11.09.2013 Views

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

aivan pienille mökeille, kaikenkaltaisille vajoille ja ulkorakennuksille, jopa<br />

porteillekin. Kun kaupungissa nähtävästi ei ollut rakennusmestareita tai<br />

muita, jotka olisivat osanneet piirustuksia laatia, jouduttiin sellaiset tilaamaan<br />

kaupunginarkkitehdeiltä. Näin ei ollut asian laita, kun viime vuosisadan lopulla<br />

ja vielä tälläkin vuosisadalla uusia laajoja esikaupunkeja syntyi kaupunkia<br />

ympäröiville yksityisille maille. Niille rakennettiin ilman hyväksyttyä asemakaavaa<br />

ja viranomaisten rakennuslupaa. Vasta kaupungin ostettua maat, ja<br />

kun esikaupungit oli liitetty Viipuriin, tarvittiin erityinen rakennuslupa sielläkin.<br />

Vanhat esikaupungit olivat siis rakennusvalvonnan alaisia, ja kun kaupungin<br />

arkkitehdit laativat niille rakennuspiirustukset, on <strong>Viipurin</strong> maistraatin arkistossa,<br />

nykyisin Mikkelin Maakunta-arkistossa, säilytteillä valtava määrä<br />

arkkitehtien kynän tekemiä esikaupunkirakennusten piirustuksia. Ne osoittavat,<br />

että klassistinen tyyli eli siellä vielä 1870-luvulla antaakseen myöhemmin<br />

tilaa eri tyyliaineksista kootulle kevyelle puurakennustyylille, jota sittemmin<br />

on halveksuvasti kutsuttu "nikkarityyliksi". Kaikki nämä piirustukset<br />

ovat huolellisesti laadittuja. Niiden joukossa on monia mielenkiintoisia sommitelmia,<br />

jotka todistavat, että arkkitehdit suhtautuivat vakavasti näihin vähäpätöisiinkin<br />

tehtäviin. Venäläinen teksti ruotsalaisen ja suomalaisen ohella<br />

näkyy niissä kaupungeissamme voimaan astuneen uuden kunnallishallinnon<br />

alkamiseen asti.<br />

Aluksi Viipuriin asettuneet arkkitehdit olivat kaikki virkamiehiä, kuvernementin,<br />

läänin tai kaupungin arkkitehteja. Yksityisarkkitehdit ilmestyivät kuvaan<br />

vasta viime vuosisadan lopulla. Ensimmäiset heidän kynästään lähteneet<br />

piirustukset ovat 1870-ja 80-luvulta. Kuvernemenetin arkkitehtejä oli<br />

kolme, Jakob Rampau, joka nimitettiin v. 1784. Häntä seurasi jo seuraavana<br />

vuonna Johann Brockmann ja sitten Johan Strählman, jonka aikana Vanha-<br />

Suomi liitettiin muuhun Suomeen. Silloin <strong>Viipurin</strong> kuvernementti siirtyi<br />

osana Suomen läänijärjestelmään, ja sen viratkin lakkasivat. Strählman siirtyi<br />

silloin kaupunginarkkitehdiksi. Strählmania seurasi Carl Leszig v. 1834 7<br />

vuotta kestäneen väliajan jälkeen, jolloin viran hoito oli ollut arkkitehtikoulutusta<br />

vailla olleen raatimiehen käsissä. Leszig erosi 17-vuotisen palvelun jälkeen<br />

virasta v. 1851, minkä jälkeen kaupunginarkkitehtinä toimivat Viktor<br />

Erik Amdaeus Bosin v. 1862 saakka, sitten Johan E. Johansson vuoteen 1868,<br />

August Odenivall 1868-87, mistä ajasta kolme viimeistä vuotta hänen sairautensa<br />

takia viralla ei ollut vakinaista hoitajaa, sen jälkeen Brynolf Blomkvist<br />

1887-1912, Paavo Uotila 1912-28, Väinö Keinänen 1928-32, Uuno Ullberg<br />

1928-36 ja Ragnar Ypyä 1936-44.<br />

Suomen itsenäistyttyä aiheutti kaupunkien nopeutuva kasvu asemakaavaarkkitehdin<br />

viran perustamisen Viipuriin. Sen haltijoiksi tulivat arkkitehdit<br />

Otto-I. Meurman 1918-37 ja Olavi Laisaari 1937—40, 42-44. Myös rakennustarkastusta<br />

oli tehostettava, ja siitä huolehtimaan nimitettiin arkkitehti Karl<br />

Sigurd Schultz, joka hoiti sitä sotaan 1940 asti.<br />

16

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!