Bernhard Olof Georg Frase

Bernhard Olof Georg Fraser Arkkitehti Georg Fraser syntyi Tuusulassa 3.6.1882 ja kuoli Helsingissä 12.12.1952. Hänen vanhempansa olivat eversti Georg Fredrik Fraser (1849-1937) ja Johanna Wilhelmina Åström (1855-1938). Hän avioitui Viipurissa 1906 Leila Wittingin (1885-1969) kanssa, joka oli oppikoulunkollega Rudolf Martialis Wittingin (1854-1925) ja Berta Georgina EugenieSundmanin (1859-1942) tytär. Avioliitosta syntyivät lapset Marie Berit - Hinnerichsen-Svensson (1907—) ja Georg Ole (1913-) Käytyään Viipurin ruotsalaisen lyseon Fraser tuli ylioppilaaksi 1901 ja siirtyi opiskelemaan Polyteknilliseen opistoon Helsingissä, mistä valmistui arkkitehdiksi 1905. Opintoaikanaan 1902—04 hän kesäisin työskenteli piirtäjänä eri arkkitehtitoimistoissa ja edelleen kesään 1908 saakka. Mutta jo 1906 hänet otettiin ylimääräiseksi arkkitehdiksi Yleisten rakennusten Ylihallitukseen ja määrättiin toukokuussa 1907 apulaisarkkitehdiksi Viipurin läänin lääninrakennuskonttoriin, mitä virkaa hän hoiti v. 1921 asti. Siitä alkaen hän myös piti omaa yksityistä arkkitehtitoimistoa. Tammikuun lopussa 1919 hän tuli lehtoriksi Viipurin Teollisuuskoulun huoneenrakennusosastolle ja myöhemmin tämän koulun rehtoriksi. Viipurin menetyksen jälkeen hänet nimitettiin huoneenrakennusopin lehtoriksi Helsingin Teknilliseen oppilaitokseen 1941. Viipurissa arkkitehti Fraser osallistui tehokkaasti kunnalliseen elämään. Hän oli rahatoimikamarin jäsenenä sekä alusta pitäen jäsen asemakaavatoimikunnassa, jäsenenä myös liikenne- ja teknillisten töiden lautakunnissa, viimeksi mainitussa sihteerinä. Näin veivät virkatehtävät häneltä suurimman osan ajasta, joten hänen toimintansa yksityisarkkitehtina jäi vähäiseksi ja tuskin jatkui 1920-luvun puolivälin jälkeen. 119

Arkkitehti Fraser suunnitteli v. 1909 puisen elokuvateatterin rakennettavaksi Viipuriin Pantsarlahden osan tontille 5. V. 1910 hän muutti vanhemman rakennuksen Repolan osan tontilla 5 samaan tarkoitukseen käytettäväksi ja uusi 1916 kokonaan Repolan osan tontilla 33 sijainneen elokuvateatterin. Vielä neljäskin elokuvateatteri syntyi hänen suunnittelemanaan 1917 kivirakenteisena ja I-kerroksisena Repolan osan tontille 40. Paitsi näitä elokuvarakennuksia Fraser laati piirustuksia paljon suuremmillekin rakennuksille. Sellaisia olivat mm. suuri 4-kerroksinen As. Oy Kipinän kivitalo Papulan tontilla 35, missä se käsittää tontin koko Kirkkosaarenkadun puolisen katusivun, sekä 1924 suunniteltu 3-kerroksinen asuinrakennus (Kalevan osan tontti 167) As. Oy Arinalle Kannaksen-ja Helminkadun kulmaan. Huomattava ja kaupungin näkymissä selvästi havaittava oli suuri kivinen makasiinirakennus Revonhännässä, piirustukset vuodelta 1914. Nähtävästi tätä varten hän saamansa stipendin turvin teki opintomatkan mainittuna vuonna Baltian maiden kautta Hampuriin. Siitä tuli arkkitehtonisessa mielessä erittäin tasapainoinen ja onnistunut rakennus. Se aiheutti myös sen, että hän piti Viipurin Teknillisessä Klubissa esitelmän makasiinirakennuksista, joihin hän oli hyvin perehtynyt. Vielä mainittakoon pari pienempää tehtävää, joita varten hän laati piirustukset. Ne tarkoittivat vaatimattomia rakennuksia tonttien takaosiin. Edellä mainitut merkitykselliset työt seuraavat hillittyä, rationaalista myöhäisjugendin suoraviivaista suunnittelua ja todistavat, että arkkit. Fraserilla oli kykyä hyvän arkkitehtuurin luomiseen, vahinko vain, ettei hän virkoihinsa kiinnitettynä joutunut pystyttämään useampia rakennuksia syntymäkaupunkiinsa. Viipurin ulkopuolelle hän on samoin suorittanut joitakin pienehköjä rakennussuunnitteluja, mm. huvilan viipurilaiselle apteekkarille Tammisaareen. Arkkitehti Fraser oli ystävällinen, iloinen ja seurallinen henkilö. Hän osallistui myös yhdistyselämään ja oli toivottu vieras ammattitoveriensa piirissä. Hän oli jäsen Tekniska Föreningen i Finlandin Arkitektklubbenissa ja sen jatkossa Suomen Arkkitehtiliitossa. Viipurin Teknillisessä Klubissa ja Viipurin Arkkitehdit ry:ssä hän oli ahkera kävijä, edellisessä johtokunnan jäsen 1911-18 ja sitten sihteeri. Samoin hän aktiivisesti osallistui Viipurin Taiteenystävien toimintaan. Hän oli lapsuudesta asti viipurilaisena mukana ottamassa kantaa kaikkeen, mikä koski kaupungin rakentamista. Niinpä hän oli yhtenä aloitteentekijänä siihen, että Viipuriin perustettiin erityinen muinaismuistojen valvojan toimi. Pitkäaikaisesta palvelusta valtion rakennushallinnossa hänelle oli myönnetty SL 1. Pakollinen lähtö sodan karkoittamana Viipurista oli arkkit. Fraserille raskas isku. Hän siirtyi Helsinkiin, ja Hietaniemen kolumbaarioon hänen tuhkansakin jouduttiin kätkemään. 120