Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ASEMAKAAVA-ARKKITEHDIT<br />
Otto-Iivari<br />
Meurman<br />
Kaupunginvaltuuston päätettyä keväällä 1918 asemakaava-arkkitehdin viran<br />
perustamisesta Viipuriin, ja viran oltua haettavana, nimitti valtuusto 29. 6.<br />
1918 kahdesta hakijasta tähän virkaan arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin.<br />
Arkkitehti Otto-Iivari Meurman syntyi Ilmajoella 4. 6. 1890. Hänen vanhempansa<br />
olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859—1929) ja Aina Ignatius<br />
(1864-1944). Hän solmi avioliiton 1920 sairaanhoitaja Toini Elisabeth Westerlingin<br />
(1892-1961), laamanni Oskar Alexander Westerlingin (1859-1921)<br />
ja Ellen Elisabeth Torckellin (1862-1936) tyttären, kanssa. Avioliitosta syntyivät<br />
lapset Kalle (1920—), Eva - Paatela (1922-) ja Elli - Toikka (1928-).<br />
Otto-Iivari Meurman tuli 1908 ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta.<br />
Hän opiskeli ensin Ateneumissa kuvanveistoa ja yliopistossa<br />
piirustusta, mutta aloitti 1909 arkkitehtiopintonsa Suomen Teknillisessä korkeakoulussa<br />
ja valmistui arkkitehdiksi 1914. Korkeakouluaikana hän osallistui<br />
opintomatkaan Tanskaan ja Saksaan. Kesäkuussa 1914 hänet otettiin apulaiseksi<br />
arkkit. Eliel Saarisen toimistoon Hvitträskiin erikoistehtävänään osallistuminen<br />
Munkkiniemi-Haagan asemakaavasuunnitteluun piirtäjänä ja tilastojen<br />
kerääjänä. Tässä toimistossa hän palveli yhteensä 17 kuukautta. V.<br />
1916 hän toimi deskriptiivisen geometrian assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa<br />
ja yksityisarkkitehtina sekä sitten arkkit. B. Brunilan toimistossa,<br />
kunnes perusti opintotoverinsa Carolus Lindbergin kanssa oman toimiston<br />
Helsinkiin. V. 1917 hän hakeutui Helsingin kaupungin apulais-asemakaavaarkkitehdiksi<br />
ja toimi samana syksynä näyttelyn komissaarina ensimmäisessä<br />
yleisessä suomalaisessa asuntokongressissa julkaisten sen näyttelyoppaan. Vapaussodan<br />
puhkeaminen keskeytti hänen toimintansa.<br />
102