koko lehti - Liikenneturva
07.09.2013 • Views
Share Embed Flag

koko lehti - Liikenneturva

koko lehti - Liikenneturva

koko lehti - Liikenneturva

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
liikenneturva.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

LIIKENNE VILKKU<br />

LIIKENNETURVAN TIEDOTUSLEHTI, 50. VUOSIKERTA NUMERO 6/2003<br />

TURVALLISTA<br />

JOULUMATKAA!

PÄÄKIRJOITUS<br />

Päätoimittaja Rolf Gabrielsson kirjoittaa jalankulkijain heijastimista ja<br />

ihmettelee syitä, miksi heijastinta ei kuitenkaan käytetä, vaikka kaksi<br />

kolmesta suomalaisesta tietää, että sitä on lain mukaan käytettävä<br />

3<br />

HYVÄ KEHITYS JATKUU<br />

-LIIKENNEKUOLEMIA VÄHEMMÄN KUIN<br />

VUOSI SITTEN<br />

Suunnittelija Petri Jääskeläinen selvittää tilastojen valossa liikenneturvallisuustilannettamme<br />

ja muistuttaa joulun ajan liikenneonnettomuusriskeistä<br />

4<br />

KIIREETTÄ JOULUMATKALLE<br />

Aluepäällikkö Juha Sirviö valmentaa lapsiperheitä joulumatkalle muistuttaen<br />

mm. turvavälineiden oikeasta käyttämisestä<br />

6<br />

KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENTEEN PULLONKAU-<br />

LAT AVATTAVA PIKAISESTI<br />

Tätä vaatii eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja,<br />

kansanedustaja Markku Laukkanen Ulla Hoikkalan haastattelussa<br />

8<br />

SUOMESSA OTETAAN OPIKSI JÖNKÖPINGIN<br />

MALLISTA KOULUMATKOJEN TURVALLISUUDEN<br />

PARANTAMISEKSI<br />

Toimittaja Rolf-Lennart Witting raportoi sanoin ja kuvin Maarianhaminassa<br />

koululaiskuljetusten turvallisuuden parantamiseksi pidetystä<br />

oppitunnista<br />

2 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

SISÄLLYS 6/2003<br />

11<br />

ALKOHOLIN KULUTUS KASVAA<br />

- MITEN KÄY TIELIIKENNETURVALLISUUDEN?<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin arvio alkoholin veroalen<br />

ja uusien tuontimääräysten vaikutusta alkoholin käyttöön ja sen mahdollisia<br />

vaikutuksia rattijuoppouden kehitykseen<br />

14<br />

ONKO MEILLÄ TODELLISIA VAIHTOEHTOJA<br />

NOPEUKSIEN ALENTAMISELLE<br />

Yhteyspäällikkö Tuula Taskinen nostaa keskustelua nopeuksien alentamismahdollisuuksista<br />

Juvan ”peltipoliisikokemustenkin” valossa<br />

18<br />

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEUUDISTUS<br />

LOPPUSUORALLA<br />

- LIIKENNEKASVATUS KOULUTYÖSSÄ<br />

TURVATTAVA<br />

Suunnittelija Minna Huopalainen kertoo opetussuunnitelman perusteuudistuksen<br />

nykyvaiheesta ja liikenneturvallisuusopetuksen asemasta<br />

siinä<br />

20<br />

SVENSK RESUMÉ<br />

Liikennevilkun sisällön keskeisiä kohtia ruotsiksi<br />

22<br />

KIRJOJA LIIKENTEEN TIIMOILTA<br />

Liikennevilkku esittelee vastikään ilmestyneitä kirjoja, joissa liikenneasiat<br />

ja liiknteen turva-asiat ovat esillä tavalla tai toisella<br />

24<br />

UUTISIA<br />

Uutisissa kerrotaan mm. eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan<br />

vierailusta <strong>Liikenneturva</strong>an<br />

26<br />

VASTAVIRTAAN – KANSALAISTORI<br />

<strong>Liikenneturva</strong>llisuutta edistäviä kansalaisnäkemyksiä keskustelun<br />

pohjaksi<br />

29<br />

TIETOJA LIIKENNETURVASTA<br />

JA LIIKENNEVILKUSTA<br />

30<br />

KELKAN KYYTIIN JA MENOKSI<br />

Tämän haluan sanoa –palstavieraanamme maaherra Hannele Pokka<br />

kirjoittaa kokemuksistaan moottorikelkkailijana ja toivottaa meidät<br />

tervetulleiksi Lappiin<br />

31<br />

ETUKANNEN KUVA: Juha Tuomi/www.kuvakori.com<br />

TAKAKANNEN KUVA: Päivikki Soinio<br />

TEKSTI: Pekka Saarnio

<strong>Liikenneturva</strong> on julkisoikeudellinen liikenne-<br />

turvallisuustyön keskusjärjestö. Sen tehtävänä<br />

on parantaa liikenneturvallisuutta vaikuttamalla<br />

ihmisten käyttäytymiseen liikenteessä sekä liiken-<br />

nettä koskeviin arvoihin ja asenteisiin <strong>koko</strong> yhteis-<br />

kunnassa. Keinoina tässä tehtävässä ovat viestintä<br />

ja koulutus ja ne kohdistuvat kaikkiin tienkäyttäjiin<br />

sekä erityisesti liikennealan kysymysten parissa työs-<br />

kenteleviin henkilöihin ja yhteisöihin. <strong>Liikenneturva</strong><br />

on myös liikenneturvallisuusalan asiantuntijaorga-<br />

nisaatio, joka palvelee viranomaisia, kansalaisjär-<br />

jestöjä ja elinkeinoelämän yhteisöjä, tekee aloitteita<br />

ja on yhteistyökumppanina liikenteen turvallisuutta<br />

edistettäessä. Alan keskusjärjestönä <strong>Liikenneturva</strong><br />

opastaa ja yhteensovittaa jäsenjärjestöjensä<br />

liikenneturvallisuustyötä. <strong>Liikenneturva</strong>llisuustyön<br />

kehittämiseksi <strong>Liikenneturva</strong> harjoittaa ja tukee<br />

toimintaansa palvelevaa tutkimusta.<br />

<br />

The brief of <strong>Liikenneturva</strong> is to improve traffic<br />

safety by influencing people’s traffic behaviour and<br />

values and attitudes concerning traffic throughout<br />

society. The means for achieving this are publicity<br />

and education. The target groups for these are all<br />

road users, particularly the people and organizations<br />

specifically concerned with traffic matters. The goal<br />

is to reduce the number of danger situations, risk<br />

factors and accidents in traffic and to alleviate their<br />

consequences. <strong>Liikenneturva</strong> is an expert organiza-<br />

tion in traffic safety; it serves the authorities and<br />

civic and industrial organizations, makes proposals<br />

and cooperates in the promotion of traffic safety. As<br />

the central organization in the field, <strong>Liikenneturva</strong><br />

counsels and coordinates the traffic safety work of<br />

its member organizations. To develop traffic safety<br />

work, <strong>Liikenneturva</strong> carries out and supports the<br />

relevant research.<br />

<br />

Trafikskyddet är en centralorganisation för allmän-<br />

rättsligt trafiksäkerhetsarbete. Dess uppgift är att<br />

förbättra trafiksäkerheten genom att inverka på<br />

folks trafikbeteende samt på samhälleliga värden<br />

och attityder som berör trafiken. Kommunikation<br />

och skolning är medel som används i detta arbete,<br />

som riktas till alla vägtrafikanter samt i synnerhet till<br />

dem som arbetar med frågor som berör trafik-bran-<br />

schen. Trafikskyddet är en specialorganisation inom<br />

trafiksäkerhetsområdet. Den betjänar myndigheter,<br />

medborgarorganisationer och näringslivets organi-<br />

sationer. Trafikskyddet tar initiativ och är en sa-<br />

marbetspartner där trafiksäkerheten främjas. Som<br />

centralorganısation i branschen är Trafikskyddet ett<br />

organ som visar vägen för och samordnar medlems-<br />

organisationernas trafikskyddsarbete. Trafikskyddet<br />

utövar och stöder sådan forskningsverksamhet som<br />

utvecklar trafiksäkerhetsarbetet.<br />

HEI, HEIJASTIN EI HEILU!<br />

Kaksi suomalaista kolmesta tietää,<br />

että heijastinta on lain mukaan<br />

käytettävä. Kaksi kolmasosaa<br />

suomalaisista jättää sen silti käyttämättä.<br />

Tuoreen selvityksen mukaan käyttöaste<br />

taajamissa on 28 prosenttia. Taajamien<br />

ulkopuolella se oli viime vuonna yli 40<br />

prosenttia.<br />

Laki on velvoittanut jalankulkijat käyttämään<br />

heijastinta jo yli kaksikymmentä<br />

vuotta, viime vuodenvaihteesta lähtien<br />

myös valaistuilla teillä liikuttaessa. Aikaisemmin<br />

velvoite koski vain liikkumista<br />

valaisemattomilla teillä. Vajaan vuoden heijastimen<br />

käyttö on siis ollut lain edellyttämää<br />

kaikkialla, niin taajamissa kuin niiden<br />

ulkopuolellakin.<br />

Heijastimen käyttö kaupunkien ja muiden<br />

taajamien valaistuilla alueilla onkin yhtä<br />

tärkeää kuin pimeillä maanteillä liikuttaessa.<br />

Kun jalankulkija ylittää ajoradan, katuvalaistus<br />

ei takaa riittävää erottumista. Katu- ja<br />

mainosvalot sekä puiden ja pensaiden varjot<br />

heikentävät autoilijan mahdollisuuksia huomata<br />

jalankulkija. Lisäksi näkyvyyttä voivat<br />

haitata sade ja sumu. Pahimmillaan autoilija<br />

näkee ilman heijastinta kulkevan jalankulkijan<br />

vasta parinkymmenen metrin päästä.<br />

Myös taajamissa jalankulkijoiden<br />

onnettomuudet lisääntyvät selvästi pimeyden<br />

laskeuduttua, erityisesti sateella.<br />

Kaikista pimeällä ja hämärällä tapahtuvista<br />

jalankulkijoiden henkilövahingoista sattuu<br />

taajamissa lähes 85 prosenttia.<br />

Heijastimen käytön puolesta on vuosittain<br />

kampanjoitu aktiivisesti. Tänä vuonna<br />

huomiota on kiinnitetty myös heijastimen<br />

käyttöä koskevaan lakimuutokseen. Tämän<br />

takia jokavuotisen käyttöasteselvityksen<br />

tuloksia odotettiin tavallista suuremmalla<br />

mielenkiinnolla.<br />

Tulokset eivät olleet kuitenkaan mairittelevia.<br />

Viime vuodesta käyttöaste on<br />

noussut yhdellä vaivaisella prosenttiyksiköllä.<br />

Taajamissa käytön lisääntyminen olisi<br />

erityisen tarpeellista. Siihen myös lakiin<br />

tehty muutos tähtää. Pyöräilykypärän<br />

käyttö nousi sentään neljällä prosenttiyksiköllä<br />

sen jälkeen, kun se niin ikään viime<br />

vuodenvaihteessa voimaan tulleella lakimuutoksella<br />

oli tehty pakolliseksi.<br />

Miksi ihmiset eivät käytä heijastinta<br />

vaikka tietävät, että siitä on kiistatonta<br />

hyötyä eikä heijastin maksa paljon mitään?<br />

Moni tuntuu tietävän myös senkin, että<br />

laki edellyttää heijastimen käyttöä. Tuskin<br />

sellaista kotiakaan on, josta heijastimia ei<br />

löytyisi. On niitä sen verran vuosien mittaan<br />

jaettu. Saatavuuskin on nykyään hyvä.<br />

Vuosikymmeniä sitten heijastimen<br />

käyttö oli yleisempää kuin tänä päivänä.<br />

Silloin koettiin, että heijastin oli tuiki tarpeellinen<br />

jokapäiväisen turvallisuuden takia.<br />

Tievalaistustakaan ei ollut nykylaajuudessa.<br />

Tänä päivänä heijastinta ei ehkä koeta enää<br />

samalla tavalla välttämättömänä, hyödyllisenä<br />

kylläkin. Lakiin kirjoitettu käyttöpakko<br />

ei ole pystynyt tarpeellisuuden tunnetta<br />

synnyttämään varsinkaan kun käyttämättömyydestä<br />

ei sakoteta.<br />

Tuiki tarpeellinen heijastin silti edelleen<br />

on. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien<br />

viime vuosien arvion mukaan heijastimen<br />

käyttö olisi todennäköisesti tai mahdollisesti<br />

pelastanut lähes puolet pimeällä ja<br />

hämärällä kuolleista jalankulkijoista. Kysymys<br />

on parista kymmenestä ihmisestä.<br />

Pöytälaatikossa oleva heijastin ei ketään<br />

pelasta.<br />

ROLF GABRIELSSON<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 3

Hyvä kehitys jatkuu<br />

Liikennekuolemia<br />

vähemmän<br />

kuin vuosi sitten<br />

Turvallisuus tieliikenteessä on alkuvuonna parantunut.<br />

Tilastokeskuksen ennakkotietojen<br />

mukaan tammi-lokakuussa kuoli liikenteessä<br />

290 henkilöä, mikä on noin 15 % vähemmän<br />

edellisvuosiin verrattuna. Liikenneonnettomuuksissa<br />

loukkaantui 6287 henkilöä, mikä<br />

on 105 vähemmän kuin edellisen vuoden<br />

vastaavana aikana.<br />

Myös vakuutusyhtiöille on ilmoitettu<br />

syyskuun loppuun<br />

mennessä vahinkoja lähes 2<br />

% edellisvuotta vähemmän. Samaan<br />

aikaan henkilöautojen ensirekisteröinnit<br />

kasvoivat runsaasti (+ 25 %)<br />

ja liikenteen määrä teillämme kasvoi<br />

lähes 2 %.<br />

Varsinkin alkuvuoden liikenne ja<br />

kesäliikenne sujuivat edellisvuotta<br />

paremmin. Kuluvan vuoden kesäliikenteessä<br />

menehtyi 30 ihmistä vähemmän<br />

kuin viime vuoden kesällä.<br />

4 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

AUTOSSA JA PYÖRÄILIJÖINÄ<br />

MENEHTYNEIDEN MÄÄRÄ<br />

ALHAISIN VUOSIIN<br />

Kuluvana vuonna kehitys on ollut<br />

myönteistä erityisesti autoilijoiden ja<br />

pyöräilijöiden osalta.<br />

Autojen osalta turvallisuuskehitys<br />

on tilastojen valossa junnannut pitkään<br />

paikallaan, mutta alkuvuoden tietojen<br />

perusteella autossa kuolleiden määrä<br />

on vihdoin kääntynyt laskuun. Myönteinen<br />

turvallisuuskehitys johtuikin<br />

pääosin henkilöautossa kuolleiden<br />

määrän selvästä vähenemisestä kuluvan<br />

vuoden alkupuoliskolla. Henkilöautossa<br />

kuolleita oli 15 % vähemmän<br />

edellisvuosiin verrattuna. Erityisesti<br />

yhteentörmäyksiä ja ulosajoja oli<br />

viime vuoden vastaavaan ajankohtaan<br />

verrattuna selvästi vähemmän.<br />

Pyöräilijöitä on menehtynyt<br />

poikkeuksellisen vähän vuoden 2003<br />

aikana – alle puolet verrattuna viime<br />

vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pyöräilijöitä<br />

on menehtynyt erityisen vähän<br />

risteystilanteissa. Jalankulkijauhrien<br />

määrän on hieman edellisvuotta<br />

suurempi. Mopedisteja sekä moottoripyöräilijöitä<br />

on uhreinas ollut hieman<br />

viimevuotista enemmän.<br />

TALVILIIKENTEESSÄ RISKIT<br />

KASVAVAT MUULLOINKIN<br />

KUIN JOULUNA<br />

Talvikuukausina (loka-maalis) tapahtuu<br />

vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastojen<br />

mukaan kaksinkertainen<br />

määrä risteysonnettomuuksia ja

yhteentörmäyksiä vuoden kesäpuoliskoon<br />

(huhti-syys) verrattuna. Erityisesti<br />

vakavien yhteentörmäyksien<br />

määrä on talvikuukausina huipussaan.<br />

Myös peräänajoja tapahtuu selvästi<br />

enemmän vuoden talvipuoliskolla.<br />

Jäisen ja sohjoisen kelin onnettomuusriski<br />

onkin moninkertainen<br />

kesäkeleihin verrattuna. Eniten onnettomuuksia<br />

talvikuukausina tapahtuu<br />

nollakeleillä.<br />

Viime vuosina joululiikenne on<br />

ollut tilastojen valossa hieman riskialttiimpaa<br />

kuin muu talviliikenne.<br />

Erityisesti joulun menoliikenne on<br />

tilastojen valossa riskialtista aikaa.<br />

Joululiikenteessä kuolleiden määrä<br />

on kuitenkin vähentynyt selvästi<br />

vuoden 1990-alusta lähtien. Selitys<br />

joulunajan vaarallisuuteen suhteessa<br />

vertailuajankohtaan löytynee pääasiassa<br />

lisääntyneistä liikennemääristä ja<br />

huonoista keliolosuhteista.<br />

Kuolleet<br />

55<br />

50<br />

45<br />

40<br />

35<br />

30<br />

25<br />

20<br />

15<br />

10<br />

5<br />

0<br />

PETRI JÄÄSKELÄINEN<br />

LIIKENNETURVA<br />

Vuosina 1999-2003 kuolleet kuukausittain ensimmäisten ennakkotietojen mukaan<br />

Tammikuu<br />

Helmikuu<br />

Maaliskuu<br />

Huhtikuu<br />

Toukokuu<br />

Kesäkuu<br />

Heinäkuu<br />

Kuukausi<br />

Elokuu<br />

Syyskuu<br />

Lokakuu<br />

Marraskuu<br />

Tietopalvelu PJ/18.11.2003<br />

Joulukuu<br />

PEKKA SAARNIO<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 5

KIIREETTÄ<br />

JOULULOMALLE<br />

Joulun viettoon perheet<br />

suuntaavat usein<br />

yhdessä. Ongelmia tulee<br />

yleensä matkaan<br />

lähdössä, kun matkatavarat,<br />

lapset ja usein<br />

myös lemmikit eivät<br />

tunnu löytävän oikeaa<br />

paikkaansa autossa.<br />

Lapset eritoten tahtovat<br />

usein hermostua<br />

turvalaitteiden käyttöön.<br />

Melko usein valitettavasti<br />

näkeekin<br />

lasten olevan ilman<br />

turvalaitteita autossa.<br />

T ieliikennelaki<br />

kuitenkin velvoittaa<br />

lapsetkin käyttämään<br />

turvavyötä tai muuta heille<br />

tarkoitettua turvalaitetta henkilöauton<br />

etu- ja takapenkillä. Vastuu<br />

turvalaitteiden käytöstä on mukana<br />

seuraavilla vanhemmilla tai huoltajilla.<br />

Muussa tapauksessa kuljettaja on vastuussa<br />

siitä, että lapset ovat asiallisesti<br />

turvalaitteissa.<br />

Pienille lapsille turvallisimpia<br />

ovat selkä ajosuuntaan asennettavat<br />

turvaistuimet tai -kaukalot. Selkä<br />

ajosuuntaan kiinnitystä suositellaan,<br />

koska nokkakolari on muista suunnista<br />

tuleviin kolareihin nähden voimakkain<br />

ja yleisin, ja koska lapsen pää<br />

ja kaula tarvitsevat tukea kestääkseen<br />

törmäysvoimia.<br />

Lasta suositellaan kuljetettavaksi<br />

selkä ajosuuntaan niin kauan kuin<br />

6 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

hän sopii istuimeen, mutta ainakin<br />

kolmeen ikävuoteen saakka. Turvalaitteen<br />

kiinnitysohjeista selviää, onko<br />

laite hyväksytty kiinnitettäväksi selkä<br />

ajosuuntaan. Yli 18-kiloisten lasten<br />

turvavyöistuimilla ja turvayökorokkeilla<br />

lisätään turvavöiden käyttökelpoisuutta<br />

lapselle. Noin 10-vuotias<br />

lapsi käyttää turvavöitä aikuisten tapaan.<br />

Vanhempien esimerkki on tärkeä<br />

turvavyön käytössä.<br />

KOKENEIN RATTIIN,<br />

TAUKOJA RIITTÄVÄSTI<br />

Kokenein ja levännein kuljettaja on<br />

paras valinta ruuhkaiseen liikenteeseen<br />

ja huonoon ajokeliin. Ajokokemus<br />

tuo varmuutta, mutta etenkin<br />

pitkillä matkoilla väsymys lisää riskiä<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

joutua onnettomuuteen. Ennen matkalle<br />

lähtöä kannattaa suunnitella<br />

taukopaikat ja taukoajat. Joululomalle<br />

lähdettäessä ajetaan usein pitkiäkin<br />

matkoja kerrallaan. Hyvä matkaseura<br />

auttaa pysymään virkeänä. Kun<br />

huomaa ajamisen alkavan vaikuttaa<br />

puuduttavalta ja huomaa itsessään<br />

väsymisen merkkejä, on tauon paikka.<br />

Taukoja kannattaa pitää tasaisesti<br />

pitkin matkaa, etenkin matkan loppuvaiheessa<br />

väsymys saattaa turruttaa<br />

ja lisää onnettomuuden riskiä.<br />

Tauon aikana voi virkistäytyä<br />

juomalla kofeiinipitoista juomaa.<br />

Ulkosalla verryttely piristää pakkasellakin.<br />

Matkalle lähdettäessä täytyy<br />

muistaa, että univelkaa ei voi korvata<br />

piristeillä.<br />

Ajomatkat on järkevää tehdä<br />

päiväsaikaan. Onnettomuusriski on

suurimmillaan yöllä kello yhden ja<br />

kuuden välillä. Myös iltapäivisin klo<br />

14 ja 15 välillä sattuu nukahtamisonnettomuuksia,<br />

joiden syynä saattaa olla<br />

usein kuljettajan tukeva ateria ennen<br />

matkaa.<br />

VARAUDU KELIMUUTOKSIIN<br />

Joulukuussa ajokelit saattavat vaihdella<br />

huomattavasti eri puolilla maata. Ennen<br />

matkaa on syytä katsoa sääennustetta<br />

tai käydä internetissä katsomassa<br />

Tiehallinnon tiesäätä ja keliä. Matkan<br />

aikana palvelee Tienkäyttäjän linja<br />

0200 2100 paikallispuhelun hinnalla.<br />

Sään muutoksista ja vaikutuksista<br />

keliolosuhteisiin voi tiedustella Tienkäyttäjän<br />

linjalta.<br />

PAKKAA AUTO OIKEIN<br />

Auton kuormaamiseen kannattaa<br />

erityisesti kiinnittää huomiota pitkälle<br />

matkalle lähdettäessä. Raskaat tavarat<br />

on syytä sijoittaa auton tavaratilaan<br />

eikä auton matkustamoon, jossa ne<br />

törmäyksessä lentävät päin ihmisiä.<br />

Auton katolla kuljetettavassa suksiboksissa<br />

kulkee kätevästi muutakin<br />

kuin sukset. Kun painopiste siirtyy<br />

ylöspäin, auton ajokäyttäytyminen<br />

saattaa olennaisesti muuttua. Täydellä<br />

kuormalla matkustettaessa on syytä<br />

Vaatetusta voi säädellä lämpötilan<br />

mukaan. Lähtiessä on kivaa, kun on<br />

lämmin.<br />

kiinnittää huomiota myös rengaspaineisiin<br />

valmistajan ohjeiden mukaan.<br />

Korkea auto tai matkailuvaunu saattaa<br />

kuormittua vaarallisella tavalla esim.<br />

katolle kertyvästä lumen painosta. Jäätyessään<br />

lumi siirtää auton tai vaunun<br />

painopisteen vaarallisen korkealle.<br />

JOULULIIKENNE<br />

ON RISKIALTISTA<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

Joululiikenteessä tapahtuu onnettomuuksia.<br />

Ajallisesti vaarallisinta aikaa<br />

liikenteessä näyttäisi olevan 19., 20. ja<br />

23. joulukuuta. Eniten liikennekuolemia<br />

ja loukkaantumisia on tapahtunut<br />

juuri näinä päivinä. Vuosittainen vaihtelu<br />

aiheutuu paljolti keli- ja olosuhteiden<br />

vaihtelusta. Jouluaatto on ollut<br />

hieman turvallisempi ja joulu- sekä<br />

Lasten kiinnittäminen automatkan ajak-<br />

si mahdollisimman turvallisella tavalla<br />

on myös osa kiireetöntä joulumatkaa.<br />

Mukavassa istumessa ja sopivassa vaa-<br />

tetuksessa lapsi viihtyy matkalla. Ja jos<br />

ei, niin tauko on silloin aina paikallaan.<br />

Niin kiire ei saa matkalla olla...<br />

tapaninpäivä selvästi turvallisempi<br />

kuin joulunaika yleensä.<br />

Selitys joulunajan vaarallisuuteen<br />

löytynee pääasiassa suurista liikennemääristä,<br />

keliolosuhteista ja oletettavasti<br />

myös paradoksaalisesta kiireestä<br />

päästä rauhoittumaan joulunviettoon.<br />

Onhan hyvin tunnettu tosiasia, että<br />

auton paras turvaväline on kuljettaja<br />

itse.<br />

Kaikkein tärkeintä niin joulu- kuin<br />

muussakin liikenteessä on sopeuttaa<br />

ajaminen keliolosuhteisiin. Sohjossa,<br />

pimeällä ja liukkaalla on alennettava<br />

nopeutta. Hyvä kuljettaja on kuin<br />

viisas shakinpelaaja - aina muutaman<br />

siirron edellä tilanteita - näin hän voi<br />

reagoida yllättävämpiinkin tilanteisiin<br />

ja pelastaa itsensä ja perheensä hengen.<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 7

Ulla Hoikkala<br />

8 LIIKENNEVILKKU 6/2003

EDUSKUNNAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUN-<br />

NAN PUHEENJOHTAJA MARKKU LAUKKANEN:<br />

KAAKKOIS-SUOMEN<br />

LIIKENTEEN<br />

PULLONKAULAT<br />

AVATTAVA PIKAISESTI<br />

Lokakuun lopulla uutisoitiin kymmenen kilometrin<br />

rekkajonosta Vaalimaan raja-asemalla. Rajamuodollisuuksien<br />

sujumattomuus on suuri ongelma,<br />

mutta pahoja liikenteen pullonkauloja<br />

löytyy ympäri Kaakkois-Suomea.<br />

N ykyinen<br />

infrastruktuuri ei<br />

riitä vastaamaan kasvaneiden<br />

tavaravirtojen tarpeita. Tarvitsemme<br />

pikaisesti lisää resursseja<br />

ongelmien ratkaisemiseen, arvioi tilannetta<br />

eduskunnan liikenne- ja<br />

viestintävaliokunnan puheenjohtaja,<br />

Keskustan kansanedustaja Markku<br />

Laukkanen.<br />

Kaakkois-Suomen liikenteessä<br />

korostuu tavarakuljetusten, satamien<br />

ja raja-asemien vaikutus. Hyvät päätieyhteydet<br />

ovat alueen teollisuuden<br />

elinehto. Niillä on myös suuri merkitys<br />

<strong>koko</strong> maan kannalta.<br />

- Meidän on muistettava, miten<br />

tärkeä toimiala logistiikasta on tullut,<br />

muistuttaa Laukkanen ja viittaa<br />

esimerkkinä Kouvolan logistiikkakeskukseen.<br />

Se on kasvanut rajusti<br />

Kaukoidästä Siperian rataa pitkin<br />

tulevan rahdin ansiosta.<br />

Liikenneverkkoa on kehitettävä siten<br />

että, logistiset mahdollisuudet EU:<br />

n ja Venäjän tavaravirtojen solmukohdassa<br />

pystytään hyödyntämään. Laukkasen<br />

mukaan investoinnit on tehtävä<br />

PEKKA SAARNIO<br />

nyt, jos suhteellinen kilpailuetu halutaan<br />

säilyttää:<br />

- Baltian satamat kilpailevat jo<br />

suomalaisten kanssa ja on vain ajan<br />

kysymys, milloin valtaväylä Berliini-Varsova-Moskova<br />

rakennetaan<br />

uudelleen. Jos me emme pane tiestöämme,<br />

rautateitämme ja merenkulun<br />

edellytyksiä kuntoon, suuntautuvat<br />

tavaravirrat toisaalle.<br />

Hän muistuttaa, että nyt Pohjoisen<br />

ulottuvuuden politiikka voi ensimmäistä<br />

kertaa saada lihaa luittensa<br />

ympärille. Pietarin yhteys on saatava<br />

kuntoon kaikilla liikennemuodoilla.<br />

Tämä tarkoittaa myös rautatieyhteyksiä.<br />

Rautatieliikenteen tavarankuljetusmäärät<br />

ovat Kaakkois-Suomessa<br />

maan suurimmat ja Helsinki-Pietari<br />

nopeajunayhteyden uskotaan toteutuessaan<br />

moninkertaistavan henkilöliikenteen:<br />

- Jos junalla pääsee Kouvolasta<br />

puolessatoista tunnissa Pietariin, se<br />

ei voi olla vaikuttamatta positiivisesti<br />

alueen elinkeinoelämään, Laukkanen<br />

laskeskelee.<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 9

TOIMIVA<br />

LIIKENNEVERKOSTO<br />

MONEN TEKIJÄN SUMMA<br />

Paineita investointeihin nostaa se,<br />

että henkilöautoliikenteen arvioidaan<br />

lisääntyvän vuoteen 2020 mennessä<br />

20 %, tavaraliikenteen jopa 40 %. Itämeren<br />

ympäristöstä on tulossa dynaamisen<br />

kasvun alue. Uusi Hansakaupan<br />

aika on alkamassa.<br />

Parannusta vaativien tieosuuksien<br />

lista on pitkä. Kiireellisimpänä hankkeena<br />

Markku Laukkanen pitää E-18<br />

-moottoritietä Helsingistä Vaalimaalle<br />

ja siinäkin erityisesti vaarallisia osuuksia<br />

Haminan kohdalla sekä Kotkan ja<br />

Loviisan välillä. Seuraavina tulevat<br />

valtatie 6 Taavetti-Imatra, teollisuuden<br />

kannalta tärkeät satamayhteydet valtatiet<br />

15 ja 26 sekä valtatie 12 Lahdesta<br />

Kouvolaan. Parikkalan Kolmikannan<br />

raja-asema pitäisi avata kansainväliselle<br />

liikenteelle.<br />

Rajalla seisovista rekkajonoista ei<br />

sen sijaan voi syyttää vain puutteita<br />

infrastruktuurissa:<br />

- Ei auta, vaikka kaistoja olisi kuinka<br />

paljon, jos ongelmat ovat tullin ja<br />

rajavalvonnan käytännöissä ja henki-<br />

10 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

löstöresurssien puutteessa, Laukkanen<br />

linjaa ja vaatii viranomaisilta aktiivisempia<br />

otteita myös venäläisten kollegojen<br />

toimia kohtaan:<br />

- Eniten tässä ovat kärsineet suomalaiset<br />

puutavaran kuljettajat, jotka<br />

on pelattu lupapelillä ulos markkinoilta.<br />

Viranomaissäädöksillä olisi voitu tasoittaa<br />

peliä ja huo<strong>lehti</strong>a tasapuolisista<br />

kilpailuedellytyksistä.<br />

Uutena asiana ympäristön roskaantumisesta<br />

huolestunut Laukkanen<br />

ehdottaa raja-asemien yhteyteen<br />

huoltokenttiä, joissa bussit voisivat<br />

tyhjentää vessansa ja matkustajat jättää<br />

ostosmatkalla kertyneet pahvilaatikot<br />

ja muut roskat kierrätykseen.<br />

- Viranomaisten on turha syyttää<br />

ihmisiä jätteiden heittämisestä tien<br />

laitaan, jos ei ole kunnollisia keräyspisteitä,<br />

hän perustelee.<br />

UUSIA RAHOITUSMALLEJA<br />

TARVITAAN<br />

Kiireellisiksikin luonnehdittujen<br />

tiehankkeiden aikataulut ovat auki.<br />

Budjetista rahaa ei löydy, mutta ei<br />

tilanne aivan toivotonkaan ole. Ministerityöryhmä<br />

miettii parhaillaan<br />

Rekkajonot ovat arkipäivää<br />

itärajan ylityspisteillä.<br />

uusia rahoitusmalleja tieliikenne- ja<br />

infrastruktuuri-investointeihin. Käytännössä<br />

haetaan ratkaisuja, jotka<br />

koostuvat esimerkiksi valtion, EU:<br />

n sekä pääomasijoittajien rahasta.<br />

Niin kutsuttu elinkaarimalli perustuu<br />

julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyöhön<br />

(PPP Public Private Partnership)<br />

ja sopii erityisesti suurten<br />

hankkeiden toteuttamiseen.<br />

E-18 -moottoritiehankkeessa<br />

Markku Laukkanen olisi valmis kokeilemaan<br />

jopa raskaan liikenteen<br />

tiemaksuja tiettyyn rajaan asti.<br />

- Näin tiestä hyötyvät ulkomaalaiset<br />

saataisiin osallistumaan kustannuksiin.<br />

Asia täytyy kuitenkin miettiä<br />

huolella, jotta ei jouduta tilanteeseen,<br />

jossa raskas liikenne jyrää syrjäteille<br />

tiemaksun välttämiseksi.<br />

ULLA HOIKKALA

SUOMESSA OTETAAN<br />

OPIKSI JÖNKÖPINGIN MALLISTA<br />

KOULUMATKOJEN<br />

TURVALLISUUTTA<br />

PARANNETTAVA<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 11

ROLF-LENNART WITTING<br />

”Arvokuljetukseksi” nimitetään Jönköpingissä osuvasti lasten kyydittämistä kou-<br />

luun. Iloinen koulubussi-logo käytetään tavaramerkkinä kaikissa koululaisten kul-<br />

jetuksiin liittyvissä tiedotusaineistoissa ja liikennemerkkinä samainen bussimerkki<br />

varoittaa koululaisten omista, siirrettävistä pysäkkeistä.<br />

Runsaat 30 eri koulujen<br />

edustajia sekä koulubussien<br />

ja -taksien kuljettajia<br />

saivat Maarianhaminassa<br />

oivan oppitunnin<strong>koko</strong>naisvaltaisesta<br />

ajattelusta lasten<br />

turvallisesta kuljettamisesta<br />

kouluun. Tarkkaavaisina<br />

kuuntelivat<br />

myös kaksi liikenneturvallisuudenammattilaista<br />

Suomen puolelta<br />

kun kaksi asiantuntijaa<br />

Ruotsista kävi luennoimassa<br />

kuuluisasta<br />

”Jönköpingin mallista”<br />

lasten koulutien turvaamiseksi.<br />

12 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

T ämän<br />

<strong>koko</strong>naisvaltaisen mallin<br />

takana on parivaljakko Gunnel<br />

Onselius ja Elvy Thonander,<br />

jotka marraskuun alussa palkittiin<br />

Tukholmassa Ruotsin tieyhdistyksen,<br />

eli käytännössä maan elinkeinoelämän,<br />

stipendillä liikenneturvallisuuden<br />

parantamisesta. Viime vuonna sama<br />

tutkapari sai <strong>Liikenneturva</strong>n Ruotsin<br />

sisarjärjestön NTF:n ”kultakolmion”.<br />

Naiset ovat vuodesta 1999 tehneet<br />

yhteistyötä parantaakseen koulukuljetusten<br />

eli ”arvokuljetusten” kuten<br />

he itse sanovat, turvallisuutta. Heidän<br />

yhteistyönsä on ollut niin läheinen,<br />

että Jönköpingin koulukuljetuksista<br />

vastaava ja kouluviranomaisten palkkalistoilla<br />

oleva Gunnel on siirtänyt<br />

työpaikkansa kaupungin liikenneturvallisuutta<br />

koordinoivan Elvyn luokse<br />

katurakennusviraston tiloihin.<br />

Jönköpingin mallin avainsanoja<br />

ovat yhteistyö sekä jatkuvaa, vuosittaista<br />

koulutusta koulubussien kuljettajille,<br />

koululaisilla, vanhemmille<br />

ja opettajille. Sen lisäksi tapahtuu<br />

säännöllistä yhteydenpitoa eri viranomaisiin<br />

kuten liikennepoliisiin,<br />

pelastuslaitokseen, Jönköpingin taksikuljettajiin<br />

ja Ruotsin erikoispiirteisiin<br />

kuuluvavaan Länstrafikeniin<br />

(Lääninliikenne).<br />

IDENTTISET BUSSIT<br />

Koulubussien kuljettajat joutuvat esimerkiksi<br />

vuosittain harjoittelemaan<br />

autonsa ajoa kunnan liukkaan kelin<br />

harjoitteluradalla. He oppivat myös<br />

antamaan ensiapua lapsille onnettomuuden<br />

sattuessa ja saavat sen lisäksi<br />

koulutusta vammaisten lasten auttamisessa.<br />

- Tuli ainakin uusia ideota siitä, mitä<br />

voimme ottaa keskustelun aiheeksi<br />

omissa tapaamisissamme kuljettajien<br />

kanssa kotona Pohjanmaalla, toteaa<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n Vaasan aluetoimiston<br />

yhteyspäälikkö Heli Lintamo. Toki<br />

Pohjanmaallakin on tehty paljon töitä<br />

lasten koulumatkojen turvallisuuden<br />

parantamiseksi, joskaan ei olla menty<br />

ihan kaikkiin niihin yksityiskohtiin<br />

kuin Jönköpingin mallissa. Siellä<br />

esimerkiksi kaikki koulubussit ovat<br />

ympäriinsä varustettuja samanlaisella,<br />

keltaisella heijastinnauhalla. Kaikilla<br />

lapsilla on omat, pienoisbussin muotoiset<br />

heijastimet, jotka he ikään kuin<br />

”lippuna” näyttävät kuljettajalle aina<br />

noustessaan autoon. Mikäli jonkun<br />

heijastin on hukassa kuljettaja antaa<br />

välittömästi uuden.<br />

- Koulubussit näkyvät heijastinnauhojen<br />

ansiosta erittäin hyvin<br />

liikenteessä eivätkä nauhat maksa<br />

kuin hieman yli100 euroa per bussi.<br />

Nykyään kaikki koulubussimme ovat<br />

samanmalliset ja niissä on tietysti turvavyöt<br />

kaikille lapsille. Urakoitsijat<br />

puolestaan ovat päässeet huomattaviin<br />

säästöihin kun he pyytävät yhteistarjouksia<br />

uusia koulukuljetusautoja<br />

ostaessaan, Gunnel kertoo.<br />

SIIRRETTÄVÄT PYSÄKIT<br />

Jönköpingissä on jopa kehitelty omat,<br />

siirrettävät bussipysäkit, jotka tarvittaessa<br />

pystytetään tienposkeen sen ajaksi<br />

kun yksikin koululainen joutuu käyt-

tämään paikkaa koulubussiinsa nousemiseen<br />

ja sieltä poistumiseen.<br />

Näitä tilapäisiä bussipysäkkejä, joita<br />

siis saatetaan käyttää samalla paikalla<br />

vuosikausia, on autoilijoitten varoittamiseksi<br />

varustettu samalla ”arvokuljetus”-tunnusmerkillä,<br />

jota käytetään<br />

kaikessa koululaisten kuljetuksia<br />

koskevassa tiedotusaineistossa.. Heli<br />

Lintamo korostaa, että koulukyydit<br />

ovat todellakin ”arvokuljetuksia” mitä<br />

suurimmassa määrin.<br />

- Kun Suomessa lapsen elämä on<br />

arvioitu 2 miljoonan euron hintaiseksi<br />

koulubussin kuljettaja saattaa<br />

olla vastuussa 100 miljoonan euron<br />

lastista. Heli on omasa työssään<br />

muun muassa kiinnittänyt huomiota<br />

koulujen pihoilla liikkuvien autojen<br />

riskitekijöihin.<br />

- Kun vanhemmat omien lastensa<br />

turvallisuuden takia kuljettavat heidät<br />

kouluun saatetaan aiheuttaa muille<br />

lapsille vaaratilanteita esimerkiksi peruuttelemalla<br />

koulun pihalla.<br />

KULJETTAJAT<br />

VASTUSTAVAT<br />

Ahvenanmaan maakuntahallituksen<br />

liikenneturvallisuustarkastaja Lena<br />

King löysi Jönköpingin mallista<br />

parannettavaa saarimaakunnassakin,<br />

joskin hän oli ennestään tietoinen<br />

eräistä pulmista. Hän on jo aikaisemmin<br />

huomauttanut maakuntahallitukselle<br />

muun muassa siitä, että moneen<br />

vuoteen ei ole järjestetty koulukyytien<br />

kuljettajille koulutusta, vaikka<br />

se maakunnan oman lainsäädännön<br />

mukaan on viranomasten pakollinen<br />

tehtävä.<br />

ROLF-LENNART WITTING<br />

Ahvenanmaan tieliikennelaissa,<br />

joka koululaisten kuljetusten suhteen<br />

jo nyt täyttää EU:n määräyksiä säädetään<br />

lisäksi, että alle 12-vuotiaalle<br />

tai lyhyemmälle kuin 150-senttiselle<br />

lapselle pitää autossa olla istuinkoroke.<br />

Käytännössä tätä lainkohtaa ei<br />

kuitenkaan ole koulukuljetuksissa<br />

noudatettu ollenkaan. Taksien ja<br />

muitten koulukyytien kuljettajien<br />

taholta tätä vaatimusta on vastustettu<br />

ankarasti. Mikäli istuinkoroke on<br />

käytössä pelkkä vyötärön yli vedettävä<br />

turvavyö nimittäin ei riitä. Silloin<br />

pitäsi käyttää kolmepistevöitä, joita<br />

taas ei ole kaikkien autojen jokaisella<br />

istumapaikalla.<br />

- Siksi olemme sopineet poliisin<br />

kanssa, että toistaiseksi ei sakoteta<br />

näistä riikkeistä. Mutta toisaalta ei<br />

tunnu järkevältä muuttaa EU-direktiivin<br />

mukaista lakia, Lena King<br />

huomauttaa.<br />

AJOKURSSEJA SENIOREILLE<br />

Pietarsaaresta kotoisin oleva Lena ja<br />

Vaasassa työskentelevä Heli ovat aikaisemminkin<br />

tehneet paljon liikenneturvallisuuteen<br />

liittyvää yhteistyötä.<br />

Molemmat kun esimerkiksi tarvitsevat<br />

ruotsinkielistä opetusaineistoa.<br />

Nyt Heli suosittelee Lenalle vastaavanlaista<br />

senioriautoilijoille tarkoitettua<br />

koulutusta kuin mitä Pohjanmaalla<br />

järjestetiin lokakuussa.<br />

- Iäkkäillä kuljettajilla on ihan erilaiset<br />

pulmat kuin nuoremmilla. Ajokoulu<br />

suoritettiin jo ajat sitten, joten<br />

muistin virkistäminen on paikallaan,<br />

Heli Lintamo tähdentää.<br />

ROLF-LENNART WITTING<br />

<strong>Liikenneturva</strong>llisuuden<br />

valopilkkuja syysharmaassa<br />

Maarianhaminassa, jossa<br />

Ahvenanmaan maakuntahal-<br />

lituksenliikenneturvallisuus- tarkastaja Lena King (vas.) ja<br />

yhteyspäällikkö Heli Lintamo<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n Vaasan<br />

aluetoimistosta ammensivat<br />

lisäoppia lasten turvallisista<br />

koulumatkoista.<br />

TIETOKULMA<br />

Jönköpingin malli tarkoittaa<br />

ainutlaatuista yhteistyötä liikenneturvallisuudenparantamiseksi.<br />

Laadun varmistaminen<br />

Kuljetusten ja ylläpidon yhteisjärjestely.<br />

Vaatimuksia ajoneuvojen ylläpidosta,<br />

tarkkailurutiineista ja varustuksesta. Kuljettajavaatimukset.<br />

Tiedonsaantia, teorian<br />

ja käytännön opetusta, terveysilmoitus.<br />

Kuljetusvaatimukset. Turvavöiden käyttö,<br />

nopeusrajoitusten ja muitten liikennesääntöjen<br />

noudattaminen. Reitinvalinta. Valitaan<br />

turvallisin (eikä välttämättä lyhyin) reitti,<br />

vältetään joutumasta aikapulaan. Turvalliset<br />

pysähdyspaikat koulubussehin nousemiseen<br />

ja niistä poistumiseen. Vanhemmille<br />

lähetetään vuosittain tiedotusaineistoa<br />

koteihin.<br />

Koulukuljetusten kuljettajien<br />

liikenneturvallisuuskoulutus<br />

Pelastuslaitoksen antama paloturvallisuuskoulutus.<br />

Palovaaran ennalta ehkäiseminen.<br />

Nopeat ja turvalliset poistumiset<br />

koulubussista sekä palon sammuttaminen.<br />

Ambulanssien sairaanhoitohenkilökunnan<br />

antama koulutus. Ensiapu ja loukkaantuneitten<br />

siirtäminen. Mahdollisten sydänkohtausten<br />

ja epilepsiatapausten käsitteleminen.<br />

Ajaminen liukkaalla. Käytännön<br />

harjoitus kunnan liukkaan kelin harjoitteluradalla<br />

sisältäen myös teoriaopetusta.<br />

Vammaistietoa. Lasten kuntouttamisen<br />

parissa työskentelevän henkilökunnan antamaa<br />

koulutusta mm. kramppikohtauksista,<br />

kehitysvammaisista, muista vammoista<br />

sekä käyttäytymistavoista.<br />

Oppilaiden liikenneturvallisuuskoulutus<br />

Teorian opetus liikenneturvallisuudesta.<br />

Elokuva turvavyön käytön<br />

tarpeellisuudesta.<br />

Poistuminen koulubussista sekä<br />

opetusta ensiavusta.<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 13

ALKOHOLIN KULUTUS KASVAA<br />

14 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

- MITEN KÄY<br />

TIELIIKENNE-<br />

TURVALLISUUDEN?<br />

Viini, kuten viinakin on viisasten juo-<br />

ma. Tuntuu vain siltä, että nykyään<br />

sitä käyttävät monet muutkin.<br />

A lkoholin<br />

kulutus on kaksinkertaistunut<br />

Suomessa viimeisen<br />

kolmenkymmenen vuoden<br />

aikana.<br />

Vuonna 1969 keskiolut tuli ruokakauppoihin.<br />

Alkoholin <strong>koko</strong>naiskulutus<br />

nousi kolmesta litrasta noin<br />

seitsemään litraan asukasta kohden<br />

viidessä vuodessa.<br />

OSTOKERTAKOHTAISET<br />

RAJOITUKSET NURIN<br />

VUONNA 1986<br />

Alkoholin kulutus lisääntyi taas 1980luvulla,<br />

erityisesti vuosikymmenen<br />

viimeisinä vuosina. Tutkija Esa Österbergin<br />

mukaan alkoholipolitiikan<br />

suunta kääntyi juuri 1980-luvun<br />

puolivälissä, jolloin mm. vuonna 1986<br />

viimeiset ostokertakohtaiset rajoitukset<br />

poistettiin. Samoihin aikoihin<br />

alkoholijuomien anniskeluoikeuksia<br />

alettiin myöntää aiempaa enemmän.<br />

Myös Alkon myymälöiden lukumäärä<br />

kääntyi kasvuun ja niitä muutettiin<br />

itsepalvelumyymälöiksi. Lisäksi<br />

keskioluen myynnin alueellaan kieltäneet<br />

kunnat peruivat päätöksiään.<br />

Myös ravintolaelinkeinon piirissä kehitys<br />

1980-luvun jälkipuoliskolla lähti<br />

kulkemaan kohti lievempää asiakkaiden<br />

kontrollia (Holder et al 1998).<br />

Talouslama pudotti kulutuksen<br />

vuoden 1990 vajaan 9 litran tasosta<br />

8 litraan asukasta kohden vuoteen<br />

1994 mennessä. Vuonna 1995 Venäjältä<br />

ja Virosta tuodun alkoholimäärän<br />

huomattava kasvu nosti <strong>koko</strong>naiskulutusta<br />

noin 10 prosentilla (Pehkonen<br />

& Östenberg 1996). Alkoholijuomien<br />

<strong>koko</strong>naiskulutus, johon lasketaan tilastoidun<br />

kulutuksen lisäksi tilastoimaton<br />

alkoholinkulutus, kuten turistialkoholi,<br />

salakuljetus, laiton ja laillinen<br />

kotivalmistus sekä korvikealkoholi,<br />

pysyi 1990-luvun puolivälin jälkeen<br />

vajaassa 9 litrassa 100 %:n alkoholia<br />

asukasta kohti.

KASVU JATKUI<br />

2000-LUVULLA<br />

Erityisesti kahden viime vuoden<br />

aikana alkoholijuomien kulutuksen<br />

kasvu on jälleen voimistunut. Vuonna<br />

2001 kulutus kasvoi 4,6 prosenttia<br />

edellisestä vuodesta, kun keskimääräinen<br />

vuosikasvu 1990-luvun puolivälistä<br />

lähtien oli vuosittain ollut<br />

noin puolitoista prosenttia. Kasvu on<br />

kohdistunut etenkin mietoihin viineihin.<br />

Tosin myös oluen ja väkevien<br />

alkoholijuomien kulutus on sekin<br />

hivenen kasvanut (Päihdetilastollinen<br />

vuosikirja 2002).<br />

KULUTUSMUUTOKSET<br />

TAPAHTUVAT HITAASTI<br />

Alkoholin kulutustottumusmuutokset<br />

tapahtuvat hitaasti. Tutkija Ritva Hein<br />

(1999) on todennut, että suomalaisten<br />

tottumukset ovat vuosien myötä<br />

painottumassa mietoihin juomiin:<br />

keskiolueen, siideriin ja mietoihin<br />

viineihin. Alkoholiin kuitenkin tutustutaan<br />

yhä nuoremmalla iällä ja<br />

humalahakuinen juomatapa yleistyy.<br />

Alkoholin kulutustottumuksien muutos<br />

heijastaakin toisaalta käyttäjäkunnan<br />

laajenemista ja toisaalta alkoholin<br />

hinnan ja saatavuuden huomattavaa<br />

vaikutusta kulutukseen.<br />

KASVU JATKUU?<br />

Alkoholin kulutuksen voidaan odottaa<br />

kasvavan lähivuosina edelleen.<br />

Euroopan unionin jäsenyys lieventää<br />

alkoholijuomien matkustajatuontia<br />

koskevia rajoituksia olennaisesti<br />

vuonna 2004. Myös alkoholijuomien<br />

valmisteveroihin on tulossa muutoksia.<br />

Eri tekijöiden yhteisvaikutuksena<br />

alkoholin <strong>koko</strong>naiskulutuksen on<br />

arvioitu kasvavan asukasta kohden yli<br />

11 litran vuonna 2005.<br />

Alkoholin käytön kasvua ei hillinne<br />

edes viime vuosina kiristyneet al-<br />

koholiasenteet. Väestön yhä suurempi<br />

enemmistö on vallitsevien alkoholipoliittisten<br />

rajoitusten kannalla ja kannattaa<br />

myös alkoholijuomien ostoon<br />

oikeuttavien ikärajojen ylläpitämistä.<br />

Myöskään alkoholin hinnan alentaminen<br />

ei ole saanut laajojen joukkojen<br />

tukea, vaan hintoja sopivina pitävien<br />

osuus on lisääntynyt. Suomalaiset eivät<br />

myöskään halua väkeviä alkoholijuomia<br />

päivittäistavarakauppoihin, eivät<br />

edes vahvaa olutta. Keskioluen nykyinen<br />

myyntijärjestelmä saa väestön<br />

valtaenemmistön tuen.<br />

KULUTUKSEN KASVU<br />

LISÄÄ MYÖS HAITTOJA<br />

Erilaisia alkoholin kulutuksen aiheuttamia<br />

haittoja on runsaasti. Myös<br />

tulevaisuudessa on odotettavissa,<br />

että haitat lisääntyvät suurin piirtein<br />

samassa suhteessa kuin kulutus. Eri<br />

väestöryhmien välillä voi esiintyä<br />

kuitenkin poikkeavaa kehitystä. Määrällisesti<br />

kulutus nousee eniten paljon<br />

kuluttavissa ryhmissä (Mäkelä et al.<br />

2002). Kun alkoholijuomien hinnat<br />

alenevat, kulutuksen ja haittojen voidaan<br />

odottaa nousevan eniten niissä<br />

ryhmissä, joissa korkea hinta on tähän<br />

asti tehokkaimmin vähentänyt kulutusta,<br />

eli pienituloisten ja nuorten<br />

keskuudessa.<br />

Voimmeko toivoa alkoholin kulutuksen<br />

ja haittojen tähänastisen yhteyden<br />

muuttuvan niin, että kulutuksen<br />

noustessa haitat eivät lisääntyisikään?<br />

Periaatteessa tähän on kaksi mahdollisuutta.<br />

Haittojen kasvu voisi olla<br />

kulutuksen kasvua vähäisempää, jos<br />

kulutus jakaantuisi entistä tasaisemmin<br />

eli jos lähinnä pienkuluttajat lisäisivät<br />

kulutustaan. Tällaista kulutuksen olennaista<br />

tasaantumista ei kuitenkaan ole<br />

aiemmin missään tapahtunut. Esimerkiksi<br />

vuoden 1969 mittava alkoholin<br />

kulutuksen kasvu Suomessa oli<br />

suurinta jo aiemmin paljon juovien<br />

joukossa (Mäkelä et al. 2002).<br />

Toinen mahdollisuus on, että<br />

juomatavat muuttuvat vähemmän<br />

haitalliseen ja vähemmän humalakeskeiseen<br />

suuntaan esimerkiksi niin,<br />

että viinien juominen aterioilla korvaa<br />

humalakulutusta. Tähän mennessä<br />

viinin juominen aterioilla onkin kasvanut<br />

melko paljon. Samanaikaisesti<br />

kuitenkin myös humalakulutus on<br />

ollut lisääntymään päin (Metso et al.<br />

2002). Uudet juomatavat ovat siis pääasiassa<br />

tulleet entisten lisäksi eivätkä<br />

niiden tilalle. Niin kauan kuin tämä<br />

kehitys jatkuu, ei haittojen kasvu voi<br />

jäädä kovin kauas kulutuksen kasvusta<br />

(Karlsson et al. 2003).<br />

RATTIJUOPUMUS JA<br />

ALKOHOLIKULUTUKSEN<br />

KASVU<br />

Arvioitaessa rattijuopumuksen yhteyttä<br />

alkoholin kulutuksen kasvuun<br />

on perusteltua käyttää arviointiperusteena<br />

rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrää sekä rattijuoppojen<br />

määrää liikennevirrassa. Onnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrä on luotettava<br />

rattijuopumuksen mitta, sillä<br />

kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet<br />

tulevat poliisin tietoon ja kuljettajien<br />

veren alkoholipitoisuudesta<br />

saadaan tieto joko poliisitutkinnan tai<br />

kuolinsyytutkimuksen perusteella.<br />

Rattijuoppojen määrästä liikennevirrassa<br />

saadaan tieto tienvarsitutkimuksista,<br />

joissa kaikki tiettyyn<br />

tutkimuspaikkaan saapuneet kuljettajat<br />

puhallutetaan hengitysilman<br />

alkoholipitoisuuden määrittämiseksi.<br />

Tutkimus toistetaan samoissa paikoissa,<br />

samoihin aikoihin ja samalla<br />

menetelmällä vuosittain.<br />

Vuoden 1969 alkoholilain ja keskiolutlain<br />

voimaantulon seurauksena<br />

alkoholin kulutus kasvoi 50 prosenttia<br />

lakien ensimmäisenä toimivuotena.<br />

1970-luvun alkupuolella toteutetut<br />

voimakkaat liikenneturvallisuustoi-<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 15

TERO PAJUKALLIO<br />

menpiteet, kuten nopeusrajoitusjärjestelmän<br />

käyttöönotto, turvavyön<br />

ja moottoripyöräilijöiden kypärän<br />

käyttöpakot, saivat aikaan liikenteen<br />

kuolleiden määrän vähenemisen.<br />

Nämä toimet eivät kyenneet<br />

kuitenkaan ehkäisemään alkoholin<br />

kulutuksen voimakkaasta kasvusta<br />

aiheutuvia liikennehaittoja (ks. Mäki<br />

1981). Samaan aikaan rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrä<br />

lähes kaksinkertaistui 74 kuolleesta<br />

140 kuolleeseen.<br />

Tämän jälkeen kymmenisen<br />

vuotta, 1970-luvun puolivälistä lähtien<br />

rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrä seurasi kaikissa<br />

liikenneonnettomuuksissa kuolleiden<br />

määrän kehitystä.<br />

Henkilövahinkojen määrä tieliikenteessä<br />

lähti jälleen kiihtyvällä<br />

vauhdilla kasvuun vuoden 1980-luvun<br />

jälkipuoliskolla. Kuolleiden ja<br />

loukkaantuneiden määrät lisääntyivät<br />

nopeammin kuin liikenteen määrä.<br />

Erityisesti lisääntyivät auton kuljettajien<br />

ja matkustajien henkilövahingot.<br />

Perinteisten riskiryhmien, kuten<br />

rattijuoppojen, uusien kuljettajien ja<br />

jatkuvasti riskirajoilla ajavien kuljettajien<br />

ohella myös tavallisten kuljettajien<br />

henkilövahingot lähtivät kasvuun<br />

(Mikkonen 1990).<br />

Edellisinä hyvän talouskehityksen<br />

ja alkoholin kulutuksen noin<br />

16 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

Naukkailu alkaa kuulua<br />

suomalaisen arkeen<br />

ja juhlaan, kesään ja<br />

talveen<br />

10 prosentin kasvun<br />

vuosina rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrä jälleen<br />

kaksinkertaistui:<br />

vuonna 1987 rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleesta<br />

76 henkilöstä lukemat<br />

nousivat vuonna 1990<br />

lukuun 152 uhria. Tämän jälkeen talouslama<br />

pudotti alkoholin kulutusta<br />

1990-luvun alkuvuosina ja myös rattijuopumusonnettomuuksissakuolleiden<br />

määrä – niin kuin liikenteessä<br />

kuolleiden määrä muutoinkin – väheni.<br />

Rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrä noudattikin <strong>koko</strong><br />

1990-luvun ajan hyvin liikenteessä<br />

kuolleiden kehityslinjaa.<br />

JOKO TAAS<br />

LISÄÄ VIINAUHREJA?<br />

Parin viime vuoden aikana alkoholin<br />

kulutuksen kasvu on ollut jälleen<br />

voimakkaassa kasvussa. Tieliikenteen<br />

turvallisuuskehitys on polkenut lähes<br />

paikallaan, mutta rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrä on<br />

kääntynyt yleisestä kehityksestä poiketen<br />

kasvuun. Onko tämä merkki<br />

jostakin?<br />

Tarkasteltaessa rattijuopumuskuolemien<br />

yhteyttä alkoholin kulutukseen<br />

ei voida löytää systemaattista<br />

kynnystasoa, jonka ylittävä alkoholin<br />

kulutuksen kasvu laukaisisi heikkenevän<br />

turvallisuuskehityksen. Esimerkiksi<br />

vuonna 1995 tapahtui voimakas,<br />

11, 3 prosentin alkoholin kulutuksen<br />

kasvu, mutta rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuoli 3,6 prosenttia edellisvuotta<br />

vähemmän. Vastaavasti 2,8<br />

prosentin alkoholin kulutuksen kasvu<br />

vuonna 1988 johti 27,6 prosentin kasvuun<br />

rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrässä. Ei ole myöskään<br />

löydettävissä perättäisiin vuosiin osuneena<br />

sellaista kasvulukujen jatkumoa,<br />

joka yhdistäisi selvästi rattijuopumuskuolemat<br />

alkoholin kulutuksen<br />

kasvuun. Kehityskuvaajissa on myös<br />

ajallisia vaihe-eroja, jolloin vahinkolukujen<br />

kasvu pikemminkin edeltää<br />

kuin seuraa alkoholin kulutuksen<br />

kasvua.<br />

Näyttää siltä, että rattijuopumuskuolemien<br />

kehitykseen vaikuttaa<br />

merkittävästi yleinen tieliikenteen<br />

turvallisuuskehitys. Tästä osoituksena<br />

ovat 1970- ja 1990-lukujen noin<br />

kymmenen vuoden kehitysjaksot,<br />

jolloin rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrät kehittyivät<br />

hyvin samalla tavoin kuin liikenteessä<br />

kuolleiden määrät muutoinkin.<br />

ALKOHOLIN<br />

KULUTUSPIIKIT NÄKYVÄT<br />

LIIKENNEVIRRASSA<br />

Rattijuoppojen määrää liikennevirrassa<br />

esittävä kuvaaja osoittaa, miten<br />

heitä on ollut enemmän liikenteessä<br />

alkoholin kulutuksen kasvun vuosina<br />

kuin ns. normaaleina aikoina. Lisäksi<br />

havaittiin, että 1990-luvun puolivälissä,<br />

kun lama jäi taakse ja alkoholin kulutus<br />

lähti kasvuun, lisääntyi rangaistavuusrajan<br />

alapuolella juuri ja juuri<br />

ajaneiden alkoholia alle 0,5 promillea<br />

nauttineiden kuljettajien määrä.<br />

ASENTEET LÖYSTYVÄT<br />

Toisin kuin yleinen kiristynyt suhtautuminen<br />

alkoholiin rattijuopumusasenteet<br />

ovat löystyneet. Vaikka<br />

kuljettajat pitävät rattijuopumusta<br />

liikennerikkomuksista vakavimpana,<br />

on kuitenkin rattijuopumusta erittäin<br />

vakavana liikennerikkomuksena

pitävien osuus tutkituista vähentynyt.<br />

Maistissa ajaminen on yleistynyt<br />

1990-luvun puolivälin jälkeen.<br />

Rattijuopumuksesta ei myöskään<br />

haluta yhtä usein kuin aiemmin<br />

tuomita tuntuvia rangaistuksia. Kolmasosa<br />

nuorista pojista ilmoittaa ajaneensa<br />

moottoriajoneuvoa alkoholin<br />

vaikutuksen alaisena. Tämäkin osuus<br />

on lisääntynyt. Myös naiset kertovat<br />

ajavansa humalassa nykyisin aiempaa<br />

useammin. Nuorten asennetutkimuksessa<br />

ilmeni, että vuonna 2001 nuoret<br />

ajoivat huomattavasti useammin päihtyneenä<br />

kuin vuonna 1978.<br />

TURVALLISUUS<br />

TIELLÄ UHATTUNA?<br />

Alkoholin kulutuksen kasvu luo vahvan<br />

painetekijän liikennekuolemien<br />

kasvulle. Jo kaksi kertaa 1970-luvun<br />

alun jälkeen rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrä on<br />

tuplaantunut alkoholin kulutuksen<br />

kasvun seurauksena. Riski on jälleen<br />

olemassa, sillä viinahuurujen<br />

lisääntymisen ohella tieliikenteen<br />

yleinen turvallisuuskehitys vaikuttaa<br />

olennaisesti rattijuopumuskuolemien<br />

kehitykseen.<br />

Kannattaa panna merkille, että<br />

1980-luvun huonon turvallisuuskehityksen<br />

vuosina, kun alkoholin<br />

kulutus kasvoi ”vain” 10 prosenttia,<br />

rattijuopumuskuolemien määrä kaksinkertaistui.<br />

Vastaavasti 1970-luvun<br />

hyvän turvallisuuskehityksen vuosina<br />

rattijuopumuskuolemat kaksinkertaistuivat,<br />

kun alkoholin kulutus kasvoi<br />

50 prosenttia. Kansanterveyslaitoksen<br />

alkoholitutkimusyksikön ennusteen<br />

mukaan alkoholin suurkuluttajien<br />

määrä saattaa nousta jopa puolella<br />

lähi vuosina.<br />

Viidennes liikenteessä kuolleista<br />

on nuoria. Tärkein riskiajamiseen<br />

liittyvä elämäntapapiirre sekä nuorilla<br />

miehillä että naisilla näyttää olevan<br />

alkoholin säännöllinen käyttäminen.<br />

Nuorten aiheuttamista kovavauhtisista<br />

onnettomuuksista 65 prosenttia on<br />

alkoholitapauksia. Onkin ilmeistä, että<br />

alkoholin kulutus kasvaa juuri nuorten<br />

keskuudessa hinnan muutoksen<br />

seurauksena ja nuorten vakavat vahingot<br />

lisääntyvät.<br />

Tieliikenteen turvallisuuskehitys<br />

on useita vuosia polkenut lähes paikallaan.<br />

Alkuvuonna 2003 liikennekuolemia<br />

on kuitenkin ollut selvästi<br />

aiempaa vähemmän. On tärkeää saada<br />

jatkumaan hyvä turvallisuuskehitys ja<br />

toteutettua siihen voimakkaasti vaikuttavia<br />

turvallisuustoimenpiteitä,<br />

jotta alkoholin kulutuksen kasvun<br />

seuraukset jäisivät mahdollisimman<br />

vähäisiksi. Rattijuopumusta ehkäisee<br />

tehokkaimmin kiinnijäämisriskin<br />

lisääminen.<br />

Suhtautuminen rattijuopumukseen<br />

on löystynyt. Nähtäväksi jää,<br />

kaksinkertaistuuko rattijuopumusonnettomuuksissa<br />

kuolleiden määrä<br />

kolmannen kerran.<br />

Lähteet:<br />

SIRPA RAJALIN<br />

KUVAT: TERO PAJUKALLIO<br />

Österberg, E. 2002. Alkoholipolitiikan murros 1990luvulla.<br />

Hyvinvointipolitiikka ja sen onnistuminen.<br />

Holder, H.D., Kuhlhom, E., Nordlund, S., Österberg, E.,<br />

Romelsjö, A., Ugland, T. 1998.<br />

European Integration and Nordic Alcohol Policies.<br />

Changes in Alcohol Controls and Consequences in<br />

Finland, Norway and Sweden, 1980 – 1997. Aldershot,<br />

Ashgate.<br />

Pehkonen, J., Österberg, E. 1996. Turistialkoholin<br />

tuonti Suomeen vuonna 1995. Alkoholipolitiikka 61:<br />

2 s. 110 -112.<br />

Päihdetilastollinen vuosikirja 2002, STAKES.<br />

Hein, R. 1999. Suomen alkoholiolojen kehitys 1990luvulla.<br />

Dialogi 3/99.<br />

Mäkelä, P. 1999. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Yleisyys<br />

ja yhteys sukupuoleen ja sosioekonomiseen asemaan.<br />

Tutkimuksia 105. Helsinki. STAKES. 1999.<br />

Mäkelä, P., Sulkunen, P., Österberg, E. 2002. Suomen<br />

väkijuomaolot 1950 – 1975. Teoksessa: Sosiaalipolitiikka<br />

1981. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuosikirja vol.<br />

6. Vammala.<br />

Karlsson, T., Mäkelä, P., Tigerstedt, C., Österberg, E.<br />

2003. Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa.<br />

Yhteiskuntapolitiikka 68 (2003):1<br />

Metso, L., Mustonen, H., Mäkelä, P., Tuovinen, E-L.<br />

2002. Suomalaisten juomatavat vuonna 2000. Taulukkoraportti<br />

vuoden 2000 tutkimuksen perustuloksista<br />

ja vertailuja aiempiin juomatapatutkimuksiin. Aiheita<br />

3/2002. Helsinki. STAKES, 2002.<br />

Mäki, M. 1981. Alkoholijuomien käyttö tieliikenteen<br />

turvallisuusongelmana. <strong>Liikenneturva</strong>. Tutkimusosaston<br />

julkaisuja 43/1981.<br />

Mikkonen, V. 1990. <strong>Liikenneturva</strong>llisuustyön tehostaminen<br />

1990-luvulla.<br />

KTL, Alkoholitutkimusyksikkö 2003. Tutkimusprofessori<br />

Kalervi Kiianmaan arvio alkoholin hinnanmuutoksen<br />

vaikutuksesta alkoholinkulutukseen.<br />

Rajalin, S., Luukkanen, L. 2003. Toimivat pelisäännöt<br />

utopiaako? Artikkeli Liikennevilkku, <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

tiedotuslehdessä 3/2003.<br />

Laapotti, S., Keskinen, E., Rajalin, S. 2002. Nuorten<br />

mies- ja naiskuljettajien liikenneasenteet vuosina<br />

1978 ja 2001. <strong>Liikenneturva</strong>n tutkimuksia 119/2002.<br />

Suomen Tieliikenneonnettomuudet, 1970 – 2002.<br />

Tilastokeskus ja <strong>Liikenneturva</strong>.<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 17

18 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

ONKO MEILLÄ<br />

TODELLISIA<br />

VAIHTOEHTOJA<br />

NOPEUKSIEN<br />

ALENTAMISELLE?<br />

Ilonjuhla maantiellä. Viime keväänä<br />

Juvalla kukitettiin ”peltipoliisi” erita-<br />

soliittymän avajaisissa.

M ikä<br />

on edessämme keväällä<br />

2004, kun jo viime keväänä<br />

Tiehallinnon pääjohtaja Eero<br />

Karjaluoto totesi, että Tiehallinnolla<br />

ei ole muuta keinoa kuin pudottaa<br />

nopeuksia valtateillä, mikäli tieinvestointien<br />

rahoitus ei parane. Ehdotus ei<br />

tuolloin saanut juuri hurraa-huutoja.<br />

Taustana hänen näkemyksessään oli<br />

nollavision hengen mukaisesti pyrkiä<br />

vuoteen 2010 mennessä korkeintaan<br />

250 liikennekuolemaan vuodessa.<br />

Viime vuosina tieliikenne on vaatinut<br />

runsaat 400 liikennekuolemaa<br />

vuodessa.<br />

Tieliikenteen kuolonkolareista<br />

noin 70 prosenttia tapahtuu henkilöautojen<br />

kuljettajille ja matkustajille.<br />

Henkilöautoilla matkustavien turvallisuustilanne<br />

on pysynyt ennallaan lähes<br />

kymmenen vuotta. Taajamanopeuksien<br />

alentaminen on vähentänyt selvästi<br />

kevyen liikenteen onnettomuuksia,<br />

mutta henkilöautokuolemat ovat<br />

pysytelleet ennallaan lähes kymmenen<br />

vuotta huolimatta parantuneesta<br />

autokannasta.<br />

KOVA VAUHTI<br />

ONNETTOMUUKSISSA<br />

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien<br />

tutkimusten mukaan liian<br />

suuri ajonopeus on jatkuvasti ollut<br />

merkittävin syy kuolemaan johtaneissa<br />

tieliikenneonnettomuuksissa.<br />

Ajonopeus vaikuttaa havainnointiin,<br />

ajoneuvon hallintaan sekä ennen<br />

kaikkea siihen, miten kuljettaja saa<br />

ajoneuvonsa yllättävässä tilanteessa<br />

pysähtymään. Myös jalankulkijoiden<br />

ja pyöräilijöiden on vaikea hahmottaa<br />

lähestyvän auton nopeutta ja etäisyyksiä.<br />

Näin nopeus siis vaikuttaa<br />

sekä onnettomuuksien määrään että<br />

niiden vakavuuteen. Nopeuksien<br />

kasvaessa onnettomuuksien todennäköisyys<br />

kasvaa ja niiden seuraukset<br />

pahenevat.<br />

Törmäyksen aikainen nopeudenmuutos<br />

tapahtuu hetkessä, sekunnin<br />

kymmenesosissa. Jos nopeuden<br />

muutos ylittää taajamanopeudet, ovat<br />

mahdollisuudet selviytyä hengissä<br />

vähäiset.<br />

Esimerkiksi hirvikolarissa ajonopeudella<br />

on suuri merkitys. Jos etäisyys<br />

hirveen on havaintohetkellä 70<br />

metriä, auton saattaa vielä 80 tuntinopeudella<br />

saada hyvällä kelillä pysähtymään.<br />

100 kilometrin tuntinopeudella<br />

törmäys tapahtuisi vielä 70 kilometrin<br />

tuntinopeudella. Ajonopeuksien<br />

vaikutuksia liikenneturvallisuuteen<br />

on selvitellyt muun muassa VTT:n<br />

tutkija Veli-Pekka Kallberg.<br />

ONKO TURVALLISIA TEITÄ?<br />

Moottoritiet ovat turvallisimpia teitä,<br />

koska tieympäristö estää tuhoisia<br />

kohtaamis- ja risteysonnettomuuksia.<br />

Myös kevyt liikenne puuttuu moottoriteiltä.<br />

Tyypillisimpiä onnettomuuksia<br />

ovat peräänajot. Moottoriteilläkin on<br />

näin vaaransa. Erityisesti ruuhka-aikana<br />

nopeudet kiihtyvät, vaikka silloin<br />

onnettomuusriski on suurimmillaan.<br />

Turvavyö yhdessä turvatyynyn<br />

kanssa pelastaa useimmiten, mutta<br />

aina eivät turvalaitteet riitä. Rajussa<br />

törmäyksessä ihminen voi pysyä<br />

paikallaan turvavyön ansiosta, mutta<br />

hänen sisäelimensä voivat nopeassa<br />

liikkeessä ruhjoutua.<br />

Ajonopeus vaikuttaa myös autoilun<br />

ympäristöhaittoihin. Henkilöautojen<br />

hiilivety- ja häkäpäästöt ovat alimmillaan<br />

60-80 kilometrin nopeuksilla.<br />

LISÄÄ ”PELTIPOLIISEJA”<br />

Yhteiskunnallinen ilmapiiri ei tällä<br />

hetkellä suhtaudu nopeuksien alentamiseen<br />

myönteisesti, vaikka nopeusrajoituksilla<br />

on säästetty liikenneturvallisuustyössä<br />

eniten ihmishenkiä<br />

1970-luvulta lähtien. Suurin vaikutus<br />

rajoituksilla on ollut vakaviin onnettomuuksiin.<br />

Kuten Liikennevilkussa olleissa<br />

artikkeleissa on kerrottu, liikenne-<br />

ja viestintäministeri Leena Luhtasen<br />

mukaan suunnitteilla ei ole mitään<br />

yleistä nopeusrajoitusten alentamista,<br />

vaikkakin tieverkkoa käydään läpi ja<br />

etsitään paikallisia kohteita.<br />

Seuraava merkittävä keino parantaa<br />

pääteiden turvallisuutta on laajentaa<br />

automaattista nopeusvalvontaa, jonka<br />

tehokas käyttö edellyttää ylinopeussakon<br />

perimistä ajoneuvon haltijalta.<br />

Ns. haltijavastuuta koskevan lainsäädännön<br />

muokkaus jatkuu parhaillaan<br />

oikeusministeriön työryhmässä.<br />

On arvioitu, että jo olemassa olevien<br />

nopeusrajoitusten noudattaminen<br />

säästäisi vuodessa vähintään 50 ihmishenkeä.<br />

Automaattinen valvonta<br />

vähentää tehokkaasti ylinopeuksia ja<br />

parantaa liikenneturvallisuutta. Näin<br />

voidaan estää vähintäänkin joka viides<br />

onnettomuus.<br />

”Peltipoliisi” on suomalaisille<br />

tuttu kaveri. Esimerkiksi Mikkelin<br />

ja Kuopion välillä on 110 kilometrin<br />

matkalla 35 kiinteää valvontapistettä.<br />

Tällä maamme pisimmällä valvotulla<br />

tieosuudella on käytössä useita vaihdettavia<br />

kameroita.<br />

Automaattinen valvonta pudottaa<br />

keskinopeuksia. Tutkijoiden mukaan 1<br />

kilometriä tunnissa muutos keskinopeudessa<br />

aiheuttaa noin 3 prosentin<br />

samansuuntaisen muutokset henkilövahinko-onnettomuuksien<br />

määrässä.<br />

LÄHTI KUIN<br />

HAUKI KAISLIKOSTA<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n kampanjointi tukee<br />

nykyisten nopeusrajoitusten noudattamista.<br />

Keskivertokuljettajan on<br />

helppoa ajaa nykyisillä pääteillä kahdeksaakymppiä<br />

tai satasta. Erityisesti<br />

sulan maan aikana nopeudet nousevat<br />

kevyesti, ja muutkin kuin riskikuljettajat<br />

lähtevät liikenteeseen kuin hauet<br />

kaislikosta.<br />

Liikennekaaos syntyy hetkessä, jos<br />

oletamme, että jokainen tienkäyttäjä<br />

liikkuu omat taitonsa ja olosuhteet<br />

huomioiden ilman nopeusrajoituksia<br />

tai valvontaa. Me tarvitsemme<br />

liikennesääntöjä, turvallisen liikenneympäristön,<br />

valvovan silmän ja tietoa<br />

liikenteen pelisäännöistä.<br />

TUULA TASKINEN<br />

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ<br />

LIIKENNETURVAN KUOPION ALUETOIMISTO<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 19

Yhä useammin myös ajokortti ajetaan<br />

lukiossa.<br />

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEUUDISTUS LOPPUSUORALLA<br />

- LIIKENNEKASVATUS<br />

KOULUTYÖSSÄ TURVATTAVA<br />

S yksyllä<br />

2000 aloitettu perusopetuksen<br />

ja lukion opetussuunnitelman<br />

perusteiden uudistamisvaihe<br />

on päättymässä. Perusopetuksen<br />

vuosiluokkien 1-2 ja lukion opetussuunnitelman<br />

perusteet ovat valmistuneet.<br />

Vuosiluokkien 3-9 osuus on<br />

20 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden<br />

aikana.<br />

Opetussuunnitelmaluonnokset<br />

ovat olleet laajalla lausuntokierroksella.<br />

Lukion osalta <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

lausunnossaan esittämään huolenaiheeseen<br />

liikennekasvatuksen vähäises-<br />

Tero Pajukallio<br />

tä asemasta saatiin vain jonkin verran<br />

parannuksia.<br />

Sen sijaan perusopetuksen yhteyteen<br />

liikennekasvatukselle näyttää<br />

tulevan hyvät toteuttamismahdollisuudet<br />

erityisesti terveystiedon ja<br />

aihe<strong>koko</strong>naisuuksien yhteyteen.

OPETUSSUUNNITELMAN<br />

PERUSTEET KÄYTÄNNÖN<br />

KOULUTYÖN POHJANA<br />

Opetushallituksen laatimissa opetussuunnitelman<br />

perusteissa määritellään<br />

opetuksen keskeiset tavoitteet<br />

ja sisällöt. Niiden pohjalta koulutuksen<br />

järjestäjä laatii ja hyväksyy<br />

opetussuunnitelman, jonka tulee<br />

noudattaa Opetushallituksen laatimia<br />

opetussuunnitelman perusteita.<br />

Liikennekasvatuksen sisältyminen<br />

opetussuunnitelman perusteisiin on<br />

keskeinen edellytys sille, että liikennekasvatus<br />

sisältyy myös käytännön<br />

koulutyöhön.<br />

LIIKENNETURVALLISUUS<br />

KESKEISTÄ MYÖS<br />

LUKIOIKÄISILLE<br />

Ikäryhmittäin tarkasteltaessa eniten<br />

henkilövahinkoja liikenteessä sattuu<br />

nuorille. Ajokortin saamisen myötä<br />

onnettomuusriski kasvaa entisestään.<br />

Lukio tavoittaa suuren osan juuri tässä<br />

riskialtteimmassa iässä olevia nuoria.<br />

Lukion liikennekasvatukselle on näin<br />

ollen vahvat perusteet jo henkilövahinkotilastojen<br />

pohjalta. Lisäksi on<br />

tärkeää, että perusopetuksen yhteydessä<br />

aloitettu liikenneaiheen käsittely ei<br />

katkea. Liikennekasvatusjärjestelmästä<br />

tulisikin muodostua kaikki ikäryhmät<br />

kattava <strong>koko</strong>naisuus. Liikenneaiheen<br />

keskeiset sisällöt ja menetelmät tulisi<br />

myös suunnitella vastaamaan kunkin<br />

ikäryhmän tarpeita.<br />

LUKION OPETUSSUUNNI-<br />

TELMAN PERUSTEISSA<br />

TURVALLISUUS TEEMANA<br />

Valmistuneessa lukion opetussuunnitelman<br />

perusteissa liikennekasvatusta<br />

ei mainita erikseen, vaan yleisempi<br />

turvallisuusaihe on mukana hyvinvointi<br />

ja turvallisuus -aihe<strong>koko</strong>naisuudessa.<br />

Liikennekasvatus olisi<br />

sopinut luontevasti myös erikseen<br />

mainittuna terveystiedon yhteyteen.<br />

Terveystiedon tavoitteena on edistää<br />

sekä terveyttä, hyvinvointia että turvallisuutta<br />

tukevaa osaamista. Turvalli-<br />

suuden osa-alueista ainoastaan työturvallisuus<br />

on mainittu erikseen, mutta<br />

hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan<br />

lisättiin myös muut turvallisuuden alat<br />

yleisenä mainintana. <strong>Liikenneturva</strong><br />

korosti lausunnossaan, että liikenne<br />

on niin kiinteä osa ihmisen päivittäistä<br />

toimintaa ja elinympäristöä, että<br />

sen turvallisuuteen tulisi tässä yhteydessä<br />

paneutua vähintäänkin yhtä<br />

painokkaasti kuin työturvallisuuteen.<br />

Soveltavana sisältöalueena liikenne<br />

on mukana muutamien oppiaineiden<br />

yhteydessä kuten maantiedossa liikennejärjestelmien<br />

käsittelyssä.<br />

LIIKENNEKASVATUS<br />

TULOSSA<br />

PERUSOPETUKSEN<br />

SUUNNITELMIIN<br />

Perusopetuksen opetuskokeiluissa<br />

lukuvuonna 2003-2004 noudatettaviin<br />

opetussuunnitelman perusteisiin<br />

vuosiluokille 3−9 ja perusopetuksen<br />

opetussuunnitelman perusteisiin vuosiluokille<br />

1−2 liikenneturvallisuus on<br />

liitetty kattavasti sekä oppiaineiden<br />

että aihe<strong>koko</strong>naisuuksien yhteyteen.<br />

Liikennettä ja sen turvallisuutta<br />

käsitellään oppiaineista erityisesti<br />

terveystiedon yhteydessä. Lisäksi liikenneturvallisuus<br />

on mainittu ympäristö-<br />

ja luonnontiedon, liikunnan ja<br />

yhteiskuntaopin yhteydessä. Liikenne<br />

on myös mukana turvallisuus ja liikenne<br />

-nimisessä aihe<strong>koko</strong>naisuudessa.<br />

<strong>Liikenneturva</strong> on ollut mukana tätä<br />

aihe<strong>koko</strong>naisuutta suunnittelevassa<br />

työryhmässä ja vaikuttanut näin lausuntojen<br />

ohella liikennekasvatuksen<br />

tavoitteisiin ja sisältöihin. Aihe<strong>koko</strong>naisuudet<br />

ovat kasvatus- ja opetustyön<br />

keskeisiä painoalueita, joiden<br />

tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin<br />

oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja<br />

opetusta eheyttäviä teemoja, joiden<br />

kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n lausunnon mukaan<br />

liikenneturvallisuus on liitetty perusopetuksessa<br />

luonteviin yhteyksiin ja<br />

antaa näin ollen hyvät mahdollisuudet<br />

edistää liikenneturvallisuusajattelua.<br />

Oppiaineiden yhteydessä liikennekasvatuksen<br />

sisällöt on kuitenkin esi-<br />

tetty niin väljästi, että se saattaa tuottaa<br />

ongelmia asioiden konkretisoinnissa ja<br />

käytännön opetukseen soveltamisessa.<br />

Keskeistä onkin, että opetussuunnitelmien<br />

pohjalta liikennekasvatukselle<br />

saadaan hyvät eväät käytännön<br />

opetustyöhön.<br />

OPETUSHALLITUS<br />

AVAINASEMASSA<br />

Perusopetuksen uudet opetussuunnitelman<br />

perusteet on tarkoitus vahvistaa<br />

tämän vuoden loppuun mennessä.<br />

Ne otetaan käyttöön vaiheittain<br />

kaikkien vuosiluokkien osalta viimeistään<br />

vuonna 2006. Lukion uudet<br />

opetussuunnitelman perusteet otetaan<br />

käyttöön samanaikaisesti kaikissa lukioissa<br />

vuonna 2005 lukion aloittavilla<br />

opiskelijoilla.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>llisuuden sisältyminen<br />

koulujen opetustyöhön on<br />

keskeistä myös valtioneuvoston periaatepäätöksen<br />

mukaan. Vuoteen<br />

2005 tähtäävässä periaatepäätöksessä<br />

liikenneturvallisuuden parantamiseksi<br />

edellytetään, että kaikille kansalaisille<br />

annetaan riittävä tieto ja taito liikkua<br />

turvallisesti liikenteessä ja liikennekasvatuksen<br />

asema kouluissa varmistetaan.<br />

Myös nuorten kuljettajien<br />

onnettomuusriskin alentamista selvittänyt<br />

liikenne- ja viestintäministeriön<br />

asettama työryhmä piti tärkeänä, että<br />

nuorten liikennekäyttäytymistä ohjataan<br />

sekä perusopetuksessa että toisen<br />

asteen opetuksessa, eikä aihetta jätetä<br />

vain kuljettajaopetuksen huoleksi.<br />

Opetushallituksella on opetussuunnitelman<br />

perusteiden vahvistajana<br />

keskeinen rooli vaikuttaa siihen,<br />

että lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden<br />

edistäminen sisältyy riittävän<br />

vahvasti koulutyötä ohjaaviin opetussuunnitelman<br />

perusteisiin. Lukion<br />

osalta päätökset on tehty, mutta perusopetuksen<br />

osalta aihe on äärimmäisen<br />

ajankohtainen.<br />

MINNA HUOPALAINEN<br />

SUUNNITTELIJA<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 21

Oanvända reflexer<br />

i parti och minut<br />

Två av tre finländare vet, att det är lag på att använda reflex<br />

då man rör sig i mörker. Det är ändå betydligt färre som<br />

följer lagens bokstav, skriver Rolf Gabrielsson i ledaren. En<br />

färsk utredning visar, att bara drygt en fjärdedel använder<br />

reflex i tätort. Utanför tätort var användningsgraden i fjol<br />

drygt 40 procent.<br />

Lagen har förutsatt reflexanvändning i över tjugo år,<br />

från och med årsskiftet också då man rör sig på vägar och<br />

gator med belysning. Tidigare gällde lagen bara på vägar<br />

utan belysning, alltså i praktiken utanför tätort.<br />

Med kampanjer och aktiviteter av olika slag har man<br />

årligen propagerat för en ökad reflexanvändning. I år har<br />

uppmärksamhet fästs också vid ändringen av reflexlagen.<br />

Resultaten av den årliga användningsmätningen motsågs<br />

därför den här gången med speciellt intresse.<br />

Resultaten blev emellertid en besvikelse. Användningsgraden<br />

har stigit med futtiga en procentenhet från i fjol. I<br />

tätorterna skulle det vara speciellt viktigt att användningen<br />

ökade. Det är också därför lagen ändrats att gälla också<br />

tätorter. Användningen av cykelhjälm ökade ändå med<br />

fyra procentenheter efter det att det vid årsskiftet blev lag<br />

också på det.<br />

Varför använder folk inte reflex, fastän man vet att det<br />

är till nytta och fastän reflexerna är mycket billiga? Många<br />

tycks ju också veta, att lagen förutsätter användning av<br />

reflex. Knappast finns det heller ett sådant hem, där man<br />

inte skulle ha reflexer. Så flitigt har sådana delats ut, senast<br />

i höstas då Lions-organisationen spred en miljon reflexer.<br />

Var finns alla reflexer?<br />

För tiotals år sedan användes reflex flitigare än i dag.<br />

Då upplevde man att den faktiskt behövdes. Det fanns ju<br />

inte heller vägbelysning på den tiden i samma utsträckning<br />

som nu. I dag upplevs reflexen inte som lika nödvändig,<br />

nog nyttig, men inte absolut nödvändig. Den i lagen inskrivna<br />

användningsskyldigheten har inte heller fött någon<br />

behovskänsla, synnerligast som det inte är sanktioner förknippade<br />

med att man låter bli att<br />

använda reflex.<br />

Reflexen är emellertid en minst<br />

lika bra livförsäkring som tidigare.<br />

Haverikommissionerna har uppskattat<br />

att nästan hälften av de fotgängare,<br />

som de senaste åren dödats<br />

i olyckor i mörker eller skymning,<br />

kunde ha klarat sig med livet i behåll<br />

om de använt reflex. Det handlar om<br />

minst ett tiotal människor. I bordslådan<br />

räddar reflexerna inga liv.<br />

22 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

För omväxlings skull<br />

också något positivt<br />

Vid årsskiftet kan vi för första<br />

gången på länge redovisa<br />

en positiv utvecklingsfas på<br />

trafiksäkerhetens område.<br />

När det gäller antalet trafikdödade<br />

har utvecklingen<br />

gått i den riktning, som<br />

utstakats för trafiksäkerhetsarbetet.<br />

Det är värt att<br />

notera även om målen ännu<br />

ter sig avlägsna, skriver Trafikskyddets<br />

planerare Petri<br />

Jääskeläinen. Han tecknar<br />

också en bild av jultrafikens<br />

utveckling utgående<br />

från vad statistiken visar.<br />

Plåtpoliser som trafikövervakare?<br />

Trafikskyddets kontaktchef i Kuopio, Tuula Taskinen, dryftar<br />

i en artikel alternativa metoder att sänka hastigheterna.<br />

Hon berättar bl.a. om en plåtpolis, som visat sig vara värd<br />

ett blomster. Vidare berör hon Trafikskyddets andel i hastighetskampanjerna<br />

samt olika vägmiljöers betydelse för<br />

trafiksäkerheten.<br />

Julbrådska<br />

Trafikskyddets distriktchef Juha Sirviö påminner om<br />

de rätta attitydernas betydelse i jultrafiken. Det är också<br />

viktigt att använda säkerhetsanordningar<br />

och reservera<br />

tillräckligt med tid<br />

för helgresan, där väglaget<br />

kan växla och trafiken löpa<br />

trögt, när tusentals familjer<br />

är på väg till och från sina<br />

helgvisten.<br />

Tidskriften önskar alla sina läsare<br />

en god och trygg jul!

Ökad alkoholkonsumtion<br />

- flera rattfyllerister?<br />

Den kommande sänkningen av accisen på<br />

alkoholdrycker och den allt friare importen<br />

väntas öka alkoholkonsumtionen i Finland.<br />

Men kommer ändringarna också att resultera<br />

i ett ökat rattfylleri och flera rattfylleriolyckor<br />

än tidigare? Trafikskyddets forskningschef Sirpa<br />

Rajalin söker svaret på frågan i olika undersökningar.<br />

Hon dryftar också det ändrade attitydklimatet<br />

bland ungdomar, som börjat avspegla<br />

sig i trafiken.<br />

Landshövding<br />

på snöskoter<br />

Kolumnist är den här<br />

gången landshövdingen i<br />

julgubbens hemvist Lappland.<br />

Hannele Pokka berättar<br />

hur hennes inställning<br />

till snöskoteråkning<br />

ändrats. Hon avslutar med<br />

att rekommendera snöskoteråkning<br />

som ett bra och<br />

säkert sätt för semesterfirare<br />

att se och uppleva<br />

Lappland.<br />

Trafikflaskhalsar i<br />

sydöstra Finland<br />

Ordföranden för riksdagens trafikutskott, riksdagsledamot<br />

Markku Laukkanen (c), kräver, att något snabbt görs åt<br />

trafikflaskhalsarna i sydöstra Finland. Redan tryggandet av<br />

våra nationella intressen förutsätter åtgärder, säger Laukkanen<br />

intervjuad av Ulla Hoikkala. Laukkanen skulle gärna<br />

sätta fart på de långtradarköer, som figurerar i tidningarnas<br />

nyhetsspalter vecka efter vecka. Han påminner också om<br />

det nödvändiga i att järnvägsförbindelserna vid sidan av<br />

vägförbindelserna förbättras.<br />

Text: Rolf Gabrielsson<br />

Åland informerades om<br />

Jönköpingsmodellen<br />

En informationskväll om den i Sverige flerfalt prisbelönade<br />

Jönköpingsmodellen för kvalitetssäkring av skolskjutsar<br />

hölls under hösten i Mariehamn med deltagare från både<br />

skolor, myndigheter och skolskjutsentreprenörer. Kännetecknande<br />

för modellen är att man tagit ett helhetsgrepp<br />

på problematiken och även kopplat in exempelvis räddningsverket<br />

för att ge skolskjutsarnas chaufförer utbildning<br />

om första hjälp och förflyttning av skadade.<br />

Åland har en modern EU-anpassad lagstiftning om<br />

skolskjutsar. Många bilar, som används för att transportera<br />

elever till skolorna, uppfyller dock inte till alla delar kraven<br />

på exempelvis trepunktsbälten också för de små eleverna<br />

(under 12 år och 150 cm), som enligt lagen måste sitta på<br />

barnkudde.<br />

Åländska skolskjutsentreprenörer har också tagit initiativ<br />

för att förbättra skolskjutsarnas säkerhet. Bland annat<br />

har Sundqvists bussbolag låtit en chaufför besöka skolor<br />

på norra Åland för att informera om trafiksäkerhetsfrågor<br />

samt öva utrymning av skolbussen. I artikeln intervjuar<br />

redaktör Rolf-Lennart Witting också landskapsstyrelsens<br />

trafiksäkerhetsinspektör Lena King.<br />

Läroplansreformen<br />

medför ändringar i<br />

trafikfostran?<br />

Trafikskyddets planerare Minna Huopalainen redogör för<br />

läroplansreformen och den trafikfostrande verksamhetens<br />

ställning i reformen. Hon understryker framförallt betydelsen<br />

av en effektivare trafikfostran på gymnasienivå.<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 23

Kommelluksiin asti tuttu ääni<br />

Esko Riihelä on ollut persoona,<br />

jonka pääasiassa radion<br />

välittämät mielipiteet<br />

ovat jakaneet eri tienkäyttäjäryhmät<br />

eri vuosikymmeninä<br />

erilaisiin ryhmiin. Olli<br />

Kankaan Gummeruksen<br />

kustantama Esko Riihelä<br />

– Liikenteen ääni –kirja<br />

antaa nyt mahdollisuuden<br />

tutustua itse mieheen ja<br />

hänen mielipiteittensä<br />

taustaan.<br />

Kirja on Eskon tarina,<br />

jossa pääosassa ovat hänelle<br />

Päättäjien korvat punoittavat?<br />

Eero Pasasen painava puheenvuoro kameravalvonnan toteuttamisen puolesta.<br />

Asioista voi puhua mo nella<br />

tavalla. Dekkarin kir joittaminen<br />

kunnallisen ka meravalvonnan<br />

puolesta on<br />

kuitenkin taatusti uusi tapa<br />

ottaa mittaa ministereistä,<br />

poliisista ja muista virkamiehistä.<br />

Kirjassa esiintyvien<br />

tutkija Pesosen ja<br />

murhaaja Väinön näkemykset<br />

ja toiminta pannee vähintään<br />

päättäjien korvat<br />

punottamaan.<br />

Eero Pasasen kuudes<br />

kirja ”Kononen ja kiväärimurhaaja”<br />

asettuu nykykirjallisuudessa<br />

omaan kastiinsa.<br />

Ei olekaan ihme, että<br />

kirjan julkistamistilaisuudessa<br />

tilaisuutta vetänyt teatteriohjaaja<br />

Jukka Sipilä –<br />

joka makkaraklubin vetäjänä<br />

itsekin esiintyy kirjassa<br />

- puhui tendenssiteoksesta,<br />

jollaiseksi on aiemmin luokiteltu<br />

esim. Minna Canthin<br />

Työmiehen vaimo.<br />

24 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

osuneet työt ja muut tehtävät.<br />

Ohuena, ikään kuin<br />

vain pakollisena kerroksena<br />

kirjassa valotetaan myös<br />

muita kuin Esko Riihelän<br />

työhön ja yhteiskunnalliseen<br />

toimintaan liittyviä<br />

asioita, kuten ihmis-, sukulais-<br />

ja perhesuhteita,<br />

opiskelua ja kontakteja<br />

erilaisiin yhteiskunnallisiin<br />

toimijoihin. Kuitenkin varmasti<br />

myös näillä on ollut<br />

asemansa ”valtakunnallisen<br />

Taistelussaan liikenteen<br />

ajonopeuksien ja liikennevalojen<br />

noudattamiseen<br />

ulottuvan kunnallisen kameravalvonnanaloittamiseksi<br />

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston<br />

tutkija,<br />

kirjailija Eero Pasanen on<br />

pannut peliin omina henkilöinään<br />

mielipiteineen<br />

herrat ja narrit. Henkilögalleriansa<br />

esittelyssä kirjailija<br />

vakuutettuaan pysyneensä<br />

vain henkilöiden esittämissä<br />

mielipiteissä sellaisenaan<br />

kuitenkin lakonisesti toteaa:<br />

Raastuvassa tavataan.<br />

Eero Pasasen kirja on<br />

kertomus Väinöstä, joka<br />

tappaa kiikarikiväärillä viikon<br />

välein kolme ihmistä<br />

eri puolilla Suomea. Uhreja<br />

ei tunnu yhdistävän mikään,<br />

kunnes rikostarkasta Martti<br />

Kononen paljastaa murhien<br />

motiivin. Pian Väinö kertoo<br />

myös itse lehdistön välityksellä<br />

omat tavoitteensa.<br />

liikenteen äänen” kulloisiinkin<br />

painotuksiin.<br />

Lähes 160 sivua henkilöluetteloineen<br />

sisältävän<br />

elämänkertakirjan sisällön<br />

toisenlainen painottaminen<br />

olisi kuitenkin tehnyt kirjan<br />

niin laajaksi, että kirjoittajan<br />

ja Esko Riihelän aihevalinnan<br />

saattaa hyvin ymmärtää.<br />

Kirjassa joka tapauksessa<br />

kuuluu <strong>koko</strong> ajan Eskon<br />

ääni, jota ei saa katkaistuksi<br />

monimutkaisetkaan hallinnolliset<br />

kuviot; se vaeltaa<br />

Murhaaja haastaakin ”todellisuudesta<br />

vieraantuneen<br />

valtakunnan lainsäädäntökoneiston<br />

ottamaan järjen<br />

käteen”.<br />

Runsas vuosi sitten<br />

Washingtonin esikaupunkialueilla<br />

tapahtuneiden<br />

kiväärimurhien satuttamana<br />

Eero Pasanen on<br />

sijoittanut murhat suomalaiseen<br />

maaperään ja<br />

arvoihin. Fiktiivinen tarina<br />

on todentuntuinen, satuttava.<br />

Ehkäpä tausta-asian<br />

tiiviyden ja voimakkuuden<br />

takia henkilökuvat jäävät<br />

ohuehkoiksi ja väliin oluthuuruisiksi.<br />

Rikostarkastaja<br />

Martti Konosen niin kuin<br />

eräät muutkin kirjan henkilöt<br />

Pasasen lukijat tuntevat<br />

jo hänen viidestä aiemmasta<br />

kirjastaan.<br />

Eero Pasasen pelkistetty<br />

kerronta lyhyine virkkeineen<br />

ja helsinkiläisperäisine<br />

kieliopillisine epätarkkuuk-<br />

toimituksesta toimitukseen<br />

ja huoneesta toiseen. Kuuntelija<br />

sen on kuitenkin vain<br />

kuulut tai nähnyt satunnaisina<br />

TV-ohjelmasarjoina.<br />

Merkittävä mies on<br />

kirjansa ansainnut ja <strong>koko</strong>naisuudessaan<br />

se on hyvää,<br />

asiallista ja painavaa pukinkontin<br />

tavaraa.<br />

PEKKA SAARNIO<br />

Olli Kangas: Esko Riihelä – Liikenteen<br />

ääni, Gummerus 2003.<br />

sineen on helppolukuista ja<br />

tapahtumia tiiviisti eteenpäin<br />

kuljettavaa. Huumori<br />

sykkii Pasasen arjen harmaan<br />

tekstin alla sarkastisena<br />

ja osuu yhtä varmasti<br />

maaliin kuin Väinön laukaukset<br />

uhreihin.<br />

Suosittelen joululahjaksi<br />

sekä dekkarien ystäville että<br />

liikenteen parissa puuhaaville.<br />

Lahjana se on paljon<br />

arvokkaampi ja painavampi<br />

kuin tiiviit 154 sivua, joihin<br />

Eero Pasanen on juonellisena<br />

etenevän asiansa ahtanut.<br />

PEKKA SAARNIO<br />

Eero Pasanen: Kononen ja kiväärimurhaaja,<br />

LIKE 2003.

Tiivis paketti<br />

autonomistajalle<br />

Lakiopas Autoilijalle on<br />

jatkoa aiemmin sarjassa<br />

ilmestyneille joka kodin<br />

lakioppaille. Oppaan kirjoittaja,<br />

Risto Tuomi toimii<br />

asianajajana Vammalassa.<br />

Hän on myös Autoliiton<br />

lainopillinen asiamies ja<br />

liiton hallituksen puheenjohtaja.<br />

Tasku<strong>koko</strong>inen teos<br />

on tiivis paketti autonomistajalle.<br />

Kirja soveltuu<br />

erinomaisesti ensimmäistä<br />

autoa hankkivalle. Oppaassa<br />

käydään selkeästi esimerkkien<br />

avulla läpi autoilijan<br />

velvollisuudet ja oikeudet.<br />

Jokaisen luvun loppuun on<br />

koottu tietolaatikkoon keskeisimmät<br />

säädökset.<br />

Rutinoituneelle autoilijalle<br />

kirja ei varmaankaan<br />

tuo mitään mullistavaa<br />

uutta tietoa. Teoksesta voi<br />

kuitenkin tarkistaa nopeasti<br />

esimerkiksi onko autoverotus,<br />

auton maahantuonti tai<br />

sakotuskäytäntö muuttunut<br />

viime aikoina. Uuden auton<br />

omistaja sitä vastoin saa<br />

kirjan avulla selkeän kuvan<br />

muun muassa käytetyn auton<br />

kaupasta ja vakuutuksista<br />

Suomessa. Asiasanasto<br />

kirjan lopussa helpottaa<br />

tiedon hakemista.<br />

Kirjassa käsitellään lyhyesti<br />

myös keskeisimmät<br />

liikennelain säädökset.<br />

Kirja ei mitenkään prameile<br />

ulkonäöllään. Ehkäpä<br />

sitä ei olekaan tarkoitettu<br />

olohuoneen kirjahyllyyn<br />

vaan jokaisen auton hanskalokeroon.<br />

MARJAANA KIVIOJA<br />

Risto Tuori: Lakiopas autoilijalle, WS-<br />

OY Lakitieto 2003, 113 s.<br />

Kirja kaavoittajille ja<br />

liikennesuunnittelijoille<br />

Ympär istöminister iön<br />

kustantama Liikenne yhdyskunnan<br />

suunnittelussa<br />

-opas on selkeästi alaan<br />

vihkiytyneille tarkoitettu<br />

oppikirja. Takakannessa<br />

korostetaankin, että kirjan<br />

lähtökohtana on maankäyttö-<br />

ja rakennuslain,<br />

valtakunnallisten alueiden<br />

käyttötavoitteiden sekä<br />

liikennehallinnon kestävän<br />

kehityksen parantaminen.<br />

Kirjan pääasiallisiksi käyttäjiksi<br />

odotetaan kuntien<br />

kaavoittajia, liikennesuunnittelijoita<br />

sekä alan opiskelijoita.<br />

Teosta on ollut laatimassa<br />

varsin mittava tekijäjoukko<br />

muun muassa liikenne-<br />

ja viestintäministeriöstä,<br />

tiehallinnosta, Tampereen<br />

ja Helsingin teknillisistä<br />

korkeakouluista sekä kuntien<br />

edustajia. Lausuntoja<br />

kirjasta on pyydetty useilta<br />

tahoilta. Tämä selittänee<br />

osaltaan asioiden käsittelyn<br />

hyvin laajasti useasta eri<br />

näkökulmasta.<br />

Oppikirjamainen teos sisältää<br />

valtavasti tietoa muun<br />

muassa liikkumisesta, päätöksenteosta,vaikutusmahdollisuuksista<br />

ja joukkoliikenteestä.<br />

Kirjassa edetään<br />

aivan ruohonjuuritasolle<br />

asti, kuten melun ja tärinän<br />

hallintaan, ja annetaan jopa<br />

tarkkoja mittoja jalankul-<br />

kijoista, teiden töyssyjen ja<br />

alikulkutunneleiden rakentamisesta.<br />

Kirjan ominaisluonne,<br />

päätöksenteon välineenä<br />

toimiminen, korostuu esimerkiksi<br />

siinä, ettei teoksessa<br />

haluta tarjoilla yhtä<br />

valmista ratkaisuvaihtoehtoa,<br />

vaan useita erilaisia.<br />

Tällaisia ovat muun muassa<br />

erilaisten joukkoliikenteen<br />

linjatyyppien erittely.<br />

Kirja on tiivistä, paikoitellen<br />

raskasta tekstiä luettavaksi.<br />

Se vaatii lukijalta aiempaa<br />

asioiden tuntemusta<br />

ja kykyä etsiä asiaa oikeasta<br />

paikasta. Liikenne yhdyskunnan<br />

suunnittelussa -teos<br />

ei todellakaan ole mikään<br />

selailukirja. Ammattilaisille<br />

kirja kuitenkin tarjoaa<br />

mahdollisuuden kerrata ja<br />

ajantasaista tietojaan nykyhetkeen.<br />

Asiasanahakemisto<br />

kirjan lopussa helpottaisi<br />

tietyn asian etsijää.<br />

Lähes 300-sivuiseen kirjaan<br />

on onnistuttu saamaan<br />

kuitenkin keveyttä hauskan<br />

ulkoasun ansiosta. Raikkaat<br />

piirrokset, tilastolliset esitykset<br />

ja värikkyys antavat<br />

lukijalle lisäpontta etsiä kirjasta<br />

kaipaamaansa tietoa.<br />

MARJAANA KIVIOJA<br />

Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa,<br />

Ympäristöopas, Ympäristöministeriö<br />

2003, 295 s.<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 25

Liikenne- ja viestintävaliokunta<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n vieraana<br />

Tiedotus ja reagoiva viestintä<br />

olivat esillä, kun toimitusjohtaja<br />

Matti Järvinen<br />

esitteli <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

toiminnan painopisteitä<br />

vuodelle 2004 eduskunnan<br />

liikenne- ja viestintävaliokunnan<br />

edustajille. <strong>Liikenneturva</strong><br />

oli kutsunut valiokunnan<br />

vieraakseen lokakuun<br />

loppupuolella Anna<br />

K:n <strong>koko</strong>ustiloihin Helsingin<br />

keskustaan.<br />

<strong>Liikenneturva</strong> esitteli<br />

toimintaansa näyttämällä<br />

videon ”<strong>Liikenneturva</strong>a eri<br />

vuosikymmeninä”. Video<br />

herätti muistoja liikennevalistuksesta<br />

eri vuosikymmeniltä<br />

sekä aiheutti keskustelua<br />

liikennevalistuksen<br />

haasteista nykyään. Mediayhteiskunnan<br />

nopea kehittyminen<br />

viime vuosina on<br />

aiheuttanut haasteita liikennevalistukselle,<br />

samalla toki<br />

uusia mahdollisuuksia. Valiokunnan<br />

puheenjohtaja<br />

Markku Laukkanen (kesk)<br />

visioi videon päätteeksi lii-<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

26 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

kennevalistuksentulevaisuutta ja mahdollisia uusia<br />

muotoja tiedonvälitykseen.<br />

Valiokunnan jäseniä oli<br />

paikalla toistakymmentä.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n ajankohtaiskatsauksen<br />

jälkeen käytiin<br />

vilkasta keskustelua iltapalan<br />

äärellä. Valiokunnan<br />

puheenjohtaja Markku<br />

Laukkanen (kesk) heitti<br />

idean liikenne- ja viestintävaliokunnan<br />

jäsenten osallistumisesta<br />

alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön<br />

yhdessä <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

aluetoimistojen kanssa. Valiokunnan<br />

jäsenet järjestäisivät<br />

liikenneturvallisuuteen<br />

liittyvän tilaisuuden omilla<br />

asuinseuduillaan yhdessä<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n kanssa. Ideaan<br />

suhtauduttiin molemminpuolisesti<br />

myönteisesti.<br />

Tilaisuuden avannut<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n hallintoneuvoston<br />

puheenjohtaja<br />

Leena Harkimo (kok)<br />

luonnehti tapaamista tärkeäksi.<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

Valoa tielle<br />

Poliisi ja Tiepalvelumiehet asialla<br />

Suomen Tiepalvelumiehet<br />

tempaisivat marraskuun alkupuolella<br />

yhdessä poliisin<br />

kanssa ajovalojen merkeissä.<br />

Philipsin lahjoittamia polttimoita<br />

jouduttiin uusimaan<br />

yli 30 autoon. Uusimpien<br />

autojen kohdalla ongelmaksi<br />

osoittautui jälleen<br />

kerran lamppujen vaihdon<br />

vaihtamisen vaikeus, kun<br />

monet autot on valmistettu<br />

niin, että lamppujen vaihtaminen<br />

alkaa olla tien päällä<br />

lähes mahdotonta ja näinkin<br />

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet hiljen-<br />

tyivät kuuntelemaan <strong>Liikenneturva</strong>n näkemyksiä liikennetur-<br />

vallisuuden kehittämisestä. Edessä vasemmalla valiokunnan<br />

puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk.) ja<br />

hänen vieressään <strong>Liikenneturva</strong>n hallintoneuvoston puheen-<br />

johtaja, kansanedustaja Leena Harkimo (kok.).<br />

vaatimaton toimi alkaa olla<br />

korjaamotyötä. Kuvassamme<br />

lamppua vaihtaa Pertti<br />

Liuhta. Hommaa seuraavat<br />

Petri Siimes, Mikko Leinonen,<br />

Jani Johansson ja<br />

Kalevi Ruuth. Tiemiesten<br />

kanssa asialla olivat vanhemmat<br />

konstaapelit Keijo<br />

Hölttä, Seppo Meski ja<br />

Kari Saarela. Tapahtuma oli<br />

hyvää harjoittelua Suomen<br />

Tiepalvelumiesten jouluoperaatioon.

Auto on kone, hevonen eläin<br />

Trafiksäkerheten för hästar och ryttare<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n uusi tieto<strong>lehti</strong>nen<br />

antaa vinkkejä<br />

tielläliikkujille HEVOS-<br />

TEN JA RATSASTAJIEN<br />

LIIKENNETURVALLI-<br />

SUUDESTA<br />

Liikenteessä on pitkälti<br />

kyse asenteista, yhteistyöstä<br />

ja osaamisesta. Sekä ratsastajan<br />

että muiden tienkäyttäjien<br />

on tärkeää ymmärtää<br />

hevosten käyttäytymistä.<br />

Ravi- ja ratsastusurheilun<br />

suosion kasvu merkitsee<br />

useampia kohtaamisia<br />

erilaisten tielläliikkujien<br />

kanssa. Hevosen kohtaaminen<br />

tiellä vaatii ajoneuvon<br />

kuljettajalta ja muilta tielläliikkujilta<br />

erityistä varovaisuutta.<br />

Ratsastajat ovat liikenteen<br />

joukossa usein siirtyäkseen<br />

rauhallisemmille<br />

ratsastusreiteille. Ratsastajan<br />

osaaminen, hevosen<br />

ominaisuudet, hyvä hoito ja<br />

varusteet sekä ratsastuspaikan<br />

ja – ajankohdan valinta<br />

vaikuttavat ratsastuksen turvallisuuteen.<br />

Muiden tielläliikkujien<br />

on hyvä tietää,<br />

että hevonen on hirveäkin<br />

suurempi eläin. Kyseessä<br />

on arvaamaton eläin, jonka<br />

ensimmäinen reaktio sen<br />

säikähtäessä on pakeneminen.<br />

Siksi tulee alentaa<br />

ajonopeutta ja kunnioittaa<br />

hevosta, kun sen kohtaa liikenteessä.<br />

Muistetaan, että<br />

hevosella on ratsastajakin<br />

mukana, joka monesti on<br />

lapsi tai nuori.<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n Vaasan<br />

aluetoimisto, Liikkuva Poliisi<br />

ja paikalliset ratsastajat<br />

ovat laatineet tieto<strong>lehti</strong>sen<br />

hevosten ja ratsastajien<br />

liikenneturvallisuuden parantamiseksi.<br />

Tieto<strong>lehti</strong>sessä<br />

on aiheina mm ratsastaminen,<br />

kärryjen vetäminen,<br />

hevosen kohtaaminen<br />

liikenteessä, hevoskuljetukset<br />

sekä turvavarusteet.<br />

Tieto<strong>lehti</strong>nen on lähetetty<br />

alueen tiedotusvälineille ja<br />

asiaan voi tutustua myös<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n kotisivuilla.<br />

HELI LINTAMO<br />

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ<br />

VAASAN ALUETOIMISTO<br />

Hevonen on iso<strong>koko</strong>inen,<br />

mutta eläin eikä kone liiken-<br />

teessä.<br />

Att röra sig i trafiken<br />

handlar mycket långt om<br />

attityder, samarbete och<br />

kunnande. Att förstå hästars<br />

beteende är viktigt både<br />

för ryttaren och för andra<br />

vägtrafikanter. Ökad trav-<br />

och ridsport ökar möten<br />

med andra vägtrafikanter.<br />

Att möta eller köra förbi<br />

en häst på en väg kräver<br />

försiktighet från fordonsförarens<br />

sida.<br />

Ofta är ryttarna i trafiken<br />

för att ta sig vidare till<br />

mer lugna ridvägar. Ryttarens<br />

kunnande, hästens<br />

egenskaper, bra skötsel och<br />

utrustning, samt valet av<br />

ridningsplats och -tidpunkt<br />

påverkar i ridsportens säkerhet.<br />

Det är bra att veta att<br />

hästen är ett större djur än<br />

en älg. Visa särskild hänsyn<br />

till hästekipage eftersom det<br />

handlar om oberäkneliga<br />

djur vars huvudsakliga reaktion<br />

om de blir skrämda<br />

av något är att fly. Minska<br />

farten och visa respekt när<br />

du möter en häst i trafiken.<br />

Kom ihåg att hästen har<br />

en ryttare, som ofta är ett<br />

barn eller en ungdom. Med<br />

ökad kunskap och förståelse<br />

för varandra förbättrar vi<br />

tryggheten i trafiken.<br />

Trafikskyddets Vasa<br />

distriktsbyrå, Rörliga Polisen<br />

och lokala ryttare har<br />

sammanställt ett informationsblad<br />

för att förbättra<br />

trafiksäkerheten för hästar<br />

och ryttare. Teman är bl.a.<br />

ridning, körning med kärra,<br />

möte med häst i trafiken,<br />

hästtransporter samt säkerhetsutrustning.Informationsblad<br />

har skickats till<br />

media och var och en kan<br />

bekanta sig med ärendet på<br />

Trafikskyddets hemsidor.<br />

HELI LINTAMO<br />

KONTAKTCHEF<br />

VASA DISTRIKTSBYRÅ<br />

Koonnut Pekka Saarnio<br />

Liikennepakinoita<br />

Ylen<br />

alueradioissa<br />

Ylen alueradiot Radio Savo<br />

ja Radio Etelä-Savo ovat pyörittäneet<br />

syyskuusta lähtien<br />

perjantaisin Tuula Taskisen<br />

toimittamia liikennepakinoita.<br />

Tuulahan on <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

Kuopion aluetoimistossa<br />

yhteyspäällikkö.<br />

Pohjois-Savossa liikennepakina<br />

tulee ulos aamulla<br />

ennen kello 7 ja uusintana<br />

iltapäivällä noin kello 16.15.<br />

Etelä-Savossa ohjelma lähetetään<br />

perjantaisin noin kello<br />

10.15.<br />

Karvanopparalli-nimellä<br />

ilmestyvä sarja kertoo<br />

pieniä pysäyttäviä tarinoita<br />

liikenteestä. Pakinat pohjautuvat<br />

useimmiten ihmisten<br />

kertomiin pieniin arkisiin sattumuksiin<br />

sekä kokemuksiin<br />

liikenteessä. Tosin nimet on<br />

muutettu.<br />

Kuulijat tutustuvat muun<br />

muassa lentosuukkoja lennättävään<br />

Maijaan, joka pyytää<br />

pienillä eleillään anteeksi hitauttaan<br />

keskusten ruuhkassa.<br />

Joulukuun tarinoissa pohditaan<br />

kahden auton loukkua,<br />

mietitään kuka on liikennetörppö<br />

sekä sitä, mikä pitää<br />

rekkamiehen yölläkin tiellä.<br />

Lähiviikkoina Radio Savon<br />

sivuille on tulossa Karvanopparallin<br />

omat nettisivut, joilla<br />

voi käydä kuuntelemassa pakinoita.<br />

Tuula ottaa mielellään<br />

vastaan vinkkejä, toivomuksia<br />

ja palautetta. Viestejä voi<br />

lähettää sähköpostiosoitteeseentuula.taskinen@liikenneturva.fi.<br />

tai kirjeitse osoitteeseen<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n Kuopion<br />

aluetoimisto, Tulliportinkatu<br />

26 A 1, 70100 Kuopio.<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 27

Tutkijalautakuntatyö<br />

kiinnosti bulgarialaisia<br />

- Erityisesti tutkijalautakuntatyö<br />

ja siihen mahdollisesti<br />

Suomesta saatava<br />

apu kiinnosti sisäministeriä,<br />

kertoi lehdellemme ylikomisario<br />

Sven-Olof Hassel<br />

palattuaan vierailultaan<br />

Bulgariasta. Blagoevgradin<br />

kaupungissa pidettyjen poliisiautonkuljettajienvaltakunnallisen<br />

taitoajokisan<br />

yhteydessä järjestetyssä liikenneillassa<br />

eläkkeellä oleva<br />

suomalainen poliisimies<br />

esitteli laajasti suomalaisten<br />

liikenneturvallisuustyötä ja<br />

esiintyi asiasta myös televisiossa,<br />

radiossa ja lehdistön<br />

palstoilla.<br />

Ylikomisario Hassel esitteli<br />

bulgarialaisille Suomen<br />

valtioneuvoston hyväksymääliikenneturvallisuusohjelmaa,liikennevahinkojen<br />

tutkijalautakuntatyötä,<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n toimintaa ja<br />

poliisin suorittamaa liikennevalvontatyötä.<br />

Bulgarian<br />

sisäasiainministeri toivoikin<br />

Suomesta saatavan apua<br />

tutkijalautakuntatyöhön, jos<br />

esim. maan pääkaupungissa<br />

Sofiassa saadaan<br />

aikaan<br />

kokeilua.<br />

B u l g a r i a<br />

todella tarvitseekin<br />

Sven-<br />

Olof Hasselin<br />

kertoman mukaan<br />

tukea,<br />

sillä maassa<br />

kuolee lähes<br />

tuhat ihmistä<br />

vuodessa liikenteessä.Viranomaisten<br />

mukaan suurimmatriskitekijätliikenteessä<br />

ovat<br />

suuri ajonopeus<br />

ja rattijuopumus.Promillerajamaassa<br />

on liikenteessä sama kuin<br />

Suomessa eli 0,5 promillea.<br />

Taajamissa 50 km/h on<br />

yleinen nopeusrajoitus ja<br />

monessa paikassa sitäkin<br />

vielä on laskettu 40 km/h<br />

–tasolle. Näistä huolimatta<br />

onnettomuuksia sattuu todella<br />

paljon.<br />

Heijastimin merkittyä polkua pystyy kulkemaan taskulampun<br />

valossa mainiosti, todistettiin jälleen tämän vuoden marras-<br />

kuussa Malmin peruskoulun retkellä Luukkiin. Ympäristökas-<br />

vatusprojektiin suunnitellulla tapahtumalla heijastimen käytön<br />

merkitys tulee ikään kuin<br />

kantapään kautta jokaisen<br />

osallistujan eteen. Liikenne-<br />

vilkku suosittelee tämänta-<br />

paista toimintaa muillekin<br />

kouluille ja kerhoille: Hei,<br />

heijastin heilumaan – myös<br />

taajamissa.<br />

28 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

Koonnut Pekka Saarnio<br />

Liikenneillan päätteeksi käytiin pöytäkeskustelua, jossa<br />

suomalainen sai olla keskipisteenä liikenneturvallisuusasi-<br />

oissa. Pöydän päässä istuu Bulgarian sisäasiainministeri ja<br />

keskellä istuvan Sven-Olof Hasselin vasemmalla puolella maan<br />

liikennepoliisin päällikkö Aleksi Kesykov, joka kertoi uudesta<br />

teknisestä ratkaisusta, jolla voidaan jäljittää esimerkiksi varas-<br />

tettuja autoja.<br />

Korjaus ja<br />

anteeksipyyntö<br />

Liikennevilkun toimitus pyytää anteeksi Kaakkois-Suomen tiepiirin<br />

tiejohtaja Antti Rinta-Porkkuselta, jonka nimi oli lehdessämme 5/<br />

2003 muuttunut väärään asuun Antti Rintakoski-Porkkunen. Oikea<br />

nimi on siis Antti Rinta-Porkkunen. Pahoittelemme virhettämme ja<br />

esitämme myös anteeksipyynnön artikkelin kirjoittajalle Juha Sirviölle,<br />

jonka alkuperäistekstissä nimi oli oikeassa asussa.<br />

Sekoilustamme huolimatta Liikennevilkku toivoo hyvän yhteistyön<br />

jatkuvan Kaakkois-Suomen tiepiirin ja <strong>Liikenneturva</strong>n välillä.<br />

Pekka Saarnio, toimitussihteeri

KUKA VASTAA?<br />

Aiemmin esitetyt vastaukset eivät riitä.<br />

MERKKIKIELI UUSIKSI?<br />

Paljon liikennettä ”seilannutta”<br />

myyntimiestä eli<br />

kaupparatsua ja eräitä hänen<br />

ystäviään nyppii syvä hiljaisuus,<br />

joka heitä on kohdannut,<br />

kun he ovat yrittäneet<br />

nostaa keskustelua liikenteen<br />

nykyisestä informaatioasusta.<br />

Heidän näkemyksensä mukaan<br />

merkkejä on tietyissä<br />

liikenteen solmukohdissa<br />

lukumääräisesti aivan liian<br />

paljon.<br />

Lisäksi teiden ja paikkakuntien<br />

nimet ovat<br />

liikennemerkki- ja tienviittaryteikössä<br />

sekä suomeksi<br />

että ruotsiksi tai päinvastoin.<br />

Tällaisessa paikassa näiden<br />

opastavaksi ja ohjaukseksi<br />

tarkoitettu sanoma muuttuu<br />

käytännössä epäinformaatioksi<br />

ja saattavat jopa vaarantaa<br />

liikenneturvallisuutta.<br />

Kaupparatsu ystävineen<br />

kysyvätkin, ovatko liikenneturvallisuudesta<br />

huolta<br />

kantavat viranomaiset ja<br />

järjestöt tyytyväisiä tilanteeseen?<br />

Edelleen he kysyvät:<br />

Mitä tilanteelle tulisi tehdä?<br />

Onko meillä rohkeutta<br />

karsia merkkien ja viittojen<br />

määrää? Uskaltaisimmeko<br />

siirtyä alueen valtakielellä<br />

(joko suomi, ruotsi tai saame)<br />

annettavaan yksikieliseen<br />

viitoitukseen?<br />

Vaikka asian esille nostajat<br />

eivät ole halunneet<br />

esittää lopullisia totuuksia<br />

tai konkreettisia toimia informaation<br />

perille menon<br />

turvaamiseksi, he ovat välittömästi<br />

törmänneet sekä<br />

ainoina kunnolla asiansa<br />

tunteviin liikennesuunnittelijoihin<br />

että kielipolitiik-<br />

TIERAHAT TELEMATIIKAN EDELLE<br />

Markku Laukkanen käsitteli<br />

tämän lehden numerossa<br />

5/2003 “Tämän haluan sanoa”<br />

palstalla liikenteen telematiikkaa<br />

ja turvallisuutta koskevia<br />

kysymyksiä. Hän on varmasti<br />

oikeassa siinä, että telematiikka<br />

lisää liikenteen turvallisuutta ja<br />

että sen toteuttamiseen tulee<br />

valtiovallan tosissaan panostaa.<br />

Eri asia sitten on, miten nopeasti<br />

tavalliset autonkäyttäjät<br />

pystyvät sitä hyväksi käyttämään<br />

ja mitkä ovat heidän<br />

taloudelliset mahdollisuutensa.<br />

Tässä suhteessa ei tule olla liian<br />

optimistinen eikä panna jo nyt<br />

raskaasti verotettua autoilijaa<br />

liian ahtaalle.<br />

Laukkanen aivan oikein myös<br />

toteaa tiestömme rappeutumisen<br />

jatkuvan, ellei riittäviä määrärahoja<br />

tämän liikenneturvallisuuden<br />

kannalta valitettavan kehityksen<br />

pysäyttämiseksi myönnetä. Tätä<br />

surkeaa asiaintilaa ovat mm. tieliikenteen<br />

järjestöt surkutelleet<br />

jo vuosikymmeniä ja pyrkineet<br />

saamaan päättäjät näkemään nykyisen<br />

määrärahapolitiikan ikävät<br />

seuraukset. Yksittäisten huutajien<br />

ääniä määrärahojen puolesta on<br />

aina silloin tällöin kuulunut eduskunnan<br />

piiristä, mutta he ovat<br />

jääneet muiden äänekkäämpien<br />

huutajien jalkoihin. Ja sitä paitsi:<br />

jos jokin puolue oppositiossa<br />

on pitänytkin ääntä tierahojen<br />

koihin, jotka näkevät kaksikielisyyden<br />

periaatteellisena<br />

kysymyksenä.<br />

”Uuden asialla olevat”<br />

kuitenkin näkevät, että<br />

merkkiviidakko olisi ”puhdistettavissa”<br />

käyttämällä<br />

järkeä ja hyvää harkintaa.<br />

Heidän käsityksensä mukaan<br />

liikenne voisi kielipoliittisesti<br />

olla ”ei kenenkään<br />

maata” ilman ylimääräisiä ja<br />

tunnepohjaisia intohimoja.<br />

Informaatio liikenteessä<br />

voitaisiin hoitaa ottaen<br />

painopisteeksi liikenneturvallisuusasiat.<br />

Tällöin joudutaan myös<br />

pakosta kysymään, tarvitaanko<br />

kyltti ”Kaisaniemi<br />

– Kajsaniemi” tai ”Sköldvik<br />

– Kilpilahti”? Väki kun joka<br />

tapauksessa käy Kaisaniemessä<br />

tai Sköldvikissä. Joskus<br />

väkisin tehty ruotsinnos<br />

puolesta, ääni kellossa on muuttunut<br />

heti, kun puolue on päässyt<br />

hallitusvastuuseen. Markka Laukkasen<br />

edustamalla puolueella on<br />

nyt erinomainen mahdollisuus<br />

päähallituspuolueena korjata<br />

tämä surkea tilanne. Jäämme siis<br />

kiinnostuneina odottamaan itse<br />

tekoja, ei enää pelkkiä puheita<br />

eikä lupauksia.<br />

Laukkasen kirjoitusta voi tulkita<br />

siten, että kai meissä kaikissa<br />

autoilijoissa piilee myös hirviö,<br />

joka ei välitä liikenneturvallisuudesta<br />

tuon taivaallista.Ja kuitenkin<br />

vain häviävän pieni vähemmistö<br />

meistä ei piittaa liikennevaloista<br />

eikä nopeusrajoituksista tms. Jonkin<br />

verran kuluneelta jo vaikuttaa<br />

Koonnut Pekka Saarnio<br />

tai suomennos vain sotkee<br />

suunnistamista liikenteessä,<br />

kun useimmilla paikoilla<br />

on käytössä vakiintunut<br />

paikkakunnan nimi, joka<br />

näkyy kartassa, vaikka se<br />

olisikin – niin kuin Suomessa<br />

pitääkin – vähintään<br />

kaksikielinen.<br />

PIIRROS: KIMMO RÖMPÖTTI<br />

hänen viittauksensa Ruotsiin,<br />

joka hänen mielestään on<br />

meitä paljon fiksumpi liikenneturvallisuusasioissa.<br />

Tänä päivänä<br />

ei näiden naapurimaiden<br />

liikennekulttuureissa enää ole<br />

kovinkaan huomattavia eroja.<br />

On syytä antaa tunnustusta<br />

suomalaiselle tienkäyttäjälle<br />

viime vuosikymmenien erinomaisen<br />

myönteisestä kehityksestä.<br />

Toki parannettavaa on<br />

edelleenkin paljon.<br />

Turvallisin liikenneterveisin<br />

HEIMO JAAKKOLA<br />

AUTOLIITON ENTINEN<br />

TOIMITUSJOHTAJA<br />

ASIKKALA/HEINOLA<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 29

Seuraavassa numerossa<br />

Liikennevilkku toivottaa ensi vuoden<br />

ensimmäisessä numerossaan<br />

helmikuun alussa hyvää vuotta 2004<br />

uudistuneena. Lehden ulkoasua on<br />

jälleen kohennettu ja sisältöäkin rukattu<br />

runsas vuosi sitten tehdyn lukijatutkimuksen<br />

palautteen pohjalta.<br />

Myös lehden taitto- ja painopaikka<br />

vaihtuvat.<br />

Ensimmäisessä uudistuneessa Liikennevilkussa<br />

puhumme kuitenkin<br />

talviliikenteen asioista ja <strong>Liikenneturva</strong>n<br />

ja liikenneturvallisuustyön<br />

näköaloista vuodelle 2004. Tarkoituksenamme<br />

on myös paneutua ikäautoilijaprojektin<br />

edistymiseen ja iäkkäiden<br />

autoiluun liittyviin asioihin.<br />

Liikennevilkku kiittää lukijoitaan<br />

ja kaikkia lehden tekemiseen<br />

osallistuneita henkilöitä ja yhteisöjä<br />

<strong>Liikenneturva</strong>n aluetoimistot<br />

Etelä-Suomi:<br />

Helsinki Sitratie 7, 00420<br />

Helsinki Puh. (09) 417 4700<br />

Fax (09) 4174 7400<br />

Varpu Tavaststjerna,<br />

Olli Lehto<br />

Kouvola Valtakatu 30 C 14,<br />

45100 Kouvola Puh. (05) 375<br />

2006 Fax (05) 375 2689<br />

Juha Sirviö,<br />

Anna-Maija Hinkkanen<br />

Länsi-Suomi:<br />

Turku Humalistonkatu 2b B<br />

26, 20100 Turku Puh. (02)<br />

4691 744 Fax (02) 469 1746<br />

Antero Aho,<br />

Hannele Nikula<br />

Tampere Polvikatu 2 E 25,<br />

33100 Tampere Puh. (03) 212<br />

2156 Fax (03) 213 1478<br />

Matti Joki,<br />

Maire Pietilä<br />

Jyväskylä Kauppakatu 41 A<br />

9, 40100 Jyväskylä Puh. (014<br />

449 9900<br />

Fax (014) 449 9901<br />

Leena Piippa,<br />

Raili Pynnönen<br />

Vaasa Kauppapuistikko 16 B<br />

46b, 65100 Vaasa Puh. (06)<br />

361 0888<br />

Fax (06) 361 0889<br />

Heli Lintamo<br />

Itä-Suomi:<br />

Mikkeli Vuorikatu 5 A, 50100<br />

Mikkeli Puh. (015) 760 0887,<br />

760 0886<br />

Fax (015) 760 0885<br />

Reijo Tarkiainen<br />

30 LIIKENNEVILKKU 6/2003<br />

Kuopio Tulliportinkatu 26 A 1,<br />

70100 Kuopio Puh. (017)580<br />

0282 Fax (017) 580 0284<br />

Tuula Taskinen,<br />

Tarja Korhonen<br />

Joensuu Kirkkokatu 19 A 9,<br />

80100 Joensuu Puh. (013)<br />

610 0125 Fax (013) 610 0124<br />

Marja Siintomaa<br />

Pohjois-Suomi<br />

Oulu Torikatu 33 A 1, 90100<br />

Oulu Puh, (08) 372 500<br />

Fax (08) 372 105<br />

Rainer Kinisjärvi,<br />

Eero Kalmakoski<br />

Rovaniemi Korkalonkatu 18,<br />

96200 Rovaniemi Puh. (016)<br />

347 077 Fax (016) 319 439<br />

Petri Niska,<br />

Raija Anteroinen<br />

Sähköpostiosoitteet<br />

YHTEYSTIEDOT<br />

liikenneturva@liikenneturva.fi<br />

etunimi.sukunimi@liikenneturva.fi<br />

(ä,ö,å kirjoitetaan a,o,a)<br />

TOIMITUSJOHTAJA Matti<br />

Järvinen<br />

TOIMITUSJOHTAJAN SIHTEERI<br />

Sisko Hämäläinen<br />

TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Rolf Gabrielsson<br />

TIEDOTUSTOIMITTAJA<br />

Ulla-Maija Sornikivi<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Pekka Saarnio<br />

TIEDOTTAJA/<br />

AJETAAN IHMISIKSI -KAMPANJA<br />

Tarja Hurtta (äitiyslomalla),<br />

Kaisa Hara<br />

menneestä vuodesta ja toivottaa mitä<br />

parhainta ja turvallisinta joulua ja<br />

uudenvuodenvaihdetta. Vuonna 2004<br />

olemme taas vuotta vanhempia ja<br />

toivottavasti myös viisaampia ja kokeneempia.<br />

Toivossa on lapamadon<br />

tavoin hyvä elää.<br />

Hyvää talven<br />

jatkoa<br />

vaikkapa<br />

Tämän haluan<br />

sanoa<br />

-palstavieraamme<br />

Hannele<br />

Pokan innoituksellamoottorikelkkaillen.<br />

TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Rajalin<br />

TUTKIJA Matti Heinonen<br />

TUTKIMUSAVUSTAJA<br />

Leena Luukkanen<br />

TALOUSPÄÄLLIKKÖ Markku Kola<br />

KONTTORIPALVELUT Anne Antinaho,<br />

Eila Mannila-Nieminen<br />

TOIMISTOPALVELUT Raija Eskola,<br />

Kajsa Viirala, Tarja Hämäläinen,<br />

Marjaana Piirainen<br />

VARASTO Johanna Lorentz<br />

JULKAISUT Päivikki Soinio,<br />

Soile Tuomi-Muurinen<br />

NÄYTTELYT Olli Lehto<br />

TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ<br />

Jukka Vierimaa<br />

TIETOPALVELUT Leena Paartola,<br />

Petri Jääskeläinen<br />

ATK-TUKIHENKILÖ<br />

Esko Pietarinen<br />

KIRJASTO Outi Hietalahti,<br />

Marjaana Kivioja<br />

INFORMAATIKKO Katja Mäkilä<br />

(museoprojekti)<br />

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Lasse Saharinen<br />

LIIKENNEKASVATUS Minna<br />

Huopalainen, Matti Koivurova,<br />

Erkki Lähdeniemi, Aulikki<br />

Schrey (vuorotteluvapaalla),<br />

Pirkko Sassi, Milla Vähäkainu<br />

KULJETTAJAKOULUTUS Heikki<br />

Anteroinen, Ilkka Valkama<br />

LIIKENNE VILKKU<br />

Julkaisija<br />

<strong>Liikenneturva</strong><br />

Sitratie 7, 00420 Helsinki<br />

Puhelin 09-417 4700, faksi 09-4174 7400<br />

e-mail: etunimi.sukunimi@liikenneturva.fi<br />

www.liikenneturva.fi/vilkku/vilkku.htm<br />

Päätoimittaja<br />

Rolf Gabrielsson<br />

Toimitussihteeri<br />

Pekka Saarnio<br />

09-417 47330 tai 040-743 1622<br />

Toimituskunta<br />

Kaisa Hara (Tarja Hurtta äitiyslomalla), Marjaana<br />

Kivioja, Sirpa Rajalin, Lasse Saharinen, Juha<br />

Sirviö sekä päätoimittaja Rolf Gabrielsson<br />

(puheenjohtaja) ja toimitussihteeri<br />

Pekka Saarnio (sihteeri).<br />

Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset<br />

<strong>Liikenneturva</strong><br />

Tarja Hämäläinen, Pl 29, 00421 Helsinki<br />

Faksi 09-4174 7400<br />

e-mail: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi<br />

Ulkoasu<br />

MCI Press oy<br />

Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki<br />

Puhelin 09-2525 0250, faksi 09-2525 0251<br />

e-mail: info@mcipress.fi<br />

www.mcipress.fi<br />

Painatus<br />

Uusimaan kirjapaino<br />

Ole Höstman, puhelin 019-66161<br />

Jakelu<br />

Suomen Posti Oy<br />

PL 6, 00011 Posti, Sirkka Hiltunen<br />

Puhelin 020-4517188, faksi 020-4517578<br />

ISSN 0355-6689<br />

50.vsk.

P osti-Pekka<br />

oli vierailulla Rovaniemellä.<br />

Oli aurinkoinen<br />

maaliskuinen päivä ja lappilaiset<br />

olivat päättäneet viedä vieraansa<br />

moottorikelkkasafarille. Posti-Pekka<br />

oli tietenkin silloinen postin pääjohtaja<br />

Pekka Vennamo. Elettiin 1990luvun<br />

alkupuolta.<br />

Kaikki pitivät itsestään selvänä, että<br />

olin ajanut moottorikelkalla. Itsekään<br />

en kehdannut tunnustaa olevani noviisi.<br />

Pian olo oli kuin englantilaisella<br />

jouluturistilla, joka tulee lentokoneella<br />

tervehtimään Napapiirin Joulupukkia.<br />

Otsa hikosi kypärän alla. Kelkkakamppeet<br />

kiristivät. Sitä paitsi väline pörisi<br />

inhottavasti.<br />

Ajettiin pitkin ajouraa, jossa oli<br />

harjanteita yhtä tiheässä kuin uria<br />

mummon pyykkilaudassa. Parituntisen<br />

kelkkaretken jälkeen päätin<br />

pyhästi, etten ikinä moiseen vekottimeen<br />

toista kertaa astu.<br />

Vannomatta paras! Ruvettuani hoitamaan<br />

nykyistä tehtävääni, huomasin<br />

pian, että Lapissa vieraileville niin ko-<br />

KELKAN KYYTIIN JA MENOKSI<br />

ti- kuin ulkomaalaisille moottorikelkkailu<br />

on elämys, joka ehdottomasti<br />

halutaan kokea. Koko 1990-luvun<br />

moottorikelkkasafari matkailutuotteena<br />

paisui ennätysmäistä vauhtia. Mutta<br />

reitit, joille turistit vietiin, olivat yhä<br />

kuoppaisia uria, joilla ajaminen oli<br />

kaukana nautinnosta. Myös onnettomuuksia<br />

sattui, enemmän kuitenkin<br />

viinan vuoksi kuin reitin huonouden<br />

takia.<br />

Oli kuultu, että Kanadassa moottorikelkkareitit<br />

ovat kuin maanteitä.<br />

Kanadaan suuntautuikin monen lappilaisen<br />

matkailuyrittäjän toivioretki.<br />

Havaittiin, että asia oli tosi. Lappilaiset<br />

eivät halunneet olla pohjoisamerikkalaisia<br />

huonompia. Syntyi vuosikymmenen<br />

projekti hyvin hoidettujen<br />

moottorikelkkareitistöjen aikaansaamiseksi.<br />

Näin on myös tapahtunut.<br />

Myös maan hallituksella on suunnitelma<br />

muuttaa lainsäädäntöä niin, että<br />

moottorikelkkareittien rakentamisesta,<br />

ylläpitämisestä ja kustannuksista saadaan<br />

selkeät säännökset.<br />

Tunnustan. Olen muuttanut kantaani.<br />

Moottorikelkkailu on hieno tapa liikkua<br />

maastossa.<br />

HANNELE POKKA<br />

Kirjoittaja on ”Suomen Joulumaan”, Lapin läänin<br />

maaherra, entinen ministeri ja kansanedustaja, joka<br />

tunnetaan myös kirjoistaan.<br />

LIIKENNEVILKKU 6/2003 31

Joulun aikaan vuonna 2003<br />

Voiko muuta toivoa kuin<br />

rauhaa meille,<br />

turvallisuutta ja<br />

malttia maamme teille.<br />

Ei piitata heistä,<br />

jotka ovat vailla hyvää mieltä,<br />

kaahaavat, koheltavat,<br />

näyttävät sormea ja kieltä;<br />

me luomme arkemme ja<br />

pyhämme onnellisiksi,<br />

työn touhussa tai vapaa-aikana<br />

ajamme ihmisiksi.<br />

Liikennevilkku toivottaa<br />

Hyvää joulua<br />

ja turvallista vuotta 2004

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!