06.08.2013 Views

Talviasuttava, kamiinalla lämpiävä kota erämaassa on monen ...

Talviasuttava, kamiinalla lämpiävä kota erämaassa on monen ...

Talviasuttava, kamiinalla lämpiävä kota erämaassa on monen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

[ Piilopirtti ]<br />

MIES<br />

JA KOTA<br />

Kota istuu kauniisti<br />

lappilaiseen maisemaan.<br />

Matias Yliriest<strong>on</strong> <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g><br />

seisoo Porttipahdan<br />

tekojärven itärannalla<br />

Sodankylässä.<br />

<str<strong>on</strong>g>Talviasuttava</str<strong>on</strong>g>, <str<strong>on</strong>g>kamiinalla</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>lämpiävä</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g><br />

<str<strong>on</strong>g>erämaassa</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong> m<strong>on</strong>en miehen unelma.<br />

TeksTi ja kuvaT kari lindholm<br />

Porttipahdan tekojärvi aaltoilee<br />

elokuun lopun lempeässä<br />

tuulessa. Rantametsikössä<br />

seisovan kodan piipusta tupruaa<br />

tervakselta tuoksuva<br />

savu.<br />

Sodankylän kunnan rakennustarkastaja<br />

Matias<br />

Yliriesto toteutti pitkäaikaisen<br />

unelmansa ja rakensi lomakodan Metsähallitukselta<br />

ostamalleen rantat<strong>on</strong>tille.<br />

Rakennusmateriaalina <strong>on</strong> lappilainen puu.<br />

”Laatumaan t<strong>on</strong>ttimies Tiljan Hannu<br />

seisoskeli marketissa samassa kassaj<strong>on</strong>ossa.<br />

Siitä <strong>on</strong> seitsemisen vuotta. Hän kyseli, että<br />

jokos sinä ostat sen varaamasi t<strong>on</strong>tin. Minä<br />

sanoin siihen, että jo vain, jos rakennat sinne<br />

tien. Kaupat tehtiin, kun tie valmistui”,<br />

Yliriesto puhelee ja sytyttää samalla tulta<br />

kodan kamiinaan.<br />

<str<strong>on</strong>g>Talviasuttava</str<strong>on</strong>g>, puu<str<strong>on</strong>g>kamiinalla</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>lämpiävä</str<strong>on</strong>g><br />

<str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> valmistui Sodankylän kunnan pohjoisosaan<br />

Porttipahdan tekojärven laidalle viisi<br />

vuotta sitten. Kodasta <strong>on</strong> tullut kiireisen ja<br />

lupahakemuksilla kuormitetun rakennusvalv<strong>on</strong>nan<br />

ammattilaisen henkireikä.<br />

”Kodassa maailman huolet ja murheet<br />

unohtuvat. Vietämme perheen kanssa täällä<br />

aikaa aina, kun ehdimme”, sanoo Yliriesto.<br />

Pikkupuita kamiinaan<br />

Alun perin Yliriest<strong>on</strong> aikomuksena oli<br />

veistää <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> pelkkahirsistä. Käytännön syyt<br />

puolsivat kuitenkin kappaletavaran käyttämistä.<br />

”Kappaletavarasta rakentaen kodasta tulee<br />

riittävän lämmin, jotta siinä voi asustaa<br />

kovallakin pakkasella. Hirsi<str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> lämpenee<br />

pakkasella hitaasti, kun massiiviset hirret<br />

ovat läpeensä kylmät.”<br />

M<strong>on</strong>i kummasteli rakennustarkastajan<br />

rakentamishaluja Porttipahdan rannalle.<br />

Yliriest<strong>on</strong> perheen omakotitalokin sijaitsee<br />

syrjässä, erämetsän keskellä Sodankylän<br />

Moskuvaarassa.<br />

”Mutta omakotitalo <strong>on</strong> aivan eri asia kuin<br />

mökki tai <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g>. Kodassa pitää ensimmäiseksi<br />

viritellä tulet kamiinaan ja sytyttää<br />

liekki kynttilään. Sähköä ei ole eikä todennäköisesti<br />

tulekaan. Sitten kannetaan<br />

pesuvedet saunaan ja lasketaan siikaverkot<br />

tai lähdetään järvenselälle uistelemaan taimenia.<br />

On hyvä puuhastella, kun ei ole kiire<br />

mihinkään.”<br />

60 koti AARRE 7/12<br />

AARRE 7/12<br />

koti 61<br />

Kamiinassa<br />

kiemurteleva<br />

tuli <strong>on</strong> kuin<br />

elävä taulu.<br />

Omin käsin tehty <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong><br />

rakennustarkastaja Matias<br />

Yliriest<strong>on</strong> eräkämppä.<br />

16 neliömetrin<br />

tila<br />

<strong>on</strong> yllättävänkäytännöllinen.


[ Piilopirtti ]<br />

Pelkkahirsinen rantasauna<br />

ja sen puukiuas tarjoavat<br />

mahtavat löylyt.<br />

Mahdollisimman pieni kamiina <strong>on</strong> Yliriest<strong>on</strong><br />

mukaan kodan paras lämmityslaite.<br />

”Omassa kamiinassani <strong>on</strong> lasiluukku, siitä<br />

näkyvät elävän tulen liekinvarret. Varaavat<br />

uunit eivät käy, sillä ne lämmittävät pientä<br />

tilaa liiaksi.”<br />

Kota saa seuraa<br />

Perinteisen mallin mukainen<br />

lappalais<str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> valmistunee<br />

jatkossa samalle t<strong>on</strong>tille<br />

avotulipaikkoineen ja savuräppänöineen.<br />

Yliriesto toteaa,<br />

että kodasta <strong>on</strong> tullut<br />

viime vuosina lappilaisten<br />

pihapiirien yleisin lisärakennus.<br />

”Vähintään joka toisessa loma-asunnossa<br />

ja omakotitalossa <strong>on</strong> <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> pihalla. Malleja<br />

<strong>on</strong> m<strong>on</strong>ia. Yleisin <strong>on</strong> tehdasvalmisteinen<br />

grilli<str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g>, jossa <strong>on</strong> avotulisija.”<br />

Kun umpinaisessa kodassa <strong>on</strong> avotulisija,<br />

pitää lattia palosuojata vähintään 60 senttimetrin<br />

matkalta tulisijan reunasta mitattuna.<br />

Turvallisin lattiamateriaali <strong>on</strong> bet<strong>on</strong>i.<br />

Polttopuuna kannattaa käyttää kipinöimätöntä<br />

koivua.<br />

Kodan etäisyyden pitää olla Sodankylässä<br />

Kamiinassa <strong>on</strong><br />

iso lasiluukku,<br />

josta näen<br />

elävän tulen.<br />

Saunan hirret <strong>on</strong> kaadettu yli 60 vuotta<br />

sitten. Ne ovat peräisin Matias Yliriest<strong>on</strong><br />

kotikylältä Moskuvaarasta.<br />

vähintään kahdeksan metriä vakituisesta<br />

asunnosta tai mökistä. Määräykset vaihtelevat<br />

kunnittain.<br />

Viime kesänä Yliriesto rakensi kodan<br />

seuraksi rantasaunan vanhoista hirsistä.<br />

Tulevien vuosien projektina <strong>on</strong> hirsitalo<br />

t<strong>on</strong>tin pääpirtiksi. Molemmat sodan jälkeen<br />

valmistuneet hirsirakennuk-<br />

set ovat seis<strong>on</strong>eet Yliriest<strong>on</strong><br />

omakotital<strong>on</strong> pihamaalla<br />

siirtämistä odottaen.<br />

”Hirsirakennuksella ei<br />

ole kiire mihinkään, kunhan<br />

katto <strong>on</strong> terve. Mutta kun<br />

tuo mökkinaapuri rakentaa<br />

omaa hirsimökkiään, minunkin <strong>on</strong> vaikea<br />

olla tarttumatta vasaraan.”<br />

Seinät elementeistä<br />

Yliriesto sanoo, että kahdeksankulmaisen<br />

kodan kustannusarvi<strong>on</strong> <strong>on</strong> noin viisi tuhatta<br />

euroa, kun rakennustyöt tehdään itse.<br />

Kodan pohjapinta-ala <strong>on</strong> 16 neliömetriä.<br />

Hän rakensi kodan seinäelementit, ikkunan<br />

ja oven kot<strong>on</strong>a autotallissa.<br />

”Kun rakennus tehdään elementeistä, siihen<br />

kuluu enemmän puutavaraa kuin pai-<br />

kan päällä tehtyyn jatkuvaan rakenteeseen.<br />

Elementtien pitää myös kestää kuljetus<br />

t<strong>on</strong>tille.”<br />

Seinäelementtien rungot Yliriesto naulasi<br />

kakkosnelosesta. Ulkopuolelle hän kiinnitti<br />

12 millimetrin vahvuiset tuulensuojalevyt.<br />

”Tuuletusrakokin <strong>on</strong> muistettava. Pintaan<br />

naulataan joko lomalaudoitus tai ulkovuorilauta.<br />

Rung<strong>on</strong> väliin asennetaan villa.<br />

Sisäpuolelle kiinnitetään ilmansulkupaperi,<br />

j<strong>on</strong>ka päälle naulataan paneelit.”<br />

Lattiarakenteissa pitää ottaa huomio<strong>on</strong><br />

hiiret ja myyrät. Kun <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> tai mökki tehdään<br />

pilariperustukselle ja lattiaksi rakennetaan<br />

rossilattia, kannattaa alimmaiseksi<br />

naulata havuvaneri. Se toimii hiiriesteenä ja<br />

tuulensuojana.<br />

Lattianiskat mitoitetaan kodan jännevälin<br />

mukaan. Kun jänneväli <strong>on</strong> pitkä, käytetään<br />

paksuhkoa niskaa.<br />

”Sitten asennetaan väliin villat ja ilmansulkupaperi,<br />

päällimmäiseksi naulataan<br />

lattialankut.”<br />

Kotamallinen katto <strong>on</strong> tukeva<br />

Kodan kat<strong>on</strong> katemateriaaliksi sopii pelti<br />

tai huopa. Katteen ja tuulensuojalevyn<br />

Jatkuvalämmitteinen<br />

kamiina<br />

lämmittää kodan<br />

hetkessä. Varaava<br />

tulisija olisi<br />

tarkoitukseen<br />

liian tehokas.<br />

Kahdeksankulmaisen<br />

kodan rakennusmateriaalit<br />

maksavat noin 5 000 euroa.<br />

Rakennesuunnitteluun<br />

sekä pääsuunnittelijan ja<br />

vastaavan työnjohtajan<br />

palkkioihin kannattaa<br />

varata pari tuhatta euroa.<br />

Asianmukaiset<br />

luvat<br />

Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettava<br />

tulisijallinen <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> vaatii<br />

Sodankylässä vähintään toimenpideluvan,<br />

asemakaava-alueella<br />

rakennusluvan.<br />

”Lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain, ne<br />

<strong>on</strong> tarkistettava oman kotikunnan rakennusvalv<strong>on</strong>nasta<br />

ennen rakentamiseen ryhtymistä”,<br />

Matias Yliriesto opastaa.<br />

<str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> tarvitsee myös viralliset rakennuspiirustukset.<br />

Asemapiirros, pohjakuva, julkisivukuvat<br />

ja leikkauspiirros tarvitaan rakennuksen<br />

luvittamista varten. <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g>an riittää yleensä<br />

rakenneselostus, tarkkoja rakennepiirustuksia<br />

ei tarvita kuin suuremmissa <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g>rakenteissa.<br />

Jos <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> aiotaan rakentaa ranta-alueelle,<br />

jossa ei ole kaavaa eikä rakennuksia, lupaviranomainen<br />

<strong>on</strong> ely-keskus. Ranta-alueen<br />

ulkopuolelle rakennettaessa toimivalta <strong>on</strong><br />

kunnan rakennuslupaviranomaisella.<br />

Ranta-alueen määrittelemiseen vaikuttaa<br />

m<strong>on</strong>i seikka. ”Se <strong>on</strong> suhteellinen käsite.<br />

Esimerkiksi jos t<strong>on</strong>tilla ei ole rantaoikeutta<br />

tai jos t<strong>on</strong>tin ja rannan välissä <strong>on</strong> tie, kyse ei<br />

välttämättä ole ranta-alueesta.”<br />

Ranta-asemakaavan hakeminen <strong>on</strong> maanomistajan<br />

asia.<br />

”Ranta-asemakaavalla voi kaavoittaa rantakilometrille<br />

noin kaksinkertaisen määrän<br />

t<strong>on</strong>tteja yleiskaavaan verrattuna. kunnan<br />

laatimalle yleiskaava-alueelle voi yleensä rakentaa<br />

4–5 rakennusta rantakilometrille.”<br />

kun tulisijalla varustettu umpinainen <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g><br />

valmistuu, sen loppukatselmuksen pitävät<br />

rakennus- ja pelastusviranomaiset.<br />

62 koti AARRE 7/12<br />

AARRE<br />

koti 63


[ Piilopirtti ]<br />

Porttipahdan kalaisa tekojärvi täyttyi<br />

vedellä valtavien allassavotoiden jälkeen<br />

vu<strong>on</strong>na 1970. Rannoilta löytyy yhä vesijättöpuita,<br />

jotka ovat kelpo tulipuita.<br />

väliin jätetään tuuletusrako. Katt<strong>on</strong>iskat<br />

mitoitetaan kodan jännevälin mukaan.<br />

”Kodassa katt<strong>on</strong>iskojen ei tarvitse olla<br />

yhtä vahvat kuin perinteissä harjakatoissa,<br />

sillä <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g>mallinen kattorakenne <strong>on</strong> jo<br />

sinänsä tukeva. Ilmansulkupaperin päälle<br />

naulataan kattopaneelit sisäkatto<strong>on</strong>. Hirsirakenteen<br />

ilme saadaan hirsipaneelilla”,<br />

Yliriesto neuvoo.<br />

Kodan seinärakenne <strong>on</strong> suunnilleen<br />

samanhintainen, vaikka materiaalina käytettäisiin<br />

kappaletavaran sijasta pelkka- tai<br />

pyöröhirttä. ”Jos kodan seinähirsien työstö<br />

teetetään urakoitsijalla, hintaero syntyy<br />

työkustannuksista. Seinähirren vahvuuden<br />

pitäisi olla vähintään kuusi tuumaa, että kodassa<br />

tarkenisi talvellakin.”<br />

Kamiinan savu johdetaan ulos paloturvallisuusmääräysten<br />

mukaisesta, hyväksytystä<br />

savuhormista. ”Kotaankin pitää asentaa<br />

palovaroitin, mikäli siellä majoitutaan”,<br />

muistuttaa rakennustarkastaja.<br />

Kun vapaa-ajanasunnossa ei ole jatkuvaa<br />

lämmitystä, sen eristevahvuuksia ei ole<br />

määrätty rakennusmääräyksissä. ”Oman <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g>ni<br />

seinissä lämpöeristeenä <strong>on</strong> kymmenen<br />

senttiä lasivillaa, katossa ja lattiassa 15 sent-<br />

”Lähimmät kylät ovat Vuotso<br />

pohjoisessa ja Kittilän Pokka<br />

tuolla auring<strong>on</strong>laskun suunnassa”,<br />

Matias Yliriesto kertoo.<br />

tiä. Se <strong>on</strong> täysin riittävä määrä, kun lämpöä<br />

pidetään yllä <str<strong>on</strong>g>kamiinalla</str<strong>on</strong>g>.”<br />

Höyrynsulkumuovia ei missään tapauksessa<br />

pidä käyttää välillä kylmillään olevan<br />

rakennuksen rakenteissa. Se kerää kosteutta.<br />

”Jos muoveja käytetään, pitää rakennuksessa<br />

olla aina k<strong>on</strong>eellinen ilmanvaihto.”<br />

Yliriesto sanoo, että <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> valmistuu hitaasti.<br />

Samalla vaivalla olisi syntynyt kolme<br />

suorakaiteen muotoista rakennusta.<br />

”Selvää oli kuitenkin heti alusta lähtien,<br />

että lomat<strong>on</strong>tin ensimmäinen rakennus<br />

<strong>on</strong> nimenomaan <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g>. Tämä <strong>on</strong> samalla<br />

erämiehen tukikohta. Sen käyttötarkoitus<br />

muuttuu ehkä vierasmajaksi sitten, kun<br />

t<strong>on</strong>tille nousee lisää rakennuksia.”<br />

Puurakentaminen verissä<br />

Rakentajan lahjat ovat tarttuneet Yliriesto<strong>on</strong><br />

sekä verenperintönä että koulunpenkiltä.<br />

”Isäni oli taitava puuseppä ja veneenveistäjä.<br />

Olin ensimmäistä kertaa isän mukana<br />

veneverstaalla kotkaamassa nauloja seitsemän<br />

ikäisenä.”<br />

Kirvesmieskoulutus antoi Yliriestolle tal<strong>on</strong>rakentajan<br />

ammatin. Rakennushommissa<br />

vierähti useita vuosia.<br />

Usein kantovesi<br />

riittää<br />

Jos <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g>an tai mökkiin vedetään vesijohto,<br />

voivat vastaan tulla viemäröintikysymykset.<br />

Kylmillään olevat rakennukset<br />

ovat kantoveden piirissä. Esimerkiksi<br />

saunoista pesuvedet imeytetään kaiv<strong>on</strong><br />

kautta maaperään.<br />

Kun rakennukseen <strong>on</strong> vedetty paineistettu<br />

vesijohto, rakennus siirtyy<br />

jätevesiasetuksen piiriin. Tarvitaan jätevedenpuhdistusta<br />

ja imeytyskenttiä. Jos<br />

rakennuksessa <strong>on</strong> vesivessa ja se sijaitsee<br />

vesistön rannalla, voidaan tarvita jopa<br />

pienpuhdistamo.<br />

Vesirajan lähelle rakentamiseen <strong>on</strong> eri<br />

kunnissa erilaiset kriteerit. M<strong>on</strong>essa kunnassa<br />

saunan saa rakentaa 15–30 metrin<br />

etäisyydelle rannasta. Porttipahdalla kaikkien<br />

rakennusten pitää sijaita vähintään<br />

30 metrin päässä vesirajasta.<br />

”Lähdin sitten opiskelemaan rakennusinsinööriksi<br />

Joensuuhun. Pari vuotta valmistumisen<br />

jälkeen työskentelin Himangan<br />

kunnan teknisenä johtajana kolmatta vuotta,<br />

mutta veri veti takaisin Lappiin.”<br />

Yliriesto siirtyi Himangalta Kolarin kunnan<br />

rakennusmestariksi. Sieltä hän tuli noin<br />

vuoden työskentelyn jälkeen rakennustarkastajaksi<br />

Sodankylään. ”Näissä hommissa<br />

olen viihtynyt jo useamman vuoden.”<br />

Tuli hiipuu kamiinassa hiillokseksi. Erämies<br />

oikaisee itsensä suoraksi hirventaljoille.<br />

Veden äärellä <strong>on</strong> hyvä levähtää.<br />

Puu viehättää<br />

Yliriestoa kaikissa<br />

olomuodoissaan.<br />

Kuvan juurakko<br />

vartioi miehen<br />

venevalkamaa.<br />

T<strong>on</strong>tin<br />

paalutus <strong>on</strong><br />

viranomaisen<br />

heiniä<br />

Lomarakennust<strong>on</strong>tin rajojen paalutuksen<br />

maksaa joko t<strong>on</strong>tin ostaja tai<br />

myyjä. kaupante<strong>on</strong> yhteydessä kaupan<br />

vahvistaja lähettää kauppakirjan<br />

ja tarvittavat asiapaperit eteenpäin tulevaa<br />

lainhuutoa varten.<br />

”Jos myyjä paaluttaa t<strong>on</strong>tin, se näkyy<br />

usein t<strong>on</strong>tin korkeampana myyntihintana.<br />

Peruspaalutuksen hinta <strong>on</strong> reilu tuhat euroa”,<br />

kertoo rakennustarkastaja Matias Yliriesto.<br />

kun ostettuna <strong>on</strong> yleiskaavan mukainen<br />

lomarakennust<strong>on</strong>tti, rakennusluvan hakemisvaiheessa<br />

omistusoikeuden todisteeksi riittää<br />

kauppakirja.<br />

ostajan pitää teettää t<strong>on</strong>tilleen myös<br />

lainhuuto. Jos kyseessä <strong>on</strong> vuokrat<strong>on</strong>tti,<br />

paalutus ja lainhuutoasiat kuuluvat maanomistajalle.<br />

isommasta tilasta vuokratun määräalan<br />

rajat näytetään rakennuslupaa haettaessa<br />

kartalta. Määräalan rajat näkyvät ennen lupahakua<br />

piirretyssä asemapiirroksessa.<br />

Jos rakentaja ei ole rakennusalan ammattilainen,<br />

hankkeeseen kannattaa ottaa ammattitaitoinen<br />

pääsuunnittelija ja vastaava<br />

työnjohtaja. kodasta aiheutuvat helposti<br />

parin tuhannen eur<strong>on</strong> suunnittelu- ja työnjohtokulut.<br />

Jos <str<strong>on</strong>g>kota</str<strong>on</strong>g> varustetaan jälkeenpäin sähköllä,<br />

asia ei kuulu rakennusvalv<strong>on</strong>nalle. Varustelutas<strong>on</strong><br />

kohentuminen pitää kuitenkin muistaa<br />

ilmoittaa verottajalle. Mitä parempi <strong>on</strong><br />

rakennuksen varustelutaso, sitä suurempi <strong>on</strong><br />

verotusarvo ja myös kiinteistövero.<br />

Rakennustarkastaja kehottaa t<strong>on</strong>ttimaata<br />

katselevia miettimään lomapaikan sijaintia<br />

huolellisesti varsinkin Lapissa.<br />

”kangasmaalla ja is<strong>on</strong> veden äärellä <strong>on</strong><br />

vähemmän sääskiä. Jokivarsissa ja jänkien<br />

lähellä riittää kesällä kavereita. t<strong>on</strong>ttiin kannattaa<br />

tutustua keskikesällä, ei keväällä tai<br />

syksyllä.”<br />

<strong>on</strong> hyvä, jos t<strong>on</strong>tille pääsee autolla sekä<br />

kesällä että talvella. Myös ilmansuunnat kannattaa<br />

selvittää ennen t<strong>on</strong>tin hankkimista.<br />

”Aurinko saisi paistaa veden yllä koko<br />

päivän, jottei saunan terassilla tarvitse istua<br />

varj<strong>on</strong> puolella.”<br />

64 koti AARRE 7/12<br />

AARRE 7/12<br />

koti 65

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!