Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

yhmien mukaan (Virjo 2000), ja nekin voivat selittää saatuja tuloksia. Tässäkin suhteessa tulokset ovat odotetun
kaltaisia. Merkittävimmät havainnot on lueteltu seuraavassa.
Miehet saavat toimeentulotukea selvästi useammin kuin naiset. Nuorin ja vanhin ikäryhmä puolestaan saavat
tukea harvemmin kuin muut, tuen saanti painottuu keski-ikäisiin. Vanhimman ikäryhmän vähäistä tuen saantia
selittänee paitsi tuen muita ryhmiä suurempi alikäyttö, myös se että 55 vuotta täyttäneisiin ei sovelleta
työmarkkinatuen tarveharkintaa.
Työnhakuammatti ei vaikuta tuen saantiin muuten kuin siten, että ryhmä ”ei ammattia” saa tukea muita selvästi
useammin. Sama näkyy koulutuksen suhteen, ainoastaan ei tutkintoa -ryhmä erottuu selvästi. Edelleen
työhistoriaa tarkasteltaessa vain heikoin ryhmä eli korkeintaan 10 prosenttia ajasta työssä olleet erottuu muita
korkeammalla tuen saannillaan. Työhistorian olemassaolo näyttääkin tehokkaasti ehkäisevän tuen tarvetta –
työmarkkinatuen saajista tosin suurin osa kuuluu tähän työhistorialtaan heikoimpaan ryhmään. Mielenkiintoista
on, että työvoiman ulkopuolella paljon olleet saavat hekin tukea jonkin verran keskimääräistä harvemmin.
Aluetarkasteluissa selvästi erottuva tulos on se, että toimeentulotukea saadaan työmarkkinatuen kanssa päällekkäin
selvästi useammin Uudellamaalla kuin muualla Suomessa. Tähän suurena syynä lienevät alueen korkeat
asumiskustannukset, samoin kuin Hämeenkin kohdalla. Muualla Suomessa asuinkustannukset ovat alhaisemmat,
ja oletettavasti myös tuen hakematta jättäminen harvinaisempaa.
Parisuhde tai ylipäätään useamman kuin yhden henkilön kotitalous näyttää olevan selvä toimeentulotuen
saantia vähentävä tekijä. Yksin asuvat ovat tuen saajissa selvästi yliedustettuina, samoin perhetyypin ryhmä
”muu”, jossa on yhden hengen kotitalouksien lisäksi mm. vanhempiensa luona asuvia. Pareilla tuen saanti on
suurin piirtein yhtä yleistä riippumatta siitä, onko perheessä lapsia vai ei. Yksinhuoltajilla tuen saanti on
odotetusti keskimääräistä yleisempää, mutta keskiarvoon verrattuna ero on kuitenkin yllättävän pieni.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että riski joutua turvautumaan työmarkkinatuen ohella myös toimeentulotukeen
on keskimääräistä suurempi samoissa ryhmissä, joilla on keskimääräistä suurempi riski joutua alun perinkin
työmarkkinatuelle. Lisäksi voidaan olettaa, että asumiskustannukset ovat monien ryhmien kohonneen riskin
taustalla. Tämä koskee niin yksin asuvia, yksinhuoltajia kuin Uudellamaalla asuviakin.
68