11.09.2013 Views

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

ASEMAKAAVA-ARKKITEHDIT<br />

Otto-Iivari<br />

Meurman<br />

Kaupunginvaltuuston päätettyä keväällä 1918 asemakaava-arkkitehdin viran<br />

perustamisesta Viipuriin, ja viran oltua haettavana, nimitti valtuusto 29. 6.<br />

1918 kahdesta hakijasta tähän virkaan arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin.<br />

Arkkitehti Otto-Iivari Meurman syntyi Ilmajoella 4. 6. 1890. Hänen vanhempansa<br />

olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859—1929) ja Aina Ignatius<br />

(1864-1944). Hän solmi avioliiton 1920 sairaanhoitaja Toini Elisabeth Westerlingin<br />

(1892-1961), laamanni Oskar Alexander Westerlingin (1859-1921)<br />

ja Ellen Elisabeth Torckellin (1862-1936) tyttären, kanssa. Avioliitosta syntyivät<br />

lapset Kalle (1920—), Eva - Paatela (1922-) ja Elli - Toikka (1928-).<br />

Otto-Iivari Meurman tuli 1908 ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta.<br />

Hän opiskeli ensin Ateneumissa kuvanveistoa ja yliopistossa<br />

piirustusta, mutta aloitti 1909 arkkitehtiopintonsa Suomen Teknillisessä korkeakoulussa<br />

ja valmistui arkkitehdiksi 1914. Korkeakouluaikana hän osallistui<br />

opintomatkaan Tanskaan ja Saksaan. Kesäkuussa 1914 hänet otettiin apulaiseksi<br />

arkkit. Eliel Saarisen toimistoon Hvitträskiin erikoistehtävänään osallistuminen<br />

Munkkiniemi-Haagan asemakaavasuunnitteluun piirtäjänä ja tilastojen<br />

kerääjänä. Tässä toimistossa hän palveli yhteensä 17 kuukautta. V.<br />

1916 hän toimi deskriptiivisen geometrian assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa<br />

ja yksityisarkkitehtina sekä sitten arkkit. B. Brunilan toimistossa,<br />

kunnes perusti opintotoverinsa Carolus Lindbergin kanssa oman toimiston<br />

Helsinkiin. V. 1917 hän hakeutui Helsingin kaupungin apulais-asemakaavaarkkitehdiksi<br />

ja toimi samana syksynä näyttelyn komissaarina ensimmäisessä<br />

yleisessä suomalaisessa asuntokongressissa julkaisten sen näyttelyoppaan. Vapaussodan<br />

puhkeaminen keskeytti hänen toimintansa.<br />

102

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!