Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

taas pyritään analysoimaan koko päivärahakauden tai työttömyyskauden päättymisen todennäköisyyttä. On
syytä huomata, että kummallakaan tavalla ei tarkastella työttömyyden päättymisen todennäköisyyttä kyseisen
jakson keston mukaan, vaan siihen mennessä kertyneiden maksupäivien mukaan.
Jälkimmäisellä tavalla tehdyissä analyyseissa puhutaan työttömyyskauden päättymisestä. Tämän tavan on-
gelmana on se, että vertailukelpoisuuden vuoksi niillä, joilla työttömyys jatkuu yhä tai uudelleen neljän vuo-
den kuluttua, on se jouduttu katkaisemaan. Näin on tapahtunut 11 prosentin kohdalla. Näillä henkilöillä on
odotetusti muita enemmän maksupäiviä: mediaani on 946 päivää, kun se muilla on 291 päivää. Katkaisuta-
paukset kasautuvat siis suuriin kertymiin, eivätkä tarkastelujemme mukaan vaikuta päätulokseen eli porrasvaikutuksen
suuruuteen. 7
Tarkastelutavassa 2 on huomattava, että kertymällä on maksimikesto, eli työttömänä koko neljän vuoden
ajan olleet. Hasardien nouseminen erittäin suuren maksupäiväkertymän jälkeen (esitettävien kuvioiden oikeassa
reunassa) johtuu tästä, eikä edusta aitoa työttömyyskauden päättymisen todennäköisyyden nousua. Maksimikestosta
johtuenhan kaikki kaudet ”päättyvät” viimeistään neljän vuoden kohdalla, vaikka työttömyys
jatkuisikin. Myöskään tarkasteluajan rajallinen kesto ei analyysimme mukaan vaikuta päätulokseen eli porrasvaikutuksen
olemassaoloon tai sen suuruuteen.
5.1 Eloonjäämisanalyysi ja jakaumat
Elinaika- eli survival-analyysi soveltuu parhaiten kuvaamaan jonkin tapahtuman päättymistä ja sen päättymisen
todennäköisyyden muutosta ajan myötä. Tämän analyysitavan tuottamat perusluvut ovat eloonjäämisfunktio
ja päättymisen hasardi. Perinteisin esitystapa näille analyyseille on eloonjäämiskuvio. Se kertoo,
miten suuri osa alkaneista tapahtumista on vielä ”elossa” tietyn ajan jälkeen. Tämän luvun tulkinta on melko
yksinkertaista. Kun eloonjäämisfunktion arvo on esimerkiksi 400 päivän jälkeen pudonnut 0,4:ään, tarkoittaa
tämä sitä että tuolloin enää 40 % kaikista tapahtumista on yhä voimassa ja 60 % päättynyt.
Alla olevassa kuviossa maksupäivien kertymän maksimiksi on otettu 1200 päivää – tätä pidempiä kertymiä
on jonkin verran, mutta porrasvaikutuksen tutkimisen kannalta ne ovat yhdentekeviä. Hasarditarkasteluissa
maksimimäärää ei ole asetettu, mutta tarkastelu rajoittuu samoin 1200 päivään. Varsinaisen maksimimäärän
asettaminen vaikuttaisi luonnollisesti voimassaolevien työttömyyksien keskeytymisen tai päättymisen jakaumaan,
joten sellaista ei ole asetettu, vaan kuvion ulkopuolellakin olevat jaksot ovat mukana hasarditarkasteluissa.
7 Näiden tapausten ottaminen mukaan luonnollisesti alentaa työttömyyskauden päättymisen hasardia kautta linjan jonkin
verran, koska jäljellä olevia tapauksia on enemmän.
27