Lehden sisältöä 9/2009 (pdf) - SKAL
Share Embed Flag
Download ePaper

Lehden sisältöä 9/2009 (pdf) - SKAL

Lehden sisältöä 9/2009 (pdf) - SKAL Lehden sisältöä 9/2009 (pdf) - SKAL

skal.fi
08.09.2013 Views

9 09 NAISPARK • AMMATTIPÄTEVYYS • TYÖNILO Sisäministeri ANNE HOLMLUND valvoo turvallisuuttamme SINIVALKOISEN KULJETUSELINKEINON TULEVAISUUS HARRASTUSPAKETTI

9<br />

09<br />

NAISPARK • AMMATTIPÄTEVYYS • TYÖNILO<br />

Sisäministeri<br />

ANNE HOLMLUND valvoo<br />

turvallisuuttamme<br />

SINIVALKOISEN KULJETUSELINKEINON TULEVAISUUS<br />

HARRASTUSPAKETTI

Sitovat ilmastotavoitteet ulottuvat pian<br />

liikenteeseenkin<br />

Kööpenhaminassa kokoonnutaan joulukuussa<br />

sopimaan maailmanlaajuisista toimista ilmastonmuutoksen<br />

hidastamiseksi. Silloin myös<br />

osa liikenteestä joutuu sitovien tavoitteiden kohteeksi.<br />

Sekä ilma- että meriliikenne ovat jatkossa velvollisia<br />

leikkaamaan päästöjään kokouksessa sovittavalla<br />

tavalla. Päästökauppa on pelin henki ja jokapäiväistä<br />

käytäntöä pian myös liikennesektorilla.<br />

Brittiekonomisti Nicholas Stern säikäytti lokakuussa<br />

arvioimalla, että maailman keskilämpötilan nousu<br />

ylittää 50 prosentin varmuudella kriittisen kahden<br />

asteen rajan. Jos näin tapahtuisi, seuraukset olisivat<br />

totta puhuen rankat. Onkin päivänselvää, että on<br />

aika ryhtyä sanoista tekoihin laajalla rintamalla.<br />

Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja energiatehokkuuden<br />

edistämisessä keskeisin ongelma on sitoutuneisuuden<br />

ja toimenpiteiden maailmanlaajuinen<br />

epätasapaino. Homma ei kertakaikkiaan toimi, jos<br />

EU ottaa taakanjaon yksinomaan omille harteilleen<br />

ja muut talousmahdit jatkavat kuvaannollisesti pel-<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

pasi.moisio@skal.fi<br />

kuva: Juha Roininen<br />

lossa eloaan. Vaikka ilmastotoimet ovat välttämätömiä<br />

ja kannatettavia kaikissa muodoissaan, aiheutuu<br />

niistä varhaisille omaksujille aluksi enemmän kustannuksia<br />

kuin tuottoja. Ympäristötyö muodostuu<br />

kilpailukykyä heikentäväksi pakkopullaksi kuuliaisille<br />

EU-alueen yrityksille, mikäli sitä ei sitouduta tekemään<br />

globaalisti.<br />

Meillä maanteiden tavaraliikenteen piirissä on yhtäkaikki<br />

ympäristöasioissa haastellinen sarka kynnettävänä.<br />

Vaikka uusia vaateita ei olekaan tässä<br />

vaiheessa luvassa, on meillä kovasti tekemistä täyttääksemme<br />

vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen<br />

tavoitteet. Kuten kaikki muistavat, olemme<br />

sitoutuneet tehostamaan energiankulutustamme<br />

yhdellä prosentilla kunakin vuonna ajanjaksolla<br />

<strong>2009</strong>–2016. Ensiaskeleen voi jokainen ottaa liittymällä<br />

<strong>SKAL</strong>:n Litra Päivässä -klubiin ja aloittamalla siten<br />

omaehtoisen tutustumisen ympäristötyöhön ja sen<br />

tärkeyteen.<br />

Pasi Moisio<br />

Kuljetus 9/09<br />

3

TOIMITUSJOHTAJALTA<br />

iiro.lehtonen@skal.fi<br />

4<br />

Ruotsin mittoihin<br />

Jo on aikoihin eletty, kun pitää kehua ruotsalaista osaamista.<br />

Ne nyt vaan hoitivat paremmin moduulien 5 senttimetrin kavennuksen.<br />

Meillä sitä ei ole hoidettu vieläkään. Liikenne- ja<br />

viestintäministeriö päätti olla jatkamatta 31.12. päättyvää kolmen<br />

vuoden jatkoaikaa. Nuo lisävuodet saatiin tingittyä, kun luvattiin<br />

asentaa rimoja kuormatilaan. Tällä kertaa jatkolupaa ei herunut<br />

kirveelläkään. Ei vaikka jatkoajasta oltiin valmiit maksamaan.<br />

Ellei ihmeitä satu, vuoden lopulla pari tuhatta 2,60 m leveää<br />

moduuliyhdistelmää kavennetaan 5 sentillä tai romutetaan. Kavennuskustannuksiksi<br />

on arvioitu 25 – 28 miljoonaa euroa. Tämä<br />

on niin iso kasa rahaa, että sillä voisi vaikka tarjota Tampereella<br />

kouluruokaa kaikille 23 000 oppilaalle yhdeksän vuoden ajan.<br />

Vielä kipeämmin tätä rahaa tarvitsevat nyt kuljetusyrityksemme<br />

kovaa tahtia kuivuviin kassoihinsa. Hölmöläisten puuhastelua<br />

on setelien repiminen viiden sentin tähden.<br />

Moduulimitat tulivat Suomessa voimaan mitta-asetuksen<br />

muutoksella vuonna 1997. Tuolloin yli 22 metrisille moduuliyhdistelmille<br />

säädettiin 10 vuoden siirtymäaika, joka päättyi<br />

31.12.2006. Kun tuolloin liikenteessä oli yhä 4 000 ylileveää yhdistelmää,<br />

ministeriö myönsi kolmen vuoden jatkoajan. Lisäksi<br />

maksullisilla vuosiluvilla voidaan kuljettaa turvetta, haketta, raakapuuta<br />

ja eläviä eläimiä aina 31.12.2011 saakka.<br />

Miksi ministeriö ei nyt jatkolupaa myöntänyt? Ministeriö kysyi<br />

neuvoa kansakunnan kaapin päällä seisovalta oikeuskanslerilta,<br />

joka on ylin laillisuusvalvoja. Oikeuskanslerin mielestä<br />

varsin suuri painoarvo oli pantava oikeusvarmuuden kannalta<br />

keskeiselle perustellun odotuksen periaatteelle. Kun ministeriö<br />

oli toistuvasti kolmen vuoden siirtymäkauden aikana ilmoittanut,<br />

ettei uutta siirtymäkautta ollut odotettavissa, yrittäjien tasapuolinen<br />

kohtelu edellytti, että ministeriön ilmoituksiin oli<br />

voitava luottaa.<br />

Entä miten edetään? Kun puuro on palanut pohjaan, ei maukasta<br />

ole tarjolla, luovia ratkaisuja kylläkin. Suomen kehitysapurahoilla<br />

voitaisiin ylileveää ajokalustoa ostaa yrittäjiltä ja viedä<br />

kehittyviin maihin ja kaikki hyötyisivät. Pysyvästi tilannetta helpottaisi<br />

kansallisen pituuden nopea kasvattaminen 24 metriin<br />

leveyden ollessa 2,60 m, jotka mitat ovat pitkään olleet Ruotsissa<br />

käytössä moduulimittojen ohessa. Muutoksen avulla vahvistettaisiin<br />

suomalaisten asemaa Ruotsin liikenteessä. Siis äkkiä<br />

Ruotsin mittoihin!<br />

Suomen Kuljetus ja Logistiikka<br />

<strong>SKAL</strong> ry:n jäsenlehti<br />

Julkaisija: <strong>SKAL</strong> Kustannus Oy<br />

TOIMITUS<br />

päätoimittaja Pasi Moisio<br />

toimituspäällikkö Anneli Similä<br />

viestintäsihteeri Ulla Eskelinen<br />

toimitus@skal.fi tai<br />

etunimi.sukunimi@skal.fi<br />

Kuljetus 9/09<br />

TOIMITUKSEN OSOITE<br />

Nuijamiestentie 7<br />

00400 Helsinki<br />

puh. (09) 478 999<br />

fax (09) 587 8520<br />

VAKITUISET AVUSTAJAT<br />

Olli Blomberg<br />

Kirsi Heikkilä<br />

Laura Ristolainen<br />

ILMOITUSMARKKINOINTI<br />

Suomen Media-Kamari Oy<br />

www.media-kamari.fi<br />

Aune Autio ja Matti Karppanen<br />

Pisteenkaari 4<br />

03100 Nummela<br />

puh. (09) 2238 5615<br />

fax (09) 222 6515<br />

etunimi.sukunimi@mediakamari.fi<br />

Heikki Tukiainen<br />

unelmoi<br />

isoista kaloista.<br />

12<br />

ILMOITUSTRAFIIKKI<br />

tuotanto@auranen.fi<br />

ULKOASU<br />

Painotalo Auranen Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Painotalo Auranen Oy, Forssa <strong>2009</strong><br />

keskimääräinen painos 10 000 kpl<br />

LT-levikki 8 423 kpl 2007<br />

KANNEN KUVA<br />

Elina Ketola<br />

Aikakauslehtien liiton jäsen<br />

ISSN 1236-066X

VAKIOPALSTAT |<br />

9<br />

09<br />

Tässä numerossa:<br />

11_Moduulileveydestä<br />

ratkaisu<br />

Ylileveiden moduulirekkojen<br />

käytölle ei herunut jatkoaikaa.<br />

12_Heikki Tukiainen<br />

kalastaa ja metsästää<br />

Namsen- ja Tenojoella tarttuvat<br />

jättipyrstöt pyydykseen.<br />

14_Moottoriurheilijat<br />

Vieremän Ameriikasta<br />

Nissisen perheen miehet ajavat<br />

motocrossia.<br />

16_Lisäkilometrejä ilman<br />

ajoneuvoa<br />

Laurénin sporttipariskunta<br />

juoksee ja sparraa toisiaan.<br />

18_Rallilahjakkuus<br />

Mäntyharjulta<br />

Jani Paasosella on kokemusta<br />

ralliautoilun huipulta.<br />

20_Työniloa etsimässä<br />

Hyvinvoinnin edistäminen ei<br />

vaadi aina rahaa, sanoo professori<br />

Marja-Liisa Manka.<br />

22_NaisPark kokoaa<br />

naisenergian<br />

Yhteinen ala innostaa yhteydenpitoon.<br />

23_ADR-/VAK-tietoutta<br />

Seminaarissa sekä teknistä että<br />

säädöstietoutta.<br />

24_Kysymyksiä<br />

ammattipätevyydestä<br />

Lähes kaikki mitä olet aina ha-<br />

18 20<br />

Pääkirjoitus 3 | Toimitusjohtajalta 4 | Sisällysluettelo 5 | Ajossa 6–8<br />

Keltaiset sivut 48–50 | <strong>SKAL</strong>-sivut 51–59 | Svensk resumé 60–63<br />

lunnut kysyä ammattipätevyydestä.<br />

26_Turvallisuutemme<br />

vartija<br />

Suomi on Euroopan turvallisin<br />

maa vuonna 2015, lupaa sisäministeri<br />

Anne Holmlund.<br />

30_Flunssa-aika tulossa<br />

Hanna-Liisa Hammarén antaa<br />

ohjeita työnantajalle.<br />

32_Logistiikkaseminaari<br />

Sinivalkoisen kuljetuselinkeinon<br />

tulevaisuutta seminaarissa<br />

pohti mm. Timo Soini.<br />

34_Rengas kantaa koko<br />

auton<br />

Bridgestone-miehet painottavat<br />

oikean rengasvalinnan tärkeyttä.<br />

36_Vihreällä<br />

saarella panostetaan<br />

liikenneturvallisuuteen<br />

Vuodesta 2006 on Irlannissa<br />

saatu paljon aikaan.<br />

38_Kalusto<br />

Scania, Volvo, Nissan ja MAN<br />

testissä.<br />

46_Virkeänä ratissa<br />

Vuorotyöntekijän elimistö elää<br />

jatkuvassa stressissä. Lue miten<br />

voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi.<br />

66_Profiili<br />

Erkki Evilä on huumorintajuinen<br />

autokauppias.<br />

16<br />

SISÄLLYSLUETTELO<br />

Teräsmies ja<br />

rautamimmi<br />

Pälkäneeltä.<br />

Kuljetus 9/09<br />

32<br />

5

6<br />

Ajossa<br />

Auramaa-yhtiöt 80 vuotta<br />

Euralainen Auramaan kuljetusliike<br />

vietti elokuussa näyttävästi 80-vuotisjuhliaan.<br />

Juhlat olivat kaksipäiväiset, perjantaina<br />

21.8. noin 550 kutsuvierasta saapui juhlistamaan<br />

merkkipaalua ja lauantaina 22.8.<br />

juhlittiin oman henkilökunnan, noin 600<br />

hengen, voimin.<br />

Juhlapuhujana perjantaina oli vuorineuvos<br />

Kari Neilimo ja lauantaina Kaukokiidon<br />

toimitusjohtaja Jussi Sipilä.<br />

Liikenneneuvos Yrjö Auramaan vuonna<br />

1929 hankkimasta kuorma-autosta alkunsa<br />

saanut yritys on nykyään yksi Suomen<br />

Kuljetus 9/09<br />

suurimmista ja vanhimmista kuljetusalan<br />

yrityksistä ja edelleen saman suvun<br />

omistuksessa. Yritystä vetää nyt jo kolmas<br />

sukupolvi, veljekset Pekka Auramaa, Jussi<br />

Auramaa ja Kalle Auramaa. Heidän isänsä,<br />

liikenneneuvos Matti Auramaa toimii hallituksen<br />

puheenjohtajana.<br />

Tänä päivänä yhtiöllä on toimintaa 13<br />

paikkakunnalla, konsernin liikevaihto on<br />

noin 47 miljoonaa euroa ja työntekijöitä<br />

on noin 280. Omia autoja yrityksellä on<br />

noin 100. Kuljetuksia hoidetaan myös sopimusautoilijoiden<br />

voimin, joita yhtiössä<br />

on noin 160.<br />

Vasemmalta toimitusjohtaja Pekka Auramaa, markkinointijohtaja<br />

Kalle Auramaa, tekninen johtaja Jussi Auramaa<br />

ja hallituksen puheenjohtaja Matti Auramaa.<br />

Auramaa-yhtiöt laajeni merkittävästi<br />

yrityskaupoilla 70 - 80 -luvuilla. 2000-luvulla<br />

yritys on tehnyt merkittäviä investointeja.<br />

Terminaaleja ja varastotiloja on<br />

hankittu useilta paikkakunnilta ympäri<br />

Suomen. Valtaosa kuljetuksista on kotimaan<br />

kappaletavarakuljetuksia. Auramaayhtiöt<br />

on yksityisten kuljetusliikkeiden<br />

omistaman, kappaletavarakuljetuksiin erikoistuneen<br />

Kaukokiidon suurin osakasliikennöitsijä.

Vantaan Rahtikeskus<br />

50 vuotta<br />

Vantaan Rahtikeskuksen merkkipaalua<br />

juhli yhteensä 300 henkeä.<br />

Vantaan Rahtikeskus<br />

juhli puolivuosisataista<br />

taivaltaan 17.10. Vantaan Fur<br />

Centerissä. Kutsuttuna oli yhteensä<br />

noin 300 liikennöitsijää,<br />

yhteistyökumppania ja asiakasta.<br />

Vantaan Rahtikeskuksen<br />

hallituksen puheenjohtaja<br />

Simo Malinen toivotti vieraat<br />

tervetulleiksi ja muistutti,<br />

että ilman heitä Rahtikeskus<br />

ei olisi sellainen kuin se tänä<br />

päivänä on. Rahtikeskuksen<br />

pitkäaikaisin ja yksi suurimmista<br />

asiakkaista on Vantaan<br />

Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen<br />

toi juhlaan Vantaan<br />

kaupungin tervehdyksen.<br />

kaupunki. Kaupungin tervehdyksen<br />

juhlaan toi kaupunginjohtaja<br />

Juhani Paajanen, joka<br />

kertoi myös Vantaan nykykuulumisia.<br />

Tervehdyksensä juhlivalle<br />

Rahtikeskukselle toivat<br />

myös <strong>SKAL</strong>:n Iiro Lehtonen<br />

sekä KKL:n puheenjohtaja Pauli<br />

Hautala.<br />

Huomionosoitukset oli pyydetty<br />

Vantaan Mielenterveysyhdistys<br />

Hyvät Tuulet ry:lle,<br />

josta Minna Leskinen ja Aulis<br />

Nurminen kävivät kertomassa<br />

toiminnastaan ja kiittämässä<br />

lahjoituksesta.<br />

Helsingin Maalaiskunnan<br />

Rahtikeskuksen perustamiskokous<br />

pidettiin 25.10.1959 Tikkurilan<br />

työväentalolla, jossa 35<br />

autoilijaa allekirjoittivat perustamispöytäkirjan<br />

ja aloittivat<br />

yhtiön toiminnan. Sittemmin<br />

Rahtikeskuksen nimi muutettiin<br />

Helsingin Ympäristön<br />

Rahtikeskus Oy:ksi ja lopulta<br />

vuonna -72 Vantaan Rahtikeskukseksi.<br />

Tänä päivänä yritys<br />

on kasvanut lähes 350 ajoneuvon<br />

kokonaisvaltaiseksi logistiikkapalveluyritykseksi.<br />

KTK:t juhlivat myös Kauhajoella<br />

ja Seinäjoella<br />

Kauhajoen Kuljetus Oy ja Seinäjoen<br />

KTK Oy juhlivat syyskuun lopussa<br />

40-vuotis- ja 15-vuotistaivaltaan. Päivällä oli<br />

molemmissa KTK:issa kahvi- ja makkaratarjoilua.<br />

Vilskettä riitti, kun lisäksi kuormattiin<br />

ruokamultaa ja eri lajikkeita peräkärryihin.<br />

Kauhajoen Kuljetus Oy lahjoitti<br />

Sanssin palvelukodin vanhusten virkistystoimintaan<br />

42 tuuman taulutelevision ja<br />

CD/DVD-soittimen.<br />

Iltajuhlaan Kauhajoen kaupungin terveiset<br />

toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja,<br />

kansanedustaja Lasse Hautala. KKL:n tervehdyksen<br />

esitti varapuheenjohtaja Jani Ylälehto,<br />

liikeystävien terveiset toi Neste Oilin<br />

myyntijohtaja Lasse Virsu ja <strong>SKAL</strong>:n tervehdyksen<br />

toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.<br />

Kauhajoen Kuljetus Oy:n puheenjohtajat<br />

40-vuoden ajalta asettautuivat ryhmäkuvaan.<br />

Oikealta Lauri Luoma, Leo Ketven, Erkki Koivisto<br />

ja nykyinen puheenjohtaja Pentti Lammi.<br />

Työnantajan kansaneläkemaksu<br />

poistuu<br />

Hallitus on ehdottanut, että työnantajien<br />

kansaneläkemaksu poistettaisiin<br />

kaikilta työnantajilta vuoden<br />

2010 alusta. Maksua ei enää maksettaisi<br />

tammikuussa 2010 maksettavan<br />

palkan perusteella. Työnantajan kansaneläkemaksun<br />

poistumisen jälkeen<br />

valtio rahoittaisi käytännössä yksin<br />

sekä kansaneläkkeiden kustannukset<br />

että kansaneläkerahastosta maksettavien<br />

etuuksien toimintakulut.<br />

VAK-valvonta kaipaa<br />

koordinaatiota<br />

LVM:n selvityksen mukaan vaarallisten<br />

aineiden kuljetusten valvonta kaipaa<br />

selkeää kokonaiskoordinaatiota ja<br />

valvonnan tehostamista kuljetusketjun<br />

alkupäässä.<br />

Tutkimuksen mukaan valvonnan<br />

kokonaiskoordinointivastuu sopisi<br />

luontevasti vuoden 2010 alussa aloittavalle<br />

Liikenteen turvallisuusvirastolle.<br />

Lisäksi tutkimuksessa esitetään<br />

VAK-valvonnan laajentamista aineita<br />

lähettäviin ja vastaanottaviin yrityksiin.<br />

Maanteiden talvikunnossapidon<br />

tasoa nostetaan<br />

Tiehallinto lupaa parantaa maanteiden<br />

talvihoitoa tiukentamalla laatuvaatimuksia.<br />

Muutoksia on luvassa<br />

niin päätiestölle kuin alemmallekin<br />

tieverkolle. Laadun muuttamisella<br />

parannetaan liikenneturvallisuutta<br />

ja eritoten raskaan liikenteen työolosuhteita.<br />

Muutoksen myötä talvikunnossapito<br />

on jatkossa samanlaatuista ympäri<br />

vuorokauden. Muutoksella halutaan<br />

parantaa erityisesti raskaan liikenteen<br />

olosuhteita sekä varmistaa parempi<br />

tiestön kunto vilkkaalle aamuliikenteelle.<br />

Pitkään Kauhajoen Kuljetus Oy:n<br />

palveluksessa olleita palkittiin<br />

seuraavilla ansiomerkeillä: Yrittäjien<br />

timanttiristillä 30 vuoden<br />

palveluksesta palkittiin Paula<br />

Kuusisto ja Tapani Niemi, kultaisella<br />

ansiomerkillä 20 vuoden palveluksesta<br />

Leila Antila, hopeisella<br />

10 vuoden palveluksesta Anita<br />

Peltola ja 40-vuotisesta palveluksesta<br />

timanttiristillä Pauli Hautala<br />

(oik.).<br />

Kuljetus 9/09<br />

7

8<br />

Ajossa<br />

Rahtarikeskus Mäntsälään<br />

Muurauslastan varressa<br />

yhdistyksen perustajajäsenistä<br />

Eero Mikkola,<br />

vierellä Kimmo Puntti.<br />

Mäntsälässä muurattiin<br />

tulevan Rahtarikeskuksen<br />

peruskivi asiaankuuluvin<br />

menoin 29.9.<strong>2009</strong>. Rakennus<br />

otetaan käyttöön 2011 ja siihen<br />

sijoittuvat Rahtarit ry:n koulutus-<br />

ja toimistotilat.<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Kimmo Puntti kertoi tilaisuudessa<br />

vuonna 1973 perustetun<br />

Rahtarit ry:n alkuvaiheista<br />

ja sen toiminnasta teemalla<br />

”Tietoa. Taitoa. Turvallisuutta”.<br />

Uudet koulutustilat tarjoavat<br />

aikanaan jäsenkunnalle mahdollisuuden<br />

saada lisää tietoa,<br />

joka lisää kuljettajien taitoa ja<br />

Kuljetus 9/09<br />

meidän kaikkien turvallisuutta<br />

liikenteessä, hän sanoi. Toimiston<br />

uusi sijainti helpottaa<br />

myös yhteydenpitoa useisiin<br />

pääkaupunkiseudulla toimiviin<br />

yhteistyötahoihin.<br />

Muurauslastaa käyttivät tilaisuudessa<br />

muun muassa<br />

Rahtarien perustajajäsenet ja<br />

toimihenkilöt sekä Mäntsälän<br />

Yrityskehitys Oy:n ja Uudenmaan<br />

liiton edustajat. Rahtarikeskuksen<br />

850 neliön tilat<br />

Linnatie 3:ssa tulevat olemaan<br />

jatkossa liki 26 000 Rahtarit<br />

ry:n jäsenen ahkerassa käytössä.<br />

Rahtarit ry:n kehitysryhmän<br />

puheenjohtaja<br />

Timo Kima pakkasi asiakirjasylinteriinrakennuspiirustusten<br />

lisäksi<br />

muun muassa Rahtarien<br />

jäsenkortin, päivän lehden<br />

ja kolikoita.

Ministeriö teki lopullisen linjanvedon:<br />

Ylileveiden<br />

moduulirekkojen<br />

käytölle ei enää<br />

uutta jatkoaikaa<br />

Suomessa ei jatketa ensi vuoden alusta ylileveiden moduulirekkojen<br />

käyttöaikaa. Liikenne- ja viestintäministeriö teki asiasta päätöksen<br />

6. lokakuuta.<br />

Leveydeltään 2,6 metriä olevien moduuliyhdistelmien<br />

kolmen vuoden kansallinen ylimenokausi<br />

päättyy voimassa olevien säännösten<br />

mukaisesti vuoden <strong>2009</strong> loppuun. Täten<br />

ensi vuoden alusta liikenteessä olevien moduuliyhdistelmien<br />

kuormatilojen, lämpöeristettyjä kuormatiloja<br />

lukuun ottamatta, on ehdoitta oltava ulkoleveydeltään<br />

enintään 2,55 metriä.<br />

Muutostarpeen arvioidaan ministeriön teettämien<br />

selvitysten nojalla koskettavan enimmillään 2 000 moduuliyhdistelmää,<br />

joka on noin 5-10 prosenttia kaikista<br />

käytössä olevista moduuliyhdistelmistä. Kavennuskustannusten<br />

kuormakoria kohti arvioidaan saman selvityksen<br />

mukaan vaihtelevan 5 000 – 20 000 euron välillä.<br />

Kustannukset riippuvat kuormakorin rakenteesta ja kavennuksen<br />

toteutustavasta. Kaventamisesta aiheutuvien<br />

kokonaiskustannusten alalle arvioidaan olevan noin<br />

25 - 28 miljoonaa euroa.<br />

Oikeuskanslerin lausunnolla painoarvoa<br />

ratkaisussa<br />

Ratkaisuperusteluissaan ministeriö korostaa, että asiassa<br />

haluttiin tehdä lopullinen ratkaisu, joka nojaa EUsäännösten<br />

noudattamiseen ja tukee lainsäädännön<br />

ennakoitavuutta niin kuljetusalan kuin teollisuuden<br />

näkökulmasta. Tätä näkemystä tuki myös oikeuskanslerin<br />

asiasta antama lausunto, jonka mukaan kaikkien<br />

käytettävissä olevien tietojen nojalla on ollut perusteltua<br />

odottaa siirtymäajan päättyvän tämän vuoden lopussa.<br />

Tiettyjen suoritteiden erikoisluvat sovitusti<br />

2011 loppuun<br />

Turpeen, hakkeen, raakapuun ja elävien eläinten kuljetuksien<br />

ulkoleveyksiin ei tule muutosta. Nykyisten<br />

säännösten mukaisesti näitä kuljetuksia on mahdollista<br />

yhdistelmäkohtaisin poikkeusluvin suorittaa 2,6 metriä<br />

leveillä moduuliyhdistelmillä vuoden 2011 loppuun.<br />

Lue myös toimitusjohtaja<br />

Iiro Lehtosen kirjoitus aiheesta<br />

sivulta 4.<br />

Liikenne- ja viestintäministeri<br />

Anu Vehviläinen<br />

taustoittaa moduulileveysasiassa<br />

tehtyä ratkaisua<br />

vielä erikoishaastattelussa,<br />

joka julkaistaan<br />

joulukuussa ilmestyvässä<br />

Kuljetusyrittäjä-lehdessä.<br />

Kuljetus 9/09<br />

11

12<br />

HARRASTUS<br />

Saamamiehiä ja<br />

koiria<br />

Similän Anneli kyseli jäsenyrittäjien harrastusaiheisia jutun juuria ja minä hölmö<br />

menin sanomaan: ”Pitäähän se joku kalastus- ja metästysjuttu olla.” Nyt sitten<br />

istun tämän kaksisormijärjestelmän ääressä juttua tekemässä…<br />

Kari Palojärvi<br />

Kuvat Kari Palojärvi ja Heikki Tukiainen<br />

Varmasti kuljetusyrittäjien<br />

keskuudessa yksi suosituin<br />

harrastus on kalastus.<br />

Yleensä samat henkilöt<br />

myös metsästävät. Vapaa-ajankalastus onkin<br />

suomalaisten tärkein toiminnallinen<br />

luontoharrastus. Noin runsaat kaksi miljoonaa<br />

suomalaista osallistuu kalastustapahtumaan<br />

vähintään kerran vuodessa.<br />

Suomalaisia metsästyskortin maksajia<br />

on vuosittain noin 300 000. Lehteen<br />

tulevan jutun aihe tai henkilö oli helppo<br />

valita, vaikka kriteerit olivatkin kovat;<br />

puutavara-autoilija, keskimääräistä innokkaampi<br />

erämies (tai eränainen) ja läheltä<br />

Kuopiota (matkakulut). Kriteerit päätettyäni<br />

ensimmäisenä pätkähti päähäni Tukiaisen<br />

Heikki Kaavilta (äännetään Kuavilta).<br />

Ja eikun sopimaan haastattelu ja menoksi<br />

Kaaville.<br />

Kahvia ja Namsen lohivoileipiä<br />

Lehtijutun teko alkaa harvoin yhtä muka-<br />

Tenon Kivikoskella tarttui Heikin uistimeen<br />

tällainen jättipyrstö.<br />

Kuljetus 9/09<br />

vasti ja aiheeseen sopivasti kuin Tukiaisilla.<br />

Aloitimme nimittäin jutustelun kahvin<br />

ja Namsen lohi -voileipien vahvistamina.<br />

Heikki on kalastamisen aloittanut jo pikkupoikana<br />

runsasvetisen kotiseutunsa<br />

järvillä, mm. Retusella ja Luikonlahdella.<br />

Tärkeä on ollut vanhempien sukupolvien<br />

esimerkki ja innostus sekä serkkupojat Joensuusta,<br />

jotka tulivat heti koulun kesäloman<br />

alettua Kaaville kesänviettoon ja ennen<br />

kaikkea Heikin kanssa kalalle.<br />

Suurimmalle osalle kalastajista ovat niitä<br />

erikoisen mukavia lapsuusmuistoja kalaretket<br />

isän tai isoisän kanssa. Kalastamisen<br />

jatkamisen taustalla taitaa olla tästä<br />

johtuen niitä psykologisia positiivisia tunteita.<br />

Samoin nuoruuden kalakavereiden<br />

kanssa moni jatkaa yhdessä harrastusta<br />

niille viimeisille jäille asti. Kesällä Heikki<br />

suuntaa kalaan kotijärvelleen pääasiassa<br />

uistelemaan kuhaa, jota kohtuudella<br />

paikallisissa järvissä on. Kuluneen kesän<br />

ennätys oli lähes neljän kilon rumilus,<br />

joka kyllä ainakin kirjoittajassa pienoisen<br />

kateuden nosti pintaan (oma kesän paras<br />

kuha 1,8 kg). Talvella samoilla vesillä käydään<br />

pilkillä ja pidetään vanhan kaverin<br />

kanssa perinteisesti talviverkkojakin.<br />

Isomuksen toivossa<br />

Mutta se intohimo. Se on Heikille lohenpyynti.<br />

Vuosien saatossa viikkoja on vierähtänyt<br />

Tenolla ja muilla lohijoilla. Viime<br />

aikoina retket ovat neljän kaveruksen<br />

ja omien poikien Antin ja Timon kanssa<br />

suuntautuneet Norjan maailmankuululle<br />

Namsen-joelle. Matkaa kotipihalta jokivarteen<br />

kertyy 1 213 kilometriä, mutta kotiväelle<br />

tiedoksi: lohta kannattaa pyytää vaikkei<br />

saisikaan.<br />

Miksi ihmeessä lohi? ”Sen isomuksen<br />

toivossa!” Heikki vastasi heti. Lukijat voivat<br />

oheisesta Tenon Kivikosken kuvasta<br />

arvuutella, mikä se isomus saattaisi olla.<br />

Kuva on ikimuistoiselta reissulta; samalla<br />

laskulla tuli kuvan jättipyrstöisen kalan li-

säksi 10-kiloinen lohi ja sitten se kaikista<br />

suurin karkasi veneen vierestä. Tätä kertoessa<br />

Heikin kädet näyttävät selän vahvuutta<br />

kalamiehille tyypillisin kädenliikkein ja<br />

paino taisi olla yli 20 kg (?) ja metrin päässä<br />

nostokoukusta lohen leukaperistä irtosi<br />

vaappu…. Miehen kehonkielestä ja ihan<br />

sanoistakin saa varmuuden muistoista,<br />

joita hän ei unohda.<br />

Mehtä ottaa ja antaa<br />

Kun kerran juttua piti tehdä kalastus- ja<br />

metsästysaiheista, siirrymme Heikin kanssa<br />

jahtipuolelle. Kotona on kaksi koiraa,<br />

Suomen Ajokoira Ritu ja Jämtlannin hirvikoira<br />

Enzo. Koirien kanssa metsästäminen<br />

tuo harrastukseen oman vahvan lisänsä.<br />

Heikin edellisen jämtlantilaisen tappoi<br />

susilauma kesken hirven pyynnin. Mehtä<br />

ottaa ja mehtä antaa.<br />

Menetyksen suuruutta lisäsivät koiran<br />

menestyminen niin hirven haukkukokeissa<br />

ja koiranäyttelyissä (kaksoisvalio!).<br />

Tuolloin asiasta puhuttaessa näki miehen<br />

naamasta kuinka otti koville koiran menettäminen.<br />

Mutta heti hankittiin uusi<br />

hirvikoira taloon ja lähes uskomaton tuuri<br />

kävi; Enzosta on jo tullut käyttövalio ja<br />

sertiä vaille muotovalio. Vanha sanonta on,<br />

että mies saa vain yhden hyvän koiran eläessään.<br />

Tällä kertaa sanonta ei taidakaan<br />

pitää paikkaansa tai sitten koirankoulut-<br />

tajissakin saattaa olla eroja. Eikä niistä<br />

koehommistakaan ole niin väliä, kun Enzo<br />

pelaa pyynnissä. Haastatteluhetkeä edeltäneenä<br />

viikonloppuna Enzon haukkuun<br />

kaatui kaksi hirveä! Kaiken lisäksi Heikki<br />

itse pääsi kaatamaan kaksi hirveä ja pojat<br />

Antti ja Timo joutuivat toteamaan; ”Isältä<br />

pitää ottaa panokset pois, että muutkin<br />

saavat ampua!” Hyvä on viikonlopun tapahtumien<br />

jälkeen olla haastateltavana.<br />

Herrat ja narrit samassa porukassa<br />

Miksi kalastus ja metsästys? ”Työn vastapainoa.<br />

Yrittäminen vetää välillä niin<br />

tiukalle. Pakko saaha elevytystä!” Heikki<br />

vastasi. Joitakin tunteja lohivapa tai hirvikivääri<br />

kädessä vesisateessa, pakkasessa,<br />

auringon paisteessa, mahtavissa maisemissa<br />

ja luonnon äärellä viettäneenä kirjoittaja<br />

tietää mistä on kyse.<br />

Asiaa harrastamattomille on lähes mahdotonta<br />

kuvailla sitä kolmiulotteista, äänillä,<br />

hajuilla ja tunteilla kuorrutettua<br />

luontoelämystä alkukantaisen pyyntivietin<br />

ohjaamana. Suosittelemme kuitenkin<br />

kokeilemista. Asiaan keskittyminen ja jopa<br />

tuntien odottaminen (tai lohen pyynnissä<br />

päiväkausien) ja sitä seuraava räjähtävä<br />

toiminta adrenaliiniryöppyineen vie kyllä<br />

varmasti ajatukset pois polttoaineen hinnasta,<br />

sopimusneuvotteluista ja muista<br />

työhön liittyvistä.<br />

Heikki ja hirvikoira Enzo. Edellisenä viikonloppuna<br />

oli Enzon haukkuun kaatunut kaksi<br />

hirveä.<br />

Tärkeää on myös sosiaalinen kanssakäyminen,<br />

etenkin hirvijahti on mitä suuremmassa<br />

määrin yhdessä tekemistä. Suomessa<br />

on poikkeuksellinen hirvijahti-perinne,<br />

jossa ei paljoa kumarrella ”siviilielämän”<br />

statusta. Herrat ja narrit ovat samassa jahtiporukassa<br />

ja sen sisällä arvostusta saa<br />

vain tekojen kautta. Tämänkin lehtijutun<br />

kuvista saa väärän käsityksen kalastus<br />

ja metsästys -harrastuksen sisällöstä.<br />

Saalis ja sen määrä eivät todellakaan ole<br />

tärkeintä, mutta otappa kuvia, kun tilanne<br />

on päällä. Siten tulee kuvista helposti näitä<br />

trofeekuvia, jotka kuitenkin johdattavat<br />

osalliset kuvanottoa edeltäneisiin unohtumattomiin<br />

tapahtumiin. Eikun Heikille ja<br />

muille innokkaille: ”Siimat kireälle.”<br />

Tukiainen Heikki Oy<br />

- puutavaran kuljetuksia kolmella<br />

yhdistelmällä<br />

- asiakkaana Stora Enso Oyj<br />

- yrityksen perustamisvuosi 1952<br />

- liikenteestä vastaavana Heikki<br />

Tukiainen<br />

- toiminnassa mukana pojat Antti ja Timo<br />

edustavat kolmatta sukupolvea<br />

(molemmat suorittaneet<br />

liikenneyrittäjäkurssin)<br />

- MKY ry:n jäsenyritys vuodesta 1972<br />

Kuljetus 9/09<br />

13

14<br />

HARRASTUS<br />

Ameriikan takana harrastetaan<br />

Aina, kun pärisee!<br />

Harrastuksena moottoriurheilu. Kuulostaa leppoisalta. Sitä se onkin, kunhan perusasiat<br />

ovat sananmukaisesti kunnossa. Fyysinen kuntoilu on näet merkittävin<br />

taustatekijä moottoripyörällä tai moottorikelkalla kilpaa ajettaessa. Sen tietävät<br />

Nissisillä niin isä kuin molemmat pojat.<br />

Olli Blomberg<br />

Motocross on ollut Markku<br />

Nissiselle ykkösharrastus<br />

vuodesta 1974.<br />

Kiinnostus moottoriurheiluun<br />

johdatti Vieremän Ameriikantiellä<br />

asuvan Markku Nissisen<br />

(49) kuljetusyrittäjäksi.<br />

Isänsä luvalla hän näet vuonna 1978 teki itselleen<br />

motocross-radan juuri sille laajalle<br />

harjualueelle, jossa nyt sijaitsee Markun<br />

elinkeinon päätoimipaikka, valtava soran-<br />

ja kallionottoalue. Ja se ratakin löytyy sieltä<br />

edelleen, ollen lajissaan maamme ainoa<br />

yksityinen ympäristöluvan saanut motocross-rata.<br />

– Paikka oli seutukaavassa merkitty harjusuojelualueeksi,<br />

mutta tästä valitettiin.<br />

Niinpä alue määritettiin elinkeinotoiminnalle<br />

soveltuvaksi. Yhtenä perusteena oli<br />

Vieremän seudun muutoinkin kattava<br />

Kuljetus 9/09<br />

harjunsuojeluohjelma, Markku Nissinen<br />

kertoo yritystoimintansa alkuvaiheista.<br />

Vieremäläisen maatalon pojista toisena<br />

Markku päätti maamieskoulun käytyään<br />

valita tuon sora-alueen itselleen ennakkoperintönä,<br />

velimies jäi hoitamaan kotitilaa.<br />

Harju oli Markulle niin mieluinen,<br />

että otti sen korkeimman, merenpinnasta<br />

lähes 200 metrin korkeuteen kohoavan<br />

huipun nimen oman yrityksensä nimeen,<br />

syntyi Jolleikonmäen Sora Oy.<br />

Perheen voimalla<br />

Markun oma motocross-harrastus alkoi jo<br />

vuonna 1974. Menestystä on kertynyt kansallisella<br />

tasolla, myös jääradoilta. Jälkimmäinen<br />

vaihtui 1990-luvulla moottorikel-<br />

kalla kilpailemiseksi.<br />

Markku ei itse enää aktiivisesti kilpaile,<br />

harrastuksekseen kylläkin. Perheen pojat,<br />

15-vuotias Pekka ja 17-vuotias Mikko ovat<br />

sitäkin kovempia tekijöitä omissa luokissaan.<br />

Markun mukaan on selvää, että isän<br />

esimerkki johdatti myös pojat moottoriurheilun<br />

pariin. Kesällä ajetaan pyörällä motocrossia<br />

ja talvella moottorikelkalla kelkkakrossia,<br />

virallisemmin snow-crossia.<br />

– Kelkkapuolella Pekka ajaa junioriluokassa<br />

ja Mikko sport-luokassa. Kelkat ovat<br />

kooltaan alle 600-kuutioisia, vakioviritteisiä<br />

ja puhallinjäähdytteisiä, merkkimme<br />

on Lynx. Vuonna 2007 Mikko ajoi vielä junioriluokassa<br />

ja nappasi silloin SM-pronssia,<br />

Pekka puolestaan oli SM-nelonen

Jolleikonmäen Sora Oy<br />

- Kotipaikka Vieremä<br />

- 4 sora-autoa luvanvaraisessa liikenteessä,<br />

joista kolmessa tienhoitovarustus<br />

- 3 pyöräkuormaajaa, 1 kaivinkone ja 2<br />

koneseulaa<br />

- työllistää 8 henkilöä kokopäivätoimisesti<br />

- maa-ainesten vuositoimitukset noin<br />

100 000 tonnia<br />

- maa-ainestoimituksia n. 30 km:n säteelle<br />

Vieremästä, erikoislajikkeita yksittäiskuormina<br />

kauemmaksikin<br />

- tienhoitourakointia vuodesta 1995, nyt<br />

Destian toimeksiannosta talvihoidettavana<br />

56 kilometriä kantatietä 88 ja 85 kilometriä<br />

Kiuruveden seudun tiestöä<br />

vuoden <strong>2009</strong> kauden päättyessä. Tulevalla<br />

kaudella on tarkoitus kirkastaa mitalien<br />

värejä, Markku toteaa.<br />

– Pyöräpuolella Pekka ajoi päättyneellä<br />

kaudella 85-kuutioisella Yamahalla ns.<br />

80-sarjan Suomi-cupia 12–15-vuotiaiden<br />

luokassa ollen kymmenes. Mikko ajoi<br />

14–18-vuotiaiden MXJ-luokassa samoin Yamahalla,<br />

mutta 125-kuutioisella.<br />

Kilpailumatkoille suunnataan tätä varten<br />

varustellulla, matkailuperävaunua kiskovalla<br />

huolto- ja miehistöautolla. Pääsääntöisesti<br />

mukana on koko perhe, äitiä<br />

myöten.<br />

– Roudareita ja huoltoa tarvitaan aina,<br />

niin miehille kuin koneille, Markku naurahtaa.<br />

Kisakalenteri on todella tiukka. Nyt<br />

päättyneeseen kesäkauteen mahtui Markun<br />

pikaisen laskutoimituksen mukaan<br />

tasan kaksi viikonloppua, jolloin ei oltu<br />

reissussa. Ajomatkaa kertyi yhteensä yli<br />

20 000 kilometriä.<br />

– Ja pääsponsorina on luonnollisesti<br />

Jolleikonmäen Sora Oy, isän ja äidin kukkaron<br />

lisäksi, Markku naurahtaa.<br />

Osallistuminen virallisiin kilpailuihin<br />

edellyttää jäsenyyttä jossakin oman lajin<br />

kerhossa tai yhdistyksessä. Nissisen perheen<br />

moottoriurheilijoiden seurana on<br />

vuonna 1953 perustettu Ylä-Savon Moottorikerho<br />

ry, jonka tunnetuimpia kasvatteja<br />

ovat Teuvo ”Tepi” Länsivuori ja Keijo ”Keke”<br />

Rosberg.<br />

Motocross ja sen talvinen vastine snowcross<br />

eivät ole mitään laiskan miehen lajeja.<br />

Vankan fyysisen kunnon lisäksi tarvitaan<br />

myös henkistä voimavaraa. Pekka<br />

ja Mikko ylläpitävät kuntoaan monipuolisella<br />

ohjelmalla, johon kuuluu lenkkeilyä,<br />

juoksua ja pyöräilyä sekä voimaharjoituksia.<br />

Itse motocrossiin liittyvää osaamista<br />

kehitetään ja ylläpidetään kuopiolaisen Tapio<br />

Kokkosen koulutuksella. Ohjattua ajoharjoittelua<br />

on kaksi kertaa viikossa.<br />

Monessa mukana<br />

Sen lisäksi, että Markku johtaa omaa yritystään<br />

ja ohjaa perillisten harrastustoimintaa<br />

itsekin siihen osallistuen, ennättää<br />

hän olla aktiivisesti mukana kuljetus- ja<br />

yrittäjäjärjestöjen toiminnassa. Kipinä järjestötoimintaan<br />

juontaa juurensa jo nuoruusvuosien<br />

moottorikerhojäsenyyteen ja<br />

siellä auenneisiin luottamustoimiin.<br />

– Pian sen jälkeen kun yrittäjäkurssin<br />

käytyäni – oli muuten järjestyksessä toinen<br />

kurssi maassamme – sain liikenneluvan,<br />

tuli Vieremän Ammattiautoilijoiden<br />

puheenjohtaja Antti Karppinen houkuttelemaan<br />

minua mukaan toimintaan, Markku<br />

Näkymä Jolleikonmäen harjun huipulta<br />

on huikea, etualalla osa motocross-rataa<br />

taustana osa laajaa soranottoaluetta.<br />

- Joso-sirkuit on maamme ainoa<br />

ympäristöluvan saanut<br />

yksityinen motocross-stadion,<br />

Markku Nissinen sanoo.<br />

kertoo. – Antin luovuttua tehtävästään tulin<br />

valituksi puheenjohtajaksi ja sitä kautta<br />

Kuopion lääninyhdistyksen hallitukseen<br />

ja edelleen Itä-Suomen Kuljetusyrittäjien<br />

hallitukseen, jonka puheenjohtajana toimin<br />

nyt toista kautta. Sen myötähän olen<br />

mukana myös <strong>SKAL</strong>:n hallituksessa, mikä<br />

on minulle erityisen mieluisaa.<br />

<strong>SKAL</strong> ry:n järjestötyötä Markku sanoo<br />

arvostavansa niin suuresti, että moni muu<br />

luottamustehtävä saa jäädä tai on jo jäänyt<br />

jossain määrin taka-alalle. Vieremän<br />

Yrittäjien 10-vuotinen puheenjohtajuus on<br />

vaihtunut varapuheenjohtajuudeksi, Savon<br />

Yrittäjien hallituspaikasta Markku on<br />

luopunut.<br />

– Vahvaa etujärjestöä tarvitaan aina, olipa<br />

ala sitten mikä tahansa, Markku sanoo.<br />

Niinpä hän toivookin, että valtakunnallisena<br />

toimialajärjestönä <strong>SKAL</strong> ry:n tulisi<br />

entisestään nostaa profiiliaan. Aktivointitoimia<br />

voisi kohdistaa myös paikalliselle<br />

ja alueelliselle tasolle, mutta tärkeintä on<br />

ajaa asioita, jotka tukevat koko jäsenistön<br />

toimintaa.<br />

Ameriikka?<br />

Vieremän Ameriikka on perinnetietojen<br />

mukaan saanut nimensä<br />

siitä, että eräs takamaiden mies oli<br />

pulavuosina suunnitellut Amerikkaan<br />

lähtöä. Muutaman päivän taivallettuaan<br />

mies oli pysähtynyt ja<br />

väsyneensä tokaissut ”tässä se taitaa<br />

olla minun Ameriikkani”. Sille<br />

paikalle sanotaan Niskasten suvun<br />

näin juurtuneen.<br />

Kuljetus 9/09<br />

15

16<br />

HARRASTUS<br />

Lisäkilometrejä<br />

ilman ajoneuvoa<br />

Laurénin sporttipariskunta juoksee yhdessä ylläpitääkseen peruskuntoa. Samalla<br />

juokseminen on tapa viettää laadukasta yhteistä aikaa ja jutella päivän asioista.<br />

Laura Ristolainen<br />

Teräsmies ja rautamimmi<br />

Satu Laurén alkoi kaivata elämäänsä urheilullista ryhtiä nuorimman<br />

lapsensa syntymän jälkeen. Satu oli useaan otteeseen lukenut,<br />

että lenkkeilyssä saa tunnin urheilusuorituksesta parhaimmin<br />

tehoja irti muihin lajeihin verrattuna. Hän ilmoittautui<br />

juoksukouluun, jonka jälkeen jatkoi vielä maratonopistoon.<br />

Kursseilla saadut hyvät ohjeistukset auttoivat oman harjoitustah-<br />

”Satu ei mihinkään kisailujuttuihin lähde<br />

mukaan”, toteaa Jari Laurén. Aviopari ei kilpaile<br />

keskenään lenkkipolulla, vaan keskittyvät<br />

tsemppaamaan toisiaan täysillä.<br />

Kuljetus 9/09<br />

din suunnittelussa. Satu treenasi tasaiseen tahtiin ja juoksukunto<br />

sen kun kohosi. Vuonna 2005 Satu tunsi olevansa valmis ensimmäiseen<br />

maratoniinsa.<br />

Sittemmin reilun 42-kilometrin juoksu-urakka on tullut perin<br />

tutuksi. Parhaimpana juoksuvuotenaan Satu on vetänyt läpi viisi<br />

maratonia, vuotuinen keskiarvo pyörii kolmen juoksun hujakoilla.<br />

Kuluneena kesänä hän juoksi maratonin kahdesti. Satu jaksaa

jatkaa vuodesta toiseen, koska ajattelee, että pitäessään itsensä siinä<br />

kunnossa, että maraton onnistuu, hän jaksaa myös paremmin<br />

työelämässä ja kotihommissa.<br />

Satu suosii tuttuja maratoneja: Hämeenlinnan kaupunkimaraton,<br />

Forssan Suvi-illan maraton ja Västilän sekä Närpiön<br />

maratonit kuuluvat vakiomatkoihin. Ensi kesänä Satu laajentaa<br />

reviiriään myös Suomen rajojen ulkopuolelle osallistuessaan<br />

Tukholman maratoniin. Lisäpotkua Tukholmaan tuo se, että Sadun<br />

aviomies kuljetusyrittäjä Jari Laurén lähtee mukaan ja juoksee<br />

ensimmäisen maratoninsa. Sadulle Tukholman juoksu on viidestoista.<br />

Tavoitteet ohjaavat, mutta eivät orjuuta<br />

Urheilullinen Jari on harrastanut koko pienen ikänsä jalkapalloa<br />

ja lenkkeillyt paljon, joten sporttisielulle säännöllisen treenirytmin<br />

omaksuminen omiin arkirutiineihin ei tuottanut hankaluutta.<br />

Maratonin maailma ei ole Jarille entuudestaan muutenkaan<br />

tuntematonta, sillä hän on useamman kerran Sadun kannustus-<br />

ja huoltojoukkona ajanut matkan polkupyörällä.<br />

Avioparilla on juoksuissaan hyvin erilaiset tavoitteet. Jari tavoittelee<br />

aikaa jo ensimmäiseltä koitokseltaan, Sadulle tärkeintä<br />

on maaliin pääseminen. Jari on kuitenkin realisti ja toteaa, että<br />

neljän tunnin alitus on haave, mutta tärkeintä on suoriutua kunnialla<br />

läpi. Sadun koko maratonharrastus perustuu peruskunnon<br />

ylläpitämiselle, mutta myöntää, että haaveena hänelläkin siintää<br />

alle neljän tunnin aika. Satu tietää, että olisi pystynyt siihen jo aikaisemmin,<br />

jos olisi treenannut vähän kovemmin, mutta haaveaika<br />

antaa vielä odotuttaa itseään. Sadun paras aika on 4.03, joten<br />

haaveen toteutuminen on ainoastaan hyvästä loppukiristä kiinni!<br />

Kokenut maratoonari Satu korostaa, että voimien säätely on<br />

juoksussa tosi tärkeää ja kertookin pakottavansa Jarin juoksemaan<br />

Tukholmassa ainakin ensimmäiset kymmenen kilometriä<br />

omaan tahtiinsa, etteivät voimat lopahda liian kovan alkuspurtin<br />

takia. ”Kun sitten näkee omat voimansa, niin voi lähteä kirittämään”,<br />

suunnittelee Jari.<br />

Hymy huulilla juoksukin kulkee paremmin<br />

Satu ja Jari korostavat, että juoksu kannattaa pitää fiilispohjaisena<br />

lajina. Joskus juoksu kulkee hyvin, toisinaan taas kehnommin,<br />

mutta se kuuluu lajin luonteeseen. Satu muistelee, kuinka samana<br />

kesänä juoksi kahdessa maratonissa ajat, jotka erosivat toisistaan<br />

puolella tunnilla. ”Toisella kertaa fiilis oli vaan parempi.<br />

Kunto oli molemmissa sama.”<br />

Satu ja Jari harjoittelevat pääosin kimpassa. Parivaljakon treenaaminen<br />

ei perustu pakonomaiseen suorittamiseen tai treeniohjelmiin,<br />

vaan pelkkään fiilispohjaisuuteen. Keskimääräinen<br />

lenkki on noin 15 kilometriä. Laiskoina päivinä lenkki saattaa<br />

jäädä viiteen kilometriin ja joskus taas tuntuu, että jaksaisi juosta<br />

vaikka ikuisuuden ja pitkä lenkki tulee kuin itsekseen. ”Ja jos<br />

joku pyytää illanviettoon, niin varmasti mennään mieluummin<br />

iltaa istumaan kuin lenkille”, Jari kertoo pilke silmäkulmassa.<br />

Eikä Satua ja Jaria aina lenkkipolulta tavoita. Mökkeily on pariskunnan<br />

rakas yhteinen harrastus, jonka parissa aikaa kuluu paljon.<br />

Viikoittaisia lenkkivelvoitteita ei ole. Satu ja Jari kuitenkin<br />

juoksevat tasaisesti läpi vuoden. Kuluvana vuonna eniten treenikilometrejä<br />

tuli tammikuussa, paukkupakkasetkaan siis eivät<br />

pelota. Sitä paitsi talviurheilu on lähellä kaksikon sydäntä muutoinkin.<br />

Molemmat ovat urakoineet Finlandia-hiihdon useaan<br />

kertaan. ”Treeniä tilanteen mukaan kunhan kerkiää”, tiivistää<br />

Tärkeintä maratonilla on voimien säätely. Ei<br />

pidä aloittaa liian kovalla vauhdilla, etteivät<br />

voimat lopu kesken kaiken.<br />

Jari harjoitusfilosofiaansa. Kiireisimpinä kausina saattaa mennä<br />

pari viikkoa, ettei juoksukilometrejä tule ollenkaan. Sitten taas<br />

juostaan kuutena päivänä viikossa. Laurénien mielestä juoksu on<br />

erinomainen harrastus kiireisille kuljetusyrittäjille juuri joustavuutensa<br />

vuoksi. Juoksemista ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai<br />

paikkaan, vaan sitä voi tehdä missä ja milloin vain.<br />

Maratonin kipinä<br />

”Maraton lähtee kipinästä”, Satu kuvailee innostustaan lajiin. ”Jos<br />

kipinä syttyy, juoksu on tosi helppoa ja kivaa!” Satu ja Jari suosittelevat<br />

juoksemista suunnittelevia tai maratonille aikovia aloittamaan<br />

homman siitä, että menee lenkkipolulle tunnustelemaan,<br />

miltä juoksu tuntuu. Alussa ei pidä aloittaa liian kovaa, etteivät<br />

paikat hajoa ja innostus lopahda. ”Maltilla liikenteeseen ja aikaa<br />

palautumiselle”, Jari luettelee vinkkejä aloittelijoille. Kuin yhdestä<br />

suusta he toteavat, että homma muuttuu sekä kivemmaksi että<br />

tehokkaammaksi, kun mukaan saa kaverin. Vaikka itseä jo väsyttäisi,<br />

ei kehtaa lopettaa, kun on kaveri matkassa. Toisesta saa tukea<br />

ja kannustusta. Sitä he ovat toisilleen niin elämässä yleensä<br />

kuin lenkkipolulla – tukena ja tsempparina.<br />

Kuljetusliike J. Laurén Oy<br />

Jari Laurén toimii kuljetusyrittäjänä isänsä jalanjäljillä. Kuljetusliike<br />

J. Laurén Oy on Jari Laurénin isän 40 vuotta sitten perustama<br />

yritys. Pääsuoritealana ovat kappaletavara-, lämpötilasäädellyt- ja<br />

elintarvikekuljetukset. Hartwall ja Arla Ingman ovat Jari Laurénin<br />

suurimmat asiakkaat, Hartwall on ollut asiakkaana koko Kuljetusliike<br />

J. Laurén Oy:n olemassaolon ajan. Kuljetuksia suoritetaan kolmella<br />

yhdistelmäajoneuvolla.<br />

Jari Laurén on aktiivisesti mukana sekä Hämeenlinnan että Pälkäne-Luopioisten<br />

paikallisyhdistyksen toiminnassa. Satu Laurén<br />

on Pälkäne-Luopioisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.<br />

Kuljetus 9/09<br />

17

18<br />

HARRASTUS<br />

Rallilahjakkuus<br />

Mäntyharjulta<br />

Jani Paasosen isä ajoi rallia 70-luvulla ja isoisä jäärallia 50-luvulla. Mieltymys<br />

vauhtiin tulee siis verenperintönä. Kun on vielä kasvanut kuljetusyrittäjäperheessä,<br />

ei ole ihme, että autot ovat vahvasti osa elämää.<br />

Anneli Similä, kuvat Anneli Similä ja DriveX<br />

Mäntyharjulainen Jani Paasonen on tullut käymään<br />

pääkaupungissa. Tapaamme kaupungin keskustan<br />

kahvilassa, jossa Jani kertoo ralliautoilu-urastaan,<br />

suunnitelmistaan sekä perheen kuljetusyrityksestä.<br />

Mutkattoman oloinen Jani ei olekaan mikä tahansa maalaispoika<br />

Kehä III:n ulkopuolelta, vaan hän on nähnyt maailmaa<br />

ralli-urallaan enemmän kuin joku toinen koko ikänään. Haastattelupäivää<br />

seuraavana tiistaina hän on lähdössä New Yorkiin kilpailemaan<br />

paikallisiin kisoihin. Kutsu on tullut rapakon takaa ja<br />

Jani lähtee kisaamaan ja samalla katsastamaan, josko reissu poikisi<br />

muitakin työtilaisuuksia.<br />

Grönholmin kannoilla<br />

34-vuotias Jani on tehnyt merkittävän uran ralliautoilun parissa,<br />

aina MM-tasolla asti, Marcus Grönholmin, Harri Rovanperän ja<br />

muiden kovien nimien kanssa samoissa kilpailuissa. Ensimmäisen<br />

rallinsa hän ajoi vuonna -95 heti armeijan jälkeen. Vuonna<br />

-96 tuli rallin nuorten SM-hopeaa ja vuonna -97 jäärata-ajon Suomen<br />

mestaruus. Sen jälkeen Jani ajoi kolme vuotta Mitsubishil-<br />

Kuljetus 9/09<br />

la SM-sarjassa ja voitti vuonna -99 SM-pronssia. Vuonna 2000<br />

taas tuli Suomen mestaruus N-ryhmän vehkeellä, joka tarkoittaa<br />

4-vetoista, vähän alle 300 hevosvoimaista turboautoa. Seuraavana<br />

vuonna Jani vaihtoi WRC (world rally car) -kilpa-autoon ja oli Jyväskylän<br />

MM-rallissa parhaimmillaan kolmantena Grönholmin<br />

Jani Paasosen rallietappeja:<br />

• 1996 rallin nuorten SM-hopeaa<br />

• 1999 rallin SM-pronssia<br />

• 2000 SM-mestaruus N-ryhmässä<br />

• 2001 vaihto WRC-kilpa-autoon<br />

• 2002-2003 Mitsubish-teamissä<br />

• 2004 paluu N-ryhmään, 3.MM-sija<br />

• 2005 Neste-rallissa sija 6<br />

• 2005 Skodalla 5 MM-rallin osakilpailua<br />

• 2006 Tsekeissä sija 6 ratamestaruussarjassa<br />

• 2007 ratasarjassa<br />

• 2008 SM-sarjan rallicrossia Suomessa

ja Rovanperän jälkeen, ennen kuin joutui valitettavasti keskeyttämään<br />

ajonsa.<br />

Aina viime vuoteen asti Jani on ajanut mm. Mitsubishilla ja<br />

Skodalla sekä rallia, rallicrossia että ratakilpa-autoja. Systeemit<br />

ovat kuitenkin rallin MM-tasolla muuttuneet. Jani on ollut mukana<br />

tuossa luokassa vuodesta 2001, joten hän tietää pelin hengen.<br />

- Nykyään ralliautoilu MM-tasolla on raakaa bisnestä, josta joutuu<br />

itse maksamaan. Ennen kilpailuihin osallistumisesta maksettiin,<br />

nykyään on kilpailijan tuotava rahat tullessaan. Yksi kilpailu<br />

saattaa maksaa 150 000 euroa, joten kyllä rahoituksen pitäisi tulla<br />

ulkopuolelta, jotta voisi jatkaa kilpailemista. Tuollaisia summia<br />

omia rahoja ei kisaan ole intressiä laittaa, Jani miettii.<br />

- Mikko Hirvonen taitaa tällä hetkellä olla ainoa suomalainen<br />

kuljettaja, jolle varsinaisesti maksetaan palkkaa MM-tasolla, Jani<br />

jatkaa.<br />

Ralliuran jatkoa ajatellen myös ikä mietityttää. Kun MM-rallin<br />

kuljettajien ihanneikä on 30 vuoden huippeilla, alkaa 34-vuotiaalle<br />

Janille kohta tulla ikä vastaan.<br />

- Rallicross kiehtoo kyllä kovasti. Siellähän keski-ikä on 45<br />

vuotta ja jopa yli 60-vuotiaat osallistuvat kilpailuihin, joten siihen<br />

voisi tulevaisuudessa keskittyä enemmän.<br />

Oikeat nuotit ratkaisevat paljon<br />

Mitä ralliautoilu sitten kuljettajalta vaatii? Miten tullaan hyväksi<br />

rallikuskiksi?<br />

- Tietenkin ihan ensimmäiseksi on oltava kilpailuhenkinen. Lisäksi<br />

tarvitaan hyvää keskittymiskykyä, sopivasti aggressiivisuutta,<br />

päättäväisyyttä ja nopeaa reagointikykyä. Nopea reagointikyky<br />

pätee myös muussa liikenteessä ja kyllä kuorma-auton ratissa<br />

saatu kokemus auttaa myös kilpailemisessa, toteaa Jani.<br />

Hyvällä yhteistyöllä kuljettajan ja kartanlukijan kesken on<br />

myös suuri merkitys. Kuljettaja tekee ensin ”nuotit” eli ohjeet rei-<br />

Jani Paasosen vauhtinäyte Rallicross-kilpailuissa<br />

viime vuonna.<br />

tistä. Sen jälkeen reitti ajetaan kartturin kanssa kahteen kertaan<br />

ennen kilpailua nuotteja toistaen. Nuotit voivat olla sanallisia,<br />

esim. ”oikea täysi, oikea hidas” tai numeroita, yhtä oikeaa tapaa<br />

ei kuulemma ole. Kuljettajan lahjakkuus ja kokemus merkitsevät<br />

hyvin paljon siinä, miten nuotit onnistuvat. Kokeneet ralliajajat<br />

voivat antaa myös vinkkejä sanojen valinnasta toisille. Jani on<br />

tehnyt nuotteja vuodesta -96.<br />

- Esimerkiksi Kimi Räikkösen lahjakkuus näkyy myös ralliautoilussa.<br />

Hän osaa lukea reittiä ja ajaa sen mukaisesti, Jani sanoo.<br />

Elämysajoja ja safaripaketteja<br />

Jani on jalostanut kokemustaan ralliautoilustaan omaan DriveXyritykseensä.<br />

Pari vuotta toiminut yritys antaa ajokoulutusta<br />

ja järjestää elämysmatka-ajoja Mäntyharjulla, Lopella ja Rovaniemellä.<br />

Yrityksellä on kolme Mitsubishi-ralliautoa.<br />

- Järjestämme myös jäärata-ajoja sekä räätälöimme erilaisia paketteja<br />

mm. hää- tai syntymäpäivälahjoiksi. Äskettäin solmimme<br />

sopimuksen Next-hotelliketjuun kuuluvan Satulinna-hotellin<br />

kanssa. Neuvotteluja on ollut myös muutaman ulkomaisen autotehtaan<br />

kanssa matkojen järjestämisestä tänne, Jani kertoo.<br />

Lisätietoja www.drivex.fi<br />

K. Paasonen Ky, Mäntyharju<br />

Janin isän Keijo Paasosen perustama kuljetusyritys aloitti toimintansa<br />

29 vuotta sitten Ilta-Sanomien jakelukuljetuksilla. Tämä<br />

toiminta jatkuu edelleen. Ilta-Sanomien jakelua yhdellä kuormaautolla<br />

toteutetaan pääasiassa Lahden seudulla. Noin 20 vuoden<br />

ajan on ajettu myös leipomotuotteita. Tällä hetkellä asiakkaana on<br />

Vaasan Leipä, jonka tuotteita ajetaan kahdella kuorma-autolla. Yrityksellä<br />

on lisäksi kaksi täysperävaunua, nosturi/vaihtolavalaite<br />

sekä pakettiauto. Työntekijöitä yrityksessä on kuusi.<br />

Kuljetus 9/09<br />

19

Svensk Resumé<br />

60<br />

VD har ordet<br />

Sveriges mått, tack!<br />

Jaha, nu har vi kommit så långt att<br />

man måste högprisa svenskarnas<br />

kunnande. De klarade suveränt av problemet<br />

om att skära bort fem centimeter av<br />

bredden på modulekipagen. Vi har inte<br />

ännu på långt när klarat av det. Kommunikationsministeriet<br />

beslöt definitivt att inte<br />

förlänga den treåriga övergångsperioden<br />

som löper ut den 31.12.<strong>2009</strong>. Dessa tre år<br />

beviljades efter gråt och tår när vi gav löfte<br />

om att montera ribbor i lastutrymmen. En<br />

ytterligare fortsättningstid var helt utesluten<br />

trots att vi var villiga att betala för det.<br />

Om inte något under sker, måste ett par<br />

tusen 2,60 meter breda modulekipage vid<br />

inkommande årsskifte antingen avsmalnas<br />

med fem centimeter – eller skrotas!<br />

Kostnaderna för avsmalningen har kalkylerats<br />

till 25-28 miljoner euro. Det är en så<br />

stor hög pengar att det med den vore möjligt<br />

att betala skollunchen för alla 23 000<br />

elever i Tammerfors i nio års tid. Ännu<br />

större nytta skulle dessa miljoner medföra<br />

åt våra transportföretag vars kassor också<br />

Kuljetus 9/09<br />

för övrigt håller på att sina ut. Det hör faktiskt<br />

bara bembölingar till att riva sedlar<br />

för futtiga fem centimetrar.<br />

Måttsättningen för modulekipage trädde<br />

i kraft då förordningen om fordonsmått<br />

ändrades år 1997. Samtidigt fastställdes<br />

en övergångsperiod på 10 år för<br />

modulekipage längre än 22 meter. Perioden<br />

löpte ut den 31.12.2006. Eftersom det<br />

då ännu fanns över 4 000 överbreda kombinationer<br />

i aktiv trafik, beviljade ministeriet<br />

en fortsättningstid på tre år. Genom<br />

att årligen inlösa en dispens är det möjligt<br />

att transportera torv, flis, rundvirke och levande<br />

djur fram till 31.12.2011.<br />

Varför beviljade ministeriet inte någon<br />

fortsättningsperiod nu då? Jo, ministeriet<br />

ville ha ett utlåtande av justitiekanslern,<br />

alltså landets högsta bevakare av lagenligt<br />

förfarande. Enligt justitiekanslern måste<br />

stor tyngd läggas på ur rättssäker synvinkel<br />

befogad princip om tillit på kommande<br />

beslut. Eftersom ministeriet upprepade<br />

gånger under övergångsperioden hade<br />

SVENSKA<br />

meddelat att någon ytterligare övergångsperiod<br />

inte kan inväntas, förutsatte företagarnas<br />

jämlika tillmötesgående att man<br />

måste kunna lita på ministeriets meddelanden.<br />

Hur går vi då vidare? Nu när gröten redan<br />

brunnit i botten, är det inte längre<br />

möjligt att servera några läckerheter men<br />

kreativa lösningar är tillgängliga. Alla<br />

skulle dra nytta av att om man till exempel<br />

med statsmedel från Finlands U-hjälp<br />

skulle köpa in den överbreda materielen<br />

för export till utvecklingsländer. En mera<br />

bestående lättnad skulle nås om den nationella<br />

totallängden snabbt skulle ökas<br />

till 24 meter samtidigt som bredden skulle<br />

förbli 2,60 meter. Dessa mått har ju redan<br />

i en längre tid tillämpats i Sverige parallellt<br />

med modulmåtten. En dylik ändring<br />

skulle dessutom förstärka de finska företagarnas<br />

ställning i Sverigetrafiken.<br />

Alltså: låt oss gå över till svenska mått<br />

illa kvickt!<br />

Iiro Lehtonen<br />

Bindande klimatmålsättningar berör snart även<br />

trafiken<br />

Avsikten med mötet i Köpenhamn<br />

inkommande december är att där<br />

komma överens om sådana åtgärder med<br />

vilka den globala klimatförändringen<br />

skulle kunna fördröjas. Helt klart är att<br />

också en del av trafiken kommer att utsättas<br />

för bindande målsättningar. Både luft-<br />

och sjöfarten förpliktas att i fortsättningen<br />

skära sina utsläpp på det sätt mötet kommer<br />

överens om. Emissionshandel utgör<br />

andan i spelet och är därmed snart en vardaglig<br />

praxis även inom trafiksektorn.<br />

Den brittiska ekonomisten Nicholas<br />

Stern uppskrämde i oktober med sin<br />

prognos om att ökningen av världens<br />

medeltemperatur med 50 procents säkerhet<br />

överskrider den kritiska gränsen som<br />

anses vara två grader. Om så skulle se, vore<br />

följderna minst sagt häftiga. Självklart är<br />

att senast nu är tiden inne för att på bred<br />

front skrida från ord till gärningar.<br />

Då det gäller att dämpa klimatförändringen<br />

och främja energieffektiviteten,<br />

utgörs det största problemet av att det råder<br />

global obalans beträffande bundenhet<br />

och åtgärder. Det hela funkar helt enkelt<br />

inte om EU åtar sig att bära hela bördan<br />

på sina axlar och de övriga ekonomimakterna<br />

bara fortsätter att folknära sagt leva<br />

loppan. Även om klimatåtgärderna är nödvändiga<br />

och värda allt understöd, förorsakar<br />

de till en början mera kostnader än<br />

nytta åt dem som snabbast anpassar sig i<br />

det nya. Utan global bundenhet utgör det<br />

miljöfrämjande arbetet en konkurrensförsvagande<br />

tvångsfaktor för lydiga företag i<br />

EU-området.<br />

Också vi som arbetar inom den landsvägsbundna<br />

godstrafiken har i miljösyfte<br />

hårda utmaningar framför oss. Även om<br />

några nya krav för tillfället inte är att vänta,<br />

har vi mycket att göra så att vi förmår<br />

uppfylla de målsättningar som ingår i det<br />

frivilliga avtalet om bättre energieffektivitet.<br />

Såsom alla väl minns, har vi bundit oss<br />

till att effektivisera vårt energibruk med en<br />

(1) procent varje år under perioden <strong>2009</strong>-<br />

2016. Alla kan ta det första steget genom<br />

att ansluta sig till den av <strong>SKAL</strong> grundade<br />

klubben ”En liter om dagen” och därmed<br />

egenbundet fördjupa sig i miljöarbetet<br />

och dess betydelse.<br />

Pasi Moisio

Frågor och svar om<br />

Fortbildning för yrkeskompetens<br />

Den fortbildning som krävs för upprätthållande av yrkeskompetens väcker fortfarande<br />

debatt inom branschen. För att ge klarhet i saken har vi tagit fram nedanstående<br />

koncentrerade informationspaket som vi hoppas kan ge svar på de vanligen<br />

förekommande frågorna.<br />

Eino Simonen<br />

Kom ihåg att det också vid <strong>SKAL</strong>:s<br />

webbportal www.skal.fi → ammattipätevyys<br />

eller www.skal.fi → ajo-oikeudet<br />

är möjligt att ställa frågor angående<br />

yrkeskompetens och rätt att framföra fordon.<br />

Men så till själva saken:<br />

Vem inom godstrafiken berörs av kravet<br />

om fortbildning för yrkeskompetens?<br />

Utgångsläget är att kravet berör alla som<br />

har körkort av klass C. Därför berör kravet<br />

utöver lastbilschaufförer även framförande<br />

av trafiktraktor i de fall då körkort av<br />

klass C behövs.<br />

I lagstiftningen ingår vissa, till sin betydelse<br />

minimala undantag. T.ex. personlig<br />

privat körning är tillåten utan krav om yrkeskompetens.<br />

Mitt yrke är att köra lastbil som inregistrerats<br />

för privat trafik. Berör kravet<br />

om yrkeskompetens enbart chaufförer<br />

i yrkesmässig trafik? Måste jag ta del av<br />

fortbildningen?<br />

Kravet om yrkeskompetens är inte på något<br />

sätt så uppdelat att fordonet inregistrerats<br />

för yrkesmässig alternativt privat<br />

trafik. Kravet om yrkeskompetens och<br />

fortbildning berör alltså även dig om du<br />

har sådana köruppdrag som inte kan anses<br />

som privata och personliga.<br />

Måste lastbilschaufförer som redan<br />

kört lastbil i tiotals år sätta sig på skolbänken?<br />

Ja, det måste de. De som före 10.9.<strong>2009</strong><br />

erhållit rätt att framföra fordon för vilka<br />

krävs körkort av klass C har friställts kravet<br />

om yrkeskompetens på grundnivå,<br />

men berörs ändå av kravet om fortbildning.<br />

Fortbildningen (5 dagar) skall vara<br />

genomförd senast 10.9.2014.<br />

Med vilken tidtabell skall fortbildningen<br />

vara genomförd?<br />

Fortbildningen för upprätthållande av yrkeskompetens<br />

genomförs i perioder på<br />

fem (5) år. I varje 5-årsperiod ingår fem (5)<br />

fortbildningsdagar. Det är möjligt att t.ex.<br />

avlägga en (1) fortbildningsdag per år.<br />

De som före 10.9.<strong>2009</strong> erhållit rätt att<br />

framföra fordon för vilka krävs körkort av<br />

klass C, skall avlägga fem (5) fortbildnings-<br />

dagar före 10.9.2014. Från detta datum inleds<br />

en ny 5-årsperiod, följande 5-årsperiod<br />

börjar 10.9.2019 och så vidare.<br />

För nya lastbilschaufförer inleds den<br />

första 5-årsperioden från det datum som<br />

antecknats på betyget för erhållen yrkeskompetens<br />

på grundnivå.<br />

Var får man nämnd fortbildning?<br />

Fortbildning för yrkeskompetens ges av<br />

utbildningsanstalter godkända av Fordonsförvaltningscentralen<br />

AKE eller undervisningsministeriet<br />

(t.ex. <strong>SKAL</strong>) och<br />

som tillämpar fortbilningsprogram som<br />

Fordonsförvaltningscentralen godkänt.<br />

Omfattar fortbildningen obligatoriska<br />

avsnitt eller prov?<br />

Av de fem fortbildningsdagarna skall en<br />

bestå av så kallad utbildning för förebyggande<br />

körsätt. De övriga dagarna kan med<br />

chaufförens behov som grund väljas ut<br />

bland sådana fortbildningsdagar som AKE<br />

godkänt.<br />

Några prov förekommer inte vid fortbildningsdagarna.<br />

Jag är huvudanställd som lastbilschaufför<br />

men kör då och då också buss. Måste<br />

jag ta del av fortbildningen både för<br />

gods- och busstrafik?<br />

Fortbildningsdagen för busstrafik uppfyller<br />

kraven för godstrafik och tvärtom. En<br />

enda sammanlagd fortbildning på 35 timmar<br />

gäller alltså för bägge branscherna.<br />

En av dagarna skall trots detta bestå av utbildning<br />

för förebyggande körsätt.<br />

På vilket sätt bevisas yrkeskompetens<br />

åt polis vid landsvägskontroll?<br />

Yrkeskompetensen bevisas med separat<br />

yrkeskompetenskort eller genom att ha<br />

ansökt om att få anteckning av yrkeskompetens<br />

införd i körkortet. De som före<br />

10.9.<strong>2009</strong> erhållit rätt att framföra fordon<br />

för vilka krävs körkort av klass C, bevisar i<br />

hemlandet sin yrkeskompetens genom att<br />

uppvisa det ikraftvarande körkortet.<br />

Jag har kört fordonskombination från<br />

år 1968 och har genomgått alla 5 i direktivet<br />

fastställda fortbildningsdagar.<br />

När lönar det sig för mig att låta införa<br />

anteckning om detta i mitt körkort?<br />

Anteckning om yrkeskompetens lönar<br />

sig att införa i körkortet först efter<br />

9.3.2014. Då inleds följande 5-årsperiod<br />

den 10.9.2014. Om Du låter införa anteckningen<br />

tidigare, börjar den nya 5-årsperioden<br />

från den senast avlagda fortbildningsdagens<br />

datum.<br />

Vad är det egentliga syftet med denna<br />

fortbildningsplikt?<br />

Målsättningen med fortbildning för yrkeskompetens<br />

är att främja trafik- och<br />

transportsäkerheten samt att stöda chaufförernas<br />

yrkesfärdighet och -orkande. Att<br />

höja uppskattningen av chaufförsyrket är<br />

också en av fortbildningskravets centrala<br />

målsättningar.<br />

Jag genomgick år 2005 en kurs för<br />

chaufför av distributionsbil och vid<br />

början av år 2008 <strong>SKAL</strong>:s utbildning för<br />

erhållande av ADR-körrätt, av vilken<br />

jag också fick betyg. Godkänns dessa<br />

dagar som så kallade direktivdagar?<br />

Utbildningsdagar som genomgåtts före<br />

10.9.2007 godkänns inte som ”yrkeskompetensdagar”.<br />

Dagar som avlagts efter<br />

10.9.2007 godkänns, om de avlagts vid<br />

godkänd utbildningsanstalt och betyg<br />

för detta utskrivits. Med andra ord: fortbildningsverksamheten<br />

har igångsatts<br />

10.9.2007 och alla de fortbildningsdagar<br />

som efter detta datum avlagts står i kraft<br />

fram till 10.9.2014.<br />

Jag kör lastbil i regelbunden utrikestrafik.<br />

Körkortet för lastbil fick jag år<br />

2000. Hur bevisar jag vid gränsen att<br />

jag har krävd yrkeskompetens?<br />

Du bevisar din yrkeskompetens genom att<br />

uppvisa EU-godkänt körkort av vilket det<br />

framgår att du före 10.9.<strong>2009</strong> erhållit rätt<br />

att framföra fordon för vilket krävs körkort<br />

av klass C.<br />

Jag arbetar som däckmontör vid en<br />

däckverkstad. Jag hämtar med företagets<br />

lastbil cirka en gång i veckan nya<br />

däck från centrallagret. Berör kravet om<br />

yrkeskompetens även mig?<br />

Ja, kravet om fortbildning för upprätthållande<br />

av yrkeskompetens berör även dig.<br />

SVENSKA<br />

Kuljetus 9/09<br />

61

62<br />

SVENSKA<br />

Inrikesminister Anne Holmlund ser till att<br />

Vår säkerhet är tryggad<br />

I Anne Holmlunds barndomshem i Björneborg fanns det gott om åtminstone<br />

två vardagliga saker: färskt bröd och politik. Bageriföretagare Ilmari Holmlunds<br />

handledning var också orsaken till att även dottern kom med i politiken.<br />

Inrikesministeriet har varit Anne<br />

Holmlunds rike sedan år 2007 då<br />

hon valdes till inrikesminister i Vanhanens<br />

II regering. Det egna hemmet finns<br />

i Ulvsby. Där kan man under veckosluten<br />

se ministern vara ute på stavvandring tillsammans<br />

med äkta makan, måleriföretagare<br />

Jarmo Peltomaa. Före ministertiden<br />

och riksdagsmandatet var Anne Holmlund<br />

aktivt med i mannens företag. Då målades<br />

det också tunga fordon i företaget.<br />

– Jag har faktiskt finslipat ganska många<br />

lastbilsdörrar i ungdomsåren, säger ministern<br />

med ett leende.<br />

– Då och även senare under riksdagsmandatet<br />

skapades ett ansenligt antal kontakter<br />

just med lastbilsföretagare. Några av<br />

dem slår fortfarande en signal då och då.<br />

På grund av dessa kontakter känner jag en<br />

viss klockarkärlek gentemot <strong>SKAL</strong>, erkänner<br />

Anne Holmlund.<br />

Som 4-åring vid fullmäktigemöte<br />

– Jag har min far att tacka för min politiska<br />

karriär. Jag hade precis fyllt fyra när far<br />

tog mig med för första gången till ett fullmäktigemöte.<br />

Det blev alltså först kommunalpolitik,<br />

senare valdes jag till riks-<br />

Kuljetus 9/09<br />

dagsledamot och efter det har trappstegen<br />

fört mig hit var jag nu är. Enligt min livsmodell<br />

är det ingen idé i att bara hojta<br />

bak buskarna, man måste ha mod att stiga<br />

fram för att ändra på saker och ting och ta<br />

reda på vad man kan göra i detta avseende.<br />

Ministerns arbetsbörda är dryg då man<br />

tar i beaktande alla de uppgifter som hör<br />

inrikesministeriets förvaltningsområde<br />

till. De alla strävar mot samma mål: ett<br />

tryggt Finland. För tillfället förverkligas<br />

ett tväradministrativt program som berör<br />

flere ministerier. Enligt programmet skall<br />

Finland vara Europas tryggaste land senast<br />

år 2015.<br />

– Jag har ofta hört frågan om i vilken<br />

grad detta är realistiskt. Jag har då påmint<br />

frågeställarna om att vår säkerhetsnivå<br />

inte är låg ens i dagens läge, men det finns<br />

ju alltid någonting som kan förbättras. Ett<br />

sådant samhälle där allt tänkbart kan förebyggas<br />

når vi kanske aldrig, men genom<br />

ett omfattande program på 74 separata åtgärder<br />

strävar vi till att göra vårt bästa då<br />

det gäller att skydda oss mot våld, olyckor<br />

och övriga riskfaktorer, konstaterar ministern.<br />

Cabotage övervakas<br />

Lagen om cabotage har nu varit i<br />

kraft dryga två månader. Den har enligt<br />

minister Holmlund fört med sig<br />

fungerande verktyg med tanke på<br />

grunderna för bevakning. Både vid<br />

normal samt enbart på cabotage fokuserad<br />

bevakning har man övervakat<br />

i vilken grad lagen om cabotage fullföljts.<br />

Den effektiva kontrollverksamheten<br />

har redan visat resultat.<br />

– I en kontrollstöt i Helsingfors för<br />

en tid sedan konstaterades fem olagliga<br />

cabotagetransporter. Vid dessa<br />

hade antingen den maximala tiden på<br />

en vecka eller antalet maximala lastlossningar<br />

överskridits.<br />

Kunniga människor medför<br />

glädje<br />

På frågan om vad som varit den svåraste<br />

och på motsvarande sätt den<br />

med glädjebringande saken under<br />

Anne Holmlunds ministerkarriär svarar<br />

hon:<br />

– Skottlossningarna i skolorna och<br />

övriga olyckor som drabbat unga människor<br />

har varit de mest dramatiska och<br />

nedstämmande. När jag tänker på mera<br />

omfattande helheter här på min hemmaplan,<br />

har polisens förvaltningsreform varit<br />

den arbetsdrygaste – det har ju varit fråga<br />

om saker som radikalt inverkar på den<br />

vardagliga tryggheten. Det faktum att vi<br />

inom en tämligen kort period fått organisationen<br />

på ett lyckat sätt att fungera, har<br />

varit synnerligen utmanande.<br />

Ministern tillägger dock att förvaltningsreformen<br />

även fört med sig tillfredsställelse.<br />

Glädjen över att man inte gett<br />

tomma löften, utan att man kunnat lösa in<br />

det man lovat, är påtaglig.<br />

– Också lyckad myndighetsverksamhet<br />

och kunniga människor på min sida<br />

för med sig glädje. Ett ypperligt exempel<br />

i detta syfte är kidnappningsdramat i Åbo<br />

senaste sommar. Jag känner även lättnad<br />

över att sysselsättningsläget inom polismakten<br />

är synnerligen högt. Och trots att<br />

ministerarbetet är mycket självständigt,<br />

ger ett fungerande samarbete med förvaltningen<br />

både glädje och en känsla över att<br />

man lyckats, sammandrar ministern sina<br />

tankar.<br />

Det som känns mest tyngande ur ministerns<br />

synvinkel är att hon får veta ansenligt<br />

mera än vad hon kan och har möjlighet<br />

att uttrycka sig om.<br />

– Vid överraskande händelser eller katastrofer<br />

måste allmänheten alltid tilldelas<br />

en sanningsenlig bild över vad som händer<br />

och sker. Detta skall dock genomföras<br />

på ett sätt som inte förorsakar ytterligare<br />

oro. Bakom det som pågår och i min kännedom<br />

finns dock sådant som jag inte kan<br />

eller får yttra mig om. Detta är ofta synnerligen<br />

nedstämmande.<br />

Bördan som det ansvarsfulla arbetet för<br />

med sig balanserar minister Holmlund<br />

ut under veckoslutet, t.ex. i form av stavvandring.<br />

Läktaridrott finns också med i<br />

fritidsprogrammet – ministern är ishockeyentusiast.<br />

Favoritlaget? Ingen överraskning:<br />

Porin Ässät.

Influensatiden är här<br />

Råd åt arbetsgivare<br />

En eventuell svininfluensaepidemi eller en helt vanlig influensavåg kan förorsaka<br />

problem åt arbetsgivare i form av dryga sjukfrånvaron. Det är rekommendabelt<br />

att arbetsgivare redan på förhand utreder spelregler för och förfarandesätt vid<br />

sjukfrånvaro.<br />

Hanna-Liisa Hammarén<br />

Enligt lastbilsbranschens allmänbindande<br />

kollektivavtal är arbetstagare<br />

skyldig att utan dröjsmål åt arbetsgivare<br />

meddela sitt insjuknande samt den<br />

beräknade tidpunkten då arbetsoförmögenheten<br />

upphör. Om arbetstagare avsiktligt<br />

eller på grund av vårdslöshet försummar<br />

sin meddelandeplikt, är arbetsgivare<br />

skyldig att utbetala sjuklön först från den<br />

tidpunkt då meddelande om sjukfrånvaro<br />

inlämnats.<br />

På arbetsplatsen borde alltid finnas klara<br />

föreskrifter tillgängliga om hur och åt<br />

vem meddelande om frånvaro skall inlämnas.<br />

För sjukfrånvaro krävs dessutom alltid<br />

läkarintyg av vilket tid för arbetsoförmögenhet,<br />

diagnos och datum för intygets<br />

utskrift framgår. Om läkarintyg fattas, anses<br />

frånvaron obefogad, lön behöver alltså<br />

inte utbetalas för dylik frånvaro. Läkarintyg<br />

som inlämnats retroaktivt är inte giltiga,<br />

om inte befogad orsak föreligger.<br />

Lön för sjukfrånvaro<br />

Grundprincipen för sjuklön är att inkomstförlusten<br />

för den regelbundna arbetstiden<br />

ersätts. Tidsperioden (28-56<br />

kalenderdagar) för vilken arbetsgivare är<br />

skyldig att utbetala sjuklön, fastställs utgående<br />

från hur länge arbetstagarens oavbrutna<br />

arbetsförhållande pågått (under 3<br />

år – över 10 år). Sjuklön utbetalas för de<br />

arbetsdagar som ingår i nämnda tidsperiod.<br />

T.ex. åt arbetstagare som varit anställd<br />

av samma arbetsgivare i två (2) år, utbetalas<br />

sjuklön för de arbetsdagar som ingår i en<br />

period bestående av 28 kalenderdagar.<br />

Sjuklön utbetalas enligt kollektivavtalets<br />

paragraf om genomsnittlig timinkomst.<br />

I sådana fall där system för arbetstimmar<br />

uppgjorts, utbetalas sjuklön för de arbetstimmar<br />

som införts i systemet för arbetstimmar.<br />

Om system för arbetstimmar<br />

inte uppgjorts, är huvudregeln att sjuklön<br />

utbetalas för åtta (8) timmar per fem (5)<br />

sjukdagar för varje vecka, dock så att om<br />

2-veckorsperioden slutar i sjukskrivning,<br />

utbetalas åt arbetstagare sammanlagd<br />

lön för arbetstid och sjuklön för totalt 80<br />

timmar. Vid uträkning av lön bör man<br />

komma ihåg att sjukskrivning kan avbryta<br />

2-veckorsperioden, vilket för med sig att<br />

uträknande av övertidsarbete ändras från<br />

princip för 2-veckorsperiod till princip för<br />

per dag verkställd redovisning.<br />

Arbetsgivares lönebetalningsplikt påverkas<br />

inte av att arbetsoförmögenhet uppstått<br />

under arbets- eller fritid. Arbetstagare<br />

har dock inte rätt till sjuklön om han/hon<br />

själv orsakat sjukdomen eller olycksfallet<br />

t.ex. genom grov vårdslöshet eller kriminellt<br />

förfarande.<br />

FPA-dagtraktamentet åt<br />

arbetsgivare<br />

Arbetsgivare kan av sjukförsäkringen ansöka<br />

återbäring av det dagtraktamente<br />

som tillkommit arbetstagare för den tid<br />

som arbetsgivaren utbetalat sjuklön åt arbetstagare.<br />

Dagtraktamente utbetalas efter<br />

att självansvarstiden bestående av insjukningsdagen<br />

och nio påföljande vardagar<br />

löpt ut. När arbetsgivarens plikt för utbetalning<br />

av sjuklön upphört, övertar sjukförsäkringsbyrån<br />

ansvaret för utbetalning<br />

av dagtraktamente åt arbetstagaren.<br />

Insjuknande av barn<br />

Då barn yngre än 10 år plötsligt insjuknar,<br />

har arbetstagare rätt till kort och tillfällig<br />

frånvaro för vilken tillämpas motsvarande<br />

bestämmelser som för utbetalning<br />

av sjuklön. Tillfällig kort frånvaro betyder<br />

i dylika fall maximalt fyra (4) dagars frånvaro.<br />

För frånvaro som överskrider detta<br />

utbetalas inte lön. För barns insjuknande<br />

skall alltid inlämnas motsvarande utredning<br />

som för arbetstagares eget insjuknande,<br />

vilket i praktiken betyder att läkarintyg<br />

skall uppvisas. En förutsättning för<br />

här ovan nämnd frånvaro vid barns insjuknande<br />

är att bägge föräldrarna är förvärvssysselsatta.<br />

Om svininfluensan slår till<br />

Man har beräknat att svininfluensan sprider<br />

sig i omfattande grad över hela Finland<br />

mot slutet av det pågående året och<br />

samtidigt med den normala periodinfluensan.<br />

Möjligt är att transportkunderna med<br />

tanke på svininfluensan ställt företagsenliga<br />

föreskrifter. Det är viktigt att dessa föreskrifter<br />

noggrant genomgås med både<br />

kunder och de egna anställda.<br />

Arbetsmarknadsparterna ALT och AKT<br />

har inte utfärdat några speciella undantag<br />

för kollektivavtalet med hänsyn till svininfluensa.<br />

Utgångsläget är alltså att sjukfrånvaro<br />

som beror på svininfluensa behandlas<br />

på samma sätt som sjukfrånvaro förorsakad<br />

av normal periodinfluensa.<br />

Om svininfluensan expanderar till epidemi<br />

och det blir svårt att nå läkare, är det<br />

enligt kollektivavtalet dock möjligt att en<br />

maximalt tre (3) dagar lång frånvaro i stället<br />

för läkarintyg får bestyrkas med intyg<br />

utskrivet av hälso- eller sjukskötare. Dylikt<br />

intyg skall dock alltid förnyas av läkare.<br />

Av <strong>SKAL</strong>:s jurister fås i särskilda<br />

fall rådgivning i ärenden<br />

som berör arbetsförhållanden<br />

och övriga juridiska<br />

ärenden. Närmare information<br />

om principer för sjukfrånvaro<br />

finns angiven i 22 § - 24 §<br />

i Lastbilsbranschens kollektivavtal<br />

samt vid <strong>SKAL</strong>:s webbportal<br />

www.skal.fi ➔ Jäsenpalvelut<br />

➔Työsyhdeasiat ➔<br />

Työntekijän sairaus.<br />

SVENSKA<br />

Kuljetus 9/09<br />

63

Intolog<br />

Constructor Finland Oy:n valmistamienKASTEN-tuotteiden<br />

myynti on organisoitu uudelleen<br />

Intolog-ketjun kautta.<br />

Constructorissa ketjun tukihenkilöksi<br />

on nimitetty varastokalusteista<br />

kotimaan myynnissä<br />

vastaava tuotepäällikkö<br />

Antti Pentikäinen.<br />

Intolog Group Oy:ssä tuotepäällikön<br />

tehtävistä vastaa Markus<br />

Tossavainen.<br />

Intolog-ketjuun kuuluvat Logisto<br />

Oy ja Turun Hylly- ja Trukkitalo<br />

Oy jatkavat vanhalla miehityksellä.<br />

Eritoimi Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi<br />

on nimitetty Veli<br />

Savolainen ja asiakaspalveluun<br />

Maria Laulajainen.<br />

Haklift ABT Oy<br />

Pekka Heinonen on aloittanut<br />

myyntipäällikkönä. Hänen<br />

vastuullaan on ABT Yellowline<br />

-trukkien ja varastokoneiden<br />

myynti ja myynnin kehittäminen.<br />

Heinonen toimi aiemmin<br />

Hakliftin trukkimyynnissä.<br />

KH FIN Oy<br />

WWW-pohjaisten tuotteiden<br />

ja järjestelmien kehittäjäksi<br />

ja ylläpitäjäksi on nimitetty<br />

21.9.<strong>2009</strong> Lauri Pääkkö. Vastuualueeseen<br />

kuuluu myös logistiikan<br />

tukeminen. Lauri Pääkön<br />

toimipaikkana on KH FIN<br />

Oy:n Sotkamon toimipiste ja<br />

hän raportoi toimitusjohtaja<br />

Matti Kilpeläiselle.<br />

Lauri<br />

Pääkkö<br />

Muista tilata <strong>SKAL</strong> Kalenteri<br />

yhteistyökumppaneillesi!<br />

Jälleen aivan uudennäköisenä ilmestyvä <strong>SKAL</strong>:n vuoden<br />

2010 taskukalenteri postitetaan tämän lehden mukana<br />

<strong>SKAL</strong>:n jäsenyrityksille ja -yrittäjille.<br />

Kierresidotussa, muovikantisessa kalenterissa on tietoa<br />

lainsäädännöstä, arvonlisäverosta ja työsuhdeasioista.<br />

Kalenterissa on lisäksi paljon yhteystietoja <strong>SKAL</strong>organisaation,<br />

<strong>SKAL</strong>:n asianajorenkaaseen, KTK:ihin ja<br />

kuljetusalan muihin järjestöihin.<br />

Ajankäytönhallintaan<br />

ovat viikkosivut ja vuosisuunnitelmasivut.Liitteenä<br />

on puhelinmuistio.<br />

Kalenterin lisätilausten<br />

kappalehinta on 7,00 euroa<br />

+ alv 22 % ja postituskulut.<br />

Yli kymmenen<br />

kappaleen tilauksissa kalenterin<br />

kappalehinta on<br />

6,00 euroa + alv 22 % ja<br />

postituskulut.<br />

Tilaa kalenteri hyvissä<br />

ajoin lahjaksi kuljettajillesi,<br />

toimihenkilöillesi tai<br />

asiakkaillesi <strong>SKAL</strong>:n palvelutoimistosta,<br />

puh. (09)<br />

4789 9347. Sähköpostitilaukset<br />

pia.rakkolainen@<br />

skal.fi.<br />

Pekka<br />

Heinonen<br />

SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA<br />

Onnea<br />

21.11.–20.12.<strong>2009</strong><br />

90 VUOTTA<br />

25.11. Suojanen, Kaarlo Helsinki<br />

80 VUOTTA<br />

8.12. Antinoja, Toivo Simo<br />

75 VUOTTA<br />

8.12. Moilanen,<br />

Annikki Utajärvi<br />

16.12. Karasti, Onni Posio<br />

70 VUOTTA<br />

17.11. Vesa, Veikko Kiiminki<br />

3.12. Teinilä, Pentti Vuorenmaa<br />

7.12. Lund, Ove Skinnarby<br />

9.12. Tuominen, Erkki Jämsänkoski<br />

60 VUOTTA<br />

15.11. Hirvonen, Pentti Riihimäki<br />

20.11. Norrgård, Johan Svarvar<br />

26.11. Vainio, Sauli Somero<br />

27.11. Risto, Pekka<br />

28.11. Mämmelä,<br />

Tornio<br />

Markku Kempele<br />

29.11. Pennanen, Pauli Kesälahti<br />

3.12. Halén,<br />

Sirpa-Liisa Turku<br />

5.12. Puoskari, Juhani Nurmes<br />

8.12. Sulaoja, Eino Espoo<br />

8.12. Tanninen, Erkki Rantasalmi<br />

8.12. Uutela, Hannu Tammela<br />

9.12. Junninen, Mauri Perniö<br />

9.12. Koskinen, Reijo Kotka<br />

12.12. Erkheikki, Martti Ylitornio<br />

13.12. Rahkola, Aki Kauhajoki<br />

18.12. Härkönen, Jouko Taivalkoski<br />

Juhlii perhepiirissä<br />

19.12. Nevalainen,<br />

Heikki Kuopio<br />

50 VUOTTA<br />

12.11. Hellgren, Jussi Kihniö<br />

14.11. Kuusela, Osmo<br />

16.11. Pursiainen,<br />

Kolkanlahti<br />

Jarmo Juuka<br />

25.11. Roskala, Teuvo Vihteljärvi<br />

26.11. Salonen, Sakari Sysmä<br />

2.12. Maijanen, Vesa Lautiosaari<br />

3.12. Pitkonen, Jukka Puumala<br />

4.12. Vuorinen, Jorma Tampere<br />

8.12. Kitkala, Vilho Kuusamo<br />

10.12. Hämäläinen,<br />

Markku Kouvola<br />

12.12. Palo, Veli Vojakkala<br />

13.12. Luisti, Veijo Helsinki<br />

19.12. Ikävalko, Jari Järvelä<br />

20.12. Salonen, Mika Rautila<br />

Huom! Joulukuussa ilmestyvässä lehdessä julkaistaan merkkipäivät<br />

ajalta 21.12.<strong>2009</strong>–14.2.2010. Merkkipäiväpalstalla onnitellaan<br />

<strong>SKAL</strong>:n jäsenrekisteritietojen perusteella liikenteestä vastaavia<br />

johtajia ja veteraanijäseniä. Palstalla julkaistaan ilman eri pyyntöä<br />

50-, 60- ja 70-vuotiaiden henkilöjäsenten syntymäpäivät sekä yli<br />

70-vuotiaiden syntymäpäivät 5-vuotisportain. Julkaisemisen voi<br />

kieltää, ilmoittamalla siitä kaksi kuukautta ennen merkkipäivää<br />

Ulla Eskeliselle, puh. (09) 4789 9321 tai ulla.eskelinen@skal.fi.<br />

Kuljetus 9/09<br />

65

PROFIILI<br />

Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla<br />

vaikuttavia persoonallisuuksia sekä <strong>SKAL</strong>:n toimihenkilöitä.<br />

Kerro ehdotuksesi profiilihenkilöksi Anneli Similälle,<br />

puh. (09) 478 999 tai anneli.simila@skal.fi.<br />

66<br />

Isojen poikien<br />

hommissa<br />

Renault-mies Erkki Evilä toteaa pilke<br />

silmäkulmassa, että kuorma-autokauppa<br />

on isojen poikien hommaa.<br />

Heti ensi tapaaminen Renault Trucks Finland Oy:n<br />

aluemyyntipäällikkö Erkki Evilän kanssa saa hyvälle<br />

tuulelle. Huumorintaju on tällä miehellä selvästi synnynnäistä.<br />

Kuten arvata saattaa, tästä ominaisuudesta<br />

ei ole ollut ainakaan haittaa Evilän jo 34 vuotta kestäneellä hyötyajoneuvo-uralla.<br />

Elettiin vuotta 1975, kun Erkki Evilä astui Sisun palvelukseen.<br />

Siitä alkoi ura raskaan kaluston parissa, johon on mahtunut työtä<br />

myynnin ja markkinoinnin parissa Sisu Autossa, välillä Scan- Autossa<br />

ja 1996 lähtien pääasiallisesti Renault ja Sisu-myynnissä.<br />

Mukaan on mahtunut myös muutama vuosi Sisu-Racingin toimitusjohtajuutta.<br />

Vuonna -87 perustettu Sisu Racing -talli kilpaili<br />

useita vuosia ammattimaisesti kahdella kilpakuorma-autolla liikevaihdon<br />

pyöriessä 10 miljoonan huippeilla. Vuonna -95 tehtiin päätös<br />

luopua kilpailemisesta. Ratkaisuun pakottivat tekniset sääntömuutokset,<br />

mutta ennen kaikkea lajin kalleus.<br />

2006 jälkeen Renault kuorma-autojen ja varaosien myynti eriytettiin<br />

omaksi yhtiöksi. Näin syntyi LT Finland Oy, jonka toimitusjohtajana<br />

Evilä toimi aina kesään <strong>2009</strong> saakka.<br />

Erkki Evilä toimii uusien ja käytettyjen Renault kuorma-autojen<br />

koko Suomen myynnistä vastaavana myyntipäällikkönä vastaperustetussa<br />

RT Finland Oy:ssä, joka on osa pohjoismaista 39 hengen organisaatiota.<br />

Tällaisessa eri maista koostuvassa organisaatiossa tulee<br />

väkisinkin tarkasteltua oman maan heikkouksia ja vahvuuksia.<br />

Erkki Evilän mukaan suomalaiset saisivat olla ylpeitä korkeasta tasostaan<br />

tietotekniikan ja erilaisten tietojärjestelmien käytössä. Toisaalta<br />

kokonaistuottavuuden hallinnassa meillä olisi tsempattavaa.<br />

Kuorma-autokaupassa toimintatapa on muuttunut koko ajan.<br />

Ennen vanhaan autotoimituksen yhteydessä oli aikaa pitää jopa<br />

pieni juhla, mutta ei enää nykyään.<br />

- Kilpailu on kiristynyt ja asiakkailtamme vaaditaan tänä päivänä<br />

paljon, joten luonnollisesti se heijastuu myös autokauppaan. Vaatimustaso<br />

on korkeampi ja etenkin suurten yritysten kohdalla asioista<br />

sovitaan paperilla yhä yksityiskohtaisemmin.<br />

Erkki Evilä pitää itseään onnekkaana, koska on nähnyt paljon<br />

alalla työskennellessään. Nyt 58-vuotiaana mieleen tulee, miten<br />

pysyä mukana alan muutoksessa. Sitä on tullut pohdiskeltua, koska<br />

vastaukseksi hän erittelee: - On keskityttävä siihen mitä tekee.<br />

Olennaiset asiat kyllä löytyvät vuosien varrella kertyneestä hiljaisesta<br />

tiedosta. Siitä on huolehdittava, että pysyy tietotekniikan kehittymisessä<br />

ajan tasalla.<br />

- Elämässä on löydettävä myös muuta kuin työnteko. Kiitos vaimolle,<br />

kun hän kasvatti kolme lastamme aikuiseksi. Nyt lastenlasten<br />

kohdalla toivottavasti voin korjata virheeni ja viettää aikaa heidän<br />

kanssaan. Viime kesänä hurahdin golfiin ja moottoripyöränkin<br />

ostin muutama vuosi sitten. Lukemaan olen ollut aina innokas.<br />

Raskasta draamaa en jaksa lukea, mutta jännitystä ja myös elämänkertoja<br />

on tullut ahmittua viime aikoina, Erkki Evilä toteaa<br />

Anneli Similä<br />

Kuljetus 9/09

Uusi FordTransit Connect<br />

- Ammattilaisen valinta.<br />

Jokainen osaa arvostaa tarpeeseen sopivaa työkalua. Uusi<br />

Ford Transit Connect on juuri sellainen. Se on erittäin kestävä<br />

ja monikäyttöinen, mutta tarjoaa myös henkilöautomaisen<br />

ohjaamon ja ajo-ominaisuudet.<br />

Uusi Ford Transit Connect ja uusi Ford Ranger sekä muu<br />

mallisto nyt Ford liikkeissä. Tervetuloa koeajolle.<br />

FordTransit<br />

Connect<br />

Feel the difference

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!