lehti 4/2010 - Tulikomentoja lehti
lehti 4/2010 - Tulikomentoja lehti
lehti 4/2010 - Tulikomentoja lehti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Asevelvollisuustyöryhmä<br />
huolissaan puolustusmäärärahoista, s.4<br />
Miksi upseerin uralle, s.13<br />
Kranaatinheitinhenki<br />
voimissaan Panssariprikaatissa, s.22 s.22<br />
4/<strong>2010</strong>
2<br />
TULIKOMENTOJA<br />
www.tulikomentoja.fi<br />
Julkaisija: Tykkimiehet ry<br />
Päätoimittaja: Kalevi Virtanen<br />
Toimituskunta:<br />
Kalevi Virtanen<br />
Toimituskunnan puheenjohtaja<br />
kalevi.virtanen@tulikomentoja.fi<br />
Ulkoasu:<br />
Ilmoitusmyynti:<br />
Paino: Kehitys Oy, Pori<br />
Lauri Haavisto<br />
lauri.haavisto@tykistomuseo.fi<br />
Aki Kinnunen<br />
akiek@me.com<br />
Petri Majuri<br />
Sotilasasiantuntija<br />
Tero Mäenpää<br />
Sotilasasiantuntija<br />
Sirkka Ojala<br />
Verkkovastaava<br />
sirkka.ojala@tulikomentoja.fi<br />
Jukka Sippola<br />
Juhani Suni<br />
Lehden kiltasivut ja postitusrekisteri<br />
kiltasivut@tulikomentoja.fi<br />
tilaajat@tulikomentoja.fi<br />
Maj-Lis Krouvi / Maisan paja<br />
maj-lis@maisanpaja.info<br />
Pertti Onniselkä / Happyback Oy<br />
pertti.onniselka@happyback.fi<br />
TOIMITUKSELLINEN AINEISTO<br />
Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, 29350 PALUS<br />
toimitus@tulikomentoja.fi<br />
puh. 044 2100 572 tai 044 5505 948<br />
ILMOITUSAINEISTO<br />
Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 PORI<br />
pertti.onniselka@happyback.fi<br />
puh. 0500 590 409, faksi (02) 6356 188<br />
KILTASIVUJEN AINEISTO<br />
Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNA<br />
kiltasivut@tulikomentoja.fi<br />
puh. (03)6380 138, 0440 478 602<br />
Osoitteenmuutokset on aina tehtävä oman killan sihteerille.<br />
Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Juhani Sunilta.<br />
Kansi: Uutta putkeen / Sirkka Ojala<br />
Inttislangia<br />
Suomessa on tutkittu sotilasslangia. Aiheesta löytyy kaksikin sanakirjaa<br />
ja joukko opinnäytteinä kerättyjä suppeampia sanastokokoelmia.<br />
Uusimmat sanat löytyvät verkosta.<br />
Simo Hämäläisen koostama kirja (1963), keskittyy pääosin sotaajan<br />
sanastoon. Antti Penttisen sanakirja (1984) puolestaan sisältää<br />
uudempaa sanastoa. Kari Nahkola (1988) on koonnut noiden<br />
sanakirjojen sekä Tampereen yliopistossa koottujen sanakokoelmien<br />
pohjalta yhteen havaintoja sotilasslangista. Sotilasslangin eräs<br />
osa on varusmiesslangi.<br />
Penttisen mukaan sotilasslangi on miesten ehdoilla syntynyttä kieltä,<br />
joka lisää ja vahvistaa sukupuolten kielieroja. Penttisen mukaan<br />
sotilasslangi on ”käyttäjä- ja taitajakuntansa puolesta suomen kielen<br />
laajimmin hallittu puhutun kielen erikoissanasto.<br />
Tässä muutamia esimerkkejä:<br />
Akvaariokala: Jäätynyt kalakeitto. Talvisin leireillä esiintyvä ruoka.<br />
Amla: Ampuja/lataajakoulutuksen saanut tykistöpanssarivaunun<br />
miehistön jäsen.<br />
Arpoa: Henkilön, joka ei osaa päättää, mitä tekisi, sanotaan arpovan.<br />
Yleensä tilanteessa, jossa vaadittaisiin nopeita päätöksiä.<br />
Bumerangi: Hylätty ja takaisinpalannut loma-anomus tms. Myös<br />
erikoiskurssilta kesken perusyksikköön palautettu varusmies.<br />
Hösseli: HSL, henkilökohtainen syyloma.<br />
Jarru: Armeijan jälkiruoka. Nimitys juontaa juurensa vanhasta tornihuhusta,<br />
jonka mukaan jälkiruokaan sekoitetaan sukupuoliviettiä<br />
jarruttavaa ainetta.<br />
Kelaperse: Viestimies (kutsutaan myös kameliksi).<br />
KGB: KKP, kiertokaukoputki, osa tykin suuntauslaitteistoa.<br />
KSE: Koulutuksen Suoma Etu. Käytetään kuvaamaan hyötyjä, jota<br />
erikoiskoulutus tai korkeampi asema tuo tullessaan.<br />
Kölli: KL, kuntoisuusloma.<br />
Luha: Jokaisen varusmiehen perusvarusteisiin kuuluva lusikkahaarukka.<br />
Mateennahka: Panssarivaunumiesten vihreä vaunuhaalari.<br />
Mullibordelli: Alokkaiden ensimmäinen varsinainen leiri.<br />
Musti: Raskas sinko. ”Ulkoiluttaa Mustia” tarkoittaa harjoitella raskaalla<br />
singolla sen asemiin viemistä.<br />
Nakkisuoja: Paikka, josta työvoimaa tarvitsevat henkilöt eivät<br />
luultavasti osaa sitä etsiä.<br />
Peliliike: Ennakointia ja hyvää tilannetajua osoittava siirto eli temppu,<br />
jolla selviää tehtävästä helpolla. Peliliike päivässä pitää nakin<br />
loitolla.<br />
Runkkuvelvi: Viikonloppuvapaa, joka kestää vain yhden päivän.<br />
Sorsapoliisi: Rannikkojääkäri.<br />
Särmä: Täsmälleen oikein tehty.<br />
Taistelutomaatti: Tykistön koulutushaaramerkki. Ks. tuliomena.<br />
Tuliomena: Tykistön koulutushaaramerkki, jossa on kuvattuna<br />
liekehtivä punainen ammus.<br />
Turska: Upseerioppilas.<br />
Urho-Matti: Uusiksi meni. Tällä voidaan kuitata esim. alokkaiden<br />
tuvan siisteyden tarkistaminen.<br />
Velvi: VLV, viikonloppuvapaa.<br />
Vemppa: VMTL, eli vapautus marssi- taistelu- ja liikuntakoulutuksesta.<br />
Vinkkeli: Varusmiesaliupseerin arvomerkki, myös tunnetaan nimillä<br />
heraldiikka, kulmarauta ja nakkiaura.<br />
Lisää sanoja löytyy verkosta, mm. osoitteesta<br />
http://fi .wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi.<br />
Tausatalla: Maali tuhottu / Sirkka Ojala
TULIKOMENTOJA<br />
4/<strong>2010</strong><br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
Pääkirjoitus, Kalevi Virtanen .. .. .. .. .. . 3<br />
Asevelvollisuustyöryhmä huolissaan<br />
puolustusmäärärahoista<br />
Jukka Sippola .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 4<br />
Tietotekniset hyökkäykset tulevat<br />
lisääntymään, Kalevi Virtanen .. .. .. .. . 6<br />
Tarkastajan tervehdys, Aki Sihvonen 7<br />
Lauri Haavistosta <strong>Tulikomentoja</strong>-lehden<br />
päätoimittaja, Kalevi Virtanen .. .. .. .. . 8<br />
Kustantajan palsta, Jouko Huhtala. .. . 9<br />
Dragsvik träff, Björn Holmberg . .. .. .. 10<br />
Päättäjän piirut, Jyri Häkämies . .. .. .. 11<br />
Tykkimies Majuri, Jaakko Bergqvist .. 12<br />
Miksi upseerin uralle?, Petri Majuri .. 13<br />
Munsterin putket, Leo Johan Salo.. .. 14<br />
Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni.. .. 16<br />
Tykkimiehet juhlivat Niinisalossa<br />
Kalevi Virtanen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 19<br />
Suomen Tykistömuseossa tapahtuu<br />
Mikko Kero. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 20<br />
Kranaatinheitinhenki yhä voimissaan<br />
Panssariprikaatissa, Juhani Suni .. .. 22<br />
Lukijan kommentti: Armeija täysremonttiin<br />
Seppo Rinta-Hoiska.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 23<br />
Tykistökilta aktiivisena tykkien<br />
kunnostuksessa, Jouni Ruohonen . .. 23<br />
Historian tynnyristä, Jyri Paulaharju . 24<br />
Kiltaväki retkeili maailmansodan<br />
ratkaisupaikoilla, Sirkka Ojala.. .. .. .. 26<br />
Rovajärvellä vuonna 1949<br />
Jaakko Rytty . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 28<br />
Karjalan luostarit ja linnat<br />
Jukka Sippola .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 30<br />
Varusmiessoittajana Satakunnan<br />
Sotilassoittokunnassa<br />
Sirkka Ojala .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 32<br />
Tykkejä huollettiin Hämeenlinnassa 33<br />
Upseerikokelaana Tykistöprikaatissa<br />
Leena Toivanen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 35<br />
Kuntokortti . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 39<br />
ILMESTYMISAIKATAULU<br />
Numero Aineisto- Ilmestyy<br />
päivä viikolla<br />
1/11 15.1. 8<br />
2/11 15.4. 21<br />
3/11 15.8. 38<br />
4/11 15.10. 47<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Asevelvollisuus ja<br />
armeijakaverit pysyvät<br />
Kirjoitin runsaat viisi vuotta sitten tähän lehteen<br />
jutun otsikolla ”Tiedustelu ja sotapelit ovat<br />
siirtyneet tietokoneaikaan”(<strong>Tulikomentoja</strong> 3/2005).<br />
Jutussa kerrottiin, miten teknologinen kehitys<br />
on tuonut maanpuolustuksen saralle aivan uudet<br />
uhkakuvat.<br />
Vielä toisessa maailmansodassa kaikki tiesivät,<br />
missä etulinja kulki. Nykyään rintamalinjoja saattaa<br />
olla vaikeampi osoittaa. Taistelua saatetaan<br />
käydä samanaikaisesti paitsi ns. perinteisin asein<br />
syvällä alueella myös tietoverkoissa tietokoneen<br />
näppäimistöllä. Mutta onneksi Suomessa – ainakin<br />
toistaiseksi – on jotain pysyvääkin: yleinen<br />
asevelvollisuus ja armeijakaverit.<br />
Joukkoja ja asejärjestelmiä voidaan nopeasti<br />
kuljettaa kaukanakin sijaitseville kriisialueille,<br />
mutta toisaalta vaikutukseen voidaan päästä<br />
sillä, kun ykköset ja nollat vilistävät langoilla<br />
ja avaruudessa. ”Ruutiaseiden” rinnalle on<br />
tullut ns. elektronisen sodankäynnin mahdollistama<br />
tiedustelu- ja asejärjestelmä.<br />
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen<br />
(MPK) puheenjohtaja Harri Kainulainen<br />
kertoo lehdessämme Venäjän armeijan arvioista,<br />
miten tietotekniset hyökkäykset tulevat<br />
lisääntymään ja ovat suurin turvallisuusuhka<br />
tulevaisuudessa. Kainulaisen mukaan<br />
tämä on jopa kirjattu Venäjän sotilasdoktriineihin<br />
yhdeksi taistelumuodoksi. Me kaikki<br />
muistamme Virossa Pronssisotilas-patsaan<br />
siirron jälkeen hallintoa vastaan tehdyt tietotekniset<br />
hyökkäykset, joiden aiheuttaminen<br />
jäljitettiin itärajan taakse.<br />
USA:n Echeloniksi kutsuttu järjestelmä<br />
on yksi esimerkki elektronisesta tiedustelusta.<br />
Järjestelmä mahdollistaa mm. satelliittipuhelujen<br />
salakuuntelun. Määrärahojen<br />
supistamisesta huolimatta eri elektronisen<br />
tiedustelun toiminnalliset osat ovat EU:n<br />
tekemän tutkimuksen mukaan saaneet huomattavaa<br />
tunnustusta Yhdysvaltain hallinnolta.<br />
”Tämän vuoksi on uskottavaa, että<br />
minkäänlaisesta oleellisesta toiminnan tason<br />
heikkenemisestä ei voida puhua”, EU:n asiaa<br />
tutkineen komitean loppuraportissa todettiin<br />
jo reilut viisi vuotta sitten.<br />
Miten pitkällä elektronisen sodankäynnin<br />
alalla mahdetaankaan olla tänään. Tavallisena<br />
kuluttajana tiedän, että eri automerkeistä<br />
tuotetaan uusi malli kerran vuodessa,<br />
mutta tietokoneista mallit uudistuvat suunnilleen<br />
neljännesvuosittain ja ohjelmistoja<br />
päivitetään vähintään kerran kuukaudessa.<br />
Kehittyneestä teknologiasta ja sen osaamisesta<br />
alan sodankäynnissäkin on kyse.<br />
pääkirjoitus<br />
Pahimpaan Internetin ruuhka-aikaan<br />
merkittävä osa Euroopan sisäisestä tietoliikenteestä<br />
reitittyy Yhdysvaltojen kautta.<br />
NSA:lla on luonnollisesti pääsy suurimpiin<br />
ulkomaanliikenteen solmuihin, joten osa<br />
tiedustelumateriaalista saadaan tavallaan<br />
”puoli-ilmaiseksi”.<br />
Entä sitten Suomi? Puolustusvoimat on<br />
varmaan edelleen varsin ylpeä viime sotiemme<br />
erittäin menestyksekkäästi hoidetusta,<br />
tuloksellisesta elektronisesta tiedustelusta.<br />
Henkilökohtaisesti en usko, että puolustusministeri<br />
Jyri Häkämies aivan sattumalta<br />
olisi kutsunut F-Secure Oyj:n hallituksen puheenjohtaja<br />
Risto Siilasmaan asettamansa<br />
asevelvollisuustyöryhmän johtajaksi.<br />
* * *<br />
On tullut aika heittää hyvästit. Kun kuusi<br />
vuotta sitten otin lehtemme päätoimittajan<br />
tehtävän vastaan edeltäjältäni Jukka Sippolalta,<br />
lupasin hoitaa ”hommaa” pari-kolme<br />
vuotta, mutta niinhän se on, että mikään<br />
muu ei kulu niin nopeasti kuin aika. Saamani<br />
erittäin rohkaiseva lukijapalaute taisi lopulta<br />
saada minut istumaan tällä jakkaralla suunnittelemaani<br />
pitempään, ja toinen ”syyllinen”<br />
on lehtemme muu talkooporukka; toimituskunta<br />
ja vakituiset avustajat, joista on tullut<br />
minulle eräänlaisia ”armeijakavereita”.<br />
Vaikka omasta varusmiesajastani on ehtinyt<br />
kulua jo yli 40 vuotta, muistan melkoisen<br />
määrän asioita, sanoja ja sattumuksia noista<br />
kuukausista elämässäni. Erityisesti muistan<br />
tunnelman, tiukat fyysistä ja psyykkistäkin<br />
kuntoa vaatineet tilanteet, slangisanat ja tietysti<br />
armeijakaverit. Paremmat ovat edelleen<br />
harvassa.<br />
Kiitos näistä vuosista!<br />
Kalevi Virtanen<br />
3
4<br />
Neljän kuukauden varusmiespalvelus vain sivupolku:<br />
Asevelvollisuustyöryhmä<br />
huolissaan puolustusmäärärahoista<br />
TEKSTI JA KUVAT: JUKKA SIPPOLA<br />
Risto Siilasmaan johtama asevelvollisuustyöryhmä ei näe vaihtoehtoa yleiselle asevelvollisuudelle<br />
Suomen maanpuolustuksen järjestämisessä. Koska monien toivomaa<br />
ehdotusta siirtymisestä vapaaehtoiseen tai valikoivaan asevelvollisuuteen ei tullut,<br />
media nosti päähuomioon mietinnön vaihtoehtoisen sivupolun eli neljän kuukauden<br />
varusmiespalveluksen.<br />
Säätytalolla oli 28. syyskuuta<br />
ruuhkaa. Puolustusministeri<br />
Jyri Häkämiehen vuosi sitten<br />
asettama ja F-Secure Oyj:n hallituksen<br />
puheenjohtajan Risto<br />
Siilasmaan johtama asevelvollisuustyöryhmä<br />
jätti tuolloin<br />
mietintönsä, ja luovutustilaisuudesta<br />
muodostui puolustusministeriön<br />
ehkä kaikkien<br />
aikojen suosituin tilaisuus. Se<br />
osaltaan osoittaa miten tärkeänä<br />
yleistä asevelvollisuutta pidetään<br />
Suomessa.<br />
Tiedotusvälineiden edustajat<br />
olivat selvästi metsästämässä<br />
Isoa Uutista ja odottivat<br />
kieli pitkällä radikaaleja<br />
ehdotuksia asevelvollisuuden<br />
korvaamisesta. Kun sellaista ei<br />
tullut, vaan yleinen asevelvollisuus<br />
todettiin edelleen järkevimmäksi<br />
ja taloudellisemmaksi<br />
vaihtoehdoksi Suomelle,<br />
media teki ison uutisensa<br />
mietintöön sisältyvästä vaihtoehtoisesta<br />
esityksestä, siirtymisestä<br />
osin neljän kuukauden<br />
varusmiespalvelukseen.<br />
Toisin kuin tiedotusvälineistä<br />
sai kuvan, kyseinen ehdotus<br />
ei ollut työryhmän pääesitys<br />
vaan osoitus huonosta<br />
journalismista. Siilasmaan<br />
työryhmä oli huolissaan puolustuksemme<br />
rahoituksesta ja<br />
esitti useita toimenpiteitä sen<br />
korjaamiseksi.<br />
Yhtenä vaihtoehtona, jos<br />
muut keinot eivät auta tai to-<br />
teudu, työryhmä pohdiskeli<br />
vaihtoehtoa, jossa lyhyin asevelvollisuusaika<br />
lyhennetään<br />
kuudesta kuukaudesta neljään<br />
– mutta sekin vain osalla miehistötehtäviin<br />
koulutettavista<br />
varusmiehistä. Risto Siilasmaa<br />
toivoi kuitenkin ensisijaisesti<br />
muita keinoja rahoitusvajeen<br />
hoitamiseksi.<br />
Mutta tiedotusvälineitä mikään<br />
ei pidellyt ja spekulatiivisesta<br />
sivujuonteesta tehtiin väkisin<br />
pääuutinen. Seuraavaa uutista<br />
ei tarvinnut kauan odottaa eli<br />
välittömästi perään alkoivat vaatimukset<br />
siviilipalveluksen lyhentämisestä<br />
aina puolustusvoimien<br />
ylipäällikköä, presidentti<br />
Halosta myöten…<br />
Suomalainen tykistön tulenjohtaja omaksuu<br />
varusmiesaikana tehtävänsä vaatimat<br />
erikoistaidot, mikä muualla maailmassa<br />
onnistuu vain ammattiarmeijalle.<br />
Vapaaehtoisuus ei toimi<br />
puolustuksessa<br />
Asevelvollisuustyöryhmä paneutui<br />
huolellisesti aiheeseensa.<br />
Se kävi mm. seuraamassa viime<br />
joulukuussa varusmiesten taisteluharjoitusta<br />
Niinisalossa.<br />
Huolellisen aiheeseen perehtymisen<br />
vuoksi ei ollut yllätys<br />
kenellekään maanpuolustusasioista<br />
perillä olevalle, että<br />
työryhmä vääjäämättä päätyi<br />
siihen, että ammattiarmeijaan<br />
tai valikoivaan asevelvollisuuteen<br />
siirtyminen ei ole realistinen<br />
ratkaisu Suomelle. Nykyisen<br />
puolustusjärjestelmän kokonaiskustannuksetkansantaloudelle<br />
ovat 4,8 miljardia<br />
euroa vuodessa, mutta esimerkiksi<br />
vain 60.000 sotilaan ammattiarmeija<br />
maksaisi yhteiskunnalle<br />
8,6 miljardia euroa.<br />
Mahdollinen Nato-jäsenyys ei<br />
työryhmän mielestä muuttaisi<br />
tilannetta.
”Mailla, joiden armeijalla<br />
oman maan alueen puolustaminen<br />
on päätehtävä, on<br />
yleensä asevelvollisuus”, Risto<br />
Siilasmaa muistutti. Tällaisia<br />
maita ovat Suomen lisäksi<br />
mm. Sveitsi ja Itävalta.<br />
Täysin vapaaehtoisuuteen<br />
perustuva asevelvollisuus taas<br />
ei toimi, koska työryhmän tekemän<br />
selvityksen mukaan vapaaehtoisia<br />
ei saataisi riittävästi.<br />
Parikymppiset nuoret löytävät<br />
mielestään parempaakin<br />
tekemistä kuin varusmiespalvelu,<br />
sillä isänmaallisuus kasvaa<br />
yleensä vasta myöhemmällä<br />
iällä. Selvityksen mukaan<br />
vain 16 % ikäluokan miehistä<br />
olisi varmasti vapaaehtoisia.<br />
Työryhmän mielestä naisille<br />
ei tule säätää pakollista<br />
asevelvollisuutta, mutta naisten<br />
vapaaehtoista osallistumista<br />
asepalvelukseen on tuettava.<br />
Vapaaehtoisten naisten<br />
tulisi voida osallistua samaan<br />
kutsuntatilaisuuteen miesten<br />
kanssa, ja ennakkoterveystarkastuksen<br />
tulee olla myös naisille<br />
maksuton.<br />
Menot karkaavat käsistä<br />
Vuoden 2009 turvallisuus- ja<br />
puolustuspoliittisen selonteon<br />
linjauksen mukaan puolustusmenot<br />
kasvavat kahdella prosentilla<br />
vuosina 2011–2015,<br />
mutta se ei riitä, sillä ase- ja<br />
muut armeijan materiaalikulut<br />
kallistuvat vuosittain 4–8<br />
% enemmän kuin yleinen hintakehitys.<br />
Lisäksi merkittävä<br />
osa erityisesti maavoimiemme<br />
materiaalista vanhenee tämän<br />
vuosikymmenen puolivälissä.<br />
Asevelvollisuustyöryhmä<br />
otti voimakkaasti kantaa puolustusmenojen<br />
riittävyyteen.<br />
Koska työryhmä ei uskonut<br />
realistisiin mahdollisuuksiin<br />
kasvattaa puolustusbudjettia<br />
ja se myös epäili poliitikkojen<br />
halua lakkauttaa lisää varuskuntia<br />
säästöjen saamiseksi, se<br />
päätyi esittämään, että suorituskykyisten<br />
sodan ajan jouk-<br />
Raportti netissä<br />
kojen on vähennyttävä merkittävästi.<br />
Työryhmä esittää nykyisen<br />
350.000 sotilaan reservin pienentämistä<br />
sadallatuhannella.<br />
250.000 sotilaan reservi kuulostaa<br />
tutulta, sillä juuri sitä<br />
edellinen puolustusvoimain<br />
komentaja, amiraali Kaskeala<br />
ehdotti useaan otteeseen. Koska<br />
laajalla reservillä on kansan<br />
tuki takanaan, poliittisilla<br />
päättäjillä ei ollut halua vielä<br />
pienentää reserviä turvallisuus-<br />
ja puolustuspoliittisen<br />
selonteon 2009 myötä ja siksi<br />
selonteko jätti puolustusvoimien<br />
sodan ajan vahvuuden<br />
ennalleen.<br />
Sordiino<br />
päällä<br />
reservin<br />
koosta<br />
Uusi puolustusvoimain komentaja<br />
Ari Puheloinen piti<br />
kautensa aluksi sordiinon<br />
päällä reservin koosta, mutta<br />
20.9. avatessaan 194. maanpuolustuskurssia<br />
hän otti kantaa<br />
reservin pienentämisen ja<br />
armeijan organisaation uudistamisen<br />
puolesta niin, että<br />
puolustusvoimat olisi uudessa<br />
asennossa vuoden 2016 alusta<br />
lukien. Myös puolustusministeri<br />
Häkämies kannatti julkisesti<br />
reservin pienentämistä<br />
250.000 sotilaaseen päivää ennen<br />
asevelvollisuustyöryhmän<br />
mietinnön julkistamista.<br />
Kestämätöntä nykytilannetta<br />
Risto Siilasmaa kuvasi<br />
siten, että nykyisin maavoimat<br />
käyttää 90 % varustelumenoistaan<br />
10 %:iin joukoista<br />
kun armeijan suorituskykyistä<br />
keihäänkärkeä varustetaan.<br />
Tämä näkyy käytännössä siten,<br />
että esimerkiksi kaikille<br />
heikommin varustetuille joukoille<br />
ei ole jakaa edes telttoja.<br />
Tällaisessa tilanteessa ei voi<br />
Asevelvollisuustyöryhmä esittää raportissaan yhteensä 77 toimenpidesuositusta.<br />
Raportti on ladattavissa verkosta puolustusministeriön<br />
sivuilta www.defmin.fi ja samoilta sivuilta löytyy<br />
linkki verkkokeskusteluun raportista.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
kuin toivoa, että sota ei ala ainakaan<br />
kylmänä aikana…<br />
Reservin tehtäviä<br />
hakuun<br />
Vaikka asevelvollisuustyöryhmässä<br />
oli Siilasmaan lisäksi<br />
muitakin tietotekniikka-alan<br />
asiantuntijoita, harvoja alaa<br />
sivuavia ehdotuksia oli ajatus<br />
uudesta Internet-pohjaisesta<br />
asevelvollisen tietojärjestelmästä.<br />
Sen avulla pyrittäisiin<br />
siihen, että asevelvollinen<br />
tuntee tulevansa käsitellyksi<br />
yksilönä eikä osana suurta<br />
massaa. Hän saisi järjestelmän<br />
kautta mm. vastauksia<br />
kysymyksiinsä.<br />
Asevelvollisen siviiliosaamista<br />
ehdotetaan hyödynnettäväksi<br />
nykyistä paremmin, ja<br />
varusmiespalveluksen on tulevaisuudessa<br />
nivellyttävä entistä<br />
paremmin työelämään ja<br />
opintoihin.<br />
Myös reserviläisille saisivat<br />
informaatiota puolustusvoimien<br />
ajankohtaisista asioista<br />
asevelvollisen tietojärjestelmän<br />
avulla ja päivitettäisiin reserviläisten<br />
tietoja ja heidän toiveitaan.<br />
Osa reservin tehtävistä<br />
on laitettava hakuun siten,<br />
että reserviläiset voivat hakea<br />
vapaita tehtäviä.<br />
Reserviläisiä tulisi työryhmän<br />
esityksen mukaan informoida<br />
aina sodan ajan sijoituksen<br />
purkautumisesta ja<br />
asevelvollisuuden päättymises-<br />
Puheenjohtaja Risto Siilasmaa on juuri luovuttanut<br />
asevelvollisuustyöryhmän raportin puolustusministeri<br />
Jyri Häkämiehelle (oikealla).<br />
tä. Aktiivisen sijoitusajan päätyttyä<br />
reserviläisiä tulisi toimikunnan<br />
ajatuksen mukaan<br />
ohjata muiden viranomaisten,<br />
kuten kuntien poikkeusolojen<br />
organisaatioon, täydennyspoliisitehtäviin<br />
ja erilaiseen vapaaehtoistoimintaan.<br />
Palvelusaikoja<br />
lyhennettävä kahdella<br />
viikolla<br />
Jos neljän kuukauden varusmiespalvelus<br />
oli vain asevelvollisuustyöryhmänvaihtoehtoinen<br />
sivupolku, jota ehdotettiin<br />
selvitettäväksi, mikäli<br />
puolustuksessa ei muuten<br />
saada säästöjä, työryhmä esitti<br />
konkreettisenkin lyhentämisajatuksen:<br />
varusmiespalvelusta<br />
tulisi lyhentää kahdella viikolla<br />
eli 5,5 ja 11,5 kuukauteen.<br />
Lyhennys kahdella viikolla<br />
merkitsisi sitä, että varusmiehet<br />
voitaisiin kotiuttaa juhannukseksi<br />
ja jouluksi. Lyhentäminen<br />
vapauttaisi asevelvollisuusmenoista<br />
noin 10<br />
miljoonaa euroa kohdennettavaksi<br />
muihin puolustusmenoihin.<br />
Se myös helpottaisi<br />
joukko-osastoja kun kouluttajille<br />
ja varastohenkilökunnalle<br />
jäisi miltei kolmen viikon<br />
hengähdystauko saapumiserien<br />
välille. Nyt tuo väli<br />
on alle viikko.<br />
Tässä ajatuksessa on järkeä<br />
ihan eri lailla kuin neljän kuukauden<br />
pikakoulutuksessa.<br />
5
6<br />
KENTTÄTYKISTÖKERHO JA<br />
UUDENMAAN TYKISTÖKILTA<br />
TYKISTÖSEMINAARI<br />
5.3.2011<br />
TYKISTÖMUSEO<br />
Seminaarin tavoitteena on valottaa kylmän sodan aikaan ja sen<br />
päättymiseen liittyviä tapahtumia, joilla oli vaikutusta Suomen<br />
kenttätykistöön ja sen kehittämiseen osana puolustusvoimia.<br />
Kirjoituksista laaditaan kirja, jonka tarkoituksena on syventää<br />
tietämystä niistä tapahtumista ja toimenpiteistä, joiden kautta<br />
aselajien erilaisista järjestelmistä vuosien saatossa muodostui<br />
epäsuoran tulituen kokonaisuus, tykistöjärjestelmä. Tavoitteena<br />
on, että artikkeleissa löydetään jotain uutta jo aikaisemmin esitettyyn.<br />
Aiheet<br />
1. Puolustusvoimien ja kenttätykistön asema kylmän sodan<br />
Suomessa – Pekka Visuri<br />
2. Tykistön käyttöperiaatteiden ja taktiikan kehitys tykistöjärjestelmäksi<br />
vuosina1950-1990 – Jouko Alasjärvi<br />
3. Ammunnanhallinnan kehittyminen kylmän sodan aikana –<br />
Jouko Alasjärvi<br />
4. Varusmies-, reserviläis- ja ammattisotilaskoulutus kylmän sodan<br />
aikana – alokkaasta reservin majuriksi – Jukka Sippola<br />
5. Teknisen tiedustelun kehittyminen – Pekka Majuri<br />
6. Saksan kaupan vaikutus tykistöön – Asko Sivula ja<br />
Leo Ukkonen<br />
7. Kylmän sodan päättyminen ja sen vaikutus Suomen kenttätykistöön<br />
– Olavi Jäppilä<br />
Kirja<br />
Seminaarikirja painetaan kovakantisena ja sen koko on n.250<br />
sivua (A5), sisältäen 50-100 valokuvaa. Kirja julkaistaan Suomen<br />
Tykistömuseon julkaisusarjassa.<br />
Aika ja paikka<br />
La 5.3.2011 klo.11-16 Tykistömuseo, Hämeenlinna<br />
Hinta<br />
Seminaari on maksullinen (hinta-arvio 25€), sisältäen seminaarin,<br />
seminaarikirjan, munkin ja kahvin, sekä mahdollisuuden<br />
tutustua Tykistömuseoon.<br />
Lisätiedot ja ilmoittautumiset<br />
Jyri Vilamo, puh. 044-5110472, e-mail: jyri.vilamo@gmail.<br />
com<br />
Tilaisuudesta tiedotetaan<br />
Helsingin Reservinsanomissa ja verkossa osoitteessa:<br />
www.tykisto.fi<br />
Yhteydet:<br />
Juna: Helsingistä klo. 8.06-9.09 tai 9.06-10.09.<br />
Bussi: (Kamppi): Klo. 8.10-9.35 tai 9.10-10.25<br />
Huom! Aikataulumuutokset mahdollisia.<br />
Tarkista ennen lähtöä.<br />
Venäjän sotilasdoktriineihin taistelumuodoksi:<br />
Tietotekniset hyökkäykset<br />
tulevat lisääntymään<br />
TEKSTI JA KUVAT: KALEVI VIRTANEN<br />
”Suomessa seuraa tarkasti länsimaista uhkakuvamäärittelyä,<br />
mutta meillä on lisäksi vahvasti kansallisessa turvallisuusajattelussa<br />
perinteinen Suomeen kohdistuvan sotilaallisen voimakäytön<br />
tai sillä uhkaamisen mahdollisuus.” Muun muassa näin<br />
totesi MPK:n puheenjohtaja Harri Kainulainen luennoidessaan<br />
Porin Seudun Tykistökillan syyskokousesitelmöitsijänä lokakuun<br />
lopulla.<br />
Satakuntalaiselle maanpuolustusväelle varsin tuttu vakuutusneuvos<br />
ja reservin majuri muistetaan myös ”jazzguruna”, Pori<br />
Jazzin takavuosien toimitusjohtajana. Kainulaisen luento vetikin<br />
Porin Suomalaisen Klubin alasalin lähes täyteen.<br />
MPK:n puheenjohtaja Harri<br />
Kainulaisen kokousesitelmä veti<br />
Klubin alasalin lähes täyteen<br />
kiinnostuneita kuulijoita.<br />
Syyskokousesitelmöitsijäksi<br />
pyydetyn Harri Kainulaisen<br />
tunnettuutta entisellä kotiseudullaan<br />
kuvastanee sekin, että<br />
maakunta<strong>lehti</strong> Satakunnan<br />
Kansa julkaisi näyttävän jutun<br />
Kainulaisesta ja tämän esityksestä<br />
uutissivuillaan. Luennon<br />
kiinnostavuudesta todisti puolestaan<br />
yleisömäärä, runsaat<br />
kysymykset ja vilkas keskustelu<br />
esitelmän päätyttyä sekä ”järjestävälle<br />
seuralle” heti tuoreeltaan<br />
annettu kiitettävä palaute.<br />
Esitelmässään Kainulainen<br />
puuttui mm. informaatiosodankäyntiin<br />
kertomalla Venäjän<br />
armeijan arvioista siitä,<br />
miten tietotekniset hyökkäykset<br />
tulevat lisääntymään ja ovat<br />
suurin turvallisuusuhka tulevaisuudessa.<br />
- Tämä on jopa kirjattu Venäjän<br />
sotilasdoktriineihin yhdeksi<br />
taistelumuodoksi, Kainulainen<br />
totesi.<br />
- Mieleen tulee väistämättä<br />
Virossa Pronssisotilas-patsaan<br />
siirron jälkeen Viron valtionhallintoa<br />
vastaan tehdyt tietotekniset<br />
hyökkäykset, joiden<br />
aiheuttaminen jäljitettiin itärajan<br />
taakse.<br />
Harri Kainulaisen mukaan<br />
Suomella ei ole tarvetta tai varaakaan<br />
muuttaa näkemyksiään.<br />
Sotilaallinen uhka on jatkossakin<br />
pidettävä uhkaskenaariossa.<br />
Kodinturvajoukot?<br />
Kainulaisen mielestä ns. Kodinturvan<br />
jatkokäsittely edellyttää<br />
Suomessa poliittista keskustelua.<br />
- Tiedämme hyvin, mitä poliittisia<br />
arvolatauksia Kodinturvaan<br />
meillä historiallisesti<br />
liittyy. Asia pitää puhua yhteiskunnallisesti<br />
avoimesti auki,<br />
hän sanoi.<br />
- Vapaaehtoinen maanpuolustus<br />
voi hyvin täyttää esimerkiksi<br />
varuskuntarakenteeseen<br />
mahdollisesti syntyviä aukkoja<br />
alueellisesti ja toiminnallisesti.<br />
- Kaikissa pohjoismaissa ja<br />
Virossa Kodinturva on hyväksytty<br />
poliittisesti laidasta laitaan.<br />
Naapurimaissa kodinturvajoukot<br />
ovat itsenäisiä toimijoita<br />
ja Tanskaa lukuun ottamatta<br />
osana puolustusvoimia,<br />
Kainulainen muistutti.<br />
- Mikäli meille tulisi Kodinturva,<br />
niin maakuntajoukoilla,<br />
MPK:lla ja sen KOTU-yksiköillä<br />
voisi olla merkittävä rooli<br />
ainakin alkuvaiheessa.<br />
- Vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön<br />
eri muodoissaan<br />
osallistuu maassamme nykyisellään<br />
vuosittain yli 100 000<br />
suomalaista, Harri Kainulainen<br />
summasi.
Kouluttamisen<br />
tärkeyttä ei voi vähätellä<br />
Tykistökoulutus astuu askeleen eteenpäin kun uudet<br />
käsikirjat ovat valmistumassa ja vaikuttamisen konseptia<br />
ollaan viemässä eteenpäin. Samoin kantahenkilökunnan<br />
kunto-ottelussa oli osaaminen korkealla tasolla, mutta<br />
koulutukselle haasteena on yhteiskoulutuksen väheneminen,<br />
kun Rovajärven leiri järjestetään tulevaisuudessa vain kerran<br />
vuodessa.<br />
Syksy on ottanut vahvan otteen<br />
valmistellessaan luonnon<br />
siirtymistä talveen. Tätä<br />
kirjoitettaessa oli kotiseudullani<br />
maassa jo luminen vaippa.<br />
Avaan seuraavaksi hieman<br />
edellisen tervehdyksen jälkeisiä<br />
tapahtumia. Kantahenkilökunnan<br />
kunto-ottelu pidettiin<br />
syyskuun alussa Niinisalossa.<br />
Partioiden saavuttamien<br />
tuloksien valossa niin tykki-<br />
kuin heitinmiehet osaavat<br />
tehtävänsä. Tosin samaan<br />
hengenvetoon on todettava,<br />
että perustehtävien hallinta ei<br />
ole itsestäänselvyys. Mieleen<br />
palauttelua ja harjoittelua tarvitaan<br />
- positiivisessa hengessä.<br />
Kunto-otteluun valmistautuminen<br />
palvelee tätä hyvin!<br />
Kaiken kaikkiaan tulostaso<br />
antaa uskoa siihen, että kykenemme<br />
kouluttamaan ja ylläpitämään<br />
tykistöjärjestelmän,<br />
joka vastaa sille asetettuihin<br />
suorituskykyvaatimuksiin.<br />
Tapahtumaan liittyen oli hieno<br />
nähdä reserviläispartioiden<br />
osaamista. Tämä osallistuminen<br />
on aselajitaitojen ylläpitoa<br />
parhaimmillaan. Mukaan<br />
mahtuu ja esitän kutsun ensi<br />
vuonna Haminan seudulla<br />
järjestettävään kilpailuun<br />
myös muille reserviläispartioille<br />
- tervetuloa haastamaan<br />
henkilökunta. Kevään Rovajärven<br />
harjoituksesta osoitan<br />
kiitokset Tykistöprikaatille!<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Vaikuttamisen konsepti<br />
Tulevia kehittämissuunnitelmia<br />
varten on jatkettu tutkimus- ja<br />
kehittämistoimintaa. Vaikuttamisen<br />
konsepti ja uudet johtamisprosessit<br />
sekä tiedon hankinta<br />
erilaisista järjestelmistä ja<br />
ampumatarvikkeista on ollut<br />
viimeisten parin vuoden aikana<br />
keskeinen tehtävämme. Vaikuttamis-termin<br />
täydellinen<br />
avaaminen vaatisi enemmän<br />
palstatilaa, mutta lyhyesti selitettynä<br />
maavoimien vaikuttamisen<br />
keinoihin voidaan katsoa<br />
kuuluvan mm. tykistön ja kranaatinheittimistön<br />
tulenkäyttö<br />
sekä suluttaminen ja elektroninen<br />
häirintä. Toiminnan keskiössä<br />
on viimeisten kuukausien<br />
ajan ollut mm. raskaan raketinheittimen<br />
ammunnan hallinnan<br />
päivittämisen valmistelut.<br />
Seuraavien parin vuoden aikana<br />
on pitkän tähtäimen suunnittelun<br />
ja hankkeiden lisäksi<br />
kaksi merkittävää tehtävää.<br />
Näistä ensimmäinen on vaikuttamisen<br />
johtamisen käytännön<br />
luominen (organisaatiot,<br />
prosessit, työkalut, tuotteet),<br />
johon liittyy myös ammunnan<br />
hallinnan nostaminen uudelle,<br />
optimoinnin mahdollistavalle<br />
tasolle. Toinen tärkeä tehtävä<br />
on epäsuoran tulenkäytön<br />
perusteiden, eli ampumaopin<br />
tarkistaminen Tykistökoulun<br />
johdolla.<br />
Uudet oppaat yhtenäistävät<br />
koulutusta<br />
Koulutuksen saralla on<br />
nähtävissä valoa tunnelin<br />
päässä. Tykistön tulenjohto-,<br />
tuliasema- ja mittaustoiminnan<br />
käsikirjat<br />
ovat valmistumassa. Voisi<br />
sanoa, että vihdoin ja<br />
viimein, kun tähän saakka on<br />
jouduttu toimimaan luonnoksien<br />
tai käsikirjoitusten varassa.<br />
Näiden oppaiden merkitys<br />
on erityisen suuri koulutusta<br />
yhtenäistävänä ja selkiyttävänä<br />
tiedon lähteenä sekä samalla jo<br />
päänavaajana tulevaan toimintatapamalliin.<br />
”Ohjesääntö on<br />
järjen korvike” sanonnassa on<br />
totta toinen puoli, mutta kansien<br />
väliin on koottu vuosien<br />
kokemus ja tietämys, tutkimusten<br />
ja testien tulokset sekä<br />
parhaiden asiantuntijoiden<br />
kokoamat parhaat käytännöt.<br />
Näitä oppeja noudattamalla<br />
saavutetaan varmuudella hyvä<br />
osaaminen ja siten joukolta<br />
vaadittava suorituskyky. Lisäksi<br />
ensi vuonna on tavoitteena<br />
käynnistää TUKSI -tulenjohtosimulaattorin<br />
uusiminen<br />
Maavoimien Esikunnan johdolla.<br />
Rova vain kerran<br />
vuodessa<br />
Edellisessä tervehdyksessä<br />
kerroin harjoitusjärjestelmää<br />
uhkaavista muutospaineista<br />
ja vuosittaisen yhden Rovajärven<br />
harjoituksen rytmistä.<br />
Tämä uhka näyttäisi toteutuvan.<br />
Me tykkimiehet Mikkelissä<br />
tulemme tekemään<br />
töitä koulutusedellytysten<br />
puolesta, koska tässäkin pätee<br />
vanha viisaus: ”Hiki säästää<br />
verta”. Mielekäs, vaativa<br />
koulutus on ammattitaidon<br />
edellytys. Ilman eri järjestelmien<br />
käytön, integroinnin,<br />
johtamisen ja toimintakyvyn<br />
ylläpidon osaamista operaatioita<br />
ei kyetä tukemaan halutuin<br />
vaikutuksin. Tämä ammattitaito<br />
saavutetaan vain<br />
järjestelmäharjoituksissa Rovajärvellä.<br />
Toivotan lukijoille miellyttäviä<br />
lukuhetkiä tykkimiesten<br />
lehden parissa ja samalla raikasta<br />
syksyä ja tulevaa talvea.<br />
Pitäkää itsestänne huolta ja<br />
muistakaa kuntoilla!<br />
Aki Sihvonen<br />
Kirjoittaja on eversti ja tykistön<br />
tarkastaja.<br />
7
8<br />
Lauri Haavistosta<br />
<strong>Tulikomentoja</strong>-lehden päätoimittaja<br />
TEKSTI: KALEVI VIRTANEN<br />
KUVA: SIRKKA OJALA<br />
Kuusi vuotta <strong>Tulikomentoja</strong>-lehdestä vastannut<br />
päätoimittaja Kalevi Virtanen jää eläkkeelle.<br />
Uudeksi päätoimittajaksi lehden kustantaja<br />
Tykkimiehet ry on valinnut FM Lauri Haaviston,<br />
joka ottaa lehden vastuulleen sen seuraavasta<br />
numerosta 1/2011 alkaen.<br />
Lauri aloitti Tykkimiehet ry:n palveluksessa<br />
1.1.2009 Tykistömuseon tutkimusjohtajana,<br />
lehden päätoimittajuuden hän aikoo hoitaa<br />
tutkimustyönsä ohessa.<br />
Uusi päätoimittaja Lauri Haavisto<br />
ei suinkaan ole noviisi<br />
lehden tekemisessä. Hän on<br />
osallistunut <strong>Tulikomentoja</strong>lehden<br />
toimittamiseen toimituskunnan<br />
jäsenenä suunnilleen<br />
vuoden ajan. Laurin mielestä<br />
työ on ollut mielenkiintoista<br />
ja vaihtelevaa puuhaa.<br />
- Artikkelien kirjoittaminen<br />
ja työstäminen vievät aikaa,<br />
mutta lehden tullessa<br />
painosta on ollut ilo nähdä<br />
oma kättenjälki siinä. Yleensä<br />
omia artikkeleita lukee varsin<br />
kriittisessä sävyssä ja opittavaa<br />
lehden teosta on ollut paljon,<br />
mutta eteenpäin on menty koko<br />
ajan, Lauri sanoo.<br />
Suomen Tykistömuseon<br />
tutkimusjohtajan – kuten tutkijoiden<br />
yleensäkin – toimenkuvaan<br />
kuuluu julkaisutoiminta.<br />
Tässä mielessä synergiaedut<br />
ovat suoraan nähtävissä.<br />
Haaste innostaa<br />
- Otan haasteen innostuneena<br />
vastaan. <strong>Tulikomentoja</strong>-<strong>lehti</strong><br />
on erittäin laadukas aselaji<strong>lehti</strong><br />
ja aion pitää sen samalla korkealla<br />
tasolla kun se tällä hetkellä<br />
on, Lauri Haavisto sanoo.<br />
- Työtä on edessä paljon ja<br />
lehden on tarjottava lukijoilleen<br />
mielenkiintoisia juttuja<br />
sekä ajankohtaista tietoa aselajin<br />
kehityksestä. Unohtaa ei<br />
voi myöskään lehden tärkeää<br />
merkitystä killoille tiedonvälityksessä<br />
jäsenistölleen.<br />
Entä riittääkö aika sekä tutkimukseen<br />
että lehdentekoon?<br />
Miten työt sovitetaan yhteen?<br />
- Lehti tulee viemään paljon<br />
työaikaani, mutta onneksi päätoimittajuus<br />
on kirjattu työsopimukseeni,<br />
joten voin käyttää<br />
työaikaani sen tekemiseen,<br />
Lauri pohtii.<br />
- Avaamme Tykistömuseossa<br />
huhtikuussa uuden toiminnallisen<br />
näyttelyn, joten alkuvuosi<br />
on varsin tiukkatahtinen<br />
minulle. Tulevaisuudessa joudun<br />
varmasti jättämään osan<br />
mielenkiintoisista museotöistä<br />
vähemmälle huomiolle <strong>Tulikomentoja</strong><br />
lehden viedessä aikaani,<br />
Haavisto arvio.<br />
Museon vastuulle<br />
<strong>Tulikomentoja</strong>-<strong>lehti</strong> siirtyy ensi<br />
vuoden alusta Tykkimiehet<br />
ry:n organisaatiossa Tykistömuseon<br />
vastuulle. Uusi päätoimittaja<br />
pitää muutosta varsin<br />
järkevänä.<br />
- Lehti on myös museon<br />
tiedotusväline lukijoille, ja on<br />
saatavissa synenergiahyötyjä<br />
siitä, että se on museon vastuulla<br />
ja yhteydessä. Lisäksi<br />
museot ovat yhä laaja-alaisempia<br />
toimijoita ja lehden tekeminen<br />
sopii hyvin laajan vaikuttamisen<br />
konseptiin, jossa<br />
museo on muutakin kuin sen<br />
näyttelyt, hän sanoo.<br />
- <strong>Tulikomentoja</strong> <strong>lehti</strong> ei<br />
missään nimessä muutu pelkästään<br />
Tykistömuseota käsitteleväksi<br />
julkaisuksi vaan museon<br />
tapahtumat ja uutiset pysyvät<br />
osana sen sisältöä, Haavisto<br />
lupaa.<br />
[FILE:] Lauri Haavisto<br />
-<br />
-<br />
-<br />
-<br />
-<br />
-<br />
-<br />
Filosofi an maisteri Helsingin yliopistosta yleisestä historiasta<br />
2008.<br />
Työskennellyt ennen Tykistömuseota Sotamuseossa<br />
Varusmiespalvelus Jääkäritykistörykmentissä Tulenjohto- ja<br />
viestipatterissa.<br />
Reserviin kersanttina.<br />
Kotoisin Valkeakoskelta, nykyisin asuu Helsingin Meilahdessa<br />
avopuolisonsa kanssa.<br />
Harrastuksina kirjallisuus, elokuvat, savate (potkunyrkkeily)<br />
ja matkustaminen.<br />
Motto: Toiminnallisuus tuo museokävijälle menneisyyden<br />
lähelle.<br />
Mikä muuttuu?<br />
Kaikissa organisaatioissa ainoa<br />
varma asia on muutos.<br />
Mikä sitten muuttuu lehdessä<br />
– vai muuttuuko mikään?<br />
- Lehden laatu tulee olemaan<br />
varmasti muuttumaton<br />
asia, jos se vain päätoimittajasta<br />
on kiinni, Lauri hymyilee.<br />
- Suunnitelmissa on julkaista<br />
ensi vuonna yksi englanninkielinenerikoisnumero,<br />
jossa tarkasteltaisiin<br />
nykypäivän tykistöä ja sen<br />
historiaa Suomessa. Suomen<br />
tykistöstä on valitettavan vä-<br />
hän julkaistu englanniksi,<br />
joten tällainen julkaisu olisi<br />
hyvä päänavaus Suomen tykistön<br />
tunnettavuuden lisäämiseksi<br />
ulkomaille, Haavisto<br />
pohtii.<br />
- Lisäksi harkinnassa on<br />
lehden julkaiseminen kokonaan<br />
värillisenä, joka kuitenkin<br />
riippuu myös taloudesta.<br />
Lehden täytyy pystyä löytämään<br />
ajankohtaisia aiheita<br />
josta keskustellaan ja keinojen<br />
miettiminen esimerkiksi<br />
kiltojen aktivoimiseksi kirjoittamaan<br />
enemmän on mietinnän<br />
alla.
- Tarkoituksena on hankkia<br />
lehteen artikkeleja myös<br />
laajemmin tykistöstä, esimerkiksi<br />
ottamalla tarkasteluun<br />
aina yhden valtion tykistötilanne<br />
kerrallaan. Tällaisilla<br />
pitkäaikaisilla artikkelisarjoilla<br />
pystytään tarjoamaan lukijoille<br />
jatkumoa, uusi päätoimittaja<br />
uskoo.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 2015?<br />
Lauri Haavisto lupaa lehtemme<br />
journalistisen linjan<br />
pysyvän jokseenkin ennallaan.<br />
Hänen mielestään aina<br />
kannattaa muistaa, miten<br />
tähän päivään on päästy,<br />
mutta katse pitää silti olla<br />
tulevassa.<br />
- Menneisyys on hyvä pitää<br />
mielessä, mutta tarkoitus<br />
ei ole täyttää lehteä pelkällä<br />
sotahistorialla. Tulevaisuus- ja<br />
nykyisyys tulee säilymään lehden<br />
painopistealueena.<br />
- Lehden asema parhaana<br />
aselajilehtenä on tietenkin<br />
päätavoite, kun katsotaan<br />
vaikkapa vuoteen 2015.<br />
- Formaattina uskon lehden<br />
pysyvän lähellä nykyistä<br />
ja myös painotuksiltaan lähellä<br />
nykyistä, Lauri arvelee.<br />
Levikki ja talous?<br />
- Levikin lisäämiseen mahdollisuutena<br />
olisi kotiutuvien varusmiesten<br />
houkutteleminen<br />
tilaajaksi. Esimerkiksi muutaman<br />
lehden tarjoaminen aluksi<br />
ilmaiseksi kotiin toimitettuna<br />
voisi tuoda lehdelle potentiaalisia<br />
tilaajia, Haavisto<br />
miettii.<br />
- Lehden kuitenkin voi tilata<br />
vain liittymällä kiltaan,<br />
joten myös kiltojen jäsenhankinta<br />
on avainasemassa. Lehden<br />
painoksen ollessa nykyisellään<br />
n. 3 500, sen voidaan<br />
katsoa olevan kestävällä tasolla.<br />
- Ilmoitustulojen lisäämisessä<br />
toivon aktiivisuutta<br />
kiltojen osalta ja lisäksi keskitytään<br />
aiempaa enemmän<br />
Hämeenlinnan seutuun ja<br />
Tykistömuseon yhteistyökumppaneihinilmoitustarjonnan<br />
lisäämiseksi, tuleva<br />
päätoimittaja Lauri Haavisto<br />
summaa.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Syksy on kovaa vauhtia kääntymässä kohti talvea ja<br />
ensi vuotta. Tykkimiehet ry:n syyskokous pidettiin<br />
16. lokakuuta Ilmatorjuntamuseolla Tuusulassa<br />
ja kokouksessa käsiteltiin niin Tykkimiesten kuin<br />
Tykistömuseon toimintaa.<br />
Ilmatorjuntamuseo<br />
esittäytyi<br />
Syyskokouksessa oli paikalla<br />
20 henkilöjäsentä ja yhteisöjäsenistä<br />
oli edustettuna 7 yhdistystä.<br />
Kokousta johti kevätkokouksen<br />
tapaan Jyri Vilamo.<br />
Ennen kokousta eversti evp.<br />
Seppo Lehto kertoi Hyrylän<br />
varuskunnan historiasta ja Ilmatorjuntasäätiöntoiminnasta.<br />
Kokouksen jälkeen saimme<br />
vielä tutustua tarkemmin museoon,<br />
museonjohtaja VTM<br />
Pentti Vuoren opastuksella.<br />
Toimintasuunnitelmat<br />
vuodelle 2011<br />
Toimintasuunnitelmat vuodelle<br />
2011 on esitetty tässä<br />
lehdessä omassa taulukossaan.<br />
Yhdistys tekee edelleen<br />
tiivistä yhteistyötä Suomen<br />
Kenttätykistön Säätiön kanssa<br />
perinteiden vaalimiseksi. Yhdistys<br />
pyrkii tulevana vuonna<br />
kehittämään yhteydenpitoa<br />
omaan jäsenistöönsä sekä jäsenyhdistyksiinneuvottelukunnan<br />
toimintaa kehittämällä<br />
sekä <strong>Tulikomentoja</strong> lehden välityksellä.<br />
Suurimmat haasteet<br />
tulevat olemaan varainhankinnassa<br />
sekä museon taloudellisten<br />
resurssien turvaamisessa.<br />
Samoin sotilasmuseokentässä<br />
edessä olevat muutokset vaativat<br />
paljon työtä niin yhdistyksessä<br />
kuin museossakin,<br />
jotta pystymme vastaamaan<br />
asetettuihin haasteisiin. Vuonna<br />
<strong>2010</strong> käynnistetty fi lmiprojekti<br />
vaatii työryhmältä isoja<br />
ponnistuksia niin rahoituksen<br />
hankkimisen osalta, kuin<br />
myös sen valmiiksi saamiseksi<br />
kevääseen 2012 mennessä. Jäsenyhdistysten<br />
tapaan yhdis-<br />
tykselle haasteen muodostaa<br />
jäsenhankinta. Tykistömuseon<br />
ensi vuoden suunnitelmista on<br />
kerrottu tarkemmin ”Tykistömuseossa<br />
tapahtuu” palstalla.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong>-lehden<br />
hintaa korotettiin<br />
Talouden osalta kokouksessa<br />
päätettiin jäsenmaksuista seuraavaa.<br />
Henkilöjäsenten jäsenmaksu<br />
on ensi vuonna 20€ ja<br />
yhteisöjäsenten 50€. Ainaisjäsenten<br />
jäsenmaksu pidetään<br />
entisellään 240 eurossa ja yli<br />
80-vuotiaille jäsenmaksu on<br />
entiseen tapaan vapaaehtoinen.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> -lehden<br />
tilausmaksuksi ensi vuonna<br />
päätettiin 8€. Tavoitteena tilaushinnan<br />
korotuksella viidestä<br />
eurosta on, että tilausmaksut<br />
ja ilmoitustuotot kattavat jatkossa<br />
hienon lehtemme kulut.<br />
Henkilövalintoja<br />
Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja<br />
Jukka Härmälä<br />
valittiin tehtävään uudelle toimintakaudelle<br />
vuosille 2011–<br />
2012. Neuvottelukunnan puheenjohtajana<br />
toimii Matti<br />
Vuoria ja kiltojen edustajat<br />
tarkentuvat jäsenyhdistyksien<br />
pidettyä omat kokouksensa<br />
syksyn aikana. Erovuorossa ollut<br />
hallituksen varapuheenjohtaja<br />
Kari Vilamo valittiin uudelleen<br />
vuosille 2011–2012.<br />
Hallituksen jäsenistä Jorma<br />
Hämäläinen tuli uudelleenvalituiksi<br />
vuosille 2011–2013.<br />
Antero Rättö ja Pasi Pasivirta<br />
eivät enää asettuneet ehdolle<br />
hallituksen jäseniksi. Heidän<br />
tilalleen hallitukseen valittiin<br />
everstiluutnantti Jyrki<br />
Nurminen ja tavaratalojohtaja<br />
Kaarlo Purhonen. Entisinä<br />
jäseninä hallituksessa jatkavat<br />
Jouko Alasjärvi pj, Lars Collin,<br />
Harri Kainulainen, Aki<br />
Kinnunen, Pertti Kiviniemi,<br />
Rauno Salo ja Kalevi Virtanen.<br />
Yhdistyksen tilintarkastajiksi<br />
valittiin KHT Andre<br />
Kumlandet /BDO Oy ja<br />
HTM Rauno Meetteri /BDO<br />
Oy. Heidän varamiehiksi valittiin<br />
dipl.ekon. Björn Holmberg<br />
ja KTM, KHT Christel<br />
Antson.<br />
Yhdistykselle uusi<br />
kunniajäsen<br />
Syyskokouksessa kutsuttiin yhdistyksen<br />
kunniajäseneksi n:o<br />
13 toimitusjohtaja Kari Niemistö.<br />
Perusteluissa todettiin<br />
Kari Niemistön yhdistyksen tarkoitusperien<br />
hyväksi suorittama<br />
uuttera ja ansiokas toiminta.<br />
Ensi vuoden<br />
kiltamatkoista<br />
Tähän lehteen saatiin ennakkotieto<br />
kahdesta ensi vuoden<br />
matkasta. Tykkimiehet ry ja<br />
Tampereen Seudun Tykistökilta<br />
ry järjestävät retken Pietarin<br />
Tykistömuseoon ja Karjalan<br />
Kannaksen taistelupaikoille<br />
9.-12.6.2011. Etelä-Pohjanmaalta<br />
tuli tieto EPARIN ja<br />
Seinäjoen Sotilaspiirin Killan<br />
retkestä Vienan Karjalaan 6.-<br />
10.6.2011. Molemmista retkistä<br />
on tietoa tässä ja seuraavassa<br />
numerossa.<br />
Tykkimiehet ry:n hallitus<br />
toivottaa jäsenilleen sekä<br />
kaikille lehden lukijoille rauhallista<br />
joulua ja hyvää uutta<br />
vuotta 2011.<br />
Jouko Huhtala<br />
9
10<br />
Dragsvik träff<br />
TEXT: BJÖRN HOLMBERG<br />
Dragsvikartilleristerna sammankom till artilleriträff lördagen<br />
den 18 september i Dragsvik. Dagen inleddes med samling<br />
vis Stora Porten varifrån gruppen tog sig till Traditionskullen.<br />
Här inleddes besöket med att Risto Lindgren på gårdsplanen<br />
berättade om Kaptensboställets historia varefter gruppen steg<br />
in där den av Gillesartilleristerna serverade välkomstdrinken<br />
intogs. Sedan följde rundvandringen under Ristos ledning<br />
genom de olika rummen som var för sig berättade om olika<br />
skeden i Finlands historia. Vandringen fortsatte till överste<br />
Heinrichs kommandokorsu från senaste krig. Denna korsu är<br />
en exakt kopia av den ursprungliga.<br />
Följande punkt på programmet<br />
var visiten på pjäsparken,<br />
vilket för artilleristerna<br />
väckte gamla minnen. Som<br />
sista punkt vid Traditionskullen<br />
var helt naturligt vårt<br />
eget vapenslags museum, ett<br />
museum som fl era av de närvarande<br />
besökte för första<br />
gången. Vår utmärkta guide<br />
Risto Lindgren, tidigare sektionskommendör<br />
och en i arbetsgruppen<br />
som skapat detta<br />
museum, berättade med inlevelse<br />
om de utställda artiklarna<br />
och svarade på frågorna.<br />
Sedan följde transport till<br />
offi cersmässen och följande<br />
programpunkter. Offi cersmässen<br />
var även för många<br />
av deltagarna en ny bekantskap.<br />
Även här informerade<br />
Risto Lindgren om de olika<br />
rummens innehåll inledande<br />
från stora salen med sina kristallkronor<br />
till Infanteristernas<br />
rum, matsalen med porträtt-<br />
uutisia<br />
Kuljetuskonelegenda<br />
Hanssin Jukka kunnostetaan<br />
Eräs Ilmavoimien tunnetuimmistalentokoneyksilöistä,<br />
Douglas DC-2 nimeltään<br />
Hanssin Jukka entisöidään<br />
Tikkakoskella. Maineikas<br />
Hanssin Jukka oli<br />
Ilmavoimien ensimmäinen<br />
kuljetuskone. Talvisodan<br />
sytyttyä kone ostettiin lahjoitusvaroin<br />
Ruotsin kautta<br />
Suomeen ja annettiin Ilmavoimien<br />
käyttöön.<br />
Vuosina 1940–55 ilmavoimiemme<br />
käytössä ollut<br />
kone ehti palvelusuransa ai-<br />
ten av de tidigare brigadkommendörerna<br />
och sedan rummet<br />
med offi cerarnas namnrulle<br />
och den fi nska fl aggan<br />
från Hangö. Rundvandringen<br />
avslutades som sig bör i Artillerirummet.<br />
I Artillerirummet avtäcktes<br />
nu den av gillebroder<br />
Börje Nikander målade och<br />
donerade tavlan med en avfyrande<br />
122 H/63. Denna<br />
pjäs kom till sektionen vid<br />
Nylands Brigad i medlet<br />
av 1960 talet och användes<br />
vid skjutningarna mot rörligt<br />
mål. Dessa skjutningar<br />
skedde med fältartillerimetoder<br />
mot rörliga sjömål.<br />
Tavlan fick en hedersvärd<br />
plats bland porträtten i artilleristernas<br />
eget rum. Eftermiddagen<br />
förflöt snabbt<br />
vid fältlunchen, ärtsoppan,<br />
och utbytet av gamla minnen<br />
som sig bör när armékamrater<br />
träffas.<br />
kana osallistua useisiin historiallisesti<br />
merkittäviin lentooperaatioihin.<br />
Myöhemmin<br />
se tuli monille tutuksi toimiessaan<br />
Hämeenlinnassa kahvilana.<br />
Nyt vuosikymmeniä varastoituna<br />
kone palautetaan<br />
Ilmasotakoulun Killan entisöintiryhmän<br />
osaavissa käsissä<br />
sen aktiiviaikojen loistoon.<br />
Valmiin koneen lopulliseksi<br />
sijoituspaikaksi on kaavailtu<br />
Keski-Suomen Ilmailumuseota<br />
Tikkakoskella.<br />
YLLÄ: Kiltaveli Börje Nikander maalaamansa taulun vieressä. Taulussa<br />
122H63. Kuva: Tony Axberg.<br />
ALLA: Oppaamme everstiluutnantti Risto Lindgren kertoo Dragsvikin<br />
tykistömuseon esineistä tykistöpäivän osallistujille. Kuva: Björn<br />
Holmberg.<br />
Dragsvikiläisten tapaaminen<br />
BJÖRN HOLMBERG<br />
Ruotsinkielisten tykkimiesten<br />
syystapahtuman yhteydessä<br />
paljastettiin kiltaveli<br />
Börje Nikanderin maalaama<br />
ja lahjoittama taulu. Taulu<br />
esittää 122H/63- haupitsin<br />
laukaisua.<br />
Tapahtuma alkoi tutustumalla<br />
Uudenmaan Prikaatin<br />
perinnekukkulan museoihin<br />
ja kiertokäynti jatkui Kaptensbostället<br />
-nimiseen taloon.<br />
Talossa on eri huoneet<br />
omistettu Ruotsin vallan,<br />
tsaarin vallan sekä Suomen<br />
itsenäisyyden ajalle.<br />
Seuraava tutustumiskohde<br />
oli eversti Heinrichsin<br />
komentokorsu viime sodan<br />
ajalta. Tämän jälkeen vuorossa<br />
oli tykkimiehille tärkeä<br />
paikka, eli tykkipiha ja ruotsinkielisen<br />
tykistön museo.<br />
Aika riensi ja oli pakko siirtyä<br />
kenttälounaalle Upseerikerholle.<br />
Upseerikerhon<br />
kiertokävely päättyi tykkimiesten<br />
omaan huoneeseen.
6 000 piirun ja<br />
6 400 piirun uskottavuus<br />
Ikäluokkien pieneneminen, puolustusvoimien materiaalin vanheneminen<br />
ja julkisen talouden budjettivaje aiheuttavat myös puolustusvoimissa<br />
suuria rakennemuutoksia. Vuoteen 2016 mennessä<br />
tehdään puolustusvoimissa suuria muutoksia ja kansainvälinen yhteistyön<br />
tehostaminen sekä paremmin varustellut, mutta pienemmät<br />
sodan ajan joukot ovat tulevaisuuden suuntana puolustusvoimille.<br />
Suomen puolustus perustuu kuitenkin jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen<br />
ja koko maan puolustamiseen.<br />
Puolustuksemme on monenlaisen<br />
keskustelun kohteena<br />
juuri nyt. Yleisestä asevelvollisuudesta<br />
on tehty oma selvityksensä<br />
ja puolustusvoimien<br />
rakennemuutoksen tarve<br />
on tuotu voimakkaasti esille.<br />
Keskustelun vilkkaus ja tunteikkaat<br />
kannanotot osoittavat<br />
miten tärkeänä sotilaallista<br />
maanpuolustusta Suomessa<br />
pidetään. Kaikki ajatukset ja<br />
kannanotot ovat tärkeitä keskusteltaessa<br />
Suomen puolustuksen<br />
tulevaisuudesta.<br />
Puolustuksemme suorituskyky<br />
on juuri tällä hetkellä<br />
sotiemme jälkeisen historian<br />
parhaalla tasolla. On hyvin<br />
koulutettu ja motivoitunut<br />
henkilöstö, suhteellisen ajantasainen<br />
ja riittävä materiaali<br />
sekä vahva maanpuolustustahto.<br />
Puolustuksemme on uskottava<br />
täysympyrän verran,<br />
rajoittimia ei tarvita. Miten on<br />
asian laita tulevaisuudessa?<br />
Iso osa maavoimien materiaalista<br />
saavuttaa elinkaarensa<br />
pään <strong>2010</strong>-luvun puolivälissä.<br />
Puolustusmateriaalin voimakas<br />
hinnan nousu tarkoittaa,<br />
että vastaavaa määrää korvaavaa<br />
materiaalia ei ole mahdollista<br />
hankkia. Samanaikaisesti<br />
miespuoliset ikäluokat pienenevät<br />
noin kolmella tuhannella<br />
vuosittain. Jo nämä kaksi<br />
muuttujaa pakottavat pohtimaan<br />
uusia ratkaisuja. Asiaa<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
ei yhtään helpota talouskriisi<br />
seurannaisvaikutuksineen.<br />
Suomen julkisella taloudella<br />
on noin 12 miljardin euron<br />
ns. kestävyysvaje. Elämme velaksi,<br />
mutta asiantila ei voi olla<br />
tietenkään pysyvä. Velkakin<br />
on maksettava.<br />
2016 puolustusvoimat<br />
uudessa asennossa<br />
Tavoitteenamme on uudistaa<br />
puolustusvoimat vuoteen<br />
2016 mennessä. Kyse ei ole<br />
vaihtoehdosta vaan välttämättömyydestä.<br />
Puolustuksen uskottavuus<br />
voidaan taata vain<br />
uudistuksen kautta. Uudistus<br />
johtaa toisaalta kooltaan pienempiin<br />
sodan ajan puolustusvoimiin,<br />
mutta toisaalta<br />
paremmin varusteltuihin. Ei<br />
hyödytä ylläpitää varustamattomia<br />
joukkoja, ne eivät luo<br />
sisäistä uskottavuutta eivätkä<br />
ulkoista uskottavuutta. Ellei<br />
puolustuksen uskottavuus ole<br />
täysympyrä, tarvitaan rajoittimet.<br />
Minne ne laitettaisiin<br />
uskottavuuden sisäiselle vai ulkoiselle<br />
kehälle?<br />
Puolustuksemme nojaa jatkossakin<br />
yleiseen asevelvollisuuteen<br />
ja koko maan puolustamiseen.<br />
Molemmat kehittyvät<br />
ja keinot muuttuvat. Liikkuvuuden<br />
ja tulivoiman kasvu<br />
sekä ulottuvuuden lisääntyminen<br />
mahdollistavat puolustuksen<br />
nykyistä vähemmillä<br />
joukoilla. Mies ja ase jokaisen<br />
sillan korvassa ei välttämättä<br />
edusta enää nykyaikaista alueellista<br />
puolustusta.<br />
Puolustuksen kansallisen<br />
elementin uudistuksen rinnalla<br />
on tehostettava kansainvälistä<br />
yhteistyötä. Pohjoismaiden,<br />
Euroopan Unionin ja Naton<br />
kanssa tehtävä yhteistyö lisää<br />
Suomen turvallisuutta. On<br />
pyrittävä keskinäisriippuvuuteen,<br />
jossa joku voi hoitaa jonkun<br />
osa-alueen toisen puolesta<br />
ja joku toinen taas toisen.<br />
Menettelyllä on saavutettavissa<br />
suorituskykyä lisää ja myös<br />
kustannussäästöjä. Kansainväliselle<br />
yhteistyölle on oltava<br />
avoin suhtautuminen.<br />
Vain muutaman piirun<br />
tähden<br />
Sisäänpäin käpertyminen ei<br />
hyödytä Suomen puolustuksen<br />
asiaa. Esimerkkinä voin ottaa<br />
niinkin pienen asian kuin<br />
otsikon mukaiset piirut. Perinteikäs<br />
6 000 piirun järjestelmä<br />
on edelleen pääosin käytössämme<br />
käytännön syistä. Siirtyminen<br />
länsimaiseen 6 400<br />
piirun järjestelmään uskoisin<br />
olevan ajan kysymys. Toimii-<br />
han uusi raskas raketinheitinkin<br />
länsimaisen piiruasteikon<br />
mukaisesti. Nato-koordinaatistoon<br />
olemme jo siirtyneet.<br />
Hyödyt yhteensopivuudesta<br />
ovat mitattavissa normaaliaikana<br />
kansainvälisessä kriisinhallinnassa,<br />
mutta sotilaallisen<br />
kriisin tilanteessa myös kotimaan<br />
puolustuksessa. Yhteensopivuus<br />
pienestä asiasta suurempaan<br />
tukee vahvasti kansallista<br />
puolustustamme.<br />
Uudistuksen jälkeenkin on<br />
Suomessa vahvat kansalliset<br />
puolustuksen elementit sisältäen<br />
kaikki kolme puolustushaaraa<br />
ja maavoimien kaikki<br />
aselajit. Tykistöaselajin rooli<br />
jatkuu edelleen vahvana. Tulen<br />
ulottuvuuden ja tehon kasvu<br />
ovat keskeisessä roolissa kehitetyssä<br />
alueellisessa puolustuksessa.<br />
Pitäkäämme edelleen<br />
huolta täysympyrän – 6 000<br />
tai 6 400 piirun uskottavasta<br />
puolustuksesta.<br />
Jyri Häkämies<br />
Kirjoittaja, reservin yliluutnantti,<br />
valtiotieteen maisteri Jyri Häkämies<br />
on kansanedustaja (kok.) ja<br />
puolustusministeri sekä ministeri<br />
valtioneuvoston kansliassa<br />
11
Isä ja poika, eversti evp Pekka<br />
Majuri (oikealla) ja kapteeni Petri<br />
Majuri poseeraamassa Santahaminassa<br />
tukenaan Kadettikoulun<br />
ovitykki.<br />
Eversti evp. Pekka Majuri on<br />
nykyisin innokas kiltamies, jonka<br />
energiaa riittää mm. Tykistömuseon<br />
toiminnan kehittämiseen,<br />
Mittamieskillan Helsingin osaston<br />
vetämiseen sekä osallistumiseen<br />
Tiedotuskillan toimintaan.<br />
Lehtemme sotilasasiantuntija,<br />
kapteeni Petri Majuri jatkaa<br />
parhaillaan opintojaan yleisesikuntaupseerikurssillaMaanpuolustuskorkeakoulussa.<br />
Sotilaan<br />
urasta Petri totesi, että kapteeniksi<br />
asti jokainen pystyy tekemään<br />
kaiken itse, mutta sitten on<br />
opittava johtamaan ja jakamaan<br />
vastuuta.<br />
Ulkopuolisille armeija on<br />
usein vain äkseerausta ja paraatimarssia.<br />
Harvemmin sen<br />
sijaan tullaan ajatelleeksi miten<br />
monipuolisia uramahdollisuuksia<br />
puolustusvoimat<br />
tarjoaa kyvykkäille upseereilleen.<br />
Hyvä esimerkki hienosta<br />
urasta on monitaitoinen tykkimies,<br />
61-vuotias eversti evp.<br />
Pekka Majuri, joka nykyisin<br />
eläkkeellä ollessaan keskittyy<br />
kiltatoimintaan. Tykistön<br />
perinteitä jatkaa hänen poikansa<br />
kapteeni Petri Majuri,<br />
36, joka parhaillaan opiskelee<br />
yleisesikuntaupseerikurssilla<br />
Maanpuolustuskorkeakoulussa.<br />
Petri aloitti äskettäin <strong>Tulikomentoja</strong><br />
lehden sotilasasiantuntijana<br />
ja hänestä on juttu<br />
viereisellä sivulla.<br />
Elektroniikkaa ja<br />
tietokilpailuita<br />
Palveluvuosinaan Pekka Majuri<br />
oli paljossa mukana. Asevelvollisuutensa<br />
hän suoritti<br />
Hämeen Jääkäripataljoonassa<br />
Hämeenlinnassa. Palvelusuransa<br />
hän aloitti Mittauspatteristossa<br />
Niinisalossa, jonne<br />
hän myöhemmin palasi komentajaksi.<br />
Sen jälkeen olikin<br />
vuorossa komennus Helsinkiin,<br />
missä hän palveli useilla<br />
osastoilla Pääesikunnassa.<br />
Jo Sotakorkeakoulussa Majuri<br />
oli suorittanut teknisen linjan,<br />
mikä johti hänet tiiviisti asetekniikan<br />
pariin, sillä puolustusvälineitten<br />
teknologia, eri-<br />
12<br />
Tykkimies Majuri<br />
TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO BERGQVIST<br />
Tykkimies voi päästä palvelusaikanaan mitä erilaisimpiin tehtäviin.<br />
Pekka Majuri ehti urallaan kulkea asetekniikan parista,<br />
tietovisailujen vetäjästä, rauhanturvaoperaatioiden valmisteluun<br />
sekä kommentoimaan 9/11 tapahtumia ja aina Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen<br />
toiminnanjohtajaksi. Kiltatoiminta on pitänyt<br />
Majurin aktiivisena myös eläkkeelle jäämisen jälkeen.<br />
tyisesti elektroniikka, kehittyi<br />
huimaa vauhtia. Niinpä oli<br />
luonnollista, että hän työskenteli<br />
jakson myös Tampereella<br />
Puolustusvoimien materiaalilaitoksellaelektroniikkatoimialan<br />
vastaavana, jonka yksi<br />
tärkeimmistä tehtävistä oli<br />
maavoimien elektroniikkamateriaalin<br />
hankinta ja ylläpito.<br />
Televisiosta tuttu<br />
Pääesikunnassa tärkeä vaihe<br />
oli myös työ tiedotusosastolla.<br />
Majurin kasvot tulivat kansalle<br />
tutuiksi erityisesti TV 2:<br />
n kanssa järjestetyssä, suositussa<br />
joukko-osastojen välisessä<br />
tietokilpailussa 1992–1993.<br />
Kontaktipiiri laajeni lisää tiedotusalan<br />
kertausharjoitusten<br />
Eversti evp Pekka Majuri<br />
(vasemmalla) ja Ruotuväen<br />
aiempi päätoimittaja Jussi Viljanen<br />
muistelemassa Ruotuväen<br />
1997 kustantaman Majurin ’best<br />
sellerin’, Suomen sotavarustus<br />
-kirjan syntyä.<br />
myötä. Ruotuväen päätoimittajan<br />
Jussi Viljasen pyynnöstä<br />
Majuri kirjoitti lehteen esittelysarjan<br />
Suomen sotavarustuksesta.<br />
Myöhemmin esittelytekstit<br />
koottiin kirjaksi, josta<br />
tuli alansa bestseller, sillä<br />
5 000 kappaleen painos loppui<br />
muutamassa kuukaudessa.<br />
Nyt uutta vastaavaa kirjaa kaivataan<br />
taas.<br />
Kolme vuotta Majurilta<br />
kului samassa pihapiirissä olevassa<br />
Puolustusministeriössä.<br />
Siellä hän vastasi rauhanturvaamistoiminnasta<br />
ja sotilaallisesta<br />
kriisinhallinnasta. Päätyönä<br />
oli suomalaisten rauhanturvaamisoperaatioitten<br />
valmistelu, poliittinen ohjaus<br />
ja lainsäädännön valmistelu.<br />
Opettavaista oli havaita työn<br />
semanttiset rajoitukset, sillä<br />
kansainvälisessä yhteisössä tietyt<br />
käsitteet merkitsivät yhdelle<br />
yhtä ja toiselle toista, eivätkä<br />
loppupäätelmätkään aina<br />
olleet samansuuntaisia.<br />
Majuri palasi myös TVruutuun,<br />
sillä 2001 New Yorkin<br />
World Trade Centerin tuhon<br />
jälkeen hän analysoi ruudussa<br />
iskun sotilaallista merkitystä<br />
ja iskua seuranneita Yhdysvaltain<br />
hyökkäyksiä Irakiin<br />
ja Afganistaniin.<br />
MPK:n uudistaminen<br />
Mahdollisuus siirtyä muihin<br />
tehtäviin tarjoutui 2003, kun<br />
Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle<br />
etsittiin uutta toiminnanjohtajaa.<br />
Majuri valittiin<br />
tehtävään ja niin päättyi<br />
hänen 13-vuotinen kautensa<br />
Kaartinkorttelissa. Majurin<br />
kausi MPK:ssa oli paljolti<br />
pohjustavaa työtä, sillä laki vapaaehtoisesta<br />
maanpuolustuk-
sesta tuli voimaan vasta 2008,<br />
jolloin järjestö muuttui rekisteröidystä<br />
yhdistyksestä julkisoikeudelliseksi<br />
yhteisöksi, joka<br />
on verrattavissa Punaiseen Ristiin<br />
tai Liikenneturvaan.<br />
Uusi laki vahvisti MPK:n<br />
asemaa, sillä nyt sillä on takanaan<br />
parlamentaarinen ohjaus.<br />
Toiminnallinen ohjaus ja<br />
huomattava osa rahoituksesta<br />
tulevat suoraan puolustusministeriöltä.<br />
Naisten panoksen<br />
merkittävyys on niin ikään korostunut,<br />
sillä naisten aseman<br />
ja mahdollisuuksien kehittäminen<br />
otettiin vahvasti huomioon<br />
jo uuden lainsäädännön<br />
valmistelussa ja kirjattiin<br />
lakiin. Nyt MPK järjestää sotilaallisen<br />
koulutuksen lisäksi<br />
kaikille kansalaisille avointa<br />
turvallisuus-, varautumis-,<br />
johtamis- ja kouluttajakoulutusta.<br />
Pekka Majuri johti toimintaa<br />
tiiviisti kentällä vieraillen<br />
vuosittain kaikissa 21 piirissä.<br />
Jälkikäteen hän toteaa,<br />
että vapaaehtoisten kanssa oli<br />
mahtavaa työskennellä, sillä<br />
innostus oli suuri ja maanpuolustus<br />
ihmisille tärkeää. Majuri<br />
toteaa myös, että kiinnostus<br />
maanpuolustustyöhön on kasvanut,<br />
2003–2008 koulutusmäärät<br />
kasvoivat 40 %. Kiinnostuksen<br />
määrää kuvaa myös<br />
se, että koulutukseen osallistuvat<br />
ovat olleet halukkaita myös<br />
henkilökohtaisesti maksamaan<br />
kurssimaksujaan.<br />
Kiltatoiminta tärkeää<br />
Myös toiminta maanpuolustuskilloissa<br />
on tärkeää, uskoo<br />
Majuri, joka on mukana mm.<br />
Tykkimiehet ry:ssä, Mittamies-<br />
ja Tiedustelukillassa sen<br />
Helsingin alaosaston puheenjohtajana<br />
sekä Tiedotuskillassa.<br />
Kiltatoiminnalle on tilausta,<br />
mutta on oltava realisti.<br />
Väki vanhenee ja jäsenhankinta<br />
vaikeutuu, kun ei kouluteta<br />
uutta reserviä, arvioi Majuri.<br />
Kiltoja tarvitaan ja ne ovat<br />
tärkeitä maanpuolustushengen<br />
vahvistajana. Mutta niillä pitää<br />
olla aktiivista toimintaa, johon<br />
kiireisimmätkin kyllä löytävät<br />
aikaa. Hyvä esimerkki toiminnan<br />
kohteesta on Tykistömuseo,<br />
missä monilla killoilla on<br />
omat huoltoprojektinsa.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Lento lähdössä Hollantiin kesällä 2006. Kadettien joukkue osallistuu vuosittain Hollannissa järjestettävään<br />
Nijmegen-marssiin, jossa neljässä päivässä marssitaan yli 160 kilometrin matka. Suoritin marssin<br />
kadettina vuonna 1996 ja olin joukkueen varajohtajana vuonna 2006. Etualalla on kadetti Lepistö.<br />
Miksi upseerin uralle?<br />
TEKSTI JA KUVAT: PETRI MAJURI<br />
”Eihän se välttämättä tarkoita, että se on paha.” Näin kommentoi eräs<br />
nainen kuullessaan ammattini. Hymyilin. Sotilasammattiin liittyy paljon<br />
erilaisia ennakkokuvitelmia, joita tämänkin henkilön spontaani kommentti<br />
kuvaa. Viime kädessä upseerin ammatti on kuitenkin yksi muiden joukossa.<br />
Sellaiselle, joka pitää reippaasta toiminnasta, on sotilasala ehdottomasti<br />
harkitsemisen arvoinen vaihtoehto.<br />
Kiinnostukseni upseerin ammattiin<br />
virisi jo varhain. Koska<br />
olen sotilaan poika, sotilasympäristö<br />
oli minulle tuttu<br />
jo varusmiespalvelukseen astuessani.<br />
Siksi kadettikoulu<br />
oli minulla mielessäni yhtenä<br />
vaihtoehtona jo lukiossa.<br />
Varusmiespalveluksen aikana<br />
ajatus voimistui ja RUK:n jälkeen<br />
päätin hakeutua Maanpuolustuskorkeakoulunpääsykokeisiin.<br />
Suurena syynä<br />
päätökseen olivat myönteiset<br />
kokemukseni varusmiespalveluksesta.<br />
Vaikka palvelus olikin ajoittain<br />
fyysisesti ja henkisesti raskasta,<br />
oli hienoa huomata selviävänsä<br />
vaikeista tilanteista.<br />
Lisäksi omalle kohdalleni sat-<br />
tunut loistava kaveriporukka<br />
antoi voimaa silloin, kun oma<br />
takki oli jo melko tyhjä. Hyvät<br />
kaverit, mielenkiintoinen koulutus<br />
sekä mahdollisuus testata<br />
ja venyttää omia rajojaan saivat<br />
minut hakeutumaan upseerinuralle.<br />
Kadettikoulu suuntana<br />
Omalla kohdallani kadettikoulu<br />
kesti neljä vuotta. Aika<br />
sisälsi akateemisten opintojen<br />
lisäksi myös paljon käytännön<br />
asioita. Ensimmäiset kaksi ja<br />
puoli vuotta vietimme Santahaminassa.<br />
Teoriaopintoja<br />
katkoivat muutamat taktiikan<br />
kurssit sekä kesä- ja talvileirit.<br />
Kesäleireillä koulutuksen<br />
painopiste oli taisteluammun-<br />
Ihan kaikessa<br />
Stalinkaan ei ollut<br />
väärässä. Kuva on<br />
otettu opintomatkalla<br />
Englannissa<br />
vuonna <strong>2010</strong>.<br />
tojen suunnittelussa ja johtamisessa.<br />
Leirit olivat raskaita,<br />
mutta samalla äärimmäisen<br />
opettavaisia.<br />
Talvileirien tarkoituksena<br />
oli Suomen karuissa oloissa<br />
tarvittavien yksilö- ja ryhmätaitojen<br />
oppiminen. Samalla<br />
oppi paljon myös itsestään ja<br />
muista. Kyseisillä leireillä huomasin,<br />
ettei henkistä sitkeyttä<br />
opi mitenkään muuten kuin<br />
joutumalla riittävän koville.<br />
Opin myös sen, että mistä<br />
tahansa selviää, kun käyttää<br />
päätään ja kieltäytyy antamasta<br />
periksi. Jälkikäteen olen<br />
ymmärtänyt myös, että harva<br />
hyödyllinen asia elämässä on<br />
helppoa tai mukavaa.<br />
Kaksivaiheinen tutkinto<br />
Nykyisin upseerikoulutus on<br />
kaksivaiheinen. Aiemmin ammattiin<br />
valmistuttiin neljävuotisten<br />
opintojen päätteeksi,<br />
mutta yhteiseurooppalaisen<br />
Bolognan sopimuksen myötä<br />
kaikkea korkea-asteen koulutusta<br />
ollaan uudistamassa.<br />
jatkuu sivulle 34 >><br />
13
14<br />
Museoita maailmalla:<br />
Munsterin putket<br />
TEKSTI: LEO JOHAN SALO, KUVAT: ARMI SALO<br />
Matkailumainonnassa käsitteet kaupunkiloma ja<br />
museokierros kulkevat tavallisimmin käsi kädessä.<br />
Munsterissa, tunnetulla Lüneburgin nummialueella<br />
sijaitseva Saksan Panssarimuseo Deutsches<br />
Panzermuseum Munster sen sijaan on automatkailijalle<br />
sopiva 15 km:n poikkeama moottoritie 7:ltä Soltaun<br />
kohdalla Hampurin ja Hannoverin puolessa välissä.<br />
Tykkimiehelle museo tarjoaa<br />
paljon mielenkiintoista katsottavaa.<br />
Yksi näkökulma on jatkumo<br />
vedettävästä tykistä omalla<br />
konevoimalla liikkuvaan tykkiin.<br />
Tuohon haarukkaan mahtuukin<br />
jo melkoinen määrä putken<br />
ja konelavetin yhdistelmiä.<br />
Lisäksi museossa on laajat kokoelmat<br />
muuta aseistusta, univormuja<br />
ja kunniamerkkejä 1800luvun<br />
alusta lähtien.<br />
Tankkeja ja tykkejä<br />
Ensimmäisen maailmansodan<br />
aikaan tykistö möyhensi vastustajan<br />
rintamaa ja sen takamaastoa,<br />
mutta varsinaista taistelukenttää<br />
hallitsi konekivääri.<br />
Brittien Sommen rintamalla<br />
elokuussa 1916 esittelemä taisteluajoneuvo,<br />
”tank” eli panssarivaunu<br />
oli vastine välittömän<br />
tulituen tarpeeseen. Brittien<br />
Mark 1:n Male-versiossa<br />
oli kaksi 57mm:n tykkiä ja neljä<br />
konekivääriä, Female-versiossa<br />
viisi konekivääriä. Kun saksalaiset<br />
saivat oman panssarivaununsa<br />
A7V:n rintamalle St Quentiniin<br />
21.3.1918, sen pääaseena<br />
oli 57mm:n tykki ja lisänä kuusi<br />
konekivääriä.<br />
Saksalaisten 88mm:n ilmatorjuntakanuuna<br />
osoittautui<br />
myös erinomaiseksi panssarintorjunta-aseeksi,<br />
niinpä putki<br />
asetettiin tavalliselle lavetille ja<br />
syntyi pst-tykki 88mm 43/41<br />
L/71 Pitkäputkisesta kanuunasta<br />
lähtee panssari-kranaatti<br />
1000-1100 m/sek nopeudella<br />
maksimikantaman ollessa<br />
n. 15km. Monikäyttöinen<br />
75mm:n putki on eri versioina<br />
vedettävästä pst-tykistä tankintuhoojiin,<br />
rynnäkkötykkeihin<br />
ja jopa pyörillä kulkevaan nopeaan<br />
tiedusteluvaunuun. Kehittely<br />
on sodan aikana ollut<br />
kiivasta, mutta monen aseen<br />
kohdalla sarjat ovat jääneet pieniksi.<br />
Varsova liekeissä<br />
Esillä on myös ”kierrätettyä” kalustoa,<br />
esimerkkinä venäläinen<br />
76mm:n divisioona-kanuuna,<br />
joka ilmeisen käyttökelpoisena<br />
aseena tuli aikanaan myös<br />
DDR:n kansanarmeijan käyttöön.<br />
Kierrätystuote on myös<br />
Sturmtiger/ Sturmpanzer VI, jonka<br />
380mm:n mörssäri, alkuaan<br />
laivastotykki, on asennettu vaurioituneen<br />
ja korjatun Tiger I:n<br />
alustalle. Näitä valmistui vain<br />
18 kappaletta. Mallina lienee<br />
ollut Sturmpanzer IV, 150mm:<br />
n lyhyellä putkella varustettu psjalkaväen<br />
tukiase, jota valmistui<br />
sentään 300 kpl. Molempia<br />
käytettiin myös asutuskeskustaisteluissa<br />
mm. Varsovan kansannousun<br />
nujertamisessa 1944.<br />
Jatkoaikaa sai myös jo vuonna<br />
1932 tuotantoon tullut 37mm:<br />
n pst-tykki, kun sen a-tarvikkeisiin<br />
lisättiin putken suulle asetettava<br />
ontelokranaatti.<br />
Kierroksen loppu<br />
Sodissa koetellun kaluston lisäksi<br />
museossa on runsaasti<br />
myös uudempaa ”rautatavaraa”<br />
aina Leopard 2:een ja uusimpiin<br />
telatykkeihin. Tuttua kalustoa<br />
löytyy myös DDR:n osastolta.<br />
Kahvio ja pieni myymälä on<br />
käypä taukopaikka ja tarpeen,<br />
sillä alle kahden tunnin kierros<br />
on enemmänkin läpijuoksu. Sanotaan<br />
että, ase ei tapa, ihminen<br />
tappaa. Jos matka jatkuu kohti<br />
etelää, voi valita seuraavaksi<br />
kohteeksi ihmisen äärimmäisestä<br />
mielettömyydestä kertovan<br />
Bergen-Belsenin keskitysleirimonumentin.<br />
– Toisin päin tällainen<br />
kierros tuskin onnistuu.<br />
1.<br />
2.<br />
3.<br />
1.<br />
2.<br />
3.<br />
Saksan keisarikunnassa epäröitiin panssarivaunun käyttöön<br />
ottoa. Näitä A7V vaunuja valmistui vuosina 1916–1918 vain<br />
23 kpl, joista 20 ehti käyttöön. Aseina 57mm kanuuna ja 6<br />
kpl 7.92mm kk:ta. Nimi Wotan on pohjoisten germaanien<br />
jumaltarustosta, tunnetaan myös nimellä Odin. Tämä A7V<br />
on ”retrotuotantoa”.<br />
37mm pst-tykin kehittely alkoi jo 1918 ja se oli tuotannossa<br />
vuosina 1934-1942. Ontelokranaatti 41 HL (180mm: 250m/<br />
kulma 60) lienee antanut ”kierrätystavaralle” jatkoaikaa, kun<br />
ase korvattiin 50mm tykillä vasta vuodesta 1942 alkaen.<br />
”Brummbär” tai Sturmpanzer IV oli Psv-IV:n alustalle asennettu<br />
150mm haupitsi - psjv-yhtymien tulitukiase ja erittäin<br />
sopiva myös asutuskeskustaisteluihin. Suunnittelu alkoi<br />
vuonna 1942 ja ensimmäiset ehtivät jo Kurskiin ja Anzioon.<br />
Psv-IV:n alusta ei kestänyt painavaa StuH 43 tykkiä, joten<br />
sitä kevennettiin n. 800 kg (StuH43/I) kolmannesta tuotantosarjasta<br />
alkaen.
Kiltamatka<br />
Pietarin Tykistömuseoon<br />
ja Karjalankannakselle<br />
9.-12.6.2011<br />
Tykkimiehet ry ja Tampereen Seudun Tykistökilta ry järjestävät<br />
kaikille tykkimiehille ystävineen retken 9. – 12.6.<strong>2010</strong> Pietarin<br />
Tykistömuseoon sekä eräille Karjalankannaksen taistelupaikoille.<br />
Alustava matkaohjelma:<br />
Torstai 9.6.2011 Ajoreitti Tampere (linja-autoasema) – Hämeenlinna<br />
– Riihimäki – Helsinki – tarpeelliset paikat ennen<br />
rajaa (tulijoista riippuen) – raja – Viipuri – Siestarjoki. Ruokailu<br />
ja majoittuminen hotelli Returissa.<br />
Perjantai 10.6.2011 Aamiainen. Lähtö Pietarin Tykistömuseoon.<br />
Paluumatkalla tutustuminen Kronstadtiin (tai Sormenkärkeen).<br />
Ruokailu ja yöpyminen hotelli Returissa.<br />
Lauantai 11.6.2011 Aamiainen. Lähtö Karjalankannakselle.<br />
Tutustuminen Sormenkärkeen – Valkeasaareen – Siiranmäkeen<br />
– Kuolemanlaaksoon. Ruokailu ja majoittuminen hotelli<br />
Losevskajassa.<br />
Sunnuntaina 12.6.2011 Aamiainen. Lähtö paluumatkalle. Tutustuminen<br />
Äyräpäähän – Summaan – Portinhoikkaan – Ihantalaan.<br />
Matka jatkuu Ihantalasta rajalle ja edelleen tuloreittiä<br />
takaisin kotiin.<br />
Matkanjohtaja:<br />
Matkanjohtajana toimii venäjän kieltä taitava evl evp Jorma<br />
Inkinen. Hän tuntee Kannasta Veteraanien retkien oppaana<br />
sekä kentälle jääneiden sankarivainajien etsintäryhmän vetäjänä.<br />
Matkan hinta on tämän hetkisin hintatiedoin noin 450€<br />
Hinta sisältää matkan, majoituksen, viisumin ja puolihoidon.<br />
Hinta tarkentuu Venäjältä saatavien tarkennettujen hintojen<br />
sekä mm. viisumin uuden hinnan perusteella.<br />
Matkanjärjestäjänä toimii Lomalinja Oy.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> -<strong>lehti</strong> 1/2011:<br />
Lopullinen matkaohjelma, ilmoittautuminen, maksut sekä<br />
muut matkaan liittyvät ohjeet kerrotaan tarkemmin <strong>Tulikomentoja</strong><br />
-lehdessä 1/2011.<br />
Alustavat tiedustelut:<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> -lehden 1/2011 ilmestymiseen asti tiedusteluihin<br />
vastaa Tykkimiehet ry:n sihteeri Jouko Huhtala, puh 050-<br />
564 7275 tai jokke.huhtala@elisanet.fi<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Merkkipäiviä<br />
Muun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet<br />
ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään<br />
(marras - joulukuussa <strong>2010</strong>) tammi-maaliskuussa 2011.<br />
14.11. Backman Heikki Kenttätykistökerho 80 v<br />
27.11. Laatio Pekka Oulu 65 v<br />
29.11. Heimo Liukkonen Mäntyharju 60 v<br />
9.12. Lausmaa Lauri Uudenmaan Tykistökilta 85 v<br />
15.12. Sotaniemi Tuure Oulu 65 v<br />
24.12. Kiiskilä Olli Kuopio 85 v<br />
24.12. Rosma Erkki Uudenmaan Tykistökilta 91 v<br />
2.1. Peltomäki Ilpo Halikko 60 v<br />
4.1. Lainevirta Ulla Kajaani 60 v<br />
6.1. Hiillos Timo Pori 80 v<br />
6.1. Närhi Ilkka Koria 50 v<br />
10.1. Hamonen Arto Mikkeli 50 v<br />
12.1. Ahonen Aarne Hämeenlinna 80 v<br />
12.1. Tulonen Kalevi Jyväskylä 80 v<br />
14.1. Ukkonen Risto Otava 50 v<br />
19.1. Lusa Heikki Kankaanpää 75 v<br />
20.1. Lehtisalo Jukka Vammala 86 v<br />
21.1. Lumiaho Ari Tirva 50 v<br />
21.1. Uski Paavo Lappeenranta 70 v<br />
28.1. Erola Timo Vihti 70 v<br />
30.1. Leppänen Juha Kankaanpää 50 v<br />
31.1. Aho-Mantila Heikki Niinisalo 70 v<br />
31.1. Kostiainen Keijo Kankaanpää 50 v<br />
1.2. Hartikainen Toivo Kouvola 70 v<br />
4.2. Härkönen Timo Sotkamo 55 v<br />
4.2. Lehto Anneli Vammala 65 v<br />
7.2. Kinnari Pentti Hausjärvi 60 v<br />
8.2. Kumpulainen Merja Kajaani 50 v<br />
8.2. Vettenranta Jaakko Kuopio 75 v<br />
9.2. Metsojoki Matti Ristiina 70 v<br />
10.2. Mäkeläinen Petri Vahto 70 v<br />
11.2. Saraluoto Hannu Lahti 65 v<br />
11.2. Levonoja Kalevi Vammala 70 v<br />
13.2. Mansikkamäki Altti Parkano 80 v<br />
16.2. Rautonen Martti Kenttätykistökerho 80 v<br />
18.2. Pajari Jarmo Kajaani 55 v<br />
20.2. Hakkarainen Ilkka Tampere 80 v<br />
20.2. Osmala Pentti Routio 70 v<br />
24.2. Hämäläinen Matti Hattula 70 v<br />
25.2. Pietarinen Kaarlo Sunila 85 v<br />
27.2. Jokiniitty Matti Vammala 70 v<br />
27.2. Ruokoski Torsti Rajamäki 70 v<br />
28.2. Laaksonen Aarne Helsinki 100 v<br />
2.3. Jokinen Risto Tampere 70 v<br />
2.3. Kivelä Raimo Jämijärvi 70 v<br />
2.3. Valtanen Jukka Lavia 80 v<br />
2.3. Ylätupa Pertti Tampere 80 v (matkoilla)<br />
6.3. Haavisto Orvo Turku 70 v<br />
7.3. Laakso Anssi Lappeenranta 70 v<br />
7.3. Romo Kauko Uudenmaan Tykistökilta 60 v<br />
7.3. Salonen Kalervo Pori 60 v<br />
8.3. Malinen Vilho Lappeenranta 70 v<br />
12.3. Mäkelä Tauno Vammala 70 v<br />
12.3. Partti Eino Harjumaa 85 v<br />
13.3. Vilhu Raimo Hämeelinna 70 v (matkoilla)<br />
15.3. Suikkari Mauri Lappeenranta 60 v<br />
18.3. Kuokkanen Risto Kouvola 70 v<br />
18.3. Vuorela Ensio Mikkeli 70 v<br />
20.3. Möller Reino Kuusamo 80 v<br />
22.3. Raanto Heikki Helsinki 50 v<br />
24.3. Hyväri Pentti Lappeenranta 70 v<br />
24.3. Hämäläinen Erkki Hiirola 85 v<br />
24.3. Ojala Niilo Turku 95 v<br />
25.3. Saarinen Eino Hämeenlinna 70 v (matkoilla)<br />
25.3. Yli-Houhala Pertti Vammala 60 v<br />
26.3. Koskelo Toivo Kajaani 70 v<br />
28.3. Kekkonen Toivo Harjumaa 90 v<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> onnittelee merkkipäiviään viettäviä.<br />
Korjataan edellisessä lehdessä (3-<strong>2010</strong>) ollut virheellinen merkkipäivätieto:<br />
Olavi Klemelä on poistunut keskuudestamme 97 vuoden iässä 25.9.<strong>2010</strong>.<br />
Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa, ilmoita<br />
asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 15.1.<strong>2010</strong> oman kiltasi sihteerille,<br />
jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli taas merkkipäiväsi<br />
puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu<br />
kiltasi jäsenrekisteristä tai että lehden toimitus ei ole saanut merkkipäiväluetteloa<br />
killaltasi.<br />
15
16<br />
KILTA- JA KOKOUSSIVUT<br />
Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös v 2011 merkkipäivät pyydetään toimittamaan ennen<br />
seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, 13500 Hämeenlinna,<br />
kiltasivut(at)tulikomentoja.fi , pk (03) 638 0138, mpk 0440 478 602 tai mpt 040 451 5229.<br />
Numeron 1/2011 aineistopäivä on 15.1.2011 ja ilmestymisviikko 6.<br />
Ilmoittautumislomake sivulla 18.<br />
Tykkimiehet ry<br />
Tulevia tapahtumia:<br />
HALLITUKSEN TULEVIA<br />
KOKOUKSIA<br />
Hallituksen kokous 9/<strong>2010</strong> pidetään<br />
30.11.<strong>2010</strong> klo 14.00 Reserviläis- ja<br />
maanpuolustusjärjestöjen toimitalossa,<br />
Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI.<br />
Hallituksen kokous 10/<strong>2010</strong> pidetään<br />
14.12.<strong>2010</strong> klo 11.00 Suomalaisella<br />
Klubilla, Kansakoulukuja 3,<br />
00100 HELSINKI<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Jouko Alasjärvi, Sampolankuja<br />
9 C 32, 04310 TUUSULA,<br />
pk (09) 2757 161, mp 040 506 6905,<br />
alasjarvi(at)kolumbus.fi . Sihteeri Jouko<br />
Huhtala, Humalniementie 18 A 8, 00840<br />
HELSINKI, pk (09) 698 3863, mp 050<br />
564 7275, jokke.huhtala(at)elisanet.fi<br />
Pankkiyhteys: Nordea 212418-11053<br />
Kenttätykistökerho ry<br />
Uudenmaan<br />
tykistökilta ry<br />
Tulevaa ohjelmaa:<br />
Ampumatoiminta ja ratavuoro Töölöntorinkadun<br />
luolassa. Töölöntorinkadun<br />
pistooliharjoitusvuoro parillisina keskiviikkoina<br />
klo.16-19. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen:<br />
jyrppy(at)hotmail.com<br />
edellisen viikon perjantaihin mennessä.<br />
4.12. Pyhän Barbaran ilta. Tykkimiehet<br />
ry järjestää yhdessä Jääkäritykistön killan<br />
kanssa Pyhän Barbaran illan Hämeenlinnan<br />
Tykistömuseolla klo.16.00 alkaen.<br />
Helsingistä on järjestetty bussikuljetus.<br />
Lisätiedot saat tämän lehden erillisestä ilmoituksesta<br />
s. 29.<br />
5.2.2011 Tykkimiehen toimintapäivä.<br />
Jo perinteeksi muodostunut Tykkimiehen<br />
toimintapäivä pidetään lauantaina<br />
5.2.2011. Ohjelmassa on tykistöllisiä<br />
taitoja kehittävää koulutusta, pistooliammuntaa<br />
ja tietenkin saunomista. Tarjoamme<br />
purtavaa ja palan painikkeeksi juotavaa.<br />
Tilaisuus alkaa klo 10.00 ja virallinen<br />
osuus päättyy klo 17.00 mennessä. Ta-<br />
pahtuma on tarkoitettu erityisesti alle 40<br />
-vuotiaille, mutta ikääntyneemmätkin tykistön<br />
ystävät ovat tilaisuuteen tervetulleita.<br />
Ilmoittaudu heti! Paikka: Santahamina.<br />
Ilmoittautumiset: mpky:n tietojärjestelmä<br />
kautta tai Jussi Sorsa 050-465 6920,<br />
jussi.sorsa(at)kolumbus.fi .<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Markku Mantere,<br />
puheenjohtaja(at)ktkerho.fi . Varapuheenjohtaja<br />
Pekka Vasara, pekka.<br />
vasara(at)luukku.com, Sihteeri Patrick<br />
Hjelt, sihteeri(at)ktkerho.fi . Lohjan patterin<br />
päällikkö Tero Merjomaa,mp 0500<br />
841 585 tero.merjomaa(at)nordea.com.<br />
Killan verkkosivut: www.tykistokilta.net.<br />
KT-kerhon verkkosivut: www.tykistö.fi<br />
Jääkäritykistön<br />
Kilta ry<br />
Tulevaa toimintaa:<br />
Jääkäritykistön Kilta ry:n sääntömääräinen<br />
syyskokous pidetään<br />
29.11.<strong>2010</strong> klo 18 Suomen tykistömuseolla.<br />
Käsitellään yhdistyksen sääntöjen<br />
määräämät syykokousasiat.<br />
Tervetuloa<br />
4.12. Pyhän Barbaran ilta. Jääkäritykistön<br />
kilta ry järjestää yhdessä Uudenmaan tykistökilta<br />
ry:n ja Kenttätykistökerho ry:n kanssa<br />
Pyhän Barbaran illan Hämeenlinnan Tykistömuseolla<br />
klo.16.00 alkaen. Tarkemmat<br />
tiedot löytyvät tässä lehdessä olevasta<br />
erillisestä ilmoituksesta sivulta 29.<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlukontie<br />
23 A, 13100 Hämeenlinna, mp 040<br />
5021 929, anra(at)armas.fi . Sihteeri Juhani<br />
Suni, Käpypolku 1 D11 13500 Hämeenlinna,<br />
pk (03) 638 0138, mp 0440 478<br />
602, posti(at)jaakaritykistonkilta.fi . Taloudenhoitaja<br />
Timo Kauppila, Hellämäentie<br />
80, 05800 Hyvinkää, tp (09) 279 8226,<br />
mp 0400 480 729.<br />
Killan kotisivut osoitteessa:<br />
www.jaakaritykistonkilta.fi ,<br />
posti(at)jaakaritykistonkilta.fi<br />
Kainuun Tykistö- ja<br />
Heittimistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Jaakko Rytty, Viertokatu<br />
19 A 87150 Kajaani, mp 0445646667.<br />
jjr(at)nic.fi , sihteeri Antti Laakkonen, Tervastie<br />
9, 87700 Kajaani, mp 0400753865,<br />
antti.laakkonen(at)gmail.fi , jäsensihteeri<br />
Seppo Möller, Honkirämeentie<br />
35, 87400 Kajaani, mp 0505668268,<br />
seppomoller(at)gmail.com, rahastonhoitaja<br />
Tapio Väisänen, Rommeikonmäentie 10<br />
73100 Lapinlahti, mp 0400218192, tapio.<br />
vaisanen(at)upm-kymmene.com<br />
Arvoisa kiltamme jäsen:<br />
Mikäli yhteystietosi muuttuvat, niin ilmoita<br />
asiasta killan jäsensihteerille mahdollisimman<br />
nopeasti.<br />
Karjalan<br />
Tykistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumputie<br />
7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592<br />
4445, pj(at)karjalantykistokilta.fi . Varapuheenjohtaja<br />
Juha Turkki, Tukkijoentie 4,<br />
45360 Valkeala, mp 050 389 4496, juha.<br />
turkki(at)pp.inet.fi , Yleissihteeri Markus<br />
Vertanen, Karjalan Tykistörykmentti, PL<br />
5, 46141 Vekaranjärvi, pt 0299 431303,<br />
yleissihteeri(at)karjalantykistokilta.fi , Jäsensihteeri<br />
Leo Pyöriä, Kallantie 1 B 15,<br />
45130 Kouvola,<br />
jasensihteeri(at)karjalantykistokilta.fi .<br />
Lahden seudun<br />
Tykistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja: Aimo Koskentola, Keskuskatu<br />
3 C 23, 15870 Hollola, aimo.<br />
koskentola(at)phnet.fi . Sihteeri: Heikki<br />
Vuori, Hyttisentie 10, 15110 Lahti, mp<br />
0500-840550, heikki.vuori(at)phnet.fi .<br />
Rahastonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu<br />
27, 15900 Lahti, mp 040 5750772,<br />
pentti.korpimies(at)phnet.fi . Koulutusjaos<br />
Rihla, puheenjohtaja Ari Sausta, Kuningattarenkatu<br />
40 B 17 17900 Loviisa, mp<br />
0400-994422, ari.sausta(at)pp.inet.fi .
Mikkelin Seudun<br />
Kenttätykistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja<br />
6 N, 50170 Mikkeli, 0440<br />
555 195, alpoe.leinonen(at)gmail.com.<br />
Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie<br />
1, 50150 Mikkeli, mp 040 7444131,<br />
seppo.pirinen(at)surffi .fi . Rahastonhoitaja<br />
Antti Haverinen, Vehmaskyläntie<br />
109, 50100 Mikkeli, mp 0400 291 342,<br />
haverinenantti(at)gmail.com.<br />
Pohjois-Karjalan<br />
Tykistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja: Pekka T. Hyttinen, Aallontie<br />
19 A 4, 80160 Joensuu, , pt (013)<br />
2675 481, mp. 050 5615 681,<br />
pekkatapani.hyttinen(at)kolumbus.fi ,<br />
pekka.hyttinen(at)jns.fi . Jäsenasiat: Johannes<br />
Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, 40520<br />
Jyväskylä, mp 0400 762 407,<br />
johannes.ryymin(at)luukku.com.<br />
Pohjois-Suomen<br />
Tykkimieskilta ry<br />
Tulevia tapahtumia:<br />
6.12.<strong>2010</strong> klo 9.00 ITSENÄISYYSPÄI-<br />
VÄN KUNNIALAUKAUKSET OU-<br />
LUN LINNANSAARESSA.<br />
Killan perinnetykkijaos ampuu Itsenäisyyspäivän<br />
kunnialaukaukset 6.12.<strong>2010</strong><br />
klo 9.00 Oulun Linnansaaressa. Kunnialaukausten<br />
jälkeen pidetään perinteinen<br />
Itsenäisyyspäiväkahvitilaisuus Aittakahvilassa.<br />
Tervetuloa !<br />
KUNTOKORTTI <strong>2010</strong><br />
Kuntokortti palautetaan sihteerille tammikuussa.<br />
KIESTINGIN MOTTI JA TORNIO<br />
1944 -KIRJAT<br />
Kirjoja saatavissa sihteeriltä, hinta kiltalaisille<br />
16,00 euroa/kpl, muille 20,00.<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laanilantie<br />
5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566<br />
551, mp 0400 233 447 Sihteeri Veikko<br />
Mattila, Suvituulentie 1, 90460 Oulunsalo,<br />
vm(at)mail.suomi.net. Taloudenhoitaja<br />
Jorma Autio Hiihtomajantie 13, 93230<br />
Oulu, pk (08) 338 836.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Riihimäen seudun<br />
Tykistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie 184<br />
1190 Riihimäki, mp 0400 516 990, juha.<br />
vatsia(at)pricon.fi . Sihteeri Sami Saarinen,<br />
Pälsintie 161, 12630 Sajaniemi, mp<br />
050 994 3383, sami.saarinen(at)tdcsong.<br />
fi . Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg,<br />
Karakatu 12 B 10 11120 Riihimäki, kp<br />
(019) 734 117, mp 0505246316, lasse.<br />
gisselberg(at)elisanet.fi . Killan verkkosivut<br />
löytyvät osoitteesta: www.riihitykki.fi<br />
Gillesartilleristerna<br />
inom Nylands<br />
Brigads Gille<br />
Funktionärer:<br />
Ordförande Björn Holmberg, Gruvstavägen<br />
6 B 31, 01610 Vanda, tel 050 5637<br />
729, bhh(at)elisanet.fi . Viceordf Risto<br />
Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs,<br />
gsm 040 5634 322<br />
Besök våra hemsidor:<br />
www.gillesartilleristerna.com och<br />
www.mulliradio.net<br />
Tykistöprikaatin<br />
Kilta ry<br />
Pääkillan toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Jorma Ruuskanen, Koisportaantie<br />
46, 38210 Sastamala, (03) 514<br />
1144, mp 0500 308876,<br />
jorma.ruuskanen(at)kopteri.net. Varapuheenjohtaja<br />
Kalervo (Kalle) Salonen,<br />
Kiertokatu 10 as. 13, 28130 Pori, kalle.<br />
salonen(at)pori.fi . Sihteeri ja verkkovastaava<br />
Sirkka Ojala, Kallinlahdenkatu<br />
5, 39500 Ikaalinen, mp 050 3688 460,<br />
sirkka.ojala(at)gmail.com. Taloudenhoitaja<br />
Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700<br />
Kankaanpää, mp 044 5305943, hannu.<br />
vettenranta(at)dnainternet.net<br />
Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta:<br />
www.tykistoprikaatinkilta.fi<br />
Tykistöprikaatin Killan<br />
paikallisosastot:<br />
Porin Seudun Tykistökilta<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie<br />
25, 29350 Palus, pk (02)<br />
5391 720, mp 044 2100 572, kalevi.<br />
virtanen(at)dnainternet.net. Sihteeri/rahastonhoitaja<br />
Pertti Onniselkä, Aarnintie<br />
26, 28370 Pori, pk (02)6355 448, fax<br />
(02) 6356 188, mp 0500 590 409, pertti.<br />
onniselkä(at)happyback.fi<br />
Killan verkkosivut:<br />
www.tykistoprikaatinkilta.fi /pori.htm.<br />
Rauman Seudun Tykistökilta<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kerttulantie<br />
13 L, 26660 Rauma, mp 0400-<br />
78 0696, heikki.nurmi(at)rsk.fi . Varapuheenjohtaja<br />
Reino Heininen, Nestvedinkatu<br />
7 D, 26100 Rauma, pk (02)<br />
821 1453, mp 040 7048 230. Sihteeri<br />
Markku Koskimäki, Lotskerintie 45,<br />
28200 Pori, mp 0400-653733, markku.<br />
koskimaki(at)dnainternet.net.<br />
Turun Seudun Tykistökilta<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie<br />
26, 20300 Turku, pk (02) 239<br />
1687, mp 050 3760371, orvo.haavisto.<br />
tk(at)kolumbus.fi . Sihteeri Päivi Pansio,<br />
Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040779<br />
3059, paivi.pansio(at)suomi24.fi .<br />
Vammalan Seudun Tykistökilta<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie<br />
65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077,<br />
pt (03) 5124600, mp 0500-631431,<br />
matti.niemi(at)niementehtaat.fi . Sihteeri<br />
Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46,<br />
38210 Sastamala, pk (03) 5141144, mp<br />
0500 308876, jorma.ruuskanen(at)kopteri.<br />
net. Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaununperäntie<br />
249, 38210 Sastamala, pk<br />
(03) 5152202<br />
Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt<br />
jäsenyhdistykset:<br />
Etelä-Pohjanmaan<br />
Tykistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska,<br />
Untamonsola 1, 60120 Seinäjoki,<br />
mp 044 021 0549, mpt 0405244373,<br />
sepporh(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja<br />
Arvo Hakamaa, Ruukintie, 60120 Seinäjoki,<br />
Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio,<br />
Siipipyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri<br />
Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinäjoki,<br />
mp 0400 666343, aki.kinnunen(at)<br />
marttilankortteeri.fi Jäsensihteeri ja rahastonhoitaja<br />
Samuli Niinistö, Ilkantie<br />
16, 60800 Ilmajoki, pt ja pk (06)<br />
4246 931, mp 040 7720437, samuli.<br />
niinisto(at)netikka.fi<br />
Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpitämillä<br />
sivuilla:<br />
http://kotisivu.dnainternet.net/safar/<br />
epkilta.htm<br />
17
18<br />
Kankaanpään Seudun<br />
Tykistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie<br />
9, 38720 Vihteljärvi, mp 044 578<br />
7045, mp. työ 044083 0158,<br />
pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi , Sihteeri<br />
Esko Isohannu, Sevionranta 9, 38700<br />
Kankaanpää, mp. 050-550 9420, esko.<br />
isohannu(at)kuntke.fi .<br />
Jäsenasiat: Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu<br />
5, 38700 Kankaanpää, mp. 044 530 5943,<br />
hannu.vettenranta(at)dnainternet.net<br />
Mittamies- ja<br />
Tiedustelukilta ry<br />
Tulevaa toimintaa:<br />
Hyvät Kiltasisaret ja -veljet! Mittamies-<br />
ja Tiedustelukilta ry:n 47. vuosikokous<br />
ja veljesillallinen pidetään lauantaina<br />
29.1.2011 Turussa Meri-Karinassa (os.<br />
Seiskarinkatu 35).<br />
Ennen siirtymistä Meri-Karinaan vierailemme<br />
läheisessä Latokarin merivartiotukikohdassa<br />
(os. Pikisaarentie 3-5).<br />
Mahdollisuus tutustua Pyhän Henrikin<br />
ekumeeniseen taidekappeliin (Meri-<br />
Karinan yhteydessä). Tervetuloa!<br />
Osallistukaa myös Tykistöprikaatin Killan<br />
ja kiltapiirien järjestämiin tilaisuuksiin.<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänkyläntie<br />
303 A, 02400 Kirkkonummi, mp<br />
044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan.fi .<br />
Jäseneksi ilmoittautuminen<br />
Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan)<br />
............................................................................... ................................................<br />
Nimi Syntymäaika<br />
...............................................................................<br />
Arvo tai ammatti<br />
............................................................................................................................................<br />
Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa<br />
…………………………….....................................<br />
Katuosoite<br />
………………… ………………………………<br />
Postinumero Postitoimipaikka<br />
……………………………………………......................….<br />
Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)<br />
.......................................................................<br />
Allekirjoitus<br />
Sihteeri Antero Yläkorpi, Aamutie 3 B 1,<br />
01670 Vantaa, mp 0500 415 308, antero.<br />
ylakorpi(at)hel.fi<br />
Varainhoitaja Mika Aarnio, Kurkelankatu<br />
8 A 1, 21100 Naantali, mp 040 510<br />
8499, mika.aarnio(at)utu.fi .<br />
Killan toiminnasta tiedotetaan Tykistöprikaatin<br />
Killan sivuilla: http://www.<br />
tykistoprikaatinkilta.fi /mittaus-.htm<br />
Mittamies- ja Tiedustelukillan<br />
alaosastot:<br />
Helsinki: Pekka Majuri, Suomenniemenkuja<br />
4 C, 00950 Helsinki, mp 040 755<br />
8554, pekkaolavi.majuri(at)kolumbus.<br />
fi . Kankaanpää: Juha Jokinen, Vanhatie<br />
12, 38700 Kankaanpää, mp 050 396<br />
2859, juha.jokinen(at)mol.fi . Pori: Eija<br />
Koskenniemi-Saarivirta, Länsipuisto<br />
18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525 6953,<br />
eija.koskenniemi-saarivirta(at)dnainternet.<br />
net. Tampere: Pertti Heikkilä, Rinnetie<br />
13, 33610 Tampere, mp 040 702 3933,<br />
pertti.heikkila(at)dnainternet.net. Turku:<br />
Risto Koristo, Rauhamaantie 7, 21500<br />
Piikkiö, puh. 040 757 6306, risto.koristo<br />
(at)turunkonekeskus.fi<br />
Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL<br />
5, 38841 Niinisalo, p. (02) 181 62602<br />
(toimisto/TiedPsto)<br />
Liity kiltaan!<br />
Saat lehden.<br />
Tampereen Seudun<br />
Tykistökilta ry<br />
Toimihenkilöt:<br />
Puheenjohtaja Yrjö Inkinen, Karkonmäenkatu<br />
2 C, 33580 Tampere, mp 0400<br />
211997, yrjo.inkinen(at)dnainternet.net.<br />
Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B<br />
42, 3320 Tampere, mp 040 7191 377,<br />
jukka.piirto(at)tampere.fi . Rahastonhoitaja<br />
Urpo Ahlgren, Paavolantie 126, 34240<br />
Kämmenniemi, puh. 0400-666549.<br />
Juhla aloitettiin laskemalla havuseppele<br />
talvisodan muistomerkille.<br />
Tykistöprikaatin Killan perinteisen<br />
kiltajuhlan yhteydessä palkitut:<br />
Kultainen plaketti:<br />
- Matti Niemi<br />
- Hannu Vettenranta<br />
Hopeinen plaketti:<br />
- Markku Myllykangas<br />
- Heikki Aho-Mantila<br />
Pronssinen plaketti<br />
- Sirkka Ojala<br />
Arvoisa lukija!<br />
Jos et vielä saa <strong>Tulikomentoja</strong>-lehteä<br />
kotiisi Sinulla on mahdollisuus päästä<br />
lehden vakinaiseen lukijakuntaan,<br />
liittymällä johonkin kiltasivuilla mainittuun<br />
tykistökiltaan tai -yhdistykseen.<br />
Ota yhteys oman joukko-osastosi<br />
tai kotipaikkakuntasi lähimmän<br />
tykistökillan sihteeriin ja lähetä hänelle<br />
oheinen ilmoittautumislomake.<br />
Näin varmistat mukanaolosi aselajimme<br />
uuden lehden lukijakunnassa.<br />
Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös<br />
muista jäsenyyteen kuuluvista eduista<br />
ja tapahtumista.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> on tykistökiltojen<br />
jäsen<strong>lehti</strong> eikä sitä voi<br />
tilata erikseen.
Tykkimiehet juhlivat Niinisalossa<br />
TEKSTI: KALEVI VIRTANEN<br />
KUVAT: SIRKKA OJALA<br />
Tykistön kiltaväki Länsi-Suomesta kokoontui perinteiseen kiltajuhlaansa<br />
Niinisalon varuskuntakerholle lokakuun lopussa. Kiltajuhla ja Tykistöprikaatin<br />
Kilta ry:n syyskokous kerää syksyisin osallistujansa Etelä-Pohjanmaalta sekä<br />
Tampereen, Porin, Rauman, Turun ja Sastamalan seuduilta.<br />
Takavuosina väkeä saapui juhlaan bussilasteittain, mutta veteraanien rivien<br />
harventuessa osallistujamäärä on vähin erin pienentynyt. Se on harmi, sillä<br />
nytkin juhlaohjelma oli samalla sekä juhlava että kevyt.<br />
Juhlapuheen piti kansanedustaja Arto Satonen,<br />
jonka mielestä Venäjän sisäistä kehitystä<br />
on hyvin vaikea ennustaa. Poliittinen<br />
tilanne vaikuttaa juuri nyt vakaalta,<br />
vaikka metsäpalot, korruptio ja suuret tuloerot<br />
syövätkin valtaapitävien kannatusta.<br />
Oppositio on kuitenkin heikosti järjestäytynyt,<br />
eikä kykene tarjoamaan todellista<br />
vaihtoehtoa Putinin ja Medvedevin<br />
hallinnolle.<br />
- Raaka-ainejättinä Venäjällä on kuitenkin<br />
olemassa valtava taloudellinen potentiaali<br />
ja sen poliittinen tavoite on palata<br />
suurvallaksi. Venäjän kansainvälisen<br />
vaikutusvallan vahvistaminen on yksi tapa<br />
nykyjohdolle legitimoida omaa valtaansa<br />
Venäjän sisällä, Satonen sanoi.<br />
- Enemmistö venäläisistä mielipidetiedustelujen<br />
mukaan uskoo, että Venäjää<br />
kunnioitetaan silloin kun sitä pelätään.<br />
- Suomelle erityissuhde Neuvostoliittoon<br />
ja sen jatkoksi syntyneeseen Venäjään<br />
on ollut tärkeässä osassa ulkopolitiikassamme<br />
koko sodan jälkeisen historian<br />
ajan. Tätä erityissuhdetta kannattaa edelleen<br />
vaalia, Satonen muistutti.<br />
Kansanedustaja Arto Satosen puhe on<br />
kokonaisuudessaan luettavissa verkko-osoitteessa<br />
http://www.tykistoprikaatinkilta.fi .<br />
Juhlan musiikista vastasi Satakunnan<br />
sotilassoittokunta kapellimestarinaan mu-<br />
uutisia<br />
Puolustusvoimille uusi valvontalentokone<br />
Puolustusministeriö on valtuuttanut Ilmavoimien<br />
materiaalilaitoksen hankkimaan<br />
uuden valvontalentokoneen. Hankinnalla<br />
korvataan nykyinen 1980-luvun<br />
alussa hankittu Fokker F27 -valvontakonekalusto,<br />
joka poistuu käytöstä lentorungon<br />
ja järjestelmien vanhentumisen<br />
vuoksi.<br />
Uusi valvontakone on espanjalaisvalmisteinen<br />
Airbus Militaryn Casa C-295M<br />
-kuljetuskone, joka toimitetaan Suomeen<br />
vuonna 2013 ja sijoitetaan Tukilentolaivueeseen<br />
Tikkakoskelle. Hankinnan ko-<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
siikkimajuri Riku Huhtasalo ja solistina<br />
tykkimies Vili Viitaniemi Tampereelta.<br />
Vääpeli Urmas Wiljami Karjula eli Olli<br />
Mustaniemi hauskutti juhlaväkeä tarinoillaan.<br />
Killan syyskokousfaktaa<br />
Kiltajuhlan jälkeen osa väestä livahti kotimatkalle<br />
ja syyskokoukseen osallistui<br />
viitisenkymmentä kiltalaista. Kokouksen<br />
puheenjohtajaksi valittiin Matti Vehkalahti<br />
Sastamalasta ja sihteeriksi killan sihteeri<br />
Sirkka Ojala. Pöytäkirjantarkastajiksi<br />
valittiin Hannu Vettenranta ja Matti<br />
Lappalainen Kankaanpään Seudun<br />
Tykistökillasta.<br />
Hallituksen esittämä sääntömuutosehdotus<br />
liittyen stipendien myöntämiseen<br />
ja tilintarkastajien nimikkeen<br />
muuttamiseen toiminnan tarkastajiksi<br />
hyväksyttiin.<br />
Killan hallituksen jäsenmäärä päätettiin<br />
pitää ennallaan ja uudeksi jäseneksi<br />
Mittamies ja tiedustelukillasta valittiin<br />
Heikki Aho-Mantila joka valittiin Veikko<br />
Rantaniemen tilalle. Muut hallituksen<br />
jäsenet valittiin uudelleen.<br />
Kiltapiireihin killan edustajiksi<br />
valittiin Pirkanmaalta Yrjö Inkinen,<br />
Satakunnasta Kalevi Virtanen<br />
ja Varsinais-Suomen kiltapiiriin Orvo<br />
Haavisto ja Arto Tuominen. Heikki M<br />
konaisarvo järjestelmineen on n. 112 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Ilmavoimilla on ollut käytössä kolme<br />
Fokker-kuljetuskonetta, joista viimeinen<br />
poistuu käytöstä vuoteen 2015 mennessä.<br />
Kaksi Casa-kuljetuskonetta otettiin Ilmavoimissa<br />
käyttöön vuosina 2007–2008.<br />
Casa C-295M on taktiseen käyttöön<br />
suunniteltu keskiraskas kuljetuskone, joka<br />
on käytössä yli kymmenessä maassa.<br />
Euroopassa sitä käyttävät Suomen lisäksi<br />
Espanjan, Portugalin, Puolan ja Tshekin<br />
ilmavoimat.<br />
Erik Wallin (vasemmalla) Porista ja Orvo<br />
Haavisto Turusta ehtivät vaihtaa tärkeimmät<br />
kuulumiset. Kuva: Kalevi Virtanen<br />
Arto Satonen ruoti juhlapuheessaan mm.<br />
Suomen ja Venäjän suhteita sekä puolustusvoimiemme<br />
tulevaa rakennemuutosta.<br />
Nurmea päätettiin esittää killan edustajaksi<br />
MPKL:n liittovaltuustoon.<br />
Sirkka Ojalalle Luovutettiin Tykistöprikaatin<br />
Kilta ry:n stipendi valtakunnallisesti<br />
palkitun killan verkkosivuston<br />
suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta.<br />
Ampumakilpailun sarjan Y 50 v<br />
kiertopalkinto ojennettiin Matti Lappalaiselle.<br />
KarTR:llä perinnepäivä<br />
Vekaranjärvellä Karjalan Prikaatissa sijaitseva<br />
Karjalan Tykistörykmentti vietti<br />
perinnepäiväänsä Kasarminmäellä<br />
5.11.<strong>2010</strong>. Yleisöllä oli tarjolla rykmentin<br />
paraatikatselmus ja ohimarssi paraatikentällä.<br />
Ohimarssin otti vastaan Karjalan Tykistörykmentin<br />
komentaja, everstiluutnantti<br />
Jyrki Nurminen yhdessä Karjalan<br />
Prikaatin komentajan, prikaatikenraali<br />
Jorma Ala-Sankilan ja Kouvolan kaupungin<br />
edustajan kanssa.<br />
19
20<br />
”Puolustusvoima<br />
uudistus” ja museot<br />
Tykistömuseon tulevaisuuden<br />
suhteen edettiin jälleen<br />
askel eteenpäin, kun Maanpuolustuskorkeakoulu<br />
ja Sotamuseo<br />
järjestivät 24. syyskuuta<br />
Pääesikunnassa sotahistoriallisten<br />
erikoismuseoiden<br />
edustajille tiedotustilaisuuden<br />
sotilasmuseotoiminnan<br />
kehittämisestä. Tilaisuudessa<br />
tuotiin esiin Puolustusvoimien<br />
<strong>2010</strong>-luvun strategia ns.<br />
”puolustusvoima uudistus”,<br />
jonka mukaan puolustusvoimat<br />
ei tingi ydintoiminnoistaan,<br />
varusmiesten kouluttamisesta<br />
ja suorituskyvystään.<br />
Ne halutaan turvata, mutta<br />
ydintoimintojen kannalta<br />
välttämättömien kuluja,<br />
kuten kiinteistö- ja puolustusvoimiensiviilihenkilöstön<br />
kuluja halutaan karsia.<br />
Tämä strategialinjaus koskettaa<br />
myös museokenttää,<br />
sillä puolustusvoimat on tukenut<br />
museoita kiinteistötuella.<br />
Museoiden kiinteistöihin<br />
suunnattava rahoitus ei<br />
tulevaisuudessa tule ainakaan<br />
kasvamaan, vaikka samaan<br />
aikaan museoitavan materiaalin<br />
määrä kasvaa. Tämän<br />
yhtälön edessä sotahistorialliset<br />
museot ovat valintojen<br />
edessä. Museoiden on<br />
muututtava, koska rakenteet<br />
niin määräävät. On mietittävä<br />
entistä tarkemmin, mitä<br />
on mahdollista museoida ja<br />
mitä museoidaan ainoastaan<br />
piirroksin, kuvin ja 3D–mallinnuksin.<br />
Suomen Tykistömuseossa tapahtuu<br />
TEKSTI JA KUVAT: MIKKO KERO<br />
Aselajimuseokenttä on muutoksen kourissa, kun<br />
Puolustusvoimat toteuttaa kyseisiä museoita koskevan<br />
rakenneuudistuksen. Myös Tykistömuseolla on tapahtumassa<br />
uudistuksen myötä suuria muutoksia ja mahdollisesti nykyisiä<br />
aselajimuseoita on siirtymässä Hämeenlinnaan Tykistömuseon<br />
yhteyteen.<br />
Vaikuttavuus kriteerinä<br />
Tiedotustilaisuudessa Pääesikunnan<br />
Logistiikkaosastolta<br />
majuri Kauko Niemelä kertoi,<br />
että museotoiminnan osalta<br />
joudutaan puolustusvoimien<br />
taholta tekemään merkittäviä<br />
muutoksia kommentoimalla,<br />
että ”nykyjärjestelmä ei jatku”<br />
ja ”juustohöylän aika on ohi”.<br />
Niemelän mukaan leikkausten<br />
sijaan olisi panostettava sinne,<br />
missä vaikuttavuus on suurinta.<br />
Hän siteerasi Pääesikunnan<br />
päällikön ajatuksia toteamalla,<br />
että ”sotilasmuseotoiminnan<br />
arvioinnissa ’musta tuntuu’ asteikon<br />
sijaan on siirryttävä as-<br />
Kenraali Nenosen<br />
huoneen näyttelyä uusittiin<br />
museolla syksyn aikana. Takaa<br />
valaistut ja lasille tulostetut näyttelytaulut<br />
luovat huoneeseen tunnelmaa.<br />
Viimeistelty huone vihitään virallisesti<br />
käyttöön 5.3.2011 järjestettävän Kylmän<br />
sodan tykistö seminaarin yhteydessä.<br />
teikkoon, jossa vaikuttavuutta<br />
on pystyttävä mittamaan”.<br />
Totta onkin, että sotilasmuseokentällä<br />
on erilaisia toimijoita,<br />
joiden vaikuttavuus on<br />
eritasoista. Osa aselajimuseoista<br />
on valtionosuuden ulkopuolella<br />
ja niiden kävijämäärät<br />
ovat jäänet pieniksi. Vaikuttavuutta<br />
pohdittaessa on todet-<br />
ALLA: Syksyn odotetuin<br />
luento oli euroedustaja<br />
Sirpa Pietikäisen ”Miten<br />
tulevat sodat soditaan?”.<br />
OIKEALLA: MEP Sirpa<br />
Pietikäinen ja FM Lauri<br />
Haavisto.<br />
Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinna, Puhelin (03) 682 4600,<br />
toimisto@tykistomuseo.fi , www.tykistomuseo.fi , Avoinna päivittäin klo 11-17<br />
tu, että Puolustusvoimat tarvitsee<br />
jatkossa vain keskeiset<br />
aselajit kattavan museokentän.<br />
Se merkitsisi museoiden yhdistämisiä<br />
ja kentän tiivistämistä.<br />
Museoita on vaikuttavuuden<br />
perusteella jaettu kehitettäviin,<br />
ylläpidettäviin ja<br />
yhdistettäviin museoihin. Tässä<br />
jaossa Tykistömuseo luokiteltiin<br />
parhaaseen kehitettävien<br />
ryhmään.<br />
Tykistömuseon<br />
mahdollisuudet<br />
Sotamuseo esitti Pääesikunnan<br />
tiedotustilaisuudessa Tykistömuseon<br />
yhteyteen liitettäväksi<br />
Viestimuseon Riihimäeltä ja<br />
Pioneerimuseon Miehikkälästä.<br />
Samalla se esitti, että puolustusvoimat<br />
ei osta palveluita<br />
Viesti- tai Pioneerimuseoilta,<br />
mikäli ne jatkavat toimintaansa<br />
Riihimäellä tai Miehikkälässä.<br />
Viestimuseon osalta siirtoesitys<br />
oli odotettu, sillä asia<br />
oli ollut esillä jo vuonna 2009<br />
Pääesikunnan suunnitteluosaston<br />
kehittämisesityksessä. Tältä<br />
pohjalta museoiden taustayhteisöt<br />
olivat jo valmistelleet<br />
asiaa yhteistyöhengessä. Sen<br />
sijaan Pioneerimuseon osalta<br />
Hämeenlinnan vaihtoehto tuli<br />
yllätyksenä. Vielä edellisellä<br />
neuvottelukierroksella sitä oli
kaavailtu liitettäväksi Jalkaväkimuseon<br />
yhteyteen Mikkeliin.<br />
Pioneerien muuttovalmiutta<br />
testattiin Mikkelin vaihtoehdolla,<br />
joten aivan salaman iskuna<br />
siirtoesitys ei heillekään<br />
tullut. Lisäksi Pioneerimuseon<br />
taustayhdistys Pioneeriaselajin<br />
Liitto ry oli oma-aloitteisesti<br />
tutkinut uutta sijoituspaikkaa.<br />
Motivaatiota pioneereilta<br />
siis löytyy ja tämä kävi selville<br />
jo museoiden ja niiden taustaorganisaatioiden<br />
edustajien<br />
tapaamisissa. Tykistömuseon<br />
osalta yhdistymiseen liittyy<br />
mahdollisuuksia. Viesti-<br />
ja Pioneerimuseoiden kautta<br />
Tykistömuseosta voidaan kehittää<br />
entistä vetovoimaisempi<br />
vierailukohde. Laskemalla<br />
yhteen Tykistö-, Viesti- ja<br />
Pioneerimuseoiden vuotuisia<br />
kävijämääriä, voidaan ajatella,<br />
että Tykistömuseossa voisi<br />
nykyisen 20 000 kävijän sijaan<br />
vierailla yli 25 000 kävijää<br />
vuosittain. Lisäksi porkkanana<br />
on Puolustusvoimien<br />
muuttovaiheen kustannuksiin<br />
antama tuki. Sotamuseon johtajan<br />
Harri Huuskon mukaan<br />
se pitäisi sisällään muuttokulujen<br />
lisäksi myös näyttelyrakentamiseen<br />
liittyvät kulut.<br />
Mikäli suunnitelmat Sotamuseon<br />
esittämässä laajuudessa<br />
konkretisoituisivat, uudistunut<br />
Suomen Tykistömuseo,<br />
jonka sateenkaaren alla Viesti-<br />
ja Pioneerimuseo toimisivat,<br />
avaisi ovensa vajaan kolmen<br />
vuoden kuluttua.<br />
Luentosarja<br />
Museon luentosarja pyörähti<br />
käyntiin syksyn myötä. Sarjan<br />
aloitti 22.9. Aliupseeriliiton<br />
puheenjohtaja Petteri Leino<br />
luennoimalla aiheesta ”Mannerheim<br />
-risti Suomen merkittävin<br />
kunniamerkki”. Seuraavaksi<br />
oli 13.10. kapteeni Janne<br />
Pekkalan luento ”Tykistömenttorina<br />
Afganistanissa”.<br />
Syksyn odotetuin luento oli<br />
3.11. euroedustaja Sirpa Pietikäisen<br />
”Miten tulevat sodat soditaan?”.<br />
Tämän vuoden osalta<br />
luentosarjan päättää 15.12.<br />
projektipäällikkö Kimmo Antila<br />
”Miten sisällissota museoidaan?<br />
Esimerkkinä Tampere<br />
1918 Vapriikissa.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Kuka? Missä? Milloin?<br />
Useat varusmiesikäluokat muistanevat kuvan<br />
nuoren luutnantin, mutta muistuuko mieleen hänen<br />
nimensä? Vihjeeksi kerrottakoon, että kyseisen<br />
henkilön kuva löytyy myös toisaalta tästä lehdestä.<br />
Jos muistat tai uskot muistavasi kuka kuvassa on,<br />
lähetä vastauksesi 15.1.2011 mennessä sähköpostitse<br />
osoitteeseen toimitus@tulikomentoja.fi .<br />
Paras kuvaan liittyvä tarina julkaistaan.<br />
Tykkimiehen kuvamuisto<br />
Tuleva reservin vänrikki Karjalan Tykistörykmentistä<br />
, 22-vuotias Ilkka Tapio<br />
Seppinen toimi lukkomiehenä Rovajärven<br />
leirillä vuonna 1966. Myöhemmin<br />
ura vei valtiotieteen tohtoriksi ja<br />
poliittisen historian dosentiksi Helsingin<br />
yliopistossa. Seppinen on kirjoittanut<br />
useita tilaushistorioita, mm. Ilmatieteen<br />
laitoksen, Liikenneministeriön,<br />
Suomi-Seuran, Suomen avaruustutkimuksen ja Oikeuskanslerin<br />
historiat. Lisäksi hän on toiminut Suomen Sotahistorian<br />
Komission varapuheenjohtajana vuodesta 2006 ja<br />
ollut komissiossa mukana vuodesta 1984. Seppinen on naimisissa<br />
ja hänellä on kaksi aikuista tytärtä.<br />
Jos olet tykkimies ja haluat kuvasi julkaistavaksi <strong>Tulikomentoja</strong><br />
lehdessä, lähetä vanha ja uusi kuvasi ja lyhyt kertomus itsestäsi<br />
osoitteeseen toimitus@tulikomentoja.fi Toimitus pidättää oikeuden<br />
– palstatilan puitteissa – olla julkaisematta kuvia.<br />
Tulenjohtovälineet<br />
Saksan Thales on esitellyt uuden<br />
kompaktin, kevyen Ku-kaistalla toimivan<br />
pulssi-doppler –maastovalvontatutkan.<br />
Tutkajärjestelmän nimi<br />
on Lynx, ja se voidaan kuljettaa yhden<br />
henkilön kuormana. Se painaa<br />
noin 25 kg sisältäen sensoripään,<br />
kolmijalan, kaapelit, akut 6 tunnin<br />
toimintaa varten sekä kannettavan<br />
tietokonenäytön. Sillä kyetään sekä<br />
etsimään maaleja, mutta myös<br />
seuraamaan liikkuvaa kohdetta, lisäksi<br />
sitä voidaan käyttää tulenjohtoon.<br />
Se voi seurata 40 kohdetta ja<br />
samalla etsiä uusia maaleja. Lisäksi<br />
se kykenee kohteiden luokitteluun.<br />
90 % todennäköisyydellä se<br />
havaitsee liikkuvan henkilön yli 6<br />
km etäisyydeltä, kevyen ajoneuvon<br />
yli 8 km, helikopterin 11 km. Maalin<br />
nopeus saa vaihdella 1,5 ja 400<br />
km/h välillä. (International Defence<br />
Review September <strong>2010</strong>)<br />
Israelilainen Elbit esitteli kaksi<br />
uutta kevyttä tähystysjärjestelmää.<br />
vuoden <strong>2010</strong> Eurosatory –messuilla.<br />
Toinen oli kevennetty versio<br />
Coral CR lämpötähystimestä,<br />
nimeltään Micro Coral. Sen paino<br />
on 1,5 kg virtalähteineen. Se toimii<br />
3-5 mikrometrin alueella, ja sillä on<br />
mahdollista havaita kohteet 8 km<br />
etäisyydeltä öisin. Siinä on 7-kertainen<br />
jatkuva zoomi ja CCIR-videoulostulo.<br />
Siinä ei ole laser-osoitinta.<br />
Toinen järjestelmä on kevyt pistoolimainen<br />
Rattler-lasermaalinosoitin.<br />
Se on tarkoitettu maalien osoittamiseksi<br />
muille asejärjestelmille,<br />
esimerkiksi taisteluhelikoptereille,<br />
jopa yli 3 km etäisyydeltä. Osoitin<br />
painaa hieman yli 400 g virtalähteineen,<br />
mitkä mahdollistavat 30 min<br />
jatkuvan valaisun. (International<br />
Defence Review August <strong>2010</strong>)<br />
Tykistötiedustelu ja sensorit<br />
Kanadan hallitus on halukas ostamaan<br />
10 kpl AN/TPQ-36 (EQ-36)<br />
Firefi nder -tykistötutkia tai niiden<br />
sijasta yhtä monta AN/MPQ-64F1<br />
Sentinel –tutkaa hankinnan arvioitu<br />
kokonaiskustannus on 377 MUSD.<br />
(Military Technology 9/<strong>2010</strong>)<br />
Pienoislennokit<br />
Espanjalainen Indra on esitellyt<br />
Mantis-pienoislennokin. Se on<br />
sähkömoottorilla varustettu, 5,2 kg<br />
painava lennokki, jolla on 60-75<br />
min lentoaika ja 10 km kantama.<br />
Se lähetetään heittämällä ja se<br />
laskeutuu sakkaamalla paikalleen.<br />
Espanjan merijalkaväki testaa lennokkia.<br />
(Armada International<br />
4/<strong>2010</strong>)<br />
21
22<br />
Ainoastaan yksi haastateltu tiesi<br />
tullessaan, että tulisi palvelemaankranaatinheitinkomppaniaan,<br />
muille lopullinen sijoitus<br />
tuli niin sanotusti puun<br />
takaa. Neljästä kolme oli hakenutsotilaspoliisikoulutukseen<br />
ja pettymys oli suuri kun<br />
sinne ei päästy. Kranaatinheitinkomppania<br />
on kuitenkin<br />
osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi,<br />
varsinkin kun lomat<br />
pyörivät paremmin viikonloppuisin<br />
kuin sotilaspoliiseilla.<br />
Palvelusaika sopiva<br />
Oppilaat totesivat, että yleisesti<br />
ei heidän joukossaan ole<br />
keskusteltu palvelusajan pituudesta,<br />
vaikka julkisuudessa<br />
aihe on ollut esillä. Yleisten<br />
tiedotusvälineiden seuranta<br />
jää pakostakin vähäiseksi palvelusaikana.<br />
Kannattaja lyhyemmälle<br />
palvelusajalle kuitenkin<br />
löytyi, sillä yhdeksän kuukauden<br />
palvelusajalla ja kotiutumalla<br />
keväällä olisi saanut<br />
lukuaikaa yliopiston pääsykokeisiin.<br />
Kaikki ovat kuitenkin<br />
hyväksyneet vuoden palvelusajan,<br />
eikä sitä koeta kohtuuttomaksi.<br />
Alokasaika tiukkaa<br />
Kranaatinheitinkomppaniaan<br />
astui palvelukseen 95, joista<br />
palveluksensa keskeytti eri<br />
syistä kymmenkunta alokasta,<br />
pääosin fyysisten syiden ja<br />
vammojen vuoksi. Alokasaika<br />
koettiin tiukaksi ja ohjesääntöjä<br />
noudatettiin tarkasti.<br />
Koulutus oli kuitenkin kaikkien<br />
mielestä asiallista, eikä<br />
mitään ylilyöntejä esiintynyt.<br />
Alokasaikana ei käsitelty joukon<br />
raskaita aseita, vaan keskityttiin<br />
yleissotilaalliseen<br />
koulutukseen. Kranaatinheitinkomppanian<br />
alokkaat oli<br />
uutisia<br />
Etelä-Pohjanmaalla vilkasta toimintaa<br />
Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta<br />
viettää perinteistä Barbara-juhlaa<br />
lauantaina 4. joulukuuta<br />
<strong>2010</strong> klo 18.30 alkaen<br />
perinteisin menoin Ilmajoen<br />
krouvissa.<br />
Kaikki tykistön jäsenet ja<br />
oikeanlaisella tykkimieshen-<br />
Kranaatinheitinhenki yhä<br />
voimissaan Panssariprikaatissa<br />
TEKSTI JA KUVA: JUHANI SUNI<br />
<strong>Tulikomentoja</strong>-<strong>lehti</strong> vieraili Panssariprikaatissa ja tapasi<br />
Jääkäritykistörykmentin Kranaatinheitinkomppanian<br />
aliupseerilinjan oppilaita, jotka astuivat palvelukseen<br />
Panssariprikaatiin 12.7.<strong>2010</strong>. Paikkana oli<br />
aliupseerilinjan tupa, rykmentin kasarmin<br />
toisessa kerroksessa. Keskusteluun<br />
osallistuivat oppilaat Eero Vesterberg<br />
Riihimäeltä, Maria Jokinen Lahdesta,<br />
Teemu Seppänen Hämeenlinnasta ja<br />
Sampsa Uimonen Kellokoskelta juuri<br />
alkaneelta aliupseerikurssilta.<br />
Jääkäritykistörykmentin kranaatinheitinkomppanian aliupseerikurssin<br />
oppilaista Eero Vesterberg, Maria Jokinen, Sampsa Uimonen ja<br />
Teemu Seppänen aseaulassa. Taustalla heidän raskaat aseensa<br />
huoltoasennossa.<br />
jaettu kolmeen joukkueeseen<br />
ottaen huomioon lähtökunnon.<br />
Ykkösjoukkueessa olivat<br />
keskikuntoiset, kakkosessa<br />
hyväkuntoiset ja kolmosessa<br />
kunnoltaan heikoimmat.<br />
Tämä järjestely toimi hyvin,<br />
kun koulutus voitiin mitoittaa<br />
kunnon mukaan.<br />
Kevyillä heittimillä<br />
mennään<br />
Nykyisessä koulutusvaiheessa<br />
oppilaat pitävät toisilleen<br />
sulkeisia ja erilaisia käytännön<br />
harjoituksia. Käytössä on<br />
jokaisella henkilökohtainen<br />
työ- ja seurantavihkonen, jota<br />
täytetään tosin harvakseltaan.<br />
Oppituntien pitoa harjoitel-<br />
gellä siunatut kutsutaan mukaan.<br />
Etelä-Pohjanmaalta tehdään<br />
ainakin kaksi sotahistorianmatkaa<br />
itärajan taakse kesäkelin<br />
aikaan vuonna 2011.<br />
Perinteinen Seinäjoen Sotilaspiirin<br />
killan ja Etelä-Poh-<br />
laan joulukuussa vähän ennen<br />
kurssin loppua. Oppilailla on<br />
selvä kuva jatkosta läpivientisuunnitelman<br />
ansiosta. Kalustona<br />
heillä ovat kevyet - ja<br />
raskaat kranaatinheittimet,<br />
joista kevyet heittimet kulkevat<br />
kuljetuspanssarivaunujen<br />
sisällä tai vaihtoehtoisesti katolla.<br />
Tältä kurssilta valmistuvien<br />
ryhmänjohtajien koulutettavana<br />
ovat tammikuussa<br />
palvelukseen astuvat alokkaat.<br />
Heistä koulutetaan miehistöjä<br />
raskaille kranaatinheittimille.<br />
Nykyiset heitinmiehet saavat<br />
pääkoulutuksen kevyille heittimille,<br />
joten pääkoulutuskalusto<br />
vuorottelee saapumiserittäin.<br />
janmaa-lehdensotahistoriallinen matka vie kiinnostuneita<br />
Vienan-karjalaan 6. -<br />
10.6.2011. Matkalla nähdään<br />
Kis-kis-kukkulat, Uhtua, Vienan<br />
Kemi, Solovetskin luostari-<br />
ja vankileirisaaret, Rukajärvi<br />
teineen, Kuhmo sekä<br />
monta muuta mielenkiintoista<br />
kohdetta.<br />
Oman yksikön väki<br />
tuttua<br />
Kanssakäyminen rykmentin<br />
muiden yksiköiden varusmiesten<br />
ja -naisten kanssa on<br />
vähäistä, sillä heitä näkee vain<br />
satunnaisesti esimerkiksi sotilaskodissa.<br />
Pääsääntöisesti siis<br />
ollaan oman yksikön väen kesken.<br />
Aamuisin tosin ikkunasta<br />
näkee, kun panssarihallin ovia<br />
auotaan ja panssarihaupitsimiehet<br />
lähtevät ajoharjoitteluun,<br />
mutta sen suurempaa<br />
kontaktia heihin ei ole. Palveluksen<br />
ulkopuolella ovat matkapuhelimet<br />
ja kannettavat<br />
tietokoneet nettiyhteyksineen<br />
sallittuja ja sotilaskodissa on<br />
käytössä monien muiden palvelujen<br />
ohessa ilmainen langaton<br />
Internet-yhteys, joten<br />
yhteydenpito kavereihin ja kotiin<br />
on vaivatonta. Pohdittaessa<br />
mahdollisia parannuksia<br />
oloihin jäi ainoaksi toiveeksi<br />
hiukan myöhäisempi herätys,<br />
mutta tämäkin kuitattiin hersyvällä<br />
naurulla.<br />
Heitinhenki korkealla<br />
Yksikössä on muodostunut hyvä<br />
kranaatinheitinhenki ja palveluspaikka<br />
koetaan hyväksi,<br />
muutenkin kuin vain sijainnin<br />
ja hyvien yhteyksien ansiosta.<br />
Henkilökunta koetaan hyvin<br />
kannustavaksi ja sopivan rennoksi.<br />
He antavat auliisti hyviä<br />
ja asiallisia neuvoja ja ovat<br />
tukena jos tulee tunne, että on<br />
hukassa. Tosin löytyy joukosta<br />
joku tiukempikin kouluttaja.<br />
Jääkäritykistörykmentti on<br />
kaikkien haastateltujen mielestä<br />
ihan kelpo palveluspaikka,<br />
johon kannattaa tulevienkin<br />
alokkaiden hakeutua. Edelleen<br />
kaikuu Nummella tuttu huuto<br />
”Kkkrrrhhh” ja henki on voimissaan.<br />
Aallon Patteristo tekee Suomenlahden<br />
kierroksen ja tutustuu<br />
vanhaan Venäjään 29.9. -<br />
3.10.2011. Reitti kulkee Kannaksen,<br />
Novgorodin, Pihkovan<br />
ja Narvan kautta Tallinnaan,<br />
josta laivalla Suomeen.<br />
Tarkemmat tiedot matkoista<br />
kerrotaan seuraavassa<br />
numerossa.
Risto Siilasmaan työryhmän<br />
ehdotus neljän kuukauden<br />
varusmiespalvelusta vaikuttaa<br />
äkkiseltään heppoiselta. PV:<br />
n komentaja Ari Puheloinen<br />
lupasi selvittää ehdotuksen<br />
tarkemmin, mutta kysyy, mitä<br />
tehdään tositilanteessa, kun<br />
upseerit ovat johtamistehtävissä<br />
eikä ole kouluttajia puolivalmiille<br />
joukoille.<br />
Tykistön alokkaat koulutetaan<br />
tykkimiehiksi kuuden<br />
kuukauden peruskoulutusjaksolla.<br />
Mahtaako tuokaan aika<br />
riittää näin teknisessä ja joukon<br />
saumatonta yhteistoimintaa<br />
vaativassa aselajissa?<br />
Voihan peruskoulutuksesta<br />
puristaa löysät pois ja sitä<br />
edeltävänä toimenpiteenä tiu-<br />
Armeija täysremonttiin –<br />
opiksi otettavaa myös<br />
reserviläisjärjestöille?<br />
kentaa tulevien tykkimiesten<br />
kelpoisuusvaatimuksia jo kutsuntavaiheessa.<br />
Neljän kuukauden<br />
peruskoulutusjaksoon<br />
lisätään myöhemmin pitkiä<br />
miehistön kertausharjoituksia,<br />
joissa harjoitellaan toimintaa<br />
joukkona. Osa ennalta valikoiduista<br />
varuskunnista muutetaankertausharjoituskeskuksiksi,<br />
joilla on kyky hallita eri<br />
ikävaiheessa olevien reserviläisten<br />
suunnitelmallista jatkokoulutusta.<br />
Asiansa osaavia<br />
kouluttajia kantaväestä kyllä<br />
löytyy niin rauhan aikana kuin<br />
kriisitilanteissakin.<br />
Kenttätykistön SA -kokoonpanojen<br />
ylläpito ilman,<br />
että säännöllisin välein harjoitellaan<br />
saatuja oppeja, ei välttämättä<br />
ylläpidä riittävää toimintavalmiutta,<br />
vaikka pohjalla<br />
olisi kuuden kuukauden<br />
tai pidempikin varusmiespalvelu.<br />
Kannatan siis sitä, että<br />
neljän kuukauden vaihtoehto<br />
tutkitaan pohjia myöten,<br />
ei pelkästään euron kuvat ja<br />
säästöt silmien edessä. Jos kertausharjoituksia<br />
ei viimeisten<br />
Tykistökilta aktiivisena tykkien<br />
kunnostuksessa<br />
TEKSTI JA KUVA: SAMI SAARINEN<br />
Riihimäen seudun Tykistökilta<br />
on tänä kesänä kunnostanut<br />
talkoovoimin paikalli-<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
sen kirjaston eteen pystytettyä<br />
muistomerkkitykkiä 120K78.<br />
Muistomerkki oli aikoinaan<br />
vuosien kuluessa ole järjestetty<br />
riittävästi, on nykytilannetta<br />
syytä analysoida erityisellä<br />
huolella tältäkin osin.<br />
Etelä-Pohjanmaan tykistökilta<br />
on jo 1980-luvun alkupuolelta<br />
lähtien järjestänyt<br />
jäsenilleen vapaaehtoista koulutusta.<br />
Killan koulutustilaisuuksiin<br />
on vuosien varrella<br />
osallistunut satamäärin tykkimiehiä.<br />
Tämä ei olisi onnistunut<br />
ilman Puolustusvoimien<br />
tukea. Yhtä tärkeätä on ollut<br />
kiltalaisten panos eri koulutus-<br />
ja tukitehtävissä.<br />
Teimme muutama vuosi<br />
sitten omasta toiminnastamme<br />
arvion, modernisti nk.<br />
SWOT -analyysin. Yksi vahvuus<br />
ja mahdollisuus toiminnassamme<br />
myös jatkossa voi<br />
olla omaehtoisten aselajikurssien<br />
järjestäminen. Lisämahdollisuutena<br />
on se, että hakeudumme<br />
tiiviiseen yhteistyöhön<br />
muiden aselajikiltojen<br />
kanssa. Kenttätykistö on tukiaselaji,<br />
jonka toimintakyky<br />
on vahvasti sidoksissa jalkaväkeen,<br />
pioneereihin, ilmavoi-<br />
killan ensimmäinen iso projekti.<br />
Se pystytettiin 4.6.1968<br />
Riihimäen kenttätykistöperinteiden<br />
1914-1959 muistoksi ja<br />
sitä on kunnostettu pariin otteeseen.<br />
Tällä erää tykin pyörät<br />
kaipasivat huolenpitoa, koska<br />
ne olivat viimekertaisen maa-<br />
miin ja ilmatorjuntaan, viestiaselajiin<br />
jne. Siksi kannatan<br />
mallia, jossa eri aselajikiltojen<br />
voimat joiltakin osin yhdistetään<br />
ja mietitään, mihin asioihin<br />
yhdessä panostamme.<br />
Länsisuomalaisten tykistökiltojen<br />
yhdyslenkkinä toimii<br />
Tykistöprikaatin Kilta ry. Killan<br />
jäsenmäärä on yhteensä<br />
850 miestä ja naista koostuen<br />
eri alaosastoista ja itsenäisistä<br />
yhdistyksistä Varsinais-<br />
Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan<br />
ja Etelä-Pohjanmaan<br />
alueella. Käykääpä katsomassa<br />
netistä www.tykistoprikaatinkilta.fi<br />
. Tulette hämmästymään<br />
Suomen tämän vuoden<br />
parhaiksi valituista kiltasivuista.<br />
Tykistöprikaatin killan kiltajuhla<br />
ja syyskokous pidettiin<br />
Niinisalon varuskuntakerholla<br />
lauantaina 30.10.<strong>2010</strong> klo<br />
11.30 alkaen. Veteraanit lähtivät<br />
menneinä vuosina suurella<br />
joukolla yhteisiin kiltatilaisuuksiin,<br />
toimikaamme me<br />
samalla tavoin.<br />
Seppo Rinta-Hoiska<br />
Kirjoittaja on reservin majuri ja<br />
Etelä-Pohjanmaan tykistökilta ry:n<br />
puheenjohtaja<br />
Talkooväkeä vasemmalta: Reijo<br />
Lindberg, Esa Tiitinen, Heikki<br />
Niemi, Pentti Kekäläinen, Kari<br />
Jyrkinen, Ilkka Vatsia ja Roope<br />
Sutinen<br />
lauksen yhteydessä hiekkapuhallettu<br />
ja jääneet siten turhan<br />
huokoisiksi. Pyörät eivät olisi<br />
ehkä kantaneet enää kovin<br />
kauaa, mutta tämän projektin<br />
aiemmassa vaiheessa tykki sai<br />
pukit alleen.<br />
Kuvassa näkyy kunnostetut<br />
pyörät perjantaina 3.9.<strong>2010</strong>.<br />
Kiltaveli Kari Jyrkinen on ollut<br />
hankkeen vetäjänä ja eräänlaisena<br />
tykkimestarina. Pyöriä<br />
kunnostettaessa toisesta niistä<br />
löytyi kranaatin sirpale.<br />
23
Salaperäinen Joseph Veltjens –<br />
asekauppias ja Suomen ystävä<br />
JYRI PAULAHARJU<br />
Viime sotien historiankirjoissa mainitaan tuon tuostakin käsite Veltjensin sopimus.<br />
Harva aikamme lukija tietää mistä on kyse, vielä harvempi mainittujen sopimusten taustaa<br />
ja sisältöä. On paikallaan raottaa historian esirippua.<br />
Saksalainen Joseph Veltjens syntyi 2.6. 1894 ja kuoli II maailmansodan aikana lentoturmassa<br />
6.10.1943. Hän osallistui I maailmansotaan taistelulentäjänä ollen todellinen<br />
hävittäjä-ässä 35 pudotuksellaan. Sodan päätyttyä kapteeniksi ylennyt Veltjens säilytti<br />
tietynlaisen tuntuman asevoimiin ryhtyen samalla asealan liikemieheksi.<br />
Saksa oli I maailmansodan<br />
jälkeen sekasortoisessa tilassa.<br />
Veltjens liittyi nyt radikaaliin<br />
Freikorps Gerstenbergiin, jonka<br />
tavoitteena oli saattaa maahan<br />
järjestys ja kommunismin<br />
tukahduttaminen. Hän haavoittui<br />
kolmasti tammikuussa<br />
1919 kommunististen spartakistien<br />
kanssa käydyissä kahinoissa.<br />
Veltjens omisti kookkaan<br />
purjelaivan, jolla hän alkoi salakuljettaa<br />
Saksan laivastolle<br />
eräitä Versailles’n rauhansopimuksen<br />
kieltämiä tarvikkeita.<br />
Tämä johti hänet laajaan kansainväliseen<br />
asekauppaan aina<br />
Turkkia ja Kiinaa myöten.<br />
Joseph Veltjens –<br />
sotilas ja liikemies<br />
Veltjens liittyi monien muiden<br />
tavoin kansallissosialistiseen<br />
puolueeseen vuonna 1929,<br />
mutta jouduttuaan henkilökohtaiseen<br />
yhteenottoon Hitlerin<br />
kanssa vuonna 1931,<br />
hän erosi puolueesta. Hänet<br />
pidätettiin nyt useaan kertaan,<br />
mutta maailmansodan lentäjätoveri<br />
Hermann Göring ryhtyi<br />
suojelemaan häntä. Veltjensin<br />
luomat asekauppayhteydet<br />
olivat lopulta Hitlerille siksi<br />
tärkeät, että Veltjens kykeni<br />
Göringin suojeluksessa vaikuttamaan<br />
asealan toimintaan.<br />
Suomen kanssa Joseph<br />
Veltjens oli tekemisissä jo varhain.<br />
Maamme kenttätykistön<br />
kalusto oli lähes kokonaisuudessaan<br />
vapaussodan perintöä.<br />
Joitakin kymmeniä tykkejä oli<br />
ostettu vuosina 1919–1924,<br />
24<br />
eniten vuonna 1919, jolloin<br />
saksalaisten valtaamaa venäläiskalustoa<br />
oli ollut kaupan.<br />
Yhden raskaan haupitsipatteriston<br />
aseet hankittiin 1920luvun<br />
lopulla ja kolmetoista<br />
käytettyä kevyttä kenttäkanuunaa<br />
saatiin 1930-luvulla<br />
kansainvälisen aseliikkeen<br />
Transbaltic Oy:n kanssa tehdyssä<br />
kaupassa.<br />
Mainitun liikeyrityksen<br />
emoyhtiö oli berliiniläinen<br />
Daugs & Cie und J.Veltjens.<br />
Erään lähteen mukaan Veltjens<br />
olisi käynyt maassamme 1920luvun<br />
alussa.<br />
”Epävirallista aseapua”<br />
Myöhään syksyllä 1939 kun<br />
sodan uhka maamme rajoilla<br />
idästä oli tosiasia, Veltjensin<br />
puoleen käännyttiin toiveella,<br />
että hän voisi auttaa asehankinnoissa.<br />
Se ei kuitenkaan<br />
onnistunut Hitlerin vastustuksen<br />
vuoksi. Tässä tilanteessa,<br />
kesällä 1939, Veltjens yritti<br />
oma-aloitteisesti saada luvan<br />
sotatarvikkeiden toimitukselle<br />
Suomeen. Hän onnistuikin<br />
yrityksissään.<br />
Suomella olisi ollut elo-lokakuussa<br />
1939 vielä viimeinen<br />
tilaisuus saada Saksasta todella<br />
ratkaisevasti merkitseviä sotatarvikkeiden<br />
hankintoja järjestetyksi.<br />
Asian hoitamiseksi oli<br />
meillä vallalla niin paljon virastokankeutta<br />
ja ”reviisorien<br />
pelkoa”, että vasta marraskuussa<br />
saatiin lopullisesti päätetyksi<br />
vain Gustlow-tehtaiden kanssa<br />
20 mm ilmatorjuntatykkien<br />
ja ampumatarvikkeiden han-<br />
kinta.<br />
Veltjensin toimesta<br />
lähetettiin<br />
nyt ensimmäinen<br />
erä 30 tykkiä ja<br />
100 000 patruunaa<br />
Ruotsin kautta,<br />
koska Saksa halusi<br />
toimituksen pidettäväksi salassa.<br />
Samoin Veltjens onnistui<br />
hankkimaan Saksan hallituksen<br />
suostumuksin ”epävirallisesti”<br />
sotatarvikkeiden kauttakuljetuksiin<br />
Unkarista ja Italiasta.<br />
Ruotsin sanomalehdistö sai<br />
kuitenkin tietoonsa kuljetukset<br />
heidän maansa kautta ja<br />
julkaisi artikkeleita, joissa ihmeteltiin<br />
Neuvostoliiton liittolaisen,<br />
Saksan, varustavan<br />
Suomea sotatarvikkeilla. Tämä<br />
julkitulo oli kohtalokas. Saksan<br />
hallitus katsoi nyt olevansa<br />
pakotettu kieltämään kaikki<br />
toimitukset ja myös kauttakuljetukset<br />
Saksan läpi Suomeen.<br />
Kiellosta huolimatta Veltjens<br />
yritti saada kuljetuksia käyntiin,<br />
tuloksetta.<br />
Kauppasuhteita<br />
välirauhan aikana<br />
Talvisodan päätyttyä Moskovan<br />
rauhaan 13.3.1940, kokonaistilanne<br />
Euroopassa oli<br />
muuttunut ja pohjoismaiden<br />
merkitys korostunut. Tämä<br />
johti Saksan toteuttamaan<br />
Tanskan ja Norjan miehityksen<br />
huhtikuussa 1940. Samalla<br />
Saksan Suomeen kohdistuvassa<br />
politiikassa kesällä 1940<br />
tapahtui käänne, sillä Saksan<br />
kannalta tuli tarve etsiä keino-<br />
Veltjens I maailmansodan<br />
luutnanttina.<br />
ja, joiden avulla onnistuttaisiin<br />
ehkäisemään avoimen kriisin<br />
puhkeaminen Moskovan ja<br />
Suomen välillä ja sitä seuraava<br />
Suomen alueen menettäminen<br />
Neuvostoliitolle. Tämän haennan<br />
tuli tapahtua niin taitavasti,<br />
että Berliinin ja Moskovan<br />
välinen rinnakkaiselo jatkuisi<br />
ainakin muodollisesti ja näennäisesti<br />
järkkymättömänä,<br />
”syvään molemminpuoliseen<br />
vilpittömyyteen perustuvana”.<br />
Saksan suhtautumisen muutos<br />
konkretisoitui Suomen asehankinnoissa.<br />
Nyt esiin astui<br />
everstiluutnantiksi kohonnut<br />
Joseph Veltjens, vanha Suomen<br />
ystävä. Ja hänen taustatekijäkseen<br />
tuli majuri Martti<br />
Terä, joka oli palvellut talvisodan<br />
aikana puolustusministeriön<br />
taisteluvälineosastolla.<br />
Häneen otettiin nyt yhteyttä<br />
Oy Dahlberg & Hilbert Ab -yhtiöstä<br />
ja pyydettiin siirtymään<br />
sen palvelukseen tehtävänään<br />
kauppasuhteiden luominen<br />
valtiollisten laitosten, ennen<br />
kaikkea armeijan kanssa. Terä<br />
tiesi Hilbertin olevan kiinteässä<br />
yhteistoiminnassa everstiluutnantti<br />
Veltjensin kanssa.
Terä ilmoitti vastauksenaan<br />
Hilbertille olevansa tähän valmis<br />
edellyttäen, että saksalaiset<br />
kauppasuhteet saadaan todella<br />
käyntiin ja että ne varsinkin<br />
sotatarvikkeiden alalla voivat<br />
johtaa positiiviseen tulokseen.<br />
Eräiden vaiheiden jälkeen Terä<br />
siirtyi Hilbertin palvelukseen<br />
ja samalla alkoi Veltjensin<br />
kanssa tietynlainen yhteistyön<br />
seuranta.<br />
Suullisia ja kirjallisia<br />
sopimuksia<br />
Silloinen sotatalouspäällikkö<br />
kenraaliluutnantti Leonard<br />
Grandell oli aikaisempia suhteitaan<br />
hyväksikäyttäen käynyt<br />
esittämässä sotatarvikkeiden<br />
ostoa koskevan toivomuslistan<br />
Berliinissä kenraali Thomasille<br />
jo vuoden 1940 toukokuun<br />
jälkipuoliskolla saamatta kuitenkaan<br />
minkäänlaisia lupauksia.<br />
Saksalaisten esityksestä<br />
Saksan ja Suomen välillä solmittiin<br />
syyskuussa 1940 sotilassopimus<br />
ja sen vahvistanut<br />
diplomaattinen kirjeenvaihto,<br />
joiden mukaan saksalaisia<br />
joukkoja kulki Suomen läpi<br />
Pohjois-Norjaan ja takaisin<br />
syyskuusta 1940 alkaen. Sen<br />
varjolla saksalaiset rakensivat<br />
Suomen alueelle huoltotukikohtia<br />
ja sen avulla he jatkosodan<br />
edellä siirsivät Suomeen<br />
kokonaisia divisioonia hyökätäkseen<br />
Neuvostoliittoon.<br />
Kauttakulkua esitti marsalkka<br />
Mannerheimille 18.8.<br />
1940 saksalainen liikemies,<br />
everstiluutnantti Joseph Veltjens.<br />
Samalla tämä ilmoitti,<br />
että Suomi voisi ostaa Saksalta<br />
tykistöä ja muita aseita, joista<br />
Suomella oli kova puute. Ehdotusta<br />
käsiteltiin pienessä<br />
sisäpiirissä salaisena, ja myöhemmin<br />
on kiistelty, oliko<br />
Mannerheimilla ensimmäisen,<br />
suullisen myöntymyksen antaessaan<br />
poliittisen johdon lupa.<br />
Monet seikat todistavat,<br />
että ainakin pääministeri Ryti<br />
siunasi jo illalla 18.8.1940<br />
saksalaisten kauttakuljetukset<br />
ja osallistui lähipäivinä käytyihin<br />
neuvotteluihin. Sen sijaan<br />
ei ole täyttä varmuutta<br />
siitä, missä vaiheessa jo noihin<br />
aikoihin sairastellut presidentti<br />
Kallio antoi suostumuksensa.<br />
Veltjensin sopimukset<br />
Saksan lupaamien sotatarvikkeiden<br />
hankintojen käytännön<br />
valmistelujen ylin johto<br />
ja valvonta kuuluivat sotatalouspäällikölle,kenraaliluutnantti<br />
Grandellille. Teknillisenä<br />
asiantuntijana taisteluvälineosaston<br />
päällikkö, eversti T.<br />
Raatikainen sai tehtäväkseen<br />
ostettavan kaluston valinnan.<br />
Hankinnan kaupallinen puoli<br />
ja tarvikkeiden kuljetus Saksasta<br />
Suomeen tuli Oy Dahlberg<br />
& Hilbert Ab:n (Terä)<br />
vastattavaksi tietenkin yhteistoiminnassa<br />
puolustusvoimien<br />
kanssa.<br />
Hankintasopimukset laadittiin<br />
hyvin monimutkaiseen<br />
muotoon. Pääasiana oli se, ettei<br />
Suomi sen mukaan ostaisi<br />
näitä tarvikkeita Saksan valtiolta,<br />
vaan suomalaiselta toiminimeltä,<br />
Oy Dahlberg &<br />
Hilbert Ab:ltä, joka puolestaan<br />
allekirjoitti hankintaso-<br />
Saksasta ostetuista olivat tärkeimmät:<br />
1940 (sopimus 1187)<br />
76 K 02 kanuunoita. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 54 kpl<br />
105 K 29 kanuunoita. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 54 kpl<br />
120 K 78-31 kanuunoita . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 24 kpl<br />
105 H 15 haupitseja.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 20 kpl<br />
150 H 40 haupitseja.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 48 kpl<br />
155 H 17n haupitseja .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 20 kpl<br />
1941-1944 (sopimukset 1188-1189)<br />
50 ja 75 mm:n pst.kanuunat . .. .. .. .. .. .. .. 283 kpl<br />
75 mm:n rynnäkkötykki-panssarivaunut . .. . 59 kpl<br />
105 ja 122 mm:n kenttähaupitsit .. .. .. .. .. 133 kpl<br />
152 ja 155 mm:n raskaat kenttähaupitsit .. 227 kpl<br />
20 ja 37 mm:n ilmatorjuntakanuunat .. .. .. . 60 kpl<br />
76 ja 88 mm:n ilmatorjuntakanuunat .. .. .. 162 kpl<br />
105 mm:n ilmatorjuntakanuunat . .. .. .. .. .. .. 6 kpl<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
pimuksen. Ensimmäisen sopimuksen,<br />
Vertrag Nr 1187:n,<br />
myyjänä oli Hilbertin yhtymä<br />
ostajana puolustusministeriö.<br />
Sopimus sisälsi vain puhtaasti<br />
kaupalliset ehdot.<br />
Sopimuksia tehtiin kaikkiaan<br />
kolme, 1187, 1188 ja<br />
1189. On paikallaan todeta,<br />
että sopimusten mukainen<br />
materiaali maksettiin tunnollisesti<br />
kauppasopimusten mukaisesti.<br />
Mitään ei annettu eikä<br />
pyydetty lahjana.<br />
Kaiken kaikkiaan Saksasta<br />
ostettiin vuosina 1940-1944<br />
noin 119 500 tonnia erilaisia<br />
sotatarvikkeita, minkä lisäksi<br />
tulevat vielä nestemäiset poltto-<br />
ja voiteluaineet. Näiden<br />
lisäksi ostettiin huomattavia<br />
määriä erilaista kalustoa ja tarvikkeita<br />
ilma- ja merivoimillemme.<br />
Todettakoon, että vielä<br />
24.8.1944 ja sen jälkeen syyskuussa<br />
saapui satamiimme yhdeksällä<br />
eri laivalla yli 6000<br />
tonnia sotatarvikkeita, niiden<br />
joukossa panssarivaunuja, rynnäkkötykkipanssarivaunuja,<br />
tykkejä sekä lähes 4 000 tonnia<br />
ampumatarvikkeita.<br />
Veltjensin merkitys<br />
Yleisesikuntaeverstiluutnantti<br />
Martti Terä mainitsi kirjassaan<br />
Tienhaarassa muun muassa<br />
seuraavaa:<br />
- Todettakoon edelleen varauksetta,<br />
että ilman näitä<br />
Saksasta saatuja sotatarvikkeita<br />
armeijamme mahdollisuudet<br />
tehtävänsä suoritukseen –<br />
– sen jälkeen kun se oli sotaan<br />
joutunut – olisivat olleet ehkä<br />
hyvinkin kyseenalaiset. Erikoi-<br />
sesti voitaneen pitää varmana,<br />
että kesäkuussa 1944 tapahtuneen<br />
Kannaksen rintaman romahduksen<br />
jälkeen sotilaallisen<br />
tasapainon palauttaminen<br />
ilman Saksasta saatuja sotatarviketoimituksia,<br />
joihin kuului<br />
muuten esim. aivan uusia aseita,<br />
kuten rynnäkkötykkipanssarivaunut<br />
ja pst-erikoisaseet,<br />
ei todennäköisesti olisi ollut<br />
mahdollista.<br />
- Siitä, että presidentti Ryti<br />
tässä katastrofi tilanteessa (kesä<br />
1944) katsoi velvollisuudekseen<br />
allekirjoittaa Ribbentrop-sopimuksen<br />
yksityisesti, ainoana<br />
näkemänään keinona<br />
maansa pelastamiseksi, tuomitkoon<br />
hänet jokainen, joka<br />
voi varmuudella osoittaa jonkin<br />
muun pelastuskeinon, jolla<br />
tuolloin vallinnut kriisi olisi<br />
voitu selvittää…”<br />
Eversti Joseph Veltjens,<br />
Pour le Mérite -kunniamerkillä<br />
palkittu hävittäjälentäjä ensimmäisestä<br />
maailmansodasta<br />
sai lentäjän kuoleman. Lentokone,<br />
jossa hän oli mukana,<br />
törmäsi vuoreen Italiassa syksyllä<br />
1943. Veltjens haudattiin<br />
ensin Italiaan, mutta hänen<br />
ruumiinsa siirrettiin myöhemmin<br />
kotiin Lyypekkiin Saksaan.<br />
On perusteltuja olettaa, että<br />
ilman Veltjensin oma-aloitteista<br />
ja tarmokasta toimintaa<br />
emme olisi saaneet avatuksi<br />
Suomelle elintärkeitä hankintakanavia<br />
Saksasta 1940–<br />
1941. On paikallaan mainita,<br />
että jo syyskesällä 1940 kenttätykistömme<br />
sai ensimmäisen<br />
erän kipeästi kaipaamia uusia<br />
tykkejä.<br />
150 H 40 suora-ammuntaasemassa<br />
siellä jossain<br />
1941. Tykkejä tuli syyskesällä<br />
48 Suomeen,<br />
I sopimuksen mukaan.<br />
25
”Normandian maihinnousu”:<br />
Kiltaväki retkeili maailmansodan ratkaisupaikoilla<br />
St. Laurentin Amerikkalaisten sankarihautausmaan<br />
(YLLÄ) noin 9500 marmoriristiä ja<br />
saksalaisten hautausmaa La Cambessa ja<br />
sinne haudatut yli 21 000 kaatunutta, saivat<br />
raavaatkin miehet hiljentymään.<br />
26<br />
TEKSTI JA KUVAT: SIRKKA OJALA<br />
Tykistöprikaatin Kilta teki sotahistoriallisen matkan Normandiaan 30.8. – 4.9.<strong>2010</strong>.<br />
Matkan pääpaikkana toimi Caenin kaupunki, josta 45 retkeläistä suunnisti päivittäin eri<br />
puolille maihinnousurannikkoa eversti Sampo Ahton asiantuntevalla opastuksella ja<br />
matkanjohtajana toimineen Matti Soinin ohjauksessa.<br />
Toisen maailmansodan loppupuolella Normandian maakunnasta tuli tärkeä piste<br />
liittoutuneiden käynnistämälle Euroopan manneralueen takaisinvaltaukselle ja natsien<br />
hallinnon lopettamiselle. Normandian maihinnousu, josta käytettiin myös koodinimeä<br />
Operaatio Overlord, alkoi 6. kesäkuuta 1944. Kyse on sotahistorian suurimmasta<br />
maihinnousuoperaatiosta.<br />
Matkalle osallistuivat myös sotaveteraanitkenraaliluutnantti,<br />
entinen Mikkelin tykistösuojeluskunnan<br />
jäsen ja myöhempi<br />
Rajavartiolaitoksen<br />
komentaja Yrjö Kärkkäinen,<br />
majuri Matti Niemi Helsingistä<br />
sekä yliluutnantti Heikki<br />
Laaksonen Tampereelta.<br />
Matkan aikana Sampo<br />
Ahto kertoili tuttuun ja mielenkiintoiseen<br />
tapaansa tarinaa<br />
ja faktaa alueen historiasta<br />
johdatellen matkalaiset<br />
huomaamatta syvälle Normandian<br />
historiaan. Pegasus-sillalla<br />
ihmeteltiin sen<br />
juurelle liitokoneilla tehtyä<br />
maahanlaskua, minkä jälkeen<br />
juotiin kahvit kauniis-<br />
Arromanchesin kaupunki meren rannalla. Meressä on nähtävissä<br />
vielä osia liittoutuneiden rakentamasta ”sotasatamasta”.<br />
sa kesäsäässä ensimmäisessä<br />
vapautetun Ranskan talossa<br />
sillan kupeessa. Collevillesur-Merissä<br />
tutustuttiin Widerstadnest<br />
62:een ja sen ihmeelliseen<br />
taisteluun, missä<br />
350 saksalaista pidätteli pitkään<br />
hyökkäävää jenkkien 1.<br />
divisioonaa. Arromanchesin<br />
360 asteen teatterissa nähty<br />
maihinnoususta kertova dokumenttiesitys<br />
ei myöskään<br />
heti unohdu mielestä.<br />
Matkalaisten kunto testattiin<br />
retken puolivälissä kun<br />
joukko kapusi kalliosaarella<br />
sijaitsevan Mont-St-Michelin<br />
benediktiiniluostarin jyrkkiä<br />
portaita. Retkeen kuuluivat<br />
myös vaikuttavat käynnit<br />
amerikkalaisten hautausmaalle<br />
St. Laurentissa, saksalaisten<br />
hautausmaalle La Cambessa<br />
sekä Kanadalaisten sankarivainajien<br />
hautausmaalla Falaisessa.<br />
Normandian alue sijaitsee<br />
Englannin kanaalin (ransk.<br />
La Manche) rannalla ja on saanut<br />
nimensä viikingeistä (normanneista),<br />
jotka asettuivat<br />
alueelle 900-luvulla. Nykyisin<br />
lukuisat museot ja sotilashautausmaat<br />
muistuttavat Normandian<br />
maihinnoususta ja<br />
valloituksesta. Rannikolla on<br />
tuhansien valkoisten ristien lisäksi<br />
muistomerkkeinä myös<br />
lukuisia saksalaisten rakentamia<br />
betonisia bunkkereita.
Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Normandian historiallinen<br />
pääkaupunki Rouen missä komean goottilaisen Notre-Damen<br />
katedraalin kauneus mykisti katsojat.<br />
Tykkipatteri Pointe du Hocin pommitetulla niemellä.<br />
Kiltalaiset tutkimassa DC 3:sta, vanhinta ja varminta kuljetuskonetta.<br />
Matkanjohtaja Matti Soini ja Tykistöprikaatin Killan puheenjohtaja<br />
Jorma Ruuskanen Pegasus-sillalla, taustalla liittoutuneiden ensimmäisenä<br />
vapauttama talo, joka toimii nykyisin kahvilana.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
RAVINTOLA SEISKA<br />
Avoinna ark. 8-15, muulloin tilauksesta<br />
Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-13.30<br />
Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti:<br />
- useita kokouskabinetteja<br />
- peruskokoustekniikka<br />
- tilava saunaosasto ja ruokailutila<br />
soveltuu myös kokouskäyttöön<br />
Perhejuhlat helposti, kysy tarjous.<br />
Teemme yhteistyötä Suomen Tykistömuseon<br />
kanssa ja tarjoamme kaikille<br />
aselajikilloille mahdollisuuden retkiensä<br />
yhteydessä edulliseen ruokailuun.<br />
A-oikeudet. Ota yhteyttä.<br />
RAVINTOLA SEISKA<br />
Suomen kasarmi rak 7<br />
13130 Hämeenlinna<br />
Puh: (03) 67 43 433 tai 040 451 5229<br />
www.kerhoravintolaseiska.fi<br />
S-posti: ravintola@kerhoravintolaseiska.fi<br />
Puh: 02 5789310 tai 040 5423789<br />
pettu@dnainternet.net - www.pettueerikki.com<br />
Venestie 470, 38760 Venesjärvi<br />
27
28<br />
Rovajärvellä vuonna 1949<br />
TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO RYTTY<br />
Viime vuonna tuli kuluneeksi 60 vuotta Rovajärven leirialueen<br />
perustamisesta. Siellä on kenttätykistömme ja kranaatinheittimistömme<br />
voinut sotien jälkeen harjoitella tarkkaa, nopeaa<br />
ja keskitettyä tulenkäyttöä. Mauno Nieminen oli vuonna 1949<br />
ensimmäisellä leirillä mukana.<br />
Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta<br />
ry teki retken vuoden<br />
2009 toukokuussa ”Rovajärvi<br />
60 vuotta” juhlaleirille<br />
noin kahdenkymmenen jäsenen<br />
voimin. Vähintään saman<br />
verran oli jäseniämme harjoittelemassa<br />
leirijoukoissa. Myös<br />
muiden kiltojen jäseniä oli<br />
runsaasti juhlimassa leirialuetta.<br />
Juhlaleirin innoittamana<br />
halusimme haastatella jo ensimmäisellä<br />
Rovajärven leirillä<br />
mukana ollutta kiltaveteraaniamme<br />
Mauno Niemistä.<br />
Ensimmäisellä leirillä<br />
Mauno Nieminen palveli<br />
vuonna 1949 kersanttina<br />
Hyrylässä II/KTR 2:ssa eli<br />
Kenttätykistörykmentti 2:n<br />
II Patteristossa. Rovajärven<br />
leirillä Leiripatteristossa Harjoituspatteristo<br />
2:ssa Mauno<br />
Niemisen tehtävänä oli toimia<br />
esikuntapatterin mittausryhmän<br />
mittausaliupseerina.<br />
Mittausupseerina toimi kapteeni<br />
Asumus ja komentajana<br />
eversti Paavo Palletvuori.<br />
Koko leirin johtajana toimi tykistön<br />
tarkastaja kenraalimajuri<br />
Uolevi Poppius. Tykkikalustona<br />
Hyrylän pattereilla<br />
oli hevosvetoinen 105 H 37.<br />
Drasgvikin patterilla oli amerikkalaisilla<br />
White-merkkisillä<br />
puolitela-autoilla vedetyt raskaat<br />
152 H tykit.<br />
Leiri pidettiin elokuussa ja<br />
sinne mentiin junalla härkävaunuissa<br />
kolme vuorokautta.<br />
Junaan oli lastattu tykit, hevoset,<br />
ajoneuvot ja muu kalusto.<br />
Suuren osan lastista muodosti<br />
hevosten leiriajan heinät. Leirijunat<br />
purettiin Viassa tai Misissä<br />
ja asemalta ajettiin suoraan<br />
tuliasemaryhmitykseen<br />
Taka-Lautavaaraan, joka sijaitsee<br />
kolme kilometriä Vikajärvestä<br />
itään. Myöhemmin kävi<br />
ilmi, että harjoituspatteristo<br />
oli ollut rauhoitetulla yksityisellä<br />
maalla ja alueen käyttö<br />
kiellettiin seuraavilla leireillä.<br />
Sodan läheisyys näkyi vielä,<br />
sillä Rovaniemi-Kemijärvi tien<br />
eteläpuolelle meno oli ehdottomasti<br />
kielletty. Porot ja hirvet<br />
räjähtivät siellä saksalaisten<br />
miinoihin ja aikaisemmin<br />
oli tapahtunut myös siviilivahinkoja.<br />
Ryhmitysalueilla linnoitettiin<br />
ja teltat sekä tykit<br />
kaivettiin maahan taisteluasemiin.<br />
Parakkeja ei silloin vielä<br />
ollut, sillä niitä alkoi tulla henkilökunnan<br />
majoituksiin vasta<br />
vuonna 1955. Tulenjohtue<br />
ryhmittyi Taka-Lautavaaran<br />
tuliasemista noin neljä kilometriä<br />
pohjoiseen Hietavaaraan.<br />
Ryhmittymisissä, valmisteluissa<br />
ja harjoittelussa meni<br />
muutama päivä. Ehkä jo kolmantena<br />
päivänä ammuttiin.<br />
Tuliasemia vaihdettiin harvoin<br />
eli paljon ammuttiin samoista<br />
asemista.<br />
Kartat ja mittaukset<br />
Epäsuorat ammunnat vaativat<br />
tietoa aseen ja maalin sijainnista<br />
samassa samansuuntaisessa<br />
koordinaatistossa ja siis<br />
tarkkoja mittauksia. Menetelmät<br />
ja välineet olivat nykyäänkin<br />
käytettäviä: suuntakehät,<br />
mittavaijerit, millimetritasot ja<br />
yleistasomittarit. Karttatilanne<br />
oli silloin heikko, sillä käytössä<br />
oli vain mustavalkoisia taloudellisia<br />
1:100 000 karttoja,<br />
joista ei koordinaatteja voinut<br />
lukea. Se tiesi mittausryhmille<br />
töitä ja koordinaatit mitattiin<br />
tilapäiskoordinaatistoon tuliasemissa<br />
olevalta patteriston<br />
peruspaalulta.<br />
Suunta saatiin taivaankappaleesta<br />
mittaamalla tai pohjoisneulalla<br />
korjauksineen. Ensin<br />
mitattiin tulipatterit ja sitten<br />
runko tulenjohtopaikoille<br />
sekä eri tulenjohtopaikat. Tulenjohtajien<br />
mittausvälineisiin<br />
Haastateltavamme Mauno Nieminen 80-vuotiaana<br />
27.3.2007 kotonaan Kajaanissa<br />
annettiin myös suunta. Viestiyhteydet<br />
rakennettiin kaapeleilla<br />
ja VRKGB-radioilla. Silloin<br />
tulikomennotkin voitiin<br />
viestittää sähkötyksellä, mutta<br />
heti toteutettavat tulikomennot<br />
sai viestittää puheella.<br />
Ammunnoista<br />
Ensimmäisellä leirillä ammuttiin<br />
aluksi patteristoittain<br />
omilla alueilla ja omalla kalustolla.<br />
Vasta vuosien kuluttua<br />
leireillä vaihdettiin niin<br />
sanottuihin leiritykkeihin. Eli<br />
ammuttiin monenkirjavalla<br />
tykkikalustolla vanhenevia<br />
ampumatarvikkeita. Koska<br />
näitä laukauksia ei tarvinnut<br />
säästellä, harjoittelusta saatiin<br />
tehokasta ja suhteellisen halpaakin.<br />
Taka-Lautavaaran ammunnoissa<br />
tarkastettiin aluksi tulen<br />
koossa oloa vuoroilla, harjoiteltiin<br />
patterikerroittain<br />
ampumista, suoritettiin tarkistusammuntoja<br />
ja ammuttiin<br />
patteristolla vaikutusta. Riittä-<br />
vän tarkkojen karttojen ja mittausten<br />
aluksi puuttuessa harjoiteltiin<br />
myös tulenjohtopaikan<br />
määrittämistä ampumalla.<br />
Eli ammuttiin turvallisen<br />
etäisyyden päähän patteriston<br />
iskemäpiste ja siitä määritettiin<br />
tulenjohtopaikka. Tulta<br />
siirrettiin iskemistä sen lähialueille.<br />
Erityistä oli tuolloin,<br />
että ammuttiin paljon pistemaaleja.<br />
Loppuleiristä harjoiteltiin<br />
tykistöryhmän ammuntoja<br />
Enijärventien varressa.<br />
Silloin kaikki patteristot ampuivat<br />
samalle alueelle ja samaan<br />
maaliinkin. Näitä niin<br />
sanottuja loppuammuntoja<br />
olivat sotilasasiamiehet jo ensimmäisilläkin<br />
leireillä seuraamassa.<br />
Varomääräykset eivät<br />
tuolloin olleet yhtä tiukat<br />
kuin nykyään. Koska sivuteitä<br />
oli vähän, keskittyivät ryhmäammunnoissa<br />
patteristot<br />
lähelle Enijärventietä. Välillä<br />
jouduttiin ampumaan omien<br />
joukkojen ylikin.<br />
Kiltalaisia Rovajärvi 60 vuotta juhlaleirin tulenjohtopaikalla.
Pian ryhdyttiin rakentamaan<br />
harjoitusalueen sisään<br />
teitä, jolloin joukot saatiin hajautettua<br />
paremmin.<br />
Hevosista traktoreihin<br />
Alkuaikojen leireillä, kun parakkeja<br />
alettiin rakentaa, puolustusvoimat<br />
osti metsähallitukselta<br />
pöllitavaraa. Koska<br />
harjoitusalueella oli teitä vähän<br />
ja vaikeat maastot, ei metsähallitus<br />
ollut saanut ajettua<br />
suurta kuitupuuerää vaaranrinteestä<br />
pois. Maksuksi ostamistaan<br />
puista piti leirijoukkojen<br />
kantaa olalla 2,5 kilometrin<br />
matka melkoiset pinot<br />
puuta. Mauno itse oli tätä<br />
urakkaa johtamassa.<br />
Henkilökunnalle maksetut<br />
leirirahat leiriolosuhteissa tehdyistä<br />
pitkistä päivistä eivät olleet<br />
kehuttavia. Poikamiehen<br />
leiriraha ei riittänyt puolustusvoimien<br />
tarjoaman leiriruoan<br />
maksuun. Tuli tappiota siinä<br />
määrin, että oli maksettava<br />
5 silloista markkaa joka päivä<br />
valtiolle päin. Kalastus oli varsinkin<br />
alkuaikojen leireillä suosittua<br />
ja sitä ei ollut juurikaan<br />
rajoitettu. Myöhemmin se kiellettiin<br />
joistakin vesistä ja ainakin<br />
isoimmilla pyydyksillä.<br />
Hevoset kuuluivat leirijoukoille<br />
aina vuoteen 1966<br />
saakka. Silloin Porin Prikaatin<br />
Patteriston nimisenä Niinisalossa<br />
toiminut patteristomme<br />
muutti jälleen, nyt Kajaaniin<br />
Kainuun Prikaatin Patteristoksi.<br />
Täällä saatiin tykin vetäjiksi<br />
maataloustraktorit ja myöhemmin<br />
niin sanotut proto-Sisut.<br />
Mauno Nieminen toimi lähes<br />
koko palvelusaikansa kenttäkouluttajana<br />
myös ampumaleireillä.<br />
Hänestä kehittyi hyvin<br />
ammattitaitoinen ja kunnioitettu<br />
tulenjohto- ja mittauskouluttaja.Huumorimiehenä<br />
hän Rovajärven leireillä<br />
usein otti maata kouraansa ja<br />
hetken hypisteltyään luki siitä<br />
paikan tarkat koordinaatit.<br />
Palvelustoverit epäilivät koordinaattien<br />
oikeellisuutta, koska<br />
teiden rakentamisen vuoksi<br />
maa saattoi olla muualta tuotua.<br />
Koordinaattien tarkkuus<br />
perustui pitkään kokemukseen<br />
ja salaa sinikantisesta vihkosta<br />
katsottuun tietoon.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
uutisia<br />
Aselain muutokset voimaan<br />
Eduskunta hyväksyi aselain<br />
muutoksen lopullisesti<br />
27.10.<strong>2010</strong>. Äänestystulos<br />
oli selkeä 158 puolesta ja 17<br />
vastaan. Voimassa olevat aseluvat<br />
säilyvät eikä niiden haltijoilta<br />
vaadita käsiaseidenkaan<br />
osalta todistusta aktiivisesta<br />
ampumaharrastuksesta.<br />
Lain hyväksymisen jälkeen<br />
eduskunta äänesti vielä<br />
lausumasta, jolla olisi haluttu<br />
varmistaa, ettei rinnakkaisluvan<br />
turvin metsästystä<br />
harrastaneelta nuorelta peritä<br />
kaksikertaisia lupamaksuja,<br />
kun hän täysi-ikäiseksi<br />
tultuaan hankkii saman<br />
aseen omakseen. Tämä lausumaehdotus<br />
kaatui äänin<br />
110–65.<br />
Aselain muutoksen jälkeen<br />
käsiaseen hankkimisen<br />
ikäraja nousee 20 vuoteen.<br />
Hakijalta vaaditaan soveltuvuustesti<br />
ja ampumaseuran<br />
asekouluttajan antama todistus<br />
harrastuneisuudesta. Lisäksi<br />
poliisi voi hakijan osalta<br />
pyytää tarvittaessa suoraan<br />
lääkäriltä hänen terveystietojaan.<br />
Käsiaselupa myönnetään<br />
aluksi viideksi vuodeksi,<br />
mutta tämän jälkeen hakija<br />
voi saada toistaiseksi voimassa<br />
olevan luvan. Käsiaseilla<br />
tarkoitetaan pistoolia, pienoispistoolia,<br />
revolveria ja<br />
pienoisrevolveria.<br />
20 vuoden ikärajasta voidaan<br />
myöntää poikkeus esimerkiksi<br />
kilpa-ammunnan<br />
maajoukkue- ja valmennusryhmiin<br />
kuuluvien osalta,<br />
jotka voivat saada käsiaseeseen<br />
rinnakkaisluvan jo 18vuotiaina.<br />
Uusimaalaisten, hämäläisten ja pirkanmaalaisten yhteinen<br />
PYHÄN BARBARAN ILTA<br />
TYKISTÖMUSEOLLA<br />
lauantaina 4.12.<strong>2010</strong> klo 16-21.30<br />
Ohjelmassa mm:<br />
Alkumalja, tervetuloa, puhe/esitelmä,<br />
vuoden ”Leidi Barbaran” nimitys ja<br />
esittely, muistelua, seurustelua, Barbaraillallinen<br />
(buffet+viini), tykkimies-boolia<br />
ja maljojen kohottelua hyville<br />
syille ehdotusten mukaan, kafe normal,<br />
musiikkia, yhteislaulua ym.<br />
Ilmoittautuminen maanantaina 29.11.<strong>2010</strong> mennessä maksamalla<br />
illalliskortin hinta á 35€ Jääkäritykistön kilta ry:n tilille<br />
NORDEA 103230-511405 (niille jotka eivät osallistu yhteiskuljetuksiin).<br />
Lisätietoja killan puheenjohtajalta Antero Rätöltä, p. 040-502<br />
1929 tai anra@armas.fi<br />
Asu: Tumma puku tai paraatipuku, kunniamerkit.<br />
Pääkaupunkiseudun Tykkimiehet, Ilmoittautuminen:<br />
Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla 45€ Tykkimiehet<br />
ry:n tilille NORDEA 212418-11053 maanantaina<br />
29.11.<strong>2010</strong> mennessä.<br />
Bussikuljetus Helsingistä, Mikonkadun turistibussilaiturista<br />
(Fennian edestä) lähtee klo 14.30 ja paluu Hämeenlinnasta<br />
lähtee klo 22.00 mennessä.<br />
Hinta sisältää buffet ruokailun ja juomatarjoilun lisäksi yhteiskuljetusmaksun.<br />
Lisätietoja: Jouko Huhtala 050-564 7275 tai jokke.huhtala@elisanet.fi<br />
TERVETULOA!<br />
Vedettävät tykit<br />
BAE Systems on saanut<br />
tilauksen 93 vedettävästä 155<br />
mm kevyestä M777-haupitsista.<br />
Näistä 58 asetta menee USAn<br />
armeijalle ja merijalkaväelle<br />
sekä 35 kpl Australialle. Australiasta<br />
tulee näiden tykkien kolmas<br />
käyttäjä USAn ja Kanadan<br />
jälkeen. Yhteensä M777-tykkejä<br />
on tilattu 955 kpl. (Military<br />
Technology 9/<strong>2010</strong>)<br />
BAE Systems ja Singapore<br />
Technologies Engineering<br />
ovat tarkentaneet tarjouksiaan<br />
vastaamaan Intian armeijan<br />
vaatimuksia 155 mm 52-kaliiperisen<br />
vedettävän tykin<br />
osalta. Intia lähetti tarkennetut<br />
tietopyynnöt heinäkuussa <strong>2010</strong>.<br />
Jälleen viivästyneen hankinnan<br />
tavoitteena on ostaa yli 1000<br />
tykkiä, joista pääosa valmistettaisiin<br />
Intiassa. (Jane´s Defence<br />
Weekly 8 September <strong>2010</strong>)<br />
Kiinalainen Norinco on esitellyt<br />
uuden kevyen 155 mm AH4tykin.<br />
Tykissä on huomattavia<br />
samankaltaisuuksia BAE<br />
Systemsin M777-tykin kanssa.<br />
AH4 tykin putken pituus on 39<br />
kaliiperia ja aseen kokonaispaino<br />
alle 4 tonnia. Käyttäjänä on<br />
normaalisti 7 hengen miehistö ja<br />
sen käyttökuntoon laitto kestää<br />
3 min ja ajokuntoon laitto 2 min.<br />
Sivusuuntaussektori on 22,5<br />
astetta kumpaankin suuntaan<br />
ja korotus -3 - +72 astetta.<br />
Molemmat arvot ovat samat kuin<br />
M777:lla. Onteloperäisellä pitkän<br />
kantaman ammuksella suurin<br />
ampumaetäisyys on 25 km ja<br />
perävirtausyksiköllä varustettuna<br />
30 km. Tulinopeuden väitetään<br />
olevan 4-5 ls/min. (International<br />
Defence Review October <strong>2010</strong>)<br />
Ajoneuvotykit<br />
Ranskalainen Nexter tarjoaa<br />
155 mm 52 kaliiperista Caesarajoneuvotykkiä<br />
Puolan Armeijalle.<br />
Puola on käynnistämässä<br />
Kryl-ajoneuvotykkihanketta,<br />
joka on yksi 14:sta avainhankkeesta<br />
vuosien <strong>2010</strong>-2018<br />
modernisointiohjelmassa. Nexter<br />
ja sen puolalaiset kumppanit<br />
(aseyhtiö HSW ja ajoneuvovalmistaja<br />
Jelcz) ehdottavat aseen<br />
sijoittamista Jelczin valmistaman<br />
kuorma-auton alustalle. samalla<br />
esitetään aseen integroimista<br />
Puolan kansalliseen ammunnanhallintajärjestelmään.(International<br />
Defence Review October<br />
<strong>2010</strong>)<br />
29
Lukijamatkan aiheena<br />
Karjalan luostarit ja linnat<br />
JUKKA SIPPOLA<br />
<strong>Tulikomentoja</strong>-lehden tämänvuotiselle sotahistorialliselle lukijamatkalle<br />
osallistuneet reilut neljäkymmentä osallistujaa pääsivät tutustumaan<br />
talvi- ja jatkosodan taistelupaikkojen lisäksi Laatokan luostareihin ja<br />
Kannaksen linnoihin. Matka toteutettiin 29.7.-1.8.<br />
Lehtemme lukijamatkalla sotahistorian<br />
oppaana toimi FM<br />
Juhani Vakkuri. Hän on ollut<br />
aiemminkin lukijamatkamme<br />
oppaana, edellisen kerran<br />
kesällä 2008 Vienan Karjalan<br />
reissulla. Vakkuri tunnetaan<br />
myös Pietarsaaren tykistökoulun<br />
historian kirjoittajana (kts.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 2/2008).<br />
Tällä kertaa mukana oli<br />
myös muutamia yllätyksiä<br />
matkalaisille, osa tarkoituksella<br />
ja osa yllätyksenä kaikille.<br />
Ensimmäinen etukäteisohjelmaan<br />
kirjoittamaton yllätys<br />
oli vierailu Ruskealan marmorilouhoksilla,<br />
josta on kehittynyt<br />
melkoinen virkistyskeidas<br />
venäläisille. Kun matkan ensimmäisenä<br />
päivänä oli parhaimmillaan<br />
36 asteen helle,<br />
olisi moni matkalainenkin<br />
mielellään pulahtanut louhos-<br />
30<br />
ten viileään veteen jos aikataulu<br />
sen olisi sallinut.<br />
Asta-myrsky koetteli<br />
Kannasta<br />
Seuraavan yllätyksen järjestikin<br />
luonto. Ollessamme yötä<br />
Sortavalassa, yli kulki Asta-myrsky,<br />
jonka aiheuttamat<br />
vahingot Karjalassa, erityisesti<br />
Käkisalmen seudulla, olivat<br />
todennäköisesti Suomea hurjemmat.<br />
Bussimme sai jatkuvasti<br />
väistellä tielle kaatuneita<br />
puita tai sähköpylväitä, ja Laatokalla<br />
myrsky oli tuonut kuolonuhrejakin.<br />
Meidän matkamme kantosiipialuksella<br />
Sortavalasta Euroopan<br />
suurinta järveä Laatokkaa<br />
pitkin Valamon luostariin<br />
sujui kuitenkin vauhdikkaasti<br />
ja melko vähäisin aalloin. Valamo<br />
on laaja ja todella nä-<br />
kemisen arvoinen paikka. Jos<br />
haluaisi kiertää pääluostarin<br />
ohella kaikki saaret ja niiden<br />
skiitat eli sivuluostarit, pitäisi<br />
Valamolle varata aikaa vähintään<br />
viikko.<br />
Kauniisti neuvostoajan rappiosta<br />
kunnostetun pääluostarin<br />
ehti kuitenkin nähdä lyhyemmälläkin<br />
pistäytymisellä.<br />
Matkalaisten mieleen jäi myös<br />
munkkikuoron esitys, josta<br />
erityisesti vaikutuksen teki<br />
Valamossa yhtä aikaa meidän<br />
kanssamme vieraillut mahtava<br />
bassolaulaja, munkki Vladimir<br />
Miller.<br />
Matkaa bussilla jatkettuamme<br />
totesimme, että Kannaksen<br />
metsät olivat paikoitellen<br />
kuin tykistökeskityksen jäljiltä,<br />
mutta syyllinen oli ukkosen<br />
aiheuttama syöksyvirtaus. Lukijamatkalaiset<br />
saivat paikan<br />
päällä asiantuntevan selostuksen<br />
ukkosmyrskyn mekaniikasta,<br />
sillä mukana matkalla<br />
oli professori emeritus Jorma<br />
Riissanen, joka ilmatieteilijänä<br />
osasi tuoreeltaan avata<br />
meille sittemmin lehdistä tutuksi<br />
tulleen syöksyvirtauskäsitteen.<br />
Myrskyn kaatamia puita oli<br />
runsaasti myös Käkisalmen linnan<br />
puistikossa. Alun perin karjalaisten<br />
1200-luvulla perustama<br />
Käkisalmen linna oli ensimmäinen<br />
Karjalan kahdesta linnasta,<br />
jossa vierailimme. Linna<br />
on vuosisatojen kuluessa vaihtanut<br />
isäntää monta kertaa.<br />
Vaikka sähköt olivat Kannaksella<br />
monin paikoin poikki,<br />
toisessa yöpymispaikassamme<br />
Kapteeni Morganissa Käkisalmen<br />
lähellä se ei haitannut hotellin<br />
oman aggregaatin ansiosta.<br />
Muutenkin hotelli oli erinomainen,<br />
ja mahdollisuutta uida<br />
Laatokan lempeissä laineissa<br />
käytti moni hyväkseen.<br />
Kuuterselästä Summaan<br />
Seuraava yllätys tuli kun matkamme<br />
Taipaleenjoelle Terenttilään<br />
pysähtyi tien huonokuntoisuuden<br />
takia. Jou-
duimme kääntymään takaisin<br />
ja tyytymään Juhani Vakkurin<br />
asiantuntevaan selostukseen<br />
talvisodan taisteluista Taipaleenjoella.<br />
Myös Lintulan naisluostarin<br />
alkuperäinen paikka jouduttiin<br />
aikataulusyistä jättämään<br />
väliin, mutta vahinko ei ollut<br />
suuri, sillä luostarista ei ole jäljellä<br />
kuin vähän raunioita.<br />
Konevitsan luostarissa kuitenkin<br />
käytiin. Konevitsan<br />
kunnostus ei ole vielä yhtä<br />
pitkällä kuin Valamon, mutta<br />
rakennusten korjaaminen<br />
neuvostoajan tuhojen jäljiltä<br />
on sielläkin aloitettu. Laiva vei<br />
meidät tutustumaan luostarisaareen,<br />
jossa teimme myös<br />
kävelykierroksen metsässä.<br />
Kuuterselässä tutustuimme<br />
kesän 1944 taistelumaastoon.<br />
Kuuterselkää puolustivat<br />
kenraalimajuri Aaro Pajarin<br />
3.Divisioonan joukot sekä<br />
Taisteluosasto Puroma eversti<br />
Albert Puroman johdolla.<br />
Elämys oli käynti Summan<br />
kenttähautausmaalla ja talvisodan<br />
taistelumaastossa Summankylän<br />
lohkolla. Venäläiset<br />
tekivät vuosina 2008 ja 2009<br />
alueella avohakkuita laajan<br />
metsäpalon jälkeen, mikä paljasti<br />
taistelumaaston hienosti.<br />
Maasto oli samalla lailla avoin<br />
venäläisten tykistökeskitysten<br />
jälkeen talvella 1940. Muistan<br />
isoisäni kertoneen, että venäläisten<br />
suurhyökkäyksen aikaan<br />
lähimaastossa oli pystyssä<br />
enää yksi silpoutunut puu,<br />
jossa oli jäljellä yksi ainoa oksa.<br />
Oksa osoitti suoraan Viipuriin<br />
päin.<br />
Venäläisten suurhyökkäys<br />
panssarivaunuin ja jalkaväellä<br />
Summassa alkoi 1.2.1940.<br />
Summan puolustajat olivat<br />
kestäneet jo yli kaksi kuukautta<br />
äärimmäisiä olosuhteita, ja<br />
vielä kymmenen päivän ajan<br />
suomalaisten onnistui torjua<br />
suurhyökkäys. Lopulta puolustajien<br />
voimat ehtyivät, ja<br />
Mannerheim-linja murtui ylivoimaisen<br />
vihollisen edessä<br />
11.2.1940. 50.000 venäläissotilasta<br />
oli liikaa, vaikka ase- ja<br />
ammuspulasta kärsineet suomalaiset<br />
tuhosivat 72 vihollisen<br />
hyökkäysvaunua. Kunnia<br />
Summan sankareille, josta<br />
kaikkia kaatuneita ei saatu<br />
korjattua kotimaan multiin!<br />
Sellanen ol’ Viipuri…<br />
Historialliseen Viipurin linnaan<br />
tutustuminen kuului<br />
myös ohjelmaan, ja moni<br />
käytti tilaisuutta kiivetäkseen<br />
linnan torniin. Viipurin linnan<br />
rakentaminen aloitettiin<br />
perimätiedon mukaan vuonna<br />
1293 marski Tyrgils (Torkkeli)<br />
Knuutinpojan johtamana<br />
ruotsalaisten kolmannen, Kar-<br />
PÄÄKUVASSA: Käkisalmen linnanpihaa.<br />
ALLA: Kaunista Viipuria linnan tornista kuvattuna. Kaupungin komeita<br />
jugend-taloja laitetaan nykyisin kuntoon muutenkin kuin suomalaisella<br />
rahalla.<br />
OIKEALLA YLLÄ: Konevitsan luostarissa riittää vielä runsaasti restauroimista<br />
neuvostoajan alennustilan jälkeen. Työt on kuitenkin aloitettu<br />
ja paljon on jo saatu aikaankin.<br />
OIKEALLA ALLA: Valamon luostarin kunnostustyöt ovat edenneet hyvin<br />
ja mm. Putin on ”henkilökohtaisilla varoillaan” tukenut kunnostustöitä.<br />
Luostarialue on jälleen komeaa katsottavaa, sillä monin paikoin<br />
rakennuksiin on palautettu Suomen ajan loisto.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
jalaan suuntautuneen ristiretken<br />
aikana. Linnaa on uudistettu<br />
ja täydennetty perinpohjaisesti<br />
vuosisatojen aikana.<br />
Nyt tuntui, että tornitila on<br />
venäläisillä vajaakäytössä, sillä<br />
siitä saisi oivan näyttelytilan.<br />
Näimme myös kaupungin<br />
kauniita jugend-tyylin suomalaisarkkitehtuuria,<br />
ja monia<br />
rakennuksia on ilahduttavasti<br />
alettu kunnostamaan. Juhani<br />
Vakkuri selosti Viipurin dramaattisia<br />
sotatapahtumia talvisodan<br />
jälkeisestä luovutuksesta<br />
– rauhanehtojen mukaan<br />
suomalaiset joutuivat luovuttamaan<br />
Viipurin neuvostojoukoille<br />
1940 vaikka nämä eivät<br />
talvisodassa kyenneet valtaamaan<br />
kaupunkia – kaupungin<br />
takaisinvaltauksesta jatkosodassa<br />
1941 ja päättyen Viipurin<br />
katkeraan menetykseen kesällä<br />
1944.<br />
Tulikomentojen lukijamatka<br />
järjestettiin jälleen yhteistyössä<br />
Uudenmaan reservipiirien<br />
Oltermanni-lehden kanssa,<br />
kuten on tehty vuodesta<br />
1993 lähtien. Pekka Lenkkerin<br />
aikoinaan kehittämällä<br />
yhteistyömallilla on varmistettu<br />
se, että lukijamatkalle ilmoittautuu<br />
tarpeeksi lähtijöitä,<br />
jotta se voidaan toteuttaa.<br />
Kertaakaan matkaa ei ole tarvinnut<br />
peruuttaa osallistujien<br />
puutteessa, sen sijaan aina eivät<br />
kaikki halukkaat ole mahtuneet<br />
mukaan.<br />
Ja mikäs on matkaillessa<br />
hyvän matkaseuran kanssa,<br />
jossa useimmat osallistujat eivät<br />
suinkaan ole ensimmäistä<br />
kertaa mukana, vaan moni<br />
nimenomaan haluaa mukaan<br />
juuri tähän porukkaan.<br />
31
32<br />
Nuorten miesten aika soittokunnan<br />
mukana oli heille ikimuistoinen.<br />
Mahdollisuus työskennellä<br />
musiikin parissa kaiken<br />
aikaa ja harjoittaa taitojaan<br />
kapellimestari, musiikkimajuri<br />
Riku Huhtasalon ohjauksessa<br />
olivat parasta palveluksessa.<br />
Soittokunnan ammattisoittajilta<br />
sai myös arvokasta tukea aloitteleville<br />
muusikoille.<br />
Paavo Rinkkala, Markus<br />
Snellman ja Santeri Hautanen<br />
osallistuivat täysipainoisesti<br />
soittokunnan toimintaan.<br />
He olivat mukana esiintymismatkoilla<br />
ja esiintyivät myös<br />
rumpuryhmänä kolmistaan<br />
joissakin tilaisuuksissa.<br />
Varusmiessoittajilla<br />
tärkeä rooli<br />
soittokunnassa<br />
Soittokunnan toiminnassa on<br />
paljon sellaista mitä ei tavallisesti<br />
tule ajatelleeksi. Ennen<br />
keikkaa nuottitelineet on pystytettävä<br />
ja painavat soittimet<br />
rahdattava linja-autosta esiintymispaikalle<br />
ja purettava taas<br />
keikan jälkeen. Pojat osallistuvat<br />
myös lippujen ja äänitteiden<br />
myyntiin ja ohjelma<strong>lehti</strong>sten<br />
jakamiseen yleisölle.<br />
Varuskunnasta sai keikkamatkoille<br />
aina ruskean eväspussin<br />
mukaan, joten nälkä ei<br />
päässyt yllättämään. Myös Esikuntapatteristossapoikkeuksellisiin<br />
esiintymisistä johtuviin<br />
”kotiintuloaikoihin” suhtauduttiin<br />
myönteisesti, tosin<br />
punkkaa haparoitiin usein yön<br />
pimeydessä, jotta muut tuvassa<br />
nukkuvat eivät olisi heränneet.<br />
Tulevaisuudensuunnitelmat<br />
selvillä<br />
Paavolle, Markukselle ja Santerille<br />
musiikki on ollut aina tär-<br />
uutisia<br />
RU-kurssi 237 alkoi Haminassa<br />
22.10.<strong>2010</strong> alkoi maavoimien<br />
reserviupseerikurssi 237<br />
Haminassa. Kurssin aloittaa<br />
noin 750 upseerioppilasta.<br />
Samalla alkoi aliupseerista<br />
upseeriksi täydennyskurssi,<br />
TK 7/238. Täydennyskurssi<br />
päättyy seuraavan RU-kurssin<br />
238 kanssa heinäkuussa<br />
2011. Täydennyskurssille on<br />
Varusmiessoittajana<br />
Satakunnan Sotilassoittokunnassa<br />
TEKSTI JA KUVA: SIRKKA OJALA<br />
Varusmiespalveluksen voi suorittaa myös Sotilassoittokunnan riveissä. Palvelusaika on<br />
tuolloin 270 vuorokautta, mutta Paavo Rinkkalalta, Santeri Hautaselta ja Markus Snellmanilta<br />
aika sotilassoittokunnassa kului nopeasti. Heidän päätymisensä suorittamaan palvelustaan<br />
sotilassoittokuntaan oli myös hieman erilainen kuin yleensä, sillä peruskoulutuskauden<br />
lopulla patteristossa ilmoitettiin, että soittokuntaan on mahdollisuus mennä suorittamaan<br />
soittokoe. Yleensä soittokuntiin pyritään jo ennen palvelukseen astumista ja pääsykokeissa<br />
käydään Sotilasmusiikkikoulussa Lahdessa.<br />
keä juttu. Pirkkalassa asuvan<br />
20-vuotiaan Santeri Hautasen<br />
musiikkiharrastus on alkanut<br />
jo kuusivuotiaana, pääaineena<br />
hänellä on ollut pianonsoitto<br />
ja laulu. Santeri tähtää ammattimuusikon<br />
uralle ja musiikkiopintoihin<br />
Helsingissä.<br />
Soittokunnan esiintyessä Santeri<br />
pääsi välillä myös hurmaamaan<br />
yleisön laulullaan. Peruskoulutuskautensa<br />
Santeri<br />
suoritti SATTR:n 1.patterissa.<br />
Raumalta kotoisin olevan<br />
Markus Snellman on soittanut<br />
rumpuja 14-vuotiaasta lähtien<br />
ja soittokunnan esiintyessä<br />
Markus nähtiinkin yleensä patarumpujen<br />
takana. Markuksen<br />
musiikkiopinnot jatkuvat<br />
Eurajoen kristillisessä opistos-<br />
hyväksytty 30 opiskelijaa.<br />
Kurssijuhlia juhlitaan vielä<br />
kerran, varsinaisen juhlatilan<br />
eli Maneesin ollessa<br />
remontissa, suuressa 1 500<br />
hengen lämmitettävässä teltassa<br />
18.–19.12.<strong>2010</strong>. Kurssin<br />
päätöstilaisuus pidetään<br />
uusitussa Maneesissa torstaina<br />
27.1.2011.<br />
Santeri Hautanen, Markus Snellman ja Paavo Rinkkala<br />
sa musiikin peruskurssilla ja<br />
keväällä on tarkoitus hakeutua<br />
musiikin jatko-opintoihin.<br />
Markus suoritti peruskoulutusjaksonsa<br />
sääjaoksessa.<br />
19-vuotias Paavo Rinkkala<br />
on kotoisin Tampereelta ja<br />
on soittanut pianoa ja ottanut<br />
laulutunteja. Paavo jatkaa varusmiespalvelukseen<br />
jälkeen<br />
opintojaan Tampereen Teknillisessä<br />
Yliopistossa ja valmistuu<br />
aikanaan insinööriksi,<br />
mutta musiikki pysyy ainakin<br />
rakkaana harrastuksena.<br />
Reserviin mars!<br />
Paavo, Markus ja Santeri pitivät<br />
hienoimpina soittokuntakokemuksinaan<br />
Satakunnan ja<br />
Pohjanmaan Sotilassoittokun-<br />
tien yhteisiä viihdekonsertteja<br />
sekä Haminan Tattooseen<br />
osallistumista. Keväällä soittokunnan<br />
tekemä päiväkotivierailu<br />
Kankaanpäähän jäi myös<br />
mukavimpien muistojen joukkoon.<br />
Pojat kotiutuivat reserviin<br />
iloisissa tunnelmissa 7. lokakuuta<br />
yhdessä 75 muun erikoiskoulutetun<br />
kanssa ja jäivät<br />
odottelemaan kertausharjoituskutsua<br />
soittokuntaan.<br />
Nyt soittokunnassa palvelevat<br />
jo uudet varusmiehet ja<br />
ensi vuonna heitä saadaan soittokunnan<br />
riveihin lisää Lahden<br />
kautta. Näin ollen nyt palveluksessa<br />
olevien nuorten soittajien<br />
haave oman bändin perustamisesta<br />
soittokuntaan saattaakin<br />
toteutua ensi vuonna.
Tykistömuseolla järjestettiin<br />
tykkien huoltopäivä kiltalaisille<br />
8. toukokuuta. Huoltopäivään<br />
osallistui 22 kiltalaista<br />
viidestä eri killasta. Edustettuina<br />
olivat: Kankaanpään<br />
Seudun Tykistökilta, Vammalan<br />
Seudun Tykistökilta,<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Tykkejä huollettiin Hämeenlinnassa<br />
PROTECT YOUR CAPABILITIES<br />
www.saabgroup.com<br />
Tampereen Seudun Tykistökilta,<br />
Riihimäen Seudun Tykistökilta<br />
sekä Karjalan Tykistökilta.<br />
Museomestari Ilkka Vahtokari<br />
kertoi päivän aikana<br />
museon tulevista tapahtumista.<br />
Kiltalaiset saivat katsoa<br />
uuden multimediaesityksen<br />
”Viimeiseen mieheen” sekä tutustua<br />
uudistettuihin näyttelyihin<br />
tykistötiedustelu ja talvisota<br />
sekä Erikoisnäyttelyrakennuksessa<br />
avattuun laajaan<br />
peltilelunäyttelyyn.<br />
Museomestari oli luvannut<br />
palkinnon killalle joka osallistuu<br />
päivään suurimmalla talkooporukalla.<br />
Talvisota dvd<br />
levyt päätettiin jakaa Vammalan<br />
Seudun Tykistökiltalaisille,<br />
jonka tulivat talkoopäivään<br />
ensimmäistä kertaa isommalla<br />
joukolla.<br />
SAAB DEVELOPS AND PRODUCES<br />
ARTHUR Weapon Locating System. The<br />
combat proven radar is designed for Force<br />
Protection and Counter Battery Operations<br />
in full scale as well as in asymmetric<br />
scenarios.<br />
Force Protection in current operations<br />
is heavily dependent on sophisticated<br />
sensors. ARTHUR is The state-of-the-art<br />
Weapon Locating System that makes a<br />
difference.<br />
33
34<br />
>> jatkoa sivulta 13<br />
Suomessa muutos tehtiin ensimmäisenä<br />
juuri upseerin tutkintoon<br />
tähtäävissä opinnoissa.<br />
Ensimmäisessä vaiheessa<br />
kadetit suorittavat sotatieteiden<br />
kandidaatin tutkinnon.<br />
Opinnot sisältävät muun muassa<br />
taktiikkaa, strategiaa, sotahistoriaa,<br />
sotilaspedagogiikkaa<br />
ja johtamista. Valmistuessaan<br />
kadetit ylennetään luutnantin<br />
sotilasarvoon ja heidät nimitetään<br />
upseerin virkaan.<br />
Noin 2-3 vuoden työskentelyn<br />
jälkeen alkaa opintojen<br />
toinen jakso, jonka aikana<br />
kahdessa vuodessa nuorista<br />
upseereista koulutetaan sotatieteiden<br />
maistereita. Valmistumista<br />
seuraa jälleen ylennys<br />
ja tuoreet maisterit palaavat<br />
joukko-osastoihinsa yliluutnantteina.<br />
Sanomattakin on<br />
selvää, että maisterivaiheessa,<br />
kuten muissa myöhemmissä<br />
opinnoissa, opiskellaan normaalilla<br />
palkalla.<br />
12 vuotta, kolme<br />
palveluspaikkaa<br />
Kadettikoulun jälkeen olen<br />
työskennellyt 12 vuotta. Näihin<br />
vuosiin on mahtunut kolme<br />
palveluspaikkaa, joihin<br />
kaikkiin olen siirtynyt omasta<br />
halustani. Ensimmäinen vuosi<br />
valmistumisen jälkeen kului<br />
Panssariprikaatissa. Pian<br />
olin kuitenkin vaikean valinnan<br />
edessä, sillä sain mahdollisuuden<br />
siirtyä Reserviupseerikouluun<br />
Haminaan. Päätin<br />
lähteä ja vaihdoin vauhdikkaan<br />
panssarijoukkojen toiminnan<br />
erilaiseen mutta vähintään<br />
yhtä mielenkiintoi-<br />
uutisia<br />
Hallitus esittää sotilasoikeudenhoitoon<br />
kuuluvia sääntelyjä<br />
ajanmukaistettavaksi. Tarkoituksena<br />
on säätää uusi sotilaskurinpitolaki<br />
ja laki rikostorjunnasta<br />
puolustusvoimissa<br />
vielä tämän hallituskauden aikana.<br />
Sotilaskurinpitolakiesitys<br />
on laadittu voimassa olevan<br />
sotilaskurinpitolain pohjalle.<br />
seen ympäristöön. Viiden Haminan<br />
vuoden jälkeen siirryin<br />
kadettien taktiikan opettajaksiMaanpuolustuskorkeakouluun.<br />
Tämäkin palvelusurani<br />
vaihe erosi suuresti aiemmista,<br />
mutta oli silti erittäin antoisa.<br />
Viimeiset kaksi vuotta olen<br />
opiskellut ja tällä erää viimeinen<br />
opiskeluvuosi on meneillään.<br />
Vuoden päästä on edessä<br />
siirto uuteen tehtävään ja uuden<br />
vuoden jälkeen saamme<br />
tiedon seuraavista palveluspaikoista.<br />
Odotan uteliaana, mitä<br />
tulevaisuudella on tarjottavanaan.<br />
Kolikossa kaksi puolta<br />
Sotilaan ammatti on ainakin<br />
omalla kohdallani ollut hyvin<br />
antoisaa. Toki ammatissa<br />
on omat varjopuolensa, mutta<br />
toisaalta maailmassa harva asia<br />
on täydellistä. Muutamia sotilasammatteihin<br />
liittyviä stereotypioita<br />
lienee kuitenkin syytä<br />
oikaista. Ensimmäinen varsin<br />
yleinen käsitys liittyy pakkosiirtoihin.<br />
On totta, että upseerin on<br />
tarvittaessa siirryttävä työnantajan<br />
niin velvoittaessa, mutta<br />
käytännössä näin tapahtuu kuitenkin<br />
melko harvoin. Omalla<br />
kohdallani halu pyrkiä urallani<br />
mahdollisimman pitkälle tarkoitti<br />
samalla sitä, että palveluspaikat<br />
kohdallani vaihtuvat<br />
melko tiheään. Olisin voinut<br />
valita myös uralleni puolustusvoimissa<br />
reitin, joka ei johda<br />
yhtä korkealle ja olisin pystynyt<br />
suunnittelemaan elämääni<br />
paremmin.<br />
Sotilasoikeudenhoitoa uudistetaan<br />
Uudistuksessa luovuttaisiin<br />
erottelusta kurinpito-ojennuksiin<br />
ja kurinpitorangaistuksiin<br />
siten, että kaikkia seuraamuksia<br />
kutsuttaisiin kurinpitorangaistuksiksi.Poistumiskielto<br />
ja poistumisrangaistus<br />
yhdistettäisiin poistumiskielloksi.<br />
Muut seuraamuslajit<br />
säilyisivät entisenlaisina<br />
(muistutus, ylimääräinen<br />
Kolikolla on aina kaksi puolta<br />
ja jokaisen on itse päätettävä<br />
tavoitteensa. Siviilielämässä tilanne<br />
on usein sama, ja varsinkin<br />
suurissa yrityksissä työntekijöillä<br />
on velvoite siirtyä aivan<br />
samalla tavalla kuten puolustusvoimissa.<br />
Eli tässä suhteessa<br />
ero sotilas- ja siviilielämän välillä<br />
on vain hiuksenhieno.<br />
Varmat tulot sotilaan<br />
ammatissa<br />
Toinen varsin yleinen harhaluulo<br />
liittyy palkkaan. Vanha<br />
sanonta valtion pitkästä ja<br />
kapeasta leivästä ei enää pidä<br />
paikkaansa. Summista on tässä<br />
yhteydessä turha puhua, mutta<br />
pienipalkkaisena en itseäni osaa<br />
pitää. Valtion palkassa on tosin<br />
yksi erinomainen puoli: se tulee<br />
aina.<br />
Viime vuosien talousmyllerrystä<br />
on voinut katsella tietäen,<br />
että asuntolainansa pystyy<br />
maksamaan. Samaa ilmiötä sivuaa<br />
myös erään kadetin kertomus<br />
hänen omasta asuntolainaneuvottelustaan<br />
pankissa.<br />
Hän kertoi, miten mukava oli<br />
pankissa sanoa valmistuvansa<br />
valtion vakinaiseen virkaan.<br />
Tieto oli helpottanut 24-vuotiaan<br />
kadetin lainapäätöksen saamista<br />
melkoisesti.<br />
Ammatissani on paljon hyviä<br />
puolia: Saa olla tekemisissä<br />
ihmisten kanssa, työ on vaihtelevaa,<br />
ura kehittyy nousujohteisesti,<br />
työnantaja uhraa<br />
paljon resursseja henkilöstön<br />
koulutukseen, on mahdollisuus<br />
vaikuttaa omaan työhönsä sekä<br />
mahdollisuus nähdä työnsä tulokset.<br />
palvelus, varoitus, kurinpitosakko<br />
ja aresti).<br />
Sotilaskurinpitolakiin ehdotetaan<br />
lisättäväksi muutoksenhakuoikeus<br />
kaikkiin kurinpitorangaistuksiin.Joukkoosaston<br />
komentajaa alempien<br />
kurinpitoesimiesten tekemistä<br />
päätöksistä tehtäisiin ensin ratkaisupyyntö<br />
joukko-osaston<br />
komentajalle. Joukko-osaston<br />
komentajan ratkaisupyynnön<br />
perusteella tekemään päätökseen<br />
voisi hakea muutosta tuo-<br />
On hienoa nähdä patteriston<br />
tulen osuvan suoraan maaliin.<br />
Vielä kun ymmärtää, miten<br />
moni ihminen on tehnyt<br />
tarkkaa työtä päämäärän saavuttamiseksi,<br />
on pakko kunnioittaa<br />
kaikkien ammattitaitoa<br />
ja vastuuntuntoa.<br />
Sotilaselämä on<br />
valintakysymys<br />
Jos joku lukija pohtii sotilasuralle<br />
lähtemistä, kannattaa olla<br />
rehellinen itselleen. Jos elämä<br />
armeijan harmaissa ei tunnu<br />
mielekkäältä, on ainoa oikea<br />
vaihtoehto hakeutua johonkin<br />
muuhun itseä kiinnostavaan<br />
ammattiin. Viime kädessä<br />
yhteiskunta toimii parhaiten,<br />
kun jokaiselle löytyy omia<br />
kykyjä ja taipumuksia vastaava<br />
tehtävä.<br />
Jos taas sotilaselämä tuntuu<br />
oikealta ja itselle sopivalta,<br />
kannattaa hakeutua alalle. Sinänsä<br />
en nosta omaa ammattiani<br />
muiden yläpuolelle; se on<br />
tärkeä siinä missä mikä tahansa<br />
muukin.<br />
Olen kerran katunut ammatinvalintaani<br />
– kymmenen<br />
sekunnin ajan. Tuon hetken<br />
koin kadettina eräässä hyökkäysharjoituksessa.<br />
Väsyneenä,<br />
nälissäni ja läpimärkänä mietin,<br />
olisiko elämä yliopistolla<br />
ollut tällaista. Ajatus kuitenkin<br />
kuoli, kun vilkaisin taistelijapariani.<br />
Katsoimme hiljaa toisiamme<br />
silmiin ja virnistimme.<br />
Molemmat muistivat samaan<br />
aikaan vanhan sanonnan: ”Ainoa<br />
asia, joka voittaa reippaan<br />
sotilaselämän, on vieläkin reippaampi<br />
sotilaselämä.”<br />
mioistuimelta. Joukko-osaston<br />
komentajan ja häntä ylempien<br />
esimiesten päätöksistä voisi<br />
valittaa suoraan tuomioistuimeen.<br />
Varusmiespalveluksen kannalta<br />
merkityksellistä on, ettei<br />
enintään kolmen vuorokauden<br />
poistumiskieltoa saisi täytäntöönpannapoistumiskieltoon<br />
määrätyn viikko-ohjelman<br />
mukaisen viikonloppuvapaan,<br />
juhlapyhän tai vastaavan<br />
vapaan aikana.
Tykkimiesmitalit <strong>2010</strong><br />
Vuonna <strong>2010</strong> on myönnetty<br />
seuraavat 51 tykkimiesmitalia:<br />
Tykkimiesmitali kultaisen soljen kera (TMksk)<br />
Ei myönnetty<br />
Tykkimiesmitali hopeisen soljen kera (TMhsk)<br />
Rehtori Lajunen Lauri Heikki Juhani<br />
Evl Oksanen Janne<br />
Evl Sarpoma Janne<br />
Toimitusjohtaja Vuoria Matti<br />
Tykkimiesmitali soljen kera (TMsk)<br />
Kapt Haapala Ville<br />
Ylil Jäntti Jorma<br />
Ylil Järvinen Sami<br />
Ylil res. Kainulainen Jorma<br />
Toimistosihteeri Kannisto Päivi<br />
Toimiups evp. Korpela Eero<br />
Ylil res. Korpimies Pentti<br />
Insmaj Kurikka Pertti<br />
Ylil Kellander Juha<br />
Ylil Laine Marko<br />
Ylil Marjamäki Kari<br />
Ylil Pehkonen Marko<br />
Ylik res. Peltonen Jorma Emil<br />
Ylil Perna Urpo<br />
Evl evp. Pussinen Seppo Väinö Kullervo<br />
Maj Pääsinniemi Jari<br />
Evl Raittila Tapio<br />
Kapt Rautiainen Riku<br />
Insevl Renko Kari<br />
Aseseppä Räätäri Timo<br />
Kapt res. Saarinen Paavo<br />
Kapt Sandberg Petri<br />
Ylil Soranko Juhani<br />
Ylil Sorsa Janne<br />
Professori Sucksdorff Christian<br />
Maj evp Uoti Maunu<br />
Kapt Vähätalo Janne<br />
Tykkimiesmitali (TM)<br />
Kapt res. Ahtela Anssi Markku Juhani<br />
Ylil res. Haverinen Antti Olavi<br />
Honkala Hilkka Kaarina<br />
Ltn evp. Häkämies Ari<br />
Paikallispäällikkö Jokisalo Kari<br />
Varastonhoitaja Jämiäluoma Pirkko<br />
Tkm res. Kuusinen Taisto Mikael<br />
Ylil res. Latvala Matti<br />
Ylik res. Lindqvist Jorma<br />
Kapt res. Merjomaa Tero Veijo<br />
Varastomestari Mäki Markku<br />
Toimitusjohtaja Mäkynen Heikki<br />
Toimittaja Nenonen Säde<br />
Tkm res. Pajunoja Anssi<br />
Valokuvaaja Pekkola Ismo<br />
Alik res. Rantala Mika Tapani<br />
Alik res. Rinta-Rahko Jaakko<br />
Rakennuttajapäällikkö Sabel Erkki<br />
Ltn evp. Uosukainen Markku<br />
Kapt res. Väisänen Kalle Tauno Tapio<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
Tykistön ja kranaatinheittimistön<br />
kunto-ottelun <strong>2010</strong> tulokset<br />
TERO MÄENPÄÄ<br />
Tämänvuotinen tykistön ja kranaatinheittimistön kunto-ottelu<br />
oli Tykistökoulun järjestämä ja se kilpailtiin 17.9.<strong>2010</strong><br />
Niinisalossa Pohjankankaalla.<br />
Kilpailun tulostaso vastasi kokonaispisteiden valossa aikaisempien<br />
vuosien tasoa. Suunnistus osoittautui tämän<br />
vuoden kilpailussa poikkeuksellisen haasteelliseksi hankalan<br />
maaston ja suunnistusreitin pituuden johdosta.<br />
Kilpailussa käytettiin ensimmäistä kertaa partiokohtaista<br />
GPS -seurantaa samalla periaatteella kuin esimerkiksi Jukolan<br />
viestissä. Seuraajat pystyivät katsomaan kilpailun etenemistä<br />
reaaliajassa ja partiot voivat analysoida jälkikäteen<br />
omaa suunnistustaan. Kilpailun suunnistusreitti ja partioiden<br />
eteneminen on Internetissä katsottavissa osoitteessa<br />
www.gpsseuranta.net.<br />
Tulokset:<br />
Kenttätykistö:<br />
SATTR2 753 pist<br />
(ylil T Mäkinen, ylil J Narmio, ylil J-P Pirhonen)<br />
KARTR2 653 pist<br />
(maj T Martikainen, ylil J Immonen, ylil T Zerni)<br />
SATTR1 604 pist<br />
(kapt R Alatörmä, ltn L Hämeen-Anttila, ltn M Kuismin)<br />
Kenttätykistön joukkuekilpailu:<br />
SATTR 637<br />
KARTR 590<br />
KAITR 483<br />
Kranaatinheittimistö:<br />
KARTR2 640 pist<br />
(ylil M Kostiainen, ltn T Löppönen, ltn L Mattila)<br />
KARTR1 619 pist<br />
(ylil J Koskinen, ylil P Hirvonen, ylil H Hyttinen)<br />
KAITR 570 pist<br />
(kapt T Juopperi, ylil I Kasila, ltn M Paatsola)<br />
Reserviläiset:<br />
KT-kerho1 530 pist<br />
(ylil A Mäkirinta, kapt J Korhonen, ylil J Tikka)<br />
Pirkanmaa1 466 pist<br />
(ltn O Lammi, ltn M Helin, ylil J Uusitalo)<br />
KT-kerho2 455 pist<br />
(kapt J Vilamo, ylil O Matilainen, ltn J Hänninen)<br />
KT-kerho 3<br />
Pirkanmaa 2<br />
Kuva: Sirkka Ojala<br />
35
36<br />
Raketinheittimet<br />
Lockheed Martin on saanut<br />
469 MUSD arvoisen sopimuksen<br />
räjähdysvaikutteisten<br />
GMLRS Unitary-rakettien tuotannosta.<br />
Sopimus sisältää 4770<br />
Unitary-rakettia ja 530 lyhennetyn<br />
kantaman rakettikasettia.<br />
Unitary-kasetit jakaantuvat<br />
USArmylle (535 kpl), Merijalkaväelle<br />
(98), Saksalle (20), Iso-<br />
Britannialle (72), Ranskalle (43)<br />
sekä Jordanialle (24). Lyhennetyn<br />
kantaman kasetit jakautuvat<br />
USArmylle (344), USAn merijalkaväelle<br />
(120), Yhdistyneille<br />
Arabiemiraateille (30) sekä Jordanialle<br />
(36). (Military Technology<br />
9/<strong>2010</strong>) (On mahdollista, että<br />
lyhennetyn kantaman podeilla<br />
tarkoitetaan raketteja, ei podeja,<br />
käänt. huom)<br />
Brasilialainen Avibras ryhtyy<br />
kehittämään parannettua versiota<br />
ASTROS II – raketinheitinjärjestelmästään.<br />
Uusi ASTROS 2020<br />
– konfi guraatio sisältää digitalisoidun<br />
johtamisjärjestelmän, uudet<br />
paikannus- ja viestijärjestelmät ja<br />
kyvyn ampua 300 km kanta-<br />
maisen itsenäisesti ohjatuvan<br />
ohjuksen. (International Defence<br />
Review <strong>2010</strong>)<br />
Ohjukset<br />
Intialais-venäläisessä Brah-<br />
Mos-ohjuksessa on käytetty<br />
menestyksellisesti GLONASSsatelliittipaikannusjärjestelmää<br />
meritorjuntaristeilyohjuksen<br />
suuntaamisen ja maalin paikannuksen<br />
tarkkuuden parantamiseksi.<br />
Aiemmin BrahMos tukeutui<br />
vain GPS-järjestelmään, mutta<br />
nyttemmin se käyttää molempia<br />
järjestelmiä. (Jane´s Defence<br />
Weekly 8 September <strong>2010</strong>)<br />
Iso-Britannian Armeijan edustajien<br />
mukaan Fire Shadow –ohjusjärjestelmän<br />
alustava operatiivinen<br />
käyttöönotto on alkamassa ja<br />
ohjus on tulossa tuotantovaiheeseen.<br />
Fire Shadow on yksittäin<br />
omalta alustaltaan ammuttava<br />
maasta-maahan räjähdelentolaite.<br />
Sen kantama on 100 km, ja sillä<br />
on 3 tunnin lentoaika. Sitä on tarkoitus<br />
käyttää erityisesti liikkuvia<br />
kohteita vastaan. Se on varustettu<br />
sekä päivä- että yötähystyslaitteilla<br />
ja sillä on jatkuva datasiirtoyhteys<br />
maa-asemalle. Yhden ”ohjuksen”<br />
hinnaksi arvioidaan tulevan<br />
noin 100 000 USD. (International<br />
Defence Review October <strong>2010</strong>)<br />
Arto Räty puolustusministeriön<br />
kansliapäälliköksi<br />
Valtioneuvosto päätti 9.9.<strong>2010</strong><br />
esittää tasavallan presidentille,<br />
että kenraaliluutnantti Arto<br />
Räty nimitetään puolustusministeriön<br />
kansliapäällikön virkaan<br />
määräajaksi 1.1.2011-<br />
31.12.2015. Viran nykyinen<br />
haltija, kenraaliluutnantti Kari<br />
Rimpi on jäämässä eläkkeelle.<br />
Kenraaliluutnantti Arto<br />
Räty (s. 1955) on palvellut<br />
Puolustusvoimien vaatetushuoltoa<br />
kehitetään<br />
Puolustusvoimien vaatetushuollon<br />
toimintaa kehitetään<br />
yhdistämällä Säkylän ja Mikkelin<br />
vaatetuskorjaamot PuolustusvoimienVaatetuskorjaamoksi.<br />
Uusi organisaatio aloittaa<br />
toimintansa vuoden 2011<br />
alussa.<br />
Vaatetuskorjaamon johto<br />
sijoitetaan Säkylään, jossa pesutoiminnan<br />
lisäksi kehitetään<br />
vaativaa sotavarusteiden huol-<br />
uutisia<br />
elokuusta 2009 puolustusvoimien<br />
operaatiopäällikkönä<br />
Pääesikunnassa. Ennen hänen<br />
hakemistaan siviilivirkaan<br />
kansliapäälliköksi Rätyä pidettiin<br />
vahvana ehdokkaana seuraavaksi<br />
puolustusvoimain komentajaksi<br />
kenraali Ari Puheloisen<br />
jälkeen. Arto Räty ylennettiin<br />
kenraaliluutnantiksi<br />
4.6.<strong>2010</strong>.<br />
to- ja korjaustoimintaa. Mikkelissä<br />
toimintaa jatkaa PuolustusvoimienVaatetuskorjaamon<br />
toimipiste.<br />
Vaatetuskorjaamon huoltoon<br />
ja valmistukseen liittyvistä<br />
tehtävistä osa siirretään<br />
paikallisille ja alueellisille palveluntuottajille.<br />
Järjestelyillä<br />
pyritään henkilöstön eläköitymisen<br />
kautta vähentämään<br />
n. 30 tehtävää.<br />
Hanki nyt vuosimaksuton kansainvälinen TUOHI MasterCard<br />
Yksi kortti, monta mahdollisuutta<br />
TUOHI MasterCard on kansainvälinen maksuaika- ja<br />
luottokortti. TUOHELLA voit maksaa ostoksesi ja nostaa<br />
käteistä automaateista niin koti- kuin ulkomailla<br />
sekä siirtää rahaa pankkitilillesi ja maksaa laskuja.<br />
TUOHESTA vetoa, että hinta on paras!<br />
TUOHI MasterCard -korttiin liittyvä Hintaturvavakuutus<br />
varmistaa, että ostat tuotteen markkinoiden<br />
edullisimpaan hintaan.<br />
Tutustu vakuutusehtoihin www.tuohi.fi. Vakuutuksen<br />
myöntää vakuutusyhtiö Chartis Europe S.A. (sivuliike),<br />
Kasarmikatu 44, 00130 Helsinki, puh. 020 366 900.<br />
Aina jotain ekstraa - TUOHI palkitsee käyttäjänsä!<br />
Unohda pisteiden ja seteleiden kerääminen. TUOHI<br />
MasterCard tarjoaa käyttäjilleen kuukausittain vaihtuvia<br />
tarjouksia ja etuja.<br />
Hae TUOHTA netistä pankkitunnuksilla<br />
Saat tiedon luottopäätöksestä jopa muutamassa minutissa.<br />
Kun hakemuksesi on hyväksytty, saat TUOHI<br />
MasterCard -kortin suoraan kotiisi noin kahden viikon<br />
kuluttua.<br />
www.tuohi.fi<br />
kaikki tieto TUOHESTA<br />
TUOHI MasterCard -tililuoton korko on 3 kuukauden euriborkorko +<br />
marginaali 12%. Todellinen vuosikorko on 14,81 % (09/<strong>2010</strong>). Se on<br />
laskettu 2 000 euron käytössä olevalle luotolle ja laskelmassa on<br />
huomioitu 4 euron kuukausittainen tilinhoitomaksu. TUOHI MasterCard<br />
-tililuoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy normaalein<br />
luotonsaantiehdoin.
Upseerikokelaana<br />
Tykistöprikaatissa<br />
LEENA TOIVANEN<br />
Olin juuri tekemässä arviota vihollisen toiminnasta<br />
Tykistökoulun ampumaharjoituksessa, kun minua pyydettiin<br />
kirjoittamaan palvelusajastani juttu <strong>Tulikomentoja</strong>-lehteen.<br />
Otin tietysti tehtävän innokkaasti vastaan kuten jokaisen<br />
haasteen, jonka puolustusvoimat on minulle tarjonnut.<br />
Aloitin palvelukseni tammikuussa<br />
<strong>2010</strong> Tykistöprikaatissa<br />
Satakunnassa yhdessä noin<br />
800 muun alokkaan kanssa,<br />
joista parisenkymmentä oli<br />
naisia. Peruskoulutuskauteni<br />
vietin 3. patterissa, jossa opin<br />
kaikki sotilaan tarvitsemat perustaistelutaidot.<br />
Sotilasvalani<br />
annoin lumisena helmikuun<br />
päivänä Kankaanpäässä.<br />
Tulenjohtomontusta<br />
koulutus alkaa…<br />
En ehtinyt nauttia pitkään tykkimiehen<br />
nimityksestä, kun jo<br />
jatkoin aliupseerikoulun tulenjohtolinjalle.Aliupseerikoulun<br />
1. kaudella opimme<br />
kaikki perusasiat niin omasta<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
aselajistamme kuin johtamisestakin.<br />
Välillä viikko meni luokassa<br />
istuen ja välillä saatoimme<br />
viettää viikon maastossa tulenjohtomontussa<br />
tekemässä äksiisiämme.<br />
Seitsemän intensiivisen<br />
viikon jälkeen osa meistä<br />
aliupseerioppilaista, minut<br />
mukaan lukien, jatkoi vielä reserviupseerikouluun.<br />
…ja luokkahuoneessa<br />
se jatkuu<br />
Hamina ja RUK tarjosivat<br />
”kerran elämässä” -tilaisuuden<br />
ja otin siitä kaiken irti. Teorian<br />
määrä, joka meidän piti sisäistää,<br />
oli valtava. Tuolloin luokkahuone<br />
Vimpeli tuli liiankin<br />
Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy<br />
vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston,<br />
ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden<br />
asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä<br />
osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin.<br />
w w w . m i l l o g . f i<br />
tutuksi päntätessämme tulenjohto-oppia,<br />
taktiikkaa sekä<br />
johtamista. Vaihtelua onneksi<br />
tarjosivat tulenjohtopatterin<br />
omat maastoharjoitukset sekä<br />
yhteistoimintaharjoitukset jääkärien<br />
ja pioneerien kanssa.<br />
Elokuun saapuessa oli meidän<br />
kuitenkin heitettävä hyvästit<br />
Haminalle ja palattava<br />
Niinisaloon. Tykistöprikaatissa<br />
meitä odottivat omat<br />
alokkaamme, jotka elokuun<br />
lopussa nimitettiin tykkimiehiksi.<br />
Näistä osa jatkoi toisiin<br />
aselajeihin ja osa jäi 3. patterin<br />
tulenjohtojaokseen. Heistä<br />
muodostimme tulenjohtoryhmät,<br />
joiden kanssa toimisimme<br />
jos sota syttyisi.<br />
Myöhemmin minulle<br />
tarjoutui vielä tilaisuus<br />
muutaman muun<br />
kanssa kouluttautuatiedustelu-upseeriksi<br />
ja saada<br />
siten lisää<br />
uusia ja<br />
haastavia tehtäviä. Tulenjohtotaso<br />
vaihtui karttaan ja kalvoihin,<br />
mutta se ei vauhtia hidastanut.<br />
Millog Oy<br />
Hatanpään valtatie 30, FIN-33100 TAMPERE<br />
Vaihde: 020 469 7000, fax: 020 469 7001<br />
info@millog.fi<br />
37
Maanpuolustuskiltojen liitto ry<br />
KUNTOKORTTI LUOKKAVAATIMUKSET<br />
III lk 50 pistettä vuodessa<br />
Vuosi: II lk 100 pistettä vuodessa<br />
Kilta: I lk 150 pistettä vuodessa (väh 100 suoritusta)<br />
Nimi: M lk 5 vuotena I lk:n vaatimus<br />
Osoite: SM lk 15 vuotena I lk:n vaatimus<br />
Ikä:<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 4/<strong>2010</strong><br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Yht<br />
Laji<br />
Tammi<br />
Pist<br />
Laji<br />
Helmi<br />
Pist<br />
Laji<br />
Maalis<br />
Pist<br />
Laji<br />
Huhti<br />
Pist<br />
Laji<br />
Touko<br />
Pist<br />
Laji<br />
Kesä<br />
Pist<br />
Laji<br />
Heinä<br />
Pist<br />
Laji<br />
Elo<br />
Pist<br />
Laji<br />
Syys<br />
Pist<br />
Laji<br />
Loka<br />
Pist<br />
Laji<br />
Marras<br />
Pist<br />
Laji<br />
Joulu<br />
Pist<br />
Lajit H = hiihto R = polku- tai laturetki Y = yleisurheilu Pisteytys<br />
J = juoksu P = pyöräily A = ammunta 1/2 tunnin suoritus 1 piste<br />
K = kävely S = suunnistus M = jokin muu 1 1/2 tunnin suoritus 2 pistettä<br />
L = luistelu SM = soutu ja melonta Yli 3 tunnin suoritus 3 pistettä (max / pvä)<br />
LE = lentopallo V = voimistelu<br />
PP = muut pallopelit U = uinti Merkintä esim: K10 = 10 km kävely<br />
U1/2 = 1/2 tunnin uinti<br />
39
Hyvää<br />
työtä.<br />
Sitä tarvitaan myös<br />
tulevaisuudessa.<br />
www.varma.fi
Change language