Vuosikertomus 2011 - Finnlines
02.10.2013 • Views
Share Embed Report

Vuosikertomus 2011 - Finnlines

Vuosikertomus 2011 - Finnlines

Vuosikertomus 2011 - Finnlines

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
finnlines.com

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

VUOSIKERTOMUS<br />

<strong>2011</strong>

SISÄLTÖ<br />

<strong>Finnlines</strong> vuonna <strong>2011</strong> 2<br />

Toimitusjohtajan katsaus 4<br />

Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 6<br />

Toimintaympäristö 8<br />

Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10<br />

Matkustajaliikenne 12<br />

Satamatoiminnot 14<br />

Ympäristö ja turvallisuus 16<br />

Henkilöstö<br />

Tilinpäätös<br />

19<br />

Hallituksen toimintakertomus 22<br />

Konsernin laaja tuloslaskelma 26<br />

Konsernitase Laskelma konsernin oman<br />

27<br />

pääoman muutoksista 28<br />

Konsernin rahavirtalaskelma 29<br />

Emoyhtiön tuloslaskelma 30<br />

Emoyhtiön tase 31<br />

Emoyhtiön rahoituslaskelma 32<br />

Viiden vuoden lukusarjat 33<br />

Tunnuslukujen laskentakaavat 34<br />

Neljännesvuosiluvut 35<br />

Osakkeet ja osakkeenomistajat 36<br />

Hallituksen voitonjakoehdotus 38<br />

Tilintarkastuskertomus 39<br />

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40<br />

Hallitus 46<br />

Johtoryhmä 47<br />

Laivasto 48<br />

Tietoa osakkeenomistajille 50<br />

Yhteystiedot 51<br />

Grimaldi-konserni 52<br />

VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET, SIVU 10<br />

MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 12<br />

SATAMATOIMINNOT, SIVU 14

FINNLINES ON POHJOIS-EUROOPAN SUURIMPIA<br />

roro- ja matkustajaliikennevarustamoita.<br />

Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja on<br />

osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailman<br />

suurimpia rahti- ja matkustajaliikennettä harjoittavia<br />

varustamoita Euroopassa (Motorways of the Sea).<br />

<strong>Finnlines</strong> pystyykin tarjoamaan linjaliikennepalveluja myös<br />

Välimeren, Länsi-Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan<br />

Atlantin rannikon satamiin.<br />

Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja<br />

Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia<br />

14 ropax-aluksella kuuden maan ja yhdentoista sataman<br />

välillä.<br />

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa,<br />

Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa,<br />

Luxemburgissa ja Puolassa sekä edustusto Venäjällä.<br />

Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja<br />

Helsingin, Turun ja Kotkan satamissa.

2<br />

Bilbao<br />

FINNLINES <strong>2011</strong><br />

Hull<br />

Immingham<br />

Antwerpen<br />

Aarhus<br />

Wallhamn<br />

Göteborg<br />

Travemünde<br />

Lyypekki Sassnitz<br />

Amsterdam<br />

Rostock<br />

Malmö<br />

Kapellskär<br />

Gdynia<br />

Rauma Kotka<br />

Naantali<br />

Helsinki<br />

Turku<br />

Ventspils<br />

LINJAKARTTA 31.12.<strong>2011</strong><br />

Pietari

<strong>2011</strong><br />

Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana monet ulkoiset häiriöt vaikuttivat haitallisesti<br />

liikenteeseen. Ennalta arvaamattomat ahtaajalakot ja ankarat jääolosuhteet Itämerellä<br />

aiheuttivat useita tilapäisiä aikataulumuutoksia, uudelleen reitityksiä ja katkoksia liikenteessä.<br />

Polttoainehinnat pysyivät erittäin korkealla tasolla koko raportointikauden ajan.<br />

Huhti- ja toukokuussa liikenteeseen tuli kaksi, MS Finnbreeze ja MS Finnsea, kuudesta<br />

uudisrakennuksesta. Alukset liikennöivät Suomen lipun alla. MS Longstone ja MS Beachy<br />

Head palautettiin omistajalleen. Vuoden <strong>2011</strong> aikana <strong>Finnlines</strong>illa oli omassa liikenteessään<br />

keskimäärin 25 alusta, kun niitä vuonna 2010 oli 24.<br />

Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab,<br />

aloittivat yt-neuvottelut Kotkan, Turun ja Helsingin satamissa kaikkien henkilöstöryhmien<br />

kanssa vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Nämä neuvottelut johtivat yhteensä noin<br />

160 työsuhteen päättymiseen vuoden <strong>2011</strong> ensimmäisellä neljänneksellä.<br />

IFRS IFRS<br />

(Miljoonaa euroa) <strong>2011</strong> 2010<br />

Liikevaihto 605,2 561,1<br />

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 84,5 85,9<br />

Liiketulos (EBIT) 21,0 25,6<br />

Tilikauden tulos -2,5 2,2<br />

Tulos/osake (EPS), euroa -0,05 0,05<br />

Osinko/osake, euroa 0,00* 0,00<br />

Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1<br />

Gearing (velkaantumisaste), % 199,8 198,8<br />

* Hallituksen osinkoehdotus.<br />

Liikevaihto 2006–<strong>2011</strong><br />

(Miljoonaa euroa)<br />

07 08 09 10 11<br />

800<br />

600<br />

400<br />

200<br />

0<br />

Liiketulos, EBIT, 2006–<strong>2011</strong><br />

(Miljoonaa euroa)<br />

07 08 09 10 11<br />

80<br />

60<br />

40<br />

20<br />

0<br />

–20<br />

–40<br />

Liikevaihdon jakauma<br />

<strong>2011</strong><br />

7 %<br />

93 %<br />

Varustamotoiminta<br />

ja merikuljetukset<br />

Satamatoiminnot<br />

FINNLINES <strong>2011</strong><br />

3

4<br />

TOIMITUSJOHTAJAN<br />

KATSAUS <strong>2011</strong><br />

Innovaatiot. Synergia. Optimointi. Kulukuri. Nämä ovat viime vuoden aikana olleet ne neljä tukipylvästä, joiden varassa<br />

olemme markkinoilla toimineet. Niiden avulla voimme parantaa <strong>Finnlines</strong>in valmiutta kohdata tulevat haasteet ja<br />

mahdollistaa sille paikan nykyaikaisten kansainvälisten laivayhtiöiden kärkiluokassa aina pitkälle tulevaisuuteen.<br />

Olosuhteet olivat viime vuonna vaikeat: erittäin ankara talvi, jolle<br />

vetää vertoja ainoastaan vuoden 1987 talvi, huimasti kasvavat<br />

energiakulut ja epävakaat markkinat. Kuitenkin sitoutumisemme<br />

tuotantomme ja organisaatiomallimme tehostamiseen on aikaansaanut<br />

merkittävää edistystä kehittäessämme yhtiötä entistä<br />

paremmaksi.<br />

Vuonna <strong>2011</strong> valmistuivat kaksi ensimmäistä laivaa,<br />

MS Finnbreeze ja MS Finnsea, kuuden uudisrakennuksen sarjasta.<br />

Molemmilla aluksilla on pysyvä yhteys Suomeen. Ne eivät<br />

ainoastaan purjehdi Suomen lipun alla vaan ovat erittäin innovatiivisia<br />

laivoja sekä toiminnallisesti että ympäristön kestävän<br />

kehityksen kannalta.<br />

Niiden tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu nostettavat autokannet<br />

kahdella tasolla, joiden ansiosta voimme käsitellä<br />

enemmän autoja kuin normaalisti tämän kokoluokan laivoilla.<br />

Polttoainetehokkaat koneet alentavat myös laivojen hiilijalanjälkeä.<br />

Olemme laskeneet, että edestakaisella matkalla optimaalisessa<br />

kumipyörä- ja paperilastissa nämä laivat pystyvät huomattaviin<br />

CO - ja SO -päästöjen vähennyksiin rahtitonnia kohden.<br />

2 4<br />

Näillä uusilla ’merten sankareilla’ on ollut myös merkittävä<br />

taloudellinen vaikutus <strong>Finnlines</strong>ille, koska olemme voineet luovuttaa<br />

pois vähemmän optimaalista ja kallista rahdattua tonnistoa.<br />

Olemme samalla viestittäneet markkinoille, että roro-segmentti,<br />

kuten myös perinteinen ropax-toimintakin, on edelleenkin liiketoimintamme<br />

ydintä.<br />

Uudet alukset ja niiden tulevat sisarlaivat vahvistavat myös jo<br />

nyt erinomaisia suhteitamme Suomen tärkeimpiin paperiteollisuusyrityksiin<br />

ja eurooppalaisiin autonvalmistajiin. Laivojen kustannustehokkuus<br />

ja luotettavuus tukee näiden yritysten vientiponnisteluja<br />

ja avaa ikkunoita tulevaisuuteen.<br />

Tästä pääsemme näppärästi pyrkimyksiimme luoda synergioita<br />

olemassa olevilla markkinoillamme. Eräs sellainen on Helsingin<br />

ja Kotkan sekä Pietarin alueiden yhdistäminen uusien säännöllisten<br />

yhteyksien avulla. Tämä luo meille entistä paremmat mahdollisuudet<br />

edistää kansainvälisiä tavaravirtoja linkittämällä ne<br />

Antwerpenin kautta Grimaldi-konsernin verkostoon ja sitä kautta<br />

Euroopan ulkopuolisille markkinoille.<br />

Mitä tulee ropax-liikenteeseemme, olemme ajanmukaistaneet<br />

matkustajatiloja useilla aluksilla vastataksemme kasvavaan kysyntään.<br />

Olemme myös ottaneet käyttöön uuden eBooking-varausjärjestelmän,<br />

joka on osoittautunut onnistuneeksi. Samalla kun<br />

olemme edelleen optimoineet kuluja ropax-tuotantomalleissamme<br />

tarjouksemme huolintasektorille toi meille vuoden <strong>2011</strong> lopulla uusia<br />

lasteja, jotka ovat aikaisemmin kulkeneet maanteillä. Tämä on<br />

voitto sekä meille että ympäristölle.<br />

Odotan tältä vuodelta vieläkin enemmän uudistuksia, koska<br />

olemme varautuneet parantamaan palveluamme ja kohottamaan<br />

edelleen profi iliamme.<br />

Haluaisin ilmaista kiitollisuuteni asiakkaillemme, osakkeenomistajillemme<br />

sekä henkilöstöllemme maalla ja merellä siitä<br />

vahvasta ja sitoutuneesta tuesta, jota olette meille viime vuoden<br />

aikana osoittaneet. Teidän ansiostanne saamme olla kehittämässä<br />

tästä hienosta yrityksestä yhtä Pohjois-Euroopan tehokkainta,<br />

nykyaikaisinta ja kannattavinta laivayhtiötä.<br />

Uwe Bakosch<br />

Toimitusjohtaja

FINNLINES <strong>2011</strong> 2008<br />

5

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA<br />

STRATEGISET TAVOITTEET<br />

TOIMINTA-AJATUS<br />

<strong>Finnlines</strong> edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja<br />

lähinnä eurooppalaiselle teollisuudelle, kaupalle ja kuljetusalalle sekä tarvematkustajille.<br />

TALOUDELLISET TAVOITTEET<br />

<strong>Finnlines</strong>in tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja<br />

pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa tuloskehityksen ohella huomioon<br />

konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet.<br />

ARVOT<br />

ASIAKASKESKEISYYS<br />

Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on<br />

<strong>Finnlines</strong>in kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy<br />

jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa.<br />

VASTUULLISUUS<br />

Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa.<br />

Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa.<br />

TULOKSELLISUUS<br />

Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon<br />

tuottamisen.<br />

HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS<br />

<strong>Finnlines</strong> on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.<br />

STRATEGISET TAVOITTEET<br />

Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä<br />

• Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme.<br />

• Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan.<br />

• Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä.<br />

• Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja.<br />

Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä<br />

• Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Puolan ja Saksan välillä suurilla ja<br />

tehokkailla ropax-aluksillamme.<br />

Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä<br />

• Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä.<br />

• Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski-Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia.<br />

Kannattavuuden kasvu<br />

• Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin,<br />

joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä.<br />

• Tehostamme toiminnan ohjausta ja informaation hallintaa.<br />

• Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat.<br />

• Panostamme henkilöstön osaamiseen.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong><br />

7

8<br />

TOIMINTA -<br />

YMPÄRISTÖ<br />

Vuoden <strong>2011</strong> aikana yleinen taloudellinen tilanne <strong>Finnlines</strong>in päämarkkina-alueilla<br />

parani jonkin verran, mutta vuosi päättyi epävakaissa tunnelmissa ja näkyvissä oli monia<br />

epävarmuustekijöitä. Euroopan taloudellinen tilanne on vuonna 2012 edelleen epävakaa.<br />

FINNLINESIN LAIVASTO<br />

Keskimäärin <strong>Finnlines</strong> operoi 26 alusta vuoden aikana. Näistä<br />

noin 25 alusta oli <strong>Finnlines</strong>in omassa säännöllisessä linjaliikenteessä<br />

ja yksi rahdattuna ulos. Aluksista 21 oli konsernin omistamaa<br />

ja viisi rahdattua. Näistä 26 aluksesta 15 on ropax-alusta ja<br />

11 roro-alusta.<br />

Maaliskuussa konsernin omistama MS Finnarrow palautui takaisin<br />

rahtaajalta. MS Baltica palautettiin omistajalleen huhtikuussa.<br />

Joulukuussa MS Longstone ja MS Beachy Head palautettiin<br />

omistajilleen.<br />

Kaksi ensimmäistä kuudesta Kiinassa rakennettavasta 10 500<br />

dwt:n uudisrakennuksesta, MS Finnsea ja MS Finnbreeze, luovutettiin<br />

keväällä (huhti- ja toukokuussa) ja asetettiin välittömästi<br />

<strong>Finnlines</strong>in Pohjanmeren liikenteeseen.<br />

Vuoden lopussa alusten koko lastikapasiteetti oli noin 70 000<br />

kaistametriä. Suurin osa, 68 000 kaistametriä, oli konsernin<br />

omassa liikenteessä.<br />

Konsernin tonniston keskimääräinen ikä oli kymmenen vuotta.<br />

REITTIVERKOSTO<br />

Vuonna <strong>2011</strong> <strong>Finnlines</strong>illa oli yli 20 säännöllisen linjaliikenteen<br />

käyntisatamaa sekä Itä- että Pohjanmeren alueilla. Viikottaisia<br />

lähtöjä oli keskimäärin noin 120 (sisältäen TRE-, FinnLink- ja<br />

NordöLink-liikenteet). FinnLinkillä on useita päivittäisiä yhteyksiä<br />

Suomen ja Ruotsin ja NordöLinkillä Ruotsin ja Saksan välillä.<br />

Uusi reitti Suomen Kotkasta/Helsingistä Belgian Zeebruggeen<br />

ja Zeebruggesta edelleen Espanjan Bilbaoon avattiin maaliskuussa.<br />

Lokakuussa TransRussiaExpress (TRE) paransi palvelua<br />

tarjomalla Saksa–Latvia–Venäjä -liikenteessään kaksi viikkolähtöä.<br />

Käyntisatamat ovat edelleen Lyypekki ja Sassnitz Saksassa,<br />

Ventspils Latviassa ja Pietari Venäjällä.

FINNLINES <strong>2011</strong> 201<br />

9

10<br />

VARUSTAMOTOIMINTA<br />

JA MERIKULJETUKSET<br />

<strong>Finnlines</strong> on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu<br />

erinomaiseen palveluun ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen tuotekonseptiin. <strong>Finnlines</strong>in tarjoama suuri<br />

vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja<br />

hyvää ennakoitavuutta.<br />

Yhtiö kuljetti tammi–joulukuun aikana noin 641 000 (629 000<br />

vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) autoa (ei sisällä<br />

matkustajien autoja) sekä lisäksi noin 2 239 000 (2 039 000) tonnia<br />

rahtia, jota ei voida mitata yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin<br />

635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa.<br />

Varustamotoiminta ja merikuljetukset -toiminnon liikevaihto oli<br />

kertomusvuonna 563,3 (513,7) miljoonaa euroa ja sen palveluksessa<br />

oli vuodenvaihteessa 1 456 (1 392) henkilöä.<br />

HansaLinkin liikenteessä Helsingin, Puolan ja Saksan välillä<br />

on viisi Star-luokan ropax-alusta, joilla on 20 lähtöä viikossa.<br />

HansaLink kuljettaa pääosan yksikköliikenten lastivolyymeista<br />

Suomen ja Manner-Euroopan välillä. HansaLink palvelee common<br />

carrier -periaatteella Länsi-Euroopan markkinoita Travemünden,<br />

kaakkoista liikennekäytävää Rostockin ja itäistä Eurooppaa<br />

Gdynian kautta.<br />

Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä liikennöidään nopealla<br />

aikataululla, jossa on päivittäiset lähdöt kumpaankin suuntaan<br />

matka-ajan ollessa 28 tuntia. Aikataulut on optimoitu palvelemaan<br />

sekä rahdin että matkustajien tarpeita. Helsinki–Gdynia–Rostock<br />

-liikenteessä on kolme lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan.<br />

Useiden satamien yhdistäminen aikatauluun on avannut uusia<br />

mahdollisuuksia sekä rahti- että matkustajaliikenteelle.<br />

Kuljetettuihin lastimääriin vaikuttivat haitallisesti häiriöt<br />

Vuosaaren satamassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja yleinen<br />

epävakaa taloustilanne jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana.<br />

<strong>Finnlines</strong>illa on roro-liikennettä Itämerellä, Pohjanmerellä sekä<br />

Biskajanlahdella.<br />

Ensimmäiset kaksi kuudesta tilatusta uudisrakennuksesta<br />

luovutettiin vuoden <strong>2011</strong> ensimmäisellä puoliskolla, mikä paransi<br />

sekä palvelutasoa että kapasiteettia ja mahdollisti entistä monipuolisemman<br />

lastin kuljettamisen. Uudet avatut reitit ja lisätty lähtötiheys<br />

(Kotka/Helsinki–Zeebrugge–Bilbao -reitti ja lisälähtö Kotkasta<br />

Saksaan) vahvistivat kilpailuasemaa. Erityisen positiivista oli tiivistynyt<br />

yhteistyö Grimaldi Groupin, mm. Atlantic Container Linen<br />

kanssa, mikä tarjosi entistä enemmän logistisia ratkaisuja asiakkaille.<br />

Myös vuonna 2010 käynnistetyt Venäjän ja Pohjanmeren markkina-alueen<br />

väliset reitit vakiintuivat vuonna <strong>2011</strong>.<br />

FinnLink liikennöi Suomen Naantalin ja Ruotsin Kapellskärin<br />

välillä kolmella ropax-aluksella. Nämä laivat tarjosivat yksikköliikenteelle<br />

kolme päivittäistä lähtöä kumpaankin suuntaan. Nopea<br />

kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukainen<br />

aikataulu ovat pitäneet reitin erittäin kilpailukykyisenä. Linjalla<br />

kuljetetut yksikkömäärät pysyivät suunnilleen edellisen vuoden<br />

tasolla.<br />

Reitin matkustajaliikenne jatkui kolmella aluksella. Tärkeimpänä<br />

kohderyhmänä olivat henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla liikkuvat<br />

matkustajat. Linjan matkustajamäärä pysyi suunnilleen edellisvuoden<br />

tasolla. Kaksi ns. Clipper-luokan alusta ja yksi pienempi ropaxalus<br />

tarjosivat asiakkaille tehokkaan palvelun ympäri vuoden.<br />

NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Ruotsin Malmön ja<br />

Saksan Travemünden välillä. Kolme alusta, MS Finnpartner,<br />

MS Finntrader ja MS Finneagle, tarjoavat 20 viikottaista lähtöä<br />

kumpaankin suuntaan. Matka-aika on yhdeksän tuntia ja lastikapasiteetti<br />

yli 100 000 kaistametriä viikossa. Mittavan tonniston<br />

uudelleenjärjestelyn seurauksena MS Finnarrow korvasi<br />

MS Finneaglen maalis- ja syyskuun välisenä aikana, ja samanaikaisesti<br />

MS Finnsailor tuli mukaan reitille. Tämän seurauksena<br />

viikkolähtöjen määrää kasvoi 10 prosentilla.<br />

Puhdas matkustajaliikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, minkä johdosta<br />

liikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia.<br />

Huomattava investointi tehtiin myös kansipalveluiden edellytysten<br />

parantamiseksi, jotta niiden tehokkuutta ja houkuttavuutta<br />

lisättäisiin: ruokasalin noutopöytäalue uudistettiin niin, että<br />

sujuvuus parani ja ruokailijat saivat lisää tilaa käyttöönsä. Myös<br />

myymälä uusittiin ja valikoimaa laajennettiin.<br />

Lisäksi kevään aikana Malmöön lauttaliikenne ja terminaalitoiminnot<br />

muuttivat uusiin toimitiloihin Malmöön Norra Hamneniin.<br />

Muuton ansiosta linja pystyi tehostamaan toimintoja, ja uuden<br />

terminaalin huomattavan suuri lisäkapasiteetti tekee mahdolliseksi<br />

kehittää palveluja edelleen. Muutto uusiin tiloihin on lyhentänyt<br />

ajoaikaa päätieltä ja parantanut rahti- sekä tarvematkustajien<br />

check-in -toimintoa. ’Autogaten’ avulla kuorma-autot ja tavarat<br />

voivat kirjautua sisään automaattisesti käyttämällä informaatio- ja<br />

kameratekniikkaa tunnistukseen. Uudet toimitilat antavat linjalle<br />

myös mahdollisuuksia hyödyntää matkustajille tarjottuja lisäetuja<br />

ja siten vahvistaa Malmön asemaa Ruotsin ja Manner-Euroopan<br />

välisenä porttina.<br />

Intercarriers, josta <strong>Finnlines</strong> omistaa 51 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja<br />

Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista<br />

eri puolille Eurooppaa.

FINNLINES FIN FINNLI NLINES NES <strong>2011</strong> 20 <strong>2011</strong> 11<br />

11

MATKUSTAJALIIKENNE<br />

<strong>Finnlines</strong>ista, jonka 14 ropax-alusta liikennöi 11 sataman ja kuuden maan välillä,<br />

on tulossa tärkeä matkustajapalveluiden tarjoaja Itämerellä.<br />

Vuoden <strong>2011</strong> aikana matkustajaliikenne jatkui vakaana huolimatta<br />

markkinoiden heikkenemisestä tietyillä reiteillä sekä toimintoja<br />

haitanneista ahtaajien lakoista. Tuhkapilven aiheuttama poikkeuksellinen<br />

tilanne huhtikuussa 2010 tarjosi lisävolyymeja, mikä näkyi<br />

määrien laskuna vuonna <strong>2011</strong>.<br />

Kaikilla reiteillä kuljetettujen (rahtiin liittyvien ja yksityisten)<br />

matkustajien kokonaismäärä laski kaksi prosenttia ja oli 635 000<br />

(648 000 vuonna 2010) matkustajaa.<br />

Koska keskimääräinen tulos matkustajaa kohden kasvoi, matkustajaliikenteen<br />

liikevaihdon kehitys oli myönteinen.<br />

Seitsemällä ropax-laivalla tehtiin matkustajatiloissa uudistuksia<br />

ja muutoksia kansipalveluiden parantamiseksi ja matkustusmukavuuden<br />

lisäämiseksi sekä parempien kaupallisten edellytysten<br />

luomiseksi.<br />

Uusi matkavarausjärjestelmä eBooking otettiin käyttöön alkuvuoden<br />

aikana. Erityisesti online-varausominaisuudet tarjoavat pohjan<br />

terveelle tulevalle kehitykselle.<br />

FINNLINES FIN FINNLI NLINES NES <strong>2011</strong> 201 13

14<br />

SATAMATOIMINNOT<br />

<strong>Finnlines</strong>-konsernin satamatoimintoja hoitaa Finnsteve-yhtiöt (Finnsteve, Containersteve, FS-Terminals ja<br />

FL Port Service). Finnsteve-yhtiöt on merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita<br />

tarjoava satamaoperaattori Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan satamissa. Helsinki on Suomen tärkein<br />

kappaletavaraliikenteen tuonti- ja vientisatama. Turun ja Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen<br />

ja Ruotsin välillä. Kotkan satama on erikoistunut varastointi- ja konttilastauspalveluihin. Finnsteven tytäryhtiö<br />

FL Port Services hoitaa kaikkien Helsingin satamaan saapuvien alusten kiinnityksen ja sataman sisäisen liikenteen.<br />

Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roro-palveluja,<br />

konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä vientiterminaalipalveluja<br />

ja Kotkassa konttien lastausta, varikkopalveluita ja sellun<br />

lastausta konventionaalisiin aluksiin.<br />

Vuonna <strong>2011</strong> <strong>Finnlines</strong>in satamatoimintojen liikevaihto oli 67,7<br />

(72,3) miljoonaa euroa ja se työllisti 620 (703) henkilöä vuoden<br />

lopussa. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista<br />

ja kovasta kilpailusta, ja vuoden <strong>2011</strong> aikana käytiin kaikkia henkilöstöryhmiä<br />

koskevat yt-neuvottelut kaikissa kolmessa satamassa.<br />

SATAMATOIMINNOT HELSINGISSÄ<br />

Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama<br />

on osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi<br />

nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta.<br />

Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti<br />

hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit<br />

mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa. Lisäksi<br />

uusi tuontiterminaali logistiikka-alueella monipuolistaa ja tehostaa<br />

lisäpalvelutarjontaa.<br />

LASTIMÄÄRIEN KEHITYS HELSINGISSÄ<br />

Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät<br />

laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hintataso<br />

oli edelleen jossain määrin epätyydyttävällä tasolla, mikä<br />

johtui kireästä kilpailutilanteesta satamassa.<br />

Vuonna <strong>2011</strong> Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät<br />

kasvoivat kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2010 määriin<br />

ja olivat 11,1 miljoonaa tonnia. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset<br />

lisääntyivät kaksi prosenttia ja olivat 4,9 miljoonaa tonnia<br />

ja tuontikuljetukset kasvoivat neljä prosenttia ollen 5,2 miljoonaa<br />

tonnia. Perävaunut ja rekat lisääntyivät kuusi prosenttia ja olivat<br />

520 214 yksikköä. Konttiliikenne väheni kaksi prosenttia ja sen<br />

määrä oli Helsingin satamatilaston mukaan 384 856 TEU:ta.<br />

SATAMATOIMINNOT TURUSSA JA KOTKASSA<br />

Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa,<br />

Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden<br />

aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät olivat lähellä vuonna 2010<br />

Turussa käsiteltyjä määriä. Naantalissa käsiteltiin vain yhtiön<br />

oman FinnLink-linjan lastia.<br />

Vuonna <strong>2011</strong> Turun sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät<br />

laskivat 6,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna ja olivat<br />

2,8 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät<br />

laskivat 12,9 prosenttia 12 025 TEU:hun, joka edustaa vain<br />

pientä osaa sataman läpi kulkeneesta kokonaislastimäärästä.<br />

Perävaunut ja rekat vähenivät 0,4 prosenttia ja olivat 109 553<br />

yksikköä vuonna <strong>2011</strong>. Rautatievaunuliikenne väheni Turun<br />

satamatilaston mukaan 20 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna.<br />

Rautatievaunuliikenne lopetettiin kokonaan vuoden <strong>2011</strong> lopussa.<br />

Sellun vienti Kotkasta väheni 25,4 prosenttia. Koska konttiliikenne<br />

oli vähentynyt olemattomiin jo monen vuoden ajan, yhtiö<br />

myi molemmat nosturit ja sulki varikon vuoden <strong>2011</strong> lopussa.<br />

Yt-neuvottelut käytiin sekä vuoden alussa että lopussa, mistä oli<br />

seurauksena huomattava henkilöstön vähennys. Kotkan liiketoiminta<br />

keskittyi varastointiin, kontitukseen sekä sellun lastaamiseen<br />

konventionaalisiin aluksiin.

FINNLINES <strong>2011</strong><br />

15

16<br />

YMPÄRISTÖ JA<br />

TURVALLISUUS <strong>2011</strong><br />

Laivaliikenne Satamatoiminnot*<br />

(Tonneissa) <strong>2011</strong> 2010 <strong>2011</strong> 2010<br />

Polttoainetta 398 300 385 400 1 800 1 950<br />

Hiilidioksidipäästöjä (CO ) 2 1 242 200 1 202 500 4 800 6 084<br />

Rikkidioksidipäästöjä (SO ) 2 6 950 8 600<br />

Typen oksidipäätöjä (NO ) x 23 000 22 300<br />

Laivoja liikenteessä 25 24<br />

*Luvut sisältävät Helsingin, Kotkan, Turun ja Naantalin satamatoiminnot.

<strong>Finnlines</strong>in ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida<br />

kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Meriliikenne on energiatehokas vaihtoehto, koska meritse kuljetetaan<br />

suuria lastimääriä, mutta CO -päästöt ovat muiden kuljetusmuotojen päästöjä pienemmät. Tavarakuljetusten<br />

2<br />

siirtyminen maanteiltä merelle vähentää myös ruuhkia ja melua. <strong>Finnlines</strong> optimoi kuljetuksensa, reittinsä ja<br />

aikataulunsa saavuttaakseen kapasiteetin suurimman mahdollisen käyttöasteen. Samalla minimoidaan kuljetettua<br />

yksikköä kohden laskettava ympäristövaikutus.<br />

YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI<br />

Sertifi oitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työnkalun, jonka avulla<br />

voidaan seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja<br />

ja palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristötyö<br />

täyttää tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset.<br />

Kaikkiaan 16 <strong>Finnlines</strong>in lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy ISO<br />

14 001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Vuonna<br />

<strong>2011</strong> myös Finnsteve sertifi oi ISO 14001 -standardiin pohjautuvan<br />

ympäristöjärjestelmänsä.<br />

SIDOSRYHMÄT<br />

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät<br />

ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omistajat,<br />

satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja väylien<br />

lähiasukkaat. Ympäristöasiat ovat myös entistä suositumpi lopputyön<br />

aihe merenkulkualan kouluissa.<br />

Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) useiden tutkimuslaitosten<br />

ja laivayhtiöiden kanssa koordinoima Alg@line-yhteistyö<br />

on esimerkki tutkimusprojekteista, joihin <strong>Finnlines</strong> osallistuu.<br />

MS Finnmaid-laivalla on mittauslaitteisto, joka seuraa jatkuvasti<br />

Suomi–Saksa-reitillä Itämeren tilaa, mm. lämpötilaa, suolapitoisuutta<br />

ja leväkukintoja.<br />

LAINSÄÄDÄNTÖ<br />

Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset<br />

säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International<br />

Maritime Organisation) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä.<br />

Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien<br />

mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä.<br />

SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää<br />

mm. laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä<br />

sääntöjä. Sekä Marpolia että SOLAS-sopimusta täydennetään<br />

jatkuvasti. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, alueellisia<br />

merenkulkua koskevia suosituksia. Yhtiön omia satamatoimintoja<br />

ohjaa kansallinen lainsäädäntö.<br />

TURVALLISUUS<br />

Turvallisuus on edelleen merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia.<br />

Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISMsäännöstö),<br />

joka sisältää vaatimukset turvallisen käytön ja<br />

ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen<br />

ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996<br />

sekä roro-aluksilla vuodesta 1998. Kansainvälisesti säännöstö<br />

tuli voimaan muutamaa vuotta myöhemmin.<br />

Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainvälisen<br />

ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility<br />

Security Code) vaatimukset.<br />

Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka<br />

sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeet<br />

onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on kalustoa<br />

tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.<br />

Vaarallisten lastien käsittelystä on tiukat ohjeet.<br />

Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja auditoivat<br />

laivoja säännöllisesti.<br />

Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat pitävät säännöllisesti<br />

sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia sekä yhteisharjoituksia<br />

viranomaisten, kuten merivoimien, rajavartiolaitoksen ja<br />

pelastuslaitosten kanssa. ISPS-säännöstön mukaisesti harjoitellaan,<br />

miten toimitaan terroriuhan sattuessa.<br />

ENERGIAN KULUTUS JA PÄÄSTÖT ILMAAN<br />

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus on laskenut huomattavasti viime<br />

vuosina. Erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja<br />

Englannin kanaalissa, raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on<br />

nykyään 1,0 prosenttia.<br />

Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. Alusten käyttämän<br />

polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Määräys<br />

koskee kaikkia EU-maiden satamia, kun laiva on laiturissa yli kaksi<br />

tuntia.<br />

Polttoaineen laatua seurataan ottamalla näytteitä, jotka lähetetään<br />

tarvittaessa laboratorioon testattavaksi.<br />

IMO suunnittelee laivapolttoaineen rikkipitoisuusrajan alentamista<br />

erityisvalvonta-alueilla 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 alkaen.<br />

Eurooppalainen teollisuus on ilmaissut huolensa päätöksen<br />

johdosta, koska nousevien kustannusten katsotaan vääristävän<br />

logistiikkaketjun kilpailua, kun Pohjois-Euroopan lähimerenkulun<br />

kustannukset nousevat. Riskinä on, että kohoavat polttoainekulut<br />

aiheuttavat lastin siirtymisen mereltä ympäristöä enemmän rasittaviin<br />

liikennemuotoihin.<br />

Rikittömän polttoaineen vaihtoehtona on rikinpoistolaitteiden<br />

asentaminen, jolloin voidaan käyttää raskasta polttoöljyä.<br />

<strong>Finnlines</strong> on tutkinut tehokkaita ja teknisesti toimivia keinoja, jotka<br />

täyttävät säännöt.<br />

Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on edelleen 4,5 prosenttia.<br />

Suunnitelmana on laskea rajaa 3,5 prosenttiin vuonna 2012 ja<br />

edelleen 0,5 prosenttiin vuonna 2020.<br />

Merenkulkuala on keskustellut hiilidioksidipäästöjen vähen- >><br />

tämisestä päästökauppajärjestelmän avulla tai soveltamalla<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 17

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS (JATKUU)<br />

18<br />

maailmanlaajuista CO 2 -veroa. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä<br />

tehty. Myös uusia laivoja koskevaa energiatehokkuusindeksiä<br />

(Energy Effi ciency Design Index) on valmisteltu, mutta roro- ja<br />

ropax-laivoja koskeva indeksi ei vielä ole valmis. Kaikille yli 400<br />

GT:ia suuremmille laivoille tarvitaan energian käytön tehokkuutta<br />

koskeva suunnitelma (Ship Energy Effi ciency Management Plan)<br />

vuoden 2013 alusta.<br />

HELCOMissa on keskusteltu typpioksidipäästöjen rajoituksista<br />

ja MARPOLin VI- liitteeseen on suunniteltu uusia sääntöjä.<br />

<strong>Finnlines</strong> on edelleen panostanut polttoaineen ja energian kulutuksen<br />

vähentämiseen optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta<br />

ja konetehoa.<br />

Laivojen polttoainetalouden parantamisessa <strong>Finnlines</strong> käyttää<br />

laivoillaan myös sähköisiä apuvälineitä. MS Finnmaidillä on<br />

käytössä matkansuunnitteluohjelmisto Onboard Napa Power.<br />

Ohjelmistossa on myös speed pilot -toiminto, joka säätää aluksen<br />

nopeutta suunnitelman mukaan. MS Finnladylla on Eniramin viippauksen<br />

optimointiohjelmisto Dynamic Trim Assistant. Sen avulla<br />

miehistö voi ajaa laivaa optimiviippauksessa.<br />

Kiinassa vuosina <strong>2011</strong>–2012 valmistuvissa kuudessa laivassa<br />

polttoainesäästöihin päästään potkurien ja peräsinten<br />

uudelleensuunnittelulla.<br />

Vuonna <strong>2011</strong> <strong>Finnlines</strong>in meriliikenteessä kului 398 300 tonnia<br />

raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin kolmen<br />

prosentin lisäystä edelliseen vuoteen. Satamatoimintojen polttoaineen<br />

kulutus oli 1 800 tonnia. Luku sisältää Helsingin, Turun,<br />

Naantalin ja Kotkan toiminnot. Vähennystä oli noin kahdeksan<br />

prosenttia.<br />

JÄTTEET JA JÄTEVEDET<br />

Euroopan Unionin alusjätedirektiivin mukaisesti aluksella syntyvät<br />

kiinteät jätteet ja öljyiset vedet on liitetty ”ei erityismaksua” -järjestelmän<br />

piiriin. Maksujärjestelmän tavoitteena on estää jätteiden<br />

laiton mereen laskeminen, joten jokaiselta satamassa käyvältä<br />

alukselta peritään maksu riippumatta siitä, onko jätettä vai ei.<br />

Samojen satamien välistä säännöllistä liikennettä harjoittava alus<br />

voi hakea poikkeusta jättöpakosta, jos alus hoitaa jätehuoltonsa<br />

pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. <strong>Finnlines</strong>illa on omat erilliset<br />

sopimukset jätehuoltoyhtiöiden kanssa.<br />

<strong>Finnlines</strong> tekee yhteistyötä jätehuoltoalan yritysten kanssa<br />

lisätäkseen kierrätettävän jätteen määrää. Suurimmat lajiteltavat<br />

jakeet ovat energiajäte, lasi, paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen<br />

jäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maali, paristot ja sähkölaiteromu,<br />

viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen.<br />

MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjäteveden,<br />

käsittelystä. <strong>Finnlines</strong>in ropax-laivat toimittavat mustan<br />

veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulot-<br />

tuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja. Harmaan veden,<br />

ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta<br />

<strong>Finnlines</strong> pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon, kun<br />

palvelu on saatavilla.<br />

Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot,<br />

jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän<br />

lietteen.<br />

MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT<br />

Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka<br />

separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen<br />

mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15<br />

ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit.<br />

Pilssivettä siirretään myös maihin.<br />

Polttoöljyjen lisäksi laivoissa käytetään voitelu- ja hydrauliöljyjä.<br />

<strong>Finnlines</strong> on osin korvannut mineraaliöljyt bioöljyillä, jotka eivät<br />

vahingoita ympäristöä.<br />

Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua,<br />

lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten pohjat<br />

harjataan ja pestään määrävälein. <strong>Finnlines</strong>in omistamien alusten<br />

vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista ei liukene<br />

myrkyllisiä aineita mereen.<br />

Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita,<br />

jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa<br />

ne tuhoavat alkuperäislajeja. Vuoden <strong>2011</strong> lopussa painolastivettä<br />

koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 30 maata, jotka<br />

edustavat noin 26 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen<br />

voimaantulo edellyttää 30 maan allekirjoitusta, jotka edustavat<br />

35 prosenttia tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa laivan on<br />

joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto.<br />

Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi.<br />

<strong>Finnlines</strong> on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja.

HENKILÖSTÖ<br />

FINNLINES-KONSERNI<br />

Maahenkilöstön määrän lasku johtui toimenpiteistä, jotka suori-<br />

tettiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana satamayhtiöissä.<br />

Suurin lisäys taas oli seurausta konsernin matkustajapalveluiden<br />

jatkuvasta, vuonna 2010 alkaneesta henkilöresurssien vahvistamisesta<br />

sekä keskitetyn osto-osaston perustamisesta. Tähän kasvuun<br />

vaikutti lisäksi myös Oy Finnlink Ab:n kaikkien jäljellä olevien<br />

työntekijöiden siirtyminen <strong>Finnlines</strong> Oyj:iin.<br />

Satamahenkilöstön määrä väheni Finnsteve-yhtiöissä<br />

(Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja<br />

FL Port Services Ab) lakisääteisten yt-neuvottelujen seurauksena,<br />

jotka käytiin vuoden <strong>2011</strong> aikana. Kolmannella vuosineljänneksellä<br />

Containersteve aloitti Kotkassa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa<br />

uudet yt-neuvottelut, joihin oli syynä Kotkan satamatoimintojen<br />

raskaasti tappiollinen toiminta.<br />

Merihenkilöstön keskimääräisen määrän lisäys johtui pääasiassa<br />

kahden uuden roro-laivan kansi- ja konepuolen miehistöstä.<br />

MS Finnarrow’n palautuminen omaan liikenteeseen ulkopuoliselta<br />

rahtaajalta kasvatti myös merihenkilöstön määrää.<br />

Konsernin henkilöstökulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla<br />

kuin edellisenä vuonna.<br />

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN<br />

Henkilöstön kehityksen painopiste oli operatiivisissa ja turvallisuuteen<br />

liittyvissä asioissa erityisesti merihenkilöstön osalta.<br />

Keskeisimmät koulutusalueet Suomessa ja Ruotsissa olivat<br />

edelleen turvallisuus, ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen ja ammattitaidon<br />

monipuolinen kehittäminen sekä pelastusharjoitukset<br />

hätätilanteiden varalta. Koulutukseen sisältyi mm. sammutustyö,<br />

joukkojen hallinta ja kriisinhallinta, vaarallisten aineiden käsittely ja<br />

muut turvallisuuteen liittyvät asiat.<br />

Kaikkia maapuolen työntekijöitä kannustettiin kehittämään<br />

ammattitaitoaan työssä oppimisen ja tehtäväkierron kautta.<br />

Urakehitykseen liittyen konserni edistää ja kehittää ensisijaisesti<br />

sisäisten henkilöstöresurssien johtamistaitoa mahdollistaakseen<br />

henkilökohtaisen urakehityksen ja kasvun.<br />

REKRYTOINTI<br />

<strong>Finnlines</strong>in henkilöstöpolitiikan mukaisesti avoimet toimet julkaistaan<br />

pääsääntöisesti aina ensin sisäisesti. Tämä edistää<br />

tehtäväkiertoa ja lisää työtyytyväisyyttä sekä kehittää henkilöstön<br />

osaamista. Vuonna <strong>2011</strong> rekrytointi yhtiön ulkopuolelta<br />

vähennettiin minimiin ja pääpaino oli ensisijaisesti tehtävien<br />

uudelleenjärjestelyissä.<br />

>><br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 19

Henkilöstö (jatkuu)<br />

20<br />

Avainluvut <strong>2011</strong> 2010<br />

Henkilöstö keskimäärin 2 076 2 096<br />

Liikevaihto/henkilö, euroa 291 526 267 730<br />

Henkilöstökulut/henkilö, euroa 55 301 57 006<br />

Operatiivinen liikevoitto/henkilö, euroa 8 918 10 181<br />

Henkilöstön vaihtuvuus, % 29 18<br />

Henkilöstön sairaus- ja poissaolojen kehitys, muutos-% 6 6<br />

Koulutuspäiviä yhteensä 2 249 1 878<br />

Henkilöstön määrä toiminnoittain keskimäärin <strong>2011</strong> 2010<br />

Maahenkilöstö<br />

Varustamotoiminnot 452 438<br />

Satamatoiminnot 620 703<br />

Merihenkilöstö 1 004 954<br />

Jatkuvat toiminnot yhteensä 2 076 2 096<br />

Myydyt toiminnot<br />

Konserni yhteensä 2 076 2 096<br />

Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.<strong>2011</strong> oli 1 007 ja merihenkilöstö 1 034. Yhteensä 2 041.<br />

Henkilöstöryhmät <strong>2011</strong> 2010<br />

Toimihenkilöt 26 % 26 %<br />

Merihenkilöstö 48 % 46 %<br />

Ahtaajat ja työnjohtajat 26 % 28 %<br />

Naisia ja miehiä Varustamotoiminnot Satamatoiminnot Merihenkilöstö<br />

Naisia 48 % 5 % 22 %<br />

Miehiä 52 % 95 % 78 %<br />

Henkilöstö maittain <strong>2011</strong> 2010<br />

Suomi 56 % 63 %<br />

Saksa 6 % 5 %<br />

Ruotsi 36 % 27 %<br />

Muut 2 % 5 %<br />

Henkilöstön keski-ikä, vuotta 42 43<br />

Keskimääräinen työsuhteen pituus, vuotta. 5 8<br />

Henkilöstötuloslaskelma (tuhatta euroa) <strong>2011</strong> 2010<br />

Liikevaihto 605 208 561 108<br />

Henkilöstökulut<br />

Todellisen työajan kulut 81 903 83 682<br />

Henkilöstön uusiutuminen (lomat, rekrytointi) 20 583 19 665<br />

Henkilöstön kehittäminen 322 251<br />

Henkilöstöedut ja -velvoitteet 11 997 15 875<br />

Henkilöstökulut yhteensä 114 805 119 474<br />

Muut liiketoiminnan kulut 471 890 420 297<br />

Liikevoitto ennen muita liiketoiminnan tuottoja (operatiivinen liikevoitto) 18 513 21 338<br />

Liiketoiminnan muut tuotot 2 515 4 287<br />

Liikevoitto 21 028 25 625<br />

Neljännesvuosiluvut, henkilöstön määrä keskimäärin I/<strong>2011</strong> II/<strong>2011</strong> III/<strong>2011</strong> IV/<strong>2011</strong><br />

Jatkuvat toiminnot 2 098 2 231 2 086 2 076

TILINPÄÄTÖS<br />

<strong>2011</strong><br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 21

22<br />

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS<br />

YHTIÖ<br />

<strong>Finnlines</strong> on Pohjois-Euroopan suurimpia linjaliikennevarustamoita.<br />

Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja<br />

Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia ns. ropax-aluksilla<br />

kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Lisäksi<br />

yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingissä, Turussa ja Kotkassa.<br />

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa,<br />

Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Puolassa<br />

sekä edustusto Venäjällä. <strong>Finnlines</strong> on Suomessa listattu pörssiyhtiö<br />

ja osa italialaista Grimaldi-konsernia.<br />

MARKKINAKEHITYS<br />

Markkinavolyymien kasvu hidastui vuoden <strong>2011</strong> loppua kohti.<br />

Liikenneviraston tilastojen mukaan Suomeen meritse kontti-, rekka-<br />

ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat kuusi<br />

prosenttia vuoden <strong>2011</strong> tammi–joulukuun aikana ja Suomesta ulkomaille<br />

meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät 12 prosenttia<br />

edellisvuoteen verrattuna (tonneissa mitattuna). Vuoden 2010<br />

ja <strong>2011</strong> ensimmäisen neljänneksen Suomen vienti- ja tuontimäärien<br />

vertailukelpoisuutta vaikeuttaa vuoden 2010 maaliskuussa<br />

ollut ahtaajien lakko. Shippaxin julkaisemien tilastojen mukaan<br />

Etelä-Ruotsin ja Saksan välillä meritse kuljetetut perävaunu- ja<br />

rekkamäärät supistuivat tammi–joulukuussa yhden prosentin vuoteen<br />

2010 verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin<br />

liittyvä matkustajaliikenne supistui Suomen ja Ruotsin välillä kaksi<br />

prosenttia. Suomen ja Saksan välillä vastaava supistus oli 11<br />

prosenttia (Liikennevirasto). Vuoden 2010 toisella neljänneksellä<br />

tulivuoren purkauksesta johtunut tuhkapilvi aiheutti rajoituksia<br />

ilmatilan käytössä, lisäten silloin poikkeuksellisesti yksityismatkustajien<br />

määrää.<br />

OLENNAISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA<br />

LIIKENNE<br />

Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana liikenteeseen vaikuttivat<br />

monet ulkoiset häiriöt. Ennalta odottamattomat ahtauslakot ja<br />

erittäin vaikeat jääolosuhteet Itämerellä aiheuttivat useita tilapäisiä<br />

aikataulumuutoksia, uudelleenreitityksiä ja katkoksia liikenteessä.<br />

Viimeinen neljännes oli haasteellinen epäsuotuisista sääoloista<br />

sekä heikoista lastivolyymeista johtuen.<br />

Polttoaineen hinta pysyi korkeana koko katsauskauden ajan,<br />

mutta nousi selvästi vuoden <strong>2011</strong> toisella puoliskolla.<br />

Huhti- ja toukokuun aikana kaksi kuudesta roro-uudisrakennuksesta<br />

(MS Finnbreeze ja MS Finnsea) aloittivat liikennöinnin<br />

purjehtien Suomen lipun alla. <strong>Finnlines</strong>illa oli omassa liikenteessään<br />

keskimäärin 25 alusta, kun niitä vuonna 2010 oli 24.<br />

Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 641 000<br />

(629 000 vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) henkilöautoa<br />

(ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 239 000<br />

(2 039 000) tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä.<br />

Lisäksi kuljetettiin noin 635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin<br />

liittyvää matkustajaa.<br />

YHTIÖKOKOUS<br />

<strong>Finnlines</strong> Oyj:n varsinainen yhtiökokous 19.4.<strong>2011</strong> vahvisti tilinpäätöksen<br />

ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle<br />

vastuuvapauden tilivuodelta 2010.<br />

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2010<br />

makseta osinkoa.<br />

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi.<br />

Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele<br />

Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Antti Pankakoski,<br />

Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Hallitus valitsi keskuudestaan<br />

puheenjohtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen<br />

Diego Pacellan.<br />

Tilintarkastajaksi vuodelle <strong>2011</strong> valittiin KHT-yhteisö Deloitte &<br />

Touche Oy.<br />

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista<br />

yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla<br />

annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000<br />

osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen<br />

asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 14.4.2010<br />

antaman osakeantivaltuutuksen.<br />

TALOUDELLINEN KEHITYS<br />

<strong>Finnlines</strong>-konsernin liikevaihto oli 605,2 (561,1 edellisenä<br />

vuonna) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 7,9 prosenttia.<br />

Varustamotoiminta ja merikuljetukset-toimialan liikevaihto oli<br />

563,3 (513,7) miljoonaa euroa ja satamatoiminot-toimialan liikevaihto<br />

oli 67,7 (72,3) miljoonaa euroa. Sisäinen segmenttien<br />

välinen liikevaihto oli 25,8 (24,9) miljoonaa euroa.<br />

Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia<br />

(EBITDA) oli 84,5 miljoonaa euroa (85,9, sisältäen 5,7 miljoonaa<br />

euroa kertaluonteisia palautuksia), jossa on vähennystä 1,6 prosenttia.<br />

Alusvuokrakulut ovat vähentyneet 5,5 miljoonaa euroa ja<br />

olivat määrältään 28,4 (33,8) miljoonaa euroa.<br />

Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 21,0 miljoona euroa<br />

(25,6, sisältäen 5,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä).<br />

Rahoitustuotot olivat 0,9 (3,8) miljoonaa euroa ja rahoituskulut<br />

-27,4 (-25,7) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -5,4<br />

(3,7) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli -0,05 (0,05)<br />

euroa. Suomessa sovellettava verokanta laski 26 prosentista<br />

24,5 prosenttiin 1.1.2012 alkaen. Vuonna <strong>2011</strong> veroprosentin<br />

muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus on 3,3 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on<br />

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Viiden vuoden lukusarjat<br />

sivulla 33.<br />

INVESTOINNIT JA RAHOITUS<br />

Konsernin investoinnit olivat 64,4 (82,2) miljoonaa euroa ja ne<br />

koostuivat etupäässä uudisrakennusten maksuista (57,3 miljoonaa<br />

euroa). Poistot olivat 63,5 (60,1) miljoonaa euroa.<br />

Kaksi kuudesta uudisrakennuksesta (MS Finnbreeze ja

MS Finnsea) luovutettiin kiinalaiselta telakalta maaliskuussa<br />

<strong>2011</strong>. Laivat otettiin käyttöön <strong>Finnlines</strong>in liikenteessä huhti- ja toukokuussa.<br />

Seuraavat kaksi laivaa (MS Finnsky and MS Finnsun)<br />

on luovutettu vuoden 2012 alussa. Viimeisten kahden laivan<br />

on suunniteltu valmistuvan vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla.<br />

Kesäkuussa konserni myi terminaalirakennuksen Turun<br />

Pansiossa ja joulukuussa kaksi konttinosturia Kotkan satamassa.<br />

Liiketoimilla ei ollut merkittävää vaikutusta katsauskauden<br />

tulokseen.<br />

Korollisten nettovelkojen määrä oli 854,8 (852,6) miljoonaa<br />

euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste oli 29,1 (29,1) prosenttia<br />

ja velkaantumisaste (gearing) oli 199,8 (198,8) prosenttia.<br />

Yhtiö on noudattanut kaikkia lainasopimuksiinsa liittyviä taloudellisia<br />

kovenantteja. Kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen,<br />

käyttämättömien luottolimiittien sekä uudisrakennuksille<br />

varattujen nostamattomien luottojen kanssa olivat yhteensä 103,1<br />

miljoonaa euroa.<br />

HENKILÖSTÖ<br />

Konsernin palveluksessa oli tarkastelukauden aikana keskimäärin<br />

2 076 (2 096) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului<br />

1 072 (1 141) ja merihenkilöstöön 1 004 (954) henkilöä.<br />

Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä 2 041<br />

(2 143), josta maahenkilöstöä 1 007 (1 166) ja merihenkilöstöä<br />

1 034 (977).<br />

Maahenkilöstömäärän vähentyminen johtui satamatoiminnoissa<br />

vuonna <strong>2011</strong> tapahtuneista henkilöstösupistuksista, jotka<br />

olivat seurausta vuonna 2010 alkaneista ja vuoden <strong>2011</strong> ensimmäisellä<br />

neljänneksellä päättyneistä yt-neuvotteluista. Lisäksi<br />

SeaRail-liikenne loppui Turun satamassa.<br />

Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat tarkastelukauden<br />

aikana 107,9 (110,6) miljoonaa euroa.<br />

Tilikauden ja vertailukauden henkilöstökuluja on käsitelty tarkemmin<br />

sivulla 20.<br />

KONSERNIRAKENNE<br />

Uusien laivojen omistusta varten yhtiö on perustanut kolme uutta<br />

tytäryhtiötä Luxemburgiin. Katsauskauden lopussa konserniin<br />

kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä.<br />

TUTKIMUS JA KEHITYS<br />

<strong>Finnlines</strong>in tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja<br />

tuoda käyttöön uusia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden<br />

avulla yhtiö pystyy täyttämään asiakkaidensa tarpeet entistä<br />

paremmin ja kustannustehokkaammin. Vuonna <strong>2011</strong> painopiste<br />

on ollut rakenteilla olevien laivojen energiatehokkuudessa ja<br />

liikenteessä olevien alusten entistä energiatehokkaammassa<br />

käytössä.<br />

Uusien IT-työkalujen käyttöönotto matkustajaliikenteen<br />

myynnille ja markkinoinnille sekä ostotoiminnoille vietiin loppuun<br />

vuonna <strong>2011</strong>.<br />

Yhtiö kehittää myös aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien<br />

turvallisuutta. Riittävä lastin kiinnitys on ensiarvoisen tärkeää,<br />

jotta varmistetaan turvalliset lastinkäsittelytoiminnot ja turvallisuus<br />

merellä. Yhdessä ammatillisen koulutuksen tarjoajista sekä<br />

lastinkiinnityksen asiantuntijoista Suomessa, Saksassa, Italiassa<br />

ja Ruotsissa koostuvan ryhmän kanssa <strong>Finnlines</strong> osallistuu<br />

CARING-projektiin: lastin kiinnitys lastivahinkojen ennalta ehkäisemiseksi<br />

maanteillä, merellä, rautateillä ja ilmassa. Projektia<br />

on osittain rahoittanut Euroopan Unionin Leonardo da Vinci<br />

-ohjelma ja se tuottaa ajantasaista oppi- ja ohjemateriaalia lastin<br />

kiinnityksen laadun parantamiseksi. Siihen sisältyy myös ’Cargo<br />

Calculator’, joka auttaa määrittämään riittävän lastinkiinnityksen,<br />

sekä ’Online Survey’, joka sisältää tieto-taitoa ja lastiturvallisuusasioiden<br />

kanssa työskentelevien ihmisten kannanottoja.<br />

Vuonna <strong>2011</strong> <strong>Finnlines</strong> pani alulle energiansäästöohjelman,<br />

jonka tarkoituksena on saada kaikkien laivojen päällystö mukaan<br />

analysoimaan ja tunnistamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet<br />

energiansäästölaitteiden optimoimiseksi päivittäisessä toiminnassa.<br />

Tavoitteena on minimoida energiakulut ehdottoman välttämättömään<br />

minimiin, johon sisältyy myös kaikki satamassa aiheutuvat<br />

kulut. Yhdessä kahden järjestelmätoimittajan kanssa <strong>Finnlines</strong><br />

aloitti työn automaattisen matkaraportointijärjestelmän kehittämiseksi,<br />

joka sisältää tiedot polttoaineen kulutuksesta, päästöistä<br />

ja suorituskyvystä. Tavoitteena on aikaansaada työkalu laivojen<br />

suorituskyvyn vertailemiseksi ja liikenteestä vastaavan johdon<br />

päätöksenteon tueksi.<br />

OSAKKEET<br />

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.<strong>2011</strong> oli 93 642 074<br />

euroa, joka jakaantui 46 821 037 osakkeeseen. Kauden aikana<br />

yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä<br />

yhteensä 1,5 (2,9) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan<br />

markkina-arvo joulukuun lopussa oli 360,5 (373,2) miljoonaa<br />

euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,05 (0,05) euroa.<br />

Oma pääoma per osake oli 9,12 (9,14) euroa. Grimaldi Groupin<br />

omistus <strong>Finnlines</strong>in osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa<br />

66,97 prosenttia.<br />

Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on tarkemmin<br />

käsitelty sivulla 36.<br />

RISKIT JA RISKIEN HALLINTA<br />

Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat:<br />

Roro-tonniston ylikapasiteetin riski vähenee verrattuna maailman<br />

kauppalaivaston yeiseen ylikapasiteettiin, koska roro- ja<br />

ropax-tonniston romutus on kiihtynyt ja sen odotetaan ylittävän<br />

tilattujen uudisrakennusten määrän. Vuoden 2012 alussa kaksi<br />

aikarahdattua alusta luovutettiin omistajilleen kun kaksi uudisrakennusta<br />

liittyi <strong>Finnlines</strong>in laivastoon. Vuoden 2012 lopussa<br />

kolmen aikarahdatun aluksen vuokrasopimukset päättyvät ja ne<br />

luovutetaan omistajilleen kun taas kaksi uudisrakennusta liittyy<br />

laivastoon. Maailman ja Euroopan talouden epävarmuus kasvoi<br />

syksyn <strong>2011</strong> aikana.<br />

>><br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 23

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS (JATKUU)<br />

24<br />

<strong>Finnlines</strong> seuraa jatkuvasti asiakkaidensa vakavaraisuutta ja<br />

maksukäyttäytymistä ja tällä hetkellä niihin liittyviä merkittäviä<br />

riskejä ei ole havaittavissa.<br />

<strong>Finnlines</strong> ylläpitää luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi<br />

nykyisessä liiketomintaympäristössä.<br />

Yksityiskohtaisempaa tietoa <strong>Finnlines</strong>in taloudellisista riskeistä<br />

löytyy Tilinpäätöksestä <strong>2011</strong>.<br />

Riita-asiat on esitetty erikseen Tilinpäätöksen <strong>2011</strong> osiossa<br />

Riita-asiat.<br />

Konsernin riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin<br />

konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja<br />

ohjausjärjestelmä.<br />

OLENNAISET RIITA-ASIAT<br />

Kaksi kolmesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (”AKT”)<br />

yhtiön satamatoimintoja hoitavaa tytäryhtiötä vastaan nostamasta<br />

korvauskanteesta koskien viikonlopputyön korvauksia on edelleen<br />

prosessissa. Yhtiö arvioi että, jäljelläolevan kahden aukiolevan<br />

kanteen mahdollinen vastuu ei ylittäne 0,5 miljoonaa euroa.<br />

Kahden aluksen edelleenrahtaus Benfl eet Shipping<br />

Limited’lle, Kypros (’SSI’) aiheutti <strong>Finnlines</strong>ille aikarahtien menetyksiä<br />

ja kuluja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa SSI:n irtisanottua<br />

rahtaukset kesällä 2009. <strong>Finnlines</strong> jatkaa välimiehen yhtiön hyväksi<br />

tekemien ratkaisuiden täytäntöönpanoa.<br />

Sponda Kiinteistöt Oy (“Sponda”) on haastanut <strong>Finnlines</strong>in<br />

Helsingin käräjäoikeuteen. Riita koskee osapuolten 2005 allekirjoittamien<br />

vuokrasopimuksien päättämisiä. Helsingin käräjäoikeus<br />

antoi 23 helmikuuta 2012 tuomion hyväksyen Spondan<br />

vaatimukset ja velvoittanut yhtiön korvaamaan Spondalle 0,9<br />

miljoonaa euroa korkoineen. Yhtiö analysoi tuomiota ja mahdollista<br />

valitusta Helsingin hovioikeuteen.<br />

<strong>Finnlines</strong>in Saksan tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja on joulukuussa<br />

2009 nostanut Lübeckin kaupungin käräjäoikeudessa<br />

yhtiötä vastaan kanteen, joka koskee hänen toimisuhteensa päättämistä.<br />

Lübeckin käräjäoikeus on antanut elokuussa päätöksen<br />

tytäryhtiön eduksi. Tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja on valittanut<br />

päätöksestä. Asian käsittely on kesken.<br />

Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa<br />

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä<br />

vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin Hovioikeus<br />

kumosi marraskuussa <strong>2011</strong>. Ilmarinen jätti tammikuun 2012<br />

lopussa valituslupahakemuksen ja valituskirjelmän Korkeimmalle<br />

oikeudelle koskien Helsingin hovioikeuden antamaa tuomiota.<br />

Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden<br />

mukaan voidaan esittää, että 1. tammikuuta 2006 asti voimassa<br />

olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia.<br />

Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen<br />

Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen<br />

korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004<br />

osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Konserni<br />

ei ole tulouttanut summaa.<br />

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS<br />

<strong>Finnlines</strong>in ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia<br />

ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen<br />

ympäristövaikutukset.<br />

<strong>Finnlines</strong> panostaa polttoainetalouden parantamiseen optimoimalla<br />

reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Kahdessa<br />

laivassa on koekäytössä elektroniset apuvälineet matkasuunnittelua<br />

varten. Kiinassa valmistuvissa laivoissa polttoainesäästöjä<br />

saavutetaan potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelulla.<br />

Erityisvalvonta-alueilla raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on 1,0<br />

prosenttia. EU-satamissa alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja<br />

on 0,1 prosenttia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö<br />

IMO (International Maritime Organisation) suunnittelee laivapolttoaineen<br />

rikkipitoisuusrajan alentamista erityisvalvonta-alueilla 0,1<br />

prosenttiin vuodesta 2015 alkaen myös merellä, mutta voimaantuloa<br />

yritetään siirtää vähintään viidellä vuodella eteenpäin laajoilla<br />

kansainvälisllä toimilla.<br />

Vuoden <strong>2011</strong> lopussa painolastivettä koskevan yleissopimuksen<br />

oli allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat 26,4 prosenttia<br />

maailman tonnistosta. Sopimus tulee voimaan, kun sen on<br />

allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat 35 prosenttia maailman<br />

tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa laivan on joko vaihdettava<br />

painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen<br />

käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. <strong>Finnlines</strong> on selvittänyt<br />

laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja.<br />

Kaikkiaan 16 <strong>Finnlines</strong>in lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy<br />

ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Vuonna<br />

<strong>2011</strong> myös Finnsteve sertifi oi ISO 14001 -standardiin pohjautuvan<br />

ympäristöjärjestelmänsä.<br />

YHTIÖN HALLINTO (CORPORATE GOVERNANCE)<br />

<strong>Finnlines</strong> soveltaa syksyllä 2010 päivitettyä Suomen listayhtiöiden<br />

hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa<br />

yhtiön kotisivulla (www.fi nnlines.com).

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT<br />

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen jätti tammikuussa 2012<br />

valituslupahakemuksen ja valituskirjelmän korkeimmalle oikeudelle<br />

koskien Helsingin hovioikeuden 29.11.<strong>2011</strong> antamaa tuomiota,<br />

jolla hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden 3.3.2010 antaman<br />

tuomion ja hylkäsi kaikki Ilmarisen <strong>Finnlines</strong> Oyj:tä kohtaan<br />

esittämät vaatimukset.<br />

Kotkan henkilöstön kanssa käydyt yt-neuvottelut, jotka alkoivat<br />

vuoden <strong>2011</strong> lopussa ja jotka päättyivät tammikuussa 2012, johtivat<br />

yhteensä 23 henkilön irtisanomisiin.<br />

VUODEN 2012 NÄKYMÄT<br />

Hallitus olettaa, että vuosi 2012 on edelleen epävakaa ja haasteellinen.<br />

Yhtiö on hyvin valmistautunut kohtaamaan markkinoiden<br />

asettamat haasteet.<br />

OSINKOEHDOTUS<br />

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei vuodelta <strong>2011</strong> jaeta<br />

osinkoa yhä heikon taloudellisen tuloksen ja meneillään olevan<br />

investointiohjelman takia.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 25

26<br />

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS<br />

1 000 euroa 1.1.–31.12.<strong>2011</strong> 1.1.–31.12.2010<br />

Liikevaihto 605 208 561 108<br />

Liiketoiminnan muut tuotot 2 515 4 287<br />

Materiaalit ja palvelut -247 262 -202 964<br />

Henkilöstökulut -107 948 -110 635<br />

Poistot ja arvonalentumiset -63 512 -60 322<br />

Liiketoiminnan muut kulut -167 972 -165 850<br />

Liiketoiminnan kulut yhteensä -586 695 -539 770<br />

Liiketulos (EBIT) 21 028 25 625<br />

Rahoitustuotot 911 3 793<br />

Rahoituskulut -27 370 -25 734<br />

Tulos ennen veroja (EBT) -5 431 3 683<br />

Tuloverot * 2 925 -1 450<br />

Tilikauden tulos -2 506 2 234<br />

Muut laajan tuloksen erät:<br />

Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot -3 -7<br />

Rahavirtasuojauksen muutokset<br />

Käyvän arvon muutokset -95 1 418<br />

Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin 2 004<br />

Verot, netto -496 -369<br />

Verokannan muutoksen vaikutus -48<br />

Tilikauden laaja tulos yhteensä -1 145 3 276<br />

Tilikauden tuloksen jakautuminen:<br />

Emoyhtiön omistajille -2 517 2 243<br />

Määräysvallattomille omistajille 10 -9<br />

-2 506 2 234<br />

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:<br />

Emoyhtiön omistajille -1 155 3 285<br />

Määräysvallattomille omistajille 10 -9<br />

-1 145 3 276<br />

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos<br />

(euroa per osake)<br />

Laimentamaton/ laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos -0,05 0,05<br />

* Suomessa yhteisöveroprosentti laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin 1. tammikuuta 2012 alkaen. Vuonna <strong>2011</strong> veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen<br />

vaikutus on 3,3 miljoonaa euroa.<br />

Kaikki konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

KONSERNITASE, IFRS<br />

1 000 euroa 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />

VARAT<br />

Pitkäaikaiset varat<br />

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 258 306 1 263 626<br />

Liikearvo 105 644 105 644<br />

Muut aineettomat hyödykkeet 8 049 9 736<br />

Sijoituskiinteistöt 0<br />

Osuudet osakkuusyrityksissä 0<br />

Muut rahoitusvarat 4 582 4 562<br />

Saamiset 1 250 1 820<br />

Laskennalliset verosaamiset 4 395 4 225<br />

1 382 225 1 389 613<br />

Lyhytaikaiset varat<br />

Vaihto-omaisuus 8 903 6 567<br />

Myyntisaamiset ja muut saamiset 76 660 69 900<br />

Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen 73 82<br />

Rahavarat 4 263 6 452<br />

89 898 83 001<br />

Varat yhteensä 1 472 123 1 472 614<br />

OMA PÄÄOMA<br />

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma<br />

Osakepääoma 93 642 93 642<br />

Ylikurssirahasto 24 525 24 525<br />

Arvonmuutosrahasto -2 409 -3 773<br />

Muuntoerot 114 117<br />

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 015 21 015<br />

Kertyneet voittovarat 290 017 292 534<br />

426 905 428 060<br />

Määräysvallattomien omistajien osuus 877 867<br />

Oma pääoma yhteensä 427 782 428 927<br />

VELAT<br />

Pitkäaikaiset velat<br />

Laskennalliset verovelat 76 015 89 459<br />

Korottomat velat 8 12<br />

Eläkevelvoitteet 2 462 2 310<br />

Varaukset 4 562 4 562<br />

Korolliset velat 665 496 701 606<br />

748 544 797 951<br />

Lyhytaikaiset velat<br />

Ostovelat ja muut velat 102 181 88 130<br />

Verotettavaan tuloon perustuva verovelka 65 104<br />

Varaukset 30 30<br />

Lyhytaikaiset korolliset velat 193 521 157 473<br />

295 797 245 736<br />

Velat yhteensä 1 044 341 1 043 687<br />

Oma pääoma ja velat yhteensä 1 472 123 1 472 614<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 27

28<br />

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS<br />

1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma<br />

Osake-<br />

pääoma<br />

Ylikurssi-<br />

rahasto<br />

Muuntoerot<br />

Sijoitetun<br />

Arvon- vapaan oman<br />

muutos pääoman<br />

rahasto rahasto<br />

Kertyneet<br />

voittovarat<br />

Yhteensä<br />

Määräysvallattomien<br />

omistajien<br />

osuus<br />

Oma<br />

pääoma<br />

yhteensä<br />

Oma pääoma 1.1. 2010 93 642 24 525 124 -4 822 21 015 290 291 424 775 876 425 651<br />

Laaja tulos:<br />

Tilikauden tulos 2 243 2 243 -9 2 234<br />

Ulkomaisiin yksikköihin<br />

liittyvät muuntoerot -7 -7 -7<br />

Rahavirtasuojauksen<br />

muutokset<br />

Käyvän arvon muutokset 1 418 1 418 1 418<br />

Verot, netto -369 -369 -369<br />

Tilikauden laaja<br />

tulos yhteensä -7 1 049 2 243 3 285 -9 3 276<br />

Oma pääoma 31.12.2010 93 642 24 525 117 -3 773 21 015 292 534 428 060 867 428 927<br />

1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma<br />

Osake-<br />

pääoma<br />

Ylikurssi-<br />

rahasto<br />

Muuntoerot<br />

Sijoitetun<br />

Arvon- vapaan oman<br />

muutos pääoman<br />

rahasto rahasto<br />

Kertyneet<br />

voittovarat<br />

Yhteensä<br />

Määräysvallattomien<br />

omistajien<br />

osuus<br />

Oma<br />

pääoma<br />

yhteensä<br />

Oma pääoma 1.1.<strong>2011</strong> 93 642 24 525 117 -3 773 21 015 292 534 428 060 867 428 927<br />

Laaja tulos:<br />

Tilikauden tulos -2 517 -2 517 10 -2 506<br />

Ulkomaisiin yksikköihin<br />

liittyvät muuntoerot -3 -3 -3<br />

Rahavirtasuojauksen<br />

muutokset<br />

Käyvän arvon muutokset -95 -95 -95<br />

Siirrot aineellisiin<br />

hyödykkeisiin 2 004 2 004 2 004<br />

Verot, netto -496 -496 -496<br />

Verokannan muutoksen<br />

vaikutus -48 -48 -48<br />

Tilikauden laaja tulos<br />

yhteensä -3 1 364 -2 517 -1 155 10 -1 145<br />

Oma pääoma 31.12.<strong>2011</strong> 93 642 24 525 114 -2 409 21 015 290 017 426 905 877 427 782<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS<br />

1 000 euroa 1.1.–31.12.<strong>2011</strong> 1.1.–31.12.2010<br />

Liiketoiminnan rahavirrat<br />

Tilikauden tulos -2 506 2 234<br />

Oikaisut:<br />

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 62 036 59 092<br />

Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+) 334 -2 300<br />

Rahoitustuotot ja -kulut 26 125 24 242<br />

Verot -2 925 1 450<br />

Käyttöpääoman muutokset:<br />

Myynti- ja muiden saamisten muutos -7 172 -7 672<br />

Vaihto-omaisuuden muutos -2 336 -37<br />

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 14 196 18 941<br />

Varausten muutos 152 -1 045<br />

Maksetut korot -23 452 -24 284<br />

Saadut korot 506 251<br />

Maksetut verot -11 264 -929<br />

Muut rahoituserät -2 854 -2 156<br />

Liiketoiminnan nettorahavirta 50 839 67 787<br />

Investointien rahavirrat *<br />

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -62 398 -81 839<br />

Investoinnit osakkeisiin -22<br />

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 9 359 2 603<br />

Myydyt tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeet 1 650<br />

Sijoitusten myynti 59 159<br />

Saadut osingot 11 18<br />

Investointien nettorahavirta -52 991 -77 409<br />

Rahoituksen rahavirrat<br />

Lainojen nostot 41 440 44 120<br />

Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys 28 102 33 744<br />

Lainojen takaisinmaksut -70 209 -69 379<br />

Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut 637 1 482<br />

Rahoituksen nettorahavirta -30 9 967<br />

Rahavarojen muutos -2 181 344<br />

Rahavarat tilikauden alussa 6 452 6 103<br />

Valuuttakurssien muutosten vaikutus -8 5<br />

Rahavarat tilikauden lopussa 4 263 6 452<br />

* Aktivoidut vieraan pääoman menot -2 465 tuhatta euroa (2010: -2 033 tuhatta euroa) sisältyvät investointeihin.<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 29

30<br />

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS<br />

Euroa 1.1.–31.12.<strong>2011</strong> 1.1.–31.12.2010<br />

Liikevaihto 468 028 269,51 359 543 638,55<br />

Liiketoiminnan muut tuotot 6 013 782,66 10 371 763,83<br />

Materiaalit ja palvelut -213 003 047,21 -167 512 814,95<br />

Henkilöstökulut -26 795 466,08 -23 958 215,30<br />

Poistot ja arvonalentumiset -30 001 880,14 -29 890 879,90<br />

Liiketoiminnan muut kulut -183 838 758,73 -135 777 150,38<br />

Liiketulos 20 402 900,01 12 776 341,85<br />

Rahoitustuotot ja -kulut -15 413 988,89 -16 735 891,85<br />

Tulos ennen satunnaisia eriä 4 988 911,12 -3 959 550,00<br />

Satunnaiset erät -7 280 000,00 1 613 139,00<br />

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -2 291 088,88 -2 346 411,00<br />

Tilinpäätössiirrot 2 291 083,30 2 346 391,59<br />

Tuloverot 5,58 19,41<br />

Tilikauden tulos 0,00 0,00<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

EMOYHTIÖN TASE, FAS<br />

Euroa 31.12.<strong>2011</strong> 31.12.2010<br />

VASTAAVAA<br />

Pysyvät vastaavat<br />

Aineettomat hyödykkeet 6 936 040,21 8 476 531,85<br />

Aineelliset hyödykkeet 661 409 707,72 725 708 900,25<br />

Sijoitukset<br />

Osuudet saman konsernin yrityksissä 308 626 003,61 308 594 503,61<br />

Muut sijoitukset 4 379 744,61 4 379 744,61<br />

981 351 496,15 1 047 159 680,32<br />

Vaihtuvat vastaavat<br />

Vaihto-omaisuus 6 563 384,29 4 429 973,54<br />

Pitkäaikaiset saamiset 435 027 449,78 376 747 345,52<br />

Lyhytaikaiset saamiset 55 595 710,71 47 321 611,81<br />

Rahat ja pankkisaamiset 2 045 846,85 4 610 689,03<br />

499 232 391,63 433 109 619,90<br />

Vastaavaa yhteensä 1 480 583 887,78 1 480 269 300,22<br />

VASTATTAVAA<br />

Oma pääoma<br />

Osakepääoma 93 642 074,00 93 642 074,00<br />

Ylikurssirahasto 24 525 353,70 24 525 353,70<br />

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 451 776,50 21 451 776,50<br />

Edellisten tilikausien voitto 92 747 356,47 92 747 356,47<br />

Tilikauden tulos 0,00 0,00<br />

Oma pääoma yhteensä 232 366 560,67 232 366 560,67<br />

Tilinpäätössiirtojen kertymä 209 013 097,26 211 304 180,56<br />

Vieras pääoma<br />

Pitkäaikainen vieras pääoma<br />

Korollinen 749 322 212,75 784 289 289,79<br />

749 322 212,75 784 289 289,79<br />

Lyhytaikainen vieras pääoma<br />

Korollinen 220 481 321,30 192 743 620,21<br />

Koroton 69 400 695,80 59 565 648,99<br />

289 882 017,10 252 309 269,20<br />

Vieras pääoma yhteensä 1 039 204 229,85 1 036 598 558,99<br />

Vastattavaa yhteensä 1 480 583 887,78 1 480 269 300,22<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 31

32<br />

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS<br />

Euroa 1.1.–31.12.<strong>2011</strong> 1.1.–31.12.2010<br />

Liiketoiminnan rahavirta<br />

Tilikauden tulos 0,00 0,00<br />

Oikaisut:<br />

Poistot ja arvonalentumiset 30 001 880,14 29 890 879,90<br />

Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+) -5 622 113,25 -291 487,55<br />

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -7 519 907,20<br />

Rahoitustuotot ja -kulut 15 413 988,39 16 735 891,85<br />

Tuloverot -5,58 -19,41<br />

Muut oikaisut 4 988 916,70 -3 959 530,59<br />

44 782 666,90 34 855 827,00<br />

Käyttöpääoman muutos:<br />

Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) -2 133 410,75 679 265,10<br />

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) vähennys (+) -11 474 134,74 -1 734 239,16<br />

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-) 10 004 491,43 15 034 611,60<br />

41 179 612,84 48 835 464,54<br />

Maksetut korot -25 884 724,62 -26 501 326,46<br />

Saadut korot 12 691 430,45 9 681 223,97<br />

Muut rahoituserät -2 434 365,62 -1 782 031,30<br />

Maksetut verot -165,10 11 495,97<br />

-15 627 824,89 -18 590 637,82<br />

Liiketoiminnan rahavirta 25 551 787,95 30 244 826,72<br />

Investointien rahavirta<br />

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -54 639 026,78 -33 151 063,25<br />

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 187 817,45 379 138,56<br />

Ostetut tytäryhtiöosakkeet -31 500,00 -97 286,32<br />

Myydyt tytäryhtiöosakkeet 115,40<br />

Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 1 650 000,00<br />

Luovutustulot muista sijoituksista 7 440,80<br />

Lainasaamisten takaisinmaksut 40 875 455,15 17 608 804,08<br />

Investointien rahavirta -13 607 254,18 -13 602 850,73<br />

Kassavirta ennen rahoitusta 11 944 533,77 16 641 975,99<br />

Rahoituksen rahavirta<br />

Maksullinen osakeanti<br />

Lyhytaikaisten lainojen nostot 28 101 990,35 33 744 462,53<br />

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -8 158 611,36 -33 479 605,04<br />

Pitkäaikaisten lainojen nostot 41 440 000,00 48 721 130,44<br />

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -68 612 754,94 -65 224 539,86<br />

Saadut ja annetut konserniavustukset -7 280 000,00 1 613 139,00<br />

Rahoituksen rahavirta -14 509 375,95 -14 625 412,93<br />

Rahavarojen muutos -2 564 842,18 2 016 563,06<br />

Rahavarat 1.1. 4 610 689,03 2 518 097,41<br />

Yritysjärjestelyjen rahavarat 76 028,56<br />

Rahavarat 31.12. 2 045 846,85 4 610 689,03<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT<br />

<strong>2011</strong> 2010 2009 2008 2007<br />

Miljoonaa euroa IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS<br />

Liikevaihto 605,2 561,1 494,4 735,7 685,5<br />

Liiketoiminnan muut tuotot 2,5 4,3 13,4 2,4 15,3<br />

Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia<br />

(EBITDA) 84,5 85,9 37,4 98,1 121,9<br />

% liikevaihdosta 14,0 15,3 7,6 13,3 17,8<br />

Liiketulos (EBIT) 21,0 25,6 -23,6 35,4 68,8<br />

% liikevaihdosta 3,5 4,6 -4,8 4,8 10,0<br />

Osakkuusyhtiöt<br />

Tulos ennen veroja (EBT) -5,4 3,7 -51,4 -3,2 40,1<br />

% liikevaihdosta -0,9 0,7 -10,4 -0,4 5,9<br />

Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -2,5 2,2 -41,7 1,0 34,4<br />

% liikevaihdosta -0,4 0,4 -8,4 0,1 5,0<br />

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista<br />

Tilikauden tulos -2,5 2,2 -41,7 1,0 34,4<br />

% liikevaihdosta -0,4 0,4 -8,4 0,1 5,0<br />

Bruttoinvestoinnit * 64,4 82,2 28,0 236,3 391,3<br />

% liikevaihdosta 10,6 14,6 5,7 32,1 57,1<br />

Oman pääoman tuotto-% (ROE) -0,6 0,5 -9,7 0,2 8,0<br />

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 1,6 2,2 -1,7 2,9 6,9<br />

Taseen loppusumma 1 472,1 1 472,6 1,446,4 1 534,4 1 402,3<br />

Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1 29,4 28,5 31,1<br />

Gearing (velkaantumisaste), % 199,8 198,8 198,3 205,5 167,4<br />

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 076 2 096 2 050 2 436 2 335<br />

<strong>2011</strong> 2010 2009 2008 2007<br />

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS<br />

Tulos/osake (EPS), euroa -0,05 0,05 -0,96 0,01 0,82<br />

Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella<br />

oikaistuna, euroa -0,05 0,05 -0,96 0,01 0,82<br />

Oma pääoma/osake, euroa 9,12 9,14 9,07 10,51 10,45<br />

Osinko/osake, euroa ** 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00<br />

Osinko/tulos, % ** 0 0 0 0 0,5<br />

Efektiivinen osinkotuotto,,% ** 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />

Hinta/voittosuhde (P/E) n/a 166,4 n/a n/a 18,3<br />

Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa 7,70 7,97 6,90 6,45 15,25<br />

Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa 360,5 373,2 323,1 262,5 620,6<br />

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä,<br />

keskimäärin (1 000 kpl) 46 821 46 821 44 385 41 528 41 528<br />

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä<br />

31.12. (1 000 kpl) 46 821 46 821 46 821 41 528 41 528<br />

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000 kpl) 46 821 46 821 46 821 40 692 40 692<br />

* Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot.<br />

** Vuonna <strong>2011</strong> laskettu hallituksen osinkoehdotuksen mukaisesti.<br />

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 34.<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 33

34<br />

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT IFRS<br />

Tulos per osake (EPS), euroa<br />

Oma pääoma per osake, euroa<br />

Osinko per osake, euroa<br />

Osinko per tulos, %<br />

Efektiivinen osinkotuotto, %<br />

P/E -luku<br />

Oman pääoman tuotto (ROE), %<br />

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %<br />

Velkaantumisaste (gearing), %<br />

Omavaraisuusaste, %<br />

=<br />

=<br />

=<br />

=<br />

=<br />

=<br />

=<br />

=<br />

=<br />

=<br />

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos<br />

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo<br />

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma<br />

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa<br />

Tilikaudelta jaettu osinko<br />

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa<br />

Tilikaudelta jaettu osinko<br />

Tulos ennen veroja +/– määräysvallattomien omistajien osuus konsernin<br />

tuloksesta +/– laskennallisen verovelan muutos – tilikauden verot<br />

Osinko / osake<br />

Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa<br />

Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa<br />

Tulos / Osake<br />

Tilikauden tulos<br />

Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)<br />

Tulos ennen veroja + korkokulut + muut vieraanpääoman kulut<br />

Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)<br />

Korolliset velat - rahavarat<br />

Oma pääoma yhteensä<br />

Oma pääoma yhteensä<br />

Taseen loppusumma - saadut ennakot<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.<br />

x 100<br />

x 100<br />

x 100<br />

x 100<br />

x 100<br />

x 100

NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS<br />

Miljoonaa euroa Q1/<strong>2011</strong> Q1/2010 Q2/<strong>2011</strong> Q2/2010 Q3/<strong>2011</strong> Q3/2010 Q4/<strong>2011</strong> Q4/2010<br />

Liikevaihto segmenteittäin<br />

Varustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä 126,5 110,9 148,9 138,9 151,7 135,9 136,3 127,9<br />

Myynti ulkopuolisille 126,3 111,2 148,7 138,8 151,5 135,8 135,7 127,3<br />

Myynti satamatoiminnoille 0,2 -0,3 0,2 0,1 0,2 0,1 0,6 0,6<br />

Satamatoiminnot yhteensä 18,7 14,8 18,0 21,5 15,7 17,7 15,3 18,4<br />

Myynti ulkopuolisille 12,8 10,3 11,5 14,1 9,7 11,6 9,1 11,9<br />

Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille 5,9 4,4 6,5 7,4 6,0 6,0 6,2 6,4<br />

Konsernin sisäinen liikevaihto -6,1 -4,2 -6,6 -7,5 -6,2 -6,1 -6,8 -7,0<br />

Liikevaihto yhteensä 139,0 121,5 160,2 152,8 161,2 147,5 144,8 139,3<br />

Liiketulos segmenteittäin<br />

Varustamotoiminta ja merikuljetukset 2,9 5,9 11,8 16,5 15,2 12,3 0,9 4,6<br />

Satamatoiminnot -3,0 -4,5 -1,9 -2,1 -2,3 -3,0 -2,6 -4,2<br />

Liiketulos yhteensä -0,1 1,4 9,9 14,4 12,9 9,3 -1,6 0,5<br />

Rahoitustuotot ja -kulut -6,0 -5,3 -7,1 -5,2 -6,8 -6,1 -6,5 -5,3<br />

Tulos ennen veroja -6,1 -3,8 2,7 9,2 6,1 3,2 -8,2 -4,9<br />

Tuloverot 1,5 0,6 -1,5 -2,4 -2,1 -1,4 5,0 1,8<br />

Tilikauden tulos -4,6 -3,3 1,2 6,8 4,0 1,8 -3,1 -3,1<br />

Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäin<br />

Liiketulos liikevaihdosta, % -0,1 1,2 6,2 9,4 8,0 6,3 -1,1 0,3<br />

Tulos per osake, euroa -0,10 -0,07 0,03 0,15 0,08 0,04 -0,07 -0,07<br />

Ulkona olevien osakkeiden keskim.<br />

lukumäärä, 1 000 kpl 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 35

36<br />

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT<br />

<strong>Finnlines</strong> Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on<br />

yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon.<br />

Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa<br />

euroa ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa<br />

osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiön kaupparekisteriin<br />

merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.<strong>2011</strong> oli<br />

93 642 074 euroa. Koko osakekanta oli 46 821 037 kappaletta.<br />

OSAKKEET<br />

<strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki<br />

Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 1,5 miljoonaa<br />

kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita. Osakkeen ylin<br />

hinta oli 8,15 euroa ja alin 7,00 euroa. Vuoden lopussa koko osakekannan<br />

markkina-arvo oli 360,5 miljoonaa euroa.<br />

OSAKKEENOMISTAJAT<br />

<strong>Finnlines</strong>illä oli vuoden <strong>2011</strong> lopussa 1 984 osakkeenomistajaa.<br />

Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omisti yhtiön osakkeista<br />

81,70 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia<br />

oli 14,33 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus<br />

<strong>Finnlines</strong>in osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa<br />

66,97 prosenttia.<br />

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.<strong>2011</strong> * % osakkeista<br />

Yksityiset yritykset 0,89<br />

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,23<br />

Julkisyhteisöt 11,46<br />

Kotitaloudet 2,47<br />

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,60<br />

Hallintarekisteröidyt 14,33<br />

Muut ulkomaalaiset 67,01<br />

Yhteensä 100,00<br />

* Lähde: Euroclear Finland Oy<br />

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys 31.12.2005–31.12.<strong>2011</strong><br />

Tapahtuma Optiolaji<br />

Käytetyt<br />

optiot<br />

Merkityt<br />

osakkeet<br />

Ulkona olevien<br />

osakkeiden<br />

lukumäärä<br />

Omat<br />

osakkeet<br />

Osakkeiden<br />

kokonaismäärä<br />

31.12.2005<br />

20.1.2006<br />

40 656 758 40 656 758<br />

Merkintä 2001B 1 500 3 000 40 659 758 40 659 758<br />

10.4.2006 2001A 7 500 15 000<br />

Merkintä 2001B 8 600 17 200 40 691 958 40 691 958<br />

31.12.2006 40 691 958 40 691 958<br />

31.12.2007 40 691 958 40 691 958<br />

31.12.2008<br />

25.06.2009<br />

40 691 958 40 691 958<br />

Osakeanti 6 129 079 46 821 037 46 821 037<br />

31.12.2009 46 821 037 46 821 037<br />

31.12.2010 46 821 037 46 821 037<br />

31.12.<strong>2011</strong> 46 821 037 46 821 037

Tulos/osake (EPS),<br />

Euroa<br />

07 08 09 10 11<br />

Oma pääoma/osake,<br />

Euroa<br />

07 08 09 10 11<br />

Osakekannan<br />

markkina-arvo 31.12.<br />

Miljoonaa euroa<br />

07 08 09 10 11<br />

800<br />

600<br />

400<br />

200<br />

0<br />

1,5<br />

1<br />

0,5<br />

0<br />

–0,5<br />

–1<br />

–1,5<br />

12<br />

8<br />

4<br />

0<br />

Suurimmat osakkaat 31.12.<strong>2011</strong> * Kpl %<br />

Grimaldi-konserni, Napoli 31 354 646 66,97<br />

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 953 667 10,58<br />

Mandatum Life Henkivakuutusosakeyhtiö 773 500 1,65<br />

Pohjola Vakuutus Oy 290 000 0,62<br />

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 256 666 0,55<br />

Valtion Eläkerahasto 250 833 0,54<br />

Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake 120 000 0,26<br />

Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto 90 800 0,19<br />

Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 86 841 0,19<br />

Yleisradion Eläkesäätiön sijoitusrahasto 74 666 0,16<br />

10 suurinta yhteensä 38 251 619 81,70<br />

Hallintarekisteröidyt omistusosuudet 6 710 005 14,33<br />

Muut osakkaat 1 859 413 3,97<br />

Osakemäärä yhteensä 46 821 037 100,00<br />

Johdon osakeomistus 1 311 294 2,80<br />

*Lähde: Euroclear Finland Oy<br />

<strong>Finnlines</strong>in osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä 2007–<strong>2011</strong> **<br />

Osakekurssi<br />

Osakkeiden vaihto<br />

Kpl (miljoonaa) Euroa<br />

3.5 —<br />

3.0 —<br />

2.5 —<br />

2.0 —<br />

1.5 —<br />

1.0 —<br />

0.5 —<br />

0 —<br />

2007 2008 2009 2010<br />

<strong>2011</strong><br />

** Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy<br />

— 20<br />

— 15<br />

— 10<br />

— 5<br />

— 0<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 37

38<br />

HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA<br />

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS<br />

Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat 31.12.<strong>2011</strong>:<br />

Kertyneet voittovarat EUR 92 747 356,47<br />

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto EUR 21 451 776,50<br />

Tilikauden tulos EUR 0,00<br />

Jakokelpoiset varat EUR 114 199 132,97<br />

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.<strong>2011</strong> päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.<br />

Helsingissä, 28. päivänä helmikuuta 2012<br />

Emanuele Grimaldi<br />

Hallituksen puheenjohtaja<br />

Gianluca Grimaldi Diego Pacella Antti Pankakoski<br />

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ<br />

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.<br />

Helsingissä 28.2.2012<br />

Deloitte & Touche Oy<br />

KHT-yhteisö<br />

Mikael Leskinen<br />

KHT<br />

Olav K. Rakkenes Jon-Aksel Torgersen<br />

Uwe Bakosch<br />

Toimitusjohtaja<br />

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön<br />

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn<br />

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

TILINTARKASTUSKERTOMUS<br />

FINNLINES OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE<br />

Olemme tilintarkastaneet <strong>Finnlines</strong> Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.<strong>2011</strong>.<br />

Tilinpäätös sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot<br />

sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.<br />

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU<br />

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja<br />

riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakerto-<br />

mus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten<br />

mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito<br />

on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.<br />

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET<br />

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimin-<br />

takertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen<br />

Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme<br />

tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyt-<br />

tä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingon-<br />

korvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.<br />

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista<br />

ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä<br />

tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen<br />

valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.<br />

Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta<br />

ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen<br />

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä<br />

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.<br />

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa<br />

tilintarkastusevidenssiä.<br />

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ<br />

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)<br />

mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.<br />

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA<br />

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen<br />

laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta<br />

asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.<br />

Helsingissä 28. helmikuuta 2012<br />

Deloitte & Touche Oy<br />

KHT-yhteisö<br />

Mikael Leskinen<br />

KHT<br />

Tilintarkastuskertomus, joka on annettu yhtiön kotisivuilla www.fi nnlines.com<br />

esitetyistä hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä<br />

31.12.<strong>2011</strong> päättyneeltä tilikaudelta.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 39

40<br />

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ<br />

<strong>Finnlines</strong> Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölain, NASDAQ<br />

OMX Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sekä<br />

yhtiöjärjestykseensä kirjattuja sääntöjä ja määräyksiä. <strong>Finnlines</strong><br />

soveltaa myös 1. lokakuuta 2010 voimaan tullutta Suomen lis-<br />

tayhtiöiden hallinnointikoodia. Koodi on luettavissa sähköisesti<br />

osoitteessa www.cgfi nland.fi . <strong>Finnlines</strong>in hallitus on hyväksynyt<br />

tämän <strong>Finnlines</strong> Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmän ja se täydentää<br />

<strong>Finnlines</strong>in hallituksen kertomusta, joka alkaa sivulta 22.<br />

POIKKEAMINEN HALLINNOINTIKOODIN SUOSITUKSESTA<br />

Hallituksen kokoonpano poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta<br />

nro 9, joka muun muassa suosittaa, että hallituksen<br />

jäseninä tulisi olla molempia sukupuolia. Yhtiön tavoitteena on<br />

varmistaa, että hallitus on pätevä ja että sillä on riittävästi tietoa<br />

yhtiön toimialan, liiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteistä.<br />

Merenkulkualalla on maailmanlaajuisesti hyvin vähän naisia<br />

johtavassa asemassa ja siksi hallitus ei ole pystynyt löytämään<br />

sopivaa ehdokasta. Näin ollen 19. huhtikuuta <strong>2011</strong> pidetyssä<br />

yhtiökokouksessa ei ollut pätevää naispuolista ehdokasta hallituksen<br />

jäseneksi. Yhtiön pitkän aikavälin tavoite on kuitenkin täyttää<br />

hallintokoodin suositukset tässäkin suhteessa.<br />

HALLINTOELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT<br />

<strong>Finnlines</strong>-konsernia johtaa yhtiökokouksen valitsema hallitus<br />

ja toimitusjohtaja. Heidän tehtävänsä on pääosin määritelty<br />

Suomen osakeyhtiölaissa. Vastuu päivittäisestä operatiivisesta<br />

toiminnassa on laajennetun johtoryhmän jäsenillä, joiden tukena<br />

on asianomainen henkilöstö ja palvelutoiminnot.<br />

YHTIÖKOKOUS<br />

Yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous. Se päättää asioista,<br />

jotka Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat<br />

yhtiökokouksen päätettäviksi. Niihin kuuluvat mm. tilinpäätöksen<br />

vahvistaminen, jaettavista osingoista päättäminen, vastuuvapauden<br />

myöntäminen yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle<br />

tilikaudelta, yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien ja nimittäminen<br />

sekä heidän palkkioistaan päättäminen.<br />

<strong>Finnlines</strong> Oyj:n yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuodessa,<br />

viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiökokoukseen<br />

julkaistaan hallituksen päättämässä valtakunnallisen<br />

levikin omaavassa sanomalehdessä sekä yhtiön kotisivuilla aikaisintaan<br />

kolme kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään 21<br />

päivää ennen yhtiökokousta. Osakkeenomistajilla on lain mukaan<br />

oikeus ehdottaa asialistalle yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvia<br />

asioita, jos osakkeenomistaja ilmoittaa siitä hallitukselle kirjallisesti<br />

hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta niin, että asia voidaan<br />

lisätä yhtiökokouskutsuun. Ehdotuksen katsotaan tulleen riittävän<br />

ajoissa, jos hallitus on saanut siitä tiedon viimeistään neljä viikkoa<br />

ennen yhtiökokouskutsun julkaisemista.<br />

Yhtiökokous <strong>2011</strong><br />

<strong>Finnlines</strong> Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja<br />

myönsi hallituksen jäsenille sekä yhtiön toimitusjohtajalle ja johdolle<br />

vastuuvapauden tilikaudelta 2010.<br />

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei osinkoa<br />

makseta.<br />

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi.<br />

Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele<br />

Grimaldi, Diego Pacella, Gianluca Grimaldi, Antti Pankakoski,<br />

Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen<br />

Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen<br />

Diego Pacellan.<br />

Tilintarkastajaksi vuodelle <strong>2011</strong> valittiin KHT-yhteisö Deloitte &<br />

Touche Oy.<br />

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista<br />

yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla<br />

annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000<br />

osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen<br />

asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 14.4.2010<br />

antaman osakeantivaltuutuksen.<br />

Yhtiökokoukseen liittyvät dokumentit<br />

on esitetty verkkosivuillamme:<br />

www.fi nnlines.com/yritys<br />

> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Yhtiökokous.<br />

HALLITUS<br />

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta<br />

järjestämisestä. Hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään<br />

yksitoista (11) jäsentä. Hallituksen jäsenet nimittää yhtiökokous<br />

vuodeksi kerrallaan.<br />

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia<br />

ja vähintään kahden tätä enemmistöä edustavan on oltava<br />

riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tiedot<br />

hallituksen kokoonpanosta, jäsenistä ja heidän riippumattomasta<br />

asemastaan on luettavissa <strong>Finnlines</strong>in kotisivulta. Toimitusjohtaja<br />

ei ole hallituksen jäsen.<br />

Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen tulee sisältyä<br />

yhtiökokouskutsuun.<br />

Hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa,<br />

jos ehdotus on hallituksen tekemä tai jos ehdokasta<br />

kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia<br />

yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja ehdokas on<br />

antanut kirjallisen suostumuksensa valintaan. Yhtiökokouskutsun<br />

toimittamisen jälkeen mahdollisesti asetetut ehdokkaat julkistetaan<br />

erikseen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapu-<br />

heenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää<br />

keskeisimmistä menettelytavoista, tavoitteista ja strategioista.<br />

Hallituksen työssään soveltamat periaatteet on esitetty hallituksen<br />

hyväksymissä toimintaohjeissa. Hallitus käsittelee kaikki<br />

asiat koko hallituksen läsnä ollessa. Hallituksella ei ole erillisiä<br />

toimikuntia. Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista hallitus lain,<br />

muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti<br />

vastaa. Yhtiön liiketoiminnan koosta johtuen on katsottu tehokkaaksi,<br />

että koko hallitus käsittelee kokouksissaan yhteisesti<br />

myös tarkastus-, nimitys- ja palkkiovaliokunnalle kuuluvat tehtävät.<br />

Hallituksen laatiman kirjallisen työjärjestyksen keskeinen<br />

sisältö on seuraava:<br />

• Tilinpäätös ja osavuosikatsaukset<br />

• Yhtiökokoukselle esitettävät asiat<br />

• Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän<br />

(Executive Committee) jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen<br />

tehtävistään<br />

• Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden hyväksyminen ja taloudellisen<br />

valvonnan järjestäminen<br />

• Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa mainittujen tarkastusvaliokunnalle<br />

kuuluvien muiden asioiden käsittely<br />

• Konsernin strategisen suunnitelman ja pitkän aikavälin tavoitteiden<br />

vahvistaminen<br />

• Konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman ja budjetin<br />

hyväksyminen<br />

• Päättäminen investoinneista, yritysostoista sekä omaisuuden<br />

luovutuksista, jotka ovat merkittäviä ja joissa poiketaan konsernin<br />

strategiasta<br />

• Pitkäaikaisen lainan ottaminen ja takauksen tai muun vastaavan<br />

sitoumuksen antaminen<br />

• Riskienhallinnan periaatteet<br />

• Konsernin organisaatiorakenne<br />

• Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten<br />

palkka- ja eläke-etujen hyväksyminen<br />

• Toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.<br />

Päätöstä vaativien asioiden lisäksi hallituksen kokouksiin<br />

toimitetaan ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta<br />

ja riskeistä.<br />

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Hallitus<br />

kokoontuu 6–8 kertaa vuodessa etukäteen päätetyn aikataulun<br />

mukaan. Näiden kokousten lisäksi hallitus kokoontuu tarpeen<br />

vaatiessa.<br />

Hallitus vuonna <strong>2011</strong><br />

Hallitukseen kuului vuonna <strong>2011</strong> kuusi jäsentä:<br />

• Emanuele Grimaldi, hallituksen puheenjohtaja, syntynyt vuonna<br />

1956, Degree in Ec. and Comm., Managing Director ofGrimaldi<br />

Compagnia di Navigazione S.p.a.<br />

• Diego Pacella, hallituksen varapuheenjohtaja, syntynyt vuonna<br />

1960, Degree with honours in Mech. Eng., Managing Director<br />

of Industria Armamento Meridionale (INARME)<br />

• Gianluca Grimaldi, syntynyt vuonna 1955, Degree in Ec. and<br />

Comm., Managing Director of Atlantica di Navigazione S.p.a.<br />

• Antti Pankakoski, syntynyt vuonna 1954, OTK, toimitusjohtaja<br />

Altia Oy<br />

• Olav K. Rakkenes, syntynyt vuonna 1945, Master’s License,<br />

Board Member of Atlantic Container Line AB<br />

• Jon-Aksel Torgersen, syntynyt vuonna 1952, MBA, CEO of<br />

Astrup Fearnley AS<br />

Vuonna <strong>2011</strong> <strong>Finnlines</strong>in hallitus kokoontui yhdeksän kertaa.<br />

Hallituksen kokousten osallistumisprosentti oli keskimäärin 98,1<br />

prosenttia.<br />

Hallituksen riiippumattomuus<br />

Kukaan hallituksen jäsenistä ei työskentele yhtiössä. Kaikki hallituksen<br />

jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Kaksi jäsentä, Antti<br />

Pankakoski ja Jon-Aksel Torgersen, ovat riippumattomia yhtiöstä<br />

ja merkittävistä osakkeenomistajista.<br />

Yksityiskohtaista tietoa<br />

hallituksen jäsenistä<br />

on sivulla 46.<br />

TOIMITUSJOHTAJA JA VARATOIMITUSJOHTAJA<br />

Yhtiön hallitus nimittää konsernille toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja<br />

johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen,<br />

Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan.<br />

Tässä työssä häntä avustaa johtoryhmä. Nykyinen toimitusjohtaja<br />

on Uwe Bakosch (syntynyt vuonna 1958, Maritime Law Diploma).<br />

Hänen vuosipalkkansa on 400 000 euroa. Peruspalkan lisäksi<br />

hän on oikeutettu bonukseen, joka on korkeintaan 60 prosenttia<br />

vuosipalkasta. Tämä bonus on sidottu budjetoituun konsernitulokseen<br />

(EBT). Toimitusjohtajan eläkeikä perustuu paikallisiin<br />

lakeihin eikä hänellä ole erityistä eläkejärjestelmää. Lisätietoja<br />

toimitusjohtajasta on sivulla 47.<br />

Hallitus nimittää tarvittaessa varatoimitusjohtajan. Yhtiön<br />

talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), kauppatieteiden maisteri Seija<br />

Turunen toimii yhtiön varatoimitusjohtajana.<br />

Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä<br />

Yhtiön johtoryhmään (Executive Committee) kuuluvat hallituksen<br />

puheenjohtaja, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja<br />

sekä operatiivinen johtaja, kauppatieteiden maisteri Håkan<br />

Modig. Hallitus nimittää johtoryhmän jäsenet. 1.1.2012 asetettu<br />

johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa<br />

hänen työssään konsernin hallinnon koordinoimisessa,<br />

>><br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 41

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ (JATKUU)<br />

42<br />

konsernitason strategioiden ja suositusten toteuttamisessa sekä<br />

käytännön ratkaisujen löytämisessä hallituksen määrittelemien<br />

tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />

Yhtiöllä on lisäksi laajennettu johtoryhmä, johon kuuluu<br />

toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, operatiivinen johtaja<br />

sekä tärkeimpien yksiköiden edustajat. Laajennettu johtoryhmä<br />

kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa.<br />

Laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.<br />

Se käsittelee konsernin liiketoimintaan liittyviä strategisia<br />

asioita, palvelutuotteita, konsernin rakennetta ja ohjausjärjestelmää<br />

sekä valvoo yhtiön toimintaa. Liiketoimintayksiköiden johtajat<br />

ovat vastuussa yksiköidensä myynnistä ja kannattavuudesta.<br />

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten eläkeikä<br />

perustuu paikallisiin lakeihin eikä heillä ole erityistä<br />

eläkejärjestelmää.<br />

Tiedot johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenistä ja<br />

heidän vastuualueistaan on luettavissa<br />

<strong>Finnlines</strong>in kotisivuilla:www.fi nnlines.com/yritys<br />

> <strong>Finnlines</strong> > Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä.<br />

Laajennettu johtoryhmä vuonna <strong>2011</strong><br />

Laajennettu johtoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa.<br />

Tärkeimmät laajennetun johtoryhmän käsittelemät asiat<br />

liittyivät markkinakehitykseen, yhtiön kannattavuuteen, kustannuksiin,<br />

liiketoimintastrategiaan sekä kilpailukyvyn parantamiseen.<br />

Markkinoiden kehitys, lastimäärät ja kapasiteetti sekä asiakassuhteet<br />

erittäin epävakaassa taloudellisessa ympäristössä kuuluivat<br />

myös keskeisiin laajennetussa johtoryhmässä käsiteltyihin<br />

aiheisiin. Muita tärkeitä käsiteltyjä asioita olivat optimointi ja tuottavuus<br />

sekä sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittäminen.<br />

Palkitseminen<br />

Hallitus tai sen puheenjohtaja nimittää toimitusjohtajan välittömät<br />

alaiset ja päättää heidän palkkauksestaan. Hallitus päättää<br />

myös johdon mahdollisista erillisistä tulosperusteisista<br />

palkkiojärjestelmistä.<br />

Laajennetun johtoryhmän jäsenet kuuluvat bonus-järjestelmään,<br />

joka on sidottu yhtiön vuositulokseen (EBT) ja josta hallitus<br />

päättää vuosittain. Bonus voi olla korkeintaan 40 prosenttia<br />

laajennetun johtoryhmän jäsenen vuosipalkasta. Toimitusjohtajan<br />

ja varatoimitusjohtajan bonus voi olla korkeintaan 60 prosenttia<br />

vuosipalkasta. Bonukset maksetaan käteisenä. Johtoryhmän<br />

jäsenillä ei ole erillistä bonus-järjestelmää.<br />

Yhtiön osakkeen arvoon perustuvia bonusjärjestelmiä ei ole.<br />

Mikäli yhtiö päättää irtisanoa toimitusjohtajan, hän on kuuden<br />

kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi oikeutettu 24 kuukauden<br />

palkkaa vastaavaan erorahaan. Vastaavat ajat varatoimitusjohtajan<br />

osalta ovat kuusi kuukautta ja 18 kuukautta.<br />

Palkkiot vuonna 2010 ja <strong>2011</strong><br />

Vuonna 2010 hallitukselle maksettiin vuotuiset palkkiot seuraavasti:<br />

puheenjohtajalle 50 000 euroa, varapuheenjohtajalle<br />

40 000 euroa ja muille jäsenille 30 000 euroa. Keväällä <strong>2011</strong><br />

yhtiökokous päätti, että hallituksen vuotuiset palkkiot pysyvät<br />

ennallaan.<br />

Tarkempi erittely johdon sopimuksista,<br />

vuonna 2010 ja <strong>2011</strong> maksetuista palkoista, palkkioista ja eduista<br />

on esitetty vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksen liitetiedoissa 34.<br />

Lähipiiritapahtumat ja <strong>Finnlines</strong>in Palkka- ja palkkioselvitys <strong>2011</strong>,<br />

<strong>Finnlines</strong>in kotisivuilla: www.fi nnlines.com/yritys<br />

> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Palkka- ja palkkioselvitys.<br />

Sisäinen tarkastus<br />

Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa yhtiön sisäinen tarkastusyksikkö,<br />

joka raportoi toimitusjohtajalle.<br />

Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on analysoida yhtiön toimintaa<br />

ja prosesseja sekä sen valvontamekanismien tehokkuutta<br />

ja laatua. Yksikkö auttaa <strong>Finnlines</strong>in saavuttamaan tavoitteensa<br />

arvioimalla ja parantamalla sisäisen valvonnan ja hallinnollisten<br />

prosessien tehokkuutta systemaattisen ja kurinalaisen toimintatavan<br />

avulla. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää, ovatko<br />

yhtiön riskienhallinta, sisäiset valvonta- ja hallintoprosessit johdon<br />

suunnitelman ja esityksen mukaisesti riittävät ja toimivat varmistamaan<br />

että:<br />

• Riskit tunnistetaan ja hallitaan oikein.<br />

• Eri hallintoryhmien välinen vuorovaikutus toimii tarpeen mukaan.<br />

• Merkittävä taloudellinen, johtamiseen liittyvä ja operatiivinen<br />

tieto on täsmällistä, luotettavaa ja oikea-aikaista.<br />

• Työntekijöiden toiminta on menettelytapojen, standardien, toimintatapojen<br />

ja voimassa olevien lakien mukaisia.<br />

• Resursseja hankitaan taloudellisesti, käytetään tehokkaasti ja<br />

suojataan riittävästi.<br />

• Ohjelmat ja suunnitelmat toteutetaan asianmukaisesti ja tavoitteet<br />

saavutetaan.<br />

• Laatua ja jatkuvaa parantamista edistetään yhtiön sisäisissä<br />

valvontaprosesseissa.<br />

• Merkittävät yhtiön sisäiseen valvontaan vaikuttavat lainsäädäntöön<br />

tai säännöksiin liittyvät asiat tunnistetaan ja huomioidaan<br />

asianmukaisesti.<br />

Sisäisen tarkastuksen päällikkö laatii vuotuisen suunnitelman<br />

käyttäen soveltuvaa riskiperustaista menetelmää ja ottaen huomioon<br />

potentiaaliset riskit tai johdon määrittämät valvontaan liittyvät<br />

asiat. Tarkastusten laajuus tilivuoden aikana suunnitellaan niin,<br />

että se on edustava ja painopiste on liiketoiminta-alueilla, joilla on

suurimmat riskit. Toimitusjohtaja hyväksyy suunnitelman. Sisäinen<br />

tarkastaja suorittaa myös hallituksen puheenjohtajan, toimitusjohtajan<br />

tai hallituksen antamia erityistehtäviä.<br />

Sisäinen tarkastaja suorittaa operatiivisten yksiköiden<br />

sisäisiä tarkastuksia operatiivisista yksiköistä riippumattomasti.<br />

Tarkastustyössään sisäinen tarkastaja noudattaa hallinto- ja<br />

ohjausjärjestelmää, eettisiä periaatteita, menettelytapoja ja muita<br />

yhtiön ohjeita sekä sisäisen tarkastuksen ammattimaiselle harjoittamiselle<br />

yleisesti hyväksyttyjä standardeja.<br />

Tarkastusraportit lähetetään toimitusjohtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle<br />

sekä hallituksen puheenjohtajalle. Toimitus johtaja<br />

ja talous- ja rahoitusjohtaja pitävät vähintään kerran vuodessa<br />

sisäisen tarkastuksen päällikön kanssa suljetun istunnon, jossa<br />

käsitellään suoritettujen tarkastusten tuloksia ja seuraavan kauden<br />

suunnitelmia. Tarpeelliset asiat saatetaan myös hallituksen<br />

tietoon.<br />

RISKIENHALLINTA<br />

<strong>Finnlines</strong>in sisäisen valvonnan tarkoituksena on tukea yhtiötä<br />

sen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden saavuttamiseen<br />

liittyvät riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita.<br />

Riskien tunnistaminen ja arviointi on siten sisäisen valvonnan<br />

edellytys <strong>Finnlines</strong>issa.<br />

Sisäiset valvontamekanismit ja -menettelytavat varmistavat<br />

johdolle, että riskienhallintatoimenpiteet toteutetaan suunnitelmien<br />

mukaisesti. Tietoisia ja huolellisesti arvioituja riskejä<br />

otetaan valittaessa strategioita, esim. liiketoimintaa laajennettaessa,<br />

markkina-asemaa parannettaessa ja uusia liiketoimintoja<br />

luotaessa.<br />

Taloudellisia, operatiivisia ja vahinkoa tai menetyksiä aiheuttavia<br />

riskejä vältetään tai rajoitetaan. Toimintojen jatkuvuus<br />

varmistetaan turvaamalla kriittiset toiminnot ja keskeiset resurssit.<br />

Kriisinhallinnan, jatkuvuuden varmistamisen ja onnettomuuksien<br />

varalle laaditaan suunnitelmat. Riskienhallintaan liittyvät kulut ja<br />

resurssit ovat suhteessa saavutettaviin hyötyihin.<br />

<strong>Finnlines</strong>in hallitus vastaa konsernin yleisen riskitason määrittämisestä<br />

ja sen turvaamisesta, että yhtiöllä on riittävät työkalut ja<br />

resurssit riskien hallintaan. Toimitusjohtaja laajennetun johtoryhmän<br />

avustuksella vastaa riskien hallinnan organisoinnista ja<br />

turvaamisesta kaikissa <strong>Finnlines</strong>in toiminnoissa.<br />

Yhtiön pääkonttoriin on keskitetty vastuu konsernin käyttöomaisuudesta,<br />

investoinneista, rahoituksesta, taloudesta,<br />

henkilöstöhallinnosta, viestinnästä, tietojärjestelmistä ja ostotoiminnoista.<br />

Konsernin talous- ja rahoitusjohtajan (CFO) alaisuudessa<br />

toimii Talousosasto, jonne on keskitetty koko konsernin<br />

maksuliikenne, ulkoinen laskenta ja sisäinen laskenta. Hallitus<br />

päättää konsernin valuutta- ja korkosuojauksista kullekin raportointikaudelle<br />

ja hyväksyy konsernin ulkopuoliset pitkäaikaiset<br />

lainajärjestelyt.<br />

Konsernin lakiasiain- vakuutusyksikön vastuulla ovat käyttöomaisuus<br />

ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat riskit sekä vakuutusten<br />

hallinnointi ja koordinointi. Pääosa konserniin sidotusta<br />

pääomasta muodostuu sen laivastosta. Laivat vakuutetaan aina<br />

täyteen arvoon. Haverit ja konevauriot voivat aiheuttaa toiminnan<br />

keskeytyksiä, jotka on katettu loss of earnings -vakuutuksilla.<br />

Luottotappioriskin minimoimiseksi konsernin asiakkaiden<br />

taloudellinen tilanne ja luottokelpoisuus ovat jatkuvassa<br />

seurannassa.<br />

Jokaiselle tulosyksikölle on nimetty vastuullinen controller, joka<br />

raportoi asianomaisen yksikön johtajalle ja talous- ja rahoitusjohtajalle<br />

(CFO). <strong>Finnlines</strong>in eri yksiköiden johtajat vastaavat<br />

yksiköiden taloudellisesta tuloksesta ja käyttöpääomasta. He<br />

asettavat yksiköilleen operatiiviset tavoitteet ja huolehtivat resurssien<br />

tehokkaasta käytöstä sekä toiminnan mittaamisesta ja<br />

kehittämisestä.<br />

<strong>Finnlines</strong>in merkittävimmät strategiset,<br />

operatiiviset ja taloudelliset riskit on kuvattu<br />

vuoden <strong>2011</strong> tilinpäätöksen liitetiedoissa 32.<br />

Taloudellisten riskien hallinta.<br />

TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN<br />

SISÄINEN VALVONTA<br />

Valvonta on prosessi, joka arvioi <strong>Finnlines</strong>in sisäisen valvontajärjestelmän<br />

laatua ja suorituskykyä. Valvontaa suoritetaan sekä<br />

jatkuvasti että erillisten arviointien avulla, joihin kuuluvat sisäiset<br />

tarkastukset, tilintarkastukset ja laatuauditoinnit. Kukin liiketoimintayksikkö<br />

vastaa siitä, että asianmukaisia lakeja ja säännöksiä<br />

noudatetaan sen vastuualueella.<br />

Sisäinen tarkastustoiminto avustaa toimitusjohtajaa ja hallitusta<br />

arvioimaan ja varmistamaan sisäisen valvonnan ja riskien<br />

hallinnan riittävyyttä ja tehokkuutta suorittamalla säännöllisiä<br />

tarkastuksia konsernin yksiköissä ja tukitoiminnoissa vuotuisen<br />

suunnitelman mukaan. <strong>Finnlines</strong>in tilintarkastaja ja muut tarkastajat,<br />

kuten laatuauditoijat, suorittavat yhtiön sisäisen valvonnan<br />

arviointeja.<br />

Yhtiön taloudellista tulosta arvioidaan jokaisessa hallituksen<br />

kokouksessa. Hallitus tarkistaa kaikki osavuosi- ja vuosiraportit<br />

ennen niiden julkaisemista. Riskien arviointiprosessin ja valvontatoiminnan<br />

tehokkuutta seurataan jatkuvasti eri tasoilla. Tähän<br />

kuuluu tuloksen arviointi ja vertailu budjettiin ja suunnitelmiin.<br />

Vastuu tehokkaan valvonnan ylläpidosta ja toimivasta riskienhallintajärjestelmästä<br />

sekä taloudellisen raportoinnin sisäisestä<br />

valvonnasta on toimitusjohtajalla (CEO). Yhtiön sisäinen valvonta<br />

perustuu konsernin rakenteeseen, jossa konsernin toiminnot<br />

on jaettu kahteen segmenttiin ja eri liiketoiminta-alueisiin sekä<br />

>><br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 43

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ (JATKUU)<br />

44<br />

tukitoimintoihin. Konsernin toiminnot laativat toimintaohjeet, jotka<br />

määrittävät vastuut ja valtuudet sekä käsittävät eri alueiden, kuten<br />

talous, kirjanpito ja investoinnit, ostot ja myynti, valvonnan.<br />

Yhtiöllä on valvontajärjestelmä. Taloudellisen raportoinnin<br />

sisäiselle valvonnalle on määritelty standardivaatimukset. Johto<br />

odottaa, että kaikki työntekijät noudattavat moraalisesti ja eetti-<br />

sesti korkeita normeja, ja nämä odotukset on viestitetty työnteki-<br />

jöille sisäisiä kanavia pitkin.<br />

Konsernin talousyksikkö valvoo, että taloudellisen raportoinnin<br />

prosesseja ja valvontaa noudatetaan. Se seuraa myös ulkoisen ja<br />

sisäisen taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Tilintarkastajat<br />

vahvistavat vuositilinpäätöksen oikeellisuuden.<br />

Hallitus valvoo lakisääteistä tilintarkastusta ja konsernitilintar-<br />

kastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhtei-<br />

sön riippumattomuutta yhtiöön nähden erityisesti liitännäispalve-<br />

luiden osalta ja laatii ehdotuksen tilintarkastajien valinnasta.<br />

Hallitus käy vuosittain läpi sisäisen valvonnan ja riskien-<br />

hallintajärjestelmän pääpiirteiden kuvauksen suhteessa talou-<br />

delliseen raportointiprosessiin, joka sisältyy tähän hallinto- ja<br />

ohjausjärjestelmään.<br />

TIETOHALLINTO<br />

Tehokas sisäinen valvontajärjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista<br />

ja luotettavaa tietoa, jotta johto voi seurata yhtiön tavoitteiden<br />

saavuttamista. Taloudellisen informaation lisäksi tarvitaan myös<br />

ei-taloudellista tietoa, joka liittyy sekä sisäisiin että ulkoisiin tapahtumiin<br />

ja toimintoihin.<br />

Tietohallinnolla on tärkeä asema <strong>Finnlines</strong>in sisäisessä valvontajärjestelmässä.<br />

Tietojärjestelmillä on ratkaiseva merkitys tehokkaan<br />

sisäisen valvonnan kannalta, koska useat valvontatoiminnot<br />

perustuvat tietokoneohjelmiin.<br />

<strong>Finnlines</strong>in liiketoimintaprosesseihin sisältyvät valvontatoiminnot<br />

ovat ensiarvoisen tärkeitä yhtiön tehokkaan sisäisen valvonnan<br />

varmistamiseksi. Liiketoimintaprosessien valvontatoiminnot<br />

auttavat turvaamaan, että kaikki <strong>Finnlines</strong>in sisäisen valvonnan<br />

tavoitteet ja erityisesti yhtiön toiminnan tehokkuuteen ja kannattavuuteen<br />

sekä maineen ylläpitämiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan.<br />

Liiketoimintayksiköt ja tietohallinto vastaavat siitä, että<br />

niiden vastuualueilla määritellyt konsernitason prosessit ja valvontatoiminnot<br />

toteutetaan ja niitä noudatetaan. Mikäli konsernitason<br />

prosesseja ja valvontatoimintoja ei ole, liiketoimintayksiköt ja tietohallinto<br />

vastaavat, että tehokkaat liiketoimintaprosessit riittävine<br />

valvontatoimintoineen on kuvattu ja toteutettu.<br />

<strong>Finnlines</strong>in tietojärjestelmien toimivuus turvataan laajojen ja<br />

huolellisesti laadittujen tietoturvaohjelmien ja varajärjestelmien<br />

avulla.<br />

SISÄPIIRIOHJEET<br />

<strong>Finnlines</strong> noudattaa lakisääteisiä sisäpiirimääräyksiä sekä<br />

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita julkisille osakeyhtiöille<br />

sekä Suomen Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.<br />

<strong>Finnlines</strong>in julkiseen sisäpiiriin kuuluvat pysyvästi hallituksen<br />

jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, operatiivinen<br />

johtaja, hallituksen sihteeri sekä päävastuullinen tilintarkastaja.<br />

Laajennetun johtoryhmän jäsenet ja muu henkilöstö työtehtäviensä<br />

mukaan kuuluvat yhtiön omaan ei-julkiseen sisäpiiriin.<br />

Lisäksi merkittävien hankkeiden (esim. yrityskauppojen)<br />

osalta laaditaan hankekohtaiset sisäpiiriluettelot, joissa hankkeen<br />

suunnitteluun ja valmisteluun osallistuvat henkilöt määritellään<br />

hankekohtaisiksi sisäpiiriläisiksi. Hankekohtaisen sisäpiiriluettelon<br />

perustamisesta päättää yhtiön toimitusjohtaja.<br />

Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla<br />

14 päivää (<strong>Finnlines</strong> suosittelee kuitenkin 30 päivää) ennen<br />

välitilinpäätöksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista. Yhtiön<br />

sisäpiirirekisteriä ylläpitää konsernin lakiasiainyksikkö.<br />

Yhtiön ilmoitusvelvollisten pysyvien sisäpiiriläisten sekä<br />

näiden lähipiirin omistustiedot ovat saatavissa Suomen<br />

Arvopaperikeskuksen SIRE-järjestelmästä, jonne on yhteys myös<br />

<strong>Finnlines</strong>in kotisivuilta.<br />

Tietoa <strong>Finnlines</strong>in sisäpiiriläisten<br />

omistuksista ja kaupankäynnistä<br />

on <strong>Finnlines</strong>in kotisivuilla<br />

www.fi nnlines.com/yritys<br />

> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä<br />

> Sisäpiirirekisteri.<br />

TILINTARKASTUS<br />

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava KHT-yhteisö.<br />

Yhtiökokous nimittää tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan tilivuoden<br />

tilit ja toimeksianto päättyy seuraavaan yhtiökokoukseen.<br />

Tilintarkastaja vastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen ja<br />

kirjanpidon asiakirjojen sekä emoyhtiön hallinnon tarkastuksesta.<br />

Tilinpäätöksen jälkeen tilintarkastaja antaa lakisääteisen tilintarkastuskertomuksen<br />

yhtiön osakkeenomistajille sekä raportoi<br />

myös säännöllisesti tuloksesta hallitukselle. Yleisten pätevyysvaatimusten<br />

lisäksi tilintarkastajan tulee täyttää myös tietyt lakisääteiset<br />

riippumattomuusvaatimukset, mikä takaa riippumattoman ja<br />

luotettavan tilintarkastuksen.

Tilintarkastaja vuonna 2010<br />

Vuonna 2010 yhtiökokous nimitti tilintarkastajaksi KHT-yhteisö<br />

Deloitte & Touche Oy:n, jonka nimeämä päävastuullinen tilintar-<br />

kastaja on KHT Mikael Leskinen. Vuonna 2010 tilintarkastajille<br />

maksettiin konsernin, emoyhtiön ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä<br />

tilintarkastuksesta 241 tuhatta euroa. Samana vuonna maksettiin<br />

70 tuhatta euroa muista asiantuntijapalveluista.<br />

Tilintarkastaja vuonna <strong>2011</strong><br />

Vuonna <strong>2011</strong> yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi vuodel-<br />

le <strong>2011</strong> uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n ja KHT<br />

Mikael Leskinen nimitettiin päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.<br />

Päätettiin, että tilintarkastuspalkkio maksetaan laskun mukaan.<br />

Vuonna <strong>2011</strong> tilintarkastajille maksettiin konsernin, emoyhtiön<br />

ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta 191 tuhat-<br />

ta euroa. Samana vuonna maksettiin 95 tuhatta euroa muista<br />

asiantuntijapalveluista.<br />

TIEDOTTAMINEN<br />

Keskeiset <strong>Finnlines</strong>in hallintoa ja johtamista koskevat tiedot jul-<br />

kaistaan yhtiön kotisivuilla. Yhtiön kaikki pörssi- ja lehdistötiedot-<br />

teet ovat heti julkaisemisen jälkeen nähtävissä yhtiön kotisivuilla.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 45

46<br />

HALLITUS<br />

EMANUELE GRIMALDI<br />

• Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja<br />

• Hallituksen jäsen vuodesta 2006<br />

• Syntynyt 1956<br />

• Degree in Economics and Commerce,<br />

University of Naples, 1980, Italy<br />

• General Certifi cate of Education<br />

(scientifi c studies), Military School<br />

Nunziatella in Naples, Italy<br />

• Grimaldi Compagnia di Navigazione<br />

S.p.a., Managing Director<br />

• Industria Armamento Meridionale<br />

S.p.a., Managing Director<br />

• Atlantica di Navigazione S.p.a.,<br />

President<br />

Muut tehtävät:<br />

• Minoan Lines, Greece, President<br />

• Malta Motorways of the Sea Ltd, President<br />

• European Community Shipowners’<br />

Associations, Board Member<br />

• Atlantic Container Line AB,<br />

Board Member<br />

• Executive Committee of Confi tarma Member<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita: 500 000*<br />

DIEGO PACELLA<br />

• Hallituksen varapuheenjohtaja<br />

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007<br />

• Yhtiöstä riippumaton jäsen<br />

• Syntynyt 1960<br />

• Degree in Mechanics Engineering<br />

at the University of Naples, Italy<br />

• Grimaldi Compagnia di Navigazione<br />

SpA, Managing Director<br />

• Industria Armamento Meridionale SpA<br />

(INARME), Managing Director<br />

• Atlantica SpA. di Navigazione,<br />

Managing Director<br />

• Grimaldi Group, Finance Director<br />

Muut tehtävät:<br />

• Hellenic Seaways Maritime S.A.,Board Member<br />

• Minoan Lines, Greece, Board Member<br />

• Malta Motorways of the Sea Ltd,<br />

Board Member<br />

• Atlantic Container Line AB, Board Member<br />

• Finance Committee of Confi tarma, Member<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita: 0*<br />

GIANLUCA GRIMALDI<br />

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007<br />

• Yhtiöstä riippumaton jäsen<br />

• Syntynyt 1955<br />

• Degree in Economics and Commerce<br />

at the University of Naples, Italy<br />

• Grimaldi Compagnia di Navigazione<br />

S.p.a., President<br />

• Industria Armamento Meridionale<br />

S.p.a., President<br />

• Atlantica di Navigazione S.p.a.,<br />

Managing Director<br />

Muut tehtävät:<br />

• Minoan Lines, Greece, Board Member<br />

• Malta Motorways of the Sea, Board Member<br />

• Atlantic Container Line AB, Board Member<br />

• Antwerp Euro Terminal n.v. – Antwerp<br />

(Belgium), President<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita: 800 000 *<br />

ANTTI PANKAKOSKI<br />

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007<br />

• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista<br />

riippumaton jäsen<br />

• Syntynyt 1954<br />

• OTM, Helsingin yliopisto<br />

• Altia Oyj, toimitusjohtaja<br />

Muut tehtävät:<br />

• Kristina Cruises Oy, hallituksen jäsen<br />

• Helsingin osuuskauppa Elanto, hallituksen jäsen<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita: 0*<br />

OLAV K. RAKKENES<br />

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007<br />

• Yhtiöstä riippumaton jäsen<br />

• Syntynyt 1945<br />

• Master’s Licence, Maritime College<br />

of Tromsø, Norway<br />

Muut tehtävät:<br />

• Atlantic Container Line AB,<br />

Board Member<br />

• Swedish Shipowner’s association,<br />

Board member<br />

• Through Transport Mutual Club,<br />

Board Member<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita: 0 *<br />

JON -AKSEL TORGERSEN<br />

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007<br />

• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista<br />

riippumaton jäsen<br />

• Syntynyt 1952<br />

• Master in Business Administration,<br />

University of St. Gallen, Switzerland<br />

• Astrup Fearnley AS, CEO<br />

Muut tehtävät:<br />

• Atlantic Container Line AB, Chairman<br />

• Awilco LNG ASA, Board Member<br />

• I.M. Skaugen ASA, Board member<br />

• Puheenjohtaja ja jäsen useiden yhtiöiden<br />

hallituksissa<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita: 0*<br />

*Osakkeiden määrä 31.12.<strong>2011</strong>. Lisätietoa<br />

hallituksen jäsenistä<br />

www.fi nnlines.com.

JOHTORYHMÄ 1.1.2012<br />

EMANUELE GRIMALDI<br />

• Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja<br />

• Hallituksen jäsen vuodesta 2006<br />

• Syntynyt 1956<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita 500 000*<br />

UWE BAKOSCH<br />

• Toimitusjohtaja (President / CEO)<br />

• <strong>Finnlines</strong> Deutschland GmbH,<br />

toimitusjohtaja 2009–<br />

• Rederi AB Nordö-Link,<br />

toimitusjohtaja 2009–<br />

• Syntynyt 1958<br />

• Maritime Law diploma,<br />

English University Durban,<br />

South Africa<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita 11 280*<br />

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ 1.1.2012 ALKAEN<br />

(EDELLÄMAINITTUJEN LISÄKSI)<br />

CHRISTER BACKMAN / ANTONIO RAIMO, FinnLink<br />

R AUHA BATO-LIUKKONEN, Group HR<br />

CHRISTER BRUZELIUS, Ship Management<br />

THOMAS DOEPEL, Group Purchasing<br />

VILLE HAAPASAARI, HansaLink<br />

STAFFAN HERLIN; Marketing, Sales and Customer Service<br />

CLAUS HØGH, Scandinavia ro-ro<br />

KIMMO KOSTIA, IT, Hardware<br />

SANTERI LAAKSO, Financial Department<br />

ANTONIO RAIMO, NordöLink<br />

PETTER RUDA, Controlling<br />

ROLF SCHINDLER, TransRussiaExpress<br />

KAJ TAKOLANDER, Sales and Marketing, Passenger Services<br />

KIELO VESIKKO, Operations, Passenger Services<br />

TAPANI VOIONMAA, Group General Counsel<br />

VESA VÄHÄMAA, IT, Software<br />

SEIJA TURUNEN<br />

• CFO, varatoimitusjohtaja<br />

• Johtaja, Satamatoiminnot 2010–<br />

• Finnsteve-yhtiöt, toimitusjohtaja 2010–<br />

• Syntynyt 1953<br />

• Kauppatieteiden maisteri<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita 0*<br />

HÅKAN MODIG<br />

• COO<br />

• Charter Contract / Fleet Management<br />

• North Sea and Germany ro-ro<br />

• Syntynyt 1964<br />

• Kauppatieteiden maisteri<br />

• <strong>Finnlines</strong> Oyj:n osakkeita 0*<br />

*Osakeomistus 31.12.<strong>2011</strong>.<br />

Lisää tietoja johtoryhmän jäsenistä<br />

www.fi nnlines.com.<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 47

48<br />

FINNLINESIN LAIVASTO 31.12.<strong>2011</strong><br />

UUDISRAKENNUKSET (2 ALUSTA)<br />

STAR-LUOKKA (5 ALUSTA)<br />

HANSA-LUOKKA (4 ALUSTA)<br />

FINNBREEZE (<strong>2011</strong>)<br />

FINNSEA (<strong>2011</strong>)<br />

Pituus 188,4 m<br />

Leveys (mallattu) 26,5<br />

DWT 10 500 t<br />

GT 28 002<br />

Kaistametrejä 3 326 m<br />

Nopeus 20 solmua<br />

Jääluokka 1A<br />

Telakka Jinling, China<br />

FINNSTAR (2006)<br />

FINNMAID (2006)<br />

FINNLADY (2007)<br />

EUROPALINK (2007)<br />

NORDLINK (2007)<br />

Pituus 218,8 m<br />

Leveys (mallattu) 30,5 m<br />

DWT 9 653 t<br />

GT 45 923<br />

Kaistametrejä 4 216 m<br />

Matkustajia 500<br />

Nopeus 25 solmua<br />

Jääluokka 1A Super<br />

TRANSRUSSIA (1994)<br />

TRANSEUROPA (1995)<br />

Pituus 183 m<br />

Leveys 28,7 m<br />

DWT 9 761 t<br />

GT 32 534<br />

Nopeus 21,3 solmua<br />

Kaistametrejä 3 200 m<br />

Matkustajia 114<br />

Jääluokka 1A Super<br />

FINNPARTNER (1995 / 2007)<br />

FINNTRADER (1995 / 2007)<br />

Pituus 183 m<br />

Leveys (mallattu) 28,7 m<br />

DWT 8 865 t<br />

GT 33 313<br />

Nopeus 21 solmua<br />

Kaistametrejä 3 050<br />

Matkustajia 274<br />

Jääluokka 1A Super

CLIPPER-LUOKKA (3 ALUSTA)<br />

UUDISRAKENNUKSET (4 ALUSTA VUONNA 2012)<br />

MUUT OMISTETUT ALUKSET<br />

GT / Kaistametrejä /<br />

Matkustajia Valmistumisvuosi<br />

Finnarrow 25 996 / 2 400 / 200 1996<br />

Finnsailor 20 921 / 1 350 / 119 1987 / 1996<br />

Translubeca 24 727 / 2 100 / 84 1990<br />

RAHDATUT<br />

GT / Kaistametrejä Valmistumisvuosi<br />

Birka Carrier 12 251 / 1 775 1998<br />

Birka Express 12 251 / 1 775 1997<br />

Birka Trader 12 251 / 1 775 1998<br />

DWT: Deadweight tonnage, kuollut paino<br />

GT: Gross Tonnage, bruttovetoisuus<br />

FINNCLIPPER (1999)<br />

FINNFELLOW (2000)<br />

Pituus 188,3 m<br />

Leveys (mallattu) 28,7 m<br />

DWT 7 800 t<br />

GT 33 958 / 33 724<br />

Kaistametrejä 3 118 / 3 215<br />

Matkustajia 440<br />

Nopeus 22 solmua<br />

Jääluokka 1A<br />

FINNEAGLE (1999)<br />

Pituus 183,3 m<br />

Leveys (mallattu) 28,7 m<br />

DWT 7 800 t<br />

GT 29 841<br />

Kaistametrejä 2 459<br />

Matkustajia 400<br />

Nopeus 22 solua<br />

Jääluokka 1A<br />

FINNSKY (2012)<br />

FINNSUN (2012)<br />

FINNTIDE (2012)<br />

FINNWAVE (2012)<br />

Pituus 188,4 m<br />

Leveys (mallattu) 26,5 m<br />

DWT 10 500 t<br />

GT 28 002<br />

Kaistametrejä 3 326<br />

Nopeus 20 solmua<br />

Jääluokka 1A<br />

Telakka Jinling, China<br />

GT / Kaistametrejä Valmistumisvuosi<br />

Finnkraft 11 530 / 1 899 2000<br />

Finnhawk 11 530 / 1 899 2001<br />

Finnmill 25 732 / 3 262 2002 / 2009<br />

Finnpulp 25 732 / 3 262 2002 / 2009<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 49

50<br />

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE<br />

TULOSJULKISTUSAIKATAULU JA<br />

KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA 2012<br />

• Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 3.4.2012<br />

• Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy 12.4.2012<br />

• Varsinainen yhtiökokous 17.4.2012<br />

OSAVUOSIKATSAUKSET<br />

<strong>Finnlines</strong>in osavuosikatsaukset julkaistaan vuonna 2012<br />

seuraavasti:<br />

• tammi–maaliskuu 10.5.2012<br />

• tammi–kesäkuu 26.7.2012<br />

• tammi–syyskuu 6.11.2012<br />

ILMOITTAUTUMINEN VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN<br />

<strong>Finnlines</strong> Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 17.4.2012 klo<br />

12:00 Scandic Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri<br />

6, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla,<br />

joka on viimeistään 3.4.<strong>2011</strong> merkitty osakkeenomistajaksi<br />

Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.<br />

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua kokoukseen, on<br />

ilmoittauduttava viimeistään 12.4.<strong>2011</strong> klo 16:00 mennessä joko<br />

kirjallisesti osoitteeseen: <strong>Finnlines</strong> Oyj, Osakerekisteri, PL 197,<br />

00181, puhelimitse numeroon 010 343 4404, sähköpostilla osoitteeseen:<br />

IR@fi nnlines.com tai faksilla numeroon 010 343 4425.<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävällisesti<br />

ilmoittamaan siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on<br />

arvo-osuustili.<br />

TALOUDELLISET JULKAISUT<br />

Osavuosikatsaukset ja muut taloudelliset tiedotteet julkaistaan<br />

suomeksi ja englanniksi. <strong>Vuosikertomus</strong>, osavuosikatsaukset<br />

ja muut keskeiset tiedotteet julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla<br />

osoitteessa www.fi nnlines.com.<br />

JULKAISUJA VOI TILATA OSOITTEESTA<br />

<strong>Finnlines</strong> Oyj, Konserniviestintä<br />

PL 197, 00181 Helsinki<br />

puhelin: 010 343 50<br />

faksi: 010 343 4425<br />

sähköposti: IR@fi nnlines.com

YHTEYSTIEDOT<br />

FINNLINES OYJ<br />

Porkkalankatu 20 A<br />

00180 Helsinki<br />

PL 197<br />

00181 Helsinki<br />

puh. 010 343 50<br />

faksi 010 343 5200<br />

www.fi nnlines.com<br />

FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH<br />

Einsiedelstraße 43–45<br />

DE-23554 Lübeck<br />

P.O. Box 102222<br />

DE-23527 Lübeck, Germany<br />

puh. +49 (0)451 1507 0<br />

faksi +49 (0)451 1507 222<br />

FINNLINES, VENÄJÄ<br />

FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH<br />

Representative Offi ce St. Petersburg<br />

Rizhskyi Prospekt 41B<br />

RU-190020 St. Petersburg, Russia<br />

puh. +7 (0)812 680 1070<br />

faksi +7 (0)812 680 1069<br />

FINNLINES BELGIUM N.V.<br />

Blikken – Haven 1333<br />

BE-9130 Verrebroek, Belgium<br />

puh. +32 (0)3 570 9530<br />

faksi +32 (0)3 570 9550<br />

FINNLINES DANMARK A/S<br />

Østhavnsvej 11<br />

DK-8000 Aarhus C, Dennmark<br />

puh. +45 (0)86 206 650<br />

faksi +45 (0)86 206 659<br />

FINNLINES POLSKA CO. LTD.<br />

1 C Solidarnosci Av.<br />

PL-81336 Gdynia, Poland<br />

puh. +48 (0)58 627 4239<br />

faksi +48 (0)58 627 4249<br />

FINNLINES UK LTD.<br />

Finhumber House<br />

Queen Elizabeth Dock<br />

Hedon Road<br />

GB-Hull HU9 5PB, UK<br />

puh. +44 (0)1482 377 655<br />

faksi +44 (0)1482 787 229<br />

REDERI AB NORDÖ-LINK<br />

Grimsbyvägen 8<br />

SE-21120 Malmö, Sweden<br />

P.O. Box 106<br />

SE-20121 Malmö, Sweden<br />

puh. +46 (0)40 176 800<br />

faksi +46 (0)40 176 801<br />

FINNSTEVE OY AB<br />

Komentosilta 1<br />

00980 Helsinki<br />

PL 225<br />

00181 Helsinki<br />

puh. 010 565 60<br />

faksi 09 685 7253<br />

FINNLINES <strong>2011</strong> 51

52<br />

GRIMALDI-KONSERNI<br />

Grimaldi-konserni on erikoistunut roro-, autonkuljetus- ja lauttaliikenteeseen,<br />

josta sillä on pitkä, vuodesta 1947 asti jatkunut<br />

kokemus. Yhtiö tuottaa integroituja logistiikkapalveluja, jotka<br />

liittyvät osana maailman suurimmille autonvalmistajille tarjottuihin<br />

merikuljetuksiin. Konsernin merikuljetuspalveluihin kuuluvat myös<br />

kontti- ja yksikkölastikuljetukset sekä matkustajaliikenne.<br />

Grimaldi-konserni tuli mukaan autojen merikuljetuksiin vuonna<br />

1969, jolloin se aloitti säännöllisen liikenteen Italian ja Englannin<br />

välillä kuljettaen Fiat-autoja Britannian markkinoille. Konserni<br />

saavutti nopeasti suurimpien autovalmistajien luottamuksen niiden<br />

valittua Grimaldin alukset kuljettamaan tuotantoaan Pohjois-<br />

Euroopasta Välimeren maihin. Vuosien kuluessa konserni kehittyi<br />

nopeasti ja tällä hetkellä sen laivat käyvät yli 110 satamassa 47<br />

maassa Välimerellä, Pohjois-Euroopassa, Länsi-Afrikassa sekä<br />

Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Maa- ja merihenkilöstön määrä on<br />

lähes 8 000 henkeä.<br />

Nykyisin Grimaldi-konserni kuljettaa vuosittain yli 3,068 miljoonaa<br />

autoa, 1,562 miljoonaa kumipyöräyksikköä sekä yli 2,800<br />

miljoonaa matkustajaa 102 (95 omistettua) nykyaikaisella roro/<br />

monitoimilaivalla, autonkuljetusaluksella ja lautoilla, joista 30 on<br />

rakennettu viimeisen viiden vuoden aikana.<br />

Grimaldi-konserniin kuuluu kahdeksan suurta varustamoa,<br />

mm. Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the<br />

Sea (MMS), <strong>Finnlines</strong> ja Minoan Lines. Grimaldi-konserni on<br />

Grimaldi-konserni lukuina (<strong>2011</strong>)<br />

Aluksia liikenteessä 102<br />

Kuljetettua rahtia 3,068 miljoonaa autoa (C.E.U.),<br />

1,562 miljoonaa kumipyöräyksikköä<br />

& kontteja (FEU)<br />

Kuljetettuja matkustajia 2,730 miljoonaa<br />

Terminaaleja 18 (noin 4,4 miljoonaa m 2 )<br />

Logistiikkayrityksiä 4<br />

Käyntisatamia 112 (47 maassa ja 4 maanosassa)<br />

Henkilöstö 7 900 (sisältää laivojen miehistöt)<br />

Haarakonttoreita 63<br />

66,97 prosentin osuudellaan suurin omistaja suomalaisessa<br />

<strong>Finnlines</strong>-varustamossa, joka harjoittaa ropax- and roro-liikennettä<br />

Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa ja jolla on satamaterminaalit<br />

Suomessa. Grimaldi-konsernilla on 87,63 prosentin osuus lisäksi<br />

kreikkalaisesta Minoan Lines -lauttayhtiöstä, joka harjoittaa ropax-liikennettä<br />

Italian ja Kreikan sekä Pireuksen ja Kreetan välillä.<br />

Grimaldi-konserni on myös multimodal-operaattori, joka tarjoaa<br />

ovelta ovelle -logistiikkapalveluja. Tätä varten sillä on strategisten<br />

kumppaniensa kanssa 18 auto- ja konttiterminaalia (yli 4<br />

miljoonaa neliömetriä) Välimeren, Pohjois-Euroopan ja Länsi-<br />

Afrikan satamissa sekä autojen ja konttien kuljetuksia hoitavia<br />

kuljetusyrityksiä.<br />

Viime vuosina Grimaldi-konserni on investoinut Merten<br />

Moottoriteiden (Motorways of the Sea) kehittämiseen Välimerellä<br />

ja tuonut liikenteeseen uusia nykyaikaisia ropax-aluksia. Tällä<br />

hetkellä konsernin perävaunuja, autoja ja matkustajia kuljettavien<br />

alusten reittiverkostoon kuuluu Italia, Espanja, Malta, Tunisia,<br />

Marokko, Libya ja Kreikka.<br />

Grimaldi-konsernin kansainvälinen asiakaskunta, johon kuuluu<br />

mm. General Motors, Fiat Auto, Ford and Land Rover, arvostaa<br />

yleisesti konsernin tarjoamia korkealuokkaisia palveluja.<br />

Grimaldi-konserni on ensimmäinen italialainen laivayhtiö, jolle<br />

on myönnetty SMS, ISO 9001 and ISO 14001 turvallisuus-, laatu-<br />

ja ympäristösertifi kaatit.

Kuvat:<br />

Wilfried Anders, Nils Bergmann, Kimmo Brandt, Dirk Hourticolon, Thorsten Kaehling, Seppo Kaksonen, Helsingin satama / Mikael Kaplar, Laura<br />

Korhonen, Rami Lappalainen, Katia Lievens, Lennert Schrader, Ulrich Schrotmann, Christiane Schröder / Wolfgang Reiher, Emanuel Sparring,<br />

Eeva Sumiloff, Jarmo Teinilä, Timo Virojärvi, <strong>Finnlines</strong>in arkisto ja <strong>Finnlines</strong> valokuvakilpailun satoa.

<strong>Finnlines</strong> Oyj<br />

Porkkalankatu 20, 00180 Helsinki<br />

PL 197, 00181 Helsinki<br />

puhelin 010 343 50, faksi 010 343 5200<br />

www.fi nnlines.com

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2026 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!