Vuosikertomus 2011 - Finnlines

finnlines.com

Vuosikertomus 2011 - Finnlines

VUOSIKERTOMUS

2011


SISÄLTÖ

Finnlines vuonna 2011 2

Toimitusjohtajan katsaus 4

Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 6

Toimintaympäristö 8

Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10

Matkustajaliikenne 12

Satamatoiminnot 14

Ympäristö ja turvallisuus 16

Henkilöstö

Tilinpäätös

19

Hallituksen toimintakertomus 22

Konsernin laaja tuloslaskelma 26

Konsernitase Laskelma konsernin oman

27

pääoman muutoksista 28

Konsernin rahavirtalaskelma 29

Emoyhtiön tuloslaskelma 30

Emoyhtiön tase 31

Emoyhtiön rahoituslaskelma 32

Viiden vuoden lukusarjat 33

Tunnuslukujen laskentakaavat 34

Neljännesvuosiluvut 35

Osakkeet ja osakkeenomistajat 36

Hallituksen voitonjakoehdotus 38

Tilintarkastuskertomus 39

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40

Hallitus 46

Johtoryhmä 47

Laivasto 48

Tietoa osakkeenomistajille 50

Yhteystiedot 51

Grimaldi-konserni 52

VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET, SIVU 10

MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 12

SATAMATOIMINNOT, SIVU 14


FINNLINES ON POHJOIS-EUROOPAN SUURIMPIA

roro- ja matkustajaliikennevarustamoita.

Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja on

osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailman

suurimpia rahti- ja matkustajaliikennettä harjoittavia

varustamoita Euroopassa (Motorways of the Sea).

Finnlines pystyykin tarjoamaan linjaliikennepalveluja myös

Välimeren, Länsi-Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan

Atlantin rannikon satamiin.

Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja

Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia

14 ropax-aluksella kuuden maan ja yhdentoista sataman

välillä.

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa,

Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa,

Luxemburgissa ja Puolassa sekä edustusto Venäjällä.

Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja

Helsingin, Turun ja Kotkan satamissa.


2

Bilbao

FINNLINES 2011

Hull

Immingham

Antwerpen

Aarhus

Wallhamn

Göteborg

Travemünde

Lyypekki Sassnitz

Amsterdam

Rostock

Malmö

Kapellskär

Gdynia

Rauma Kotka

Naantali

Helsinki

Turku

Ventspils

LINJAKARTTA 31.12.2011

Pietari


2011

Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana monet ulkoiset häiriöt vaikuttivat haitallisesti

liikenteeseen. Ennalta arvaamattomat ahtaajalakot ja ankarat jääolosuhteet Itämerellä

aiheuttivat useita tilapäisiä aikataulumuutoksia, uudelleen reitityksiä ja katkoksia liikenteessä.

Polttoainehinnat pysyivät erittäin korkealla tasolla koko raportointikauden ajan.

Huhti- ja toukokuussa liikenteeseen tuli kaksi, MS Finnbreeze ja MS Finnsea, kuudesta

uudisrakennuksesta. Alukset liikennöivät Suomen lipun alla. MS Longstone ja MS Beachy

Head palautettiin omistajalleen. Vuoden 2011 aikana Finnlinesilla oli omassa liikenteessään

keskimäärin 25 alusta, kun niitä vuonna 2010 oli 24.

Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab,

aloittivat yt-neuvottelut Kotkan, Turun ja Helsingin satamissa kaikkien henkilöstöryhmien

kanssa vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Nämä neuvottelut johtivat yhteensä noin

160 työsuhteen päättymiseen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.

IFRS IFRS

(Miljoonaa euroa) 2011 2010

Liikevaihto 605,2 561,1

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 84,5 85,9

Liiketulos (EBIT) 21,0 25,6

Tilikauden tulos -2,5 2,2

Tulos/osake (EPS), euroa -0,05 0,05

Osinko/osake, euroa 0,00* 0,00

Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1

Gearing (velkaantumisaste), % 199,8 198,8

* Hallituksen osinkoehdotus.

Liikevaihto 2006–2011

(Miljoonaa euroa)

07 08 09 10 11

800

600

400

200

0

Liiketulos, EBIT, 2006–2011

(Miljoonaa euroa)

07 08 09 10 11

80

60

40

20

0

–20

–40

Liikevaihdon jakauma

2011

7 %

93 %

Varustamotoiminta

ja merikuljetukset

Satamatoiminnot

FINNLINES 2011

3


4

TOIMITUSJOHTAJAN

KATSAUS 2011

Innovaatiot. Synergia. Optimointi. Kulukuri. Nämä ovat viime vuoden aikana olleet ne neljä tukipylvästä, joiden varassa

olemme markkinoilla toimineet. Niiden avulla voimme parantaa Finnlinesin valmiutta kohdata tulevat haasteet ja

mahdollistaa sille paikan nykyaikaisten kansainvälisten laivayhtiöiden kärkiluokassa aina pitkälle tulevaisuuteen.

Olosuhteet olivat viime vuonna vaikeat: erittäin ankara talvi, jolle

vetää vertoja ainoastaan vuoden 1987 talvi, huimasti kasvavat

energiakulut ja epävakaat markkinat. Kuitenkin sitoutumisemme

tuotantomme ja organisaatiomallimme tehostamiseen on aikaansaanut

merkittävää edistystä kehittäessämme yhtiötä entistä

paremmaksi.

Vuonna 2011 valmistuivat kaksi ensimmäistä laivaa,

MS Finnbreeze ja MS Finnsea, kuuden uudisrakennuksen sarjasta.

Molemmilla aluksilla on pysyvä yhteys Suomeen. Ne eivät

ainoastaan purjehdi Suomen lipun alla vaan ovat erittäin innovatiivisia

laivoja sekä toiminnallisesti että ympäristön kestävän

kehityksen kannalta.

Niiden tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu nostettavat autokannet

kahdella tasolla, joiden ansiosta voimme käsitellä

enemmän autoja kuin normaalisti tämän kokoluokan laivoilla.

Polttoainetehokkaat koneet alentavat myös laivojen hiilijalanjälkeä.

Olemme laskeneet, että edestakaisella matkalla optimaalisessa

kumipyörä- ja paperilastissa nämä laivat pystyvät huomattaviin

CO - ja SO -päästöjen vähennyksiin rahtitonnia kohden.

2 4

Näillä uusilla ’merten sankareilla’ on ollut myös merkittävä

taloudellinen vaikutus Finnlinesille, koska olemme voineet luovuttaa

pois vähemmän optimaalista ja kallista rahdattua tonnistoa.

Olemme samalla viestittäneet markkinoille, että roro-segmentti,

kuten myös perinteinen ropax-toimintakin, on edelleenkin liiketoimintamme

ydintä.

Uudet alukset ja niiden tulevat sisarlaivat vahvistavat myös jo

nyt erinomaisia suhteitamme Suomen tärkeimpiin paperiteollisuusyrityksiin

ja eurooppalaisiin autonvalmistajiin. Laivojen kustannustehokkuus

ja luotettavuus tukee näiden yritysten vientiponnisteluja

ja avaa ikkunoita tulevaisuuteen.

Tästä pääsemme näppärästi pyrkimyksiimme luoda synergioita

olemassa olevilla markkinoillamme. Eräs sellainen on Helsingin

ja Kotkan sekä Pietarin alueiden yhdistäminen uusien säännöllisten

yhteyksien avulla. Tämä luo meille entistä paremmat mahdollisuudet

edistää kansainvälisiä tavaravirtoja linkittämällä ne

Antwerpenin kautta Grimaldi-konsernin verkostoon ja sitä kautta

Euroopan ulkopuolisille markkinoille.

Mitä tulee ropax-liikenteeseemme, olemme ajanmukaistaneet

matkustajatiloja useilla aluksilla vastataksemme kasvavaan kysyntään.

Olemme myös ottaneet käyttöön uuden eBooking-varausjärjestelmän,

joka on osoittautunut onnistuneeksi. Samalla kun

olemme edelleen optimoineet kuluja ropax-tuotantomalleissamme

tarjouksemme huolintasektorille toi meille vuoden 2011 lopulla uusia

lasteja, jotka ovat aikaisemmin kulkeneet maanteillä. Tämä on

voitto sekä meille että ympäristölle.

Odotan tältä vuodelta vieläkin enemmän uudistuksia, koska

olemme varautuneet parantamaan palveluamme ja kohottamaan

edelleen profi iliamme.

Haluaisin ilmaista kiitollisuuteni asiakkaillemme, osakkeenomistajillemme

sekä henkilöstöllemme maalla ja merellä siitä

vahvasta ja sitoutuneesta tuesta, jota olette meille viime vuoden

aikana osoittaneet. Teidän ansiostanne saamme olla kehittämässä

tästä hienosta yrityksestä yhtä Pohjois-Euroopan tehokkainta,

nykyaikaisinta ja kannattavinta laivayhtiötä.

Uwe Bakosch

Toimitusjohtaja


FINNLINES 2011 2008

5


TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA

STRATEGISET TAVOITTEET

TOIMINTA-AJATUS

Finnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja

lähinnä eurooppalaiselle teollisuudelle, kaupalle ja kuljetusalalle sekä tarvematkustajille.

TALOUDELLISET TAVOITTEET

Finnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja

pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa tuloskehityksen ohella huomioon

konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet.

ARVOT

ASIAKASKESKEISYYS

Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on

Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy

jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa.

VASTUULLISUUS

Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa.

Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa.

TULOKSELLISUUS

Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon

tuottamisen.

HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS

Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

STRATEGISET TAVOITTEET

Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä

• Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme.

• Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan.

• Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä.

• Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja.

Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä

• Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Puolan ja Saksan välillä suurilla ja

tehokkailla ropax-aluksillamme.

Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä

• Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä.

• Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski-Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia.

Kannattavuuden kasvu

• Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin,

joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä.

• Tehostamme toiminnan ohjausta ja informaation hallintaa.

• Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat.

• Panostamme henkilöstön osaamiseen.

FINNLINES 2011

7


8

TOIMINTA -

YMPÄRISTÖ

Vuoden 2011 aikana yleinen taloudellinen tilanne Finnlinesin päämarkkina-alueilla

parani jonkin verran, mutta vuosi päättyi epävakaissa tunnelmissa ja näkyvissä oli monia

epävarmuustekijöitä. Euroopan taloudellinen tilanne on vuonna 2012 edelleen epävakaa.

FINNLINESIN LAIVASTO

Keskimäärin Finnlines operoi 26 alusta vuoden aikana. Näistä

noin 25 alusta oli Finnlinesin omassa säännöllisessä linjaliikenteessä

ja yksi rahdattuna ulos. Aluksista 21 oli konsernin omistamaa

ja viisi rahdattua. Näistä 26 aluksesta 15 on ropax-alusta ja

11 roro-alusta.

Maaliskuussa konsernin omistama MS Finnarrow palautui takaisin

rahtaajalta. MS Baltica palautettiin omistajalleen huhtikuussa.

Joulukuussa MS Longstone ja MS Beachy Head palautettiin

omistajilleen.

Kaksi ensimmäistä kuudesta Kiinassa rakennettavasta 10 500

dwt:n uudisrakennuksesta, MS Finnsea ja MS Finnbreeze, luovutettiin

keväällä (huhti- ja toukokuussa) ja asetettiin välittömästi

Finnlinesin Pohjanmeren liikenteeseen.

Vuoden lopussa alusten koko lastikapasiteetti oli noin 70 000

kaistametriä. Suurin osa, 68 000 kaistametriä, oli konsernin

omassa liikenteessä.

Konsernin tonniston keskimääräinen ikä oli kymmenen vuotta.

REITTIVERKOSTO

Vuonna 2011 Finnlinesilla oli yli 20 säännöllisen linjaliikenteen

käyntisatamaa sekä Itä- että Pohjanmeren alueilla. Viikottaisia

lähtöjä oli keskimäärin noin 120 (sisältäen TRE-, FinnLink- ja

NordöLink-liikenteet). FinnLinkillä on useita päivittäisiä yhteyksiä

Suomen ja Ruotsin ja NordöLinkillä Ruotsin ja Saksan välillä.

Uusi reitti Suomen Kotkasta/Helsingistä Belgian Zeebruggeen

ja Zeebruggesta edelleen Espanjan Bilbaoon avattiin maaliskuussa.

Lokakuussa TransRussiaExpress (TRE) paransi palvelua

tarjomalla Saksa–Latvia–Venäjä -liikenteessään kaksi viikkolähtöä.

Käyntisatamat ovat edelleen Lyypekki ja Sassnitz Saksassa,

Ventspils Latviassa ja Pietari Venäjällä.


FINNLINES 2011 201

9


10

VARUSTAMOTOIMINTA

JA MERIKULJETUKSET

Finnlines on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu

erinomaiseen palveluun ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen tuotekonseptiin. Finnlinesin tarjoama suuri

vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja

hyvää ennakoitavuutta.

Yhtiö kuljetti tammi–joulukuun aikana noin 641 000 (629 000

vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) autoa (ei sisällä

matkustajien autoja) sekä lisäksi noin 2 239 000 (2 039 000) tonnia

rahtia, jota ei voida mitata yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin

635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa.

Varustamotoiminta ja merikuljetukset -toiminnon liikevaihto oli

kertomusvuonna 563,3 (513,7) miljoonaa euroa ja sen palveluksessa

oli vuodenvaihteessa 1 456 (1 392) henkilöä.

HansaLinkin liikenteessä Helsingin, Puolan ja Saksan välillä

on viisi Star-luokan ropax-alusta, joilla on 20 lähtöä viikossa.

HansaLink kuljettaa pääosan yksikköliikenten lastivolyymeista

Suomen ja Manner-Euroopan välillä. HansaLink palvelee common

carrier -periaatteella Länsi-Euroopan markkinoita Travemünden,

kaakkoista liikennekäytävää Rostockin ja itäistä Eurooppaa

Gdynian kautta.

Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä liikennöidään nopealla

aikataululla, jossa on päivittäiset lähdöt kumpaankin suuntaan

matka-ajan ollessa 28 tuntia. Aikataulut on optimoitu palvelemaan

sekä rahdin että matkustajien tarpeita. Helsinki–Gdynia–Rostock

-liikenteessä on kolme lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan.

Useiden satamien yhdistäminen aikatauluun on avannut uusia

mahdollisuuksia sekä rahti- että matkustajaliikenteelle.

Kuljetettuihin lastimääriin vaikuttivat haitallisesti häiriöt

Vuosaaren satamassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja yleinen

epävakaa taloustilanne jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Finnlinesilla on roro-liikennettä Itämerellä, Pohjanmerellä sekä

Biskajanlahdella.

Ensimmäiset kaksi kuudesta tilatusta uudisrakennuksesta

luovutettiin vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla, mikä paransi

sekä palvelutasoa että kapasiteettia ja mahdollisti entistä monipuolisemman

lastin kuljettamisen. Uudet avatut reitit ja lisätty lähtötiheys

(Kotka/Helsinki–Zeebrugge–Bilbao -reitti ja lisälähtö Kotkasta

Saksaan) vahvistivat kilpailuasemaa. Erityisen positiivista oli tiivistynyt

yhteistyö Grimaldi Groupin, mm. Atlantic Container Linen

kanssa, mikä tarjosi entistä enemmän logistisia ratkaisuja asiakkaille.

Myös vuonna 2010 käynnistetyt Venäjän ja Pohjanmeren markkina-alueen

väliset reitit vakiintuivat vuonna 2011.

FinnLink liikennöi Suomen Naantalin ja Ruotsin Kapellskärin

välillä kolmella ropax-aluksella. Nämä laivat tarjosivat yksikköliikenteelle

kolme päivittäistä lähtöä kumpaankin suuntaan. Nopea

kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukainen

aikataulu ovat pitäneet reitin erittäin kilpailukykyisenä. Linjalla

kuljetetut yksikkömäärät pysyivät suunnilleen edellisen vuoden

tasolla.

Reitin matkustajaliikenne jatkui kolmella aluksella. Tärkeimpänä

kohderyhmänä olivat henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla liikkuvat

matkustajat. Linjan matkustajamäärä pysyi suunnilleen edellisvuoden

tasolla. Kaksi ns. Clipper-luokan alusta ja yksi pienempi ropaxalus

tarjosivat asiakkaille tehokkaan palvelun ympäri vuoden.

NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Ruotsin Malmön ja

Saksan Travemünden välillä. Kolme alusta, MS Finnpartner,

MS Finntrader ja MS Finneagle, tarjoavat 20 viikottaista lähtöä

kumpaankin suuntaan. Matka-aika on yhdeksän tuntia ja lastikapasiteetti

yli 100 000 kaistametriä viikossa. Mittavan tonniston

uudelleenjärjestelyn seurauksena MS Finnarrow korvasi

MS Finneaglen maalis- ja syyskuun välisenä aikana, ja samanaikaisesti

MS Finnsailor tuli mukaan reitille. Tämän seurauksena

viikkolähtöjen määrää kasvoi 10 prosentilla.

Puhdas matkustajaliikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, minkä johdosta

liikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia.

Huomattava investointi tehtiin myös kansipalveluiden edellytysten

parantamiseksi, jotta niiden tehokkuutta ja houkuttavuutta

lisättäisiin: ruokasalin noutopöytäalue uudistettiin niin, että

sujuvuus parani ja ruokailijat saivat lisää tilaa käyttöönsä. Myös

myymälä uusittiin ja valikoimaa laajennettiin.

Lisäksi kevään aikana Malmöön lauttaliikenne ja terminaalitoiminnot

muuttivat uusiin toimitiloihin Malmöön Norra Hamneniin.

Muuton ansiosta linja pystyi tehostamaan toimintoja, ja uuden

terminaalin huomattavan suuri lisäkapasiteetti tekee mahdolliseksi

kehittää palveluja edelleen. Muutto uusiin tiloihin on lyhentänyt

ajoaikaa päätieltä ja parantanut rahti- sekä tarvematkustajien

check-in -toimintoa. ’Autogaten’ avulla kuorma-autot ja tavarat

voivat kirjautua sisään automaattisesti käyttämällä informaatio- ja

kameratekniikkaa tunnistukseen. Uudet toimitilat antavat linjalle

myös mahdollisuuksia hyödyntää matkustajille tarjottuja lisäetuja

ja siten vahvistaa Malmön asemaa Ruotsin ja Manner-Euroopan

välisenä porttina.

Intercarriers, josta Finnlines omistaa 51 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja

Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista

eri puolille Eurooppaa.


FINNLINES FIN FINNLI NLINES NES 2011 20 2011 11

11


MATKUSTAJALIIKENNE

Finnlinesista, jonka 14 ropax-alusta liikennöi 11 sataman ja kuuden maan välillä,

on tulossa tärkeä matkustajapalveluiden tarjoaja Itämerellä.

Vuoden 2011 aikana matkustajaliikenne jatkui vakaana huolimatta

markkinoiden heikkenemisestä tietyillä reiteillä sekä toimintoja

haitanneista ahtaajien lakoista. Tuhkapilven aiheuttama poikkeuksellinen

tilanne huhtikuussa 2010 tarjosi lisävolyymeja, mikä näkyi

määrien laskuna vuonna 2011.

Kaikilla reiteillä kuljetettujen (rahtiin liittyvien ja yksityisten)

matkustajien kokonaismäärä laski kaksi prosenttia ja oli 635 000

(648 000 vuonna 2010) matkustajaa.

Koska keskimääräinen tulos matkustajaa kohden kasvoi, matkustajaliikenteen

liikevaihdon kehitys oli myönteinen.

Seitsemällä ropax-laivalla tehtiin matkustajatiloissa uudistuksia

ja muutoksia kansipalveluiden parantamiseksi ja matkustusmukavuuden

lisäämiseksi sekä parempien kaupallisten edellytysten

luomiseksi.

Uusi matkavarausjärjestelmä eBooking otettiin käyttöön alkuvuoden

aikana. Erityisesti online-varausominaisuudet tarjoavat pohjan

terveelle tulevalle kehitykselle.

FINNLINES FIN FINNLI NLINES NES 2011 201 13


14

SATAMATOIMINNOT

Finnlines-konsernin satamatoimintoja hoitaa Finnsteve-yhtiöt (Finnsteve, Containersteve, FS-Terminals ja

FL Port Service). Finnsteve-yhtiöt on merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita

tarjoava satamaoperaattori Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan satamissa. Helsinki on Suomen tärkein

kappaletavaraliikenteen tuonti- ja vientisatama. Turun ja Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen

ja Ruotsin välillä. Kotkan satama on erikoistunut varastointi- ja konttilastauspalveluihin. Finnsteven tytäryhtiö

FL Port Services hoitaa kaikkien Helsingin satamaan saapuvien alusten kiinnityksen ja sataman sisäisen liikenteen.

Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roro-palveluja,

konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä vientiterminaalipalveluja

ja Kotkassa konttien lastausta, varikkopalveluita ja sellun

lastausta konventionaalisiin aluksiin.

Vuonna 2011 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 67,7

(72,3) miljoonaa euroa ja se työllisti 620 (703) henkilöä vuoden

lopussa. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista

ja kovasta kilpailusta, ja vuoden 2011 aikana käytiin kaikkia henkilöstöryhmiä

koskevat yt-neuvottelut kaikissa kolmessa satamassa.

SATAMATOIMINNOT HELSINGISSÄ

Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama

on osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi

nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta.

Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti

hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit

mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa. Lisäksi

uusi tuontiterminaali logistiikka-alueella monipuolistaa ja tehostaa

lisäpalvelutarjontaa.

LASTIMÄÄRIEN KEHITYS HELSINGISSÄ

Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät

laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hintataso

oli edelleen jossain määrin epätyydyttävällä tasolla, mikä

johtui kireästä kilpailutilanteesta satamassa.

Vuonna 2011 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät

kasvoivat kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2010 määriin

ja olivat 11,1 miljoonaa tonnia. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset

lisääntyivät kaksi prosenttia ja olivat 4,9 miljoonaa tonnia

ja tuontikuljetukset kasvoivat neljä prosenttia ollen 5,2 miljoonaa

tonnia. Perävaunut ja rekat lisääntyivät kuusi prosenttia ja olivat

520 214 yksikköä. Konttiliikenne väheni kaksi prosenttia ja sen

määrä oli Helsingin satamatilaston mukaan 384 856 TEU:ta.

SATAMATOIMINNOT TURUSSA JA KOTKASSA

Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa,

Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden

aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät olivat lähellä vuonna 2010

Turussa käsiteltyjä määriä. Naantalissa käsiteltiin vain yhtiön

oman FinnLink-linjan lastia.

Vuonna 2011 Turun sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät

laskivat 6,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna ja olivat

2,8 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät

laskivat 12,9 prosenttia 12 025 TEU:hun, joka edustaa vain

pientä osaa sataman läpi kulkeneesta kokonaislastimäärästä.

Perävaunut ja rekat vähenivät 0,4 prosenttia ja olivat 109 553

yksikköä vuonna 2011. Rautatievaunuliikenne väheni Turun

satamatilaston mukaan 20 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna.

Rautatievaunuliikenne lopetettiin kokonaan vuoden 2011 lopussa.

Sellun vienti Kotkasta väheni 25,4 prosenttia. Koska konttiliikenne

oli vähentynyt olemattomiin jo monen vuoden ajan, yhtiö

myi molemmat nosturit ja sulki varikon vuoden 2011 lopussa.

Yt-neuvottelut käytiin sekä vuoden alussa että lopussa, mistä oli

seurauksena huomattava henkilöstön vähennys. Kotkan liiketoiminta

keskittyi varastointiin, kontitukseen sekä sellun lastaamiseen

konventionaalisiin aluksiin.


FINNLINES 2011

15


16

YMPÄRISTÖ JA

TURVALLISUUS 2011

Laivaliikenne Satamatoiminnot*

(Tonneissa) 2011 2010 2011 2010

Polttoainetta 398 300 385 400 1 800 1 950

Hiilidioksidipäästöjä (CO ) 2 1 242 200 1 202 500 4 800 6 084

Rikkidioksidipäästöjä (SO ) 2 6 950 8 600

Typen oksidipäätöjä (NO ) x 23 000 22 300

Laivoja liikenteessä 25 24

*Luvut sisältävät Helsingin, Kotkan, Turun ja Naantalin satamatoiminnot.


Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida

kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Meriliikenne on energiatehokas vaihtoehto, koska meritse kuljetetaan

suuria lastimääriä, mutta CO -päästöt ovat muiden kuljetusmuotojen päästöjä pienemmät. Tavarakuljetusten

2

siirtyminen maanteiltä merelle vähentää myös ruuhkia ja melua. Finnlines optimoi kuljetuksensa, reittinsä ja

aikataulunsa saavuttaakseen kapasiteetin suurimman mahdollisen käyttöasteen. Samalla minimoidaan kuljetettua

yksikköä kohden laskettava ympäristövaikutus.

YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

Sertifi oitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työnkalun, jonka avulla

voidaan seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja

ja palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristötyö

täyttää tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset.

Kaikkiaan 16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy ISO

14 001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Vuonna

2011 myös Finnsteve sertifi oi ISO 14001 -standardiin pohjautuvan

ympäristöjärjestelmänsä.

SIDOSRYHMÄT

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät

ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omistajat,

satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja väylien

lähiasukkaat. Ympäristöasiat ovat myös entistä suositumpi lopputyön

aihe merenkulkualan kouluissa.

Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) useiden tutkimuslaitosten

ja laivayhtiöiden kanssa koordinoima Alg@line-yhteistyö

on esimerkki tutkimusprojekteista, joihin Finnlines osallistuu.

MS Finnmaid-laivalla on mittauslaitteisto, joka seuraa jatkuvasti

Suomi–Saksa-reitillä Itämeren tilaa, mm. lämpötilaa, suolapitoisuutta

ja leväkukintoja.

LAINSÄÄDÄNTÖ

Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset

säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International

Maritime Organisation) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä.

Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien

mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä.

SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää

mm. laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä

sääntöjä. Sekä Marpolia että SOLAS-sopimusta täydennetään

jatkuvasti. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, alueellisia

merenkulkua koskevia suosituksia. Yhtiön omia satamatoimintoja

ohjaa kansallinen lainsäädäntö.

TURVALLISUUS

Turvallisuus on edelleen merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia.

Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISMsäännöstö),

joka sisältää vaatimukset turvallisen käytön ja

ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen

ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996

sekä roro-aluksilla vuodesta 1998. Kansainvälisesti säännöstö

tuli voimaan muutamaa vuotta myöhemmin.

Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainvälisen

ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility

Security Code) vaatimukset.

Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka

sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeet

onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on kalustoa

tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

Vaarallisten lastien käsittelystä on tiukat ohjeet.

Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja auditoivat

laivoja säännöllisesti.

Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat pitävät säännöllisesti

sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia sekä yhteisharjoituksia

viranomaisten, kuten merivoimien, rajavartiolaitoksen ja

pelastuslaitosten kanssa. ISPS-säännöstön mukaisesti harjoitellaan,

miten toimitaan terroriuhan sattuessa.

ENERGIAN KULUTUS JA PÄÄSTÖT ILMAAN

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus on laskenut huomattavasti viime

vuosina. Erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja

Englannin kanaalissa, raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on

nykyään 1,0 prosenttia.

Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. Alusten käyttämän

polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Määräys

koskee kaikkia EU-maiden satamia, kun laiva on laiturissa yli kaksi

tuntia.

Polttoaineen laatua seurataan ottamalla näytteitä, jotka lähetetään

tarvittaessa laboratorioon testattavaksi.

IMO suunnittelee laivapolttoaineen rikkipitoisuusrajan alentamista

erityisvalvonta-alueilla 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 alkaen.

Eurooppalainen teollisuus on ilmaissut huolensa päätöksen

johdosta, koska nousevien kustannusten katsotaan vääristävän

logistiikkaketjun kilpailua, kun Pohjois-Euroopan lähimerenkulun

kustannukset nousevat. Riskinä on, että kohoavat polttoainekulut

aiheuttavat lastin siirtymisen mereltä ympäristöä enemmän rasittaviin

liikennemuotoihin.

Rikittömän polttoaineen vaihtoehtona on rikinpoistolaitteiden

asentaminen, jolloin voidaan käyttää raskasta polttoöljyä.

Finnlines on tutkinut tehokkaita ja teknisesti toimivia keinoja, jotka

täyttävät säännöt.

Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on edelleen 4,5 prosenttia.

Suunnitelmana on laskea rajaa 3,5 prosenttiin vuonna 2012 ja

edelleen 0,5 prosenttiin vuonna 2020.

Merenkulkuala on keskustellut hiilidioksidipäästöjen vähen- >>

tämisestä päästökauppajärjestelmän avulla tai soveltamalla

FINNLINES 2011 17


YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS (JATKUU)

18

maailmanlaajuista CO 2 -veroa. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä

tehty. Myös uusia laivoja koskevaa energiatehokkuusindeksiä

(Energy Effi ciency Design Index) on valmisteltu, mutta roro- ja

ropax-laivoja koskeva indeksi ei vielä ole valmis. Kaikille yli 400

GT:ia suuremmille laivoille tarvitaan energian käytön tehokkuutta

koskeva suunnitelma (Ship Energy Effi ciency Management Plan)

vuoden 2013 alusta.

HELCOMissa on keskusteltu typpioksidipäästöjen rajoituksista

ja MARPOLin VI- liitteeseen on suunniteltu uusia sääntöjä.

Finnlines on edelleen panostanut polttoaineen ja energian kulutuksen

vähentämiseen optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta

ja konetehoa.

Laivojen polttoainetalouden parantamisessa Finnlines käyttää

laivoillaan myös sähköisiä apuvälineitä. MS Finnmaidillä on

käytössä matkansuunnitteluohjelmisto Onboard Napa Power.

Ohjelmistossa on myös speed pilot -toiminto, joka säätää aluksen

nopeutta suunnitelman mukaan. MS Finnladylla on Eniramin viippauksen

optimointiohjelmisto Dynamic Trim Assistant. Sen avulla

miehistö voi ajaa laivaa optimiviippauksessa.

Kiinassa vuosina 2011–2012 valmistuvissa kuudessa laivassa

polttoainesäästöihin päästään potkurien ja peräsinten

uudelleensuunnittelulla.

Vuonna 2011 Finnlinesin meriliikenteessä kului 398 300 tonnia

raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin kolmen

prosentin lisäystä edelliseen vuoteen. Satamatoimintojen polttoaineen

kulutus oli 1 800 tonnia. Luku sisältää Helsingin, Turun,

Naantalin ja Kotkan toiminnot. Vähennystä oli noin kahdeksan

prosenttia.

JÄTTEET JA JÄTEVEDET

Euroopan Unionin alusjätedirektiivin mukaisesti aluksella syntyvät

kiinteät jätteet ja öljyiset vedet on liitetty ”ei erityismaksua” -järjestelmän

piiriin. Maksujärjestelmän tavoitteena on estää jätteiden

laiton mereen laskeminen, joten jokaiselta satamassa käyvältä

alukselta peritään maksu riippumatta siitä, onko jätettä vai ei.

Samojen satamien välistä säännöllistä liikennettä harjoittava alus

voi hakea poikkeusta jättöpakosta, jos alus hoitaa jätehuoltonsa

pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Finnlinesilla on omat erilliset

sopimukset jätehuoltoyhtiöiden kanssa.

Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoalan yritysten kanssa

lisätäkseen kierrätettävän jätteen määrää. Suurimmat lajiteltavat

jakeet ovat energiajäte, lasi, paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen

jäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maali, paristot ja sähkölaiteromu,

viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen.

MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjäteveden,

käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat mustan

veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulot-

tuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja. Harmaan veden,

ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta

Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon, kun

palvelu on saatavilla.

Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot,

jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän

lietteen.

MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT

Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka

separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen

mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15

ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit.

Pilssivettä siirretään myös maihin.

Polttoöljyjen lisäksi laivoissa käytetään voitelu- ja hydrauliöljyjä.

Finnlines on osin korvannut mineraaliöljyt bioöljyillä, jotka eivät

vahingoita ympäristöä.

Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua,

lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten pohjat

harjataan ja pestään määrävälein. Finnlinesin omistamien alusten

vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista ei liukene

myrkyllisiä aineita mereen.

Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita,

jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa

ne tuhoavat alkuperäislajeja. Vuoden 2011 lopussa painolastivettä

koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 30 maata, jotka

edustavat noin 26 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen

voimaantulo edellyttää 30 maan allekirjoitusta, jotka edustavat

35 prosenttia tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa laivan on

joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto.

Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi.

Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja.


HENKILÖSTÖ

FINNLINES-KONSERNI

Maahenkilöstön määrän lasku johtui toimenpiteistä, jotka suori-

tettiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana satamayhtiöissä.

Suurin lisäys taas oli seurausta konsernin matkustajapalveluiden

jatkuvasta, vuonna 2010 alkaneesta henkilöresurssien vahvistamisesta

sekä keskitetyn osto-osaston perustamisesta. Tähän kasvuun

vaikutti lisäksi myös Oy Finnlink Ab:n kaikkien jäljellä olevien

työntekijöiden siirtyminen Finnlines Oyj:iin.

Satamahenkilöstön määrä väheni Finnsteve-yhtiöissä

(Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja

FL Port Services Ab) lakisääteisten yt-neuvottelujen seurauksena,

jotka käytiin vuoden 2011 aikana. Kolmannella vuosineljänneksellä

Containersteve aloitti Kotkassa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa

uudet yt-neuvottelut, joihin oli syynä Kotkan satamatoimintojen

raskaasti tappiollinen toiminta.

Merihenkilöstön keskimääräisen määrän lisäys johtui pääasiassa

kahden uuden roro-laivan kansi- ja konepuolen miehistöstä.

MS Finnarrow’n palautuminen omaan liikenteeseen ulkopuoliselta

rahtaajalta kasvatti myös merihenkilöstön määrää.

Konsernin henkilöstökulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla

kuin edellisenä vuonna.

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN

Henkilöstön kehityksen painopiste oli operatiivisissa ja turvallisuuteen

liittyvissä asioissa erityisesti merihenkilöstön osalta.

Keskeisimmät koulutusalueet Suomessa ja Ruotsissa olivat

edelleen turvallisuus, ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen ja ammattitaidon

monipuolinen kehittäminen sekä pelastusharjoitukset

hätätilanteiden varalta. Koulutukseen sisältyi mm. sammutustyö,

joukkojen hallinta ja kriisinhallinta, vaarallisten aineiden käsittely ja

muut turvallisuuteen liittyvät asiat.

Kaikkia maapuolen työntekijöitä kannustettiin kehittämään

ammattitaitoaan työssä oppimisen ja tehtäväkierron kautta.

Urakehitykseen liittyen konserni edistää ja kehittää ensisijaisesti

sisäisten henkilöstöresurssien johtamistaitoa mahdollistaakseen

henkilökohtaisen urakehityksen ja kasvun.

REKRYTOINTI

Finnlinesin henkilöstöpolitiikan mukaisesti avoimet toimet julkaistaan

pääsääntöisesti aina ensin sisäisesti. Tämä edistää

tehtäväkiertoa ja lisää työtyytyväisyyttä sekä kehittää henkilöstön

osaamista. Vuonna 2011 rekrytointi yhtiön ulkopuolelta

vähennettiin minimiin ja pääpaino oli ensisijaisesti tehtävien

uudelleenjärjestelyissä.

>>

FINNLINES 2011 19


Henkilöstö (jatkuu)

20

Avainluvut 2011 2010

Henkilöstö keskimäärin 2 076 2 096

Liikevaihto/henkilö, euroa 291 526 267 730

Henkilöstökulut/henkilö, euroa 55 301 57 006

Operatiivinen liikevoitto/henkilö, euroa 8 918 10 181

Henkilöstön vaihtuvuus, % 29 18

Henkilöstön sairaus- ja poissaolojen kehitys, muutos-% 6 6

Koulutuspäiviä yhteensä 2 249 1 878

Henkilöstön määrä toiminnoittain keskimäärin 2011 2010

Maahenkilöstö

Varustamotoiminnot 452 438

Satamatoiminnot 620 703

Merihenkilöstö 1 004 954

Jatkuvat toiminnot yhteensä 2 076 2 096

Myydyt toiminnot

Konserni yhteensä 2 076 2 096

Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2011 oli 1 007 ja merihenkilöstö 1 034. Yhteensä 2 041.

Henkilöstöryhmät 2011 2010

Toimihenkilöt 26 % 26 %

Merihenkilöstö 48 % 46 %

Ahtaajat ja työnjohtajat 26 % 28 %

Naisia ja miehiä Varustamotoiminnot Satamatoiminnot Merihenkilöstö

Naisia 48 % 5 % 22 %

Miehiä 52 % 95 % 78 %

Henkilöstö maittain 2011 2010

Suomi 56 % 63 %

Saksa 6 % 5 %

Ruotsi 36 % 27 %

Muut 2 % 5 %

Henkilöstön keski-ikä, vuotta 42 43

Keskimääräinen työsuhteen pituus, vuotta. 5 8

Henkilöstötuloslaskelma (tuhatta euroa) 2011 2010

Liikevaihto 605 208 561 108

Henkilöstökulut

Todellisen työajan kulut 81 903 83 682

Henkilöstön uusiutuminen (lomat, rekrytointi) 20 583 19 665

Henkilöstön kehittäminen 322 251

Henkilöstöedut ja -velvoitteet 11 997 15 875

Henkilöstökulut yhteensä 114 805 119 474

Muut liiketoiminnan kulut 471 890 420 297

Liikevoitto ennen muita liiketoiminnan tuottoja (operatiivinen liikevoitto) 18 513 21 338

Liiketoiminnan muut tuotot 2 515 4 287

Liikevoitto 21 028 25 625

Neljännesvuosiluvut, henkilöstön määrä keskimäärin I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011

Jatkuvat toiminnot 2 098 2 231 2 086 2 076


TILINPÄÄTÖS

2011

FINNLINES 2011 21


22

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YHTIÖ

Finnlines on Pohjois-Euroopan suurimpia linjaliikennevarustamoita.

Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja

Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia ns. ropax-aluksilla

kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Lisäksi

yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingissä, Turussa ja Kotkassa.

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa,

Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Puolassa

sekä edustusto Venäjällä. Finnlines on Suomessa listattu pörssiyhtiö

ja osa italialaista Grimaldi-konsernia.

MARKKINAKEHITYS

Markkinavolyymien kasvu hidastui vuoden 2011 loppua kohti.

Liikenneviraston tilastojen mukaan Suomeen meritse kontti-, rekka-

ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat kuusi

prosenttia vuoden 2011 tammi–joulukuun aikana ja Suomesta ulkomaille

meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät 12 prosenttia

edellisvuoteen verrattuna (tonneissa mitattuna). Vuoden 2010

ja 2011 ensimmäisen neljänneksen Suomen vienti- ja tuontimäärien

vertailukelpoisuutta vaikeuttaa vuoden 2010 maaliskuussa

ollut ahtaajien lakko. Shippaxin julkaisemien tilastojen mukaan

Etelä-Ruotsin ja Saksan välillä meritse kuljetetut perävaunu- ja

rekkamäärät supistuivat tammi–joulukuussa yhden prosentin vuoteen

2010 verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin

liittyvä matkustajaliikenne supistui Suomen ja Ruotsin välillä kaksi

prosenttia. Suomen ja Saksan välillä vastaava supistus oli 11

prosenttia (Liikennevirasto). Vuoden 2010 toisella neljänneksellä

tulivuoren purkauksesta johtunut tuhkapilvi aiheutti rajoituksia

ilmatilan käytössä, lisäten silloin poikkeuksellisesti yksityismatkustajien

määrää.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA

LIIKENNE

Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana liikenteeseen vaikuttivat

monet ulkoiset häiriöt. Ennalta odottamattomat ahtauslakot ja

erittäin vaikeat jääolosuhteet Itämerellä aiheuttivat useita tilapäisiä

aikataulumuutoksia, uudelleenreitityksiä ja katkoksia liikenteessä.

Viimeinen neljännes oli haasteellinen epäsuotuisista sääoloista

sekä heikoista lastivolyymeista johtuen.

Polttoaineen hinta pysyi korkeana koko katsauskauden ajan,

mutta nousi selvästi vuoden 2011 toisella puoliskolla.

Huhti- ja toukokuun aikana kaksi kuudesta roro-uudisrakennuksesta

(MS Finnbreeze ja MS Finnsea) aloittivat liikennöinnin

purjehtien Suomen lipun alla. Finnlinesilla oli omassa liikenteessään

keskimäärin 25 alusta, kun niitä vuonna 2010 oli 24.

Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 641 000

(629 000 vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) henkilöautoa

(ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 239 000

(2 039 000) tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä.

Lisäksi kuljetettiin noin 635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin

liittyvää matkustajaa.

YHTIÖKOKOUS

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous 19.4.2011 vahvisti tilinpäätöksen

ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

vastuuvapauden tilivuodelta 2010.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2010

makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi.

Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele

Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Antti Pankakoski,

Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Hallitus valitsi keskuudestaan

puheenjohtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen

Diego Pacellan.

Tilintarkastajaksi vuodelle 2011 valittiin KHT-yhteisö Deloitte &

Touche Oy.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000

osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 14.4.2010

antaman osakeantivaltuutuksen.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Finnlines-konsernin liikevaihto oli 605,2 (561,1 edellisenä

vuonna) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 7,9 prosenttia.

Varustamotoiminta ja merikuljetukset-toimialan liikevaihto oli

563,3 (513,7) miljoonaa euroa ja satamatoiminot-toimialan liikevaihto

oli 67,7 (72,3) miljoonaa euroa. Sisäinen segmenttien

välinen liikevaihto oli 25,8 (24,9) miljoonaa euroa.

Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia

(EBITDA) oli 84,5 miljoonaa euroa (85,9, sisältäen 5,7 miljoonaa

euroa kertaluonteisia palautuksia), jossa on vähennystä 1,6 prosenttia.

Alusvuokrakulut ovat vähentyneet 5,5 miljoonaa euroa ja

olivat määrältään 28,4 (33,8) miljoonaa euroa.

Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 21,0 miljoona euroa

(25,6, sisältäen 5,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä).

Rahoitustuotot olivat 0,9 (3,8) miljoonaa euroa ja rahoituskulut

-27,4 (-25,7) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -5,4

(3,7) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli -0,05 (0,05)

euroa. Suomessa sovellettava verokanta laski 26 prosentista

24,5 prosenttiin 1.1.2012 alkaen. Vuonna 2011 veroprosentin

muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus on 3,3 miljoonaa

euroa.

Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Viiden vuoden lukusarjat

sivulla 33.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin investoinnit olivat 64,4 (82,2) miljoonaa euroa ja ne

koostuivat etupäässä uudisrakennusten maksuista (57,3 miljoonaa

euroa). Poistot olivat 63,5 (60,1) miljoonaa euroa.

Kaksi kuudesta uudisrakennuksesta (MS Finnbreeze ja


MS Finnsea) luovutettiin kiinalaiselta telakalta maaliskuussa

2011. Laivat otettiin käyttöön Finnlinesin liikenteessä huhti- ja toukokuussa.

Seuraavat kaksi laivaa (MS Finnsky and MS Finnsun)

on luovutettu vuoden 2012 alussa. Viimeisten kahden laivan

on suunniteltu valmistuvan vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla.

Kesäkuussa konserni myi terminaalirakennuksen Turun

Pansiossa ja joulukuussa kaksi konttinosturia Kotkan satamassa.

Liiketoimilla ei ollut merkittävää vaikutusta katsauskauden

tulokseen.

Korollisten nettovelkojen määrä oli 854,8 (852,6) miljoonaa

euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste oli 29,1 (29,1) prosenttia

ja velkaantumisaste (gearing) oli 199,8 (198,8) prosenttia.

Yhtiö on noudattanut kaikkia lainasopimuksiinsa liittyviä taloudellisia

kovenantteja. Kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen,

käyttämättömien luottolimiittien sekä uudisrakennuksille

varattujen nostamattomien luottojen kanssa olivat yhteensä 103,1

miljoonaa euroa.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli tarkastelukauden aikana keskimäärin

2 076 (2 096) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului

1 072 (1 141) ja merihenkilöstöön 1 004 (954) henkilöä.

Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä 2 041

(2 143), josta maahenkilöstöä 1 007 (1 166) ja merihenkilöstöä

1 034 (977).

Maahenkilöstömäärän vähentyminen johtui satamatoiminnoissa

vuonna 2011 tapahtuneista henkilöstösupistuksista, jotka

olivat seurausta vuonna 2010 alkaneista ja vuoden 2011 ensimmäisellä

neljänneksellä päättyneistä yt-neuvotteluista. Lisäksi

SeaRail-liikenne loppui Turun satamassa.

Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat tarkastelukauden

aikana 107,9 (110,6) miljoonaa euroa.

Tilikauden ja vertailukauden henkilöstökuluja on käsitelty tarkemmin

sivulla 20.

KONSERNIRAKENNE

Uusien laivojen omistusta varten yhtiö on perustanut kolme uutta

tytäryhtiötä Luxemburgiin. Katsauskauden lopussa konserniin

kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä.

TUTKIMUS JA KEHITYS

Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja

tuoda käyttöön uusia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden

avulla yhtiö pystyy täyttämään asiakkaidensa tarpeet entistä

paremmin ja kustannustehokkaammin. Vuonna 2011 painopiste

on ollut rakenteilla olevien laivojen energiatehokkuudessa ja

liikenteessä olevien alusten entistä energiatehokkaammassa

käytössä.

Uusien IT-työkalujen käyttöönotto matkustajaliikenteen

myynnille ja markkinoinnille sekä ostotoiminnoille vietiin loppuun

vuonna 2011.

Yhtiö kehittää myös aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien

turvallisuutta. Riittävä lastin kiinnitys on ensiarvoisen tärkeää,

jotta varmistetaan turvalliset lastinkäsittelytoiminnot ja turvallisuus

merellä. Yhdessä ammatillisen koulutuksen tarjoajista sekä

lastinkiinnityksen asiantuntijoista Suomessa, Saksassa, Italiassa

ja Ruotsissa koostuvan ryhmän kanssa Finnlines osallistuu

CARING-projektiin: lastin kiinnitys lastivahinkojen ennalta ehkäisemiseksi

maanteillä, merellä, rautateillä ja ilmassa. Projektia

on osittain rahoittanut Euroopan Unionin Leonardo da Vinci

-ohjelma ja se tuottaa ajantasaista oppi- ja ohjemateriaalia lastin

kiinnityksen laadun parantamiseksi. Siihen sisältyy myös ’Cargo

Calculator’, joka auttaa määrittämään riittävän lastinkiinnityksen,

sekä ’Online Survey’, joka sisältää tieto-taitoa ja lastiturvallisuusasioiden

kanssa työskentelevien ihmisten kannanottoja.

Vuonna 2011 Finnlines pani alulle energiansäästöohjelman,

jonka tarkoituksena on saada kaikkien laivojen päällystö mukaan

analysoimaan ja tunnistamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet

energiansäästölaitteiden optimoimiseksi päivittäisessä toiminnassa.

Tavoitteena on minimoida energiakulut ehdottoman välttämättömään

minimiin, johon sisältyy myös kaikki satamassa aiheutuvat

kulut. Yhdessä kahden järjestelmätoimittajan kanssa Finnlines

aloitti työn automaattisen matkaraportointijärjestelmän kehittämiseksi,

joka sisältää tiedot polttoaineen kulutuksesta, päästöistä

ja suorituskyvystä. Tavoitteena on aikaansaada työkalu laivojen

suorituskyvyn vertailemiseksi ja liikenteestä vastaavan johdon

päätöksenteon tueksi.

OSAKKEET

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli 93 642 074

euroa, joka jakaantui 46 821 037 osakkeeseen. Kauden aikana

yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

yhteensä 1,5 (2,9) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan

markkina-arvo joulukuun lopussa oli 360,5 (373,2) miljoonaa

euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,05 (0,05) euroa.

Oma pääoma per osake oli 9,12 (9,14) euroa. Grimaldi Groupin

omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa

66,97 prosenttia.

Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on tarkemmin

käsitelty sivulla 36.

RISKIT JA RISKIEN HALLINTA

Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat:

Roro-tonniston ylikapasiteetin riski vähenee verrattuna maailman

kauppalaivaston yeiseen ylikapasiteettiin, koska roro- ja

ropax-tonniston romutus on kiihtynyt ja sen odotetaan ylittävän

tilattujen uudisrakennusten määrän. Vuoden 2012 alussa kaksi

aikarahdattua alusta luovutettiin omistajilleen kun kaksi uudisrakennusta

liittyi Finnlinesin laivastoon. Vuoden 2012 lopussa

kolmen aikarahdatun aluksen vuokrasopimukset päättyvät ja ne

luovutetaan omistajilleen kun taas kaksi uudisrakennusta liittyy

laivastoon. Maailman ja Euroopan talouden epävarmuus kasvoi

syksyn 2011 aikana.

>>

FINNLINES 2011 23


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS (JATKUU)

24

Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaidensa vakavaraisuutta ja

maksukäyttäytymistä ja tällä hetkellä niihin liittyviä merkittäviä

riskejä ei ole havaittavissa.

Finnlines ylläpitää luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi

nykyisessä liiketomintaympäristössä.

Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä

löytyy Tilinpäätöksestä 2011.

Riita-asiat on esitetty erikseen Tilinpäätöksen 2011 osiossa

Riita-asiat.

Konsernin riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin

konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja

ohjausjärjestelmä.

OLENNAISET RIITA-ASIAT

Kaksi kolmesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (”AKT”)

yhtiön satamatoimintoja hoitavaa tytäryhtiötä vastaan nostamasta

korvauskanteesta koskien viikonlopputyön korvauksia on edelleen

prosessissa. Yhtiö arvioi että, jäljelläolevan kahden aukiolevan

kanteen mahdollinen vastuu ei ylittäne 0,5 miljoonaa euroa.

Kahden aluksen edelleenrahtaus Benfl eet Shipping

Limited’lle, Kypros (’SSI’) aiheutti Finnlinesille aikarahtien menetyksiä

ja kuluja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa SSI:n irtisanottua

rahtaukset kesällä 2009. Finnlines jatkaa välimiehen yhtiön hyväksi

tekemien ratkaisuiden täytäntöönpanoa.

Sponda Kiinteistöt Oy (“Sponda”) on haastanut Finnlinesin

Helsingin käräjäoikeuteen. Riita koskee osapuolten 2005 allekirjoittamien

vuokrasopimuksien päättämisiä. Helsingin käräjäoikeus

antoi 23 helmikuuta 2012 tuomion hyväksyen Spondan

vaatimukset ja velvoittanut yhtiön korvaamaan Spondalle 0,9

miljoonaa euroa korkoineen. Yhtiö analysoi tuomiota ja mahdollista

valitusta Helsingin hovioikeuteen.

Finnlinesin Saksan tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja on joulukuussa

2009 nostanut Lübeckin kaupungin käräjäoikeudessa

yhtiötä vastaan kanteen, joka koskee hänen toimisuhteensa päättämistä.

Lübeckin käräjäoikeus on antanut elokuussa päätöksen

tytäryhtiön eduksi. Tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja on valittanut

päätöksestä. Asian käsittely on kesken.

Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä

vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin Hovioikeus

kumosi marraskuussa 2011. Ilmarinen jätti tammikuun 2012

lopussa valituslupahakemuksen ja valituskirjelmän Korkeimmalle

oikeudelle koskien Helsingin hovioikeuden antamaa tuomiota.

Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden

mukaan voidaan esittää, että 1. tammikuuta 2006 asti voimassa

olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia.

Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen

Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen

korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004

osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Konserni

ei ole tulouttanut summaa.

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS

Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia

ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen

ympäristövaikutukset.

Finnlines panostaa polttoainetalouden parantamiseen optimoimalla

reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Kahdessa

laivassa on koekäytössä elektroniset apuvälineet matkasuunnittelua

varten. Kiinassa valmistuvissa laivoissa polttoainesäästöjä

saavutetaan potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelulla.

Erityisvalvonta-alueilla raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on 1,0

prosenttia. EU-satamissa alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja

on 0,1 prosenttia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö

IMO (International Maritime Organisation) suunnittelee laivapolttoaineen

rikkipitoisuusrajan alentamista erityisvalvonta-alueilla 0,1

prosenttiin vuodesta 2015 alkaen myös merellä, mutta voimaantuloa

yritetään siirtää vähintään viidellä vuodella eteenpäin laajoilla

kansainvälisllä toimilla.

Vuoden 2011 lopussa painolastivettä koskevan yleissopimuksen

oli allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat 26,4 prosenttia

maailman tonnistosta. Sopimus tulee voimaan, kun sen on

allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat 35 prosenttia maailman

tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa laivan on joko vaihdettava

painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen

käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt

laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja.

Kaikkiaan 16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy

ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Vuonna

2011 myös Finnsteve sertifi oi ISO 14001 -standardiin pohjautuvan

ympäristöjärjestelmänsä.

YHTIÖN HALLINTO (CORPORATE GOVERNANCE)

Finnlines soveltaa syksyllä 2010 päivitettyä Suomen listayhtiöiden

hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa

yhtiön kotisivulla (www.fi nnlines.com).


KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen jätti tammikuussa 2012

valituslupahakemuksen ja valituskirjelmän korkeimmalle oikeudelle

koskien Helsingin hovioikeuden 29.11.2011 antamaa tuomiota,

jolla hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden 3.3.2010 antaman

tuomion ja hylkäsi kaikki Ilmarisen Finnlines Oyj:tä kohtaan

esittämät vaatimukset.

Kotkan henkilöstön kanssa käydyt yt-neuvottelut, jotka alkoivat

vuoden 2011 lopussa ja jotka päättyivät tammikuussa 2012, johtivat

yhteensä 23 henkilön irtisanomisiin.

VUODEN 2012 NÄKYMÄT

Hallitus olettaa, että vuosi 2012 on edelleen epävakaa ja haasteellinen.

Yhtiö on hyvin valmistautunut kohtaamaan markkinoiden

asettamat haasteet.

OSINKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei vuodelta 2011 jaeta

osinkoa yhä heikon taloudellisen tuloksen ja meneillään olevan

investointiohjelman takia.

FINNLINES 2011 25


26

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS

1 000 euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010

Liikevaihto 605 208 561 108

Liiketoiminnan muut tuotot 2 515 4 287

Materiaalit ja palvelut -247 262 -202 964

Henkilöstökulut -107 948 -110 635

Poistot ja arvonalentumiset -63 512 -60 322

Liiketoiminnan muut kulut -167 972 -165 850

Liiketoiminnan kulut yhteensä -586 695 -539 770

Liiketulos (EBIT) 21 028 25 625

Rahoitustuotot 911 3 793

Rahoituskulut -27 370 -25 734

Tulos ennen veroja (EBT) -5 431 3 683

Tuloverot * 2 925 -1 450

Tilikauden tulos -2 506 2 234

Muut laajan tuloksen erät:

Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot -3 -7

Rahavirtasuojauksen muutokset

Käyvän arvon muutokset -95 1 418

Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin 2 004

Verot, netto -496 -369

Verokannan muutoksen vaikutus -48

Tilikauden laaja tulos yhteensä -1 145 3 276

Tilikauden tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille -2 517 2 243

Määräysvallattomille omistajille 10 -9

-2 506 2 234

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille -1 155 3 285

Määräysvallattomille omistajille 10 -9

-1 145 3 276

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos

(euroa per osake)

Laimentamaton/ laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos -0,05 0,05

* Suomessa yhteisöveroprosentti laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin 1. tammikuuta 2012 alkaen. Vuonna 2011 veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen

vaikutus on 3,3 miljoonaa euroa.

Kaikki konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.


KONSERNITASE, IFRS

1 000 euroa 31.12.2011 31.12.2010

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 258 306 1 263 626

Liikearvo 105 644 105 644

Muut aineettomat hyödykkeet 8 049 9 736

Sijoituskiinteistöt 0

Osuudet osakkuusyrityksissä 0

Muut rahoitusvarat 4 582 4 562

Saamiset 1 250 1 820

Laskennalliset verosaamiset 4 395 4 225

1 382 225 1 389 613

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 8 903 6 567

Myyntisaamiset ja muut saamiset 76 660 69 900

Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen 73 82

Rahavarat 4 263 6 452

89 898 83 001

Varat yhteensä 1 472 123 1 472 614

OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma 93 642 93 642

Ylikurssirahasto 24 525 24 525

Arvonmuutosrahasto -2 409 -3 773

Muuntoerot 114 117

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 015 21 015

Kertyneet voittovarat 290 017 292 534

426 905 428 060

Määräysvallattomien omistajien osuus 877 867

Oma pääoma yhteensä 427 782 428 927

VELAT

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 76 015 89 459

Korottomat velat 8 12

Eläkevelvoitteet 2 462 2 310

Varaukset 4 562 4 562

Korolliset velat 665 496 701 606

748 544 797 951

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 102 181 88 130

Verotettavaan tuloon perustuva verovelka 65 104

Varaukset 30 30

Lyhytaikaiset korolliset velat 193 521 157 473

295 797 245 736

Velat yhteensä 1 044 341 1 043 687

Oma pääoma ja velat yhteensä 1 472 123 1 472 614

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

FINNLINES 2011 27


28

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS

1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto

Muuntoerot

Sijoitetun

Arvon- vapaan oman

muutos pääoman

rahasto rahasto

Kertyneet

voittovarat

Yhteensä

Määräysvallattomien

omistajien

osuus

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1. 2010 93 642 24 525 124 -4 822 21 015 290 291 424 775 876 425 651

Laaja tulos:

Tilikauden tulos 2 243 2 243 -9 2 234

Ulkomaisiin yksikköihin

liittyvät muuntoerot -7 -7 -7

Rahavirtasuojauksen

muutokset

Käyvän arvon muutokset 1 418 1 418 1 418

Verot, netto -369 -369 -369

Tilikauden laaja

tulos yhteensä -7 1 049 2 243 3 285 -9 3 276

Oma pääoma 31.12.2010 93 642 24 525 117 -3 773 21 015 292 534 428 060 867 428 927

1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto

Muuntoerot

Sijoitetun

Arvon- vapaan oman

muutos pääoman

rahasto rahasto

Kertyneet

voittovarat

Yhteensä

Määräysvallattomien

omistajien

osuus

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2011 93 642 24 525 117 -3 773 21 015 292 534 428 060 867 428 927

Laaja tulos:

Tilikauden tulos -2 517 -2 517 10 -2 506

Ulkomaisiin yksikköihin

liittyvät muuntoerot -3 -3 -3

Rahavirtasuojauksen

muutokset

Käyvän arvon muutokset -95 -95 -95

Siirrot aineellisiin

hyödykkeisiin 2 004 2 004 2 004

Verot, netto -496 -496 -496

Verokannan muutoksen

vaikutus -48 -48 -48

Tilikauden laaja tulos

yhteensä -3 1 364 -2 517 -1 155 10 -1 145

Oma pääoma 31.12.2011 93 642 24 525 114 -2 409 21 015 290 017 426 905 877 427 782

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.


KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

1 000 euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010

Liiketoiminnan rahavirrat

Tilikauden tulos -2 506 2 234

Oikaisut:

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 62 036 59 092

Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+) 334 -2 300

Rahoitustuotot ja -kulut 26 125 24 242

Verot -2 925 1 450

Käyttöpääoman muutokset:

Myynti- ja muiden saamisten muutos -7 172 -7 672

Vaihto-omaisuuden muutos -2 336 -37

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 14 196 18 941

Varausten muutos 152 -1 045

Maksetut korot -23 452 -24 284

Saadut korot 506 251

Maksetut verot -11 264 -929

Muut rahoituserät -2 854 -2 156

Liiketoiminnan nettorahavirta 50 839 67 787

Investointien rahavirrat *

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -62 398 -81 839

Investoinnit osakkeisiin -22

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 9 359 2 603

Myydyt tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeet 1 650

Sijoitusten myynti 59 159

Saadut osingot 11 18

Investointien nettorahavirta -52 991 -77 409

Rahoituksen rahavirrat

Lainojen nostot 41 440 44 120

Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys 28 102 33 744

Lainojen takaisinmaksut -70 209 -69 379

Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut 637 1 482

Rahoituksen nettorahavirta -30 9 967

Rahavarojen muutos -2 181 344

Rahavarat tilikauden alussa 6 452 6 103

Valuuttakurssien muutosten vaikutus -8 5

Rahavarat tilikauden lopussa 4 263 6 452

* Aktivoidut vieraan pääoman menot -2 465 tuhatta euroa (2010: -2 033 tuhatta euroa) sisältyvät investointeihin.

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

FINNLINES 2011 29


30

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

Euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010

Liikevaihto 468 028 269,51 359 543 638,55

Liiketoiminnan muut tuotot 6 013 782,66 10 371 763,83

Materiaalit ja palvelut -213 003 047,21 -167 512 814,95

Henkilöstökulut -26 795 466,08 -23 958 215,30

Poistot ja arvonalentumiset -30 001 880,14 -29 890 879,90

Liiketoiminnan muut kulut -183 838 758,73 -135 777 150,38

Liiketulos 20 402 900,01 12 776 341,85

Rahoitustuotot ja -kulut -15 413 988,89 -16 735 891,85

Tulos ennen satunnaisia eriä 4 988 911,12 -3 959 550,00

Satunnaiset erät -7 280 000,00 1 613 139,00

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -2 291 088,88 -2 346 411,00

Tilinpäätössiirrot 2 291 083,30 2 346 391,59

Tuloverot 5,58 19,41

Tilikauden tulos 0,00 0,00

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.


EMOYHTIÖN TASE, FAS

Euroa 31.12.2011 31.12.2010

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 6 936 040,21 8 476 531,85

Aineelliset hyödykkeet 661 409 707,72 725 708 900,25

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 308 626 003,61 308 594 503,61

Muut sijoitukset 4 379 744,61 4 379 744,61

981 351 496,15 1 047 159 680,32

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 6 563 384,29 4 429 973,54

Pitkäaikaiset saamiset 435 027 449,78 376 747 345,52

Lyhytaikaiset saamiset 55 595 710,71 47 321 611,81

Rahat ja pankkisaamiset 2 045 846,85 4 610 689,03

499 232 391,63 433 109 619,90

Vastaavaa yhteensä 1 480 583 887,78 1 480 269 300,22

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Osakepääoma 93 642 074,00 93 642 074,00

Ylikurssirahasto 24 525 353,70 24 525 353,70

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 451 776,50 21 451 776,50

Edellisten tilikausien voitto 92 747 356,47 92 747 356,47

Tilikauden tulos 0,00 0,00

Oma pääoma yhteensä 232 366 560,67 232 366 560,67

Tilinpäätössiirtojen kertymä 209 013 097,26 211 304 180,56

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Korollinen 749 322 212,75 784 289 289,79

749 322 212,75 784 289 289,79

Lyhytaikainen vieras pääoma

Korollinen 220 481 321,30 192 743 620,21

Koroton 69 400 695,80 59 565 648,99

289 882 017,10 252 309 269,20

Vieras pääoma yhteensä 1 039 204 229,85 1 036 598 558,99

Vastattavaa yhteensä 1 480 583 887,78 1 480 269 300,22

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

FINNLINES 2011 31


32

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

Euroa 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 0,00 0,00

Oikaisut:

Poistot ja arvonalentumiset 30 001 880,14 29 890 879,90

Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+) -5 622 113,25 -291 487,55

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -7 519 907,20

Rahoitustuotot ja -kulut 15 413 988,39 16 735 891,85

Tuloverot -5,58 -19,41

Muut oikaisut 4 988 916,70 -3 959 530,59

44 782 666,90 34 855 827,00

Käyttöpääoman muutos:

Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) -2 133 410,75 679 265,10

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) vähennys (+) -11 474 134,74 -1 734 239,16

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-) 10 004 491,43 15 034 611,60

41 179 612,84 48 835 464,54

Maksetut korot -25 884 724,62 -26 501 326,46

Saadut korot 12 691 430,45 9 681 223,97

Muut rahoituserät -2 434 365,62 -1 782 031,30

Maksetut verot -165,10 11 495,97

-15 627 824,89 -18 590 637,82

Liiketoiminnan rahavirta 25 551 787,95 30 244 826,72

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -54 639 026,78 -33 151 063,25

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 187 817,45 379 138,56

Ostetut tytäryhtiöosakkeet -31 500,00 -97 286,32

Myydyt tytäryhtiöosakkeet 115,40

Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 1 650 000,00

Luovutustulot muista sijoituksista 7 440,80

Lainasaamisten takaisinmaksut 40 875 455,15 17 608 804,08

Investointien rahavirta -13 607 254,18 -13 602 850,73

Kassavirta ennen rahoitusta 11 944 533,77 16 641 975,99

Rahoituksen rahavirta

Maksullinen osakeanti

Lyhytaikaisten lainojen nostot 28 101 990,35 33 744 462,53

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -8 158 611,36 -33 479 605,04

Pitkäaikaisten lainojen nostot 41 440 000,00 48 721 130,44

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -68 612 754,94 -65 224 539,86

Saadut ja annetut konserniavustukset -7 280 000,00 1 613 139,00

Rahoituksen rahavirta -14 509 375,95 -14 625 412,93

Rahavarojen muutos -2 564 842,18 2 016 563,06

Rahavarat 1.1. 4 610 689,03 2 518 097,41

Yritysjärjestelyjen rahavarat 76 028,56

Rahavarat 31.12. 2 045 846,85 4 610 689,03

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.


VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT

2011 2010 2009 2008 2007

Miljoonaa euroa IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS

Liikevaihto 605,2 561,1 494,4 735,7 685,5

Liiketoiminnan muut tuotot 2,5 4,3 13,4 2,4 15,3

Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia

(EBITDA) 84,5 85,9 37,4 98,1 121,9

% liikevaihdosta 14,0 15,3 7,6 13,3 17,8

Liiketulos (EBIT) 21,0 25,6 -23,6 35,4 68,8

% liikevaihdosta 3,5 4,6 -4,8 4,8 10,0

Osakkuusyhtiöt

Tulos ennen veroja (EBT) -5,4 3,7 -51,4 -3,2 40,1

% liikevaihdosta -0,9 0,7 -10,4 -0,4 5,9

Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -2,5 2,2 -41,7 1,0 34,4

% liikevaihdosta -0,4 0,4 -8,4 0,1 5,0

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista

Tilikauden tulos -2,5 2,2 -41,7 1,0 34,4

% liikevaihdosta -0,4 0,4 -8,4 0,1 5,0

Bruttoinvestoinnit * 64,4 82,2 28,0 236,3 391,3

% liikevaihdosta 10,6 14,6 5,7 32,1 57,1

Oman pääoman tuotto-% (ROE) -0,6 0,5 -9,7 0,2 8,0

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 1,6 2,2 -1,7 2,9 6,9

Taseen loppusumma 1 472,1 1 472,6 1,446,4 1 534,4 1 402,3

Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1 29,4 28,5 31,1

Gearing (velkaantumisaste), % 199,8 198,8 198,3 205,5 167,4

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 076 2 096 2 050 2 436 2 335

2011 2010 2009 2008 2007

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS

Tulos/osake (EPS), euroa -0,05 0,05 -0,96 0,01 0,82

Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella

oikaistuna, euroa -0,05 0,05 -0,96 0,01 0,82

Oma pääoma/osake, euroa 9,12 9,14 9,07 10,51 10,45

Osinko/osake, euroa ** 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Osinko/tulos, % ** 0 0 0 0 0,5

Efektiivinen osinkotuotto,,% ** 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Hinta/voittosuhde (P/E) n/a 166,4 n/a n/a 18,3

Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa 7,70 7,97 6,90 6,45 15,25

Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa 360,5 373,2 323,1 262,5 620,6

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä,

keskimäärin (1 000 kpl) 46 821 46 821 44 385 41 528 41 528

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

31.12. (1 000 kpl) 46 821 46 821 46 821 41 528 41 528

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000 kpl) 46 821 46 821 46 821 40 692 40 692

* Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot.

** Vuonna 2011 laskettu hallituksen osinkoehdotuksen mukaisesti.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 34.

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

FINNLINES 2011 33


34

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT IFRS

Tulos per osake (EPS), euroa

Oma pääoma per osake, euroa

Osinko per osake, euroa

Osinko per tulos, %

Efektiivinen osinkotuotto, %

P/E -luku

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Velkaantumisaste (gearing), %

Omavaraisuusaste, %

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa

Tilikaudelta jaettu osinko

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Tilikaudelta jaettu osinko

Tulos ennen veroja +/– määräysvallattomien omistajien osuus konsernin

tuloksesta +/– laskennallisen verovelan muutos – tilikauden verot

Osinko / osake

Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa

Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa

Tulos / Osake

Tilikauden tulos

Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)

Tulos ennen veroja + korkokulut + muut vieraanpääoman kulut

Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Korolliset velat - rahavarat

Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma yhteensä

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

x 100

x 100

x 100

x 100

x 100

x 100


NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS

Miljoonaa euroa Q1/2011 Q1/2010 Q2/2011 Q2/2010 Q3/2011 Q3/2010 Q4/2011 Q4/2010

Liikevaihto segmenteittäin

Varustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä 126,5 110,9 148,9 138,9 151,7 135,9 136,3 127,9

Myynti ulkopuolisille 126,3 111,2 148,7 138,8 151,5 135,8 135,7 127,3

Myynti satamatoiminnoille 0,2 -0,3 0,2 0,1 0,2 0,1 0,6 0,6

Satamatoiminnot yhteensä 18,7 14,8 18,0 21,5 15,7 17,7 15,3 18,4

Myynti ulkopuolisille 12,8 10,3 11,5 14,1 9,7 11,6 9,1 11,9

Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille 5,9 4,4 6,5 7,4 6,0 6,0 6,2 6,4

Konsernin sisäinen liikevaihto -6,1 -4,2 -6,6 -7,5 -6,2 -6,1 -6,8 -7,0

Liikevaihto yhteensä 139,0 121,5 160,2 152,8 161,2 147,5 144,8 139,3

Liiketulos segmenteittäin

Varustamotoiminta ja merikuljetukset 2,9 5,9 11,8 16,5 15,2 12,3 0,9 4,6

Satamatoiminnot -3,0 -4,5 -1,9 -2,1 -2,3 -3,0 -2,6 -4,2

Liiketulos yhteensä -0,1 1,4 9,9 14,4 12,9 9,3 -1,6 0,5

Rahoitustuotot ja -kulut -6,0 -5,3 -7,1 -5,2 -6,8 -6,1 -6,5 -5,3

Tulos ennen veroja -6,1 -3,8 2,7 9,2 6,1 3,2 -8,2 -4,9

Tuloverot 1,5 0,6 -1,5 -2,4 -2,1 -1,4 5,0 1,8

Tilikauden tulos -4,6 -3,3 1,2 6,8 4,0 1,8 -3,1 -3,1

Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäin

Liiketulos liikevaihdosta, % -0,1 1,2 6,2 9,4 8,0 6,3 -1,1 0,3

Tulos per osake, euroa -0,10 -0,07 0,03 0,15 0,08 0,04 -0,07 -0,07

Ulkona olevien osakkeiden keskim.

lukumäärä, 1 000 kpl 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

FINNLINES 2011 35


36

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Finnlines Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on

yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon.

Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa

euroa ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa

osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiön kaupparekisteriin

merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2011 oli

93 642 074 euroa. Koko osakekanta oli 46 821 037 kappaletta.

OSAKKEET

Finnlines Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki

Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 1,5 miljoonaa

kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita. Osakkeen ylin

hinta oli 8,15 euroa ja alin 7,00 euroa. Vuoden lopussa koko osakekannan

markkina-arvo oli 360,5 miljoonaa euroa.

OSAKKEENOMISTAJAT

Finnlinesillä oli vuoden 2011 lopussa 1 984 osakkeenomistajaa.

Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omisti yhtiön osakkeista

81,70 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia

oli 14,33 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus

Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa

66,97 prosenttia.

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.2011 * % osakkeista

Yksityiset yritykset 0,89

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,23

Julkisyhteisöt 11,46

Kotitaloudet 2,47

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,60

Hallintarekisteröidyt 14,33

Muut ulkomaalaiset 67,01

Yhteensä 100,00

* Lähde: Euroclear Finland Oy

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys 31.12.2005–31.12.2011

Tapahtuma Optiolaji

Käytetyt

optiot

Merkityt

osakkeet

Ulkona olevien

osakkeiden

lukumäärä

Omat

osakkeet

Osakkeiden

kokonaismäärä

31.12.2005

20.1.2006

40 656 758 40 656 758

Merkintä 2001B 1 500 3 000 40 659 758 40 659 758

10.4.2006 2001A 7 500 15 000

Merkintä 2001B 8 600 17 200 40 691 958 40 691 958

31.12.2006 40 691 958 40 691 958

31.12.2007 40 691 958 40 691 958

31.12.2008

25.06.2009

40 691 958 40 691 958

Osakeanti 6 129 079 46 821 037 46 821 037

31.12.2009 46 821 037 46 821 037

31.12.2010 46 821 037 46 821 037

31.12.2011 46 821 037 46 821 037


Tulos/osake (EPS),

Euroa

07 08 09 10 11

Oma pääoma/osake,

Euroa

07 08 09 10 11

Osakekannan

markkina-arvo 31.12.

Miljoonaa euroa

07 08 09 10 11

800

600

400

200

0

1,5

1

0,5

0

–0,5

–1

–1,5

12

8

4

0

Suurimmat osakkaat 31.12.2011 * Kpl %

Grimaldi-konserni, Napoli 31 354 646 66,97

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 953 667 10,58

Mandatum Life Henkivakuutusosakeyhtiö 773 500 1,65

Pohjola Vakuutus Oy 290 000 0,62

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 256 666 0,55

Valtion Eläkerahasto 250 833 0,54

Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake 120 000 0,26

Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto 90 800 0,19

Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 86 841 0,19

Yleisradion Eläkesäätiön sijoitusrahasto 74 666 0,16

10 suurinta yhteensä 38 251 619 81,70

Hallintarekisteröidyt omistusosuudet 6 710 005 14,33

Muut osakkaat 1 859 413 3,97

Osakemäärä yhteensä 46 821 037 100,00

Johdon osakeomistus 1 311 294 2,80

*Lähde: Euroclear Finland Oy

Finnlinesin osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä 2007–2011 **

Osakekurssi

Osakkeiden vaihto

Kpl (miljoonaa) Euroa

3.5 —

3.0 —

2.5 —

2.0 —

1.5 —

1.0 —

0.5 —

0 —

2007 2008 2009 2010

2011

** Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy

— 20

— 15

— 10

— 5

— 0

FINNLINES 2011 37


38

HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat 31.12.2011:

Kertyneet voittovarat EUR 92 747 356,47

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto EUR 21 451 776,50

Tilikauden tulos EUR 0,00

Jakokelpoiset varat EUR 114 199 132,97

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Helsingissä, 28. päivänä helmikuuta 2012

Emanuele Grimaldi

Hallituksen puheenjohtaja

Gianluca Grimaldi Diego Pacella Antti Pankakoski

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 28.2.2012

Deloitte & Touche Oy

KHT-yhteisö

Mikael Leskinen

KHT

Olav K. Rakkenes Jon-Aksel Torgersen

Uwe Bakosch

Toimitusjohtaja

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.fi nnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.


TILINTARKASTUSKERTOMUS

FINNLINES OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Finnlines Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011.

Tilinpäätös sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot

sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja

riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakerto-

mus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten

mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito

on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimin-

takertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen

Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme

tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyt-

tä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingon-

korvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista

ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen

valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.

Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta

ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)

mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta

asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 28. helmikuuta 2012

Deloitte & Touche Oy

KHT-yhteisö

Mikael Leskinen

KHT

Tilintarkastuskertomus, joka on annettu yhtiön kotisivuilla www.fi nnlines.com

esitetyistä hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä

31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta.

FINNLINES 2011 39


40

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Finnlines Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölain, NASDAQ

OMX Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sekä

yhtiöjärjestykseensä kirjattuja sääntöjä ja määräyksiä. Finnlines

soveltaa myös 1. lokakuuta 2010 voimaan tullutta Suomen lis-

tayhtiöiden hallinnointikoodia. Koodi on luettavissa sähköisesti

osoitteessa www.cgfi nland.fi . Finnlinesin hallitus on hyväksynyt

tämän Finnlines Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmän ja se täydentää

Finnlinesin hallituksen kertomusta, joka alkaa sivulta 22.

POIKKEAMINEN HALLINNOINTIKOODIN SUOSITUKSESTA

Hallituksen kokoonpano poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta

nro 9, joka muun muassa suosittaa, että hallituksen

jäseninä tulisi olla molempia sukupuolia. Yhtiön tavoitteena on

varmistaa, että hallitus on pätevä ja että sillä on riittävästi tietoa

yhtiön toimialan, liiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteistä.

Merenkulkualalla on maailmanlaajuisesti hyvin vähän naisia

johtavassa asemassa ja siksi hallitus ei ole pystynyt löytämään

sopivaa ehdokasta. Näin ollen 19. huhtikuuta 2011 pidetyssä

yhtiökokouksessa ei ollut pätevää naispuolista ehdokasta hallituksen

jäseneksi. Yhtiön pitkän aikavälin tavoite on kuitenkin täyttää

hallintokoodin suositukset tässäkin suhteessa.

HALLINTOELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Finnlines-konsernia johtaa yhtiökokouksen valitsema hallitus

ja toimitusjohtaja. Heidän tehtävänsä on pääosin määritelty

Suomen osakeyhtiölaissa. Vastuu päivittäisestä operatiivisesta

toiminnassa on laajennetun johtoryhmän jäsenillä, joiden tukena

on asianomainen henkilöstö ja palvelutoiminnot.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous. Se päättää asioista,

jotka Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat

yhtiökokouksen päätettäviksi. Niihin kuuluvat mm. tilinpäätöksen

vahvistaminen, jaettavista osingoista päättäminen, vastuuvapauden

myöntäminen yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle

tilikaudelta, yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien ja nimittäminen

sekä heidän palkkioistaan päättäminen.

Finnlines Oyj:n yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuodessa,

viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiökokoukseen

julkaistaan hallituksen päättämässä valtakunnallisen

levikin omaavassa sanomalehdessä sekä yhtiön kotisivuilla aikaisintaan

kolme kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään 21

päivää ennen yhtiökokousta. Osakkeenomistajilla on lain mukaan

oikeus ehdottaa asialistalle yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvia

asioita, jos osakkeenomistaja ilmoittaa siitä hallitukselle kirjallisesti

hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta niin, että asia voidaan

lisätä yhtiökokouskutsuun. Ehdotuksen katsotaan tulleen riittävän

ajoissa, jos hallitus on saanut siitä tiedon viimeistään neljä viikkoa

ennen yhtiökokouskutsun julkaisemista.

Yhtiökokous 2011

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja

myönsi hallituksen jäsenille sekä yhtiön toimitusjohtajalle ja johdolle

vastuuvapauden tilikaudelta 2010.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei osinkoa

makseta.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi.

Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele

Grimaldi, Diego Pacella, Gianluca Grimaldi, Antti Pankakoski,

Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen

Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen

Diego Pacellan.

Tilintarkastajaksi vuodelle 2011 valittiin KHT-yhteisö Deloitte &

Touche Oy.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000

osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 14.4.2010

antaman osakeantivaltuutuksen.

Yhtiökokoukseen liittyvät dokumentit

on esitetty verkkosivuillamme:

www.fi nnlines.com/yritys

> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Yhtiökokous.

HALLITUS

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta

järjestämisestä. Hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään

yksitoista (11) jäsentä. Hallituksen jäsenet nimittää yhtiökokous

vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia

ja vähintään kahden tätä enemmistöä edustavan on oltava

riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tiedot

hallituksen kokoonpanosta, jäsenistä ja heidän riippumattomasta

asemastaan on luettavissa Finnlinesin kotisivulta. Toimitusjohtaja

ei ole hallituksen jäsen.

Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen tulee sisältyä

yhtiökokouskutsuun.

Hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa,

jos ehdotus on hallituksen tekemä tai jos ehdokasta

kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia

yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja ehdokas on

antanut kirjallisen suostumuksensa valintaan. Yhtiökokouskutsun

toimittamisen jälkeen mahdollisesti asetetut ehdokkaat julkistetaan

erikseen.


Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapu-

heenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää

keskeisimmistä menettelytavoista, tavoitteista ja strategioista.

Hallituksen työssään soveltamat periaatteet on esitetty hallituksen

hyväksymissä toimintaohjeissa. Hallitus käsittelee kaikki

asiat koko hallituksen läsnä ollessa. Hallituksella ei ole erillisiä

toimikuntia. Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista hallitus lain,

muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti

vastaa. Yhtiön liiketoiminnan koosta johtuen on katsottu tehokkaaksi,

että koko hallitus käsittelee kokouksissaan yhteisesti

myös tarkastus-, nimitys- ja palkkiovaliokunnalle kuuluvat tehtävät.

Hallituksen laatiman kirjallisen työjärjestyksen keskeinen

sisältö on seuraava:

• Tilinpäätös ja osavuosikatsaukset

• Yhtiökokoukselle esitettävät asiat

• Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän

(Executive Committee) jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen

tehtävistään

• Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden hyväksyminen ja taloudellisen

valvonnan järjestäminen

• Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa mainittujen tarkastusvaliokunnalle

kuuluvien muiden asioiden käsittely

• Konsernin strategisen suunnitelman ja pitkän aikavälin tavoitteiden

vahvistaminen

• Konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman ja budjetin

hyväksyminen

• Päättäminen investoinneista, yritysostoista sekä omaisuuden

luovutuksista, jotka ovat merkittäviä ja joissa poiketaan konsernin

strategiasta

• Pitkäaikaisen lainan ottaminen ja takauksen tai muun vastaavan

sitoumuksen antaminen

• Riskienhallinnan periaatteet

• Konsernin organisaatiorakenne

• Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten

palkka- ja eläke-etujen hyväksyminen

• Toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.

Päätöstä vaativien asioiden lisäksi hallituksen kokouksiin

toimitetaan ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta

ja riskeistä.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Hallitus

kokoontuu 6–8 kertaa vuodessa etukäteen päätetyn aikataulun

mukaan. Näiden kokousten lisäksi hallitus kokoontuu tarpeen

vaatiessa.

Hallitus vuonna 2011

Hallitukseen kuului vuonna 2011 kuusi jäsentä:

• Emanuele Grimaldi, hallituksen puheenjohtaja, syntynyt vuonna

1956, Degree in Ec. and Comm., Managing Director ofGrimaldi

Compagnia di Navigazione S.p.a.

• Diego Pacella, hallituksen varapuheenjohtaja, syntynyt vuonna

1960, Degree with honours in Mech. Eng., Managing Director

of Industria Armamento Meridionale (INARME)

• Gianluca Grimaldi, syntynyt vuonna 1955, Degree in Ec. and

Comm., Managing Director of Atlantica di Navigazione S.p.a.

• Antti Pankakoski, syntynyt vuonna 1954, OTK, toimitusjohtaja

Altia Oy

• Olav K. Rakkenes, syntynyt vuonna 1945, Master’s License,

Board Member of Atlantic Container Line AB

• Jon-Aksel Torgersen, syntynyt vuonna 1952, MBA, CEO of

Astrup Fearnley AS

Vuonna 2011 Finnlinesin hallitus kokoontui yhdeksän kertaa.

Hallituksen kokousten osallistumisprosentti oli keskimäärin 98,1

prosenttia.

Hallituksen riiippumattomuus

Kukaan hallituksen jäsenistä ei työskentele yhtiössä. Kaikki hallituksen

jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Kaksi jäsentä, Antti

Pankakoski ja Jon-Aksel Torgersen, ovat riippumattomia yhtiöstä

ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Yksityiskohtaista tietoa

hallituksen jäsenistä

on sivulla 46.

TOIMITUSJOHTAJA JA VARATOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää konsernille toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja

johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen,

Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan.

Tässä työssä häntä avustaa johtoryhmä. Nykyinen toimitusjohtaja

on Uwe Bakosch (syntynyt vuonna 1958, Maritime Law Diploma).

Hänen vuosipalkkansa on 400 000 euroa. Peruspalkan lisäksi

hän on oikeutettu bonukseen, joka on korkeintaan 60 prosenttia

vuosipalkasta. Tämä bonus on sidottu budjetoituun konsernitulokseen

(EBT). Toimitusjohtajan eläkeikä perustuu paikallisiin

lakeihin eikä hänellä ole erityistä eläkejärjestelmää. Lisätietoja

toimitusjohtajasta on sivulla 47.

Hallitus nimittää tarvittaessa varatoimitusjohtajan. Yhtiön

talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), kauppatieteiden maisteri Seija

Turunen toimii yhtiön varatoimitusjohtajana.

Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä

Yhtiön johtoryhmään (Executive Committee) kuuluvat hallituksen

puheenjohtaja, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja

sekä operatiivinen johtaja, kauppatieteiden maisteri Håkan

Modig. Hallitus nimittää johtoryhmän jäsenet. 1.1.2012 asetettu

johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa

hänen työssään konsernin hallinnon koordinoimisessa,

>>

FINNLINES 2011 41


HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ (JATKUU)

42

konsernitason strategioiden ja suositusten toteuttamisessa sekä

käytännön ratkaisujen löytämisessä hallituksen määrittelemien

tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhtiöllä on lisäksi laajennettu johtoryhmä, johon kuuluu

toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, operatiivinen johtaja

sekä tärkeimpien yksiköiden edustajat. Laajennettu johtoryhmä

kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa.

Laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Se käsittelee konsernin liiketoimintaan liittyviä strategisia

asioita, palvelutuotteita, konsernin rakennetta ja ohjausjärjestelmää

sekä valvoo yhtiön toimintaa. Liiketoimintayksiköiden johtajat

ovat vastuussa yksiköidensä myynnistä ja kannattavuudesta.

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten eläkeikä

perustuu paikallisiin lakeihin eikä heillä ole erityistä

eläkejärjestelmää.

Tiedot johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenistä ja

heidän vastuualueistaan on luettavissa

Finnlinesin kotisivuilla:www.fi nnlines.com/yritys

> Finnlines > Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä.

Laajennettu johtoryhmä vuonna 2011

Laajennettu johtoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa.

Tärkeimmät laajennetun johtoryhmän käsittelemät asiat

liittyivät markkinakehitykseen, yhtiön kannattavuuteen, kustannuksiin,

liiketoimintastrategiaan sekä kilpailukyvyn parantamiseen.

Markkinoiden kehitys, lastimäärät ja kapasiteetti sekä asiakassuhteet

erittäin epävakaassa taloudellisessa ympäristössä kuuluivat

myös keskeisiin laajennetussa johtoryhmässä käsiteltyihin

aiheisiin. Muita tärkeitä käsiteltyjä asioita olivat optimointi ja tuottavuus

sekä sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittäminen.

Palkitseminen

Hallitus tai sen puheenjohtaja nimittää toimitusjohtajan välittömät

alaiset ja päättää heidän palkkauksestaan. Hallitus päättää

myös johdon mahdollisista erillisistä tulosperusteisista

palkkiojärjestelmistä.

Laajennetun johtoryhmän jäsenet kuuluvat bonus-järjestelmään,

joka on sidottu yhtiön vuositulokseen (EBT) ja josta hallitus

päättää vuosittain. Bonus voi olla korkeintaan 40 prosenttia

laajennetun johtoryhmän jäsenen vuosipalkasta. Toimitusjohtajan

ja varatoimitusjohtajan bonus voi olla korkeintaan 60 prosenttia

vuosipalkasta. Bonukset maksetaan käteisenä. Johtoryhmän

jäsenillä ei ole erillistä bonus-järjestelmää.

Yhtiön osakkeen arvoon perustuvia bonusjärjestelmiä ei ole.

Mikäli yhtiö päättää irtisanoa toimitusjohtajan, hän on kuuden

kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi oikeutettu 24 kuukauden

palkkaa vastaavaan erorahaan. Vastaavat ajat varatoimitusjohtajan

osalta ovat kuusi kuukautta ja 18 kuukautta.

Palkkiot vuonna 2010 ja 2011

Vuonna 2010 hallitukselle maksettiin vuotuiset palkkiot seuraavasti:

puheenjohtajalle 50 000 euroa, varapuheenjohtajalle

40 000 euroa ja muille jäsenille 30 000 euroa. Keväällä 2011

yhtiökokous päätti, että hallituksen vuotuiset palkkiot pysyvät

ennallaan.

Tarkempi erittely johdon sopimuksista,

vuonna 2010 ja 2011 maksetuista palkoista, palkkioista ja eduista

on esitetty vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa 34.

Lähipiiritapahtumat ja Finnlinesin Palkka- ja palkkioselvitys 2011,

Finnlinesin kotisivuilla: www.fi nnlines.com/yritys

> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Palkka- ja palkkioselvitys.

Sisäinen tarkastus

Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa yhtiön sisäinen tarkastusyksikkö,

joka raportoi toimitusjohtajalle.

Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on analysoida yhtiön toimintaa

ja prosesseja sekä sen valvontamekanismien tehokkuutta

ja laatua. Yksikkö auttaa Finnlinesin saavuttamaan tavoitteensa

arvioimalla ja parantamalla sisäisen valvonnan ja hallinnollisten

prosessien tehokkuutta systemaattisen ja kurinalaisen toimintatavan

avulla. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää, ovatko

yhtiön riskienhallinta, sisäiset valvonta- ja hallintoprosessit johdon

suunnitelman ja esityksen mukaisesti riittävät ja toimivat varmistamaan

että:

• Riskit tunnistetaan ja hallitaan oikein.

• Eri hallintoryhmien välinen vuorovaikutus toimii tarpeen mukaan.

• Merkittävä taloudellinen, johtamiseen liittyvä ja operatiivinen

tieto on täsmällistä, luotettavaa ja oikea-aikaista.

• Työntekijöiden toiminta on menettelytapojen, standardien, toimintatapojen

ja voimassa olevien lakien mukaisia.

• Resursseja hankitaan taloudellisesti, käytetään tehokkaasti ja

suojataan riittävästi.

• Ohjelmat ja suunnitelmat toteutetaan asianmukaisesti ja tavoitteet

saavutetaan.

• Laatua ja jatkuvaa parantamista edistetään yhtiön sisäisissä

valvontaprosesseissa.

• Merkittävät yhtiön sisäiseen valvontaan vaikuttavat lainsäädäntöön

tai säännöksiin liittyvät asiat tunnistetaan ja huomioidaan

asianmukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen päällikkö laatii vuotuisen suunnitelman

käyttäen soveltuvaa riskiperustaista menetelmää ja ottaen huomioon

potentiaaliset riskit tai johdon määrittämät valvontaan liittyvät

asiat. Tarkastusten laajuus tilivuoden aikana suunnitellaan niin,

että se on edustava ja painopiste on liiketoiminta-alueilla, joilla on


suurimmat riskit. Toimitusjohtaja hyväksyy suunnitelman. Sisäinen

tarkastaja suorittaa myös hallituksen puheenjohtajan, toimitusjohtajan

tai hallituksen antamia erityistehtäviä.

Sisäinen tarkastaja suorittaa operatiivisten yksiköiden

sisäisiä tarkastuksia operatiivisista yksiköistä riippumattomasti.

Tarkastustyössään sisäinen tarkastaja noudattaa hallinto- ja

ohjausjärjestelmää, eettisiä periaatteita, menettelytapoja ja muita

yhtiön ohjeita sekä sisäisen tarkastuksen ammattimaiselle harjoittamiselle

yleisesti hyväksyttyjä standardeja.

Tarkastusraportit lähetetään toimitusjohtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle

sekä hallituksen puheenjohtajalle. Toimitus johtaja

ja talous- ja rahoitusjohtaja pitävät vähintään kerran vuodessa

sisäisen tarkastuksen päällikön kanssa suljetun istunnon, jossa

käsitellään suoritettujen tarkastusten tuloksia ja seuraavan kauden

suunnitelmia. Tarpeelliset asiat saatetaan myös hallituksen

tietoon.

RISKIENHALLINTA

Finnlinesin sisäisen valvonnan tarkoituksena on tukea yhtiötä

sen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden saavuttamiseen

liittyvät riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita.

Riskien tunnistaminen ja arviointi on siten sisäisen valvonnan

edellytys Finnlinesissa.

Sisäiset valvontamekanismit ja -menettelytavat varmistavat

johdolle, että riskienhallintatoimenpiteet toteutetaan suunnitelmien

mukaisesti. Tietoisia ja huolellisesti arvioituja riskejä

otetaan valittaessa strategioita, esim. liiketoimintaa laajennettaessa,

markkina-asemaa parannettaessa ja uusia liiketoimintoja

luotaessa.

Taloudellisia, operatiivisia ja vahinkoa tai menetyksiä aiheuttavia

riskejä vältetään tai rajoitetaan. Toimintojen jatkuvuus

varmistetaan turvaamalla kriittiset toiminnot ja keskeiset resurssit.

Kriisinhallinnan, jatkuvuuden varmistamisen ja onnettomuuksien

varalle laaditaan suunnitelmat. Riskienhallintaan liittyvät kulut ja

resurssit ovat suhteessa saavutettaviin hyötyihin.

Finnlinesin hallitus vastaa konsernin yleisen riskitason määrittämisestä

ja sen turvaamisesta, että yhtiöllä on riittävät työkalut ja

resurssit riskien hallintaan. Toimitusjohtaja laajennetun johtoryhmän

avustuksella vastaa riskien hallinnan organisoinnista ja

turvaamisesta kaikissa Finnlinesin toiminnoissa.

Yhtiön pääkonttoriin on keskitetty vastuu konsernin käyttöomaisuudesta,

investoinneista, rahoituksesta, taloudesta,

henkilöstöhallinnosta, viestinnästä, tietojärjestelmistä ja ostotoiminnoista.

Konsernin talous- ja rahoitusjohtajan (CFO) alaisuudessa

toimii Talousosasto, jonne on keskitetty koko konsernin

maksuliikenne, ulkoinen laskenta ja sisäinen laskenta. Hallitus

päättää konsernin valuutta- ja korkosuojauksista kullekin raportointikaudelle

ja hyväksyy konsernin ulkopuoliset pitkäaikaiset

lainajärjestelyt.

Konsernin lakiasiain- vakuutusyksikön vastuulla ovat käyttöomaisuus

ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat riskit sekä vakuutusten

hallinnointi ja koordinointi. Pääosa konserniin sidotusta

pääomasta muodostuu sen laivastosta. Laivat vakuutetaan aina

täyteen arvoon. Haverit ja konevauriot voivat aiheuttaa toiminnan

keskeytyksiä, jotka on katettu loss of earnings -vakuutuksilla.

Luottotappioriskin minimoimiseksi konsernin asiakkaiden

taloudellinen tilanne ja luottokelpoisuus ovat jatkuvassa

seurannassa.

Jokaiselle tulosyksikölle on nimetty vastuullinen controller, joka

raportoi asianomaisen yksikön johtajalle ja talous- ja rahoitusjohtajalle

(CFO). Finnlinesin eri yksiköiden johtajat vastaavat

yksiköiden taloudellisesta tuloksesta ja käyttöpääomasta. He

asettavat yksiköilleen operatiiviset tavoitteet ja huolehtivat resurssien

tehokkaasta käytöstä sekä toiminnan mittaamisesta ja

kehittämisestä.

Finnlinesin merkittävimmät strategiset,

operatiiviset ja taloudelliset riskit on kuvattu

vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa 32.

Taloudellisten riskien hallinta.

TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN

SISÄINEN VALVONTA

Valvonta on prosessi, joka arvioi Finnlinesin sisäisen valvontajärjestelmän

laatua ja suorituskykyä. Valvontaa suoritetaan sekä

jatkuvasti että erillisten arviointien avulla, joihin kuuluvat sisäiset

tarkastukset, tilintarkastukset ja laatuauditoinnit. Kukin liiketoimintayksikkö

vastaa siitä, että asianmukaisia lakeja ja säännöksiä

noudatetaan sen vastuualueella.

Sisäinen tarkastustoiminto avustaa toimitusjohtajaa ja hallitusta

arvioimaan ja varmistamaan sisäisen valvonnan ja riskien

hallinnan riittävyyttä ja tehokkuutta suorittamalla säännöllisiä

tarkastuksia konsernin yksiköissä ja tukitoiminnoissa vuotuisen

suunnitelman mukaan. Finnlinesin tilintarkastaja ja muut tarkastajat,

kuten laatuauditoijat, suorittavat yhtiön sisäisen valvonnan

arviointeja.

Yhtiön taloudellista tulosta arvioidaan jokaisessa hallituksen

kokouksessa. Hallitus tarkistaa kaikki osavuosi- ja vuosiraportit

ennen niiden julkaisemista. Riskien arviointiprosessin ja valvontatoiminnan

tehokkuutta seurataan jatkuvasti eri tasoilla. Tähän

kuuluu tuloksen arviointi ja vertailu budjettiin ja suunnitelmiin.

Vastuu tehokkaan valvonnan ylläpidosta ja toimivasta riskienhallintajärjestelmästä

sekä taloudellisen raportoinnin sisäisestä

valvonnasta on toimitusjohtajalla (CEO). Yhtiön sisäinen valvonta

perustuu konsernin rakenteeseen, jossa konsernin toiminnot

on jaettu kahteen segmenttiin ja eri liiketoiminta-alueisiin sekä

>>

FINNLINES 2011 43


HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ (JATKUU)

44

tukitoimintoihin. Konsernin toiminnot laativat toimintaohjeet, jotka

määrittävät vastuut ja valtuudet sekä käsittävät eri alueiden, kuten

talous, kirjanpito ja investoinnit, ostot ja myynti, valvonnan.

Yhtiöllä on valvontajärjestelmä. Taloudellisen raportoinnin

sisäiselle valvonnalle on määritelty standardivaatimukset. Johto

odottaa, että kaikki työntekijät noudattavat moraalisesti ja eetti-

sesti korkeita normeja, ja nämä odotukset on viestitetty työnteki-

jöille sisäisiä kanavia pitkin.

Konsernin talousyksikkö valvoo, että taloudellisen raportoinnin

prosesseja ja valvontaa noudatetaan. Se seuraa myös ulkoisen ja

sisäisen taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Tilintarkastajat

vahvistavat vuositilinpäätöksen oikeellisuuden.

Hallitus valvoo lakisääteistä tilintarkastusta ja konsernitilintar-

kastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhtei-

sön riippumattomuutta yhtiöön nähden erityisesti liitännäispalve-

luiden osalta ja laatii ehdotuksen tilintarkastajien valinnasta.

Hallitus käy vuosittain läpi sisäisen valvonnan ja riskien-

hallintajärjestelmän pääpiirteiden kuvauksen suhteessa talou-

delliseen raportointiprosessiin, joka sisältyy tähän hallinto- ja

ohjausjärjestelmään.

TIETOHALLINTO

Tehokas sisäinen valvontajärjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista

ja luotettavaa tietoa, jotta johto voi seurata yhtiön tavoitteiden

saavuttamista. Taloudellisen informaation lisäksi tarvitaan myös

ei-taloudellista tietoa, joka liittyy sekä sisäisiin että ulkoisiin tapahtumiin

ja toimintoihin.

Tietohallinnolla on tärkeä asema Finnlinesin sisäisessä valvontajärjestelmässä.

Tietojärjestelmillä on ratkaiseva merkitys tehokkaan

sisäisen valvonnan kannalta, koska useat valvontatoiminnot

perustuvat tietokoneohjelmiin.

Finnlinesin liiketoimintaprosesseihin sisältyvät valvontatoiminnot

ovat ensiarvoisen tärkeitä yhtiön tehokkaan sisäisen valvonnan

varmistamiseksi. Liiketoimintaprosessien valvontatoiminnot

auttavat turvaamaan, että kaikki Finnlinesin sisäisen valvonnan

tavoitteet ja erityisesti yhtiön toiminnan tehokkuuteen ja kannattavuuteen

sekä maineen ylläpitämiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan.

Liiketoimintayksiköt ja tietohallinto vastaavat siitä, että

niiden vastuualueilla määritellyt konsernitason prosessit ja valvontatoiminnot

toteutetaan ja niitä noudatetaan. Mikäli konsernitason

prosesseja ja valvontatoimintoja ei ole, liiketoimintayksiköt ja tietohallinto

vastaavat, että tehokkaat liiketoimintaprosessit riittävine

valvontatoimintoineen on kuvattu ja toteutettu.

Finnlinesin tietojärjestelmien toimivuus turvataan laajojen ja

huolellisesti laadittujen tietoturvaohjelmien ja varajärjestelmien

avulla.

SISÄPIIRIOHJEET

Finnlines noudattaa lakisääteisiä sisäpiirimääräyksiä sekä

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita julkisille osakeyhtiöille

sekä Suomen Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.

Finnlinesin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat pysyvästi hallituksen

jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, operatiivinen

johtaja, hallituksen sihteeri sekä päävastuullinen tilintarkastaja.

Laajennetun johtoryhmän jäsenet ja muu henkilöstö työtehtäviensä

mukaan kuuluvat yhtiön omaan ei-julkiseen sisäpiiriin.

Lisäksi merkittävien hankkeiden (esim. yrityskauppojen)

osalta laaditaan hankekohtaiset sisäpiiriluettelot, joissa hankkeen

suunnitteluun ja valmisteluun osallistuvat henkilöt määritellään

hankekohtaisiksi sisäpiiriläisiksi. Hankekohtaisen sisäpiiriluettelon

perustamisesta päättää yhtiön toimitusjohtaja.

Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla

14 päivää (Finnlines suosittelee kuitenkin 30 päivää) ennen

välitilinpäätöksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista. Yhtiön

sisäpiirirekisteriä ylläpitää konsernin lakiasiainyksikkö.

Yhtiön ilmoitusvelvollisten pysyvien sisäpiiriläisten sekä

näiden lähipiirin omistustiedot ovat saatavissa Suomen

Arvopaperikeskuksen SIRE-järjestelmästä, jonne on yhteys myös

Finnlinesin kotisivuilta.

Tietoa Finnlinesin sisäpiiriläisten

omistuksista ja kaupankäynnistä

on Finnlinesin kotisivuilla

www.fi nnlines.com/yritys

> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

> Sisäpiirirekisteri.

TILINTARKASTUS

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava KHT-yhteisö.

Yhtiökokous nimittää tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan tilivuoden

tilit ja toimeksianto päättyy seuraavaan yhtiökokoukseen.

Tilintarkastaja vastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen ja

kirjanpidon asiakirjojen sekä emoyhtiön hallinnon tarkastuksesta.

Tilinpäätöksen jälkeen tilintarkastaja antaa lakisääteisen tilintarkastuskertomuksen

yhtiön osakkeenomistajille sekä raportoi

myös säännöllisesti tuloksesta hallitukselle. Yleisten pätevyysvaatimusten

lisäksi tilintarkastajan tulee täyttää myös tietyt lakisääteiset

riippumattomuusvaatimukset, mikä takaa riippumattoman ja

luotettavan tilintarkastuksen.


Tilintarkastaja vuonna 2010

Vuonna 2010 yhtiökokous nimitti tilintarkastajaksi KHT-yhteisö

Deloitte & Touche Oy:n, jonka nimeämä päävastuullinen tilintar-

kastaja on KHT Mikael Leskinen. Vuonna 2010 tilintarkastajille

maksettiin konsernin, emoyhtiön ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä

tilintarkastuksesta 241 tuhatta euroa. Samana vuonna maksettiin

70 tuhatta euroa muista asiantuntijapalveluista.

Tilintarkastaja vuonna 2011

Vuonna 2011 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi vuodel-

le 2011 uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n ja KHT

Mikael Leskinen nimitettiin päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.

Päätettiin, että tilintarkastuspalkkio maksetaan laskun mukaan.

Vuonna 2011 tilintarkastajille maksettiin konsernin, emoyhtiön

ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta 191 tuhat-

ta euroa. Samana vuonna maksettiin 95 tuhatta euroa muista

asiantuntijapalveluista.

TIEDOTTAMINEN

Keskeiset Finnlinesin hallintoa ja johtamista koskevat tiedot jul-

kaistaan yhtiön kotisivuilla. Yhtiön kaikki pörssi- ja lehdistötiedot-

teet ovat heti julkaisemisen jälkeen nähtävissä yhtiön kotisivuilla.

FINNLINES 2011 45


46

HALLITUS

EMANUELE GRIMALDI

• Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja

• Hallituksen jäsen vuodesta 2006

• Syntynyt 1956

• Degree in Economics and Commerce,

University of Naples, 1980, Italy

• General Certifi cate of Education

(scientifi c studies), Military School

Nunziatella in Naples, Italy

• Grimaldi Compagnia di Navigazione

S.p.a., Managing Director

• Industria Armamento Meridionale

S.p.a., Managing Director

• Atlantica di Navigazione S.p.a.,

President

Muut tehtävät:

• Minoan Lines, Greece, President

• Malta Motorways of the Sea Ltd, President

• European Community Shipowners’

Associations, Board Member

• Atlantic Container Line AB,

Board Member

• Executive Committee of Confi tarma Member

Finnlines Oyj:n osakkeita: 500 000*

DIEGO PACELLA

• Hallituksen varapuheenjohtaja

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007

• Yhtiöstä riippumaton jäsen

• Syntynyt 1960

• Degree in Mechanics Engineering

at the University of Naples, Italy

• Grimaldi Compagnia di Navigazione

SpA, Managing Director

• Industria Armamento Meridionale SpA

(INARME), Managing Director

• Atlantica SpA. di Navigazione,

Managing Director

• Grimaldi Group, Finance Director

Muut tehtävät:

• Hellenic Seaways Maritime S.A.,Board Member

• Minoan Lines, Greece, Board Member

• Malta Motorways of the Sea Ltd,

Board Member

• Atlantic Container Line AB, Board Member

• Finance Committee of Confi tarma, Member

Finnlines Oyj:n osakkeita: 0*

GIANLUCA GRIMALDI

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007

• Yhtiöstä riippumaton jäsen

• Syntynyt 1955

• Degree in Economics and Commerce

at the University of Naples, Italy

• Grimaldi Compagnia di Navigazione

S.p.a., President

• Industria Armamento Meridionale

S.p.a., President

• Atlantica di Navigazione S.p.a.,

Managing Director

Muut tehtävät:

• Minoan Lines, Greece, Board Member

• Malta Motorways of the Sea, Board Member

• Atlantic Container Line AB, Board Member

• Antwerp Euro Terminal n.v. – Antwerp

(Belgium), President

Finnlines Oyj:n osakkeita: 800 000 *

ANTTI PANKAKOSKI

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007

• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

riippumaton jäsen

• Syntynyt 1954

• OTM, Helsingin yliopisto

• Altia Oyj, toimitusjohtaja

Muut tehtävät:

• Kristina Cruises Oy, hallituksen jäsen

• Helsingin osuuskauppa Elanto, hallituksen jäsen

Finnlines Oyj:n osakkeita: 0*

OLAV K. RAKKENES

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007

• Yhtiöstä riippumaton jäsen

• Syntynyt 1945

• Master’s Licence, Maritime College

of Tromsø, Norway

Muut tehtävät:

• Atlantic Container Line AB,

Board Member

• Swedish Shipowner’s association,

Board member

• Through Transport Mutual Club,

Board Member

Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 *

JON -AKSEL TORGERSEN

• Hallituksen jäsen vuodesta 2007

• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

riippumaton jäsen

• Syntynyt 1952

• Master in Business Administration,

University of St. Gallen, Switzerland

• Astrup Fearnley AS, CEO

Muut tehtävät:

• Atlantic Container Line AB, Chairman

• Awilco LNG ASA, Board Member

• I.M. Skaugen ASA, Board member

• Puheenjohtaja ja jäsen useiden yhtiöiden

hallituksissa

Finnlines Oyj:n osakkeita: 0*

*Osakkeiden määrä 31.12.2011. Lisätietoa

hallituksen jäsenistä

www.fi nnlines.com.


JOHTORYHMÄ 1.1.2012

EMANUELE GRIMALDI

• Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja

• Hallituksen jäsen vuodesta 2006

• Syntynyt 1956

Finnlines Oyj:n osakkeita 500 000*

UWE BAKOSCH

• Toimitusjohtaja (President / CEO)

Finnlines Deutschland GmbH,

toimitusjohtaja 2009–

• Rederi AB Nordö-Link,

toimitusjohtaja 2009–

• Syntynyt 1958

• Maritime Law diploma,

English University Durban,

South Africa

Finnlines Oyj:n osakkeita 11 280*

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ 1.1.2012 ALKAEN

(EDELLÄMAINITTUJEN LISÄKSI)

CHRISTER BACKMAN / ANTONIO RAIMO, FinnLink

R AUHA BATO-LIUKKONEN, Group HR

CHRISTER BRUZELIUS, Ship Management

THOMAS DOEPEL, Group Purchasing

VILLE HAAPASAARI, HansaLink

STAFFAN HERLIN; Marketing, Sales and Customer Service

CLAUS HØGH, Scandinavia ro-ro

KIMMO KOSTIA, IT, Hardware

SANTERI LAAKSO, Financial Department

ANTONIO RAIMO, NordöLink

PETTER RUDA, Controlling

ROLF SCHINDLER, TransRussiaExpress

KAJ TAKOLANDER, Sales and Marketing, Passenger Services

KIELO VESIKKO, Operations, Passenger Services

TAPANI VOIONMAA, Group General Counsel

VESA VÄHÄMAA, IT, Software

SEIJA TURUNEN

• CFO, varatoimitusjohtaja

• Johtaja, Satamatoiminnot 2010–

• Finnsteve-yhtiöt, toimitusjohtaja 2010–

• Syntynyt 1953

• Kauppatieteiden maisteri

Finnlines Oyj:n osakkeita 0*

HÅKAN MODIG

• COO

• Charter Contract / Fleet Management

• North Sea and Germany ro-ro

• Syntynyt 1964

• Kauppatieteiden maisteri

Finnlines Oyj:n osakkeita 0*

*Osakeomistus 31.12.2011.

Lisää tietoja johtoryhmän jäsenistä

www.fi nnlines.com.

FINNLINES 2011 47


48

FINNLINESIN LAIVASTO 31.12.2011

UUDISRAKENNUKSET (2 ALUSTA)

STAR-LUOKKA (5 ALUSTA)

HANSA-LUOKKA (4 ALUSTA)

FINNBREEZE (2011)

FINNSEA (2011)

Pituus 188,4 m

Leveys (mallattu) 26,5

DWT 10 500 t

GT 28 002

Kaistametrejä 3 326 m

Nopeus 20 solmua

Jääluokka 1A

Telakka Jinling, China

FINNSTAR (2006)

FINNMAID (2006)

FINNLADY (2007)

EUROPALINK (2007)

NORDLINK (2007)

Pituus 218,8 m

Leveys (mallattu) 30,5 m

DWT 9 653 t

GT 45 923

Kaistametrejä 4 216 m

Matkustajia 500

Nopeus 25 solmua

Jääluokka 1A Super

TRANSRUSSIA (1994)

TRANSEUROPA (1995)

Pituus 183 m

Leveys 28,7 m

DWT 9 761 t

GT 32 534

Nopeus 21,3 solmua

Kaistametrejä 3 200 m

Matkustajia 114

Jääluokka 1A Super

FINNPARTNER (1995 / 2007)

FINNTRADER (1995 / 2007)

Pituus 183 m

Leveys (mallattu) 28,7 m

DWT 8 865 t

GT 33 313

Nopeus 21 solmua

Kaistametrejä 3 050

Matkustajia 274

Jääluokka 1A Super


CLIPPER-LUOKKA (3 ALUSTA)

UUDISRAKENNUKSET (4 ALUSTA VUONNA 2012)

MUUT OMISTETUT ALUKSET

GT / Kaistametrejä /

Matkustajia Valmistumisvuosi

Finnarrow 25 996 / 2 400 / 200 1996

Finnsailor 20 921 / 1 350 / 119 1987 / 1996

Translubeca 24 727 / 2 100 / 84 1990

RAHDATUT

GT / Kaistametrejä Valmistumisvuosi

Birka Carrier 12 251 / 1 775 1998

Birka Express 12 251 / 1 775 1997

Birka Trader 12 251 / 1 775 1998

DWT: Deadweight tonnage, kuollut paino

GT: Gross Tonnage, bruttovetoisuus

FINNCLIPPER (1999)

FINNFELLOW (2000)

Pituus 188,3 m

Leveys (mallattu) 28,7 m

DWT 7 800 t

GT 33 958 / 33 724

Kaistametrejä 3 118 / 3 215

Matkustajia 440

Nopeus 22 solmua

Jääluokka 1A

FINNEAGLE (1999)

Pituus 183,3 m

Leveys (mallattu) 28,7 m

DWT 7 800 t

GT 29 841

Kaistametrejä 2 459

Matkustajia 400

Nopeus 22 solua

Jääluokka 1A

FINNSKY (2012)

FINNSUN (2012)

FINNTIDE (2012)

FINNWAVE (2012)

Pituus 188,4 m

Leveys (mallattu) 26,5 m

DWT 10 500 t

GT 28 002

Kaistametrejä 3 326

Nopeus 20 solmua

Jääluokka 1A

Telakka Jinling, China

GT / Kaistametrejä Valmistumisvuosi

Finnkraft 11 530 / 1 899 2000

Finnhawk 11 530 / 1 899 2001

Finnmill 25 732 / 3 262 2002 / 2009

Finnpulp 25 732 / 3 262 2002 / 2009

FINNLINES 2011 49


50

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TULOSJULKISTUSAIKATAULU JA

KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA 2012

• Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 3.4.2012

• Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy 12.4.2012

• Varsinainen yhtiökokous 17.4.2012

OSAVUOSIKATSAUKSET

Finnlinesin osavuosikatsaukset julkaistaan vuonna 2012

seuraavasti:

• tammi–maaliskuu 10.5.2012

• tammi–kesäkuu 26.7.2012

• tammi–syyskuu 6.11.2012

ILMOITTAUTUMINEN VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 17.4.2012 klo

12:00 Scandic Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri

6, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla,

joka on viimeistään 3.4.2011 merkitty osakkeenomistajaksi

Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua kokoukseen, on

ilmoittauduttava viimeistään 12.4.2011 klo 16:00 mennessä joko

kirjallisesti osoitteeseen: Finnlines Oyj, Osakerekisteri, PL 197,

00181, puhelimitse numeroon 010 343 4404, sähköpostilla osoitteeseen:

IR@fi nnlines.com tai faksilla numeroon 010 343 4425.

OSOITTEENMUUTOKSET

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävällisesti

ilmoittamaan siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on

arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT

Osavuosikatsaukset ja muut taloudelliset tiedotteet julkaistaan

suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, osavuosikatsaukset

ja muut keskeiset tiedotteet julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla

osoitteessa www.fi nnlines.com.

JULKAISUJA VOI TILATA OSOITTEESTA

Finnlines Oyj, Konserniviestintä

PL 197, 00181 Helsinki

puhelin: 010 343 50

faksi: 010 343 4425

sähköposti: IR@fi nnlines.com


YHTEYSTIEDOT

FINNLINES OYJ

Porkkalankatu 20 A

00180 Helsinki

PL 197

00181 Helsinki

puh. 010 343 50

faksi 010 343 5200

www.fi nnlines.com

FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH

Einsiedelstraße 43–45

DE-23554 Lübeck

P.O. Box 102222

DE-23527 Lübeck, Germany

puh. +49 (0)451 1507 0

faksi +49 (0)451 1507 222

FINNLINES, VENÄJÄ

FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH

Representative Offi ce St. Petersburg

Rizhskyi Prospekt 41B

RU-190020 St. Petersburg, Russia

puh. +7 (0)812 680 1070

faksi +7 (0)812 680 1069

FINNLINES BELGIUM N.V.

Blikken – Haven 1333

BE-9130 Verrebroek, Belgium

puh. +32 (0)3 570 9530

faksi +32 (0)3 570 9550

FINNLINES DANMARK A/S

Østhavnsvej 11

DK-8000 Aarhus C, Dennmark

puh. +45 (0)86 206 650

faksi +45 (0)86 206 659

FINNLINES POLSKA CO. LTD.

1 C Solidarnosci Av.

PL-81336 Gdynia, Poland

puh. +48 (0)58 627 4239

faksi +48 (0)58 627 4249

FINNLINES UK LTD.

Finhumber House

Queen Elizabeth Dock

Hedon Road

GB-Hull HU9 5PB, UK

puh. +44 (0)1482 377 655

faksi +44 (0)1482 787 229

REDERI AB NORDÖ-LINK

Grimsbyvägen 8

SE-21120 Malmö, Sweden

P.O. Box 106

SE-20121 Malmö, Sweden

puh. +46 (0)40 176 800

faksi +46 (0)40 176 801

FINNSTEVE OY AB

Komentosilta 1

00980 Helsinki

PL 225

00181 Helsinki

puh. 010 565 60

faksi 09 685 7253

FINNLINES 2011 51


52

GRIMALDI-KONSERNI

Grimaldi-konserni on erikoistunut roro-, autonkuljetus- ja lauttaliikenteeseen,

josta sillä on pitkä, vuodesta 1947 asti jatkunut

kokemus. Yhtiö tuottaa integroituja logistiikkapalveluja, jotka

liittyvät osana maailman suurimmille autonvalmistajille tarjottuihin

merikuljetuksiin. Konsernin merikuljetuspalveluihin kuuluvat myös

kontti- ja yksikkölastikuljetukset sekä matkustajaliikenne.

Grimaldi-konserni tuli mukaan autojen merikuljetuksiin vuonna

1969, jolloin se aloitti säännöllisen liikenteen Italian ja Englannin

välillä kuljettaen Fiat-autoja Britannian markkinoille. Konserni

saavutti nopeasti suurimpien autovalmistajien luottamuksen niiden

valittua Grimaldin alukset kuljettamaan tuotantoaan Pohjois-

Euroopasta Välimeren maihin. Vuosien kuluessa konserni kehittyi

nopeasti ja tällä hetkellä sen laivat käyvät yli 110 satamassa 47

maassa Välimerellä, Pohjois-Euroopassa, Länsi-Afrikassa sekä

Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Maa- ja merihenkilöstön määrä on

lähes 8 000 henkeä.

Nykyisin Grimaldi-konserni kuljettaa vuosittain yli 3,068 miljoonaa

autoa, 1,562 miljoonaa kumipyöräyksikköä sekä yli 2,800

miljoonaa matkustajaa 102 (95 omistettua) nykyaikaisella roro/

monitoimilaivalla, autonkuljetusaluksella ja lautoilla, joista 30 on

rakennettu viimeisen viiden vuoden aikana.

Grimaldi-konserniin kuuluu kahdeksan suurta varustamoa,

mm. Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the

Sea (MMS), Finnlines ja Minoan Lines. Grimaldi-konserni on

Grimaldi-konserni lukuina (2011)

Aluksia liikenteessä 102

Kuljetettua rahtia 3,068 miljoonaa autoa (C.E.U.),

1,562 miljoonaa kumipyöräyksikköä

& kontteja (FEU)

Kuljetettuja matkustajia 2,730 miljoonaa

Terminaaleja 18 (noin 4,4 miljoonaa m 2 )

Logistiikkayrityksiä 4

Käyntisatamia 112 (47 maassa ja 4 maanosassa)

Henkilöstö 7 900 (sisältää laivojen miehistöt)

Haarakonttoreita 63

66,97 prosentin osuudellaan suurin omistaja suomalaisessa

Finnlines-varustamossa, joka harjoittaa ropax- and roro-liikennettä

Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa ja jolla on satamaterminaalit

Suomessa. Grimaldi-konsernilla on 87,63 prosentin osuus lisäksi

kreikkalaisesta Minoan Lines -lauttayhtiöstä, joka harjoittaa ropax-liikennettä

Italian ja Kreikan sekä Pireuksen ja Kreetan välillä.

Grimaldi-konserni on myös multimodal-operaattori, joka tarjoaa

ovelta ovelle -logistiikkapalveluja. Tätä varten sillä on strategisten

kumppaniensa kanssa 18 auto- ja konttiterminaalia (yli 4

miljoonaa neliömetriä) Välimeren, Pohjois-Euroopan ja Länsi-

Afrikan satamissa sekä autojen ja konttien kuljetuksia hoitavia

kuljetusyrityksiä.

Viime vuosina Grimaldi-konserni on investoinut Merten

Moottoriteiden (Motorways of the Sea) kehittämiseen Välimerellä

ja tuonut liikenteeseen uusia nykyaikaisia ropax-aluksia. Tällä

hetkellä konsernin perävaunuja, autoja ja matkustajia kuljettavien

alusten reittiverkostoon kuuluu Italia, Espanja, Malta, Tunisia,

Marokko, Libya ja Kreikka.

Grimaldi-konsernin kansainvälinen asiakaskunta, johon kuuluu

mm. General Motors, Fiat Auto, Ford and Land Rover, arvostaa

yleisesti konsernin tarjoamia korkealuokkaisia palveluja.

Grimaldi-konserni on ensimmäinen italialainen laivayhtiö, jolle

on myönnetty SMS, ISO 9001 and ISO 14001 turvallisuus-, laatu-

ja ympäristösertifi kaatit.


Kuvat:

Wilfried Anders, Nils Bergmann, Kimmo Brandt, Dirk Hourticolon, Thorsten Kaehling, Seppo Kaksonen, Helsingin satama / Mikael Kaplar, Laura

Korhonen, Rami Lappalainen, Katia Lievens, Lennert Schrader, Ulrich Schrotmann, Christiane Schröder / Wolfgang Reiher, Emanuel Sparring,

Eeva Sumiloff, Jarmo Teinilä, Timo Virojärvi, Finnlinesin arkisto ja Finnlines valokuvakilpailun satoa.


Finnlines Oyj

Porkkalankatu 20, 00180 Helsinki

PL 197, 00181 Helsinki

puhelin 010 343 50, faksi 010 343 5200

www.fi nnlines.com

More magazines by this user
Similar magazines