Taitaja-Mästare 2009 - Ahvenkoti - Nou hätä! - Vaasa

Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No 2 - 2009
Taitaja-Mästare 2009 - Ahvenkoti - Nou hätä!

2/2009
Uusi valtuusto ja johtavat viranhaltijat
kokoontuivat valtuustoseminaariin
20.3. pohtimaan ja keskustelemaan
talouden tilanteesta ja näkymistä, Paras-hankkeesta
sekä kaupungin strategian päivittämisestä.
Tilaisuudessa kuultiin myös valtiosihteeri
Raimo Sailaksen puheenvuoro talouskriisistä
sekä elinkeinoelämän edustajien odotuksia
Vaasalta ja Vaasanseudulta.
Vaasan kaupungin henkilöstölehti
Vasa stads personaltidning
Osoite/adress
MERITUULI
PL 3, 65101 VAASA
Puh./tel. 325 1110
merituuli@vaasa.fi
Päätoimittaja/Chefredaktör
Juha Suikkanen
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare
Salli Hietikko
Taitto ja ulkoasu/Ombrytning och layout
Salli Hietikko
30. vuosikerta / årgången ISSN 1236 - 4282
Painopaikka/Tryckeri: Litoset
PÄÄKIRJOITUS
Päätoimittaja Juha Suikkanen
MERITUULI - HAVSVINDEN
Seuraava lehti ilmestyy viikolla 21
Följande tidning utkommer vecka 21
Viimeinen aineistonjättöpäivä 4.5.
Sista inlämningsdagen för materialet är 4.5.
Toimitusneuvosto/Redaktionsråd
Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto/nuoriso-osasto
Björksten Eija, kasvatus- ja opetusvirasto
Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos
Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu
Hudd Eva, tekninen toimi
Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio
Koski Marjukka, kulttuurivirasto
Kuha Rita, hallintopalvelut
Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet
Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto
Pakka Anna, kirjasto
Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto
Teppo Tarja, Vaasan Vesi
2
Huhtikuu 2009
Lähes yhdestä suusta toivottiin ja odotettiin
Paras-hankkeen tuloksena työssäkäyntialueen
kokoista kuntaa, jolla olisi taloudelliset ja
henkilöstöresursseihin perustuvat edellytykset
vastata palveluiden järjestämisestä ja ra-
Päätoimittaja Ville Rintamäki
hoituksesta. Entistä enemmän eri kaupunkivä, voidaanko tehtäviä uudelleenjärjestellä siseudut
kilpailevat resursseista ja osaavasta säisin siirroin tai muunlaisin tehtäväjärjeste-
työvoimasta. Kevään aikana seitsemän eri lyin yksikössä/hallintokunnassa. Täyttölupa-
työryhmää keräävät perustietoa selvitysmenettely on edelleen voimassa ja menettenaisille,
jotka julkaisevat aiheesta syksyllä lytavat säilyvät ennallaan.
loppuraportin. Toivotaan, ettei työ jää pelkäksi
kahvinjuonniksi, vaan tavoite saavute- Henkilöstöhallinnon järjestelmien osalta uutta
taan 2011.
on tulossa mm. osaamisen kartoitus, riskien
hallinta sekä sähköinen eTyöpöytä. eTyö-
Vaasan kaupunki pärjää yksinkin, sillä taloupöytä kokoaa eri henkilöstöhallinnon järjesden
tunnusluvut ovat hyviä vuodelta 2008. telmät sekä ohjeistuksen yhdelle työpöydäl-
Verotulot kehittyivät erinomaisesti, kumulale. Nämä kaikki ovat parhaillaan työn alla ja
tiivista ylijäämää on tullut puskuriksi tule- näistä tulemme informoimaan henkilöstöä
ville haasteellisille vuosille. Lainakanta on projektien edetessä.
selkeästi alle kuntien keskiarvon. Nämä ovat
hyviä uutisia Vaasan kaupungin henkilöstölle.
Monissa muissa suurissa kaupungeissa on Mukavaa ja aurinkoista kevättä
mittavia henkilöstösäästövaatimuksia, kuten
lomarahojen pakkovaihtamisia sekä lomau- Juha Suikkanen
tuksia. Vaasassa sellaisia ei ole suunnitteilla
eli henkilöstö voi olla rauhallisin mielin työpaikkansa
säilymisen puolesta.
Avoimeksi tulevia vakansseja täytyy tarkastella
kriittisesti. Ensisijaisesti on selvitettä-
SISÄLTÖ
sivu
2 Pääkirjoitus
3 Toimen nainen - Eva Hudd
4 Toimiva omavalvonta,
laadun perusta
5 Yli viisikymppisenä
koulunpenkille
6 Kapsäkissä lapset saavat
hoitoa ympäri vuorokauden
8 Ahvenkoti: “Kerta kaikkiaan
hieno paikka”
10 Vågorna från Mästare
fortsätter sin färd -
Taitajan aallot jatkavat
matkaansa!
11 Taitaja kasvatti opettajan
ammattitaitoa
12 Nuoria nuorten asialla
14 Kehitä toimintaa - tee aloite!
Var med och utveckla
verksamheten - lämna in ett
initiativ!
15 Markku Mäki-Jussilan aloite
15 Henkilöstökoulutus
16 Pohjanmaan pelastuslaitos ja
NOU HÄTÄ! 2009 tapahtuma
18 Puhdistuspalveluala työllistää
maahanmuuttajia
18 Ilmoituksia
Kannen kuva: Iiro Suksi
Autonmaalaajatyttö Taitajakilpailussa
VERKKOTUULI n:o 1-2009
on ilmestynyt 25.2.2009
henkilöstöpalveluiden kotisivuilla
osoite: http://intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut/
tai ulkoa http://www1.vaasa.fi/henkilostopalvelut/
Sisältö:
• Esimiesten johtamiskäsitykset
pro gradu-tutkielman aiheena
• Strategisen johtamisen valmennus
saatu päätökseen
• Tekninen toimi on uudistunut vuoden alusta
• Henkilöstökoulutusta
• Henkilöstöpalvelut tiedottaa
• Vaasan kaupungin henkilökunnan
liikuntatoimen tuki 2009

MERITUULI - HAVSVINDEN
Toimen nainen - Eva Hudd
3
2/2009
Kaikki vaasalaiset osaavat yhdistää “Pidä Vaasa siistinä – Poimi roska päivässä” projektin ja Eva Huddin
toisiinsa. Tomeran naisen ansiot on huomattu myös Vaasan kaupungin yhteistyöryhmässä, joka valitsi
hänet vuoden 2008 työkyvyn ylläpitäjäksi.
Eva Hudd on syntyperäinen vaasalainen,
mutta sukujuuret ovat
muualla. Äiti oli lappalainen,
Kittilästä kotoisin. Siellä, Levin
maisemissa, Evakin on viettänyt
monet kesät. Isä on Kortesjärveltä.
Eva asuu avomiehensä Pertti Reinikaisen
kanssa omakotitalossa
Gerbyssä. Hänellä on kaksi aikuista
poikaa.
Eva Huddin yli 30 vuotta kestänyt
työura Vaasan kaupungilla alkoi
kauppaoppilaitokselta. Tekniseen
toimeen mittaustoimelle hän siirtyi
vuonna 1989. Sitten tarjottiin
mahdollisuutta lähteä työkiertoon.
– En ole pätkääkään katunut, että
siihen lähdin! Se on poikinut hienoja
projekteja ja vielä asuntomessuvuodenkin,
Eva iloitsee.
“Pidä Vaasa siistinä
– Poimi roska
päivässä”
projektista Eva kertoo, että se
käynnistettiin jo vuonna 2003.
– TV:stä kuulin, että Tukholmassa
oli siivottu “Poimi roska päivässä”
-periaatteella. Kuningaskin oli
haastettu mukaan. Soittelemalla
ympäristökeskuksiin sain selville,
että projekti on alkuaan suomalaisen
toimittajan Tuula-Marja Ahosen
käynnistämä. Otin yhteyttä
häneen ja käynnistimme projektin
täällä. Ensimmäiseksi kartoitimme,
kenen roskia meillä on. Löytyi Mc
Donald’sin ja Alkon pakkauksia.
Menin kysymään, rahoittaisivatko
he tätä projektia ja he lähtivät mukaan.
Ensimmäisiin siivoustalkoisiin
haastoimme teknisen lautakunnan.
Jupiter osallistui tekemällä ilmaiseksi
51 punakeltaista siivousliiviä,
joihin ostimme materiaalin.
Liivejä teetimme 51, koska kaukonäköiseksi
ajattelimme, että laajennamme
haastetta valtuustoon.
Nyt projektille on perusrahoitus
olemassa. Siivoustalkoista on tullut
joka kevät toistuva perinne.
Valtuusto kutsutaan siivoustalkoisiin
henkilökohtaisella kutsukir-
Eva Hudd esittelee Pohjanmaan museon Ylisiistille Vaasalle
myöntämää Axel-kunniakirjaa.
jeellä. Kaupunginjohtaja Markku
Lumio on täydellä sydämellä mukana,
samoin kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja Håkan Nordman.
Peruskoulut ja asukasyhdistykset
on saatu hyvin mukaan.
Asuntomessuaika:
Silloinen apul.kaupunginjohtaja
Heikki Lonka keksi, että luodaan
asuntomessujen yhteyteen megasiivousprojekti.
– Heikki sanoi, että siirryt asuntomessutoimistoon
istumaan. Menin
sinne, ja sehän oli unelmaprojekti!
Se työympäristö innovatiivisten
ihmisten kanssa, kaikilla yhteinen
päämäärä! Ensimmäiseksi käynnistin
nettisivut, joiden kautta kun-
talaiset saivat antaa kunnostusehdotuksia.
Niitä tuli yli sata. Ehdotusten
pohjalta mm. Ristinummen
vanhan asuntomessualueen
hiekkakenttä tehtiin puistoksi.
Syntyi Suomen Asuntomessujen
historian ensimmäinen asuntomessuleivos,
jota myytiin yli 7000
kappaletta. Asuntomessutansseihin
saimme Seinäjoella kruunatut
tangokuninkaalliset tuoreeltaan
esiintymään, Eva muistelee.
Myös puistokaivot kunnostettiin.
Ylisiisti Vaasa sai ensimmäisen
Pohjanmaan museon kulttuurihistoriallisesta
teosta jakaman
Axel-kunniakirjan. Sitä Eva arvostaa
suuresti.
TEKSTI JA KUVA:
SALLI HIETIKKO
Yhtenä tärkeimmistä ilonaiheistaan
Eva Hudd pitää Vaasan historian
nostamista näkyville katukuvassa.
– Mietin, että laitetaan katukyltteihin
pieni teksti merkkihenkilöistä,
joiden mukaan kadut on nimetty.
Tein lisäksi esitteen, jossa
on enemmän tietoa ko. henkilöistä.
Se oli mielenkiintoinen tehtävä.
Mitä valinta vuoden
2008 tyky-henkilöksi
sinulle merkitsee?
– Arvostan sitä todella paljon. En
tiennyt tällaisesta mitään enkä tuntenut
valitsijoita. Olin iloinen ja
yllättynyt. Yksi mottoni on aina
ollut tämä: MINUN pitää tehdä
jotain, ratkaisee enemmän haasteita,
kuin että jotain pitäisi tehdä.
Valintaperusteluissaan Vaasan kaupungin
yhteistyöryhmä toteaa
mm. näin:
Eva Hudd on omalla toiminnallaan
sitkeästi vuosien ajan tuonut esille
pyrkimyksen siistiin kaupunkiin,
kaupunkiin, joka on meille useimmille
päivittäinen työympäristömme.
Toiminnassa on korostunut
määrätietoisuus ja yhteistyökyky
asian tietoisuuteen saattamisessa.
Hän on onnistunut luomaan ja ylläpitämään
ilmapiiriä, missä toimeen
on tartuttu monien tekijöiden
voimin, ei pelkästään kaupungin
henkilöstön avulla.
Miten aiot käyttää
saamasi palkinnon?
– Kävin heti huutokaupassa ja huusin
hienon pöytälampun ja rokokoopeilin.
Ne säilyvät aina muistona.
Käymme paljon huutokaupoissa ja
antiikkimessuilla. Etupäässä sieltä
löytyy pienempää tavaraa, mutta
on löytynyt kokonainen ruokasalin
kalustokin.
KÄÄNNÄ

2/2009
Toimen nainen - Eva Hudd
jatkuu...
Mitä harrastat?
– Opastoiminta on minulle tärkeä
harrastus. On hienoa saada esitellä
turisteille kaunista kotikaupunkiamme.
Myös puutarhan hoito on lähellä
sydäntäni. Kotipihan puutarhaa
rakennamme joka kesä. Lottaperinneyhdistyksen
matkalta Mäkiluotoon
toin pullossa pienen
talvion. Se on silmäterämme.
– Teen mielelläni ruokaa, etenkin
etnisiä ruokia on kiva kokeilla.
– En ole aurinkoihminen. Rantaloma
ulkomailla ei kiinnosta pätkääkään,
Valitsen mieluummin puutarhatyöt
kotipihassa. Kesäisin syömme ulkona
terassilla, katselemme, kun
kukkapenkissä solisee suihkulähde
ja tuumimme, että mihin meidän
muka pitäisi täältä lähteä.
– Perinteiset harrastukset, kuten
ulkoilu, lenkkeily ja hiihto ovat
mieluisia. Pidän myös kaikenlaisesta
remonteeraamisesta, huonekalujen
kunnostamisesta ja kodinhoidosta.
Jos ei saa siivota, on kyllä
piru merrassa!
Onko kotisi ylisiisti
vai siisti?
– Ei se ylisiisti ole koskaan, mutta
pihan pitäisi mielestäni olla ylisiisti.
Meidän kaikkien tulisi muistaa,
että se oma takapiha on naapurin
etupiha.
Mottosi?
– Kaikki mottoni viittaavat yksilön
vastuuseen. Työpöydälle kiinnittämässäni
lapussa on teksti:
“Yksi hyvä toivomus ei muuta mitään.
Yksi hyvä päätös muuttaa
kaiken.”
Katso myös
Evan ideoima
ja Jouko Kedon piirtämä
sarjakuva:
Piski ja Paski sivulta 18!
MERITUULI - HAVSVINDEN
Toimiva omavalvonta,
laadun perusta
Euroopan unionin elintarvikelainsäädäntö
ja kansallinen elintarvikelaki
vaativat, että jokainen
elintarvikealan toimija tunnistaa
omaan yritystoimintaansa liittyvät
riskit ja huolehtii vaaratekijöiden
hallinnasta. Jokaisella elintarvikealan
toimijalla on oltava kirjallinen
omavalvontasuunnitelma. Työnantajan
vastuulla on huolehtia omavalvontasuunnitelmasta
ja sen
päivittämisestä sekä henkilöstön
kouluttamisesta. Keittiöllä työskentelevä
henkilöstö puolestaan
vastaa siitä, että omavalvontasuunnitelmaa
noudatetaan; eli
esim. lämpötilamittaukset tehdään
suunnitelman mukaisesti, kirjaukset
dokumentoidaan säännöllisesti
ja syntyneet raportit säilytetään
vähintään yhden vuoden ajan.
Vaasan Ruokapalveluissa omavalvontaa
on tehty vuodesta 1995
alkaen. Muuttuneen lainsäädännön
myötä on suunnitelma nyt uusittu
ja tavoitteena on edelleen taata ruuan
turvallinen ja korkeatasoinen
laatu kaikissa olosuhteissa. Omavalvontasuunnitelman
avulla seurataan
koko ruokatuotantoprosessia.
Tarkkailun kohteiksi on valittu
prosessin kriittiset pisteet niin,
että riskit pystytään minimoimaan
esimerkiksi pintahygieniatestein ja
lämpötilamittauksin. Omavalvontasuunnitelman
toteuttaminen nivoutuu
käytännön työhön ja se on
osa normaalia keittiötyötä.
Tekniikan kehittyminen on tuonut
helpotusta omavalvonnan seurantaan
ja raportointiin. Variskan uudella
aluekeittiöllä pilotoidaankin
järjestelmää, jossa esim. kylmiöiden
lämpötiloja pystytään seuraamaan
ATK:lla reaaliajassa, jopa
etäyhteytenä. Mahdollinen rajaarvojen
ylittyminen on helppo todeta
ja esim. laitevian sattuessa on
kylmiön tai pakastimen lämpötilan
laskemisesta mahdollista saada
tieto heti, jopa niin, että tieto
viasta välittyy hälytyksenä suoraan
korjausfirmalle.
Vaasan Ruokapalveluissa toteutetaan
omavalvontaa, joka edellyt-
4
Variskan keittiöpäällikkö Maarit Haavisto pystyy seuraamaan esim.
kylmiöiden lämpötiloja ATK:lla reaaliajassa. Lämpötilojen seuraaminen
on mahdollista jopa etäyhteytenä.
Hymyilevä naama asteluvun perässä kertoo, että salaatin
lämpötila on oikea.
tää keittiöhenkilökunnalta jatkuvaa
laadun seurantaa. Työtä tehdään
huolella, säännöllisesti ja motivoituneena.
Omavalvonnan dokumentit
toimivat “takuutodistuksena”
hyvästä ja turvallisesta hygieenisestä
laadusta.
TEKSTI: ANNA-LEENA
POLLARI-KUPILA
KUVAT: SALLI HIETIKKO

Yli viisikymppisenä
koulunpenkille
MERITUULI - HAVSVINDEN
Laitoshuoltajaksi Vakk:sta helmikuussa valmistunut Tuulikki Korpela nauttii siitä, että paikat ovat
puhtaat ja järjestyksessä.
Jurvalainen Tuulikki
Korpela valmistui
helmikuussa
laitoshuoltajaksi – 56vuotiaana.
Kuudentoista
kuukauden opiskelu
Vaasan
aikuiskoulutuskeskuksessa
oli rankka, mutta
itsetuntoa kohottava
kokemus.
Kun Tuulikki puolisentoista vuotta
sitten aloitti opinnot Vaasan
aikuiskoulutuskeskuksessa, sukulaiset,
ystävät ja puolitutut suhtautuivat
kaikkea muuta kuin kannustavasti.
– Monet olivat sitä mieltä, ettei
tämän ikäisen kannata enää opiskella,
kun eläkeikä häämöttää jo
näköpiirissä.
Opiskeluaika vaati perheeltäkin
paljon, sillä Tuulikkia ei käytännössä
näkynyt kotona valoisaan
aikaan kuin viikonloppuisin.
Tuulikki on ollut muun muassa
perhepäivähoitaja, töissä huonekalutehtaalla,
valmistanut makeisia
omassa yrityksessä ja toiminut
leipomotuotteiden konsulenttina.
1990-luvun lopulla Tuulikki sairastui
keuhkosarkoidoosiin, joka
hoidettiin rankalla, kuukausia kestävällä
kortisonihoidolla. Voimia ei
riittänyt yritystoimintaan. Kun
konsulentin työt vähenivät, siivoamisesta
aina pitänyt Tuulikki
haki ja pääsi tekemään siivousalan
töitä. Samalla tuli halu hankkia alan
koulutusta.
– Halusin opiskelemaan, sillä nuoruudessa
hankittu todistus on auttamatta
vanha tämän päivän työmarkkinoilla.
Koville otti mutta
kannatti
Alkuun pääseminen oli hankalaa.
Ensin oli opittava, miten opiskellaan.
– Nuorena oppiminen on helpom-
5
paa. Nyt otti aikansa, ennen kuin
oppi alkoi mennä päähän, Tuulikki
myöntää.
Päivisin Tuulikki siivosi yksityisen
siivousalan yrityksen palveluksessa.
Koulunpenkki odotti opiskelijaa
viideltä iltapäivisin. Monesti
väsytti, mutta väsymys karisi mukavassa
opiskeluporukassa. Tuulikki
kehuu ryhmän naisia sisukkaiksi,
avuliaiksi ja sosiaalisiksi.
Tuulikki sai todistuksen 17. helmikuuta
neljän ensimmäisen joukossa.
Tuulikki on erityisen iloinen ja
ylpeä siitä, että kaikki tutkintoon
sisältyneet pakolliset ja vapaaehtoiset
näytöt menivät läpi ensi yrittämällä.
Vaikka opiskelu oli rankempaa kuin
Tuulikki osasi etukäteen kuvitella,
hän tekisi saman valinnan uudelleen.
– Koulutus on antanut minulle paljon
hyödyllistä tietoa esimerkiksi
oikeista työasennoista ja työvälineistä.
Olin kuin Liisa Ihmemaassa,
kun näin ensimmäistä kertaa
koulun siivouskeskuksen kaikkine
laitteineen, Tuulikki nauraa.
2/2009
TEKSTI JA KUVA: ANNE KYTÖLÄ
Laitoshuoltajia
tarvitaan
Tuulikki on saanut työpaikan Vaasan
keskussairaalasta, Huutoniemen
yksiköstä. Hän huolehtii osastolla
ateriapalvelusta ja pitää paikat
siistinä. Vaikka työsuhde on
määräaikainen, ja Suomi lamassa,
Tuulikki uskoo töitä riittävän.
– Hoitajat työpaikallani ovat sanoneet,
ettei sairaala pyörisi päivääkään
ilman laitoshuoltajia. Siivous
on tärkeää!
Puhdistuspalvelualaa Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa
opettava
Salme Mänty vahvistaa Tuulikin
aavistukset oikeiksi: Puhdistuspalvelualalla
ei tunneta lamaa, vaan
työnantajat rekrytoivat opiskelijoita
töihin jo kesken opintojen.
– Opiskelijat viedään suorastaan
käsistä. Siivousalan ammattilaisista
on kova kysyntä, Mänty sanoo.
Julkinen sektori on suurin työllistäjä,
mutta myös yksityiset siivousyritykset
palkkaavat toimitilaja
laitoshuoltajia.
Siivousalan arvostus on noussut
viime vuosina, ja koulutukseen on
paljon tulijoita. Suurin osa heistä
on naisia. Vakk:sta valmistuu joka
vuosi useita kymmeniä puhtauspalvelualan
ammattilaisia.

2/2009
1.
2.
3.
4.
MERITUULI - HAVSVINDEN
TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO
Kapsäkissä
lapset saavat hoitoa ympäri
vuorokauden
Ryhmäperhepäiväkoti Kapsäkki eroaa tavallisesta päiväkodista
siinä, että lapset tulevat ja lähtevät hoidosta eri aikoina riippuen
vanhempien työajoista. Hoidossa on pienistä vauvoista esikouluja
kouluikäisiin asti. Hoitajien työtehtävät ovat monipuolisempia
tavalliseen päiväkotiin verrattuna.
Ryhmäperhepäiväkoti Kapsäkki sijaitsee vanhassa puutalossa Korsholmanpuistikolla. Ensimmäisessä
kerroksessa ovat varsinaiset hoito- ja kasvatustilat, kolme huonetta ja keittiö.
Toisessa kerroksessa on henkilökunnan sosiaalitilat ja kellarikerroksessa on askarteluhuone.
Kapsäkki on toiminut ympärivuorokautisena päiväkotina vuodesta 1995 alkaen. – Meillä
on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä lapsia, n. 80 % suomenkielisiä ja n. 20 % ruotsinkielisiä.
Tällä hetkellä on kirjoilla n. 28 lasta. Henkilökunnan määrä on 8. Työ on vuorotyötä.
Henkilökunta tekee kaikkea. Lastenhoito on päätehtävämme. Sen lisäksi henkilökunta
tekee ruuan, käy ruokaostoksilla, siivoaa, pesee pyykkiä, kaikkea mitä kotonakin
tehdään, päiväkodinjohtaja Gun Väkeväinen kertoo.
Ruuanlaitossa henkilökunnalta vaaditaan hyvää osaamista, koska lapsilla on paljon allergioita
ja heille pitää tehdä eri ruuat. Siinä heillä on iso vastuu. Täällä työskenteleviltä vaaditaan
perhepäivähoitajan koulutus. Hoitajissa on myös sosionomeja ja lähihoitajia.
– Monet hoitajista ovat olleet ennen tänne tuloaan pitkään perhepäivähoitajina. Kotona
hoitamiseen verrattuna tässä on iso ero. Kotona perhepäivähoitaja päättää itse kaiken.
Täällä tehdään työtä ryhmässä. On tärkeää, että lapsen päivä on samanlainen riippumatta
siitä, kuka on töissä, Väkeväinen selvittää.
Lasten iät vaihtelevat kymmenkuukautisista kouluikäisiin. Kouluikäiset ovat hoidossa enimmäkseen
iltaisin, viikonloppuisin tai öisin. Kaikki nukkuvat omissa sängyissään. Ne, jotka
ovat täällä yöllä, nukkuvat aina samassa sängyssä. Se tuo turvallisuutta. Lapsilla on mukanaan
omat yövaatteet, oma hammasharja ja oma unilelu.
Lapset tulevat ja menevät pitkin vuorokautta. – Meillä on täällä lista, jossa on vanhempien
työajat ja lasten läsnäoloaika täällä, koska lapsihan tulee tänne vähän ennen kuin isän tai
äidin työaika alkaa ja hänet haetaan puolisen tuntia työajan loppumisen jälkeen. Aamulla
lapsen voi tuoda hoitoon vaikka kuinka aikaisin ja kymmeneen saakka illalla voi hakea
lapsen kotiin. Meillä on myös lapsia, jotka ovat muualla hoidossa, mutta tarvitsevat joskus
yö- tai viikonloppuhoitoa, Väkeväinen kertoo.
Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Lapsilla on omahoitaja, johon vanhemmat voivat
ottaa yhteyttä ja joka pitää vanhemmille ns. vanhempainkeskusteluja. Täällä on myös
vanhempieniltoja.
Tämän hoitomuodon tarve on kasvanut koko ajan. Myös niiden lasten määrä, jotka tarvitsevat
ilta- tai viikonloppuhoitoa, ovat lisääntynyt.
Päiväohjelma
Työtä tehdään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman mukaan. Aamulla klo 8-8.30 on
aamupala. Sitten on aamupiiri, luetaan satuja, leikitään ja lauletaan tai ulkoillaan. Yhdeltätoista
syödään. Ruuan jälkeen on vaipanvaihtoa. Sitten on päiväunien aika. Kahdelta on
välipala. Sitten on taas leikkitoimintaa. Iltapäivällä puoli neljän maissa mennään ulos. Viideltä
tullaan sisään. Puoli kuudelta on illallinen ja iltapala seitsemän jälkeen.
Ilta Kapsäkissä
Pääsin seuraamaan ryhmäperhepäiväkoti Kapsäkin arkea torstai-iltana 12. helmikuuta.
Hoidossa oli vain kaksi viisivuotiasta tyttöä ja yksi nelivuotias tyttö. Koska lapsia oli
hoidossa vain kolme, Mira-Maria Tiuraniemi oli iltavuorossa yksin. Hoitajalukumäärä on 1
hoitaja/4 lasta.
6

MERITUULI - HAVSVINDEN
Ulkoa tultua tytöt, Emmi ja Jenni, piirtelivät hetken aikaa päiväkodinjohtaja Gun Väkeväisen
seurassa (kuva 1). Sillä välin Mira-Maria kattoi lapsille ja itselleen päivällispöydän.
Kanaa, riisiä, raejuustoa, porkkanoita… ruoka maistui. Tytöt kertoivat olevansa kaikkiruokaisia
(kuva 2).
Ruokailun jälkeen tytöt halusivat tanssia (kuva 3). Ensin liihoteltiin musiikin tahdissa
sukkahoususillaan, mutta pian esitykseen haluttiin kaivaa kaapista hienompia vaatteita.
Oli pitkiä hameita, viittoja, kullanvärisiä tossuja ja vaikka mitä!
Tanssituokion jälkeen oli helmitöiden vuoro (kuva 4). Pienenpienien eriväristen helmien
asetteleminen muovialustalle vaatii sorminäppäryyttä. Taiteellista silmää myös. Innostuttiin
näyttämään, kuka saa helmen pysymään sormenpäässään tai milloin missäkin. Nenänpäälle
sitä oli tosi vaikea asetella!
Pian oli iltapalan aika. Tytöt halusivat kaakaota, leipää ja jogurttia.
Sitten alettiin kaivaa pusseista yövaatteita ja unileluja esille. Hammaspesun jälkeen (kuva
5) oli iltasadun (kuva 6) ja nukkumaanmenon aika (kuva 7). Toisella korvalla kuitenkin
kuunneltiin, milloin Marketta, yöhoitaja, tulee. Ja tulihan se unikin aikanaan.
Yövuoro hoitajille tulee n. kolmen viikon välein. Silloin ollaan töissä kolme yötä peräkkäin.
Vuoroa ei peruta, vaikka lapsia ei olisikaan. Marketta Saarela tuli nyt kolmanneksi yöksi
töihin. Viime yönä lapsia oli ollut seitsemän ja edellisyönä viisi. Ensi yönä on vain kolme
lasta.
– Ensin yritetään saada lapset rauhoittumaan ja nukkumaan. Pitkin yötä lapsia pitää tietysti
seurata. Jollakin on aina pissahätä. Kaksi yötä täällä on ollut pieni vauva. Hän on
ollut täällä ensimmäisiä öitään ja on yölläkin seissyt tuolla sängyssä ja ihmetellyt, että
mihinkähän minut on tuotu, Marketta kertoo.
Yövuorolaisella on monenlaista työtä: siivoukset ja WC:n pesu ovat jokaöisiä töitä.
Imuroidaan, pyyhitään kostealla lattiat, pöydät ja ovien pinnat, kuoritaan perunoita seuraavaa
päivää varten. Joskus tehdään ruokaakin valmiiksi. Hoitoaikojen kirjaaminen on
yksi yötyö. Ensi yönä Marketta aikoo leipoa ystävänpäiväleivoksia (kuva 8).
– Onhan se kolmivuorotyö välillä raskasta, mutta olen niin tottunut siihen, Marketta
toteaa. Hän on ollut täällä alusta asti. Ensi syksynä tulee 18 vuotta täyteen. Siinä on
monenlaista lasta mennyt. Ensimmäiset ovat jo aikuisia.
Marketan yövuoro päättyy n. 7.15–7.30. Ennen yövuoron loppua, puoli kuudelta, hänelle
tuodaan hoitoon pieni vauva, jonka äidin työ alkaa aikaisin aamulla.
8.
7
5.
6.
7.
2/2009

2/2009
MERITUULI - HAVSVINDEN
“Kerta kaikkiaan hieno paikka”
Tätä mieltä on Ahvenkodin asumispalveluyksiköstä Antti Saari, yksi asukkaista. Tyytyväisiä ovat
hoitajatkin työyhteisöönsä. Siitä kertoo kunniamaininta Vuoden työpaikka-kisassa viime vuonna.
Mikä Ahvenkoti on?
Palosaarella, Ahventie 4:ssä sijaitseva
Ahvenkoti on tuetun asumispalvelun
yksikkö, jossa asukkaalla
on oma asunto, yksiö tai kaksio.
Talo on Pikipruukin vuokratalo.
Asukkaat maksavat vuokran Pikipruukille
ja asuvat omissa kodeissaan.
Talon alakerrassa on palvelukeskus,
jossa on mm. keittiö, ruokasali
ja sauna.
Ahvenkodissa on 52 asuntoa ja 56
asukasta, joista 48 kuuluu palvelujen
piiriin. Asukkaiden keski-ikä
on 83,6 vuotta.
Tukipalveluita ovat ateria, kauppa-,
apteekki-, sauna-, ja pyykkipalvelut.
Talossa käy säännöllisesti
parturi-kampaaja ja jalkahoitaja.
Lounas tulee Ruukinkartanosta.
Ahvenkodissa valmistetaan muut
ateriat.
Lääkkeet toimitetaan apteekista
kahden viikon välein annospusseissa.
Pyykki menee pesulaan.
Asukkaille on talon omaa ja ikäkeskuksen
järjestämää virkistystoimintaa.
Kerran viikossa käydään
Ruukinkartanossa askartelemassa.
Kesäisin tehdään retkiä.
Ahvenkodissa työskentelee 14 hoitajaa
ja yksi sairaanhoitaja.
Ahvenkoti kuuluu Palosaaren asumispalveluihin,
johon kuuluvat
Ruukinkartano, Pikikoti ja Ahvenkoti.
Kaikki kolme toimintayksikköä
sijaitsevat ihanteellisen lähellä
toisiaan samassa korttelissa. Pienet
välimatkat tuovat joustavuutta
työntekoon ja esimiestehtävissä
toimivien työntekijöiden moniammatillista
osaamista pystytään
hyödyntämään tehokkaasti.
Vastaava sairaanhoitaja vastaa
hoitotyöstä koko palvelualueella.
Yötyö on järjestetty yhteisesti Pikikodin
kanssa. Hoitajat tekevät
kaksivuorotyötä.
Sinikka Koivaara on vs. palveluyksikön
johtaja. Palvelualueen vastaava
ohjaaja Sari Koivula on
Ahvenkodin ja Pikikodin lähiesimies.
– Työhuoneeni on Ruukinkartanossa.
Ahvenkoti on aina toiminut
niin, että täällä ei ole lähiesimiestä
fyysisesti paikalla. Var-
maan siitäkin johtuu, että hoitajat
ovat täällä aika itsenäisesti tottuneet
tekemään työtä ja tiimityö on
vahvaa. Vaikka henkilökunta on
vaihtunut, työilmapiiri on pysynyt
hyvänä, Sari Koivula toteaa
tyytyväisenä.
Ahvenkodin arkipäivä
Hoitajat kertovat, että arkiaamuina
työvoimaa on eniten, 5-8 hoitajaa.
– Työskentelemme kahdessa ryhmässä.
Otamme puurot ja lääkkeet
ja lähdemme omiin rappuihimme
tekemään perustyötä. Nostamme
ylös, käytämme pesulla, annamme
aamupuuron ja lääkkeet. Ne on
melkein kaikilla katsottava valvotusti.
Sen jälkeen on vielä vähän
kodinhoitoa. Kun aamutoimet on
saatu tehtyä, kello lähentelee kymmentä.
8
TEKSTI JA KUVAT:
SALLI HIETIKKO
Ahvenkoti sai Vuoden työpaikkakisasta palkinnoksi teatterilippuja. Maaliskuun alussa koko porukka meni
Fondikseen syömään ja sieltä kaupunginteatteriin katsomaan teatterikappaletta “Lentävät morsiamet”.
Hannele Laaksoharju
on teknisen viraston
kautta vuoden verran
ollut siivoojana
Ahvenkodissa. Hän
käy tekemässä
kuukausisiivot asunnoissa
ja siivoaa
myös alakerran tilat ja
saunatilat.
– Täällä on aivan
ihania mummoja. He
kaipaavat keskustelukumppania
ja kertovat
minulle elämäntarinoitaan.
Siinä työn
ohessa
rupattelemme,
Hannele kertoo.

Sitten alkaa asukkaiden hakeminen
alas ruokalaan: – Meillä on täällä
sellainen tapa, että yritämme tuoda
jokaisen tänne alas syömään.
Aikamoista puhetyötä siinä saadaan
joskus tehdä, mutta kyllä he
ovat sitten tyytyväisiä, kun saamme
heidät tänne tulemaan.
Kello 13.30 on kahvi. Silloin tuodaan
asukkaat taas alas. Lähempänä
neljää on iltapuuro. Iltatyöntekijöitä
on kolme, joista yksi tulee
töihin klo 13 ja kaksi klo 14.
Asukkaista 27 käy saunassa. Saunapäiviä
ovat tiistai ja keskiviikko.
Hoitajista kaksi on silloin
saunottamassa.
Mikä tekee
Ahvenkodista hyvän
työpaikan?
Kommentteja satelee:
– Ilmapiiri on hyvä, rento ja vapaa.
Ei ole tiukkoja sääntöjä. Annetaan
vapaus tehdä työtä omalla tavallaan.
Ei kytätä ja katsota, mitä toinen
tekee.
– Täällä on tosi paljon työtä. Meillä
ei kerta kaikkiaan ole aikaa seurata
toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.
Tekemättä jättämiset tulevat
eteen aikanaan, mutta ei niistä
suurta haloota nosteta, jos niistä ei
ole ollut todella haittaa. Erehtyminen
ja unohtaminen on inhimillistä.
– Kaikki yrittävät auttaa toinen
toistaan ja kaikki tekevät kaikkea.
– On eri-ikäisiä ihmisiä ja uusia ja
vanhoja työntekijöitä. Yksi
mieshoitajakin meillä on. Miehiä
saisi olla enemmänkin.
– Täällä puhutaan asioista.
Ilonaiheet
– Asukkaat ja heidän edistymisensä
tuovat iloa päivään ja työn tekeminen.
Täällä on paljon ilon hetkiä
päivän mittaan. Pienistä asioista ne
koostuvat.
– Jokainen päivä vanhustenhoidossa
on erilainen. Työ on mielekästä
kaikille, ja huumori kukkii.
MERITUULI - HAVSVINDEN
Asukkaat tyytyväisiä
71 vuotias Antti Saari on ollut
Ahvenkodissa vuoden päivät. Hänellä
on kokemusta kotihoidon
puolelta ja nyt täältä.
– Kun olin siellä vanhassa paikassa,
minulla kävi kodinhoitaja, mutta
nyt olen oikeassa paikassa. Tämä
on kerta kaikkiaan hieno paikka ja
ihania nämä hoitajat. Ei ole moit-
Ruohomäen Anne on tuonut Kirsti Vuorelalle lautasellisen lohikeittoa,
jota hän pääsee kohta nauttimaan.
9
teen sanaa. Täällä ei tarvitse pohjalaisittain
sanoen “orjaalla”, saa olla
vapaasti. Tarpeen vaatiessa voi
vain painaa kelloa ja hoitajat ovat
täällä heti. Kyllä tämä on ihana
paikka. Millä sitä yksinäinen mies,
kun ei oikein näekään, muuten pärjäisi,
Saari myhäilee.
2/2009
Antti Saari Jaana Perälän ja
Pirjo Voldin hoivattavana.
Kyllähän sinultakin täällä vaaditaan,
hoitajat Jaana Perälä ja Pirjo
Voldi muistuttavat. – Haluamme,
että tulet alas joka päivä ja osallistut
harrastuksiin. Periaatteenamme on,
että ei passata asukkaita vuodekuntoon.
Osa päivittäistä kuntoutusta
on, että he tekisivät itse mahdollisimman
paljon. Ei tämä ole
mikään viiden tähden hotelli, mutta
apua saa, jos ei itse pysty. Jo se,
että on 24 tuntia vuorokaudessa
turvaa, merkitsee monelle paljon.
Antti Saaresta näkee, että hän on
sosiaalinen ihminen. Hoitajat ovat
panneet merkille, että Antti vetää
mummoja ympärillensä. Ja senkin
he ovat huomanneet, että Antin
muutettua taloon mummojen permanentissa
käynnit ovat lisääntyneet.
Antti Saarella on vastaus valmiina:
– Minä tykkään, kun saa “toimittaa”.
Se on kamalaa, jos ei saa puhua.
Ahvenkodin sapuskoja hän kehuu
niin mahtaviksi, että eihän niitä voi
olla syömättä. Jumppa ja kaikenlainen
toiminta on hänestä mukavaa.
Erityiskiitoksen saavat talossa
vierailevat kaverikoirat: – Minulla
on ollut itsellä koira. On kiva,
että täällä näkee niitäkin, Saari toteaa.
Ahvenkodissa viisi kuukautta asunut
75-vuotias Kirsti Vuorela haluaa
kertoa, miten tyytyväinen hän
on täällä oloonsa: – Minun täytyy
oikein kehua näitä hoitajia, kun he
ovat niin ystävällisiä ja auttavaisia.
Jos on sairas ja yksin tuolla
ylhäällä, he käskevät alas toisten
joukkoon. Täällä saa apua silloin,
kun tarvitsee. He yrittävät kaikkensa.
Kaikki hoitajat.

2/2009
MERITUULI - HAVSVINDEN
Vågorna från Mästare fortsätter sin färd!
I slutet av mars hölls
FM-tävlingar i
yrkesskicklighet i
Botniahallen, där
finländska mästerskap
utdelades i 37
yrkesgrenar.
Tävlingarna
arrangerades av Vasa
yrkesinstitut och
Yrkesakademin i
Österbotten.
Förberedelserna för
tävlingarna, som hölls
under tre dagar, pågick i
nästan tre år och i
slutskedet var tiotals och
åter tiotals lärare och
hundratals, som bäst
över tusen studerande
med i detta arbete. Allt
detta för bara tre dagar;
vad blev då kvar efter
tävlingarna.
Rekord
Fastän man inte längre strävar efter
att Mästaretävlingarna skulle växa
uppnådde man ändå många rekord
i Vasa.
Alla 350 finalisterna gjorde en
toppenprestation och satte rekord
på det personliga planet. Var och
en av dem är “hot stuff” på arbetsmarknaderna.
Redan under tävlingarnas
gång fick många av dem
arbetserbjudanden och arbetsplatser
erbjöds t.o.m. som priser.
Vinnarna fungerar som fina
förebilder och var och en av dem
för på sitt eget sätt yrkesutbildningen
framåt.
Man avancerade till finalerna via
semifinaler. I semifinalerna till
Mästaretävlingarna i Vasa deltog ett
rekordstort antal av närmare 1 400
deltagare. I tiotals semifinaler
runtom i Finland utvecklades
kvaliteten på utbildningen i
tävlingens form.
Ett rekord i sig var också det samarbetsnätverk
av närmare 450 företag
och arbetslivsorganisationer
Taitajan aallot jatkavat
matkaansa!
Maaliskuun lopussa Botniahallissa pidettiin ammattitaidon SM-kilpailut, jossa Suomen mestaruuksia
jaettiin 37:ssä ammattilajissa, kilpailijoita oli 350. Kilpailujen järjestäjinä olivat Vaasan ammattiopisto ja
Yrkesakademin i Österbotten.
Kisojen ympärille kerättiin ennätyksellinen liki 450:n yrityksen ja työelämän organisaation yhteistyöverkosto.
Kisojen valmisteluvaiheessa koulutettiin kymmeniä oppilaitosten opettajia. Lajien suunnittelussa
oli mukana yli 400 eri oppilaitoksen ja yritysten edustajia. Oheistapahtumia, huoltoa, opastuksia,
kuljetuksia jne.. oli hoitamassa kymmeniä opettajavetoisia tukiryhmiä ja satoja opiskelijoita.
Taitaja sai paljon mediajulkisuutta, niin myös tänä vuonna. Vuoden suurimpana yleisötapahtumana
Pohjanmaalla myös Vaasa sai paljon julkisuutta. Taitaja antoi osaltaan vetoapua Vaasan vetovoiman
kasvattamisessa.
Järjestäville oppilaitoksille Taitaja oli huikea ponnistus, mutta järjestelyt ja yhteistyö sujui hyvin.
Taitajan aallot jatkavat matkaansa, vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tapahtuma oli kuin
kivi, joka heitettiin veteen ja jonka aallot jatkavat matkaansa toivottavasti monta vuotta eteenpäin
Iiro Suksi
projektipäällikkö
kilpailun johtaja
10
som man samlat ihop runt
tävlingarna. Av dem vara alla
konkret med i form av arbetsinsatser,
materialleveranser eller så
att de ekonomiskt understödde
tävlingsarrangemangen. Detta
nätverk blir kvar efter tävlingarna
att utnyttjas av de arrangerande
läroanstalterna.
Utvecklingsprojekt
I tävlingarnas förberedelseskede
utbildades tiotals lärare i läroans-
talterna. I planeringen av grenarna
deltog över 400 representanter för
olika läroanstalter och företag.
Planeringsskedet erbjöd en ypperlig
möjlighet att jämföra den egna
verksamheten med de andras och
att få utvecklingsidéer till det egna
undervisningsarbetet. Tävlingsuppgifterna
representerade den
kravnivå som arbetslivet har idag.
Maskiner, apparater och även
redskap i undervisningen förnyades.
Vid stora evenemang är det viktigt

att “servicen fungerar”. Måltider,
evenemang vid sidan om, guidningar,
transporter, öppnings- och
avslutningsceremonier, trafikdirigering
osv. osv. sköttes av tiotals
olika stödgrupper med lärare som
dragare. Studerandena fick ypperliga
och åkta inlärningstillfällen när
de arbetade i många olika slags
uppgifter. Verklig inlärning i arbetet!
Österbotten syntes
och hördes
Mästaretävlingarna får alltid
mycket PR i media, så även i år.
Årets största publikevenemang gav
mycket publicitet åt hela området
österbotten. Mästaretävlingarna
gav för sin del draghjälp åt att göra
Vasa och Vasanejden mera attraktivt.
I samarbete
Läroanstalterna Vasa yrkesinstitut
och Yrkesakademin i Österbotten
lyckades väl med arrangemangen.
Mästaretävlingarna blev en gemensam
grej där läroanstalterna spelade
väl ihop utan motgångar. Alla enheter
i läroanstalterna ända från
Nykarleby till Närpes deltog i
genomförandet. Läroanstalterna
kan säkert gemensamt utveckla
yrkesutbildningen ännu smidigare
i fortsättningen .
Vågorna från Mästare fortsätter sin
färd, verkningarna sträcker sig långt
in i framtiden. Evenemanget var
som en sten, som kastades i vattnet
och gav upphov till vågor som
förhoppningsvis fortsätter sin färd
i flera år framåt.
Iiro Suksi
projektchef
tävlingsledare
MERITUULI - HAVSVINDEN
Taitaja kasvatti
opettajan
ammattitaitoa
Teemu Mäenpää ja hybridiauto, jonka Taitaja-tapahtumassa valittu
Taitajien taitaja sai käyttöönsä vuodeksi.
Vaasan ammattiopiston opettaja
Teemu Mäenpää toimi Taitaja
2009 –tapahtumassa autonasennuksen
lajivastaavana. Projekti vei
paljon aikaa ja tuntui välillä liian
isolta, mutta antoi lopulta valtavan
paljon.
– Innostuin omasta alastani uudella
tavalla. Taitaja oli hyvä tilaisuus
viedä autoalaa eteenpäin Vaasan
seudulla, ja alan kehittäminen alkoi
kiinnostaa minua aivan eri tavalla
kuin aikaisemmin, Mäenpää kertoo.
Mäenpään urakka Taitajan eteen
alkoi henkisellä valmistautumisella
Joensuun kisoista pari vuotta
11
sitten. Silloin hän ilmoittautui vapaaehtoisena
lajivastaavaksi. Viime
vuonna Mäenpää järjesti autonasentajien
semifinaalikilpailut Tampereella
ja Espoon kisoissa hän toimi
tuomarina.
Varsinainen työ Botniahallin kisoja
varten alkoi viime syksynä, kun
Mäenpää ryhtyi hankkimaan kilpailussa
tarvittavia autoja, työkaluja
ja laitteita, neuvotteli mukaan
kilpailun sponsorit ja tuomarit ja
suunnitteli kilpailutehtäviä yhdessä
heidän kanssaan. Semifinaalien
kautta piti myös karsia autoalaa
opiskelevista nuorista mukaan kah-
2/2009
deksan parasta loppukilpailijaa.
– Syksyllä käytin työajastani 1-2
työpäivää Taitajaan. Vuoden alusta
lähtien Taitaja vei kaiken työajan
ja itse asiassa viikonloputkin.
Opetusmenetelmät
uudistuivat
Hankalin työ Taitaja-valmisteluissa
oli Mäenpään mukaan aikataulujen
yhteensovittaminen. Jo pelkästään
kilpailupäivien suunnittelu
vaati tarkkuutta, sillä autonasennuksen
ja autonkorinkorjauksen
kilpailijat käyttivät samoja tiloja ja
tekivät osittain samoja kilpailutehtäviä.
– Kuljetusten järjestämisessä oli
myös paljon työtä. Taitajaan tuotiin
autoja, nostureita ja testilaitteita
pääkaupunkiseudulta, ja ne oli
saatava sopivaan aikaan suoraan
Botniahalliin, koska varastotiloja ei
ollut.
Sponsorien hankkiminen sujui yllättävän
helposti. Automyyjät ja
muut autoalan toimijat lähtivät mielellään
mukaan, sillä kilpailu taitavista
autonasentajista on kova, ja
Taitaja antoi yrityksille mahdollisuuden
kertoa itsestään työnantajana.
– Itselleni Taitajan suurin anti oli
se, että ammatillinen osaamiseni
kasvoi paljon. Ymmärrän nyt autotekniikkaa
enemmän ja tiedän paremmin,
missä alalla mennään tällä
hetkellä.
Tieto siirtyy Mäenpään kautta
myös opiskelijoille, sillä Mäenpää
on muuttanut opetusmetodejaan.
Esimerkiksi verkko-opiskelua on
enemmän kuin ennen.
– Kolmiulotteinen pyörivä osa
pyörii tietokoneen ruudulla paljon
paremmin kuin liitutaululla.
Taitajan ansiosta myös opettajan
yhteistyöverkostot autoalan toimijoihin
ja muihin kouluttajiin laajenivat.
– Jos ennen tunsin kymmenen alan
toimijaa, nyt tunnen 110, Mäenpää
havainnollistaa.
TEKSTI JA KUVA:
ANNE KYTÖLÄ

2/2009
MERITUULI - HAVSVINDEN
NUORIA NUORTEN ASIALLA
- Tavoitteeni Vaasan nuorisovaltuuston
puheenjohtajana on saada
nuorten ääntä enemmän kuuluville
ja olla vaikuttamassa konkreettisesti
nuoria koskeviin asioihin
ja myös olla mukana järjestämässä
erilaisia nuorisotapahtumia.
Näin kertoo Sanna Niemi, tänä
vuonna 18 vuotta täyttävä Vaasan
nuorisovaltuuston puheenjohtaja,
joka opiskelee lukion toista luokkaa
Vaasan Steiner-koulussa.
Niemen lisäksi nuorisovaltuusto
koostuu tällä hetkellä 21:sta vaasalaisesta
nuoresta, jotka on koottu
Vaasan koulujen oppilaskunnista
sekä nuorisotalojen ja kolmannen
sektorin edustajista. Ikää nuorisovaltuutetuilla
on 13–22 vuotta.
Syksyllä 2008 aloittanut nuorisovaltuusto
kokoontuu yleiskokouksiin
Hallintotalon valtuustosaliin
kerran kuussa ja kokouksissa
päätetyt työryhmät valmistelevat
asioita myös yleiskokousten
välissä.
- Jag tycker det är viktigt att söndra
den sk. “språkmuren” så att finnar
och finlandssvenskar skall kunna
umgås mera med varann. Om alla
ungdomar skulle kunna slås ihop
och bli sams och t.o.m. bra vänner
skulle det också vara lättare att
ordna nånting gemensamt för
man vet att det inte kommer att
uppstå några “språkgräl”.
–Kasper Kalpamaa, vice
ordförande som svarar för
kommunikation.
Nuorisovaltuuston vuosi 2009 on
lähtenyt käyntiin suomenkielisten
ja ruotsinkielisten nuorten yhteen
tuomisella, tavoitteena rikkoa kielimuuria
heidän välillään. Vaasassa
kielikeskustelut ovat arkipäivää, ja
kielikysymys nousikin esille jo
syksyllä 2008 uusille nuorisovaltuutetuille
järjestetyssä perehdyttämisviikonlopussa,
ja yhteistuumin
nuoret halusivat olla mukana
vaikuttamassa siihen, ettei vaasalaisnuorten
välillä olisi suurta ja-
kaumaa kielen vuoksi; “Me kaikki
olemme kuitenkin suomalaisia, puhuimme
sitten suomea tai ruotsia.
Ja vaikkei toinen kieli täysin taipuisikaan,
ymmärrämme kuitenkin
yleensä toisiamme”. Nuorisovaltuusto
järjesti 18.2. Speeddate –
nimellä kulkevan tapahtuman, jossa
tarkoituksena oli tutustua uusiin
ihmisiin ja saada mahdollisesti
uusia ystäviä molemmilla kielillä.
Tapahtuma järjestettiin Kulturskafferiet
Ritzissä entisen Vasa Palatsin
tiloissa. Nuorilla oli mahdollisuus
illan aikana ostaa kahvia ja
virvokkeita ja keskustella ja oleilla
keskenään rennosti, jokainen omalla
äidinkielellään. Kielimuurin rikkomista
jatketaan kevään aikana
12
mahdollisesti myös muilla projekteilla.
Kevään aikana nuoret nuorisovaltuutetut
tulevat myös tekemään
laaja-alaisempaa gallupia vaasalaisnuorilta
siitä, mihin asioihin tu-
Nuoret vaikuttajat
Kasper Kalpamaa,
Olli Airaksinen,
Sanna Niemi ja
Eveliina Sahala.
Edessä nuorisoasiainkoordinaattori
Anne-Mari Pipatti.
KUVA: SALLI HIETIKKO
lisi erityisesti yrittää vaikuttaa.
Tärkeää on toimia nimenomaan
vaasalaisnuorten äänitorvena, kuulostella
ja yrittää vaikuttaa siihen
mihin enemmistö katsoo aihetta
olevan. Kesällä nuorille on suunnitteilla
musiikkitapahtuma.
TEKSTI:
ANNE-MARI PIPATTI, nuorisoasiainkoordinaattori
Vapaa-aikavirasto / Nuorisotoimi
Kirjoittaja toimii Vaasan kaupungin nuoriso-osastolla Nuorisoasiainkoordinaattorina
päätyönkuvanaan nuorten osallisuus-, vaikuttamis- ja
toimintamahdollisuuksien edistäminen. Hän on apuna ja tukena
nuorisovaltuutetuille sekä toimii linkkinä nuorisovaltuuston, päättäjien,
koulujen ja kolmannen sektorin välillä. Pipatti toimii myös
päämoderaattorina nuorten Vaasan Aloitekanava.fi – nettisivustolla.

MERITUULI - HAVSVINDEN
Joku tarvitsee verta juuri
VERENLUOVUTUS
Vaasan veripalvelutoimisto, Alatori 1 A, p. 317 1642,
ma, ti, to klo 12–18, ke, pe klo 11–16
13
nyt.
2/2009
OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton
luovuttajainfo 0800 0 5801. Toivomme täällä Veripalvelussa jatkuvasti lisää työpaikkaryhmiä mukaan
toimintaamme, sillä ryhmillä on suuri merkitys tasaisen verensaannin kannalta. Kiinnostaisiko teitä lähteä yhdessä luovuttamaan työporukalla?
Kerätkää ryhmä kasaan ja ottakaa meihin yhteyttä. Järjestämme tarvittaessa maksuttoman kyydin työpaikkaryhmille työpaikalta
toimistoomme (väh. 4 hlöä).
Någon behöver blod just
BLODGIVNING
Vasa blodtjänstbyrå, Nedre torget 1 A, tel. 317 1642,
må, ti, to kl 12–18, ons, fre kl 11–16
nu.
STRÄCK UT DIN HAND.telefon
0800 0 5801. .

2/2009
TEKSTI: TANJA AHLGREN, JUHA SUIKKANEN
MERITUULI - HAVSVINDEN
Kehitä toimintaa – TEE ALOITE!
Var med och utveckla verksamheten -
LÄMNA IN ETT INITIATIV!
Mikä on
henkilöstöaloite?
Aloite on uusi idea, mikä ei ole
aiemmin esitetty tai toteutettu Vaasan
kaupungilla. Se koskee työn
parempaa toimivuutta; työskentelytapoja,
työturvallisuutta, työviihtyvyyttä,
työmenetelmiä tai
työvälineitä. Uusilla ideoilla pyritään
kaupungin palvelun/palvelutuotannon
tuloksellisuuden parantamiseen.
Aloitetta, jota ei voida katsoa henkilöstöaloitteeksi,
mutta jolla on
merkitystä kaupungin hyvän palvelun
kannalta, toimitetaan käsiteltäväksi
tehtävästä vastaavalle tulosalueelle.
Myös nämä aloitteentekijät
ovat oikeutettuja tunnustuspalkintoon.
Hur görs initiativet?
Initiativet görs skriftligt på initiativblanketten,
som finns på anslagstavlan
vid varje arbetsplats.
Initiativet kan också göras på initiativblanketten
på personalservicens
hemsida.
Angående initiativet vill vi veta:
• förslaget till förnyelse eller
problem som uppstått
• vilka olika förmåner skulle
förverkligandet av
initiativet medföra nu eller
senare
• de förvaltningar,
resultatområden eller –
enheter, som skulle ha
nytta av initiativets
förverkligande.
Vid behov kan till blanketten fogas
skisser, fotografier, prover eller
annat material som åskådliggör
initiativet.
Om initiativtagarna så önskar
behandlas varje initiativ under
signatur ända till belönandet. Även
publicitet t.ex. i personaltidningen
Aloitteiden palkitsemiskeinot:
förverkligas enligt initiativtagarens
egna önskemål.
Aloitteen
vastaanottaja
Jokaisessa virastossa on aloitesihteeri,
joka on viraston kehittämis-
14
ryhmässä tai vastaavassa ryhmässä
toimiva henkilöstöä edustava
henkilö. Aloitesihteeri vastaanottaa
1) Tunnustuspalkinto
Tunnustuspalkinto myönnetään henkilöstöaloitteesta aina,
vaikka aloitteen tuoma etu tai hyöty olisikin vähäinen. Kukin
kehittämisryhmä tai vastaava päättää tunnustuspalkkion
valikoimasta. Aloitesihteeri luovuttaa pikimmiten tunnustuspalkinnon.
2) Pistepalkkio
Pistepalkkio myönnetään kaikille sellaisille aloitteille, jotka
arvioidaan selviksi ja tuntuviksi uudistuksiksi entisiin
työskentelyoloihin, työturvallisuuteen, työviihtyvyyteen, työmenetelmiin
tai työvälineisiin.
Pistepalkkion laskentataulukko löytyy Aloitetoiminnan
toimintaohjeesta.
3) Nettohyötypalkkio
Nettohyötypalkkio myönnetään aloitteesta, josta on toteutettuna
laskettavissa merkittävä säästö, etu tai tuotto. Nettohyötypalkkio
on kertapalkkio ja sen suuruus on 10-40 %
ensimmäisen vuoden nettosäästöistä laskettuna. Nettohyötypalkkiosta
on vähennettävä aloitteesta jo aiemmin
myönnetty pistepalkkio. Kehittämisryhmä päättää palkitsemisesta.
Jos päätöstilanteessa ei olla yksimielisiä, käsittely
siirtyy yhteistyöryhmälle. Kehittämistyhmän puheenjohtaja
luovuttaa rahallisen nettohyötypalkkion.
Koko kaupunkiorganisaatiota koskevan aloitteen palkitsemisesta
päättää yhteistyöryhmä. Rahallisen nettohyötypalkkion
luovuttaa henkilöstöpalvelut.
4) Vuosittainen arvonta
Henkilöstöpalvelut järjestää joka vuoden alussa kaikkien
edellisen vuoden aikana aloitteita tehneiden kesken
arvonnan. Arvonnan voittaja saa arvokkaan esinelahjan.
aloitteen. Mikäli aloite on lähetetty
sisäisessä postissa tai sähköpostin
välityksellä aloitesihteeri ilmoittaa
aloitteen tekijälle tai tekijöille
aloitteen vastaanottamisesta.
Henkilöstöpalvelut vastaanottaa
kotisivujen kautta tehdyt aloitteet
ja toimittaa ne ao. aloitesihteerille.
Koko kaupunkia koskevat aloitteet
vastaanottaa henkilöstöpalvelut.
Behandling av
initiativen
Initiativsekreteraren inbegär alltid
utlåtande av initiativtagarens/tagarnas
förman. Vid behov kan
utlåtanden även inbegäras från annat
håll.
Utlåtandena skall ges skriftligen så
fort som möjligt, men dock inom
fyra veckor.
Initiativsekreteraren håller initiativtagaren/-tagarna
à jour om initiativets
behandlingsskeden.
Palkitseminen
Jos aloitteiden kehittäminen tai toteuttaminen
voidaan katsoa kuuluvan
henkilön tai useamman henkilön
tavanomaisiin työtehtäviin, on
aloitepalkkion maksamista harkittava
kulloinkin tapauskohtaisesti.
Kehittämisryhmät arvioivat aloitteet
lausunnon antajan lisäksi.
Kehittämisryhmät päättävät aloitepalkkioista.
Koko kaupunkiorganisaatiota
koskevat aloitteet
valmistellaan henkilöstöpalveluissa
ja käsitellään yhteistyöryhmässä.
Mikäli aloitteesta ei myönnetä rahapalkkiota
(palkitsemiskeinot 2 ja
3) on kielteinen päätös perusteltava
ja ilmoitettava siitä kirjallisesti
aloitteiden tekijöille.
Jos aloitteen tekijänä on ryhmä, jakautuvat
rahapalkinnot ryhmän jäsenten
kesken siten, että jokaiselle
tulee yhtä suuri osuus.

TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO
Satamapalvelupäällikkö
Markku Mäki-Jussilan aloite
tuo satamalle huomattavia
säästöjä
MERITUULI - HAVSVINDEN
Aloitteessaan Markku Mäki-Jussila kertoi, että merivesipumppaamon
laakereissa on vesivoitelu, joka toimii vesijohtovedellä. Vesi valuu suoraan
mereen, n. 300 litraa tunnissa. Vesi maksaa 1 e/kuutio. Nyt voiteluvesi
kerätään talteen ja pumpataan takaisin säiliöön. Systeemin rakennuskustannukset
olivat n. 200 euroa. Vettä säästyy n. 7200 litraa vuorokaudessa.
Tämän oivalluksen ansiosta satama säästää vuositasolla n. 2600 euroa.
Säästö on jatkuva.
Mäki-Jussila kertoo, että aloite lähti käyntiin merivesipumppaamon yllättävän
isosta vesilaskusta. Siinä oli sellainen onni onnettomuudessa,
että mittaria oli luettu väärin, mutta sen seurauksena alettiin seurata vedenkulutusta
tarkemmin.
– Huomasin, että pumpun laakereissa on vesivoitelu. Sinne menee jatkuvasti
kraanavettä, joka pumpataan sieltä mereen ja taas uutta vettä tilalle.
Ajattelin, että tähän pitää keksiä jotakin. Keksittiin konsti, jolla saatiin
otettua vesi talteen ja kiertämään uudelleen putkistossa. Öljysatamassa
kiertää iso putkisto, jossa on merivettä. Jos tulee tulipalo, palokunta
pystyy sieltä eri pisteistä ottamaan vettä. Lämmön vaikutuksesta putkisto
tuntuu elävän, tulee vuotokohtia ja pitää pumpata lisää kraanavettä, että
paine pysyy oikeana. Mietin, että tätäkin pitää parantaa ja kehitettiin
sellainen systeemi, että laitteisto ottaa merestä sen veden, millä se täyttää
putkistoa koko ajan. Nyt siellä ei käytännössä menee vesijohtovettä ollenkaan.
– Tällä tavalla se lähti käyntiin ja tuntuu toimivan hyvin. Väärä mittarinluku
herätti miettimään tätä asiaa ja nyt koko touhu on mielestäni järkevää,
Mäki-Jussila toteaa.
Sekin tässä aloitteessa on plussaa, että kukaan ei menettänyt työpaikkaansa,
ei satamassa eikä Vaasan Vedessä.
Markku Mäki-Jussila merivesipumppaamon putkien keskellä.
15
AJANKOHTAISIA
HENKILÖSTÖKOULUTUKSIA
2/2009
HENKILÖSTÖKOULUTUS
PERSONALUTBILDNING
Henkilöstöpalvelut järjestää kaikille yhteistä keskitettyä
henkilöstökoulutusta. Keskitetyn henkilöstökoulutuksen
pääteemana tänä vuonna on työhyvinvointi. Tässä tämän
kevään koulutustapahtumia, joista toivomme teidän esimiesten
tiedottavan henkilöstöllenne ja joihin toivomme
aktiivista osallistumista. Lisätietoja koulutusten sisällöstä
löytyy Koulutusohjelmistosta, ks. koulutuskalenteri.
Ilmoittautumiset ensisijaisesti Koulutusohjelmiston kautta
tai sähköpostilla maarit.broms@vaasa.fi.
Seuratkaa myös jatkossa koulutuskalenteria, koska lisää
koulutustapahtumia on vielä kevään aikana tulossa.
8.4. klo 13 – 16
Onnellisuus työssä
Opistotalo, auditorio
Koul. prof. Timo Airaksinen
Ilmoittautumiset välittömästi
27.4. klo 12.30 – 16
Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään
Silveria
Koul. Ben Furman
Ilmoittautumiset 9.4. mennessä
12.5. klo 9 – 16
Muisti kuin kuisti: ikkuna sisään ja ulos
- muistikoulutus
Vaasan yliopisto
Koul. Sinikka Hiltunen
Ilm. 28.4. mennessä
14.5. kl. 8.30-16.30
Personligt ledarskap
Academill, audit. Bruhn
Förel. Karl-Magnus Spiik
Anmälningar senast 30.4.
28.5. klo 9 – 16
Tiedottajakurssi
Ilmoittautumiset 19.05. mennessä
HUOM! TULOSSA KOULUTUSAAMUPÄIVÄ
ESITTELIJÖILLE, VALMISTELIJOILLE JA LTK:N (TMK:N)
SIHTEEREILLE
KAKSI SAMANSISÄLTÖISTÄ AAMUPÄIVÄÄ:
KESKIVIIKKO 6.5. KLO 9 – 12 TAI
TORSTAI 7.5. KLO 9 – 12
ILMOITTAUDU KOULUTUSOHJELMISTON KAUTTA!

2/2009
MERITUULI - HAVSVINDEN
Pohjamaan pelastuslaitos
ja NOU HÄTÄ! 2009 tapahtuma
Koko Suomen kattava Nou Hätä!
on yläkoulun 8-luokkalaisille järjestetty
leikkimielinen omatoimisen
varautumisen turvallisuuskoulutustapahtuma.
Tapahtuman järjestäminen
edellyttää tiivistä yhteistyötä
koulutoimen, yläkoulujen
ja opettajien, sekä paikallisten pelastusviranomaisten
kesken. Tapahtumassa
on mahdollista oppia
tärkeitä pelastustaitoja, kuten esimerkiksi
miten sammutetaan uhkaava
tulipalon alku tai autetaan onnettomuudessa
loukkaantunutta.
Oppilaille annetaan turvallisuusaiheista
koulutusta, sekä järjestetään
käytännön harjoitteita. Nou
Hätä tapahtumassa opitaan myös
miten ennakoidaan mahdolliset onnettomuusriskit
ja tehdään olosuhteet
turvallisiksi niin, ettei tapaturmia
ja onnettomuuksia tapahtuisi
elinympäristössämme. Onnettomuuksien
ennaltaehkäisy on kuitenkin
sitä parasta suojautumista
vaaratilanteilta. Pelastustoimi pyrkii
vaikuttamaan tällä hyvällä yhteistyöllä
nuorten aikuisten asenteisiin,
jotta meidän kaikkien elinympäristö
olisi turvallinen ja viihtyisä.
Millainen kilpailu
Nou Hätä on?
Itse Nou Hätä kilpailu koostuu
kuntakilpailusta, aluekilpailuista ja
valtakunnallisesta loppukilpailusta.
Kuntakilpailusta kunnan paras
voittajajoukkue selviytyy aluekilpailuun
ja aluekilpailun voittajajoukkue
selviytyy valtakunnalliseen
loppukilpailuun, eli askel askeleelta
edeten voittajajoukkue etenee
kilpailusta toiseen.
Vaasan
kuntakilpailussa
runsas osanotto
Nou Hätä 2009 Vaasan kuntakilpailuun
18.3. osallistui 51 joukkuetta
neljästä eri koulusta (Variskan
koulu 15, Vöyrinkaupungin
koulu 12, Borgaregatans skola 13
ja Merenkurkun koulu 11 joukkuetta).
Voiton vei Merenkurkun
koulu joukkueella Aada Forsman,
Liinu Niemelä, Merit-Miriam
Virta. Voittajajoukkue lähtee
aluekilpailuun Kokkolaan 16.4. ja
sen voittaja pääsee loppukilpailuun
Pelastusopistolle Kuopioon.
Kuntakilpailun
voittaja saa oman
“kummipalomiehen”
Pelastuslaitos nimeää aluekilpailuun
lähtevälle joukkueelle “kummipalomiehen”.
Hän kouluttaa lisää
kyseistä joukkuetta, sekä kuljettaa
joukkueen ja opettajan kilpailupaikalle.
Aluekilpailun voittajajoukkue
kutsutaan valtakunnalliseen
kilpailuun. Myös tällöin joukkueen
“kummipalomies” antaa
joukkueelle lisää turvallisuuskoulutusta
tietysti yhteistyössä koulutoimen
ja opettajien kanssa. Lisäksi
“kummipalomies” vie myös
joukkueen ja koulun edustajan
(opettajan) valtakunnalliseen kilpailuun
Kuopioon. Valtakunnallinen
loppukilpailu pidetään torstaina
7.5.2009 Pelastusopistolla Kuopiossa.
Valtakunnallisessa kilpailussa
on ainoastaan jokaisen pelastustoimialueen
voittajajoukkue kilpailemassa
Nou hätä 2009 kampanjan
voitosta, eli Kuopion loppukilpailussa
on 22 joukkuetta.
Kilpailulla pitkät
perinteet
Nou Hätä pelastustieto ja – taito
kampanjaa on kilpailtu jo vuodesta
1997. Vaasan palolaitos, sittemmin
Vaasan aluepelastuslaitos ja
nyt Pohjanmaan pelastuslaitos on
ollut mukana aivan kampanjan alusta
asti. Paloesimies Håkan Björksten
on ollut ensimmäisinä kampanjan
vuosina erittäin aktiivisesti
mukana tapahtuman järjestelyissä.
Vuonna 2002 Vaasaan tuli valtakunnallisen
kilpailun voitto Porvarinkadun
koulun toimesta, joukkueessa
olivat silloin Minna Aro, Janica
Backman ja Heidi Grönroos.
16
Kaikki koulujen
kahdeksasluokkalaiset
saaneet
turvallisuuskoulutusta
Pohjanmaan pelastuslaitos on
myös tänä vuonna ollut järjestämässä
Nou Hätä koulutusta yhteistyössä
eri yläasteiden ja opettajien
kanssa. Tapahtumaan osallistui
noin 1000 kahdeksannen luokan
oppilasta koko Pohjanmaan pelastuslaitoksen
alueelta Kristiinankaupungista
– Pedersöreen, yhteensä
14 kunnan alueelta.
Pelastuslaitos on järjestänyt opastus-
ja koulutustilaisuuksia pelastuslaitoksella
kaikille luokille, jotka
ovat halunneet osallistua Nou
Hätä 2009 tapahtumaan. Näihin
tilaisuuksiin ovat voineet osallistua
myös luokat / oppilaat, jotka
eivät osallistuneet varsinaiseen kilpailuun.
Pelastuslaitoksella on ollut
yhteyshenkilö jokaiselle kou-
TEKSTI:
KRISTER FOGELBERG
Palomestari
Pohjanmaan pelastuslaitos
Palomestari Niina Kattilakoski, jonka tehtävänä oli joukkueiden vastaanotto
sekä rastivalvojina toimineet palomies Jari Aro ja Jesse Huuhka, Vaasan
VPK (kuvassa keskellä) odottelemassa koululaisryhmiä saapuviksi.
Muina rastinvalvojina toimivat viereisen sivun kuvissa näkyvät Iiro
Wennberg ja Satu Hirvisaari Vaasan VPK:sta.
lulle ja olemme tarjonneet koulutusta
kestoltaan noin 3 tuntia, josta
yksi tunti on ollut teoriaa, sekä
kaksi tuntia käytännön harjoituksia
juuri siten kuin kukin koulu taikka
opettaja on halunnut turvallisuuskoulutuksen
oppilailleen kohdentaa.
Kuten jo alussa kirjoitin, Nou Hätä
kampanjassa kysymys ei ole vain
kilpailusta, vaan oppimisesta ja
kasvamisesta turvallisuuteen asenteellisten
muutosten kautta. Sisäministeri
Anne Holmlund (kok) on
eri tilaisuuksissa puheissaan painottanut,
että Suomen tulisi olla
vuonna 2015 Euroopan turvallisin
maa ja kuinka poikkihallinnollinen
yhteistyö “Sisäisen turvallisuuden
ohjelman” kautta tähtää tähän tulokseen.
Nou hätä kampanja on erittäin
hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä.

MERITUULI - HAVSVINDEN
17
2/2009
Variskan ja Vöyrinkaupungin koulujen joukkueita kilpailutehtävien
kimpussa Pohjanmaan pelastuslaitoksella 18.3. järjestetyssä
kuntakilpailussa.
KUVAT: SALLI HIETIKKO

2/2009
TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ
Puhdistuspalveluala
työllistää
maahanmuuttajia
Puhdistuspalveluala tarjoaa monelle maahanmuuttajalle hyvän väylän
löytää työtä ja oma paikkansa uudesta kotimaasta.
Vaasan aikuiskoulutuskeskus on merkittävä maahanmuuttajien kouluttaja.
Koulutuspäällikkö Jaana Väre-Hautala kertoo, että
puhdistuspalvelualalta valmistuvien maahanmuuttajien määrä kasvaa
koko ajan.
– Meiltä valmistuneet maahanmuuttajat ovat myös työllistyneet
hyvin, joten Vakk:lla ja puhdistuspalvelualan koulutuksella on tärkeä
rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa ja valmistamisessa työmarkkinoille.
Maahanmuuttajien määrää kuvaa se, että esimerkiksi maaliskuussa
työvoimapoliittisessa koulutuksessa aloittaneista 32 opiskelijasta
suunnilleen puolet on kotoisin jostakin muualta kuin Suomesta.
– Opiskelijoiden erilaiset taustat asettavat opettajille suuria haasteita,
mutta yhdessä opiskelu poistaa myös hyvin eri kulttuureihin
kohdistuvia ennakkoluuloja.
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa voi opiskella puhdistuspalvelualaa
perusteista ylimpään tasoon asti. Alan perustutkinnon, toimitilahuoltajan,
ja laitoshuoltajan ammattitutkinnon lisäksi Vakk:ssa
voi suorittaa siivoustyön ohjaajan tai siivousteknikon erikoisammattitutkinnon,
jotka kumpikin pätevöittävät esimiestehtäviin.
Koulutuspalettiin kuuluvat lisäksi kotityöpalvelujen ammattitutkinto
sekä hygieniakoulutus.
– Meillä on myös aivan uusi tuote, Palveluja kotiin –passi, joka on
tarkoitettu toisten kotona työskenteleville maalareista kotisairaanhoitajiin.
Koulutus sopii esimerkiksi Vaasan kaupungin vanhus- ja
vammaishuollon työntekijöille, Väre-Hautala mainitsee.
Palveluja kotiin –passikoulutuksessa kerrotaan muun muassa kotitalousvähennyksen
hyödyntämisestä ja periaatteista, joita sovelletaan,
kun työpaikkana on toisen ihmisen koti.
MERITUULI - HAVSVINDEN
Piski ja Paski Sarjakuva on Eva Huddin ideoima ja Jouko Kedon piirtämä.
18
VAASAN KAUPUNGIN
HENKILÖKUNNAN
LIIKUNTATOIMINNAN TUKI
2009
Vaasan kaupungin henkilökunnasta muodostuvat joukkueet
voivat hakea tukea vuoden 2009 kilpailujen
osallistumiskuluihin vapaa-aikaviraston liikuntaosastolta
(jolloin työntekijät edustavat Vaasan kaupunkia
joukkueena).
Tuki koko vuoden määrärahatarpeeseen (mahdollisimman
realistinen arvio tapahtumakohtaisesti) on haettavana
30.04.2009 saakka.
Anomuksessa tulee näkyä työpiste ja joukkue + laji/
tapahtuma, anojan nimi, puhelinnumero sekä pankkitili,
jolle mahdollinen avustus maksetaan.
Myönnetystä avustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti anojalle
ja tuki maksetaan kuitteja vastaan.
Anomukset toimitetaan liikuntaosastolle Vaasanpuist. 20 B
3.kerros tai
e-mail-osoitteeseen: ulla.niemi@vaasa.fi.
Lisätietoja puh. (325) 3667.
VIRKISTYS-
VIIKONLOPUT
ARVOTTU
Ikäohjelman virkistys-/ kylpyläviikonloppuja jaettiin tänä
vuonna 45 kpl. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä
132 kpl, joista 19 oli saanut loman aikaisemmin.
Virkistyslomat arvottiin ensikertalaisten kesken. Virkistysviikonloput
on tarkoitettu 60 vuotta täyttäneille (tai tänä
vuonna täyttäville) kaupungin vakituisille työntekijöille.
Voittajille on ilmoitettu voitosta sisäpostissa 18.3.
lähteneissä kirjeissä. Loman saaneiden nimilista on
nähtävillä henkilöstöpalveluissa.
Lisätietoja:
Tuulikki Kruhse-Poutanen, henkilöstösuunnittelija
Puh. 325 1104

tiedottaa:
PAINONHALLINTARYHMÄ
(suomenkielinen)
KOHDERYHMÄ
Kriteerit ryhmään osallistumiselle ovat:
• BMI 30 -37
• BMI 27 -30 + terveydelliset riskit (DM, korkea RR,
TULE-sairaudet)
MERITUULI - HAVSVINDEN
TAVOITTEET JA SISÄLTÖ
Osallistujalle annetaan valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämäntapamuutokseen,
joka tukee aluksi painonpudotusta ja jatkossa pysyvää
painonhallintaa. Ryhmässä annetaan valmiuksia oman henkilökohtaisen
suunnitelman laatimiseen sekä ruokavaliosta että liikunnasta. Tietoa annetaan
ravinnosta, liikunnasta sekä mietitään uusia toimintatapoja painonhallinnan
tueksi. Ryhmä sisältää käytännön harjoituksia sekä tutustumista
turvallisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Yksilökäynti työterveyshoitajan
vastaanotolla kuuluu ryhmän sisältöön. Ryhmäläisille annetaan
myös mahdollisuus henkilökohtaiseen fyysisen suorituskyvyn
kartoitukseen työfysioterapeutin vastaanotolla ryhmän keston aikana.
Tapaamiset sisältävät myös psykologin ja lääkärin luennot.
• Työterveyshoitaja
• Työfysioterapeutti
OHJAAJAT
PAIKKA
• Vaasan Aluetyöterveys
• Erikseen sovittava liikuntatila kaupungin alueella
KESTO JA AIKATAULU
Ryhmän kokoontuminen 8 kertaa keväällä -09 aina torstaisin klo 15.15-
16.30 seuraavasti:
16.4., 23.4., 30.4., 7.5., 14.5., 28.5., 11.6., 25.6.
Kaksi seurantakokoontumista syksyllä 2009, tarkemmat ajankohdat sovitaan
ryhmän kesken.
Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin kokoontumiskertojen ja
toteuttajien osalta.
ILMOITTAUTUMINEN
Syksyn ryhmään ilmoittautuminen 7.4. klo 14.00 mennessä Vaasan Aluetyöterveyteen
s-postitse: jaana.leinonen@vaasa.fi tai puh. 325 2005 klo
11-12 tai ulla-maria.korpaeus@vaasa.fi tai puh. 325 1564 klo 11-11.30.
Valitsemme ryhmään 10 osallistujaa.
YHDYSHENKILÖT
Jaana Leinonen, työterveyshoitaja
puh 325 2005 klo 11-12
Ulla-Maria Kristo, työfysioterapeutti
puh 325 1564 klo 11-11.30
19
Lämmin kiitos
KIITOKSET
2/2009
kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkkeelle Vaasan
siivouspalveluista.
Eira Jussila
Kiitokset
kaikille yli 33 vuoden yhteisestä taipaleesta ja mukavasta lähtökahvitilaisuudesta.
Ett stort tack
till alla för vår över 33 år långa färd tillsammans och för den
trevliga avskedskaffestunden!
Ville Rintamäki
LÄMMIN KIITOS
kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle.
Sydämellinen KIITOS
teille kaikille syntymäpäivääni muistaneille.
Tiedotuksia
TEKNISEN TOIMEN
HENKILÖKUNTAYHDISTYS
TEKNISKA SEKTORNS
PERSONALFÖRENING
HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2009
STYRELSENS MEDLEMMAR ÅR 2009
Tarja Teppo, pj Vaasan Vesi puh. 040 5968 004
Jaana Paavola, sihteeri Yhteispalvelut (TeVi) puh. 325 4015
Siv Rytikoski, rah.hoit. Vaasan Talotoimi puh. 325 4458
Harri Suoranta, varapj Vaasan Talotoimi puh. 040 5166 336
Timo Rajala, pj Tekniset palvelut puh. 325 4090
Merja Piipponen Henkilöstöpalvelut puh. 325 4040
Barbro Alatalo Rakennusvalvonta puh. 0400 747334
Eemeli Lauttajärvi eläkeläinen puh. 317 1970
Eeli Marttunen eläkeläinen puh. 321 2167
OTA YHTEYTTÄ ! TA KONTAKT !
Simo Kakkuri
ETT VARMT TACK
till alla för uppvaktningen i samband med min pensionering.
Simo Kakkuri
Anneli Hirvo

The
King’s Singers(UK)
IFCM