä 

ei ole maassamme vieläkään 

nähty, koska lupien saaminen 

on kestänyt tuskallisen kauan. Vuodelle 

2013 tämä suuri rakentamisen 

vuosi ei ehdi, mutta ehkä vuodelle 

2015. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin 

osa hankkeista jää ilman syöttötariffi 

n korotettua osaa. 

Vallitsevilla sähkön ja polttoaineen 

hinnoilla suomalainen ener- 

ägarnas projekt, såsom i Oy Perhonjoki 

Ab:s Ristiveto vindparkprojekt, 

där man under den gångna vintern 

byggde sex vindkraftsverk. 

Framtiden 

Man har ännu i vårt land inte upplevt 

en stor byggrusch inom vindkraft, 

eftersom tillståndsprocessen 

varit ytterst lång och svår. Denna 

stora byggboom hinner inte till 

2013, men eventuellt till år 2015. 

Detta betyder att en del av projekten 

lämnar utanför den höjda delen 

av inmatningstariffen. 

Med tanke på de rådande priserna 

för el och bränsle är den fi nländska 

energiindustrin i ett skede där 

endast projekt som får stöd når en 

lönsamhet som krävs. Vindkraften 

giateollisuus on tilanteessa, jossa 

kotimaassa vain tuetut hankkeet 

saavuttavat vaaditun kannattavuuden. 

Tuulivoima on eräs ainoista. 

Vuonna 2013 saamme Kopsa 

1-hankkeen tuotantoon. Kopsa 2 ja 

Vuohtomäki-hankkeissa ollaan lähestymässä 

investointipäätöstä. ® 

är ett av de få projekten. 

År 2013 kommer Kopsa 1-projektet 

i produktion. Angående projekten 

Kopsa 2 och Vuohtomäki närmar 

man sig investeringsbeslutet. ® 

Toimintakertomus ja tilinpäätös 

Verksamhetsberättelse och bokslut 

2012 


Kanteleen Voima -konserniin 

kuuluvat emoyhtiö Kanteleen 

Voima Oy ja tytäryhtiö Puhuri 

Oy. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden 

voimalaitos tuottaa omistajille 

lauhdesähköä. Puhuri Oy on 

emoyhtiön täysin omistama tuulivoimaan 

erikoistunut toimija, jonka 

tuulisähkön tuotanto alkaa vuonna 

2013. 

Haapaveden voimalaitos 

Vuosi 2012 oli Kanteleen Voima Oy:n 

kuudes täysi toimintavuosi. 

Voimalaitoksen tuotanto jäi erittäin 

vähäiseksi, keväällä päättyneen 

ajojakson jälkeen voimalaitos 

oli käyn nissä syksyllä yhden viikon 

ajan. Syksyn vähäiseen tuotantoon 

olivat syinä valtakunnallisesti huono 

turve polttoinetilanne ja sähkön 

alhainen markkinahinta. Voima- 

Till koncernen Kanteleen Voima 

hör moderbolaget Kanteleen 

Voima Oy och dotterbolaget 

Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy 

producerar för sina ägare kondensatelektricitet 

vid kraftverket i Haapavesi. 

Puhuri Oy är en aktör som 

specialiserat sig på vindkraft och 

ägs av moderbolaget. Puhuri Oy:s 

vindelektricitetsproduktion startar 

år 2013. 

Kraftverket i Haapavesi 

År 2012 var Kanteleen Voima Oy:s 

sjätte kompletta verksamhetsår. 

Kraftverkets produktion blev 

mycket låg; efter en driftperiod som 

avslutades på våren var kraftverket 

i drift i en vecka under hösten. 

Orsaker till höstens låga produktion 

var den riksomfattande dåliga 

torvbränslesituationen och det låga 

marknadspriset på elektricitet. Nettoproduktionen 

för Haapavesi kraftverk 

blev 247 GWh. Till elproduktio- 


KANTELEEN VOIMA -KONSERNI 

Hallituksen toimintakertomus 

laitoksen nettotuotannoksi koko 

vuodelle jäi 247 GWh. Polttoainetta 

käytettiin sähköntuotantoon 647 

GWh, josta puun osuus oli 17%. 

Öljyn käyttö pääkatti lan tuki- ja 

käynnistyspolttoaineena väheni entisestään 

ja sen osuus oli vain 0,4 

%, öljyn sijasta priimauk seen käytetiin 

pääasiassa puubrikettiä. Apukattiloiden 

öljyn käyttö oli 11,2 GWh. 

Päästöoikeuksia käytettiin yhteensä 

208 457 t. 

Polttoaineet 

Omien soiden hankinta on jatkunut 

ja yhtiö sai valmisteltua kaksi uutta 

suota vuoden 2012 tuotantokautta 

varten. Kolme hanketta on luvituksessa 

tai YVA- vaiheessa. Oma turvetuotanto 

laajeni merkittävästi, 

kun yhtiö osti keväällä valmiita turvetuotantoalueita 

ja niiden tuotan- 

KANTELEEN VOIMA-KONCERNEN 

Styrelsens verksamhetsberättelse 

nen användes bränsle 647 GWh av 

vilket andelen trä var 17 %. Användning 

av olja som huvudpannans 

stöd- och startbränsle minskade ytterligare 

och dess andel var endast 

0,4 %. I stället för olja användes 

huvudsakligen träbrikett för att förbättra 

förbränningen. Användningen 

av olja var i hjälppannorna 11,2 

GWh. Utsläppsrättigheter användes 

totalt 208 457 ton. 

Bränslen 

Anskaffningen av egna nya torvmarker 

har fortsatt och bolaget 

förberedde två torvmarker för produktionssäsongen 

2012. Tre projekt 

väntade på tillstånd eller var i MKBskede. 

Den egna torvproduktionen 

utvidgades avsevärt då bolaget under 

våren köpte genom affärsverksamhetsköp 

färdiga torvproduktionsområden 

och produktionsmateriel 

till dem. 

Nyttoanvändningen av aska har 

tokaluston liiketoimintakaupalla. 

Tuhkan hyötykäyttöä on edistetty 

osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin. 

Pääosin kohteet ovat 

erityyp pisiä maanrakennuskohteita, 

tuhkaa on käytetty mm. turvesoiden 

aluerakenteissa ja kenttärakenteissa 

sekä Haapaveden kaupungin 

liikuntarakentamisessa. 

Oma turvetuotanto 

Omaa turvetuotantoa oli kahdeksalla 

suolla, joilta tuotettu määrä 

oli noin 71 GWh. Erittäin sateisesta 

ke sästä huolimatta tavoitteesta 

saavutettiin liki kolmannes. Varsinaisen 

turvetuotannon ovat hoitaneet 

tur veurakoitsijat. Ilkanneva ja 

Lonkerinneva kunnostettiin turvetuotantoa 

varten ja tuotanto niillä 

voidaan aloittaa kesällä 2013. Lupakäsittelyssä 

on kaksi suota ja lupa- 

främjats genom att delta i olika utvecklingsprojekt. 

Huvudsakligen är 

det fråga om jordbyggnadsobjekt av 

olika typer. Aska har använts bl.a. i 

områdesbyggande och fältstrukturer 

av torvmarker samt vid bygge av 

idrottsobjekt i Haapavesi stad. 

Egen torvproduktion 

Man hade egen torvproduktion på 

åtta torvmarker med producerad 

mängd på ca 71 GWh. Även om sommaren 

var mycket regnig uppnådde 

man nästan en tredjedel av målsättningen. 

Den egentliga torvproduktionen 

har skötts av torventreprenörer. 

Ilkanneva och Lonkerinneva 

restaurerades för torvproduktionen 

och produktionen kan inledas här 

sommaren 2013. Två torvmarker var 

under tillståndsbehandling och en 

torvark i tillståndsberedning (MKB). 

Anskaffning av nya produktionsområden 

var i gång vid fl era olika 

objekt. 

valmistelussa (YVA) yksi suo. Uusien 

tuotanto alueiden hankinta on käynnissä 

useassa eri kohteessa. 

Puhuri Oy investoi 

ensimmäisen tuulipuistonsa 

Vuonna 2010 yhtiöstä tytäryhtiöksi 

irrotetun Puhuri Oy:n tuulivoimahankkeet 

etenivät lähes suunnitellusti. 

Kanteleen Voima Oy omistaa 

Puhuri Oy:n koko osakekannan ja 

Puhuri Oy:n hallituksen kokoonpano 

on lähes sama kuin Kanteleen 

Voima Oy:n hallituksen kokoonpano. 

Keväällä 2012 Puhuri sai valmiiksi 

Kopsan tuulipuiston ympäristönvaikutusten 

(YVA) arvioinnin ja 

kaavoituk sen. Puolustusvoimain 

kans sa käydyn aluevalvontaa koskevan 

neuvottelun jälkeen oli mahdollista 

investoi da vain seitsemän 3 

MW tuulivoimalaa Kopsan alueelle 

suunnitellun 23 sijaan. Tätä Kopsa 

1-nimistä tuuli puistoa varten valmistui 

kesällä 2012 Pirttiselän sähköasema. 

Muilta osin investointi 

valmistuu kesällä 2013. 

Raahen Ketunperän ja Piehingin 

Puhuri Oy investerade i den första 

egna vindparken 

Puhuri Oy ombildades till dotterbolag 

år 2010. Bolagets vindkraftprojekt 

framskred så gott som enligt 

planerna. Kanteleen Voima Oy äger 

hela aktiestocken i Puhuri Oy och 

sammansättningen i Puhuri Oy:s 

styrelse är nästan identisk med Kanteleen 

Voima Oy:s styrelse. 

Våren 2012 färdigställdes miljökonsekvensbedömningen 

(MKB) 

och planläggningen för Kopsa 

vindpark. Efter en diskussion med 

försvarsmakten gällande övervakning 

av området var det möjligt 

att i stället för 23 investera i sju 3 

MW:s vindkraftverk på Kopsa område. 

Sommaren 2012 färdigställdes 

Pirttiselkä elstation för denna 

Kopsa 1-vindpark. För övriga delar 

färdigställs investeringen sommaren 

2013. 

Man fortsatte planläggningen 

och MKB-utredningen av vindparkerna 

Ketunperä i Brahestad och 

Piehinki i Ylipää samt påbörjade ett 

nytt planläggningsarbete för vindkraftparken 

i Vuohtomäki. Utredningsarbetet 

för Suni-projektet av- 

Ylipään tuulipuistojen YVA –selvitystä 

ja kaavoitusta jatkettiin sekä 

aloitettiin uusi Vuohtomäen tuulivoimapuiston 

kaavoitustyö. Sunin 

hankkeen selvitystyö keskeytettiin 

hankkeen pienuuden ja tiukentuneiden 

melumääräysten takia. 

Myös muita uusia tuulivoimahankkeita 

on käynnistetty. Yhtiön 

henkilökunta on Puhurin hankkeiden 

kehittämisen lisäksi tarjonnut 

asiantuntijapalveluita osakkaiden 

tuulivoimahankkeisiin, mm. Oy Perhonjoki 

Ab:n Ristivuoren tuulipuistoon. 

Omistus 

Emoyhtiön omistajina olivat tilikauden 

lopussa Oy Katternö Kraft Ab, 

Kaakon Energia Oy, Suomen Voima 

Oy, Valkeakosken Energia Oy ja 

Ålands Elandelslag. Omistuksessa 

ei ole tapahtunut muutoksia kertomusvuoden 

aikana, mutta Kopsan 

tuulivoimainvestoinin yhteydessä 

emoyhtiö jaettiin T- ja P-osakesarjoihin, 

joista edellinen hallinnoi lämpövoimaa 

ja jälkimmäinen tuulivoimaa. 

Vastaavasti Puhuri Oy jaettiin 

bröts med anledning av projektets 

småskalighet och de strängare bullerbestämmelserna. 

Även andra nya vindkraftprojekt 

har startats. Bolagets personal har 

utöver utvecklingen av Puhuri-projekten 

erbjudit experttjänster till 

delägarnas vindkraftprojekt, bl.a. 

för Oy Perhonjoki Ab:s vindpark i 

Ristivuori. 

Ägande 

I slutet av räkenskapsperioden ägdes 

moderbolaget av Oy Katternö 

Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Finska 

Kraft Ab, Valkeakosken Energia Oy 

och Ålands Elandelslag. Inga ändringar 

har skett i ägarunderlaget 

under verksamhetsåret, men i anslutning 

till Kopsa vindraftinvestering 

delades moderbolaget i T och 

P-aktieserier, av vilka den första administrerar 

värmekraft och den senare 

vindkraft. På motsvarande sätt 

indelades Puhuri Oy i två aktieserier 

av vilka vindkraftparken Kopsa 1 var i 

K1-serien och utvecklingsprojekten i 

A-serien. Som en del av Kopsa investeringsbeslut 

höjde ägarna bolagets 

aktiekapital 2,0 M€ samt gav Kante- 

kahteen osakesarjaan, joista K1-sarjassa 

on Kopsa 1 -tuulivoimapuisto ja 

A-sarjassa kehityshankkeet. Kopsan 

investointipäätöksen osana omistajat 

korottivat yhtiön osakepääomaa 

2,0 M€ sekä antoivat Kanteleen Voima 

Oy:lle oman pääoman ehtoisen 

lainan 4,6 M€. 

Talous 

Konsernin liikevaihto oli 22 640 627 € 

(32 161 241 €) ja tulos 380 077 € tappiollinen 

(62 258 € tappiollinen), taseen 

loppusumma oli 64 239 005 € 

(52 861 938 €). Emoyhtiön liikevaihto 

oli 22 560 832 € (32 054 712 €) ja tulos 

6 181 € tappiollinen (75 232 € tappiollinen). 

Taseen loppusumma oli 

59 875 378 € (52 738 304 €). 

Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella 

ja osakkaat 

maksavat kiinteät kustannukset 

omistuksensa suhteessa, tuotettu 

sähkö myydään omistajille muuttuvaa 

kustannusta vastaavalla hinnalla 

ja omistuksen suhteessa. Omakustannusperusteisestatoimintaperiaatteesta 

johtuen taloudellisten 

tunnuslukujen esittäminen ei ole 

leen Voima Oy ett frivilligt eget kapitallån 

på 4,6 M €. 

Ekonomi 

Koncernens omsättning var 

22 640 627 € (32 161 241 €) och resultatet 

var 380 077 € förlustbringande 

(62 258 € förlustbringande), 

balansräkningens slutsumma var 

64 239 005 € (52 861 938 €). Moderbolagets 

omsättning var 22 560 832 € 

(32 054 712 €) och resultatet var 6 181 € 

förlustbringande (75 232 € förlustbringande). 

Balansräkningens slutsumma 

var 59 875 378 € (52 738 304€). 

Kanteleen Voima Oy fungerar enligt 

självkostnadsprincip och aktieägarna 

betalar fasta kostnader i förhållande 

till sitt aktieinnehav. Den 

elektricitet som produceras säljs till 

ägarna för ett pris som motsvarar 

den rörliga kostnaden och i förhållande 

till aktieinnehavet. Eftersom 

verksamheten drivs enligt självkostnadsprincip 

är det inte ändamålsenligt 

att presentera ekonomiska nyckeltal 

för att förstå affärsverksamheten, 

den ekonomiska ställningen 

eller resultatet. 


tarkoituksenmukaista liiketoimin- Ympäristö ja turvallisuus 

Toimitusjohtajana on toiminut Antti 

vitetään tehtävien investointien yh- osinkoa jaeta. Siirron jälkeen oma 

nan, taloudellisen aseman tai tulok- Voimalaitoksella on sattunut ker- Vilkuna. Hallitus kokoontui kertoteydessä 

sekä varautumaan riskei- pääoma on 11 913 801 €. 

sen ymmärtämiseksi. 

tomusvuonna kaksi viranomaistutmusvuonna yksitoista kertaa. 

hin laiteratkaisuilla ja koulutuksella. 

kintaan johtanutta tapaturmaa, Varsinainen yhtiökokous pidettiin 

Puhuri Oy.n merkittävimmät riskit Näkymät vuodelle 2013 

Henkilöstö 

kummassakaan tapaturmassa ei ole Haapavedellä 10.5.2012. Tilintar- 

liittyvät Kopsa 1 investoinnin kus- Sähkön markkinahinnan vaihtelu on 

Konsernin palveluksessa oli syntynyt pysyvää vammaa. Tuulivoikastajaksi on yhtiökokous valinnut 

tannus-, aikataulu- ja käytettävyys- tasaantunut matalalle tasolle johtu- 

31.12.2012 45 henkilöä (emoyhtiössä matyömailla eikä turvetuotannossa Ernst & Young Oy:n, päävastuulliseriskeihin. 

Uusien hankkeiden luviten vesivoimatuotannon määrästä, 

42 henkilöä). Vuoden aikana palkat- ole sattunut tapaturmia. 

na tilintarkastajana Kjell Berts. 

tamisen osalta merkittävä riski on alhaisesta kivihiililauhteen hinnastiin 

kuusi uutta henkilöä työpaikan Voimalaitoksella ei tapahtunut 

jatkuvasti muuttuva viranomaisohta ja vähentyneestä kulutuksesta. 

vaihdosten ja eläkkeelle jäämisien kertomusvuonna ympäristölupaeh- Riita-asiat 

jeistus, kuten melumääräykset, sekä Päästöoikeuksien hinta oli vuoden- 

johdosta sekä lisäresurssiksi turvetojen ylityksiä. Laitoksen ympäristö- Vireillä olevia riita-asioita ei ole. 

puolustusvoimien aluevalvonnan vaihteen jälkeen hyvin alhaalla, 

tuotantoon ja Puhurille. Ulkopuoluvan ehtojen tarkistushakemus on 

tuulivoiman rakentamiselle tuomat mutta sen odotetaan palautuvan 

lisina palveluina ostetaan edelleen edelleen viranomaiskäsittelyssä. Riskit 

rajoitukset. 

EU:n toimien johdosta aikaisem- 

mm. laboratoriopalvelut, ruokalan Turvetuotantotoiminta täytti ym- Turvetuotanto ei ole vieläkään saamalle 

hintatasolle. Markkinasähkön 

hoito, siivous ja pihatyöt. Kunnossapäristölupamääräysten ehdot eritvuttanut vakaata varastotasoa. 

Ehdotus vuosituloksen 

hinnan ennustetaan pysyvän kulupitopalveluita 

on ostettu niin ikään täin märästä kesästä huolimatta. Turpeen hinta on noussut huomat- 

kirjaamiseksi 

van vuoden ja lähivuodet kuitenkin 

ulkopuolisilta toimittajilta tarpeen 

tavasti kustannustason muutosta 

Emoyhtiön tilikauden tulos osoittaa sellaisena, että voimalaitoksella on 

mukaan. Henkilöstölle on järjestetty Hallitus ja hallinto 

nopeammin. Turpeen hinta ja saa- 

tappiota 6 181 €. Emoyhtiön hallitus kohtuullinen ajotarve suhteutettu- 

ammatillista koulutusta. 

Kanteleen Voima Oy:n hallituktavuus muodostavat huomattavan 

esittää, että tappio kirjataan edel- na saatavissa olevaan turvepoltto- 

Voimalaitoksen ajotilanteesta sen puheenjohtajana toimii Stefan riskin toiminnalle, jota laajentuneel- 

listen tilikausien tulostilille eikä ainemäärään. Toimenpiteitä poltto- 

johtuen ulkopuolisen henkilöstön Storholm ja muina jäseninä Akke la omalla turvetuotannolla voidaan 

käyttöä on loppuvuodesta vähen- Kuusela (vpj), Ralf Bertula (10.5.2012 hieman hallita. IED 2016 päästörajonetty 

ja henkilöstön työpanosta on 

myyty ulkopuolisiin kohteisiin. Tehdyistä 

toimista huolimatta myös 

saakka), Andreas Rasmus (10.5.2012 

alkaen), Timo Honkanen, David 

Karlsson ja Jorma Tapaninen. Vajen 

saavuttamiseen tarvittavat huomattavat 

investoinnit muodostavat 

teknisen ja taloudellisen riskin. 

Helsinki 9. päivänä huhtikuuta 2013 

Helsingfors den 9 april 2013 

henkilöstön lomautuksiin on jourajäseninä ovat olleet Roald von Voimalaitoksen teknisinä riskeinä 

duttu turvautumaan. 

Schoultz ja Arto Tiainen sekä Juha 

Lindholm (10.5.2012 saakka) ja Olli- 

Pekka Marttila (10.5.2012 alkaen). 

ovat edelleen tulipalot ja laitevauriot. 

Näitä pyritään tunnistamaan 

erilaisilla riskianalyyseillä, joita päi- 

Stefan Storholm 

puheenjohtaja 

ordförande 

Andreas Rasmus Timo Honkanen 

Personal 

Koncernen hade 45 anställda 

31.12.2012 (moderbolaget 42 personer). 

Under året anställdes sex nya 

personer med anledning av byte av 

arbetsplats och pensionering samt 

som tilläggsresurs för torvproduktionen 

och Puhuri. Som tjänster 

utifrån köps fortfarande laboratorietjänster, 

skötsel av matservering, 

städning och gårdsarbeten. Också 

underhållstjänster har köpts av utomstående 

leverantörer efter behov. 

Yrkesutbildning har ordnats för 

personalen. 

Med anledning av kraftverkets 

driftsituation har man i slutet av 

året minskat på anlitandet av utomstående 

personal och personalens 

arbetsinsats har sålts till utomstående 

objekt. Trots dessa åtgärder 

har man varit tvungen att verkställa 

permittering av personalen. 

Miljö och säkerhet 

Under verksamhetsåret hade kraftverket 

två olycksfall som ledde till 

myndighetsutredning. Olycksfallen 

ledde inte till bestående skador. Inga 

olycksfall har skett vid vindkraftar- 


betsplatserna och i torvproduktionen. 

Vid kraftverket skedde under 

verksamhetsåret inga överskridningar 

av miljötillståndsvillkor. 

Kraftverkets ansökan om justering 

av miljötillståndsvillkor är fortfarande 

i behandling hos myndigheterna. 

Trots den regniga sommaren uppfylldetorvproduktionsverksamheten 

villkoren i miljötillståndsvillkoren. 

Styrelsen och administrationen 

Som Kanteleen Voima Oy:s styrelseordförande 

fungerar Stefan 

Storholm och övriga medlemmar 

är Akke Kuusela (vice ordf.), Ralf 

Bertula (t.o.m. 10.5.2012), Andreas 

Rasmus (från och med 10.5.2012), 

Timo Honkanen, David Karlsson och 

Jorma Tapaninen. Suppleanter har 

varit Roald von Schoultz och Arto 

Tiainen samt Juha Lindholm (till 

och med 10.5.2012) och Olli-Pekka 

Marttila (från och med 10.5.2012). 

Antti Vilkuna har varit verkställande 

direktör. Styrelsen sammanträdde 

elva gånger under verksamhetsåret. 

Ordinarie bolagsstämma hölls i 

Haapavesi 10.5.2012. Som revisor valde 

bolagsstämman Ernst & Young 

Ab, med Kjell Berts som huvudansvarig 

revisor. 

Tvistemål 

Bolaget har inga anhängiga tvistemål. 

Risker 

Torvproduktionen har fortfarande 

inte nått en stabil lagernivå. Torvpriset 

har ökat betydligt snabbare 

än vad kostnadsnivån ändrat. Torvpriset 

och tillgängligheten är en stor 

risk för verksamheten. Detta kan 

hanteras något genom utvidgning 

av egen torvproduktion. För att 

uppnå IED 2016 utsläppsgränserna 

behövs betydelsefulla investeringar 

och dessa utgör en teknisk och ekonomisk 

risk. 

Bränder och maskinfel utgör fortfarande 

tekniska risker i kraftverket. 

Man försöker identifi era dessa genom 

olika riskanalyser som uppdateras 

i samband med investeringar 

samt genom att förbereda sig på 

dem med tekniska lösningar och utbildning. 

David Karlsson Akke Kuusela Jorma Tapaninen 

Antti Vilkuna 

toimitusjohtaja 

verkställande direktör 

Puhuri Oy:s största risker fi nns i 

anslutning till Kopsa 1-investeringens 

risker med tanke på kostnader, 

tidtabell och användbarhet. För tillståndsbeviljandet 

för nya projekt 

är en stor risk de ständigt ändrande 

myndighetsanvisningarna, såsom 

bullerbestämmelserna, samt begränsningar 

för byggandet av vindkraft 

från försvarsmaktens regionala 

övervakning. 

Förslag till bokföring 

av årsresultat 

Räkenskapsperiodens resultat för 

moderbolaget visar en förlust på 

6 181 €. Moderbolagets styrelse föreslår 

att förlusten bokförs på resultatkonto 

för föregående räkenskapsperioder 

och att ingen dividend ut- 

delas. Efter överföringen uppgår det 

egna kapitalet till 11 913 801 €. 

Utsikter för år 2013 

Växlingarna i marknadspriset för 

elektricitet har stabiliserats på en 

låg nivå med anledning av vattenkraftproduktionens 

mängd, det 

låga priset på stenkolkondensat och 

den lägre förbrukningen. Priset på 

utsläppsrättigheterna var efter årsskiftet 

mycket lågt, men det förväntas 

med anledning av EU:s åtgärder 

gå tillbaka till den tidigare prisnivån. 

Priset på marknadselektriciteten 

förutspås under innevarande år och 

de närmaste åren dock hållas på 

en sådan nivå att kraftverket har 

rimligt driftsbehov i förhållande 

till torvbränslemängden som fi nns 

ainepohjan laajentamiseksi ja polttoturpeen 

saannin varmistamiseksi 

jatketaan. 

Puhuri Oy:n Kopsa 1 -hanke on tarkoitus 

saada tuotantoon kolmannen 

vuosineljänneksen alkaessa. ® 

Tilinpäätösmerkintä 

Suoritetusta tilintarkastuksesta on 

tänään annettu erillinen kertomus. 

Bokslutsanteckningar 

Över verkställd revision har idag 

avgivits skild revisionsberättelse. 

Vaasa 26. päivänä huhtikuuta 2013 

Vasa den 26 april 2013 

Ernst & Young Oy 

Kjell Berts 

KHT /CGR 

att tillgå. Tillgången till tillräcklig 

mängd torvbränsle har inte kunnat 

garanteras och åtgärderna för att 

bredda bränslegrunden fortsätts. 

Puhuri Oy:s Kopsa 1-projekt ska 

fås i produktion vid ingången av det 

tredje kvartalet. ® 



Tuloslaskelma • Resultaträkning 

1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 

Liikevaihto 22 641 32 161 Omsättning 

Valmistus omaan käyttöön (+) 42 107 Tillverkning för eget bruk 

Muut liiketoiminnan tuotot 748 767 Övriga rörelseintäkter 

Materiaalit ja palvelut 15 141 24 619 Material och tjänster 

Henkilöstökulut 2 338 2 601 Personalkostnader 

Poistot ja arvonalentumiset 3 183 3 156 Avskrivningar och nedskrivningar 

Liiketoiminnan muut kulut 2 170 1 943 Övriga rörelsekostnader 

Liikevoitto 597 717 Rörelsevinst 

Rahoitustuotot ja -kulut –963 –764 Finansiella intäkter och kostnader 

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja –365 –47 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner 

ja veroja och skatter 

Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner 

Laskennalliset verot –15 –15 Kalkylmässiga skatter 

Tilikauden voitto (tappio) –380 –62 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) 


1 000 euroa /euro 


Tase • Balans 


1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 

VASTAAVAA AKTIVA 

PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA 

Aineettomat hyödykkeet 302 211 Immateriella tillgångar 

Aineelliset hyödykkeet 52 863 41 674 Materiella tillgångar 

53 165 41 885 

VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA 

Vaihto-omaisuus 4 546 1 864 Omsättningstillgångar 

Pitkäaikaiset saamiset 20 23 Långfristiga fordringar 

Lyhytaikaiset saamiset 4 917 9 042 Kortfristiga fordringar 

Rahat ja pankkisaamiset 1 592 48 Kassa och bank 

11 074 10 977 

64 239 52 862 

VASTATTAVAA PASSIVA 

OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL 

Osakepääoma 12 003 10 003 Aktiekapital 

Muu oma pääoma 11 807 11 869 Övrigt eget kapital 

Tilikauden voitto –380 –62 Räkenskapsperiodens vinst 

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 23 430 21 809 EGET KAPITAL TOTALT 

PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR 

Muut pakolliset varaukset 70 70 Övriga avsättningar 

PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 70 70 AVSÄTTNINGAR TOTALT 

VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL 

Pitkäaikainen 34 998 24 301 Långfristigt 

Lyhytaikainen 5 741 6 681 Kortfristigt 

40 739 30 983 

64 239 52 862 


KANTELEEN VOIMA OY 


1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 

Liikevaihto 22 561 32 055 Omsättning 

Valmistus omaan käyttöön (+) 64 Tillverkning för eget bruk 

Muut liiketoiminnan tuotot 731 770 Övriga rörelseintäkter 

Materiaalit ja palvelut 15 067 24 618 Material och tjänster 

Henkilöstökulut 2 190 2 347 Personalkostnader 

Poistot ja arvonalentumiset 3 166 3 153 Avskrivningar och nedskrivningar 

Liiketoiminnan muut kulut 1 898 1 961 Övriga rörelsekostnader 

Liikevoitto 971 810 Rörelsevinst 


Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 51 55 Vinst före bokslutsdispositioner 


Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner 

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) –57 –130 Förändring av avskrivningsdifferensen 




KANTELEEN VOIMA OY 



1.1–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 




Aineelliset hyödykkeet 45 722 40 091 Materiella tillgångar 

Sijoitukset 2 412 146 Placeringar 

48 434 41 446 


Vaihto-omaisuus 4 546 1 864 Omsättningstillgångar 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 940 450 Fordringar hos företag i samma koncern 

Lyhytaikaiset saamiset 4 045 8 958 Kortfristiga fordringar 

Rahat ja pankkisaamiset 911 20 Kassa och bank 

11 441 11 292 

59 875 52 738 



Osakepääoma 12 003 10 003 Aktiekapital 

Edellisten tilikausien tulos –83 –8 Ackumulerade vinstmedel 


OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 11 914 9 919 EGET KAPITAL TOTALT 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER 

Poistoero 15 985 15 929 Avskrivningsdifferens 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- 

YHTEENSÄ 15 985 15 929 DISPOSITIONER TOTALT 

PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR 

Muut pakolliset varaukset 70 70 Övriga avsättningar 

PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 70 70 AVSÄTTNINGAR TOTALT 


Pitkäaikainen 27 082 20 399 Långfristigt 

Lyhytaikainen 4 825 6 421 Kortfristigt 

31 906 26 820 

59 875 52 738 


PUHURI OY 


1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 

Liikevaihto 86 111 Omsättning 

Valmistus omaan käyttöön (+) 42 43 Tillverkning för eget bruk 

Liiketoiminnan muut tuotot 20 0 Övriga rörelseintäkter 

Materiaalit ja palvelut 74 0 Material och tjänster 

Henkilöstökulut 153 137 Personalkostnader 

Poistot ja arvonalentumiset 18 2 Avskrivningar och nedskrivningar 

Liiketoiminnan muut kulut 275 106 Övriga rörelsekostnader 

Liikevoitto –374 –93 Rörelsevinst 


Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja –416 –102 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner 


Tilikauden voitto (tappio) –416 –102 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) 



PUHURI OY 



1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 




Aineelliset hyödykkeet 7 142 583 Materiella tillgångar 

7 143 585 


Pitkäaikaiset saamiset 20 23 Långfristiga fordringar 

Lyhytaikaiset saamiset 855 77 Kortfristiga fordringar 

Rahat ja pankkisaamiset 681 28 Kassa och bank 

1 556 128 

8 698 713 



Osakepääoma 2 100 3 Aktiekapital 

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 300 132 Fond för inbetalt fritt eget kapital 

Edellisten tilikausien tulos –142 –39 Ackumulerade vinstmedel 


1 842 –7 


Pitkäaikainen 5 900 450 Långfristigt 

Lyhytaikainen 956 270 Kortfristigt 

8 698 713 


Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2012 

Stefan Storholm 

hallituksen puheenjohtaja 

/styrelseordförande 

Katternö Kraft Oy Ab 

toimitusjohtaja/vd 

Timo Honkanen 

hallituksen jäsen 

/styrelsemedlem 

Valkeakosken Energia Oy 


Arto Tiainen 

varajäsen/suppleant 

Parikkalan Valo Oy 



Akke Kuusela 

varapuheenjohtaja 

/vice ordförande 

Suomen Voima Oy 

/Finska Kraft Ab 


David Karlsson 



Ålands Elandelslag 

talousjohtaja/ekonomichef 

Juha Lindholm 


(t.o.m 10.5.2012 saakka) 

Vatajankosken Sähkö Oy 


Ralf Bertula 



(t.o.m 10.5.2012 saakka) 


tuotantojohtaja 

/produktionschef 

Jorma Tapaninen 



Imatran Seudun sähkö Oy 


Olli-Pekka Marttila 


fr.o.m 10.5.2012 alkaen) 

Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 


Andreas Rasmus 



(fr.o.m 10.5.2012 alkaen) 


tuotantojohtaja 

/produktionschef 

Roald von Schoultz 

varajäsen 

/suppleant 

Ekenäs Energi 


Antti Vilkuna 


Omistajat • Ägarna 

VOIMALAITOS 

KRAFTVERKET 

KATTERNÖ –RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT 

• Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse 

• Oy Herrfors Ab 

• Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk 

• Pietarsaaren energialaitos 

/Jakobstads energiverk 

• Uudenkaarlepyyn Voimalaitos 

/Nykarleby Kraftverk 

• Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi 

• Vetelin Sähkölaitos Oy 

SUOMEN VOIMA OY 

• Haminan Energia Oy 

• Keravan Energia Oy 

• Kokemäen Sähkö Oy 

• Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 

• Lammaisten Energia Oy 

• Lankosken Sähkö Oy, Siikanen 

• Mäntsälän Sähkö Oy 

• Nurmijärven Sähkö Oy 

• Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab 

• Sallilan Energia Oy, Loimaa 

• Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää 

• VSV-Energiapalvelut Oy 

(Vakka-Suomen Voima) 

KAAKON ENERGIA OY 

• Imatran Seudun Sähkö Oy 

• Outokummun Energia Oy 

• Parikkalan Valo Oy 

VALKEAKOSKEN ENERGIA OY 

ÅLANDS ELANDELSLAG 


Kanteleen Voima Oy 

Turvetie 112, PL 47, 86601 Haapavesi 

puhelin 08-4599 111, faksi 08-4599 344 

www.kanteleenvoima.fi

Vuosikertomus 2012 - Kanteleen Voima Oy

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Vuosikertomus 2012 - Kanteleen Voima Oy

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?