lehti 4/2010 - Tulikomentoja lehti

More documents

Recommendations

Info

2 TULIKOMENTOJA www.tulikomentoja.fi Julkaisija: Tykkimiehet ry Päätoimittaja: Kalevi Virtanen Toimituskunta: Kalevi Virtanen Toimituskunnan puheenjohtaja kalevi.virtanen@tulikomentoja.fi Ulkoasu: Ilmoitusmyynti: Paino: Kehitys Oy, Pori Lauri Haavisto lauri.haavisto@tykistomuseo.fi Aki Kinnunen akiek@me.com Petri Majuri Sotilasasiantuntija Tero Mäenpää Sotilasasiantuntija Sirkka Ojala Verkkovastaava sirkka.ojala@tulikomentoja.fi Jukka Sippola Juhani Suni Lehden kiltasivut ja postitusrekisteri kiltasivut@tulikomentoja.fi tilaajat@tulikomentoja.fi Maj-Lis Krouvi / Maisan paja maj-lis@maisanpaja.info Pertti Onniselkä / Happyback Oy pertti.onniselka@happyback.fi TOIMITUKSELLINEN AINEISTO Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, 29350 PALUS toimitus@tulikomentoja.fi puh. 044 2100 572 tai 044 5505 948 ILMOITUSAINEISTO Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 PORI pertti.onniselka@happyback.fi puh. 0500 590 409, faksi (02) 6356 188 KILTASIVUJEN AINEISTO Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNA kiltasivut@tulikomentoja.fi puh. (03)6380 138, 0440 478 602 Osoitteenmuutokset on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Juhani Sunilta. Kansi: Uutta putkeen / Sirkka Ojala Inttislangia Suomessa on tutkittu sotilasslangia. Aiheesta löytyy kaksikin sanakirjaa ja joukko opinnäytteinä kerättyjä suppeampia sanastokokoelmia. Uusimmat sanat löytyvät verkosta. Simo Hämäläisen koostama kirja (1963), keskittyy pääosin sotaajan sanastoon. Antti Penttisen sanakirja (1984) puolestaan sisältää uudempaa sanastoa. Kari Nahkola (1988) on koonnut noiden sanakirjojen sekä Tampereen yliopistossa koottujen sanakokoelmien pohjalta yhteen havaintoja sotilasslangista. Sotilasslangin eräs osa on varusmiesslangi. Penttisen mukaan sotilasslangi on miesten ehdoilla syntynyttä kieltä, joka lisää ja vahvistaa sukupuolten kielieroja. Penttisen mukaan sotilasslangi on ”käyttäjä- ja taitajakuntansa puolesta suomen kielen laajimmin hallittu puhutun kielen erikoissanasto. Tässä muutamia esimerkkejä: Akvaariokala: Jäätynyt kalakeitto. Talvisin leireillä esiintyvä ruoka. Amla: Ampuja/lataajakoulutuksen saanut tykistöpanssarivaunun miehistön jäsen. Arpoa: Henkilön, joka ei osaa päättää, mitä tekisi, sanotaan arpovan. Yleensä tilanteessa, jossa vaadittaisiin nopeita päätöksiä. Bumerangi: Hylätty ja takaisinpalannut loma-anomus tms. Myös erikoiskurssilta kesken perusyksikköön palautettu varusmies. Hösseli: HSL, henkilökohtainen syyloma. Jarru: Armeijan jälkiruoka. Nimitys juontaa juurensa vanhasta tornihuhusta, jonka mukaan jälkiruokaan sekoitetaan sukupuoliviettiä jarruttavaa ainetta. Kelaperse: Viestimies (kutsutaan myös kameliksi). KGB: KKP, kiertokaukoputki, osa tykin suuntauslaitteistoa. KSE: Koulutuksen Suoma Etu. Käytetään kuvaamaan hyötyjä, jota erikoiskoulutus tai korkeampi asema tuo tullessaan. Kölli: KL, kuntoisuusloma. Luha: Jokaisen varusmiehen perusvarusteisiin kuuluva lusikkahaarukka. Mateennahka: Panssarivaunumiesten vihreä vaunuhaalari. Mullibordelli: Alokkaiden ensimmäinen varsinainen leiri. Musti: Raskas sinko. ”Ulkoiluttaa Mustia” tarkoittaa harjoitella raskaalla singolla sen asemiin viemistä. Nakkisuoja: Paikka, josta työvoimaa tarvitsevat henkilöt eivät luultavasti osaa sitä etsiä. Peliliike: Ennakointia ja hyvää tilannetajua osoittava siirto eli temppu, jolla selviää tehtävästä helpolla. Peliliike päivässä pitää nakin loitolla. Runkkuvelvi: Viikonloppuvapaa, joka kestää vain yhden päivän. Sorsapoliisi: Rannikkojääkäri. Särmä: Täsmälleen oikein tehty. Taistelutomaatti: Tykistön koulutushaaramerkki. Ks. tuliomena. Tuliomena: Tykistön koulutushaaramerkki, jossa on kuvattuna liekehtivä punainen ammus. Turska: Upseerioppilas. Urho-Matti: Uusiksi meni. Tällä voidaan kuitata esim. alokkaiden tuvan siisteyden tarkistaminen. Velvi: VLV, viikonloppuvapaa. Vemppa: VMTL, eli vapautus marssi- taistelu- ja liikuntakoulutuksesta. Vinkkeli: Varusmiesaliupseerin arvomerkki, myös tunnetaan nimillä heraldiikka, kulmarauta ja nakkiaura. Lisää sanoja löytyy verkosta, mm. osoitteesta http://fi .wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi. Tausatalla: Maali tuhottu / Sirkka Ojala
TULIKOMENTOJA 4/2010 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus, Kalevi Virtanen .. .. .. .. .. . 3 Asevelvollisuustyöryhmä huolissaan puolustusmäärärahoista Jukka Sippola .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 4 Tietotekniset hyökkäykset tulevat lisääntymään, Kalevi Virtanen .. .. .. .. . 6 Tarkastajan tervehdys, Aki Sihvonen 7 Lauri Haavistosta Tulikomentoja-lehden päätoimittaja, Kalevi Virtanen .. .. .. .. . 8 Kustantajan palsta, Jouko Huhtala. .. . 9 Dragsvik träff, Björn Holmberg . .. .. .. 10 Päättäjän piirut, Jyri Häkämies . .. .. .. 11 Tykkimies Majuri, Jaakko Bergqvist .. 12 Miksi upseerin uralle?, Petri Majuri .. 13 Munsterin putket, Leo Johan Salo.. .. 14 Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni.. .. 16 Tykkimiehet juhlivat Niinisalossa Kalevi Virtanen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 19 Suomen Tykistömuseossa tapahtuu Mikko Kero. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 20 Kranaatinheitinhenki yhä voimissaan Panssariprikaatissa, Juhani Suni .. .. 22 Lukijan kommentti: Armeija täysremonttiin Seppo Rinta-Hoiska.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 23 Tykistökilta aktiivisena tykkien kunnostuksessa, Jouni Ruohonen . .. 23 Historian tynnyristä, Jyri Paulaharju . 24 Kiltaväki retkeili maailmansodan ratkaisupaikoilla, Sirkka Ojala.. .. .. .. 26 Rovajärvellä vuonna 1949 Jaakko Rytty . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 28 Karjalan luostarit ja linnat Jukka Sippola .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 30 Varusmiessoittajana Satakunnan Sotilassoittokunnassa Sirkka Ojala .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 32 Tykkejä huollettiin Hämeenlinnassa 33 Upseerikokelaana Tykistöprikaatissa Leena Toivanen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 35 Kuntokortti . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 39 ILMESTYMISAIKATAULU Numero Aineisto- Ilmestyy päivä viikolla 1/11 15.1. 8 2/11 15.4. 21 3/11 15.8. 38 4/11 15.10. 47 Tulikomentoja 4/2010 Asevelvollisuus ja armeijakaverit pysyvät Kirjoitin runsaat viisi vuotta sitten tähän lehteen jutun otsikolla ”Tiedustelu ja sotapelit ovat siirtyneet tietokoneaikaan”(Tulikomentoja 3/2005). Jutussa kerrottiin, miten teknologinen kehitys on tuonut maanpuolustuksen saralle aivan uudet uhkakuvat. Vielä toisessa maailmansodassa kaikki tiesivät, missä etulinja kulki. Nykyään rintamalinjoja saattaa olla vaikeampi osoittaa. Taistelua saatetaan käydä samanaikaisesti paitsi ns. perinteisin asein syvällä alueella myös tietoverkoissa tietokoneen näppäimistöllä. Mutta onneksi Suomessa – ainakin toistaiseksi – on jotain pysyvääkin: yleinen asevelvollisuus ja armeijakaverit. Joukkoja ja asejärjestelmiä voidaan nopeasti kuljettaa kaukanakin sijaitseville kriisialueille, mutta toisaalta vaikutukseen voidaan päästä sillä, kun ykköset ja nollat vilistävät langoilla ja avaruudessa. ”Ruutiaseiden” rinnalle on tullut ns. elektronisen sodankäynnin mahdollistama tiedustelu- ja asejärjestelmä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puheenjohtaja Harri Kainulainen kertoo lehdessämme Venäjän armeijan arvioista, miten tietotekniset hyökkäykset tulevat lisääntymään ja ovat suurin turvallisuusuhka tulevaisuudessa. Kainulaisen mukaan tämä on jopa kirjattu Venäjän sotilasdoktriineihin yhdeksi taistelumuodoksi. Me kaikki muistamme Virossa Pronssisotilas-patsaan siirron jälkeen hallintoa vastaan tehdyt tietotekniset hyökkäykset, joiden aiheuttaminen jäljitettiin itärajan taakse. USA:n Echeloniksi kutsuttu järjestelmä on yksi esimerkki elektronisesta tiedustelusta. Järjestelmä mahdollistaa mm. satelliittipuhelujen salakuuntelun. Määrärahojen supistamisesta huolimatta eri elektronisen tiedustelun toiminnalliset osat ovat EU:n tekemän tutkimuksen mukaan saaneet huomattavaa tunnustusta Yhdysvaltain hallinnolta. ”Tämän vuoksi on uskottavaa, että minkäänlaisesta oleellisesta toiminnan tason heikkenemisestä ei voida puhua”, EU:n asiaa tutkineen komitean loppuraportissa todettiin jo reilut viisi vuotta sitten. Miten pitkällä elektronisen sodankäynnin alalla mahdetaankaan olla tänään. Tavallisena kuluttajana tiedän, että eri automerkeistä tuotetaan uusi malli kerran vuodessa, mutta tietokoneista mallit uudistuvat suunnilleen neljännesvuosittain ja ohjelmistoja päivitetään vähintään kerran kuukaudessa. Kehittyneestä teknologiasta ja sen osaamisesta alan sodankäynnissäkin on kyse. pääkirjoitus Pahimpaan Internetin ruuhka-aikaan merkittävä osa Euroopan sisäisestä tietoliikenteestä reitittyy Yhdysvaltojen kautta. NSA:lla on luonnollisesti pääsy suurimpiin ulkomaanliikenteen solmuihin, joten osa tiedustelumateriaalista saadaan tavallaan ”puoli-ilmaiseksi”. Entä sitten Suomi? Puolustusvoimat on varmaan edelleen varsin ylpeä viime sotiemme erittäin menestyksekkäästi hoidetusta, tuloksellisesta elektronisesta tiedustelusta. Henkilökohtaisesti en usko, että puolustusministeri Jyri Häkämies aivan sattumalta olisi kutsunut F-Secure Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan asettamansa asevelvollisuustyöryhmän johtajaksi. * * * On tullut aika heittää hyvästit. Kun kuusi vuotta sitten otin lehtemme päätoimittajan tehtävän vastaan edeltäjältäni Jukka Sippolalta, lupasin hoitaa ”hommaa” pari-kolme vuotta, mutta niinhän se on, että mikään muu ei kulu niin nopeasti kuin aika. Saamani erittäin rohkaiseva lukijapalaute taisi lopulta saada minut istumaan tällä jakkaralla suunnittelemaani pitempään, ja toinen ”syyllinen” on lehtemme muu talkooporukka; toimituskunta ja vakituiset avustajat, joista on tullut minulle eräänlaisia ”armeijakavereita”. Vaikka omasta varusmiesajastani on ehtinyt kulua jo yli 40 vuotta, muistan melkoisen määrän asioita, sanoja ja sattumuksia noista kuukausista elämässäni. Erityisesti muistan tunnelman, tiukat fyysistä ja psyykkistäkin kuntoa vaatineet tilanteet, slangisanat ja tietysti armeijakaverit. Paremmat ovat edelleen harvassa. Kiitos näistä vuosista! Kalevi Virtanen 3
Page 1: Asevelvollisuustyöryhmä huolissaa
Page 5 and 6: ”Mailla, joiden armeijalla oman m
Page 7 and 8: Kouluttamisen tärkeyttä ei voi v
Page 9 and 10: - Tarkoituksena on hankkia lehteen
Page 11 and 12: 6 000 piirun ja 6 400 piirun uskott
Page 13 and 14: sesta tuli voimaan vasta 2008, joll
Page 15 and 16: Kiltamatka Pietarin Tykistömuseoon
Page 17 and 18: Mikkelin Seudun Kenttätykistökilt
Page 19 and 20: Tykkimiehet juhlivat Niinisalossa T
Page 21 and 22: kaavailtu liitettäväksi Jalkaväk
Page 23 and 24: Risto Siilasmaan työryhmän ehdotu
Page 25 and 26: Terä ilmoitti vastauksenaan Hilber
Page 27 and 28: Ensimmäinen pysähdyspaikka oli No
Page 29 and 30: Pian ryhdyttiin rakentamaan harjoit
Page 31 and 32: duimme kääntymään takaisin ja t
Page 33 and 34: Tykistömuseolla järjestettiin tyk
Page 35 and 36: Tykkimiesmitalit 2010 Vuonna 2010 o
Page 37: Upseerikokelaana Tykistöprikaatiss
Page 40: Hyvää työtä. Sitä tarvitaan my

lehti 4/2010 - Tulikomentoja lehti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?