Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

More documents

Recommendations

Info

Arkkitehti Johanssonin toiminta Viipurissa jäi verrattain lyhyeksi, n. 7 vuodeksi, mutta ilmeisesti erittäin toimeliaana miehenä hän ehti jättää sinne runsaasti kynänsä jälkiä. Viipurin Maistraatinarkistossa on talletettuna piirustuksia n. 70 tontille. Niistä n. 50 koskee rakentamista vahvistetun asemakaavan piiriin, tusinan verran vanhaan kaupunkiin ja vajaa 40 v. 1861 vahvistetun asemakaavan mukaisiin uusiin kaupunginosiin. Loput n. 20 esittävät rakentamista Pietarin esikaupungin järjestämättömille tonteille. Erityisesti hän joutui suunnittelemaan ensimmäiset rakennukset useille Pantsarlahden osan tonteille. Siten hän yhtä tonttia lukuunottamatta toteutti rakentamisen Kullervonkadun kaakkoissivun kolmessa eteläisimmässä korttelissa, mikä antoi tälle katuosalle yhtenäisen rakennustaiteellisen leiman. Samaa käsialaa jatkui vielä Pantsarlahdenkadun lounaissivullakin. Samoin kuin yleensäkin esikaupunkialueilla, tulivat nämä pienet, vähävaraisille tarkoitetut tontit rakennetuiksi puusta. Niiden julkisivuista toteaa Johanssonin alkaneen puurakennusten kohdalla klassistisesta linjasta luopuen käyttää eri tyyliaineksista koottua sommittelua, jota sitten arkikielessä ruvettiin kutsumaan "nikkarityyliksi". Johanssonin lahjakkuus tuli tietenkin parhaimmin näkyviin hänen kaupungin yleisiä rakennuksia koskevissa suunnitelmissaan. Sellaisiin kuului Uuden Raatihuonetorin varrella sijaitsevan kaupungintalon uusiminen, missä yhteydessä sen julkisivu sai kokonaan uudet piirteet. Samalla ehkä sen suuri juhlasali sommiteltiin uudelleen jonkin verran rokokoohenkiseksi ja sijoitettiinkohan jo silloin portaikon alapäähän pronssinen naisfiguuri kannattamaan kaasuvalaisinta? Johanssonin arvokkain ja vielä meidän päiviimme asti alkuperäisessä muodossa säilynyt työ on kansakoulurakennus Aleksanterinkadun ja Torkkelinpuiston eteläisessä kulmassa. Se on kaunis näyte hänen sommittelutaidostaan. Kadunpuoleisen sivun keskiosa, jossa rakennuksen pääsisäänkäynti sijaitsee, työntyy muuta julkisivua ulommaksi. Alempi kerros korkeahkon kivijalan päällä on voimakkaasti harkoitettu, ikkunat pyörökaarisia, kuten ylemmässäkin kerroksessa. Keskiosan yläkerroksen kolmea ikkunaa reunustaa neljä parittaista korinttilaista puolipylvästä, jotka kannattavat vaakasuoraan räystäslistaan päättyvää attikaa, mikä pylväsparien kohdalla vielä hieman työntyy muuta keskuksen ulkopintaa ulommas, kuten harkoituskin niiden alapuolella. Rakennus huokuu jykevyyttä. Sitä on aikanaan pidetty Viipurin kauneimpiin rakennuksiin kuuluvana. Johanssonin suunnittelemana pidetään myös kansakoulun naapuritontille 130 Linnoituksen osassa rakennettua pitkää 3-kerroksista kivitaloa Aleksanterinkadun varrella, joka aikaisemmin oli ollut Venäjän valtionpankin omistuksessa. Sen rauhallinen julkisivu kuin myös pari vähäistä yksityiskohtaa Linnoituksen osan rakennuksissa todistavat Johanssonin hyvää makua. Sellaisia ovat Wahlien sukutalon goottilaistyylinen rautaportti Katariinankadun varrella tontilla 18 ja barokkimaisin päädyin koristettu ufko-ovi Piispankadun 4:ssä sijainneessa puutalossa. 61
Johanssonin töistä on vielä mainittava erittäin kiintoisa kaksikerroksinen kivitalo, myöskin barokin henkeä sisältävä, julkisivu Linnoituksen osan tontille 51 Pohjoisvallin puolelle. Sieltä se valitettavasti joutui myöhemmin väistymään suuremman rakennuksen tieltä. Sen sijaan säilyi Vahtitorninkadun varrella olevalla tontilla 62 Johanssonin pitkin vanhan Tuomiokirkon tonttirajaa rakentama sileäjulkisivuinen kaksikerroksinen siipirakennus meidän aikoihimme asti. Lopuksi mainittakoon kaksikerroksinen tiilinen tehdasrakennus Aleksanterinkadun äärimmäisessä merenpuoleisessa päässä tontilla 156 ja asuinrakennuksen korotus kaksikerroksiseksi Mustainveljestenkadun alkupäässä tontilla 38. Sen nurkkaa koristaa kaunis rautakaiteinen parveke. Vähänlaisiksi olivat supistuneet ne näytteet tämän etevän kaupunginarkkitehdin töistä, jotka kertoivat hänestä myöhemmille sukupolville. Johanssonin siirtyminen Pietariin, missä suuremmat työt häntä odottivat, oli tappio Viipurin kaupungille. Kansakoulu, Linnoitus 149, Aleksanterink. 15, v. 1868. (87) 62
Page 1 and 2:
tos inhhh' lîl il! 1 Г VIIPURIN
Page 4 and 5:
Otto-I. Meurman VIIPURIN ARKKITEHDI
Page 6 and 7:
LUKIJALLE Oheisen tutkimuksen tekem
Page 8 and 9:
koelmastaan, minkä lisäksi hän o
Page 10 and 11:
HISTORIALLINEN KATSAUS SUOMEN VIIPU
Page 12 and 13:
peää tonttitarvetta helpotetuksi.
Page 14 and 15: leikattiin tai niihin liitettiin ka
Page 16 and 17: tonisesti ja edustavasti rakennetui
Page 18 and 19: ketjun juurelle ja Pietarin- eli si
Page 20 and 21: Kuvernementinarkkitehtiviran tultua
Page 22 and 23: KUVERNEMENTIN ARKKITEHDIT Jakob Fri
Page 24 and 25: uplaan, supistui rakennusyritys vai
Page 26 and 27: Brockmannin esipiirustus "Kirkastuk
Page 28 and 29: massa kaupungissa Pietarin esikaupu
Page 30 and 31: LÄÄNINARKKITEHDIT Wilhelm von Kar
Page 32 and 33: kaan istunut toimettomana ja työsk
Page 34 and 35: in esimieheksi 1884 ja samaan toime
Page 36 and 37: Viipurissa asuessaan Ahrenberg omis
Page 38 and 39: Suomalainen Klassillinen lyseo, Lin
Page 40 and 41: 1884 hänet korotettiin III arkkite
Page 42 and 43: Sotakamreeri Lagercrantzin talo, ku
Page 44 and 45: Savonlinnassa Schulman toimi myösk
Page 46 and 47: Musiikkiopistoa 1923 kuuluen sen en
Page 48 and 49: Heikki Lankinen Lääninarkkitehti
Page 50 and 51: kunnes ankaran sydänsairauden murt
Page 52 and 53: HEIKKI LANKINEN Suomen Vapaakirkon
Page 54 and 55: jälkeen hänet 1920 alusta siirret
Page 56 and 57: KAUPUNGIN VIROISSA TOIMINEET ARKKIT
Page 58 and 59: Asuinrakennus, Linnoitus 46, Karjap
Page 60 and 61: Suomeen palattuaan Bosin toimi maan
Page 62 and 63: Kauppias J. F. Albrechtin talo, Sal
Page 66 and 67: Hrnikuä lil.iiiillliti iiiiiiiiiii
Page 68 and 69: piirsi ne tussiin ja julkisivut tav
Page 70 and 71: Kauppias F. Sergejeffin rococo-pala
Page 72 and 73: santerin kymnaasin rakentamista. Se
Page 74 and 75: Puuaineista rakennetuista taloista
Page 76 and 77: BLOMKVIST 1. Pakkahuone Eteläsatam
Page 78 and 79: tyisesti hänen tehtäväkseen tule
Page 80 and 81: ja siitä vastapäivään kiertäen
Page 82 and 83: Kerrostalo, Pantsarlahti 7, Kullerv
Page 84 and 85: yksityisenä arkkitehtina ja oli se
Page 86 and 87: julkaisi 1925 kirjan Puumiehen rake
Page 88 and 89: Asuin- ja liiketalo, Pantsarlahti 3
Page 90 and 91: ja Ruotsissa. V. 1913 hän kävi Le
Page 92 and 93: Havi Oy:n omakotimaisia työväenas
Page 94 and 95: hänet arvostettiin korkealle. Suom
Page 96 and 97: Taidemuseo ja Taidekoulu, Linnoitus
Page 98 and 99: Maakunta-arkisto Tervaniemellä, v.
Page 100 and 101: tehtina ja hoiti 1949-51 Teknillise
Page 102 and 103: Lauritsalassa 1951 ja 1956. Helsing
Page 104 and 105: Ravintola Munkki, Linnoitus 35, Mus
Page 106 and 107: Meurman aloitti toimintansa asemaka
Page 108 and 109: osaan, missä se haarautuisi Tammis
Page 110 and 111: MEURMAN 1 Viipurin yleiskaava, v. 1
Page 112 and 113: Arkkitehti Olavi Laisaari valittiin
Page 114 and 115:
LAIS A ARI 1. Kerrostalo, Pantsarla
Page 116 and 117:
RAKENNUSTARKASTAJA Karl Sigurd Schu
Page 118 and 119:
MUUT ARKKITEHDIT Carl Eduard Dippel
Page 120 and 121:
der senare hälften af innevarande
Page 122 and 123:
Bernhard Olof Georg Fraser Arkkiteh
Page 124 and 125:
FRASER Satamamakasiini Revonhännä
Page 126 and 127:
Yleisten rakennusten ylihallituksen
Page 128 and 129:
suunnittelusta pyrki tarkoituksenmu
Page 130 and 131:
Hackman & C:o, toimisto-ja asuintal
Page 132 and 133:
Karl Adam Nils Gabriel Hård af Seg
Page 134 and 135:
manaan suuri rakennusryhmä, Joutse
Page 136 and 137:
Karl Leander Ikonen Arkkitehti Karl
Page 138 and 139:
hänestä tuli sanomalehti Viipurin
Page 140 and 141:
Henno Orvo Pellervo Kamppuri Arkkit
Page 142 and 143:
KAMPPURI Kerrostalo, Kaleva 55, Wil
Page 144 and 145:
an puolesta hän mm. osallistui Tam
Page 146 and 147:
Hänen ensimmäisiin itsenäisiin t
Page 148 and 149:
Kerrostalo, Repola 74, Suonionk. 7,
Page 150 and 151:
Erkki Ilmari Linnasalmi Arkkitehti
Page 152 and 153:
Toivo Eljas Löyskä Arkkitehti Toi
Page 154 and 155:
Väinö Johannes Löyskä Arkkiteht
Page 156 and 157:
Oy Kalevanrinne, Kaleva 137, Kaleva
Page 158 and 159:
lokset ja suunnittelutyöt mainittu
Page 160 and 161:
Emil Bertel Mauritz Mohell Arkkiteh
Page 162 and 163:
MOHELL Kerrostalo, Salakkalahti 17,
Page 164 and 165:
pienin väliajoin lokakuun loppuun
Page 166 and 167:
27. Sitten hän perusti oman toimis
Page 168 and 169:
Anders Sandell Arkkitehti Anders Sa
Page 170 and 171:
Bruno Gerhard Sohlberg Arkkitehti B
Page 172 and 173:
Ab. Akilles, asuintalo, Repola 69,
Page 174 and 175:
peenrannan Teknilliseen kouluun. Si
Page 176 and 177:
1907 valittiin Suomen Teollisuudenh
Page 178 and 179:
Thom William Thesleff Arkkitehti Th
Page 180 and 181:
Hackman-suvun hautakappeli Sorvalin
Page 182 and 183:
1909 4-kerr. jugend-tyylinen asuinr
Page 184 and 185:
Juhani Oskari Vihtori Viiste (ent.
Page 186 and 187:
koulun ylioppilaskunnan huoneistois
Page 188 and 189:
Oy. Hansan toimitalo, Repola 98, Ä
Page 190 and 191:
Toinen aukio, jolle ulkopuoliset ar
Page 192 and 193:
Ns. Mendtin talo, P. Annan tori, Hi
Page 194 and 195:
Sotilassairaala, Neitsytniemi, Palo
Page 196 and 197:
nuksia uusrenessanssin henkeen, kut
Page 198 and 199:
Numerot liittyvät oheiseen karttaa
Page 200 and 201:
32 Johan Jacob Ahrenberg 33 W. Aspe
Page 202 and 203:
66 Väinö Olof Keinänen 1879—19
Page 204 and 205:
98 E. Huttunen 99 F.A. Sjöström 1
Page 206 and 207:
130 Ragnar Amandus Ypyä Siunauskap
Page 210 and 211:
W I I P и R I KESKUSTA 1939 JUHA U
Page 212:
я , : " - ; ' ' У Ш Ш - Ш Щ -
show all

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?