Vanhenevan koiran hoito - Helsingin Seudun Mäyräkoirakerho

hsmk.info

Vanhenevan koiran hoito - Helsingin Seudun Mäyräkoirakerho

Helsingin Seudun Mäyräkoirakerho ry:n tiedote

Bulletin för Helsingfors Nejdens Taxklubb

kasvattajahaastattelussa

Arja Lidman

HSMK 40 vuotta

tule mukaan juhlimaan

Vanhenevan koiran hoito

1 / 2007 2008


TOIMITUS

päätoimittaja

Timo Hänninen

toimitus / taitto

Jenny Hiukka

Päivärinnankatu 3 A2

00250 Helsinki

p. 044 3383308

jenny.hiukka@hsmk.info

osoitemuutokset

Nina Lehtolammi

Siuronvaltatie 295

37140 Nokia

p. 03 3421532 / 040 5311340

nina.lehtolammi@mayrakoiraliitto.fi

paino

Kopioniini Oy

Höyläämötie 2

00380 Helsinki

painosmäärä

700 kpl

kerhon kotisivut

www.hsmk.info

Putkiposti-lehti on Helsingin Seudun

Mäyräkoirakerhon julkaisema jäsentiedote.

Lehti ilmestyy kaksi kertaa

vuodessa: keväällä ja syksyllä.

AINEISTON JÄTTÖPÄIVÄT

Putkiposti1 / 08 -

Putkiposti 2 / 08 15.8

AINEISTO

Digikuvat mahdollisimman suurina

jpg- tai tif-tiedostoina, kuvaajan nimi

mukaan. Teksti word- tai pdf- tiedostona

ilman muotoiluja. Kaikki materiaali

lähetetään lehden toimitukseen

jennyhiukka@hotmail.com

ILMOITUSHINNAT

* takasivu 35 eur

* 1/1 sivu 30 eur, jäsenille 25 eur

* 1/2 sivu 20 eur, jäsenille 15 eur

* 1/4 sivu 10 eur

* rivi-ilmoitus 1 eur/rivi

Ilmoitukset mustavalkoisia. Värilliset

ilmoitukset hinnoitellaan erikseen.

PANKKIYHTEYS

Nordea: 101550-423848

IBAN: FI65 1015 5000 4238 48

SWIFT-tunnus: NDEAFIHH


sisällysluettelo

puheenjohtajan palsta .................................................................. 4

tapahtumakalenteri kevät 2008 .................................................... 5

tulevia tapahtumia ........................................................................ 6

kerho tiedottaa .............................................................................. 6

uudet hallituslaiset esittelyssä ...................................................... 8

kokouskutsu.................................................................................. 9

mäyräkoiraleiri Pomarkussa ........................................................ 10

esittelyssä juhlanäyttelyn tuomarit ................................................ 15

kasvattajahaastattelu kennel Freunds .......................................... 16

vanhenevan koiran hoito .............................................................. 20


Puheenjohtajan Palsta

Sataa sataa ropisee – ja kaiken

lisäksi vettä, vaikka tätä kirjoittaessani

olemmekin jo tammikuun

puolessa välissä, mutta

Juhlikaamme silloin kun on juhlan

aika…

Tämä vuosihan on Helsingin Seudun

Mäyräkoirakerhon 40. toimintavuosi

ja tästä syystä pyrimme

juhlistamaan erilaisia tapahtumiamme

kaikin tavoin. Juhlanäyttely

pidetään elokuun 30. päivä Tuomarinkartanon

Vinttikoirakeskuksessa

ja viikkoa aikaisemmin perjantaina

22.8. vietämme Kerhomme 40-vuotisynttäreitä

Merimelojien majalla

Helsingissä. Varatkaapa jo nyt aika

niin juhlaan kuin näyttelyynkin.

Haluamme kiittää Kaitsua monivuotisesta

puheenjohtajuudesta sekä

muita toimihenkilöitä hienosta työstä

Kerhomme hyväksi sekä toivottaa

uudet hallituksen jäsenet tervetulleiksi

toimintamme piiriin. Uudet

jäsenet esittäytyvät toisaalla tässä

lehdessä.

Tämän kesän Pomarkun leiri on

poikkeuksellisesti vasta viikolla 19,

alkaen 13.7 ja päättyen 19.7. Siirron

syynä on Maailmanvoittajanäyttely

Tukholmassa 3.-6. heinäkuuta. Leirillähän

tapahtuu paljon, voi osallistua

monenlaiseen tapahtumaan

– tai sitten vaan viettää lomaa

samanhenkisten ihmisten parissa.

Ilmoittautumislomakkeen löydät leh-

PutkiPosti 4

temme sivuilta. Tervetuloa runsain

joukoin Pomarkkuun.

Kerhon nettisivutkin on jo toivottavasti

saatu jälleen toimintaan tämän

lehden ilmestyessä. Tänä päivänä

netti on todella tärkeä osa meidän

elämäämme, joka todettiin viime

vuoden puolella monessa tilanteessa,

kun nettisivumme eivät toimineet.

Joku hakkeri pääsi valitettavasti

tuhoamaan sivustomme eikä

web-masterimme pystynyt toimimaan

siinä tilanteessa tarvittavalla

tavalla. Kiertopalkintoja ja käyttövalioplaketteja

on varmasti tästä syystä

haettu yllättävän vähän tätä kirjoittaessani

– ja tähänkin lienee syynä

toimimattomat nettisivut. Katsotaan,

mitä tämän asian hyväksi voidaan

tehdä jatkossa. Tiedottamista

jäsenistölle on saatava selkeästi

parannettua ja tavoitteena onkin

saada aina hallituksen kokouksen

jälkeen tietoa nettiin hallituksessa

käsitellyistä asioista ja päätöksistä.

Samoin myös kaikista tapahtumista

ja kokeista sekä muista mielenkiintoisista

aiheista.

Kevätkokous pidetään 10. päivä

maaliskuuta Helsingin kennelpiirin

toimitilassa osoitteessa Taiteentekijäntie

7, Helsinki. Kaikki mukaan.

Juhlallista Ja menestyksekästä

näyttely- ja koevuotta kaikille

Timppa


taPahtumakalenteri kevät 2007

10.3. hallituksen kokous

10.3. kevätkokous klo 19 Helsinki, Taiteentekijäntie 7

30.3. Ulkoilupäivä Helsinki, Jokiniementie 1

3.4. luolaharjoitukset alkavat Vihti

19.4. SML:n kevätkokous Tampere

19.-20.4 MEJÄ-kurssi aloittelijoille Espoo, Oittaa

24.4. Koiranpäivä

toukokuu VERI-harjoituksia tulossa (ks. kotisivut)

3.5. LUT-koe Vihti

6.5. näyttelyharjoitukset klo 18 Helsinki, Koneen kenttä

11.5. MEJÄ-koe Ruotsinpyhtää

13.5. näyttelyharjoitukset klo 18 Helsinki, Koneen kenttä

17.5. LUT-koe Vihti

20.5. Match show Helsinki, Koneen kenttä

7.6. Vesiriistakoe Vihti

12-19.7. mäyräkoiraleiri Pomarkku

14. & 16.7. LUT-koe Pomarkku

15.7. VERI-koe Pomarkku

18.7. MEJÄ-koe Pomarkku

10.8. MEJÄ-koe Sipoo

22.8. 40-vuotisjuhlat Helsinki, Merimelojien maja

30.8. juhlanäyttely Helsinki, Tuomarinkylä

PutkiPosti 5


tulevia taPahtumia

3.4. alkaen luolaharjoitukset

Luolaharjoitukset ovat torstaisin alkaen huhtikuun

ensimmäisestä torstaista. Ilmoittautumiset

Timolle tiistai-iltaisin klo 18-20,

Tiedustelut Timo Hänninen p. 040 561 1103

30.3. Ulkoilupäivä

Tervetuloa viettämään perinteistä ulkoilupäivää

klo 11.00 alkaen Dobermannyhdistyksen majalla

Veräjämäessä Vanhankaupunginlahden vedenpuhdistamon

vieressä, os. Jokiniementie 1.

Tiedustelut Kimmo Kurvinen p. 040 504 2263

19.4.-20.4 aloittelijoiden MEJÄ-kurssi

HSMK järjestää mejä-kurssin aloitteleville koiran ohjaajille Espoossa Suur-

Helsingin Spanielikerhon majalla, aurinkoniityntie 18b. Kurssilla käydään

läpi jäljestyksen harjoittelu ja mejä-koe teoriassa sekä tehdään harjoitusjälkiä

pienryhmissä.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen:

Kimmo Kurvinen p. 040 504 2263, kimmo.kurvinen@hsmk.info

kerho tiedottaa

Kerhon nettisivut on rakennettu uudelleen osoitteeseen www.hsmk.info. Sivut

päivittyvät vähitellen ja pyrimme lisäämään informaatiota sitä kautta. Kerhon

jäsenet saavat kasvattajatietonsa sivuille lähettämällä pyynnön sihteerille sihteeri@hsmk.info.

Sivuille tulossa myös kadoksissa olleet kerhon vielä kierrossa

olevien palkintojen säännöt. Myös käyttövalioplakaatit täytyy erikseen anoa

kerhon sihteerin kautta. Tarkemmat tiedot nettisivuilta. Kerhon täyttäessä tänä

vuonna 40 vuotta toivomme uusia kiertopalkintoja jakoon syyskokouksessa

jaettavaksi. Autamme sääntöjen muokkaamisessa.

Yritämme lisätä tiedotusta kerhon ajankohtaisista tapahtumista ja toiminnasta.

Koska Putkiposti ilmestyy vain kaksi kertaa vuodessa, voimme parantaa tiedotusta

vain nettisivujen ja sähköpostin kautta. Jos haluat esimerkiksi muistutuksia

kokeisiin ilmoittautumisista ja lähiajan tapahtumista voit lähettää viestin

osoitteeseen info@hsmk.info, jolloin kyseinen e-mail-osoite lisätään tiedotuslistaan.

Osoitteen saat myöhemmin, niin halutessasi, myös poistettua listalta.

Nettisivuille ja lehteen otetaan edelleen vastaan kuvia. Kuvien mukaan ehdottomasti

kuvaajan nimi. Kuvia ei tarvitse käsitellä. Jos haluat antaa kuvia Putkipostin

käyttöön pitää kuvien olla vähintään x resoluutiolla eli yli 1Mt kokoisia.

Putkipostiin tarkoitetut kuvat voit lähettää putkiposti@hsmk.info

PutkiPosti 6

KOKEISTA!

Otathan huomioon, että kokeisiin

voi ilmoittautua vasta, kun tiedot

on julkaistu Koiramme-lehdessä,

jossa myös ilmoittautumistiedot.

Kokeisiin ilmoittaudutaan viralli-

sella Kennelliiton kaavakkeella.

Tiedot harjoitusten, kurssien ja

leirin ilmoittautumisista päivittyvät

nettiin sitä mukaan, kun ilmoittau-

tumisia voidaan ottaa vastaan.


Helsingin seudun mäyräkoirakerho

täyttää 40 vuotta.

Tervetuloa mukaan juhlimaan!

Juhlat järjestetään 22.8.2007 Merimelojien majalla.

Paikalle voi saapua klo 18.30. Tarjolla on grillipossua

ja salaattipöytä, hyvää musiikkkia ja loistavaa

seuraa!

Illalliskortin hinta on 25€ jäseniltä ja 30€ muilta.

Maksu sisältää alkumaljan ja ruokajuoman (punaviini,

valkoviini H tai olut)

Ilmoittautuminen juhliin tapahtuu maksamalla illalliskortin

hinta kerhon tilille (Nordea 101550-423848). Kuitti maksusta ja

ruokailijan tiedot lähetetään Leena Härköselle 1.8. mennessä

joko sähköpostitse leena.harkonen@kolumbus.fi tai postitse:

Kaarnatie 5 A60 00410 Helsinki. Lisätietoja puhelimitse 050

5406876 Esitä ilmoittautumisen yhteydessä ruokajuomatoiveesi

ja mahdollinen erityisruokavalio.

Match Show

ARVOSTELULUOKAT

Pienet pennut (4 - 10 kk)

Isot pennut (4-10 kk)

Pienet koirat

Isot koirat

Sekarotuiset

Lapsi-koira (3-10 v.)

Junior Handler (10 - 17v.)

Järj. Helsingin Seudun

Mäyräkoirakerho

keskiviikkona 20.5.2006

Munkkiniemessä Koneen kentällä

Ilmoittautuminen klo 17.00 - 18.00

Arvostelu alkaen klo 18.00

Hinta 7 € / koira,

Lapsi-koira ja

Junior Handler 5 €

Muista ottaa

rokotustodistus mukaan!

Muista myös

näyttelyharjoitukset

kahtena edellisenä

viikkona!

PutkiPosti 7


uudet hallituslaiset esittelyssä

TUIJA LINDHOLM, SIHTEERI

Perheeseemme tuli ensimmäinen

pitkäkarvainen mäyräkoira 1966

Tokkolan kennelistä Kouvolasta. Lupatra

määritteli meille millainen oikea

mäyris on. Sen pennusta Läki-Läkistä

tuli Elämäni Koira, joka eli kanssani

vaiherikkaan lapsuuden, murrosiän ja

aikuistumisen ajan yli 14 vuotta. Läkin

kuollessa päätin, etten ikinä enää kiinny

yhteenkään koiraan yhtä paljon.

Äitini Mirja Lindholm rekisteröi

kennelnimen Käpälämäki muutaman

pentueen jälkeen 1974. Äitini hoiti

silloin kotona neljää lasta ja neljää koiraa.

Karkeakarvainen mäyriksemme

Zekiwa Happy Days tuli meille isosiskoni

koiran jäätyä auton alle juuri

ennen joulua -71. Happyn kera tutustuimme

myös karkeakarvaisten hiukan

erilaiseen luonteeseen ja trimmauksen

saloihin. Iso-siskoni jopa työskenteli

kesätöissä trimmausliikkeessä ja perusti

oman Tukholmaan muutettuaan.

Kenneltoimintamme oli säännöllistä

koko 70-luvun hiljentyen 80-luvun

alkuun äitini palatessa työelämään

ja lasten muuttaessa omiin koteihin

aikuistumisen myötä.

Aikuiskotiini otin uuden pitkäkarvaisen

mäyriksen, Ahotorpan Kamun

tyttären, kun lapsuuden koirani kuoli.

Murulla teetin yhdessä äitini kanssa

pennut 1990, mutta varsinaisesti

kennelimme aktivoitui vasta 2003, kun

Murun jälkeen aloitimme Ahotorpan

Nanan eli Uuvan kanssa uudestaan

näyttelytoiminnan ja jalostustyön. Tavoitteena

oli saada itselle uusi syntymästä

asti kasvatettu koira.

PutkiPosti 8

Tyttäreni ovat viettäneet hyvin koirapainotteisen

lapsuuden sukulaisten

koirien handlereina ja Kennelliiton

näyttelyapulaisina. Uuvan kanssa he

ovat käyneet myös agility-harjoituksissa.

Uuvan pennuista Vega jäi meille

nuoremman tyttäreni harrastuskoiraksi.

Vegasta tuli kuitenkin sattumusten

ja harrastamisen seurauksena minulle

toinen Elämäni Koira. Meidät yhdisti

Mejä-harjoitukset ja -kokeet sekä toko-

ja agilityharjoitukset. Vegan kanssa

olen jopa kisannut agilityssa tuloksin.

Ja syksyllä ensimmäiset luolakokeetkin

saatiin kunnialla läpi pitkäkarvaiselle

erinomaisella B-tuloksella.

Käpälämäki-kennelnimi siirtyi minulle

2004 käytyäni kasvattajan peruskurssin.

Vegan pentuja suunnitellessa

kävin läpi koiriemmme taustoja Koira-

Net-jalostustietokannasta ja huomasin,

että kaikki koiramme ovat olleet luolakoirataustaisia,

vahvoilla metsästysominaisuuksilla

varustettuja. Vaikka

olemme asuneet mäyristen kanssa

lähes aina kerrostalossa kantakaupungissa,

ei niille ole tarvinnut erikseen

opettaa, mikä jänis, rusakko tai orava

on. Sen sijaan on pitänyt opettaa, ettei

kotieläimiä tai lintuja jahdata. Jälkeenpäin

on voitu nauraa omille paniikkijuoksenteluille

mäyriksen perässä

milloin hevoshaassa, milloin pellolla

töyhtöhyypän tai metsässä hirven tai

valkohäntäpeuran perässä. Jäniksien

kanssa on yleensä maltettu vain istua

odottamaan, että koira palaa joskus

takaisin.


Omat koiramme saavat nykyisin

nauttia vapaudesta isolla metsätontilla

maalla Karkkilassa, jossa ne pysyvät

niin sanotusti pihassa, jos kukaan

ihmisistä ei lähde metsään. Kotona on

kasvamassa tyttärelle uusi koira Sahara,

Vegan ensimmäisestä pentueesta.

Vegan toisesta pentueesta Vilma Vipeltäjä

kasvaa Forssassa sijoitusperheessä,

jonka ensimmäinen mäyris yli

30 vuoden takaa oli lapsuuden koirani

tytär Käpälämäki Titakene.

LIISA TERÄAHO

Hei! Olen Liisa Teräaho, HSMK:n hallituksen

jäsen toista vuotta. Iältäni olen

kolmekymppinen. Asun Espoossa

miehen, tyttären 3 kk ja kolmen koiran

kanssa. Kaksi koirista on karkeakarvaisia

mäyräkoiria, Rontti 6 vuotta ja

tyttärensä Riemu 3,5 vuotta. Nuorimmainen

kohta kaksi vuotias musta

lammas on sileäkarvainen noutaja

Roxy. Molemmat mäyräkoirat kilpailevat

agilityssä, Rontti ylimmässä

luokassa ja Riemu vielä alimmassa.

Lisäksi käymme luolakokeissa, vesiriistakokeissa

ja joskus myös näyttelyissä.

Agilityn parissa kulutan aikaa

omien koirien treenaamisen ja kilpailemisen

lisäksi myös kouluttamalla

aloittelevia ja jo kilpailevia koirakoita,

sekä toimimalla agilityseuramme

kilpailuissa toimitsijana. Tällä hetkellä

koirat ovat olleet kisa- ja treenitauolla

perheenlisäyksen takia, mutta nyt taas

palailemme kuvioihin mukaan.

Kerhon touhuihin jouduin mukaan

vähän vahingossa. Olin parina kesänä

Pomarkun leirillä ja tutustuin siellä

HSMK:n ihmisiin ja tässä sitä nyt

ollaan. Reippaasti vaan kaikki mukaan

kerhon toimintaan!

kokouskutsu

Helsingin Seudun Mäyräkoirakerho

ry:n sääntömääräinen

vuosikokous pidetään tiistaina

10.3.2008 klo 19.00 Helsingin

Kennelpiirin kerhotilassa,

osoiteessa Taiteentekijäntie 7,

Helsinki. Paikalle pääsee bussilla

18. Kokouksessa käsitellään

sääntöjen mukaiset vuosikokoukselle

kuuluvat asiat.

JAANA HELIN

Olen 25-vuotias helsinkiläinen tuleva

enkun ope. Opiskelun ohella elämääni

kuuluu kaksi karkkarityttöä, Tosca ja

Zhili. Mäykyissä kiehtoo ihanan luonteen

ja parrakkaan ulkonäön lisäksi

monipuolisuus. Suurin kiinnostuksen

kohteeni on näyttelyt, Tosca onkin

ehtinyt kiertää kehiä jo useamman kerran,

Zhilin kanssa virallisiin näyttelyihin

päästään tänä keväänä. Näyttelyturkkia

kasvatellessa - sään ja ajan salliessa

– haistellaan verijälkeä tai haukutaan

ketuille. Kaikessa harrastuksessa

on tarkoitus mennä niin pitkälle, kun

koirilla kiinnostus ja rahkeet riittävät.

Toki elämään kuuluu myös pitkiä

metsälenkkejä, aina ei tarvitse työskennellä,

välillä vaan rentoudutaan.

Mäykkyjen lisäksi elämää sulostuttaa

aika ajoin irlanninsusikoira Yoda, jonka

kanssa treenataan näyttelyitä varten

ja pidetään hauskaa muutenkin. Ehkä

mäykkyihminen voi jopa oppia jotain

vinttikoiraltakin! Odotan innolla kevään

tapahtumia ja uusien ihmisten tapaamista.

Tulkaa moikkaamaan, silloinkin

jos hihnan päässä on 70-kiloinen jätti!

PutkiPosti 9


mäyräkoiraleiri Pomarkussa

12-19.7.2008

MÄYRÄKOIRALEIRI POMARKUSSA 12.7. – 19.7.2008

Tervetuloa koko mäyrisväen yhteiselle koiraleirille perinteiseen aikaan heinäkuun

kolmannella viikolla. Leiri pidetään Pomarkussa, Riuttansalmen leirikeskuksessa, joka

sijaitsee joen varrella rauhallisella paikalla noin 40 km päässä Porista.

Viikon mittainen leiri on oiva tilaisuus tutustua eri harrastus- ja koemuotoihin, kouluttaa

koiraa toimimaan luolassa tai luotsata sitä jäljestyksen saloihin ja samalla viettää oman

valinnan mukaan aktiivinen tai rento lomaviikko samanhenkisten koiraihmisten seurassa.

Ohjelmassa on luvassa LUT- ja MEJÄ-kokeiden lisäksi näyttelyharjoituksia, match-show,

leikkimielisiä kilpailuja niin neli- kuin kaksijalkaisillekin sekä vapaata illanviettoa nuotion

loisteessa. Leirille voivat osallistua alle 18-vuotiaat vain huoltajan seurassa.

Majoitusmahdollisuudet ovat hyvät. Teltta- ja asuntovaunupaikkoja on riittävästi ja

sisämajoitustakin on rajoitetusti saatavilla. Jos haluat sisämajoitusta, ota yhteys

leirisihteeri Aila Pekkariseen.

Leirimaksu sisältää ruokailut (aamupala, lounas, iltaruoka), saunomisen, koiranohjaajille

järjestettävät kurssit, koirien koulutuksen jne. Koemaksut eivät sisälly hintaan. Alle

neljävuotiaille leiri on ilmainen ja HSMK:n jäsenille tarjotaan alennus. Hinnasto tarkemmin

alla (jäsenhinnat suluissa). HUOM! Jos maksat ja ilmoittaudut leirille 15.5.2008, saat leirin

vieläkin edullisemmalla hinnalla.

Tiedustelut Aila Pekkarinen, Ahlströmintie 19, 07970 Ruotsinpyhtää

eMail aila@pekkis.fi

puh 040 558 9728 arkisin klo 10:00 – 20:00

Hinnasto:

Viikkomaksu

- aikuiset(15.5 menn.)

- aikuiset(15.6 menn.)

- lapset 4-12 vuotta

- sisämajoitus

Päivämaksu

- aikuiset

- lapset 4-12 vuotta

- sisämajoitus

Muut

- asuntovaunusähkö

160,-(140,-)

180,-(150,-)

50,-(40,-)

10,-/petipaikka

25,-(20,-)

10,-(8,-)

10,-/petipaikka

10,-

Leirin järjestää Helsingin Seudun Mäyräkoirakerho ry.

Timo Hänninen, Kärrynpyöräntie 4 J 16, 02940 Espoo

eMail thanninen@welho.org

puh 040 561 1103

Ilmoittautuminen Oheisella lomakkeella 15.5/30.6.2008 mennessä. Muista liittää kuitti maksetusta

leirimaksusta mukaan.

PutkiPosti 10

Pankkiyhteys:

Nordea 101550-423848

Pankkiviite: 3298

Ilmoittautumiset:

Aila Pekkarinen

Ahlströmintie 19

07970 Ruotsinpyhtää


Aila Pekkarinen

Ahlströmintie 19

07970 Ruotsinpyhtää


HELSINGIN SEUDUN MÄYRÄKOIRAKERHO- ILMOITTAUTUMINEN POMARKUN LEIRILLE

HELSINGFORS-NEJDENS TAXKLUBB ry 12.7. - 19.7.2008

Leirin maksukuitti tai sen kopio on ehdottomasti liitettävä ilmoittautumiseen!

Nimi Syntymäaika

Osoite

Postinumero ja postitoimipaikka Puhelin

Sähköpostiosoite

Muut leirille osallistuvat perheenjäsenet

Nimi: Syntymäaika:

__________________________________________________________ _______________________________

__________________________________________________________ _______________________________

__________________________________________________________ _______________________________

Olen paikalla koko leiriviikon lauantaista - lauantaihin 12.7.-19.7.2008

Olen paikalla vain seuraavina päivinä: ________________________________________________________

(Ruokamäärän varmistamiseksi on tärkeää tietää minä päivinä “vuorokausileiriläiset” ovat paikalla!)

Majoitus

Teltta Asuntovaunu/auto

Sisämajoitus (Jos toivot sisämajoitusta, ota yhteyttä ensin leirisihteeriin. Paikkoja on rajoitetusti.)


Mahdolliset ruoka-aineallergiat

Tuon mukanani leirille seuraavat koirat (Tietoja kysytään taustatiedoksi erilaisiin tulosluetteloihin, on myös hyvä tietää koirien lukumäärä

leirillä.)

koiran titteli ja nimi (myös kutsumanimi):

Uros Narttu _________________________________________________________________________

Uros Narttu _________________________________________________________________________

Uros Narttu _________________________________________________________________________

Uros Narttu _________________________________________________________________________

Lisätietoja järjestäjälle

Aika ja paikka Allekirjoitus

Leirin LUt- ja MEJÄ-kokeisiin ilmoittaudutaan Kennelliiton lomakkeella Koiramme-lehdessä olevan

koeilmoituksen ohjeen mukaan. Kaikki kokeet on tarkoitettu ensisijaisesti leiriläisten koirille. Mejäkokeessa

etusija on kokoviikon leirillä olevien koirilla.

Ilmoittautuminen on lähetettävä leirisihteerille siten, että se on perillä viimeistään 30.6.2008

osoitteella: Aila Pekkarinen, Ahlströmintie 19, 07970 Ruotsinpyhtää


esittelyssä juhlanäyttelyn tuomarit

MARIE GADOLIN

Kasvatan pitkäkarvaisia mäyräkoiria

kennelnimellä Hound’s. Minulla on

ollut mäyräkoiria lapsesta saakka.

Niiden lisäksi kiinnostuksen kohteisiini

lukeutuvat myös vinttikoirat. Paitsi

pitkäkarvaisia, omistan muutaman

lyhytkarvaisen. Kotonani on myös

whippet ja borzoi. Ennenkuin minusta

tuli ulkomuototuomari kouluttauduin

jälkituomariksi. Tuomaritehtäviä

minulla on silloin tällöin. Ammatiltani

olen toimittaja ja olen työskennellyt

Svenska Jägareförbundetilla vuodesta

1993, Jakthundenin, Svensk Jaktin ja

nuorisolehti Akilan parissa. Sitä ennen

toimin aktiivisesti sanomalehdistössä.

PAULA SUNEBRING

Olen ollut kiinnostunut koirista niin

kauan kuin kykenen muistamaan. Olen

omistanut useita rotuja, Pitkäkarvaisten

mäyräkoirien myötä Swede Sun’s

–kennel aloitti toimintansa 1980-luvulla.

Kennelissä on syntynyt 62 pentuetta

mäyräkoiria, viimeinen näistä 2002.

Vuonna 1997 Svenska Taxklubben

palkitsi minut pitkäkarvaisten mäyräkoirien

menestyksekkäästä kasvatuksesta.

Vuonna 1986 mukaan tulivat

basset houndit, joiden kasvatus jatkuu

tänä päivänä. Tämän ohella meillä

asuu myös lintukoiria.

Jatkona koiraharrastukselleni kouluttauduin

kehäsihteeriksi ja suoritin

metsästäjätutkinnon. Nopeasti tämän

jälkeen kouluttauduin myös ulkomuototuomariksi.

Olen arvostellut koiria

useissa eri maissa. Minulla on ollut

myös hevosia 20 vuoden ajan.

CARINA OLSSON

Kasvatan koiria yhdessä mieheni

kanssa Skogsråa’s-kennelnimellä,

aluksi englanninsettereitä ja karkeakarvaisia

mäyräkoiria, myöhemmin

mukaan tulivat myös hannoverinvihikoirat,

lyhytkarvaiset mäyräkoirat

ja karkeakarvaiset kaniinit. Asumme

maatilalla lähellä Slottsbronia. Olen

työskennellyt vuodesta 1988 suuressa

paperitehtaassa Billerudilla.

Olen kasvanut lapsesta asti dreevereiden

ja metsästyksen kanssa. Metsästys

vie suuren osan vapaa-ajastani,

olen käynyt metsällä isäni ja isoisäni

kanssa siitä asti kun olin 7-8 -vuotias.

Tämän vuoksi koulukaverini kiusasivat

minua kun halusin saada vapaata koulusta

hirvijahtia varten. He kutsuivat

minua metsänneidoksi (skogsrå), josta

en tuolloin pitänyt, mutta jonka valitsin

aikuisena kennelnimekseni. Tuolloin

suhtauduin siihen jo huumorilla.

Kilpailen aktiivisesti mäyräkoirieni

kanssa kaikissa metsästyskokeissa:

ajossa, luolilla ja jäljillä. Paitsi ulkomuototuomari,

olen myös ajokoe- ja

jälkituomari. Lisäksi olen aktiivisesti

mukana yhdistystoiminnassa, jäsenenä

Svenska Taxklubbenin hallituksessa

ja puheenjohtajana Värmlands

Kennelklubbenissa.

PutkiPosti 15


kasvattajahaastattelu

Kymmenen kinkkistä kysymystä esitetään kerhon mäyräkoirakasvattajille.

Viime vuonna haastattelimme Christine Jurvelius-Männikköä

ja Kaisa Tapolaa. Tässä numerossa vastausvuorossa

on Arja Lidman. Arja kasvattaa karkeakarvaisia

mäyräkoiria sekä karkea- ja lyhytkarvaisia kääpiömäyräkoiria

nimellä Freunds.

1. miten olet tutustunut rotuun ja

päätynyt kasvattajaksi? miten valitsit

kennelnimesi?

Tutustuin mieheni Klaus Lidmanin äidin

vanhaan lyhytkarvaiseen mäyräkoiraan

Duo Traviataan. Ihastuin Traviatan persoonaan

ja sen kuoltua tuntui vaikealta

ottaa lyhytkarvaista mäyräkoiraa, ja niin

ryhdyimme etsimään karkeakarvaista

mäyräkoiraa. Kevään Messukeskuksen

näyttelyssä tapasimme Oppes kennelin

kasvattajan Seppo Suomisen. Kerroimme

hänelle etsivämme karkeakarvaista

mäyräkoiranarttua, jonka kanssa voisimme

harrastaa mm. näyttelyitä. Oppes

Nuppe tuli luoksemme vappuna 1989.

Nuppe menestyi näyttelyissä ja käyttökokeissa

erinomaisesti. Tästä syystä

Nupen kasvattaja Seppo Suominen suositteli

käyttämään Nuppea jalostukseen.

Nuppe tekikin neljät pennut, jokaisesta

pentueesta jätimme nartun jatkojalostukseen.

Näin Nupesta, tuli kantanarttumme

ja kaiken kasvatustyömme perusta.

PutkiPosti 16

Oppes Nuppe

Seppo Suomiselta saimme arvokasta

tietoa kasvatustyön alkutaipaleella.

Meillä oli tukena hyvä asiantunteva

kasvattaja, erinomainen narttu ja oikeat

olosuhteet ryhtyä kasvattajaksi. Kennelnimi

saatiin mieheni äidin saksalaisesta

sukunimestä Freund. Kennelnimen

Freunds saimme 1992.

2. kerro koiristasi. montako koiraa

sinulla on tällä hetkellä ja miten ne

asuvat?

Meillä on kotikennel ja kasvatamme

sijoituskoirilla. Pidämme kotona olevien

koirien määrän pienenä. Koirat, jotka

ovat kotona, ovat meidän perheenjäseniä.

Meillä on tapahtunut jo sukupolven

vaihdos kun vanhat koiramme Nuppe

(Multich Oppes Nuppe) ja Frodo (FIN

& S MVA, FIN KVA-L Freunds Montezuma)

lähtivät sateenkaarisillalle

v.2004. Vanhoista koirista on jäljellä

12,5 v karkeakarvainen uros Balu

(FIN & LV MVA, FIN KVA-L Balu v.d.

Dachsschlucht) ja uutena kolmevuotias

karkeakarvainen narttu Pörrö (FIN MVA

Freunds Querida) sekä yksivuotias

lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira Jade

(Freunds Yan´kee Girl).


3. oletko tuonut koiria? millaisia kokemuksia

sinulla on ulkomaalaisista

kasvattajista?

Olen tuonut FIN & LV MVA FIN KVA-L

Balu von der Dachsschlucht nimisen

karkeakarvaisen normaalikokoisen uroksen

Saksasta. Daschsschlucht koirat

ovat tyypiltään pieniä ja kompakteja koiria,

joilla on hyvät käyttöominaisuudet.

Astutusmatkoja olemme tehneet Saksaan

Brigitte Preussin von Ahlsensee

kenneliin, jossa myös vaalitaan käyttöominaisuuksia

ja hyvää ulkomuotoa.

Hollannissa tutustuin Marion van Zijl:in

Vliegende Kiep ja Kunder:in V. Zeelands

Röem kenneleiden koiriin sekä

Tsekeissä Marika Stanovoin (kennel

Dackshaus) ja Jan Bustan (kennel Vitoras)

koiriin. Näiden kenneleiden uroksia

olen myös käyttänyt jalostukseen. Kaikki

kasvattajat ovat olleet erittäin ystävällisiä

ja antaneet tärkeää tietoa heidän

koiristaan ja terveysasioista.

4. Pahin vastoinkäyminen kasvattajaurasi

aikana?

Pahimmat ja ikävimmät kokemukset

ovat liittyneet synnytyksiin. Viimeisin ja

ikävin synnytys oli vuosi sitten uudenvuoden

yönä, kun nartun synnytys ei

lähtenytkään etenemään normaalilla

tavalla ja jouduimme uudenvuodenyönä

turvautumaan eläinlääkäriin. Nartulla

olivat istukat irronneet ja keisarinleikkauksella

syntyi kaksi pentua, joista

toinen oli kuollut. Tämän nartun olin

käynyt astuttamassa Prahassa, joten

taloudellisestikin pennusta tuli erittäin

arvokas. Samoin erittäin ikäviä ovat

tapaturmat, joita on sattunut kasvateillemme.

Ennen joulua heikot jäät koituivat

V-05, V-07 Freunds Kaneelboomin

”Pippon”kohtaloksi. Pippo oli kennelimme

tämän hetken ”tähti”.

Freunds Kaneelboom

5. Paras kokemus kasvattajaurasi

aikana?

Olimme Saksassa VDH Eurooppasieger

näyttelyssä 1994 Oppes Nupen kanssa

vihreinä ja tuntemattomina tällaisessa

suuressa näyttelyssä ja meillä oli vielä

punariistan värinen narttu. Huippuhetki

oli, kun Nuppe oli Klasun esittämänä

paras narttu ja VSP, sai ensimmäisenä

suomalaisena karkeakarvaisena mäyräkoirana

VDH EuSG:n arvon. Samoin

Tsekinmaan mäyräkoirien klubivoittaja

2002 näyttelyssä FIN MVA Freunds

Yesterday sai ensimmäisenä suomalaisena

karkeakarvaisena mäyräkoirana

CZKLBV-02 arvon. Kasvateistame mm.

Freunds Non ho l´etan voitto Messukeskuksessa

-95 ja Freunds Kaneelboomin

voitto kymmenen vuotta myöhemmin

– 05 sekä useiden kasvattajaryhmien

voitot erikoisnäyttelyissä ja BIS 2 kasvattajaryhmän

voitto Tampereen KV-näyttelyssä

olivat muistettavia hetkiä. Kasvatustyöstämme

saatu Vuolasvirtapalkinto

v 2002 ja ensimmäisen kasvattimme

FIN KVA-L Freunds Nimrodin pronssisen

käyttöjalostuspalkinto palkitsivat

kasvatustyötämme. Mielihyvää tuottavat

terveiset kasvattiemme omistajilta, jotka

ovat iloinneet koiristaan niin lemmikkeinä

kuin käytännön metsästyksessä.

PutkiPosti 17


6. millainen on mielestäsi ihanteellinen

mäyräkoira? suosikkiyksilösi

rodussa ja paras oma kasvatti?

Ystävällinen ja avoin luonteeltaan,

oikea rakenne, hyvin liikkuva, vahva

selkäinen ja jolla on kaunis pää ja ilme.

Meillä oli onnea omistaa lähes ihanne

yksiö KANS & FIN & S & EST & DK &

MVA, ESTV- 93, VDH EUSG- 94, FIN

KVA-L & JVA Oppes Nuppe, joka oli

erittäin hyvä periyttäjä ja korkealuokkainen

rotunsa edustaja. Nuppe oli

perusterve koira ja eli 15,5 -vuotiaaksi.

Se sai mm. Suomen mäyräkoiraliiton

kultaisen käyttöjalostuspalkinnon

jälkeläisillään ja oli vuoden karkeakarvainen

mäyräkoira -99. Myös Nupen

jälkeläiset pärjäsivät hyvin näyttely ja

käyttöpuolella. Jälkeläiset ovat myös

olleet terveitä ja eläneet pitkään.

Elossa vielä mm. kohta 16 -vuotias

KANS & FIN & EST & S MVA Freunds

Meneldor ja yli 14 -vuotias FIN KVA-L

Freunds Nimrod sekä kohta 13 -vuotias

FIN KVA-L Freunds Pimenta metsästää

vielä supeja ja ajaa peuraa.

Kaikki pentumme ovat tietenkin

mainitsemisen arvoisia, ja parasta on

vaikea lähteä nimeämään, mutta koiramaailmassa

mitataan menestyksen

ja titteleiden kautta. Normaalikokoisista

karkeakarvaisista mäyräkoirista

FIN JVA Freunds Panteleimonas oli

luonnon lahjakkuus, josta tuli upea

metsästäjä, samoin kuin sen sisar FIN

KVA-L Freunds Pimenta. Ulkomuotopuolelta

voisi mainita mm. KANS &

S & FIN MVA Freunds Nachtblume

ja KANS & EST & FIN MVA V-95

, ESTV- 96 Freunds Non ho l`eta

sekä FIN & S & EST MVA, ESTV-99

Freunds Nachtaffe, joka oli vielä 11,5

-vuotiaana HSMK:n erikoisnäyttelyssä

2005 BIS 2 veteraani. Nuoremmista

PutkiPosti 18

kasvateistamme menestyneitä ovat

mm. V-05, V-07 Freunds Kaneelboom,

FIN MVA Freunds Querida ja FIN MVA

Freunds Quinevere. Karkeakarvaisista

kääpiömäyräkoiristamme voisi mainita

karkeakarvaisen kääpiöuroksen FIN M

& JVA Freunds Solo.

7. mihin ominaisuuksiin kiinnität

erityisesti huomiota suunnitellessasi

yhdistelmiä? mistä olet valmis

tinkimään?

Kasvatustyössämme olemme pyrkineet

koiriin, jotka ovat terveitä, niillä

on hyvä sosiaalinen luonne, omaavat

hyvän rodunomaisen rakenteen ja

hyvät käyttöominaisuudet. Muusta,

mutta luonteesta ja terveydestä ei voi

tinkiä. Sairaita ja luonnevikaisia koria

en käytä jalostukseen. Uroksia olen

seurannut näyttelyissä myös ulkomailla

ja pyrkinyt tutustumaan niihin. Suunnittelen

yhdistelmiä tarkastelemalla

sukutauluja ja hakenut mahdollisimman

paljon tietoa uroksen suvusta ja siitä

mitä se mahdollisesti periyttää. Etsin

hyvin liikkuvaa vahvaselkäistä ”jaloa”

urosta, myös turkin laatuun kiinnitän

huomiota. Valitettavasti Suomessa ja

myös Pohjoismaissa on käytetty paljon

samoja uroksia siitokseen, jolloin valinnanvara

jää hyvin suppeaksi. Nykyisin

olen pystynyt käyttämään nartuilleni

myös omia kasvattejani. Jalostuksesta

olen jättänyt pois sellaiset nartut, joilla

on synnytysongelmia mm polttoheikkoutta.

On erittäin tärkeää, että narttu

synnyttää itse, hoitaa pentunsa hyvin,

on hyvähermoinen ja terve vaistoiltaan.

8. mitä mieltä olet rodun tilanteesta

tällä hetkellä?

Mielestäni meillä on korkealuokkaiset

ja rodunomaiset mäyräkoirat. Suo-


malaisten kasvattamat mäyräkoirat

ovat menestyneet hyvin ulkomaisissa

näyttelyissä ja kokeissa. Tällä hetkellä

Ruotsista tuotujen ajavien koirien buumi

on huolestuttavaa. Yhteen ominaisuuteen

tuijottaminen ei ole hyvästä koko

rodulle. Kotimaisista kasvateista löytyy

varmasti myös hyviä ajo-ominaisuuksia

omaavia koiria, jos niille annetaan

mahdollisuus. Mielestäni mäyräkoirien

tulee pysyä monipuolisina metsästäjinä.

Huolestuttavia ovat muotiurokset, joita

käytetään nartulle kuin nartulle. Pian

voivat yhden ikäkauden koirat olla samoissa

ongelmissa, jos tulee yllätyksiä.

Meillä on Suomessa pieni kanta ja se

menee tukkoon hyvin pian, jos ei käytetä

järkevää harkintaa urosvalinnoissa.

Varsinkin karkeakarvaisissa on paljon jo

vanhastaan matadoriuroksia, joita löytyy

lähes jokaisen koiran sukutaulusta

moneen kertaan. Toivoisin, että urosten

omistajat kantaisivat myös vastuuta siitä

kuinka paljon antavat koiraansa jalostukseen.

Mäyräkoirat ovat keskimäärin

terveitä verrattuna moniin rotuihin. Nykyisin

saadaan enemmän tietoa sairauksista

kun koiria hoidetaan enemmän.

Minusta ei pitäisi leimata mäyräkoiria

selkäsairaaksi roduksi. Selkäkuvausten

vapaaehtoisuus on hyvä ja siten niiden

avulla saadaan lisätietoa. Selkien

kuvauspakkoa en suosittele. Ideaali ikä

on hyvin rajallinen ja monet kotikoiran

omistajat eivät ole valmiita kuvauttamaan

koiriaan, koska kuvaustilanteeseen

koira pitää rauhoittaa ja kuvausmahdollisuus

ei ole koko Suomessa

tasa-arvoinen kaikille. On tärkeää ettei

rotua erotella näyttely- ja käyttökoiriin.

Rodun ulkomuotoa ei pidä liioitella esim.

liian raskaalla rintakehällä, jolloin koira

ei pysty liikkumaan luonnossa.

9. jos saisit tehdä yhden päätöksen

rodun tulevaisuutta ajatellen mikä se

olisi?

Toivon, että panostetaan sairauksien

selvittämiseen DNA:sta. Saisimme paljon

enemmän koiria siitokseen, jos DNA:

sta selviäisi perinnölliset sairaudet esim.

onko koira PRA sairas, kantaja tai terve.

10. miten neuvoisit aloittelevaa kasvattajaa?

Muodosta kuva omasta ihanne mäyräkoirasta.

Käy näyttelyissä ja kehitä

koirasilmääsi. Katso omaa narttuasi

kriittisin silmin, onko se riittävän hyvä

jalostukseen. Tutustu oman narttusi sukuun

ja siellä piileviin riskeihin. Haastattele

koirasi kasvattajaa tai muita vanhoja

kasvattajia, he tuntevat koiria vuosien

takaa. Lue erikoiskantakirjoja ja vuosikirjoja.

KoiraNet on nykyään hyvä tiedon

antaja. Älä usko huhuihin ota selvää

asioista. Jos aiot kasvattaa enemmän

kuin yhden pentueen kannattaa ajatella

kauemmaksi, mitä tekee seuraavan

ja seuraavan sukupolven kanssa. Älä

valitse urosta, jolla on samat virheet

kuin nartullasi, vaikka se olisi kuinka

suosittu ja palkittu uros. Aina kaikkea

ei voi saada samassa paketissa, mutta

luonteesta ja terveydestä ei pidä tinkiä.

Muista, puolet perimästä tulee urokselta

ja puolet nartulta. Älä syytä pentujen

vioista urosta. Kyseinen uros vain ei ole

sopinut nartullesi. Tarkastelemalla jalostusuroksen

jälkeläisiä ja sisaruksia voi

saada käsityksen mitä koira mahdollisesti

periyttää. Kasvattajaksi alkavalla tulee

olla niin paljon tietoa rodusta ja pentujen

hoidosta ja niiden kasvattamisesta, että

osaa opastaa pennunostajia.

PutkiPosti 19


v a n h e n e v a n k o i r a n h o i t o

TEKSTI TUIJA LINDHOLM | KUVAT JENNY HIUKKA / SARI LINDHOLM

Pienet koirarodut elävät

yleensä pidempään kuin

isot ja mäyräkoirakin voi

elää melko terveenä yli

12-vuotiaaksi. Mäyräkoirien

tiedetään eläneen

yli kahdeksantoistavuotiaiksi,

takavuosina

Koiramme-lehdessä

esiteltiin Suomen pitkäikäisimpänä

koirana

pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira

Bunna.


Pitkäikäisyyteen ja terveyteen vaikuttavat

monet perinnölliset tekijät, mutta

suurin vaikutus on kuitenkin koiran

oikealla hoidolla. Jo emänsä masussa

se saa eväät taipaleelleen. Myös

koiran terveyteen, esimerkiksi hampaiden

ja luiden vahvuuteen, vaikuttaa

jo tiineysajan ravinnonsaanti ja sen

laatu. Kasvuajan oikealla ruokinnalla

on suuri vaikutus. Ei ole samantekevää,

mitä ruokaa koira syö. Mäyräkoira

syö mielellään herkkuja ja kotiruokaa,

mutta niistä tulee helposti ylipainoa ja

oikeat ravintoaineet oikeassa suhteessa

jäävät saamatta.

Moni isokokoinen koirarotu on vanha

jo kahdeksanvuotiaana, mutta

mäyräkoiraa ei vielä ikä tässä iässä

paina. Tahti alkaa hidastumaan vasta

kymmenen vuoden paikkeilla. Kuten

ihmisilläkin, niin myös koiravanhuksella

vireyteen vaikuttaa virikkeiden

määrä. Virikkeetön elämä tekee

koirasta passiivisen. Masentunut

koira ei innostu juuri mistään. Myös

koiran yleiskunnolla on vaikutusta sen

psyykkiseen pirteyteen. Vanhan mäyriksen

kanssa ei ehkä enää mennä

agilityradalle, mutta ainakin reipasta

kävelyä sen kanssa on syytä harrastaa

sohvalla löhöilyn vastapainoksi. Jos

koiraa voi ulkoiluttaa jossain vapaana,

niin silloin se liikkuu parhaiten omaan

tahtiin ja tekee luonnostaan pieniä

pyrähdyksiä ja tahdin muutoksia, mikä

lisää lihasten monipuolista harjoitusta.

Vanha mutta hyväkuntoinen mäyris

voi vielä aivan hyvin kävellä portaissa.

Jyrkkien portaiden alasmenoa on tosin

syytä varoa, jottei vanhus liukastu.

Alasmeno myös rasittaa selkää eniten.

Ylöspäin on turvallista mennä.

Kun koira liikkuu säännöllisesti koko

ikänsä, sillä on hyvä kunto vanhanakin.

Kuten me ihmiset omasta kokemuksesta

tiedämme, äkkinäinen kuntoilun

lisääminen aiheuttaa rasitusvammoja ja

lihasten kipeytymistä. Siispä koirankin

kanssa kohtuus kaikessa ja rasitusta

joko pidetään säännöllisesti yllä tai

lisätään vähitellen laiskojen kausien

jälkeen. Vanhemmiten koirallakin vaivat

lisääntyvät joten omistajan on syytä tuntea

koiransa niin hyvin, että osaa tulkita

sen haluttomuutta johonkin asiaan.

Vanhojen koirien ikävimpiä vaivoja ovat

hammaskivi ja ientulehdukset. Niidenkin

ennaltaehkäisy alkaa jo pentuna.

Oikealla ruokavaliolla voidaan vaikuttaa

hampaiden kuntoon, vaikka osalla

on enemmän perinnöllistä taipumusta

hammaskiveen kuin toisilla. Syljen

laatu vaihtelee, mutta kyse on osittain

myös kariesbakteerista, jonka pentu

saa emältään tai joltain toiselta koiralta.

Moni joutuu viemään vanhemmiten

koiraansa säännöllisesti eläinlääkärille

hammaskiven poistoon. Hampaiden

hoidon voi tehdä itsekin, jos koiran jo

pentuna totuttaa hampaiden hoitoon.

Hampaan pinnalle kertyvän plakin saa

itsekin helposti pois hammasharjalla ja

hammaskiven poistoon sopivilla välineillä,

jos koira käsittelyn suvaitsee. Jos

kantti ei itsellä riitä hampaiden puhdistukseen,

eikä purutikut enää auta, on

syytä viedä koira eläinlääkärille. Vanhalle

koiralle nukutus on suurempi riski

kuin nuorelle, mutta koiralle on myös

ikävää, jos hammaskiven seurauksena

ientulehdus irrottelee hampaita. Ientulehdukset

huomaa usein siitä, ettei

koira joko halua enää kaluta puruluita

tai puruluihin ilmestyy veritahroja.

PutkiPosti 20


Hampaiden hyvinvointi vaikuttaa koko

koiran vointiin.

Vanhemmiten kaikille koirille tulee

näönheikkenemistä yleensä vanhuuteen

liittyvän kaihin mukana. Samoin

kuuloaisti heikkenee. Hajuaistikin

heikkenee, mutta säilyy jonkunmoisena

aika vanhaksi, jos mitään erityistä

siihen vaikuttavaa sairautta ei ilmene.

Aistien heikkenemisen huomaa siitä,

ettei koira enää reagoi samalla tavoin

ääniin ja tapahtumiin. Oman perheen

kotiintulonkin voi koira huomata vasta

viiveellä, kun on haistanut kotiintulijat

tai kotiintulija on käynyt koiraa

paijaamassa. Aistien heikkeneminen

voi vaikuttaa koiran käyttäytymiseen

kodin ulkopuolella ja tehdä siitä syrjäänvetäytyvän

tai pelokkaan. Kun

ei enää tunnista vastaantulijoita tai

niiden eleitä, voi ulkomaailma muuttua

pelottavaksi. Vanhan koiran kanssa on

huomioitava myös, ettei se ehkä enää

liiku mielellään metsässäkään, koska

ei erota enää risuja edessään. Vanha

koira valitseekin mieluimmin tutun ja

turvallisen ulkoilureitin.

14-vuotias Muru syyskylmillä villapaidassaan

PutkiPosti 21

Vanhetessaan koira nukkuu enemmän,

mutta tarvitsee silti virikkeellistä

hoitoa, yhdessäoloa ihmislaumansa

kanssa unohtamatta liikuntaa. Käyttämättömät

lihakset surkastuvat, luut

haurastuvat ja aivot tylsistyvät. Vanhan

koiran on myös päästävä tarpeilleen

useammin. Moni uutta koiraa

hankkiva pennunostaja kertoo, kuinka

helppohoitoinen se vanha koira oli,

ei vaatinut ulos viikonloppuaamuina

ennen puoltapäivää. Koiralla ei kuitenkaan

oikeasti pidätyskyky kasva

vanhetessa, vaan heikkenee kuten

ihmiselläkin. Vanhan koiran tarvitsee

päästä tarpeilleen yhtä usein kuin

pentuaikana.

Jos vanheneva koira muuttuu liian

rauhalliseksi se voi olla myös vakavasti

sairas. Koirasta on usein vaikea

huomata sairauden merkkejä. Koira

voi elää syövän kanssa pitkään

ilman että omistaja huomaa oireita tai

muutoksia. Vasta kun koira on todella

sairas se voi valittaa ääneen, pysähtyä

paikalleen tai käpertyä kippuralle

tärisemään. On toivottavaa

ettei omistaja siinä kohti sulje

silmiään, vaan pystyy tekemään

sen vaikeimmankin

päätöksen. Asiantuntevalta

eläinlääkäriltä saa neuvoja

ja tukea tilanteeseen jossa

vanhan koiran hoidosta pitää

päättää. On tärkeää ettemme

yritä väkisin pitkittää sairaan

koiran kärsimyksiä tarpeettomilla

hoidoilla vaan osaamme

päästää irti silloin kun on aika.


HELSINGIN SEUDUN

MÄYRÄKOIRAKERHO r.y.

HALLITUS

puheenjohtaja

Timo Hänninen (2008)

Kärrynpyöräntie 4 J 16

02940 Espoo

040 561 1103

puheenjohtaja@hsmk.info

Timo on myös Suomen Mäyrä-

koiraliiton puheenjohtaja

sihteeri

Tuija Lindholm (2008-2009)

(jäsenasiat, nettisivut)

Jääkärinkatu 6 a A 9

00150 Helsinki

050 523 1357

sihteeri@hsmk.info

jäsen

Liisa Teräaho (2007-2008)

jäsen

Jaana Helin (2008-2009)

(kerhoemäntä)

varapuheenjohtaja

Kimmo Kurvinen (2007-2008)

Myyraksen Kuusitie 4

01400 Vantaa

040 504 2263

jäsen

Jenny Hiukka (2008-2009)

Putkiposti

044 338 3308

putkiposti@hsmk.info

Jenny on myös Mäyräkoiralii-

ton hallituksen jäsen

jäsen

Tuomo Nyqvist (2007-2008)

varajäsen

Mauri Kivistö (2008)

varajäsen

Esa Pekkarinen (2008)

Hallituksen jäseniin voit halutessasi ottaa yhteyttä

kerhoa koskevissa asioissa. Toimikuntien kohdalta

näet tarkemmin miten vastuualueet on jaettu. Kaikilla

on käytössä osoite muotoa etunimi.sukunimi@hsmk.

info. Käytössä on myös puheenjohtaja- ja sihteeri- ja

putkiposti-alkuiset.

rahastonhoitaja

Helena Sipi

Kärrynpyöräntie 4 J 16

02940 Espoo

p. 040-7175948

Toimikuntien vetäjät:

Lut: Timo Hänninen

Mejä: Esa Pekkarinen

Ajo ja Veri: Mauri Kivistö

Tiedotus: Jenny Hiukka

Näyttely: Tuija Lindholm

40-vuotisjuhlanäyttely ja -juhlat:

Timo Hänninen

Leiri: Helena Sipi

kerhon kotisivut

www.hsmk.info


HSMK 40 vuotta!

Ryhmänäyttely mäyräkoirille (FCI 4)

Helsingissä 30.8.2008

Tuomarinkartanon vinttikoirakeskus (Tuomarinkyläntie 1)

myös pennut (7-9 kk) ja veteraanit

Tuomarit:

Paula Sunebring

Karkeakarvaiset mäyräkoirat

(kaikki kokomuunnokset)

BIS

Ilmoittautuminen:

4.8.2008 mennessä

osoitteella

Sanna Mikkonen

Vähäkaski 7 B

00680 Helsinki

Ilmoittautumismaksut:

30 € / koira

20€ / pennut (7-9kk) ja veteraanit (veteraaniluokassa)

0€ / yli 10 v. veteraanit (veteraaniluokassa)

Tilille: 157235-469275/HSMK Näyttely

Tiedustelut:

Timo Hänninen p. 040–5611103

Sanna Mikkonen p. 0400–738473

Marie Gadolin

Lyhytkarvaiset mäyräkoirat

(kaikki kokomuunnokset)

BIS-kasvattaja, varalla

muille roduille

Maksukuitti on liitettävä ilmoittautumisen mukaan. Koiran tulee olla tunnistusmerkitty

(tatuointi tai mikrosiru). Voimassaolevat rokotukset SKL-FKK:n määräysten

mukaisesti.

Järjestäjä: Helsingin Seudun Mäyräkoirakerho ry

Carina Olsson

Pitkäkarvaiset mäyräkoirat

(kaikki kokomuunnokset)

BIS-veteraani

More magazines by this user
Similar magazines