Crohnin taudin käypä hoito -suositus valmistunut - Crohn ja Colitis ry.

crohnjacolitis.fi

Crohnin taudin käypä hoito -suositus valmistunut - Crohn ja Colitis ry.

Crohn&

Colitis

2/2005

Crohnin taudin käypä hoito

-suositus valmistunut


Sisältö 2/2005

Crohn &

Colitis

Pääkirjoitus 3

Umpilisäkkeen poistollakin vaikutusta

suolitulehduksen syntyyn 4

Crohnin taudin käypä hoito -suositus valmistunut 6

Även avlägsnande av blindtarmen kan inverka på

uppkomst av tarminflammation 7

Tankkauspäivä joka kuudes viikko 9

Lääkäripalsta 11

Kesäpäivät Kuopiossa 12

Voimaa ja innostusta tukihenkilöiden viikonloppukurssilla 14

Leikkaus ei ollutkaan lomareissu 15

Pojan colitis muuttui Crohnin taudiksi 16

Tukihenkilöluettelo 17

Syyspäivät 18

Asiantuntemusta ravinnosta sekä järjestötyöstä 20

Aluetapaamiset 22

Aluevastaavat 25

Tietoa monelta kantilta Jyväskylässä 26

Sopeutumisvalmennuskurssit keväällä 2005 28

Lukijan kynästä 30

Muista lehdistä 30

Lisäravintovalmistevälitys 31

Crohn ja Colitis ry on valtakunnallinen Crohnin tautia, Colitis ulcerosaa tai muuta

suolistosairautta sairastavien ja heidän läheistensä edunvalvontajärjestö. Jäsenmäärä

on voimakkaassa kasvussa ja on nyt noin 4000.

Crohn ja Colitis ry:n edunvalvontatoiminta on vaikuttamista ja yhteistyötä lääkäreiden,

muun hoitohenkilökunnan, sairaaloiden, Kelan, alan järjestöjen ja yhteiskunnallisten

päättäjien kanssa. Keskeinen osa toimintaa on sairautta koskevan tiedon

kerääminen ja jakaminen jäsenille jäsenlehdessä tai erillisinä julkaisuina. Järjestämme

sopeutumisvalmennuskursseja yhteistyössä alan järjestöjen kanssa. Yhdistyksen

kevät- ja syyspäivien yhteydessä järjestetään asiantuntijaluentoja. Aluetapaamisia

järjestetään eri paikkakunnilla.

Yhdistyksen toimisto on Tampereella ja siellä palvelee yhdistyksen osa-aikainen

järjestösihteeri Carita Sinkkonen (puhelinpäivystys ma klo 14-17) sekä tiedotussihteeri

Johanna Vuori.

Crohn ja Colitis ry

Kuninkaankatu 24 A 2. krs. 33210 Tampere

(03) 2662 600, fax (03) 2662 660

ccafin@sci.fi, www.ccafin.org

Crohn &

Colitis

Julkaisija:

Crohn ja Colitis ry

Kuninkaankatu 24 A, 2 krs.

33210 Tampere

(03) 2662 600

www.ccafin.org,

ccafin@sci.fi

Päätoimittaja:

Johanna Vuori

toimitus@ccafin.org

Avustajat:

Micke Lindholm

Anneli Manninen

Kansikuva:

Sairaanhoitaja Jaana Haraholma

(Kuva Johanna Vuori)

Ilmestyminen vuonna 2005:

Nro Ilm.vko

1/04 4

2/04 16

3/04 36

4/04 47

Seuraavan lehden aineisto

viimeistään 12.8.2005

Ilmoitushinnasto:

1 sivu 500 e

1/2 sivua 280 e

1/4 sivua 150 e

4-väri 100 e

takasivu +20%

toistoalennus -20%

Painos:

4600 kpl

Paino:

Esa Print Tampere

ISSN 1238-8890

Toimitus pidättää oikeuden

tarvittaessa lyhentää ja stilisoida

kirjoituksia. Vastaanotamme

aineistoa sitoumuksetta, mutta

mielellämme.

Lahjoitukset ja julkaisutilaukset:

Nordea 228118-20707

(ei jäsenmaksuja)

2 Crohn & Colitis


Crohn & Colitis

Pääkirjoitus

Kelan lääkekorvaukset kasvaneet

Kansaneläkelaitos (Kela) maksoi

vuonna 2004 lääkekorvauksia 1.015

miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuoden

918 miljoonasta eurosta selvästi

lääkevaihdosta huolimatta. Suurimmat tautiryhmät

korvausten yhteismäärän mukaan

ovat verenpainetauti (30 % kaikista kuluista),

astma (15 %) ja diabetes (10 %).

Haavaisessa paksusuolentulehduksessa

ja Crohnin taudissa keskimääräiset

lääkekustannukset potilasta kohti ovat

noin 600 euroa eli juuri alle Kelan lääkekorvauskaton

(604,72 euroa vuonna 2004).

Potilaskohtainen kustannus on noussut

edellisestä vuodesta viitisen prosenttia.

Toiset viisi prosenttia kasvua lääkekustannuksiin

IBD:n osalta tuo IBD-potilaiden

määrän kasvu noin 1500 henkilöllä vuodessa.

IBD-potilaiden lääkekustannukset olivat

vuonna 2004 yhteensä noin 15 miljoonaa

euroa. Kelan lääkekorvauksen osuus on

tästä 75 prosenttia eli noin 11 miljoonaa euroa.

Tämä on yksi prosentti kaikista Kelan

lääkekorvauksista.

Lääketeollisuus ry on esittänyt lääkekorvauksille

100 euron omavastuuta vuodessa,

jolloin 40 prosenttia lääkekorvauksista

säästyisi. Käytännössä yli miljoona

suomalaista jäisi ilman yhteiskunnan tukea

lääkemenoilleen. Lääketeollisuus esittää

myös terveyskustannusten kokonaistaloudellista

tarkastelua sekä haluaa puuttua

lääkkeiden päällekkäiseen ja muuhun turhaan

käyttöön.

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM)

valmistellaan useita lakimuutoksia, joilla

kasvavat lääkekulut saadaan kuriin.

Yksi tapa on ottaa käyttöön ns. viitehintajärjestelmä

eli korvata lääkevaihdon piirissä

olevien lääkkeiden kulut edullisimman

markkinoilla olevan valmisteen mukaan.

STM on puuttunut myös lääketehtaiden yksittäisille

apteekeille antamiin alennuksiin.

STM yrittää lisäksi vaikuttaa lääketeollisuuden

markkinointiin siten, että lääkärit määräisivät

potilaille edullisempia lääkkeitä.

Crohn ja Colitis ry oli runsas vuosi sitten

mukana potilasjärjestöjen rintamassa,

jolla vastustettiin STM:n suunnitelmaa

pudottaa Kelan lääkekorvauksia. Osan

IBD-potilaista lääkekorvaus olisi pudonnut

75 prosentista 50 prosenttiin. Muutosta ei

toteutettu.

Crohn ja Colitis ry seuraa STM:n

suunnitelmia tarkasti ja pyrkii säilyttämään

IBD-potilaiden lääkekorvaukset

järkevällä tasolla. Lääketeollisuus ry:

n esitys 100 euron omavastuusta lisäisi

IBD-potilaiden kustannuksia suoraan liki

samalla summalla vuodessa joten esitystä

emme kannata. STM:n viitehintajärjestelmä

olisi periaatteessa mahdollinen mutta tällöin

lääkevaihdon piirissä olevan halvimman

lääkevalmisteen saatavuuden tulee olla

koko maan kattava ja ajallisesti pitkäaikaisen

hoidon mahdollistava. Tällä hetkellä

halvimpien lääkevalmisteiden myyntiä on

haitannut niiden heikko saatavuus.

IBD-potilaiden lääkekorvauksista säästämisellä

ei ole käytännössä Kelalle ja

yhteiskunnalle taloudellista merkitystä.

Verenpainetaudin, astman ja diabeteksen

hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn keskittymällä

saavutettaneen säästöjä tehokkaammin.

Jyrki Koskinen

puheenjohtaja

3


Umpilisäkkeen poistollakin

vaikutusta suolitulehduksen

syntyyn

Helsingissä nuorille luennoinut

sisätautilääkäri

ja gastroenterologi Juha

Kuisma aloitti puheenvuoronsa

kertomalla

suolitulehdusten esiintyvyydestä

ja synnystä.

- Esimerkiksi Unkarissa

mustalaisväestöllä on

paljon vähemmän colitis

ulcerosaa, mutta jos he

muuttavat elintapojaan

länsimaisiksi, colitiksen

esiintyvyys lisääntyy. Jokin

meidän länsimaisessa

elämäntavassamme

ilmeisesti vaikuttaa sairauden

syntyyn, kertoo

Kuisma.

Teksti ja kuvat

Johanna Vuori

Sisätautilääkäri ja gastroenterologi Juha Kuisma työskentelee neljättä vuotta Hyvinkään sairaalassa.

Hän väitteli viime vuonna tohtoriksi aiheesta ”Ohutsuolisäiliön tulehdus: Altistavat tekijät ja pitkäaikaisennuste.”

Lyhyt selostus väitöskirjasta oli edellisessä lehdessä sivulla 8.

4 Crohn & Colitis


Sairastuvuuden huippu

on siinä 20-30 ikävuoden

tienoilla, ja toinen huippu

on noin kuusikymppisenä.

Suurin tekijä sairastumisessa

on kuitenkin sukulaisuus.

Lähimmillä sukulaisilla on

noin 10-kertainen riski sairastua.

Jos identtisistä kaksosista

toisella on colitis,

toisen sairastumisriski on

noin 6-14 %, ja Crohnin

taudissa riski on 44-50 %.

Colitis ulcerosassa näyttäisi

ympäristötekijöillä olevan

keskeisempi osuus kuin

Crohnin taudissa. Nämä

taudit eivät kuitenkaan

ole mitään yhden geenin

tauteja, vaan niiden syntyyn

vaikuttavat monet

kromosomit. Näistä tehdään

tällä hetkellä paljon

tutkimusta.

Hyvät ja pahat

bakteerit

Suolen bakteerifloora on

hyvin keskeinen näissä

taudeissa. Meissä kaikissa

on noin 10 14 bakteeria, ja jos

se määrä muutetaan kiloiksi,

se on noin 1,5-2 kiloa!

Suolessa on sekä hyviä

bakteereja, probiootteja,

sekä haitallisia bakteereja.

Oleellista on näiden eri

bakteerien välinen tasapaino.

Bakteerit ovat meille

välttämättömiä, emme tule

toimeen ilman niitä. Niiden

vaikutuksesta suolessa

syntyy käymistä, jonka tuloksena

imeytymättömistä

hiilihydraateista syntyy

suoliston limakalvon hyvinvoinnille

välttämättömiä

rasvahappoja. Ilman näitä

rasvahappoja limakalvon

solut ikään kuin nälkiintyvät,

Juha Kuisma selittää.

Tämän bakteerikäymisen

tuloksena syntyy kaasunmuodostusta,

jonka

useimmat ihmiset kokevat

kiusallisena.

Crohn & Colitis

Ympäristötekijöiden

vaikutus

Ympäristötekijöiden osuutta

on tutkittu paljon, ja esimerkiksi

tupakoinnin vaikutus

on ristiriitainen. Crohnin

taudissa tupakointi lisää

sekä taudin yleisyyttä että

vaikeutta, mutta Colitiksessa

vaikutus on päinvastainen.

E-pillerit näyttäisivät joidenkin

tutkimusten mukaan

lisäävään Crohnin taudin

IBD:n syntyyn vaikuttavat monet tekijät yhdessä.

vaikeusastetta ja ehkä myös

sen esiintyvyyttä, mutta toisaalta

on myös tutkimuksia,

jotka eivät tätä olettamaa

tue. Colitikseen e-pillereillä

ei ole todettu olevan vaikutusta.

- Crohnin tautikaan ei

mielestäni ole este e-pillereiden

määräämiselle. Tutkimustulokset

ovat sen verran

ristiriitaisia, eikä selvää

näyttöä niiden vaikutuksesta

ole saatu, Kuisma vastaa

yleisön joukosta tulleeseen

kysymykseen.

Ihan viime aikoina on

saatu sekä eläinkokeilla

että ihmisten tutkimuksissa

näyttöjä siitä, että varhainen

umpilisäkkeen poisto vaikuttaisi

Colitis ulcerosan

kohdalla sekä taudin esiintyvyyttä

että vaikeutta vähentävästi.

Umpilisäke on

näissä tapauksissa poistettu

alle 20-vuotiaana.

Jonkun verran on näyttöä

myös siitä, että rintaruokin-

nalla olisi merkitystä näiden

sairauksien puhkeamiseen.

Lähinnä imetyksen puute

näyttäisi hieman lisäävän

molempien tautien puhkeamisriskiä.

Tupakointi ja Colitis

Eräässä tutkimuksessa tutkittiin

Colitis ulcerosa –potilaan

riskiä joutua paksusuolen

poistoleikkaukseen

10 vuoden sairastamisen

jälkeen suhteutettuna tupa-

kointiin ja umpilisäkkeen

poistoon. Jos henkilö ei

tupakoi eikä umpilisäkettä

ole poistettu, riski joutua

poistoleikkaukseen on noin

35 %, jos taas ei-tupakoivan

umpilisäke on poistettu, riski

on 25 %. Tupakoivalla

henkilöllä, jolta umpilisäkettä

ei ole poistettu, riski

on noin 20 %.

Tupakoinnin suojaavan

vaikutuksen tarkka mekanismi

on selvittämättä.

Tupakoinnin on todettu

kuitenkin lisäävän mm. limantuotantoa

suolessa sekä

vaikututtavan tulehduksen

välittäjäaineisiin.

- En kuitenkaan suosittele

tupakointia colitiksen

hoitokeinoksi. Tupakointiin

liittyy aina muita huomattavia

riskejä ja haittavaikutuksia.

Tupakointi on

suuri riskitekijä sydän- ja

verisuonisairauksissa sekä

mm. osteoporoosissa, Kuisma

varoittelee.

- Ihan käytännössä tupakoinnin

vaikutus näkyy niin,

että silloin tällöin potilas,

jolla on puhjennut Colitis

ulcerosa, kertoo juuri lopettaneensa

tupakoinnin.

Leikkausriskiin vaikuttavat

tietysti monet muutkin

tekijät, nämä ovat vain osa

kokonaisuutta.

Suolitulehdus ja luusto

IBD:n liitännäissairauksista

tavallisimpia ovat niveloireet.

Nivelissä voi olla

niveltulehdus eli artriitti,

joka tyypillisesti on

isoissa nivelissä kuten

lonkissa ja polvissa. Nivelet

aristavat, kuumottavat

ja ovat turvoksissa.

Erityisesti kortisonin

lopettamisen jälkeen monet

kokevat nivelkolotusta

(artralgia), joka useim-

miten on tyypillisesti kä-

sien pienissä nivelissä.

Nivelet kolottavat, mutta

niissä ei ole turvotusta tai

kuumotusta.

Hankalampi nivelsairaus

on sitten selkärankareuma.

Tulehdus voi olla laaja, koko

selkärankaan sijoittuva

tulehdus. Tällöin tulehdusta

on selkärangan jänteiden

eli ligamenttien kiinnityskohdissa

ja pikkunikamissa

(fasettinikamat) sekä sakroiliakanivelissä.

Kyseessä voi myös olla

pelkästään sakroiliitti, eli

ristiselän kahta puolta olevat

sakroiliakanivelet ovat

tulehtuneet, josta seuraa

ristiselkään ja pakaraan

heijastuva kipu, joka herättää

aamuöisin ja selkä

on jäykkä.

- Selkärankareumaan

altistaa kudostekijä HLA-

B27, joka on itse asiassa

varsin yleinen. Vain pieni

osa HLA-B27 –positiivisista

kuitenkin sairastuu

selkärankareumaan, mutta

taas lähes kaikilla sitä sairastavilla

on tämä tekijä,

Juha Kuisma muistuttaa.

5


Selkäoireita voi esiintyä

jo ennen suolisto-oireita,

eikä selkätulehduksen aktiivisuus

ole riippuvainen suolistotaudin

vaikeudesta.

Osteopenia ja osteoporoosi

ovat myös tavallisia seurauksia

IBD:stä. Alentunut

luustontiheys on 31-59 %:

lla potilaista. Riskiryhmässä

ovat erityisesti runsaasti

steroidia saaneet (kumulatiivinen

annos yli 5–10 g

prednisolonia), aktiivista

Crohnin tautia sairastavat

ja tupakoivat naispotilaat.

Lapset ovat myös riskiryhmässä,

sillä kun sairastutaan

alle 20-vuotiaana,

ei luusto ole ehtinyt vielä

rakentua maksimitiheyteensä,

jolloin sairauden ja

lääkityksen luustoa heikentävä

vaikutus on erityisen

epäedullinen.

Hankala sappiteiden

tulehdus

Kaikkein hankalin liitännäissairaus

on sappiteiden

tulehdus, eli sklerosoiva

kolangiitti. Se on oireeton

ja siksi hankala todeta.

Tulehdus on sappiteissä ja

saattaa nostaa lievästi maksa-arvoja.

Taudissa sappiteiden

ympärille kehittyy

ylimääräistä sidekudosta,

joka ahtauttaa sappitiet. Jos

potilaalla epäillään sklerosoivaa

kolangiittia, tehdään

nykyään sappiteiden magneettitutkimus

ja jos siinä

on sairaudelle tyypillisiä

muutoksia, ne nähdään helminauhamaisina

vaihteluina

sappitiehyeissä. Sen jälkeen

otetaan neulanäyte, jonka

patologi tutkii mikroskoopissa.

Sairautta hoidetaan antamalla

potilaalle luontaista

sappihappoa (ursodeoksikoolihappo)

tabletteina annosteltuna

potilaan painon

mukaan. Nämä vesiliukoiset

sappihapot rauhoittavat sappitiehyitä,

ja ainakin maksaarvot

saadaan usein norma-

lisoitumaan.

Tähän sairauteen liittyy

myös syövän riski ja jos

on aihetta epäillä sen puhkeamista,

voidaan päätyä

maksansiirtoon. Suomessakin

on muutamia potilaita,

joille on tehty maksansiirto

tämän vuoksi.

Kuka saa

liitännäissairauden?

Suolisairaudet ovat siinä

mielessä yleissairauksia,

että noin neljäsosalla todetaan

myös suolen ulkoisia

oireita. Eli noin joka neljäs

saa jossakin vaiheessa jonkin

liitännäissairauden.

Miksi tulehdus ei sitten

rajoitu vain suoleen?

- Paksusuolen limakalvolla

on proteiini, jota vastaan

kohdistettu vasta-aine

ristireagoi sappiteiden, ihon,

silmien ja nivelten kanssa.

Tämä yhteys voi selittää

sen, minkä vuoksi tulehdus

saattaa levitä myös niille

alueille, selittää Kuisma.

Liitännäissairauksien

syntyyn vaikuttavaa myös

potilaan perimä, joka säätelee

tulehdusvälittäjäaineiden

syntyä sekä muita immunologisia

mekanismeja.

Noin puolesta prosentista

kolmeen prosenttiin potilaista

saa jossain vaiheessa

silmätulehduksen eli iritiksen.

Sitä hoidetaan kortikosteroiditipoilla.

Hieman

useampi saa kyhmyruusun,

ja noin yksi sadasta saa harvinaisemman

pyoderman,

eli ihon syvän haavauman.

Sappiteiden tulehdus kohtaa

noin kahta prosenttia, eli se

on melko harvinainen.

Selkärankareumaa on

muutamalla prosentilla.

Kaikkein yleisin liitännäissairaus

on niveltulehdus,

jonka saa 10-12 % suolitulehdusta

sairastavista.

On hyvä muistaa kuitenkin,

että kolme neljäsosaa

IBD:tä sairastavista ei saa

mitään liitännäissairautta.

Crohnin taudin käypä hoito

suositus on valmistunut 4.4.

Käypä hoito -suositus

Crohnin tautiin on nyt

valmistunut. Suosituksen

myötä voimme

toivoa, että taudin hoito

yhdenmukaistuu eri sairaanhoitopiireissä.Suositus

mahdollistaa myös

tutkimuksen ja hoidon

laadullisen paranemisen

esimerkiksi terveyskeskuksissa.

Suositus on laaja ja pitää

sisällään Crohnin taudin

kulkua ja diagnostiikkaa

sekä hoitoa eri vaikeusasteissa

käsittelevää tietoa.

Suosituksessa käsitellään

myös eri lääkkeiden tehoa

ja haittavaikutuksia, leikkaushoitoa

sekä ravitsemusta,

osteoporoosia ja tupakointia.

Käypä hoito -suosituksen

on laatinut Suomen

Gastroenterologiayhdistys

ry:n asettama työryhmä,

johon kuuluivat Seppo

Niemelä, dosentti, osastonylilääkäri;

OYS, Airi

Jussila, LL, erikoislääkäri;

Seinäjoen keskussairaala,

Heikki Järvinen, professori,

osastonylilääkäri; HYKS,

Anna-Liisa Karvonen, dosentti,

erikoislääkäri; TAYS,

Martin Rasmussen, LL,

ylilääkäri; Tampereen terveyskeskus,

Tarja Ruuska,

dosentti, erikoislääkäri;

TAYS sekä Alpo Vuorio

LT, tutkija; HYKS (Käypä

hoito -toimittaja).

Käsittelemme suositusta

tarkemmin lehden seuraavassa

numerossa. Nyt julkaistuun

käypä hoito -suositukseen

voi käydä tutustumassa

internetosoitteessa

www.kaypahoito.fi.

Ote suosituksen

alkutekstistä

Keskeinen sanoma

Crohnin taudin hoidon tavoitteina

ovat oireettomuus

sekä komplikaatioiden ja

taudin uusiutumisen esto.

Lievän Crohnin taudin

hoitoon ja uusiutumisen

estoon käytetään 5-aminosalisyylihappo-

eli 5-ASAvalmisteita.

Vaihtoehtona lievästi aktiivisen

taudin hoitoon on

metronidatsoli.

Keskivaikean ja vaikean

taudin lääkehoitona käytetään

kortikosteroidia, ja

lisäksi tarvitaan usein ravitsemushoitoa

ja kirurgiaa.

Kortikosteroideista riippuvaisilla

ja hoitoon huonosti

reagoivilla käytetään

immunomoduloivia lääkkeitä,

kuten atsatiopriinia

ja infliksimabia.

Atsatiopriini ja infliksimabi

soveltuvat myös

ylläpitohoitoon näillä potilailla.

Vaikea Crohnin tauti

hoidetaan tähän sairauteen

hyvin perehtyneissä sairaaloissa.

Perusterveydenhuollon

tehtävänä on havaita riittävän

varhain Crohnin taudin

mahdollisuus ja ohjata

kyseiset potilaat jatkotutkimuksiin.

Rauhallisessa vaiheessa

olevaa sairautta potevaa

voidaan seurata perusterveydenhuollossaerikoissairaanhoidosta

saatujen

ohjeiden mukaisesti.

6 Crohn & Colitis


Text Johanna Vuori / Micke Lindholm, bild Johanna Vuori

Även avlägsnande av blindtarmen

kan inverka på uppkomst av

tarminflammation

Inremedicinare och gastroenterolog Juha Kuisma

inledde sitt anförande för ungdom i Helsingfors med

att berätta om tarminflammationernas förekomst och

uppkomst.

- T.ex bland zigenarbefolkningen i Ungern är förekomsten

av ulcerös colit mycket mindre, men om de

förändrar sina levnadsvanor mera västerländskt så

ökar förekomsten av colitis. Någonting i vårt västerländska

levnadssätt inverkar på uppkomsten av sjukdomen

berättar Kuisma.

Vid 20-30 års ålder är toppen

av insjuknandet och en

andra topp vid sextio års

ålder.Den främsta orsaken

till sjukdomen är släktskap.

Nära släktingar har 10 gånger

större risk att insjukna.

Om ena av identiska tvillingar

har colitis, är den andras

risk att insjukna 6-14 %,

och vid crohns sjukdom är

risken 44-50 %.Vid ulcerös

colit verkar de yttre faktorerna

ha en centralare roll

än vid Crohns sjukdom.

Dessa sjukdomar är ändå

ingen gensjukdom utan uppkomsten

av dem påverkas

av många kromosomer. Inom

detta görs i dag mycket

forskning.

Goda och dåliga

bakterier

Tarmens bakterieflora har en

central roll i dessa sjukdomar.

Vi har alla ca 10 14 bakterier,

och om den mängden

omvandlas till kilo är det ca

1,5-2 kilogram!

I tarmen finns både goda

bakterier, probioter, och

skadliga bakterier. Väsentligast

är att det är jämnvikt

mellen dessa olika bakerier.

Crohn & Colitis

Bakterierna är nödvändiga

för oss, vi klarar oss inte

utan dem.Genom deras

inverkan i tarmen uppstår

jäsning, vilket resulterar i

att de ouppsugna kolhydraterna,

uppstår fettsyror

som är nödvändiga för

tarmkanalens slemhinna.

Utan dessa fettsyror skulle

slemhinnans celler svälta,

förklarar Kuisma

Resultatet av denna bakteriejäsning

ger gaser, vilka

de flesta människor tycker

är pinsamma.

Miljöfaktorernas

inverkan

Det har forskats i miljöfaktorernas

inverkan och till

exempel rökningens inverkan

är kontroversiell

Vid Crohns sjukdom ökar

rökning både sjukdomens

förekomst och svårighetsgrad

men vid ulcerös kolit

är inverkningen motsatt.

P-piller verkar också ,enligt

några undersökningar,

öka svårighetsgraden och

förekomsten av Crohns

sjukdom, men å andra sidan

finns det undersökningar

som inte stöder detta.

Läkaren i inre medicin och gatsroenterolog Juha Kuisma arbetar

för fjärde året i Hyvinge sjukhus.

P-pillren har inte visat ha

någon inverkan på ulcerös

kolit.

- Crohns sjukdom är enling

min mening inte något

hinder för att ordinera

p-piller.Undersöknings resultaten

är mycket motsägelsefulla,

och klara bevis

för deras inverkan har inte

erhållits, svarar Kuisma till

en fråga från publiken.

På senaste tid har man

med djurförsök och undersökningar

av mänskor fått

bevis för att ett tidigt avlägsnande

av blindtarmen

inverkar positivt på förekomsten

och svårighetsgraden

av ulcerös kolit.

Blindtarmen har i dessa

fall avlägsnats före 20 års

ålder.

Det finns också en del

7


evis för att bröstmatning

har inverkan på när dessa

sjukdomars bryter ut.

Främst verkar brist på

amning öka risken för att

dessa sjukdomar bryter ut.

Rökning och ulcerös

kolit

Risken för att råka ut för

avlägsnande av tjocktarmen

inom 10 år efter insjuknandet

i förhållande till rökning

och avlägsnandet av

blindtarmen undersöktes i

en undersökning.

Om person inte röker och

blindtarmen inte heller har

avlägsnats är risken att råka

ut för operation cirka

35 %, om en icke rökares

blindtarm har avlägsnats är

risken25%. Hos en rökare

som har blindtarmen kvar

är risken 20 %.

Rökningens skyddande

inverkans exakta mekanism

är outredd.Rökningen har

dock noterats öka bland annat

luftbildningen i tarmen

samt inverka på inflammations

förmedlarämnen.

- Jag rekommenderar inte

rökning som vårdmetod för

ulcerös kolit. Rökningen har

alltid andra betydande risker

och skadeverkningar.Rökning

är en stor riskfaktor

vid hjärt- och blodkärlssjukdomar

samt bland annat

vid osteoporos, varnar

Kuisma.

-I praktiken syns rökningens

inverkan så att nu

och då har ulcerös kolit butit

ut efter att patienten slutat

röka.

Även många andra faktorer

inverkar på operationsrisken,

dessa är bara en del

av helheten.

Tarminflammation och

skelettet

Ledbesvär är en av de vanligaste

av IBD:s följdsjukdomar.

Man kan drabbads

av ledinflammation ellers.

k atrit, som vanligtvis förekommer

i de stora lederna

som höfterna och knäna.

Lederna ömmar, hettar

och blir svullna.

Speciellt efter att man

slutat kortisonbehandling

upplever många ledvärk

(artralgi) som oftast är i

handens små leder. Lederna

värker men de är inte

svullna eller hettar.

En svårare ledsjukdom är

ryggradsreumatism .Inflammationen

kan vara utbredd

i hela ryggraden.

Då förkommer inflammationen

i ryggradens ledband

eller ligamentens fästen i

småkotorna (fasettkotorna)

samt sakroilikalederna.

Det kan vara fråga om

endast sakroilit det vill säga

att sakroiliakalederna i

korsryggen är inflammerade,

vilket ger en smärta som

reflekteras i korsryggen och

skinkorna och som väcker

en på morgonnatten och

ryggen är stel .

-Vävnadsfaktor HLA-

B27 gör en mottaglig för

ryggradsreumatism, som de

facto är mycket vanlig.

Endast en liten del av de

HLA-B27 positiva insjuknar

Många faktorer

inverkar på

uppkomsten

av IBD

i ryggradsreumatism, men

nästan alla som lider av den

har denna faktor, påminner

Juha Kuisma.

Ryggproblem kan förekomma

redan före tarmsymtomen

och rygginflammationens

aktivitet är inte beroende

av tarmsjukdomens

svårighetsgrad.

Osteopeni och osteoporos

är också vanliga följder av

IBD. 31-59 % av patienterna

har sänkt bentäthet.

I riskgruppen finns speciellt

de som fått mycket

steroider ( kumulativ dos

över 5-10 g prednisolon),

de med aktiv Crohns sjukdom

och rökande kvinnliga

patienter.

Barn är också i riskgruppen

då det insjuknar under

20 års ålder har skelettet

ännu inte utvecklat maximal

täthet vilket leder till att

sjukdomens och medicineringens

försvagande inverkan

är speciell menlig.

Besvärlig

gallvägsinflammation

Den besvärligaste följdsjukdomen

är gallvägsinflammation

eller skleroserande

kolangit. Den är symtomfri

och därför svår att upptäcka.

Inflammationen förekommer

i gallvägarna och kan

förhöja levervärdena. Vid

sjukdomen utvecklas överflödigt

bindväv runt gallgångarna

som gör dem förträngda.

Om man misstänker att

patienten lider av skleroserande

kolangit gör man

en magnet undersökning av

gallgångarna och om det

finns typiska förändringar

för sjukdomen syns de som

pärlbandsliknande variationer

i gallgångskanalerna.

Efter det tar man ett nålprov

vilket undersöks i mikroskop

av en patolog.

Sjukdomen sköts genom

att ge patienten naturlig ga

llsyra(ursodeoksikolsyra)

i tablettform doserat i för-

hållande till patientens vikt.

Dessa vattenlösliga gallsyror

lugnar gallgångskanalerna

och levervärdena fås vanligtvis

till normalnivå.

Till denna sjukdom hör

också risk för cancer och om

man har skäl att misstänka

att sjukdomen bryter ut kan

man besluta om att avlägsna

levern,vilket har skett i

några fall i Finland.

Vem får en

följdsjukdom

Tarmssjukdomarna är i den

meningen allmänsjukdom,

att hos ungefär en fjärdedel

konstateras också symtom

utanför tarmen. Alltså

får ungefär var fjärde en

följdsjukdom i något skede.

Varför begränsar sig då

inflammationen inte endast

till tarmen?

-På tjocktarmens slemhinna

finns ett protein vars antikroppar

korsreagerar med

gallgångarna, huden,ögonen

och lederna, förklarar Kuisma.

Till uppkomsten av en

följdsjukdom inverkar också

patientens gentyp, som

styr inflammationsförmedlarämnenas

uppkomst samt

andra immunologiska mekanismer.

Ungefär en halv till tre

procent av patienterna får i

något skede en ögoninflammation

eller irit.

Den sköts med kortikosteroiddroppar.

Några fler får

knölros och ungefär en av

hundra får det mer sällsynta

pyrodemet eller djupt hudsår.

Gallgångs inflammation

får ungefär 2 % alltså är den

rätt sällsynt. Ryggradsreumatism

har några procent.

Vanligast av följdsjukdomarna

är ledinflammation,

vilket drabbar 10-12% av

IBD patienterna.

Det är dock bra att minnas

att tre fjärdedelar av IBD

patienterna inte drabbas ev

någon följdsjukdom.

8 Crohn & Colitis

More magazines by this user
Similar magazines