Vuosikertomus 2012 - Finnlines

vuosikertomus

2012

FINNLINES 2012

3

sisältö

Finnlines vuonna 2012 2

Toimitusjohtajan katsaus 4

Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 6

Toimintaympäristö 8

Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10

Matkustajaliikenne 12

Satamatoiminnot 14

Ympäristö ja turvallisuus 16

Henkilöstö 19

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 22

Konsernin laaja tuloslaskelma 26

Konsernitase 27

Laskelma konsernin oman

pääoman muutoksista 28

Konsernin rahavirtalaskelma 29

Emoyhtiön tuloslaskelma 30

Emoyhtiön tase 31

Emoyhtiön rahoituslaskelma 32

Viiden vuoden lukusarjat 33

Tunnuslukujen laskentakaavat 34

Neljännesvuosiluvut 35

Osakkeet ja osakkeenomistajat 36

Hallituksen voitonjakoehdotus 38

Tilintarkastuskertomus 39

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40

Hallitus 46

Johtoryhmä 47

Laivasto 48

Tietoa osakkeenomistajille 50

Yhteystiedot 51

Grimaldi-konserni 52

vArustAMOtOiMintA jA MerikuLjetukset, sivu 10

MAtkustAjALiikenne, sivu 12 sAtAMAtOiMinnOt, sivu 14

FINNLINES ON POHJOIS-EUROOPAN suurimpia roro- ja

matkustajaliikennevarustamoita.

Yhtiö on listattu nAsDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja kuuluu

osana italialaiseen Grimaldi-konserniin, joka on maailman

suurimpia rahti- ja matkustajaliikennettä (Motorways of the

Sea) Euroopassa harjoittavia varustamoita. Tämän ansiosta

Finnlines pystyy tarjoamaan linjaliikennepalveluja Välimerelle,

Länsi-Afrikkaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan Atlantin

rannikon satamiin.

Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja

Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia 14

ropax-aluksella kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä.

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa,

Belgiassa, englannissa, ruotsissa, tanskassa ja Puolassa

sekä edustusto Venäjällä. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa

monenlaisia satamapalveluja Helsingin, Turun ja Kotkan

satamissa.

FINNLINES 2012

5

2

Bilbao

Hull

Immingham

Antwerpen

Zeebrugge

Aarhus

Travemünde

Lyypekki Sassnitz

Amsterdam

Rostock

Malmö

Kapellskär

Gdynia

Rauma Kotka

Naantali Helsinki

Turku

Ventspils

Ust-Luga

LinjaLiikenneaLue 31.12.2012

Pietari

finnLines 2012

Koko vuosi 2012 oli epävakaa ja haasteellinen. Vuoden aikana yhtiö toteutti muutoksia, joiden

tavoitteena oli tonniston mahdollisimman tehokas käyttö sekä mahdollisuus liittyä Suomen

tonnistoverotuksen piiriin.

Kaikki kuusi Jinlingin telakalta tilattua uudisrakennusta on luovutettu. Kaksi aluksista

(MS Finnbreeze ja MS Finnsea) luovutettiin jo keväällä 2011, seuraavat kaksi (MS Finnsky ja

MS Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (MS Finntide ja MS Finnwave)

vuoden 2012 lopulla. Kaikki uudet alukset purjehtivat Suomen lipun alla.

Aiemmin Ruotsin lipun alla purjehtineet alukset MS Finnarrow, MS Finneagle ja

MS Finnfellow siirrettiin vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla Suomen lipun alle.

Joulukuussa 2012 Finnlines Oyj:n hallitus päätti liittymisestä Suomen tonnistoverotuksen piiriin

1.1.2013 alkaen. Tämän seurauksena Finnlines Oyj:n (emoyhtiön) taseeseen kirjatun kertyneen

poistoeron (215,1 miljoonaa euroa 31.12.2012) oman pääoman osuus 75,5 prosenttia

kirjataan siirtymähetkellä Finnlines Oyj:n omaan pääomaan. Kirjauksella ei ole vaikutusta

Finnlines-konsernin omaan pääomaan. Vuosien 2013–2022 aikana Finnlines Oyj:n taseessa

olevan kertyneen poistoeron verovelkaosuus (24,5 prosenttia, yhteensä 52,7 miljoonaa euroa

31.12.2012) kirjataan sekä Finnlines Oyj:n että Finnlines-konsernin tuloslaskelmaan.

IFRS IFRS

(Miljoonaa euroa) 2012 2011

Liikevaihto 609,3 605,2

Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 89,8 84,5

Liiketulos (EBIT) 23,7 21,0

Tilikauden tulos -0,1 -2,5

Tulos per osake (EPS), EUR 0,00 -0,05

Osinko per osake, EUR 0,00 0,00

Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1

Velkaantumisaste, % 204,3 199,8

Liikevaihto 2008–2012

(Miljoonaa euroa)

08 09 10 11 12

800

600

400

200

0

Liiketulos, EBIT 2008–2012

(Miljoonaa euroa)

08 09 10 11 12

40

20

0

–20

–40

Liikevaihdon jakauma

2012

6 %

94 %

Varustamotoiminta

ja merikuljetukset

Satamatoiminnot

FINNLINES 2012

3

4

toimitusjohtajan katsaus

moderni ja innovatiivinen

finnLines

kaikki kuusi uudisrakennusta on luovutettu

Meri on aina ollut Suomelle elintärkeä. Maan maantieteellisestä

sijainnista kaukana Euroopan tuotanto- ja kulutuskeskuksista

seuraa, että tehokkaat merikuljetukset eivät ole edellytys ainoastaan

taloudelliselle hyvinvoinnille vaan myös Suomen vahvalle

markkina-asemalle maailmalla.

Muutaman vuoden sisällä Finnlinesin liikenteeseen ovat yksi

kerrallaan tulleet nykyaikaiset innovatiiviset uudisrakennukset.

Samaan aikaan jopa suurempi määrä aikarahdattuja aluksia on

poistunut laivastostamme.

Tämän muutoksen ansiosta olemme huomattavasti lisänneet

joustavuuttamme, tehokkuuttamme ja luotettavuuttamme toimiessamme

Euroopan epävakailla markkinoilla. Nykyaikainen 25

aluksen laivastomme on nyt saavuttanut alle kymmenen vuoden

keskimääräisen iän ja on uusin ja tehokkain vertaisryhmiemme

joukossa liikennealueillamme. Modernit omat laivat muodostavat

toimintojemme selkärangan, kun taas aikarahdattuja aluksia käytetään

tulevaisuudessa ainoastaan omien laivojen tukena kysyntäpiikkien

aikana sekä strategisina ratkaisuina.

Olemme päättäneet asettaa kaikki uudet upeat laivamme

Suomen lipun alle. Tämä on selkeä viesti, joka korostaa

Finnlinesin voimakasta sitoutumista Suomeen. Nykyaikaisuus ja

luotettavuus sekä sitoutuminen Suomeen kertovat vakuuttavasti

pyrkimyksestämme pitkän aikavälin suunnitteluun kaikkien asiakkaidemme

hyväksi niin rahti- kuin matkustajapuolellakin.

On jo selvästi nähtävissä, että järjestelmällinen tulevaisuuteen

suuntautuva lähestymistapamme asiakaskuntaamme kohtaan,

joka perustuu älykkäisiin, merten kuljetusverkostoja hyödyntäviin

ratkaisuihin, on otettu erittäin hyvin vastaan. Saamme asiakkailtamme

voimakasta tukea kehittäessämme Finnlinesin tulevaisuuden

roolia markkinoilla.

Myös tilikauden 2012 aikana olemme todenneet, kuten jo

useasti viime vuosina, että Euroopan markkinoiden epävakaus on

kasvamassa, mikä johtuu poliittisista ja taloudellisista epävarmuustekijöistä

Euroopassa ja muualla maailmassa. Kriisi ei todellakaan

ole vielä ohi, ja siitä syystä Finnlines keskittyykin voimakkaasti

kustannussäästöihin, optimointiin ja synergioihin. Olemme

optimoineet tuotantomalliamme niin, että meidän on mahdollista

nopeasti siirtää aluksia markkinoiden yksittäisillä osa-alueilla

ilmenevän kysynnän ja tarjonnan mukaan Finnlinesin laivaston

modernia tonnistoa käyttäen.

Pääkonttori on päätetty siirtää Vuosaareen vuoden 2013 puolivälissä

meri- ja maahenkilöstön välisen yhteydenpidon parantamiseksi.

Synergioiden kehittämistä jatkettiin suuren ja erittäin

vahvan Grimaldi-konsernin kanssa yhdistelemällä Euroopan

sisäisiä ja ulkopuolisia lastivirtoja. Grimaldin suuren Antwerpenin

terminaalin kautta olemme kehittäneet huomattavan tavaranvaihdon

Euroopan ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan satamien välillä,

mikä muodostaa myös suuren osan niiden liikenteistä Grimaldikonsernin

kanssa.

Tällä tavoin kansainvälisesti suuntautunut ja nykyaikainen

Finnlines pääsee nyt myös osalliseksi maailmanlaajuisesta

lastipotentiaalista.

Mitä tulee yksityiseen ja rahtiin liittyvään matkustajaliikenteeseemme,

yksityisten matkustajien määrä näyttää kasvavan ripeästi,

samalla kun yleinen markkinakehitys on laskusuunnassa. On

ilahduttavaa, että niin monet matkustajat käyttävät palvelujamme

entistä säännöllisemmin ja uskovat itsensä laivahenkilökuntamme

huolehtiviin käsiin.

Arvostan suuresti asiakkaidemme, omistajiemme sekä maaja

merihenkilöstämme jatkuvaa tukea, joka viisaalla ja kaukonäköisellä

tavalla auttaa meitä yhdessä kohtamaan tulevaisuuden

haasteita.

Uwe Bakosch

Toimitusjohtaja

FINNLINES 2012

5

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA

STRATEGISET TAVOITTEET

toiminta-ajatus

Finnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja lähinnä eu-

rooppalaisen teollisuuden, kaupan ja kuljetusalan sekä tarvematkustajien tarpeisiin.

taLoudeLLiset tavoitteet

Finnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja

pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa huomioon konsernin rahoitusrakenteen,

tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet.

arvot

asiakaskeskeisYYs

Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on

Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy

jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa.

vastuuLLisuus

Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa.

Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa.

tuLokseLLisuus

Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon

tuottamisen.

henkiLÖstÖtYYtYvÄisYYs

Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti ja

palkitsee hyvästä suorituksesta.

strateGiset tavoitteet

Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä

• Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme.

• Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan.

• Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä.

• Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja.

Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä

• Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Puolan, Saksan, Latvian ja Venäjän välillä

suurilla ja tehokkailla ropax-aluksillamme.

Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä

• Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä.

• Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski-Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia.

Kannattavuuden kasvu

• Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin, joissa laivojen täyttöaste

on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä.

• Tehostamme toimintajärjestelmien ja tietohallinnon tehokkuutta.

• Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat.

• Panostamme henkilöstön osaamiseen.

FINNLINES 2012

7

8

toimintaYmPÄristÖ

finnLinesin Laivasto

Vuoden 2012 aikana Finnlines sai päätökseen merkittävän kuusi

roro-alusta käsittävän uudisrakennusprojektin. Sarjan alukset

numero kolme ja neljä, MS Finnsky ja MS Finnsun, luovutettiin

tammi- ja helmikuussa 2012 ja viimeiset kaksi, MS Finntide ja

MS Finnwave, vuoden 2012 viimeisten kuukausien aikana.

Kaikki kuusi alusta olivat säännöllisessä linjaliikenteessä alkuvuodesta

2013.

Kaikki uudisrakennukset purjehtivat Suomen lipun alla.

Kaikki rahdatut alukset, MS Birka Carrier, MS Birka Express

ja MS Birka Trader, luovutettiin takaisin omistajilleen vuodenvaihteeseen

2012–2013 mennessä.

Marraskuussa MS Europalink rahdattiin bareboat-sopimuksella

viideksi vuodeksi Grimaldi-konsernille purjehtimaan

Välimerellä.

Vuoden lopussa alusten lukumäärä oli 26, joista yksi oli rahdattu.

Laivaston kokonaiskapasiteetti oli noin 80 000 kaistametriä,

josta 48 000 metriä ropax-aluksilla ja loput 32 000 metriä

roro-aluksilla.

Konsernin alusten keski-ikä oli noin 10 vuotta.

reittiverkosto

Finnlinesin reiteillä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden

2012 aikana. Säännöllisen linjaliikenteen käyntisatamia oli yli 20

sekä Itämeren että Pohjanmeren alueella. Uusi reitti Ruotsin

Wallhamnin ja Venäjän Ust-Lugan välillä avattiin helmikuussa.

Kolmioliikenne Suomen, Puolan ja Saksan välillä jaettiin lokakuussa

kahteen suoraan linjaan: Helsinki–Gdynia ja Helsinki–

Rostock. Helsingin ja Gdynian välisessä liikenteessä oli kaksi lähtöä

viikossa ja Helsinki–Rostock-linjalla oli kolme lähtöä viikossa.

FINNLINES 2012

9

10

varustamotoiminta

ja merikuLjetukset

finnlines on alansa johtavia toimijoita itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. vahva asema perustuu

erinomaisiin palveluihin ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen tuotekonseptiin. finnlinesin tarjoama suuri

vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja hyvää

ennakoitavuutta.

Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 628 000

(640 000 vuonna 2011) lastiyksikköä, 72 000 (74 000) henkilöautoa

(ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 102 000

(2 243 000) tonnia yksiköissä määrittelemätöntä rahtia. Lisäksi

kuljetettiin noin 598 000 (635 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää

matkustajaa.

Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto oli

kertomusvuonna 574,8 (563,3) miljoonaa euroa ja sen palveluksessa

oli vuodenvaihteessa 1 518 (1 456) henkilöä.

hansaLinkiin kuului kolmen Star-luokan ropax-aluksen lisäksi

tukevaa roro-tonnistoa Helsingin ja Travemünden sekä Helsingin

ja Rostockin välisessä liikenteessä ja sillä oli noin 20 lähtöä

viikossa. HansaLink kuljetti pääosan yksikköliikenteen lastivolyymeista

Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Se toimi common

carrier -periaatteella palvellen läntisen Euroopan markkinoita

Travemünden ja kaakkoista liikennekäytävää Rostockin kautta.

Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä liikennöitiin nopealla

aikataululla, jossa oli päivittäiset lähdöt kumpaankin suuntaan

matka-ajan ollessa alle 30 tuntia. Aikataulut on optimoitu palvelemaan

sekä rahdin että matkustajien tarpeita. Helsinki–Rostock

-linjalla oli kolme lähtöä viikossa molempiin suuntiin.

Kuljetettuihin lastimääriin vaikutti haitallisesti suhteellisen

vaihteleva tilanne kuljetusmarkkinoilla ja yleinen epävakaa taloustilanne

Euroopassa. Häiriöt Travemünden satamatoiminnoissa

vuoden jälkimmäisellä puoliskolla lisäsivät haasteita entisestään.

HansaLinkin kolmioliikenteeseen (Helsinki–Gdynia–

Rostock) tehtyjen muutosten jälkeen Puolan liikenne jäi palvelemaan

itäiseen Keski-Eurooppaan suuntautuvaa matkustaja- ja

rahtiliikennettä.

finnlines harjoittaa omalla nimellään roro-liikennettä Itämerellä,

Pohjanmerellä sekä Biskajanlahdella. Tärkeimmät palveltavat

markkina-alueet ulottuvat Suomesta ja Venäjältä Saksaan,

Tanskaan, Benelux-maihin, Englantiin ja Espanjaan.

Yleinen kilpailuasema vahvistui vuoden 2012 aikana.

Positiivista kehitystä tukivat edelleen Grimaldi-konsernin lastisynergiat

mm. Atlantic Container Linen kanssa, mikä tarjosi entistä

enemmän logistisia ratkaisuja asiakkaille.

finnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi)

välillä kolmella ropax-aluksella. Nämä laivat tarjosivat yksikköliikenteelle

yhteensä 19 viikoittaista lähtöä kumpaankin suuntaan.

Nopea kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden

mukaan suunniteltu aikataulu ovat pitäneet reitin kilpailukykyisenä.

Linjalla kuljetetut yksikkömäärät putosivat noin kahdeksan

prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui heikentyneestä

taloudesta ja vuoden aikana vähentyneestä kaistametrikapasiteetista

(-14 prosenttia).

Reitin matkustajaliikenne jatkui kolmella aluksella. Tärkeimpänä

kohderyhmänä oli henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla liikkuvat

matkustajat. Linjan matkustajamäärä oli alemmalla tasolla kuin

edellisenä vuonna. Clipper-luokan ropax-alus ja kaksi pienempää

ropax-alusta (suurimman osan vuotta) tarjosivat asiakkaille

ympäri vuoden tehokkaan palvelun, joka vastasi laskenutta

markkinakysyntää.

nordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja

Travemünden (Saksa) välillä. Neljä alusta, MS Finnpartner, MS

Finntrader, MS Finneagle ja MS Finnclipper, tarjosivat 19 viikoittaista

lähtöä kumpaankin suuntaan. Matka-aika oli yhdeksän

tuntia ja keskimääräinen lastikapasiteetti noin 100 000 kaistametriä

viikossa. MS Nordlink korvasi MS Finneaglen yölähdöillä

lokakuussa tonniston uudelleenjärjestelyistä johtuen ja vastaamaan

kasvavaa lisäkapasiteetin kysyntää. Tämän seurauksena

viikkokapasiteetti kasvoi 15 prosenttia.

Rahtiin liittymätön matkustajaliikenne jatkoi vahvaa kasvuaan,

minkä seurauksena liikevaihto kasvoi 15 prosenttia. Matkustajien

palvelun parantamiseksi investoitiin nostamalla noutopöydän ruuan

tasoa ja uudistamalla myymälän valikoimaa.

Muutto uusiin toimitiloihin Malmöön Norra Hamnenissa on parantanut

toimintojen tehokkuutta. Suunnitteilla on lähitulevaisuudessa

investoida ilman kuljettajaa olevan rahtiliikenteen ja rahtiin

liittymättömien matkailijoiden palvelun parantamiseksi.

transrussiaexpress (tre) hoitaa säännöllistä ropax-linjaliikennettä

Saksasta Latvian kautta Venäjälle

(Lyypekki–Sassnitz–Mukran–Ventspils–Pietari).

TRE tarjoaa kaksi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan

uudenaikaisilla ropax-aluksilla, joita ovat MS Transrussia, MS

Finntrader, MS Finnpartner ja MS Finnclipper. Ne liikennöivät

viikkorotaatiolla NordöLinkin liikenteestä. TRE on selkeä markkinajohtaja

76 prosentin markkinaosuudellaan suorasta Venäjälle

suuntautuvasta ropax-liikenteestä.

Vuonna 2012 liikenteen vahvoja kilpailijoita olivat konttiliikenne

ja maareitit, jotka vaikuttivat voimakkaasti linjan tulokseen.

Rahtiliikenteen lisäksi ja linjan tuloksen kehittämiseksi matkustajaliikenne

oli erityispainopistealueena, koska sillä nähdään

olevan suuri potentiaali Saksan ja Venäjän välillä.

Ventspils säännöllisenä välisatamana edesauttaa tasaisten

rahtimäärien saamista erityisesti Venäjältä länteen päin vähentäen

yleistä Venäjän liikenteen epätasapainoa.

Finnlines omistaa TRE:stä 75 prosenttia ja venäläinen partneri

Translog 25 prosenttia.

intercarriers, josta Finnlines omistaa 51 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja

Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista

eri puolille Eurooppaa.

FINNLINES 2012

11

matkustajaLiikenne

finnlinesin 14 ropax-alusta liikennöivät 11 sataman ja kuuden maan välillä. Yhtiö onkin vakiinnuttanut asemansa

merkittävänä matkustajapalveluiden tarjoajana itämerellä.

Vuoden 2012 aikana tehdyt alusmuutokset eri linjojen välillä

vähensivät hieman käytettävissä olevaa matkustajakapasiteettia,

ja sekä yksityinen että rahtiin liittyvä kokonaismatkustajamäärä

kaikilla reiteillä laski kuusi prosenttia ollen 598 000

(635 000).

Koska keskimääräinen tuotto matkustajaa kohden kuitenkin

kasvoi, matkustajaliikenteen kokonaistuloksen kehitys oli selkeästi

positiivinen.

Vuonna 2011 käynnistetyn matkavarausjärjestelmän,

eBookingin toimintoja kehitettiin edelleen vuoden 2012 aikana.

Järjestelmässä otettiin käyttöön uusi business-to-business-

online -sovellus, joka parantaa palvelutasoa edelleen sekä

varmistaa tehokkaan jakelun. Asiakastyytyväisyyttä seurataan

jatkuvasti matkustajatoimintojen kehittämiseksi. Vuonna 2012

asiakastyytyväisyystulokset olivat jälleen rohkaisevia, sillä 94

prosenttia vastaajista haluaa jatkossakin matkustaa yhtiön

aluksilla.

Yhtiö kehittää jatkuvasti matkustajaliikenteen palvelukonseptia

aluksilla työskentelevän henkilöstön kanssa tavoitteena

ylläpitää asiakastyytyväisyyden sekä miellyttävän asiakaskokemuksen

hyvä taso.

FINNLINES 2012 13

14

satamatoiminnot

konsernin satamatoimintoja hoitavat finnsteve-yhtiöt eli finnsteve, Containersteve, fs-terminals ja fL Port

services. finnsteve-yhtiöt ovat merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita

tarjoava satamaoperaattori helsingin, turun, naantalin ja kotkan satamissa. helsinki on suomen tärkein

kappaletavaraliikenteen vienti- ja tuontisatama. turun ja naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet suomen

ja ruotsin välillä. kotkan satama on erikoistunut varastointi- ja konttilastauspalveluihin. finnsteven tytäryhtiö fL

Port services oy hoitaa kaikkien helsingin satamaan saapuvien alusten kiinnityksen ja sataman sisäisen liikenteen.

Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roro-palve-

luja, konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä vientiterminaalipal-

veluja ja Kotkassa konttien lastausta ja sellun lastausta konventio-

naalisiin aluksiin.

Vuonna 2012 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 58,5

(67,7) miljoonaa euroa ja se työllisti 505 (620) henkilöä vuoden

lopussa. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista

ja kovasta kilpailusta. Vuoden 2012 aikana käytiin yt-neuvottelut

Turussa ja Kotkassa.

satamatoiminnot heLsinGissÄ

Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama on

osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi nykyaikaisen

ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta.

Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti

hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit

mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa ja

tuontiterminaali logistiikka-alueella monipuolistaa ja tehostaa

lisäpalvelutarjontaa.

LastimÄÄrien kehitYs heLsinGissÄ

Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät

laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden

hintataso oli edelleen jossain määrin epätyydyttävä, mikä johtui

kireästä kilpailutilanteesta satamassa.

Vuonna 2012 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislas-

timäärät laskivat kolme prosenttia vuoden 2011 määriin verrattuna

ja olivat 10,8 miljoonaa tonnia. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset

laskivat kaksi prosenttia ja olivat 4,8 miljoonaa tonnia.

Tuontikuljetukset putosivat kuusi prosenttia ollen 5,0 miljoonaa

tonnia. Perävaunut ja rekat vähenivät neljä prosenttia ja olivat

500 508 yksikköä. Konttiliikenne kasvoi kolme prosenttia ja nousi

404 684 TEU:hun.

satamatoiminnot turussa ja kotkassa

Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa,

Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden aikana

yhtiön käsittelemät lastimäärät laskivat edellisestä vuodesta.

Vuoden 2012 lopulla käydyt yt-neuvottelut johtivat koko henkilöstöä

koskeviin tilapäisiin lomautuksiin.

Turun sataman kautta vuonna 2012 kuljetetut kokonaislastimäärät

laskivat 8,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna ja olivat

2,5 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät laskivat

16,3 prosenttia 10 069 TEU:hun, joka edustaa vain pientä

osaa kokonaislastimäärästä. Perävaunujen ja rekkojen määrä

kasvoi kuitenkin 1,5 prosenttia 111 240 yksikköön vuonna 2012.

Kotkan liiketoiminta keskittyi varastointiin, konttien lastaukseen

ja sellun lastaamiseen konventionaalisiin aluksiin. Turussa ja

Kotkassa käytiin vuoden 2012 lopulla yt-neuvottelut, jotka johtivat

henkilöstön tilapäisiin lomautuksiin.

FINNLINES 2012

15

Laivaliikenne Satamatoiminta*

(Tonneissa) 2012 2011 2012 2011

Polttoainetta 362 750 392 351 1 300 1 550

Hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) 1 131 800 1 224 200 4 050 4 840

Rikkidioksidipäästöjä (SO 2 ) 6 400 7 000

Typen oksidipäästöjä (NO x ) 21 600 22 200

*Luvuissa mukana Helsingin, Turun ja Kotkan toiminnot

16

YmPÄristÖ ja

turvaLLisuus 2012

finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien

toimintojen ympäristövaikutukset. Ympäristöjohtamisjärjestelmä sisältää ohjelmat ja käytännöt, joilla pyritään

minimoimaan toimintojen ympäristövaikutuksia.

Muihin kuljetusmuotoihin verrattuna merenkulku on energiatehokasta

ja sen hiilidioksidipäästöt ovat muita kuljetusmuotoja huomattavasti

pienemmät. Kuljetusten siirtyminen maanteiltä merelle

vähentää myös teiden ruuhkia ja melua.

turvaLLisuus

Turvallisuus on edelleen merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia.

Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISMsäännöstö),

joka sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja

ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen

ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996

sekä roro-aluksilla vuodesta 1998 alkaen.

Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainvälisen

ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility

Security Code) vaatimukset.

Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja auditoivat

laivoja säännöllisesti.

Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta sekä laivat että maissa

toimiva turvallisuusorganisaatio pitävät säännöllisesti sisäisiä

hätätilanneharjoituksia.

Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka

sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeita

onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on kalustoa

tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

YmPÄristÖsertifiointi

Sertifioitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työnkalun, jonka avulla voidaan

seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja ja

palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristötyö täyttää

tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset. Kaikkiaan

16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy ISO 14 001

-standardin mukaiseen ympäristösertifointiin.

sidosrYhmÄt

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät

ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omistajat,

asiakkaat, satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja

väylien lähiasukkaat. Ympäristöasiat kiinnostavat myös logistiikan

ja merenkulun opiskelijoita.

Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten

teknisissä ja ympäristökomiteoissa.

Finnlines osallistuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan

Alg@line-yhteistyöhön tarjoamalla kalustoaan käyttöön.

MS Finnmaid-laivalla on mittauslaitteisto, joka seuraa jatkuvasti

Itämeren tilaa Suomi–Saksa-reitillä. Myös yhdelle roro-alukselle

on tarkoituksena asentaa vastaava laitteisto, joka kerää tietoja

Suomenlahden tilasta.

LainsÄÄdÄntÖ

Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset

säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International

Maritime Organisation) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä.

Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien

mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä.

SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää

laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä

sääntöjä. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, alueellista

merenkulkua koskevia suosituksia.

Yhtiön satamatoimintoja ohjaa kansallinen lainsäädäntö.

enerGian kuLutus ja PÄÄstÖt iLmaan

Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts.

Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa ilmapäästörajat

ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan

polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia, mutta raja

laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen

mukaisesti. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on nykyisin 3,5

prosenttia, mutta suunnitelmana on laskea rajaa 0,5 prosenttiin

vuonna 2020.

Tulevan Marpol-säännön 0,1 prosentin rikkipitoisuusrajan

noudattamiseksi on olemassa lukuisia eri ratkaisuja. Finnlines on

tutkinut tehokkaita ja teknisesti toimivia keinoja, jotka täyttävät

säännöt.

Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. Alusten käyttämän

polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Määräys

koskee kaikkia EU-maiden satamia, kun laiva on laiturissa yli kaksi

tuntia.

Finnlines keskittyy liikenteessään reitteihin, joissa laivojen

täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä,

jolloin ympäristörasitus vähenee kuljetettua lastiyksikköä

kohden. Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää optimoimalla

reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Kaikilla yli 400 GT:ia

suuremmilla laivoilla tulee olla energian käytön tehokkuutta koskeva

suunnitelma (Ship Energy Efficiency Management Plan).

Suunnitelma vaaditaan 1.1.2013 alkaen laivan ensimmäisessä

uusinta- tai välitarkastuksessa. SEEMPin tarkoituksena on tunnistaa

energian säästötoimenpiteitä ja todentaa käytäntöjä, jotka

parantavat laivan energiatehokkuutta.

MS Finnmaid-laivalla on käytössä matkansuunnitteluohjelmisto

Onboard Napa Power, jonka avulla pyritään parantamaan polttoainetaloutta.

Ohjelmistoon sisältyy speed pilot -toiminto, joka säätää

aluksen nopeutta suunnitelman mukaan. MS Finnlady-laivalle

on asennettu Eniramin Dynamic Trim Assistant -ohjelmisto. Sen

avulla miehistö voi ajaa laivaa optimitrimmissä.

>>


18

Ympäristö ja turvallisuus (jatkuu)

Yhtiön uusimmat roro-laivat ovat osoittautuneet edeltäjiään

energiatehokkaammiksi esimerkiksi potkurien ja peräsinten uu-

delleensuunnittelun ansiosta.

Vuonna 2012 Finnlinesin meriliikenteessä kului noin 363 000

tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä. Määrä on noin 7,5 pro-

senttia vähemmän kuin vuonna 2011.

jÄtteet ja jÄtevedet

Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoalan yritysten kanssa lisätäk-

seen kierrätettävän jätteen määrää. Suurimmat lajiteltavat jakeet

ovat energiajäte, biojäte, lasi, paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen

jäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maali, paristot ja sähkölaiteromu

viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen.

MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden eli käymäläjäteveden

käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat mustan veden

maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulottuu

satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja.

Harmaan veden, ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole

määräyksiä, mutta Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon,

kun palvelu on saatavilla.

Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot,

jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän

lietteen.

muut YmPÄristÖnÄkohdat

Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka

separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen

mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15

ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit.

Pilssivettä siirretään myös maihin.

Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen

kulkua, lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten

pohjat harjataan ja pestään määrävälein. Finnlinesin omistamien

alusten vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista

ei liukene myrkyllisiä aineita mereen.

Satamassa ahtaustoiminnot ja ajoneuvoliikenne tuottavat melua.

Laivassa suurimpia melulähteitä ovat tuulettimet ja apukoneet.

Pansion satama sijaitsee lähellä asuin- ja virkistysalueita, joissa on

normaalia alemmat melurajat. MS Finnbreeze-laivan melupäästöt

satamassaoloaikana mitattiin syyskuussa 2012 ja mittaus osoitti,

alus on varsin hiljainen, kun purkaus tai lastaus ei ole käynnissä.

Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita,

jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa

ne tuhoavat alkuperäislajeja. Joulukuun 2012 alussa painolastivettä

koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 36 valtiota,

jotka edustavat 29 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen

voimaantulo edellyttää 30 valtion allekirjoitusta, joten tältä osin

voimaantuloehdot ovat täyttyneet. Toisena ehtona on kuitenkin,

että sopimusvaltiot edustavat 35 prosentin osuutta maailman

tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa sopimuksen voimaantulon

jälkeen laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava

käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat

pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä

ratkaisuja, vaikka se operoi pääosin Itämerellä ja riski painolastivesien

sekoittumisesta muiden merialueiden kesken on mitätön.

YmPÄristÖasiat satamassa

Finnsteve-yhtiöt tuntevat vastuunsa ympäristöasioissa ja toimivat

kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Finnsteve huomioi

ympäristötekijät investoinneissaan sekä toimintojen suunnittelussa

ja ohjauksessa. Yhtiöt pyrkivät toiminnassaan energiaa säästävään

ja päästöjä sekä jätteitä vähentävään tehokkuuteen prosesseissa

ja varastoinnissa sekä laitteiden ja kiinteistöjen ylläpidossa

ja huollossa.

Finnsteve-yhtiöt ovat sertifioineet Helsingin Vuosaaren satamassa

tapahtuvat toiminnot ISO 14 001 -standardin mukaisesti.

Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli 1 300 tonnia

vuonna 2012. Luku sisältää Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan

toiminnot. Vähennystä oli yli 16 prosenttia.

henkiLÖstÖ

finnLines-konserni

Maahenkilöstön määrän lasku johtui ensimmäisen vuosineljännek-

sen aikana Kotkan toiminnoissa tehtyjen toimenpiteiden seurauk-

sena. Suurin lisäys oli seurausta konsernin matkustajapalveluiden

jatkuvasta henkilöstöresurssien vahvistamisesta.

Satamahenkilöstön määrä väheni Finnsteve-yhtiöissä

(Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja

Port Services Oy Ab) lakisääteisten yt-neuvottelujen seurauksena.

Neuvottelut käytiin vuosien 2011 ja 2012 aikana.

Kolmannella vuosineljänneksellä Finnsteve-yhtiöt aloittivat

Turussa ja Kotkassa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa uudet

lakisääteiset yt-neuvottelut. Niiden taustalla oli satamatoimintojen

tappiollinen liiketoiminta.

Konsernin palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 2023

(2076) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 957 (1072) ja merihenkilöstöön

1066 (1004) henkilöä.

Merihenkilöstön keskimääräisen määrän kasvu johtuu pääasiassa

kahden uuden roro-laivan kansi- ja konepuolen miehistöstä.

henkiLÖstÖn kehitYs

Pääpaino henkilöstön kehityksessä oli operatiivisissa ja turvallisuuteen

liittyvissä asioissa erityisesti merihenkilöstön osalta.

Keskeisimmät koulutusalueet Ruotsissa ja Suomessa olivat

edelleen turvallisuus, ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen ja

kehittäminen sekä pelastusharjoitukset hätätilanteiden varalta.

Turvallisuuskoulutukseen sisältyi mm. sammutustyö, joukkojen

hallinta ja kriisinhallinta sekä vaarallisten aineiden käsittely.

Päälliköillä painopistealueena oli luotsauskoulutus eri reiteillä.

Koulutukseen sisältyy simulaattorilla ja laivoilla tapahtuva

harjoittelu.

Kaikkia maapuolen työntekijöitä kannustettiin kehittämään

ammattitaitoaan työssä oppimisen ja tehtäväkierron avulla.

Mahdollistaakseen urakehityksen ja henkilökohtaisen kasvun

konserni edistää ja kehittää ensisijaisesti sisäisten henkilöstöresurssien

johtamistaitoa. Sisäistä lakikoulutusta annettiin koko

toimistohenkilöstölle kaikissa konsernin maissa.

Helsingin satamatoiminnoissa järjestettiin sisäinen johtamiskoulutusohjelma

tuotannon esimiehille johtamistaitojen

kehittämiseksi.

rekrYtointi

Finnlinesin henkilöstöpolitiikan mukaisesti avoimet toimet pannaan

pääsääntöisesti aina ensin sisäiseen hakuun. Tämä edistää

tehtäväkiertoa ja lisää työtyytyväisyyttä sekä kehittää henkilöstön

osaamista. Vuonna 2012 rekrytointi yhtiön ulkopuolelta vähennettiin

minimiin ja pääpaino oli tehtävien uudelleenjärjestelyissä.

Yhtiön ulkopuolelta rekrytoitiin päteviä korkean tason johtajia,

jotta yhtiöön saataisiin lisää erikoisalojen johtamistaitoa.

>>


20

HENKILÖSTÖ (jaTKuu)

Avainluvut 2012 2011

Henkilöstö keskimäärin 2 023 2 076

Liikevaihto/henkilö, euroa 301 201 291 526

Henkilöstökulut/henkilö, euroa 57 118 55 301

Operatiivinen liikevoitto/henkilö, euroa 8 877 8 918

Henkilöstön vaihtuvuus, % 33 29

Henkilöstön sairaus-ja poissaolojen kehitys, muutos-% 10 6

Koulutuspäiviä yhteensä

Henkilöstön määrä toiminnoittain keskimäärin:

Maahenkilöstö

2 343 2 249

Varustamotoiminnot 452 452

Satamatoiminnot 505 620

Merihenkilöstö 1 066 1 004

Jatkuvat toiminnot yhteensä

Myydyt toiminnot

2 023 2 076

Konserni yhteensä 2 023 2 076

Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2012 oli 963 ja

merihenkilöstö 1 046, yhteensä 2 009.

Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2011 oli 1 007 ja

merihenkilöstö 1 034. Yhteensä 2 041.

Henkilöstöryhmät:

Toimihenkilöt 26 % 26 %

Merihenkilöstö 52 % 48 %

Ahtaajat ja työnjohtajat 22 % 26 %

Varustamo- Satama-

Varustamo- Satama-

Naisia ja miehiä:

toiminnot toiminnot Merihenkilöstö toiminnot toiminnot Merihenkilöstö

Naisia 48 % 4 % 21 % 48 % 5 % 22 %

Miehiä

Henkilöstö maittain:

52 % 96 % 79 % 52 % 95 % 78 %

Suomi 56 % 56 %

Ruotsi 36 % 36 %

Saksa 6 % 6 %

Muut 2 % 2 %

Henkilöstön keski-ikä, vuotta 41 42

Keskimääräinen työsuhteen pituus, vuotta

Henkilöstötuloslaskelma (tuhatta euroa)

5 5

Liikevaihto

Henkilöstökulut

609 329 605 208

Todellisen työajan kulut 85 234 81 903

Henkilöstön uusiutuminen (lomat, rekrytointi) 22 158 20 583

Henkilöstön kehittäminen 435 322

Henkilöstöedut ja -velvoitteet 7 724 11 997

Henkilöstökulut yhteensä 115 550 114 805

Muut liiketoiminnan kulut

Liikevoitto ennen muita liiketoiminnan tuottoja

475 821 471 890

(operatiivinen liikevoitto) 17 959 18 513

Liiketoiminnan muut tuotot 5 702 2 515

Liikevoitto

Neljännesvuosiluvut, henkilöstön määrä keskimäärin

23 660 21 028

Jatkuvat toiminnot i/2012 ii/2012 I/2011 II/2011

1 991 2 002 2 098 2 231

iii/2012 iv/2012 III/2011 IV/2011

2 057 2 023 2 086 2 076

tiLinPÄÄtÖs

2012


22

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YHTIÖ

Finnlines on Pohjois-Euroopan suurimpia linjaliikennevarustamoita.

Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja

Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia ns. ropax-aluksilla

kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Lisäksi

yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingissä, Turussa ja Kotkassa.

Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa,

Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa ja Luxemburgissa

sekä edustusto Venäjällä. Finnlines on Suomessa listattu pörssiyhtiö

ja osa italialaista Grimaldi-konsernia.

MARKKINAKEHITYS

Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi–joulukuussa Suomeen

meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät

(tonneissa mitattuna) putosivat kaksi prosenttia, mutta

Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät

kasvoivat prosentin edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Shippaxin julkaisemien tilastojen mukaan Etelä-Ruotsin

ja Saksan välillä meritse kuljetetut perävaunu- ja rekkamäärät supistuivat

tammi–joulukuussa kolme prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

Saman jakson aikana Liikenneviraston tilastojen mukaan

yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne supistui Suomen

ja Ruotsin välillä prosentin. Suomen ja Saksan välillä vastaava

supistuminen oli 24 prosenttia.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA

LIIKENNE

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kolmas alus, MS Finnsky, ja

neljäs alus, MS Finnsun, kuudesta roro-uudisrakennuksesta aloittivat

liikennöinnin. Viides uudisrakennus, MS Finntide, aloitti liikennöinnin

viimeisen vuosineljänneksen lopussa ja myös kuudes,

MS Finnwave, valmistui vuoden lopussa. Kaikki kuusi uudisrakennusta

purjehtivat Suomen lipun alla.

Aiemmin Ruotsin lipun alla purjehtineet MS Finnarrow,

MS Finneagle ja MS Finnfellow siirtyivät toisen vuosipuoliskon

aikana Suomen lipun alle.

Finnlines on vähentänyt ylimääräistä laivakapasiteettia bareboat-rahtaamalla

MS Europalinkin viideksi vuodeksi italialaiselle

emoyhtiölleen Grimaldi-konsernille. Vuoden 2012 marraskuun

alusta lähtien alus purjehtii Välimerellä Italian lipun alla. Viimeisen

vuosineljänneksen aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 24 (25

vuonna 2011) alusta omassa liikenteessään.

Tammi–joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 628 000

(640 000, oikaistu luku) lastiyksikköä, 72 000 (74 000, oikaistu

luku) henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi

2 102 000 (2 243 000, oikaistu luku) tonnia rahtia, jota ei voida

määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin 598 000 (635 000)

yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa.

YHTIÖKOKOUS

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous 17.4.2012 vahvisti ti-

linpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

vastuuvapauden tilikaudelta 2011.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei tilikaudelta 2011

makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän.

Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele

Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes

ja Jon-Aksel Torgersen. Lisäksi uusiksi jäseniksi valittiin Christer

Backman ja Tiina Bäckman. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen

Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen

Diego Pacellan.

Tilintarkastajaksi valittiin uudestaan KHT-yhteisö Deloitte &

Touche Oy.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000

osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 19.4.2011

antaman osakeantivaltuutuksen.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Finnlines-konsernin liikevaihto oli 609,3 (605,2) miljoonaa euroa,

jossa on kasvua 0,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen liikevaihto oli 574,8

(563,3) miljoonaa euroa ja satamatoimintojen liikevaihto oli 58,5

(67,7) miljoonaa euroa. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto

oli 24,0 (25,8) miljoonaa euroa.

Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia

(EBITDA) oli 89,8 (84,5) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 6,2

prosenttia.

Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 23,7 (21,0) miljoonaa

euroa. Tulokseen sisältyy Jinling-telakalta saatu 3,4 miljoonan euron

kertakorvaus kahden ensimmäisen uudisrakennuksen osalta

kattaen liikevaihdon menetyksiä. Tulos sisältää myös kertaluonteisia

kuluja yhteissummaltaan noin 3,3 miljoonaa euroa. Nämä liittyvät

pääosin henkilökunnan kanssa tehtyihin sovintoratkaisuihin

ja vuokrakiinteistöihin liittyviin sopimuksiin. Rahoitustuotot olivat

0,7 (0,9) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -26,0 (-27,4) miljoonaa

euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -1,6 (-5,4) miljoonaa euroa ja

tulos osakkeelta (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa.

Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on

esitetty Viiden vuoden lukusarjoissa sivulla 33.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin investoinnit olivat 67,1 (64,4) miljoonaa euroa ja ne

koostuivat etupäässä uudisrakennusten maksuista (57,5 miljoonaa

euroa). Poistot olivat 66,1 (63,5) miljoonaa euroa. Kaikki

kiinalaiselta Jinling-telakalta tilatut kuusi uudisrakennusta on

luovutettu, MS Finnbreeze ja MS Finnsea maaliskuussa 2011,

MS Finnsky ja MS Finnsun vuoden 2012 alussa sekä MS Finntide

ja MS Finnwave vuoden 2012 lopussa.

Korollisten nettovelkojen määrä oli 878,6 (854,8) miljoonaa

euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste oli 29,1 (29,1) prosenttia.

Velkaantumisaste (gearing) oli 204,3 (199,8) prosenttia.

Yhtiö on noudattanut kaikkia lainasopimuksiinsa liittyviä taloudellisia

kovenantteja. Kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen,

käyttämättömien luottolimiittien kanssa olivat yhteensä 41,3

miljoonaa euroa.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli tarkastelukauden aikana keskimäärin

2 023 (2 076) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 957 (1 072)

ja merihenkilöstöön 1 066 (1 004) henkilöä. Merihenkilöstön

keskimääräisen henkilömäärän kasvu johtuu uudisrakennusten

käyttöönottamisesta raportointivuoden aikana. Maahenkilöstön

lukumäärän lasku johtuu pääsääntöisesti satamatoiminnoissa

toteutetuista henkilövähennyksistä.

Finnsteve-yhtiöissä aloitettiin uudet yt-neuvottelut vuoden kolmannen

neljänneksen aikana Turun ja Kotkan henkilöstön kanssa.

Neuvottelut päättyivät lokakuussa ja johtivat yhteensä seitsemän

henkilön irtisanomisiin sekä Turun ja Kotkan koko henkilöstön jaksottain

tapahtuviin lomautuksiin marraskuusta 2012 lähtien.

Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä

2 009 (2 041), josta maahenkilöstöä 963 (1 007) ja merihenkilöstöä

1 046 (1 034).

Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat tarkastelukauden

aikana 109,0 (107,9) miljoonaa euroa.

Tilikauden ja vertailukauden henkilöstökuluja on käsitelty tarkemmin

sivulla 20.

KONSERNIRAKENNE

Katsauskauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä.

Yhtiön tavoitteena on vähentää tytäryhtiöiden määrää

konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi.

TUTKIMUS JA KEHITYS

Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja

ottaa käyttöön uusia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden

avulla yhtiö pystyy entistä paremmin ja kustannustehokkaammin

vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin kestävällä tavalla. Vuonna

2012 painopiste on ollut liikennemallin optimoinnissa ja uusien laivojen

käyttöönoton yhteydessä vaikutukset ovat olleet välittömiä.

Finnlines aloitti vuonna 2011 energiansäästöohjelman, jonka

tarkoituksena oli saada kaikkien laivojen päällystö mukaan analysoimaan

ja tunnistamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet energiaa

käyttävien laitteiden optimoimiseksi päivittäisessä toiminnassa.

Ohjelma jatkui vuonna 2012 liikenteeseen tulleilla uusilla aluksilla.

Tavoitteena on supistaa energiakulut ehdottoman välttämättömään

minimiin. Tähän sisältyy myös kaikki satamassa aiheutuvat

kulut.

Yhtiö kehittää myös aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien

turvallisuutta. Yhdessä ammatillisen koulutuksen tarjoajista,

yliopistoista sekä lastinkiinnityksen asiantuntijoista Suomessa,

Saksassa, Italiassa ja Ruotsissa koostuvan ryhmän kanssa

Finnlines osallistuu CARING-projektiin: lastinkiinnitys lastivahinkojen

ennalta ehkäisemiseksi maanteillä, merellä, rautateillä ja

ilmassa. Hanketta rahoittaa osittain Euroopan Unionin Leonardo

da Vinci -ohjelma. Projekti on jatkunut edelliseltä vuodelta ja se

tuottaa ajantasaista oppi- ja ohjeistusmateriaalia lastinkiinnityksen

tason parantamiseksi. Siihen sisältyy myös ’Cargo Calculator’

riittävän lastinkiinnityksen määrittelemiseksi, pikaoppaan käännökset

sekä ’Online Survey’, joka sisältää lastiturvallisuusasioiden

kanssa työskentelevien henkilöiden tietotaitoa ja näkemyksiä.

Ohjelma valmistuu vuoden 2013 jälkipuoliskolla.

Yhtiö aloitti vuonna 2012 lastiliikenteen operatiivisten

IT-järjestelmien uudistustyön. Tavoitteena on yhtenäistää

Finnlinesin ja muiden verkoston liikenteiden järjestelmät Grimaldikonsernissa.

Järjestelmän käyttöönotto eri liikenteissä tapahtuu

vuodesta 2014 alkaen.

OSAKKEET

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2012 oli 93 642 074

euroa, joka jakaantui 46 821 037 osakkeeseen. Kauden aikana

yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

yhteensä 1,4 (1,5) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan

markkina-arvo joulukuun lopussa oli 365,2 (360,5) miljoonaa

euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa.

Oma pääoma per osake oli 9,17 (9,12) euroa. Grimaldi-konsernin

omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa

69,14 prosenttia.

Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on käsitelty

tarkemmin sivulla 36.

RISKIT JA RISKIEN HALLINTA

Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat:

Roro-tonniston ylikapasiteetin riski vähenee verrattuna maailman

kauppalaivaston yleiseen ylikapasiteettiin, koska roro- ja

>>


24

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS (jATKUU)

ropax-tonniston romutus on kiihtynyt ja sen odotetaan ylittävän

tilattujen uudisrakennusten määrän.

Maailman ja Euroopan talousnäkymät stabiloituivat vuoden

2012 loppupuolella.

Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaittensa vakavaraisuutta ja

maksukäyttäytymistä ja tällä hetkellä niihin liittyviä merkittäviä

riskejä ei ole havaittavissa.

Finnlines ylläpitää riittäviä luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi

nykyisessä liiketoimintaympäristössä.

Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä

löytyy Tilinpäätöksen liitetiedosta 33. Taloudellisten riskien

hallinta.

Riita-asiat on esitetty alla olevassa Olennaiset riita-asiat

-osiossa sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konsernin riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin

konsernin verkkosivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja

ohjausjärjestelmä.

OLENNAISET RIITA-ASIAT

Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä

vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus

kumosi marraskuussa 2011. Korkein oikeus on joulukuussa

2012 myöntänyt valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden

antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut

Finnlinesin yhtiökokouksen 20.5.2008 tekemästä vähemmistöosinkoa

koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta

siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin 180 216,39

euron sijasta 17 181 000,00 euroa.

Vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana osapuolet ovat päässeet

sopimukseen Sponda Kiinteistöt Oy:n (”Sponda”) kanssa

solmittuja vuokrasopimuksia koskevassa riidassa, mistä Helsingin

käräjäoikeus antoi helmikuussa 2012 tuomion Spondan eduksi.

Finnlinesin Saksan tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja nosti

joulukuussa 2009 Lyypekin kaupungin käräjäoikeudessa yhtiötä

vastaan kanteen, joka koski hänen toimisuhteensa päättämistä.

Lyypekin käräjäoikeus antoi päätöksen tytäryhtiön eduksi.

Tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja valitti päätöksestä. Vuoden

2012 kolmannen neljänneksen aikana osapuolet ovat päässeet

sopimukseen entisen toimitusjohtajan kanssa toimisuhteen päättämistä

koskevassa riidassa.

Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden

mukaan voidaan esittää, että 1.1.2006 asti voimassa olleet

väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on

esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen

Suomen valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja

maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004 osalta. Vaadittava

summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Konserni ei ole tulouttanut

summaa. Asian käsittely on kesken.

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS

Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia

ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida toimintojen

ympäristövaikutukset.

Sekä Finnlinesilla että Finnstevellä on ISO 14 001-standardin

mukainen sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Laivoja ja

laivanisäntiä (”Company”) koskee kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö

(ISM-säännöstö). Laivojen ja satamatoimintojen

tulee myös täyttää ISPS-turvasäännöstön (International Ship and

Port Facility Security Code) vaatimukset.

Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts.

Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa ilmapäästörajat

ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan

polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia, mutta

laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen

mukaisesti. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on nykyään 3,5

prosenttia. EU-maiden satamissa laivojen käyttämän polttoaineen

rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia.

Energian käytön tehokkuutta koskeva suunnitelma, Ship

Energy Efficiency Management Plan, vaaditaan 1.1.2013

alkaen laivan ensimmäisessä uusinta- tai välitarkastuksessa.

Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää mm. optimoimalla reittiä,

nopeutta, lastausta ja konetehoa. Yhtiön uusimmat roro-laivat

ovat osoittautuneet edeltäjiään energiatehokkaammiksi, mihin

on päästy mm. potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelun

ansiosta.

Painolastivettä koskevan yleissopimuksen voimaantulo

edellyttää, että 30 valtiota, jotka edustavat 35 prosentin osuutta

maailman tonnistosta, allekirjoittaa sopimuksen. Joulukuun

2012 alussa allekirjoittajavaltioita oli 36, edustaen 29 prosenttia

tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa sopimuksen voimaantulon

jälkeen laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava

käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat

pakollisiksi.

Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja,

jotta se täyttää uudet tulevat ympäristövaatimukset.

Erityisponnisteluja on tehty liikenteen polttoaineen kulutuksen

pienentämiseksi hyödyntämällä ympäristöystävällisiä uudisrakennuksia

ja muita keinoja sekä hidastamalla laivojen nopeutta.

Vuonna 2012 Finnlinesin polttoainekulutus pieneni 29 601 tonnia,

mikä on 7,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011.

YHTIÖN HALLINTO (CORPORATE GOVERNANCE)

Finnlines soveltaa syksyllä 2010 päivitettyä Suomen listayhtiöiden

hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa

yhtiön verkkosivulla (www.finnlines.com).

TONNISTOVERO

Suomen eduskunta on hyväksynyt tonnistoverolain (476/2002)

muutoksen lailla 90/2012, joka on astunut voimaan 1.3.2012.

Finnlines Oyj:n hallitus teki joulukuussa 2012 päätöksen liittyä

tonnistoverotuksen piiriin 1.1.2013 alkaen. Tonnistoverotuksessa

varustamotoiminta siirtyy elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen

verotukseen. Tästä johtuen Finnlines Oyj:n (emoyhtiön)

taseeseen kirjatun kertyneen poistoeron (215,1 miljoonaa euroa

31.12.2012) oman pääoman osuus 75,5 prosenttia kirjataan siirtymähetkellä

Finnlines Oyj:n omaan pääomaan. Kirjauksella ei ole

vaikutusta Finnlines-konsernin omaan pääomaan. Vuosina 2013–

2022 Finnlines Oyj:n taseessa olevan kertyneen poistoeron verovelkaosuus

52,7 miljoonaa euroa (24,5 prosenttia) kirjataan sekä

Finnlines Oyj:n että Finnlines-konsernin tuloslaskelmaan.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Finnsteve-yhtiöt (Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja

FS-Terminals Oy Ab) ovat 6.2.2013 aloittaneet Helsingin satamatoimintoja

koskevat ahtausalan työehtosopimuksen mukaiset

sopeuttamisneuvottelut. Finnsteve-yhtiöiden palveluksessa

Helsingissä on yhteensä 360 henkilöä.

Seija Turunen lopettaa tehtävissään Finnlines Oyj:n talous- ja

rahoitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana (CFO/Deputy CEO)

sekä satamatoimintojen johtajana samoin kuin Finnsteve-yhtiöiden

(Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja

FL Port Services Oy) toimitusjohtajana 31.7.2013 sopimuksensa

mukaisen irtisanomisajan jälkeen. 1.8.2013 lähtien Seija Turunen

jatkaa yhtiössä hallituksen neuvonantajana (Executive Advisor to

the Board of Directors).

Finnlines ottaa käyttöön IFRS-standardin IAS 19 (Työsuhdeetuudet)

muutoksen. Eläkevastuiden kirjaamista koskeva muutos

vähentää Finnlinesin omaa pääomaa noin 1,4 miljoonaa euroa

vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä.

NÄKYMÄT JA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Finnlines on jatkanut laivastonsa ja organisaationsa uudelleenjärjestelyjä

alusten ja logistiikkajärjestelmien kustannustehokkuuden

parantamiseksi. Yhtiön vastaanotettua kaikki kuusi uudisrakennusta

on riippuvuus epävakaista alusvuokramarkkinoista vähentynyt

entisestään.

Hallitus olettaa, että vuosi 2013 on edelleen epävakaa ja

haasteellinen.

OSINKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei vuodelta 2012 jaeta osinkoa

lähes nollatuloksen sekä yhä epävarman toimintaympäristön

takia.

Konsernitaseen mukaan emoyhtiön omistajille kuuluva oma

pääoma oli 429,3 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.

Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat

vuoden lopussa 114,0 miljoonaa euroa.


26

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS

1 000 euroa 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liikevaihto 609 329 605 208

Liiketoiminnan muut tuotot 5 702 2 515

Materiaalit ja palvelut -247 237 -247 262

Henkilöstökulut -109 009 -107 948

Poistot ja arvonalentumiset -66 095 -63 512

Liiketoiminnan muut kulut -169 030 -167 972

Liiketoiminnan kulut yhteensä -591 371 -586 695

Liiketulos (EBIT) 23 660 21 028

Rahoitustuotot 747 911

Rahoituskulut -26 013 -27 370

Tulos ennen veroja (EBT) -1 606 -5 431

Tuloverot * 1 539 2 925

Tilikauden tulos -66 -2 506

Muut laajan tuloksen erät:

Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot 2 -3

Rahavirtasuojauksen muutokset

Käyvän arvon muutokset 13 -95

Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin 3 178 2 004

Verot, netto -782 -496

Verokannan muutoksen vaikutus -48

Tilikauden laaja tulos yhteensä 2 345 -1 145

Tilikauden tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille -27 -2 517

Määräysvallattomille omistajille -39 10

-66 -2 506

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille 2 384 -1 155

Määräysvallattomille omistajille -39 10

2 345 -1 145

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa

per osake)

Laimentamaton/ laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 0,00 -0,05

* Ruotsin yhteisöveroprosentti laski 26,3 prosentista 22 prosenttiin 1.1.2013 alkaen. Vuonna 2012 veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus on

2,9 miljoonaa euroa.

Suomen yhtiöverokanta muuttui 1.1.2012 lukien 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus oli 3,3 miljoonaa euroa

vuonna 2011.

Kaikki konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Tämä sivu on ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä. Konsernin ja emoyhtiön tilintarkastettu tilinpäätös on kokonaisuudessaan esitetty yhtiön

kotisivuilla www.finnlines.com. Vuosikertomuksessa esitettyjä tilinpäätösotteita tulee tarkastella yhdessä kokonaisuudessaan esitetyn

tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.

KONSERNITASE, IFRS

1 000 euroa 31.12.2012 31.12.2011

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 260 295 1 258 306

Liikearvo 105 644 105 644

Muut aineettomat hyödykkeet 6 629 8 049

Muut rahoitusvarat 4 581 4 582

Saamiset 862 1 250

Laskennalliset verosaamiset 1 792 4 395

1 379 803 1 382 225

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 9 759 8 903

Myyntisaamiset ja muut saamiset 74 087 76 660

Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen 1 73

Rahavarat 16 282 4 263

100 129 89 898

Varat yhteensä 1 479 932 1 472 123

OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma 93 642 93 642

Ylikurssirahasto 24 525 24 525

Arvonmuutosrahasto 0 -2 409

Muuntoerot 116 114

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 015 21 015

Kertyneet voittovarat 289 990 290 017

429 289 426 905

Määräysvallattomien omistajien osuus 838 877

Oma pääoma yhteensä 430 127 427 782

VELAT

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 71 444 76 015

Korottomat velat 1 325 8

Eläkevelvoitteet 2 442 2 462

Varaukset 5 100 4 562

Korolliset velat 632 985 665 496

713 297 748 544

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 74 504 102 181

Verotettavaan tuloon perustuva verovelka 108 65

Varaukset 48 30

Lyhytaikaiset korolliset velat 261 848 193 521

336 508 295 797

Velat yhteensä 1 049 805 1 044 341

Oma pääoma ja velat yhteensä 1 479 932 1 472 123





28

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS

1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osake-

pääoma

1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto Muuntoerot

Ylikurssi-

rahasto Muuntoerot

Arvon-

muutos-

rahasto

Arvon-

muutos-

rahasto

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Kertyneet

voittovarat Yhteensä

Kertyneet

voittovarat Yhteensä

Määräysvallattomien

omistajien

osuus

Määräysvallattomien

omistajien

osuus

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2011 93 642 24 525 117 -3 773 21 015 292 534 428 060 867 428 927

Laaja tulos:

Tilikauden tulos -2 517 -2 517 10 -2 506

Ulkomaisiin yksikköihin

liittyvät muuntoerot -3 -3 -3

Rahavirtasuojauksen

muutokset

Käyvän arvon muutokset -95 -95 -95

Siirrot aineellisiin

hyödykkeisiin 2 004 2 004 2 004

Verot, netto -496 -496 -496

Verokannan muutoksen

vaikutus -48 -48 -48

Tilikauden laaja tulos

yhteensä -3 1 364 -2 517 -1 155 10 -1 145

Oma pääoma 31.12.2011 93 642 24 525 114 -2 409 21 015 290 017 426 905 877 427 782

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2012 93 642 24 525 114 -2 409 21 015 290 017 426 905 877 427 782

Laaja tulos:

Tilikauden tulos -27 -27 -39 -66

Ulkomaisiin yksikköihin

liittyvät muuntoerot 2 2 2

Rahavirtasuojauksen

muutokset

Käyvän arvon muutokset 13 13 13

Siirrot aineellisiin

hyödykkeisiin 3 178 3 178 3 178

Verot, netto -782 -782 -782

Verokannan muutoksen

vaikutus

Tilikauden laaja tulos

yhteensä 2 2 409 -27 2 384 -39 2 345

Oma pääoma 31.12.2012 93 642 24 525 116 0 21 015 289 990 429 289 838 430 127




KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

1 000 euroa 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liiketoiminnan rahavirrat

Tilikauden tulos -66 -2 506

Oikaisut:

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 65 526 62 036

Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+) -34 334

Rahoitustuotot ja -kulut 25 300 26 125

Verot -1 539 -2 925

Käyttöpääoman muutokset:

Myynti- ja muiden saamisten muutos 2 606 -7 172

Vaihto-omaisuuden muutos -856 -2 336

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -28 247 14 196

Varausten muutos 16 152

Maksetut korot -20 829 -23 452

Saadut korot 339 506

Maksetut verot -650 -11 264

Muut rahoituserät -4 448 -2 854

Liiketoiminnan nettorahavirta 37 118 50 839

Investointien rahavirrat *

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -63,121 -62 398

Investoinnit osakkeisiin -22

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 957 9 359

Sijoitusten myynti 2 59

Saadut osingot 25 11

Investointien nettorahavirta -62 136 -52 991

Rahoituksen rahavirrat

Lainojen nostot 89 772 41 440

Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys 30 398 28 102

Lainojen takaisinmaksut -83 377 -70 209

Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut 237 637

Rahoituksen nettorahavirta 37 030 -30

Rahavarojen muutos 12 012 -2 181

Rahavarat tilikauden alussa 4 263 6 452

Valuuttakurssien muutosten vaikutus 7 -8

Rahavarat tilikauden lopussa 16 282 4 263

* Aktivoidut vieraan pääoman menot -2 164 (-2 465) tuhatta euroa sisältyvät investointeihin.





30

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

EUR 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liikevaihto 457 459 759,05 464 343 173,10

Liiketoiminnan muut tuotot 21 289 135,42 9 698 879,07

Materiaalit ja palvelut -214 170 587,14 -213 003 047,21

Henkilöstökulut -32 221 233,92 -26 795 466,08

Poistot ja arvonalentumiset -28 219 812,60 -30 001 880,14

Liiketoiminnan muut kulut -166 962 415,92 -183 838 758,73

Liiketulos 37 174 844,89 20 402 900,01

Rahoitustuotot ja -kulut -17 721 703,21 -15 413 988,89

Tulos ennen satunnaisia eriä 19 453 141,68 4 988 911,12

Satunnaiset erät -13 610 000,00 -7 280 000,00

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 5 843 141,68 -2 291 088,88

Tilinpäätössiirrot -6 054 591,46 2 291 083,30

Tuloverot 5,58

Tilikauden tulos -211 449,78 0,00




EMOYHTIÖN TASE, FAS

EUR 31.12.2012 31.12.2011

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 5 599 639,79 6 936 040,21

Aineelliset hyödykkeet 398 673 706,95 661 409 707,72

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 300 126 003,61 308 626 003,61

Muut sijoitukset 4 379 744,61 4 379 744,61

708 779 094,96 981 351 496,15

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 7 678 483,62 6 563 384,29

Pitkäaikaiset saamiset 596 152 241,10 435 027 449,78

Lyhytaikaiset saamiset 79 930 791,76 55 595 710,71

Rahat ja pankkisaamiset 14 342 181,63 2 045 846,85

698 103 698,11 499 232 391,63

Vastaavaa yhteensä 1 406 882 793,07 1 480 583 887,78

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Osakepääoma 93 642 074,00 93 642 074,00

Ylikurssirahasto 24 525 353,70 24 525 353,70

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 451 776,50 21 451 776,50

Edellisten tilikausien voitto 92 747 356,47 92 747 356,47


Oma pääoma yhteensä 232 155 110,89 232 366 560,67

Tilinpäätössiirtojen kertymä 215 067 688,72 209 013 097,26

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Korollinen 643 448 596,46 749 322 212,75

643 448 596,46 749 322 212,75

Lyhytaikainen vieras pääoma

Korollinen 264 948 981,45 220 481 321,30

Koroton 51 262 415,55 69 400 695,80

316 211 397,00 289 882 017,10

Vieras pääoma yhteensä 959 659 993,46 1 039 204 229,85

Vastattavaa yhteensä 1 406 882 793,07 1 480 583 887,78





32

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

EUR 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liiketoiminnan rahavirta


Oikaisut:

Poistot ja arvonalentumiset 28 219 812,60 30 001 880,14

Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+) -13 433 494,59 -5 622 113,25

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Rahoitustuotot ja -kulut 17 721 703,21 15 413 988,89

Tuloverot -5,58

Muut oikaisut 19 664 591,46 4 988 916,70

51 961 162,90 44 782 666,90

Käyttöpääoman muutos:

Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) -1 115 099,33 -2 133 410,75

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) vähennys (+) 804 901,68 -11 474 134,74

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-) -18 387 231,19 10 004 491,43

33 263 734,06 41 179 612,84

Maksetut korot -23 802 636,09 -25 884 724,62

Saadut osingot 935,00

Saadut korot 18 362 639,90 12 691 430,45

Muut rahoituserät -3 644 547,16 -2 434 365,62

Maksetut verot -165,10

-9 083 608,35 -15 627 824,89

Liiketoiminnan rahavirta 24 180 125,71 25 551 787,95

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -51 791 578,27 -54 639 026,78

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 301 113 004,01 96 487 817,45

Ostetut tytäryhtiöosakkeet -31 500,00

Sisäisten lainasaamisten muutos (netto) -186 189 260,53 -55 424 544,85

Investointien rahavirta 63 132 165,21 -13 607 254,18

Kassavirta ennen rahoitusta 87 312 290,92 11 944 533,77

Rahoituksen rahavirta

Lyhytaikaisten lainojen nostot 30 397 547,75 28 101 990,35

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -18 462 049,80 -8 158 611,36

Pitkäaikaisten lainojen nostot 57 400 000,00 41 440 000,00

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -130 741 454,09 -68 612 754,94

Saadut ja annetut konserniavustukset -13 610 000,00 -7 280 000,00

Rahoituksen rahavirta -75 015 956,14 -14 509 375,95

Rahavarojen muutos 12 296 334,78 -2 564 842,18

Rahavarat 1.1. 2 045 846,85 4 610 689,03

Yritysjärjestelyjen rahavarat

Rahavarat 31.12. 14 342 181,63 2 045 846,85




VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT

2012 2011 2010 2009 2008

Miljoonaa euroa IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS

Liikevaihto 609,3 605,2 561,1 494,4 735,7

Liiketoiminnan muut tuotot 5,7 2,5 4,3 13,4 2,4

Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia

(EBITDA) 89,8 84,5 85,9 37,4 98,1

% liikevaihdosta 14,7 14,0 15,3 7,6 13,3

Liiketulos (EBIT) 23,7 21,0 25,6 -23,6 35,4

% liikevaihdosta 3,9 3,5 4,6 -4,8 4,8

Osakkuusyhtiöt

Tulos ennen veroja (EBT) -1,6 -5,4 3,7 -51,4 -3,2

% liikevaihdosta -0,3 -0,9 0,7 -10,4 -0,4

Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -0,1 -2,5 2,2 -41,7 1,0

% liikevaihdosta 0,0 -0,4 0,4 -8,4 0,1

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista

Tilikauden tulos -0,1 -2,5 2,2 -41,7 1,0

% liikevaihdosta 0,0 -0,4 0,4 -8,4 0,1

Bruttoinvestoinnit * 67,1 64,4 82,2 28,0 236,3

% liikevaihdosta 11,0 10,6 14,6 5,7 32,1

Oman pääoman tuotto-% (ROE) 0,0 -0,6 0,5 -9,7 0,2

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 1,8 1,6 2,2 -1,7 2,9

Taseen loppusumma 1 479,9 1 472,1 1 472,6 1 446,4 1 534,4

Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1 29,1 29,4 28,5

Velkaantumisaste (gearing), % 204,3 199,8 198,8 198,3 205,5

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 023 2 076 2 096 2 050 2 436

2012 2011 2010 2009 2008

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS

Tulos/osake (EPS), euroa 0,00 -0,05 0,05 -0,96 0,01

Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella

oikaistuna, euroa 0,00 -0,05 0,05 -0,96 0,01

Oma pääoma/osake, euroa 9,17 9,12 9,14 9,07 10,51

Osinko/osake, euroa ** 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Osinko/tulos, % ** 0 0 0 0 0

Efektiivinen osinkotuotto, % ** 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Hinta/voittosuhde (P/E) n/a n/a 166,4 n/a n/a

Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa 7,80 7,70 7,97 6,90 6,45

Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa 365,2 360,5 373,2 323,1 262,5

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

keskimäärin (1 000) 46 821 46 821 46 821 44 385 41 528

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

31.12. (1 000) 46 821 46 821 46 821 46 821 41 528

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000) 46 821 46 821 46 821 46 821 40 692

* Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot.

** Vuonna 2012 laskettu hallituksen osinkoehdotuksen mukaisesti.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 34.





34

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT, IFRS

Tulos per osake (EPS), euroa

Oma pääoma per osake, euroa

Osinko per osake, euroa

Osinko per tulos, %

Efektiivinen osinkotuotto, %

P/E –luku

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Sij. pääoman tuotto (ROI), %

Velkaantumisaste (gearing), %

Omavaraisuusaste, %

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa

Tilikaudelta jaettu osinko

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Tilikaudelta jaettu osinko

Tulos ennen veroja +/- määräysvallattomien omistajien osuus konsernin

tuloksesta +/- laskennallisen verovelan muutos - tilikauden verot

Osinko / osake

Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa

Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa

Tulos / Osake

Tilikauden tulos

Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)

Tulos ennen veroja + korkokulut + muut vieraanpääoman kulut

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Korolliset velat - rahavarat

Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma yhteensä

Taseen loppusumma - saadut ennakot




x 100

x 100

x 100

x 100

x 100

x 100

NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS

Miljoonaa euroa Q1/2012 Q1/2011 Q2/2012 Q2/2011 Q3/2012 Q3/2011 Q4/2012 Q4/2011

Liikevaihto segmenteittäin

Varustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä 135,4 126,5 155,8 148,9 153,2 151,7 130,5 136,3

Myynti ulkopuolisille 135,4 126,3 155,8 148,7 153,3 151,5 130,6 135,7

Myynti satamatoiminnoille -0,1 0,2 -0,1 0,2 0,0 0,2 -0,1 0,6

Satamatoiminnot yhteensä 15,8 18,7 15,2 18,0 13,7 15,7 13,8 15,3

Myynti ulkopuolisille 9,6 12,8 8,8 11,5 8,1 9,7 7,8 9,1

Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille 6,3 5,9 6,5 6,5 5,6 6,0 5,9 6,2

Konsernin sisäinen liikevaihto -6,2 -6,1 -6,4 -6,6 -5,6 -6,2 -5,8 -6,8

Liikevaihto yhteensä 145,0 139,0 164,6 160,2 161,3 161,2 138,4 144,8

Liiketulos segmenteittäin

Varustamotoiminta ja merikuljetukset 2,4 2,9 16,5 11,8 16,4 15,2 -1,3 0,9

Satamatoiminnot -2,7 -3,0 -1,8 -1,9 -2,1 -2,3 -3,8 -2,6

Liiketulos (EBIT) yhteensä -0,2 -0,1 14,7 9,9 14,3 12,9 -5,1 -1,6

Rahoitustuotot ja -kulut -6,9 -6,0 -6,3 -7,1 -6,2 -6,8 -5,9 -6,5

Tulos ennen veroja (EBT) -7,1 -6,1 8,4 2,7 8,1 6,1 -11,1 -8,2

Tuloverot 1,3 1,5 -2,7 -1,5 -2,8 -2,1 5,7 5,0

Tilikauden tulos -5,8 -4,6 5,7 1,2 5,3 4,0 -5,3 -3,1

Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäin

Liiketulos liikevaihdosta, % -0,2 -0,1 8,9 6,2 8,9 8,0 -3,7 -1,1

Tulos per osake, euroa -0,12 -0,10 0,12 0,03 0,11 0,08 -0,11 -0,07

Ulkona olevien osakkeiden keskim, lkm 1 000 kpl 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821 46 821





36

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Finnlines Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on

yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon.

Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa

euroa ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa

osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiö kaupparekisteriin

merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2012 oli

93 642 074 euroa. Koko osakekanta oli 46 821 037 kappaletta.

OSAKKEET

Finnlines Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki

Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 1,4 (1,5)

miljoonaa kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita.

Osakkeen ylin hinta oli 8,49 euroa ja alin 6,65 euroa. Vuoden

lopussa koko osakekannan markkina-arvo oli 365,2 (360,5) miljoonaa

euroa.

OSAKKEENOMISTAJAT

Finnlinesillä oli vuoden 2012 lopussa 1 806 osakkeenomistajaa.

Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omisti yhtiön osakkeista

83,03 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia

oli 14,13 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus

Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 69,14

prosenttia.

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.2012 * % osakkeista

Yksityiset yritykset 0,70

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1,99

Julkisyhteisöt 11,43

Kotitaloudet 2,22

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,34

Hallintarekisteröidyt 14,13

Muut ulkomaalaiset 69,18

Yhteensä 100,00

* Lähde: Euroclear Finland Oy

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys 31.12.2007–31.12.2012

Tapahtuma Optiolaji

Käytetyt

optiot

Merkityt

osakkeet

Ulkona olevien

osakkeiden

lukumäärä

Omat

osakkeet

Osakkeiden

kokonaismäärä

31.12.2007 40 691 958 40 691 958

31.12.2008 40 691 958 40 691 958

25.06.2009

Osakeanti 6 129 079 46 821 037 46 821 037

31.12.2009 46 821 037 46 821 037

31.12.2010 46 821 037 46 821 037

31.12.2011 46 821 037 46 821 037

31.12.2012 46 821 037 46 821 037

Tulos/osake (EPS),

Euroa

08 09 10 11 12

Oma pääoma/osake,

Euroa

08 09 10 11 12

Osakekannan

markkina-arvo 31.12.

Miljoonaa euroa

08 09 10 11 12

1,5

1

0,5

0

–0,5

–1

–1,5

12

8

4

0

400

300

200

100

0

Suurimmat osakkaat 31.12.2012 * kpl %

Grimaldi-konserni, Napoli 32 370 536 69,14

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 953 667 10,58

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 703 500 1,50

Valtion Eläkerahasto 250 833 0,54

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 226 666 0,48

Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake 120 000 0,26

Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto 90 800 0,19

Yleisradion Eläkesäätiö S.r. 74 666 0,16

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 50 000 0,11

von Fieandt Dorrit 35 000 0,07

10 suurinta yhteensä 38 875 668 83,03

Hallintarekisteröidyt omistusosuudet 6 614 049 14,13

Muut osakkaat 1 331 320 2,84

Osakemäärä yhteensä 46 821 037 100,00

Hallituksen jäsenten ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden

osakeomistus 1 311 280 2,80

* Lähde: Euroclear Finland Oy

Finnlinesin osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä 2008–2012 **

Kpl (miljoonaa)

3,5 —

3,0 —

2,5 —

2,0 —

1,5 —

1,0 —

0,5 —

0 —

2008 2009 2010 2011

2012

** Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy

Osakekurssi

Osakkeiden vaihto

Euroa

— 16

— 12

— 8

— 4

— 0


38

HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat 31.12.2012:

Kertyneet voittovarat EUR 92 747 356,47

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto EUR 21 451 776,50

Tilikauden tulos EUR -211 449,78

Jakokelpoiset varat EUR 113 987 683,19

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Helsingissä, 28. päivänä helmikuuta 2013

Emanuele Grimaldi

Hallituksen puheenjohtaja

Christer Backman Tiina Bäckman Gianluca Grimaldi

Diego Pacella Olav K. Rakkenes Jon-Aksel Torgersen

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 28.2.2013

Deloitte & Touche Oy

KHT-yhteisö

Ari Hakkola

KHT

Uwe Bakosch

Toimitusjohtaja




TILINTARKASTUSKERTOMUS

FINNLINES OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Finnlines Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012.

Tilinpäätös sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot

sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja

riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus

antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten

mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito

on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.

Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen

Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme

tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä,

ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus

yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista

ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen

valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.

Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta

ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)

mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta

asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 28. helmikuuta 2013

Deloitte & Touche Oy

KHT-yhteisö

Ari Hakkola

KHT

Tilintarkastuskertomus, joka on annettu yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com

esitetyistä hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä

31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta.


40

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Finnlines Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölain, NASDAQ OMX

Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sekä yhtiöjärjestykseensä

kirjattuja sääntöjä ja määräyksiä. Finnlines soveltaa

myös 1. lokakuuta 2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden

hallinnointikoodia. Koodi on luettavissa sähköisesti osoitteessa

www.cgfinland.fi. Finnlinesin hallitus on hyväksynyt tämän

Finnlines Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmän ja sitä tulee lukea

yhdessä Finnlinesin hallituksen raportin kanssa, joka on sivulla

22.

HALLINTOELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Finnlines-konsernia johtaa yhtiökokouksen valitsema hallitus ja

toimitusjohtaja. Heidän tehtävänsä on pääosin määritelty Suomen

osakeyhtiölaissa. Vastuu päivittäisestä operatiivisesta toiminnasta

on laajennetun johtoryhmän jäsenillä, joiden tukena on asianomainen

henkilöstö ja palvelutoiminnot.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous. Se päättää asioista,

jotka Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat

yhtiökokouksen päätettäviksi. Niihin kuuluvat mm. tilinpäätöksen

vahvistaminen, päättäminen jaettavista osingoista, vastuuvapauden

myöntäminen tilikaudelta yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle,

yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien ja nimittäminen sekä

heidän palkkioistaan päättäminen.

Finnlines Oyj:n yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuodessa,

viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiökokoukseen

julkaistaan hallituksen päättämässä valtakunnallisen levikin

omaavassa sanomalehdessä sekä yhtiön kotisivuilla aikaisintaan

kolme kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään 21 päivää

ennen yhtiökokousta. Osakkeenomistajilla on lain mukaan oikeus

ehdottaa asialistalle yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvia asioita,

jos osakkeenomistaja ilmoittaa siitä hallitukselle kirjallisesti hyvissä

ajoin ennen yhtiökokousta niin, että asia voidaan lisätä yhtiökokouskutsuun.

Ehdotuksen katsotaan tulleen riittävän ajoissa,

jos hallitus on saanut siitä tiedon viimeistään neljä viikkoa ennen

yhtiökokouskutsun julkaisemista.

YHTIÖKOKOUS 2012

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja

myönsi hallituksen jäsenille sekä yhtiön toimitusjohtajalle ja johdolle

vastuuvapauden tilikaudelta 2011.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei osinkoa

makseta.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän.

Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele

Grimaldi, Diego Pacella, Gianluca Grimaldi, Olav K. Rakkenes

ja Jon-Aksel Torgersen. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin

Christer Backman ja Tiina Bäckman. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen

Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen Diego

Pacellan.

Tilintarkastajaksi vuodelle 2012 valittiin KHT-yhteisö Deloitte &

Touche Oy.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000

osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 19.4.2011

antaman osakeantivaltuutuksen.

Yhtiökokoukseen liittyvät dokumentit

on esitetty verkkosivuillamme

www.finnlines.com/yritys

> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Yhtiökokous.

HALLITUS

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta

järjestämisestä. Hallituksessa on vähintään viisi (5) ja enintään

yksitoista (11) jäsentä. Hallituksen jäsenet nimittää yhtiökokous

vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia

ja vähintään kahden tätä enemmistöä edustavan tulee olla

riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tiedot

hallituksen kokoonpanosta, jäsenistä ja heidän riippumattomasta

asemastaan on luettavissa Finnlinesin kotisivulta. Toimitusjohtaja

ei ole hallituksen jäsen.

Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen tulee sisältyä

yhtiökokouskutsuun.

Hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa,

jos ehdotus on hallituksen tekemä tai jos ehdokasta

kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia

yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja ehdokas on

antanut kirjallisen suostumuksensa valintaan. Yhtiökokouskutsun

toimittamisen jälkeen mahdollisesti asetetut ehdokkaat julkiste-

taan erikseen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapu-

heenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää

keskeisimmistä menettelytavoista, tavoitteista ja strategiasta.

Hallituksen työssään soveltamat periaatteet on esitetty hallituksen

hyväksymissä toimintaohjeissa. Hallitus käsittelee kaikki

asiat koko hallituksen läsnä ollessa. Hallituksella ei ole erillisiä

toimikuntia. Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista hallitus lain,

muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti

vastaa. Yhtiön liiketoiminnan koosta johtuen on katsottu tehokkaaksi,

että koko hallitus käsittelee kokouksissaan yhteisesti

myös tarkastus-, nimitys- ja palkkiovaliokunnalle kuuluvat tehtävät.

Hallituksen laatiman kirjallisen työjärjestyksen keskeinen sisältö

on seuraava:

• Tilinpäätös ja osavuosikatsaukset

• Yhtiökokoukselle esitettävät asiat

• Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän (Executive

Committee) jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen

tehtävistään

• Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden hyväksyminen ja taloudellisen

valvonnan järjestäminen

• Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa mainittujen tarkastusvaliokunnalle

kuuluvien muiden asioiden käsittely

• Konsernin strategisen suunnitelman ja pitkän aikavälin tavoitteiden

vahvistaminen

• Konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman ja budjetin hyväksyminen

• Päättäminen investoinneista, yritysostoista sekä omaisuuden

luovutuksista, jotka ovat merkittäviä ja joissa poiketaan konsernin

strategiasta

• Pitkäaikaisen lainan ottaminen ja takauksen tai muun vastaavan

sitoumuksen antaminen

• Riskienhallinnan periaatteet

• Konsernin organisaatiorakenne

• Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten

palkka- ja eläke-etujen hyväksyminen

• Toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.

Päätöstä vaativien asioiden lisäksi hallituksen kokouksiin toimitetaan

ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja

riskeistä.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Arviointi

toteutetaan sisäisenä itsearviona. Hallitus kokoontuu kuudesta

kahdeksaan kertaa vuodessa etukäteen päätetyn aikataulun

mukaan. Näiden kokousten lisäksi hallitus kokoontuu tarpeen

vaatiessa.

HALLITUS VUONNA 2012

Hallitukseen kuului vuonna 2012 seitsemän jäsentä:

• Emanuele Grimaldi, hallituksen puheenjohtaja, synt. 1956,

Degree in Ec. and Comm., Managing Director of Grimaldi

Compagnia di Navigazione S.p.a.

• Diego Pacella, hallituksen varapuheenjohtaja, synt. 1960,

Degree with honours in Mech. Eng., Managing Director of Industria

Armamento Meridionale S.p.a. (INARME)

• Christer Backman, synt. 1945, VTM, Finnlines Oyj, Executive

Advisor

• Tiina Bäckman, synt. 1959, VT, Vice President, Corporate Internal

Audit of Rautaruukki Oyj

• Gianluca Grimaldi, synt. 1955, Degree in Ec. and Comm.,

Managing Director of Atlantica di Navigazione S.p.a.

• Olav K. Rakkenes, synt. 1945, Master’s License, Board

Member of Atlantic Container Line AB

• Jon-Aksel Torgersen, synt. 1952, MBA, CEO of Astrup

Fearnley AS

Vuonna 2012 Finnlinesin hallitus kokoontui 16 kertaa.

Hallituksen kokousten osallistumisprosentti oli keskimäärin 99,1

prosenttia.

HALLITUKSEN RIIPPUMATTOMUUS

Hallituksen jäsen Christer Backman toimii Finnlines Oyj:ssä johdon

neuvonantajana (Executive Advisor). Muut hallituksen jäsenet

ovat yhtiöstä riippumattomia. Kolme jäsentä, Tiina Bäckman, Olav

K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen ovat riippumattomia yhtiöstä

ja merkittävistä omistajista.

Yksityiskohtaista tietoa

hallituksen jäsenistä

on sivulla 46.

>>


42

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ (JATkUU)

TOIMITUSJOHTAJA JA VARATOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää konsernille toimitusjohtajan.

Toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja hallintoa

yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden

mukaan. Tässä työssä häntä avustaa johtoryhmä. Nykyinen

toimitusjohtaja on Uwe Bakosch (Maritime Law Diploma, synt.

1958). Hänen sopimuksenmukainen vuosipalkkansa on 400 000

euroa. Peruspalkan lisäksi hän on oikeutettu bonukseen, joka on

korkeintaan 60 prosenttia vuosipalkasta. Tämä bonus on sidottu

budjetoituun konsernitulokseen (EBT). Toimitusjohtajan eläkeikä

perustuu paikallisiin lakeihin eikä hänellä ole erityistä eläkejärjestelmää.

Lisätietoa toimitusjohtajasta on sivulla 47.

Hallitus nimittää tarvittaessa varatoimitusjohtajan. Yhtiön

talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), kauppatieteiden maisteri Seija

Turunen toimii yhtiön varatoimitusjohtajana 31.7.2013 asti.

JOHTORYHMÄ JA LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ

Yhtiön johtoryhmään kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja,

talous- ja rahoitusjohtaja sekä operatiivinen johtaja.

Johtoryhmän jäsenet nimittää hallitus. 1.1.2012 perustettu

johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa

hänen työssään konsernin hallinnon koordinoimisessa,

konsernitason strategioiden ja suositusten toteuttamisessa sekä

käytännön ratkaisujen löytämisessä hallituksen määrittelemien

tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhtiöllä on lisäksi laajennettu johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtaja,

talous- ja rahoitusjohtaja ja operatiivinen johtaja

sekä tärkeimpien yksiköiden edustajat. Laajennettu johtoryhmä

kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa.

Laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Se käsittelee konsernin liiketoimintaan liittyviä strategisia asioita,

palvelutuotteita, konsernin rakennetta ja ohjausjärjestelmää

sekä valvoo yhtiön toimintaa. Liiketoimintayksiköiden johtajat ovat

vastuussa yksiköidensä myynnistä ja kannattavuudesta.

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten eläkeikä

perustuu paikallisiin lakeihin eikä heillä ole erityistä eläkejärjestelmää.

Tiedot johtoryhmän ja

laajennetun jäsenistä ja

heidän vastuualueistaan on

Finnlinesin kotisivuilla


> Finnlines

> Johtoryhmä.

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ VUONNA 2012

Laajennettu johtoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa.

Tärkeimmät laajennetun johtoryhmän käsittelemistä asioista

liittyivät markkinakehitykseen, yhtiön kannattavuuteen, kustannuksiin,

liiketoimintastrategiaan sekä kilpailukyvyn parantamiseen.

Markkinoiden kehitys, lastimäärät ja kapasiteetti sekä asiakassuhteet

epävakaassa taloudellisessa ympäristössä kuuluivat

myös keskeisiin laajennetussa johtoryhmässä käsiteltyihin aiheisiin.

Muita tärkeitä käsiteltyjä asioita olivat optimointi ja tuottavuus

sekä sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittäminen.

PALKITSEMINEN

Hallitus tai sen puheenjohtaja nimittää toimitusjohtajan suorat

alaiset ja päättää heidän palkkauksestaan. Hallitus päättää

myös johdon mahdollisista erillisistä suoritusperusteisista

palkkiojärjestelmistä.

Laajennetun johtoryhmän jäsenet kuuluvat bonus-järjestelmään,

joka on sidottu yhtiön vuositulokseen (EBT) ja jonka

perusteista hallitus päättää vuosittain. Bonus voi olla korkeintaan

40 prosenttia laajennetun johtoryhmän jäsenen vuosipalkasta.

Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan bonus voi olla korkeintaan

60 prosenttia vuosipalkasta. Bonukset maksetaan käteisenä.

Johtoryhmän jäsenillä ei ole erillistä bonus-järjestelmää.

Yhtiön osakkeen arvoon perustuvia bonusjärjestelmiä ei ole.

Mikäli yhtiö päättää irtisanoa toimitusjohtajan, hän on kuuden

kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi oikeutettu 24 kuukauden

palkkaa vastaavaan erorahaan. Vastaavat ajat varatoimitusjohtajan

osalta ovat kuusi kuukautta ja 18 kuukautta.

PALKKIOT VUONNA 2011

Vuonna 2012 hallitukselle maksettiin vuotuiset palkkiot seuraavasti:

puheenjohtajalle 50 000 euroa, varapuheenjohtajalle

40 000 euroa ja jäsenelle 30 000 euroa. Hallituksen vuotuiset

palkkiot ovat pysyneet ennallaan vuodesta 2008 lähtien.

Tarkempi erittely johdon sopimuksista,

vuonna 2011 ja 2012 maksetuista palkoista,

palkkioista ja eduista on esitetty

vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedoissa 34.

Lähipiiritapahtumat ja

Finnlinesin Palkka- ja palkkioselvityksessä 2012.

Finnlinesin kotisivuilla www.finnlines.com/yritys

> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

> Palkka- ja palkkioselvitys.

SISÄINEN TARKASTUS

Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa yhtiön sisäinen tarkastusyk-

sikkö, joka raportoi toimitusjohtajalle.

Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on analysoida yhtiön

toimintaa ja prosesseja sekä sen valvontamekanismien tehok-

kuutta ja laatua. Yksikkö auttaa yhtiötä saavuttamaan tavoitteensa

arvioimalla ja parantamalla sisäisen valvonnan ja hallinnollisten

prosessien tehokkuutta systemaattisen ja kurinalaisen toimintatavan

avulla. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää, ovatko

yhtiön riskienhallinta, sisäiset valvonta- ja hallintoprosessit johdon

suunnitelman ja esityksen mukaisesti riittävät ja toimivat tavalla,

joka varmistaa että:

• Riskit tunnistetaan ja hallitaan oikein.

• Eri hallintoryhmien välinen vuorovaikutus toimii tarpeen mukaan.

• Merkittävä taloudellinen, johtamiseen liittyvä ja operatiivinen

tieto on täsmällistä, luotettavaa ja oikea-aikaista.

• Työntekijöiden toiminta on menettelytapojen, standardien,

toimintatapojen ja voimassa olevien lakien ja säännösten

mukaista.

• Resursseja hankitaan taloudellisesti, käytetään tehokkaasti ja

suojataan riittävästi.

• Ohjelmat ja suunnitelmat toteutetaan asianmukaisesti ja tavoitteet

saavutetaan.

• Laatua ja jatkuvaa parantamista edistetään yhtiön sisäisissä

valvontaprosesseissa.

• Merkittävät yhtiön sisäiseen valvontaan vaikuttavat lainsäädäntöön

tai säännöksiin liittyvät asiat tunnistetaan ja huomioidaan

asianmukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen päällikkö laatii vuotuisen suunnitelman

käyttäen soveltuvaa riskiperusteista menetelmää ja ottaen huomioon

potentiaaliset riskit tai johdon määrittämät valvontaan liittyvät

asiat. Tarkastusten laajuus tilivuoden aikana suunnitellaan niin,

että se on edustava ja painopiste on liiketoiminta-alueilla, joilla on

suurimmat riskit. Toimitusjohtaja hyväksyy suunnitelman. Sisäinen

tarkastaja suorittaa myös hallituksen puheenjohtajan, toimitusjohtajan

tai hallituksen antamia erityistehtäviä.

Sisäinen tarkastaja suorittaa operatiivisten yksiköiden sisäiset

tarkastukset operatiivisista yksiköistä riippumattomasti.

Tarkastustyössään sisäinen tarkastaja noudattaa hallinto- ja

ohjausjärjestelmää, eettisiä periaatteita, menettelytapoja ja muita

yhtiön ohjeita sekä sisäisen tarkastuksen ammattimaiselle harjoittamiselle

yleisesti hyväksyttyjä standardeja.

Tarkastusraportit lähetetään toimitusjohtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle

sekä hallituksen puheenjohtajalle. Toimitusjohtaja

ja talous- ja rahoitusjohtaja pitävät vähintään kerran vuodessa

sisäisen tarkastuksen päällikön kanssa suljetun istunnon, jossa

käsitellään suoritettujen tarkastusten tuloksia ja seuraavan kauden

suunnitelmia. Tarpeelliset asiat saatetaan myös hallituksen

tietoon.

RISKIENHALLINTA

Finnlinesin sisäisen valvonnan tarkoituksena on tukea yhtiötä sen

tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät

riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita.

Riskien tunnistaminen ja arviointi on siten sisäisen valvonnan

edellytys Finnlinesissa.

Sisäiset valvontamekanismit ja -menettelytavat varmistavat johdolle,

että riskienhallintatoimenpiteet toteutetaan suunnitelmien

mukaisesti. Tietoisia ja huolellisesti arvioituja riskejä otetaan valittaessa

strategioita, esim. liiketoimintaa laajennettaessa, markkina-asemaa

parannettaessa ja uusia liiketoimintoja luotaessa.

Taloudellisia, operatiivisia ja vahinkoa tai menetyksiä aiheuttavia

riskejä vältetään tai rajoitetaan. Toimintojen jatkuvuus

varmistetaan turvaamalla kriittiset toiminnot ja keskeiset resurssit.

Kriisinhallinnan, jatkuvuuden varmistamisen ja onnettomuuksien

varalle laaditaan suunnitelmat. Riskienhallintaan liittyvät kulut ja

resurssit ovat suhteessa saavutettaviin hyötyihin.

Finnlinesin hallitus vastaa konsernin yleisen riskitason määrittämisestä

ja sen turvaamisesta, että yhtiöllä on riittävät työkalut ja

resurssit riskien hallintaan. Toimitusjohtaja laajennetun johtoryhmän

avustuksella vastaa riskien hallinnan organisoinnista ja

turvaamisesta kaikissa Finnlinesin toiminnoissa.

Yhtiön pääkonttoriin on keskitetty vastuu konsernin käyttöomaisuudesta,

investoinneista, rahoituksesta, taloudesta, henkilöstöhallinnosta,

viestinnästä, tietojärjestelmistä ja ostotoiminnoista.

Konsernin talous- ja rahoitusjohtajan (CFO) alaisuudessa

toimii Talousosasto, jonne on keskitetty koko konsernin maksuliikenne

sekä ulkoinen ja sisäinen laskenta. Hallitus päättää konsernin

valuutta- ja korkosuojauksista kullekin raportointikaudelle ja

hyväksyy konsernin ulkopuoliset pitkäaikaiset lainajärjestelyt.

>>


44

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ (JATkUU)

Konsernin laki- ja vakuutusasiainyksikön vastuulla ovat käyt-

töomaisuuteen liittyvät ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat

riskit sekä konsernin vakuutusten hallinnointi ja koordinointi.

Pääosa konserniin sidotusta pääomasta muodostuu sen laivastosta.

Laivat vakuutetaan aina täyteen arvoon. Luottotappioriskin

minimoimiseksi konsernin asiakkaiden taloudellinen tilanne ja

luottokelpoisuus ovat jatkuvassa seurannassa.

Jokaiselle tulosyksikölle on nimetty vastuullinen controller, joka

raportoi kyseisen yksikön johtajalle ja koko konsernin talous- ja

rahoitusjohtajalle (CFO). Finnlinesin eri yksiköiden johtajat vastaavat

yksiköidensä taloudellisesta tuloksesta ja käyttöpääomasta.

He asettavat yksiköilleen operatiiviset tavoitteet ja huolehtivat

resurssien tehokkaasta käytöstä sekä toiminnan mittaamisesta ja

kehittämisestä.

Finnlinesin merkittävimmät strategiset,

operatiiviset ja taloudelliset riskit on

kuvattu vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedoissa 33.

Taloudellisten riskien hallinta.

TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN SISÄINEN

VALVONTA

Valvonta on prosessi, joka arvioi Finnlinesin sisäisen valvonta-

järjestelmän laatua ja suorituskykyä. Valvontaa suoritetaan sekä

jatkuvasti että erillisten arviointien avulla, joihin kuuluvat sisäiset

tarkastukset, tilintarkastukset ja laatuauditoinnit. Kukin liiketoimintayksikkö

vastaa siitä, että asianmukaisia lakeja ja säännöksiä

noudatetaan sen vastuualueella.

Sisäinen tarkastustoiminto avustaa toimitusjohtajaa ja hallitusta

arvioimaan ja varmistamaan sisäisen valvonnan ja riskien

hallinnan riittävyyttä ja tehokkuutta suorittamalla säännöllisiä

tarkastuksia konsernin yksiköissä ja tukitoiminnoissa vuotuisen

suunnitelman mukaan. Finnlinesin tilintarkastaja ja muut tarkastajat,

kuten laatuauditoijat, suorittavat yhtiön sisäisen valvonnan

arviointeja.

Yhtiön taloudellista tulosta arvioidaan jokaisessa hallituksen

kokouksessa. Hallitus tarkistaa kaikki osavuosi- ja vuosiraportit

ennen niiden julkaisemista. Riskien arviointiprosessin ja valvontatoiminnan

tehokkuutta seurataan jatkuvasti eri tasoilla. Tähän kuuluu

tuloksen arviointi ja vertailu budjettiin ja suunnitelmiin. Vastuu

tehokkaan valvonnan ylläpidosta ja toimivasta riskienhallintajär-

jestelmästä sekä taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta

on toimitusjohtajalla (CEO). Yhtiön sisäinen valvonta perustuu

konsernin rakenteeseen, jossa konsernin toiminnot on jaettu

kahteen segmenttiin ja eri liiketoiminta-alueisiin sekä tukitoimintoihin.

Konsernin toiminnot laativat toimintaohjeet, jotka määrittävät

vastuut ja valtuudet sekä käsittävät eri alueiden valvonnan, kuten

talous, kirjanpito ja investoinnit, ostot ja myynti.

Yhtiöllä on valvontajärjestelmä. Taloudellisen raportoinnin

sisäiselle valvonnalle on määritelty standardivaatimukset. Johto

odottaa kaikkien työntekijöiden noudattavan moraalisesti ja eettisesti

korkeita normeja ja nämä odotukset on viestitetty työntekijöille

sisäisiä kanavia pitkin.

Konsernin talousyksikkö valvoo, että taloudellisen raportoinnin

prosesseja ja valvontaa noudatetaan. Se seuraa myös ulkoisen ja

sisäisen taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Tilintarkastaja

vahvistaa vuositilinpäätöksen oikeellisuuden.

Hallitus valvoo lakisääteistä tilintarkastusta ja konsernitilintarkastusta,

arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön

riippumattomuutta yhtiöön nähden erityisesti liitännäispalveluiden

osalta ja laatii ehdotuksen tilintarkastajan valinnasta.

Hallitus käy vuosittain läpi sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän

pääpiirteiden kuvauksen suhteessa taloudelliseen

raportointiprosessiin, joka sisältyy tähän hallinto- ja

ohjausjärjestelmään.

TIETOHALLINTO

Tehokas sisäinen valvontajärjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista

ja luotettavaa tietoa, jotta johto voi seurata yhtiön tavoitteiden

saavuttamista. Taloudellisen informaation lisäksi tarvitaan myös

ei-taloudellista tietoa, joka liittyy sekä sisäisiin että ulkoisiin tapahtumiin

ja toimintoihin.

Tietohallinnolla on tärkeä asema Finnlinesin sisäisessä valvontajärjestelmässä.

Tietojärjestelmillä on ratkaiseva merkitys tehokkaan

sisäisen valvonnan kannalta, koska useat valvontatoiminnot

perustuvat tietokoneohjelmiin.

Finnlinesin liiketoimintaprosesseihin sisältyvät valvontatoiminnot

ovat ensiarvoisen tärkeitä yhtiön tehokkaan sisäisen valvonnan

varmistamiseksi. Liiketoimintaprosessien valvontatoiminnot

auttavat turvaamaan, että kaikki Finnlinesin sisäisen valvonnan

tavoitteet ja erityisesti yhtiön toiminnan tehokkuuteen ja kannattavuuteen

sekä maineen ylläpitämiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan.

Liiketoimintayksiköt ja tietohallinto vastaavat siitä, että niiden

vastuualueilla määritellyt konsernitason prosessit ja valvonta-

toiminnot toteutetaan ja niitä noudatetaan. Mikäli konsernitason

prosesseja ja valvontatoimintoja ei ole, liiketoimintayksiköt ja tietohallinto

vastaavat, että tehokkaat liiketoimintaprosessit riittävine

valvontatoimintoineen on kuvattu ja toteutettu.

Finnlinesin tietojärjestelmien toimivuus turvataan laajojen ja

huolellisesti laadittujen tietoturvaohjelmien ja varajärjestelmien

avulla.

SISÄPIIRIOHJEET

Finnlines noudattaa lakisääteisiä sisäpiirimääräyksiä sekä

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita julkisille osakeyhtiöille

sekä Suomen Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.

Finnlinesin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat pysyvästi hallituksen

jäsenet, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, operatiivinen

johtaja, hallituksen sihteeri sekä päävastuullinen tilintarkastaja.

Laajennetun johtoryhmän jäsenet ja muu henkilöstö työtehtäviensä

mukaan kuuluvat yhtiön omaan ei-julkiseen sisäpiiriin.

Merkittävien hankkeiden (esim. yrityskauppojen) osalta laaditaan

hankekohtaiset sisäpiiriluettelot, joissa hankkeen suunnitteluun

ja valmisteluun osallistuvat henkilöt määritellään hankekohtaisiksi

sisäpiiriläisiksi. Hankekohtaisen sisäpiiriluettelon

perustamisesta päättää yhtiön toimitusjohtaja.

Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla

14 päivää (Finnlines suosittelee kuitenkin 30 päivää) ennen

välitilinpäätöksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista. Yhtiön

sisäpiirirekisteriä ylläpitää konsernin lakiasiainyksikkö.

Yhtiön ilmoitusvelvollisten pysyvien sisäpiiriläisten sekä

näiden lähipiirin omistustiedot ovat saatavissa Suomen

Arvopaperikeskuksen SIRE-järjestelmästä, jonne on yhteys myös

Finnlinesin kotisivuilta.

Tietoa Finnlinesin sisäpiiriläisten omistuksista

ja kaupankäynnistä on Finnlinesin kotisivuilla


> Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

> Sisäpiirirekisteri.

TILINTARKASTUS

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava KHT-yhteisö.

Yhtiökokous nimittää tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan tilivuoden

tilit ja toimeksianto päättyy seuraavaan yhtiökokoukseen.

Tilintarkastaja vastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen ja

kirjanpidon asiakirjojen sekä emoyhtiön hallinnon tarkastuksesta.

Tilinpäätöksen jälkeen tilintarkastaja antaa lakisääteisen tilintarkastuskertomuksen

yhtiön osakkeenomistajille sekä raportoi

myös säännöllisesti tuloksesta hallitukselle. Yleisten pätevyysvaatimusten

lisäksi tilintarkastajan tulee täyttää myös tietyt lakisääteiset

riippumattomuusvaatimukset, mikä takaa riippumattoman ja

luotettavan tilintarkastuksen.

TILINTARKASTAJA VUONNA 2012

Vuonna 2012 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle

2012 uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n.

Päävastuulliseksi tilintarkastajaksi nimitettiin KHT Ari Hakkola.

Päätettiin, että tilintarkastuspalkkio maksetaan laskun mukaan.

Vuonna 2012 tilintarkastajille maksettiin konsernin, emoyhtiön

ja tytäryhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta 209 tuhatta

euroa. Samana vuonna maksettiin 102 tuhatta euroa muista

asiantuntijapalveluista.

TIEDOTTAMINEN

Keskeiset Finnlinesin hallintoa ja johtamista koskevat tiedot julkaistaan

yhtiön kotisivuilla. Yhtiön kaikki pörssi- ja lehdistötiedotteet

ovat heti julkaisemisen jälkeen nähtävissä yhtiön kotisivuilla.


46

HALLITUS

EMANUELE GRIMALDI

• Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja

• Hallituksen jäsen vuodesta 2006

• Syntynyt 1956

• Degree in Economics and Commerce,

University of Naples, Italy

• General Certificate of Education

(scientific studies), Military School

Nunziatella in Naples, Italy

• Grimaldi Compagnia di Navigazione

S.p.a., Managing Director

• Industria Armamento Meridionale


• Atlantica di Navigazione S.p.a.,

President

Muut tehtävät:

• Minoan Lines, Greece, President

• Malta Motorways of the Sea Ltd, President

• European Community Shipowners’

Associations, Board Member

• Atlantic Container Line AB, Board Member

• Executive Committee of Confitarma,

Member

• Finnlines Oyj:n osakkeita: 500 000 *

DIEGO PACELLA

• Hallituksen varapuheenjohtaja


• Yhtiöstä riippumaton jäsen

• Syntynyt 1960

• Degree in Mechanics Engineering, University

of Naples, Italy




S.p.a. (INARME), Managing Director

• Atlantica S.p.A. di Navigazione,

Managing Director

• Grimaldi Group, Finance Director

Muut tehtävät:

• Banca Popolare di Sviluppo, Board

Member

• Hellenic Seaways Maritime S.A.,

Board Member

• Minoan Lines, Greece, Board Member

• Malta Motorways of the Sea Ltd,

Board Member


• Finance Committee of Confitarma, Member

• Finnlines Oyj:n osakkeita: 0 *

CHRISTER BACKMAN

• Hallituksen jäsen vuodesta 2012

• Merkittävistä osakkeenomistajista

riippumaton jäsen

• Syntynyt 1945

• VTM, Åbo Akademi

• Finnlines Oyj, Executive Advisor

vuodesta 2011


TIINA BÄCKMAN

• Hallituksen jäsen vuodesta 2012

• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

riippumaton jäsen

• Syntynyt 1959

• VT, OTK, Helsingin Yliopisto

• Rautaruukki Oyj, Vice President,

Corporate Internal Audit, 11/2011–

• Rautaruukin Eläkesäätiö, hallituksen

puheenjohtaja 1/1999–

Muut tehtävät:

• Eläkesäätiöyhdistys (ESY), hallituksen

jäsen

• Keskuskauppakamarin lakivaliokunta,

varapuheenjohtaja

• Suomen listayhtiöiden neuvottelu kunnan

jäsen


GIANLUCA GRIMALDI



• Syntynyt 1955




S.p.a., President


S.p.a., President

• Atlantica di Navigazione S.p.a.,

Managing Director

Muut tehtävät:

• Minoan Lines, Greece, Board Member

• Malta Motorways of the Sea, Board

Member


• Antwerp Euro Terminal n.v. – Antwerp

(Belgium), President


OLAV K. RAKKENES



• Syntynyt 1945

• Master’s Licence, Maritime College of

Tromsø, Norway

Muut tehtävät:


• Swedish Shipowner’s Association,

Board Member

• Through Transport Mutual Club,

Board Member


JON -AKSEL TORGERSEN


• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

riippumaton jäsen

• Syntynyt 1952

• Master in Business Administration,

University of St. Gallen, Switzerland

• Astrup Fearnley AS, CEO

Muut tehtävät:

• Atlantic Container Line AB, Chairman

• Awilco LNG ASA, Board Member

• I.M. Skaugen ASA, Board Member

• Norske Skogindustrier ASA (Norske Skog),

Board Member

• Chairman and Board Member of a number

of private companies


* Osakkeiden määrä 31.12.2012.

Lisätietoa hallituksen jäsenistä

www.finnlines.com.

JOHTORYHMÄ

EMANUELE GRIMALDI

• Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja


• Syntynyt 1956




UwE BAKOSCH

• Toimitusjohtaja (President/CEO)

• Finnlines Deutschland GmbH, toimitusjohtaja

vuodesta 2009

• Rederi AB Nordö-Link, toimitusjohtaja

vuodesta 2009

• Syntynyt 1958

• Maritime Law diploma, English University

Durban, South Africa


LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ

(JOHTORYHMÄN LISÄKSI)

SEIJA TURUNEN

• Talous- ja rahoitusjohtaja (CFO),

varatoimitusjohtaja (31.7.2013 asti)

• Satamatoimintojen johtaja,

2010–31.7.2013

• Finnsteve-yhtiöt, toimitusjohtaja

2010–31.7.2013

• Syntynyt 1953

• KTM


HåKAN MODIG

• Operatiivinen johtaja (COO)

• Charter Contract / Fleet Management

• North Sea and Germany ro-ro

• Syntynyt 1964

• KTM


RAUHA BATO-LIUKKONEN, Group HR **

THOMAS DOEPEL, Group Purchasing

STAFFAN HERLIN, Marketing, Sales and Customer Service

CLAUS HøGH, Scandinavia ro-ro

SANTERI LAAKSO, Financial Department

KIMMO KOSTIA, IT, Hardware

MIKAEL LINDHOLM, Ship Management

ANTONIO RAIMO, FinnLink/NordöLink

PETTER RUDA, Controlling

ROLF SCHINDLER, TransRussiaExpress

KAJ TAKOLANDER, Sales & Marketing and Customer Service, Passenger Services

KIELO VESIKKO, HansaLink

TAPANI VOIONMAA, Group General Counsel

VESA VÄHÄMAA, IT, Software

(** äitiyslomalla, sijainen Satu Tummavuori, Group HR Manager)

* Osakkeiden määrä 31.12.2012.

Lisätietoa hallituksen jäsenistä

www.finnlines.com.


48

FINNLINESIN LAIVASTO 31.12.2012

UUDISRAKENNUKSET (6 ALUSTA)

STAR-LUOKKA (5 ALUSTA)

HANSA-LUOKKA (4 ALUSTA)

FINNBREEzE (2011)

FINNSEA (2011)

FINNSKY (2012)

FINNSUN (2012)

FINNTIDE (2012)

FINNwAVE (2012)

Pituus, m 188,4

Leveys (mallattu), m 26,5

DWT, tonnia 10 500

GT, tonnia 28 002

Kaistametriä 3 326

Nopeus, solmua 20

Jääluokka 1A

Telakka Jinling, Kiina

FINNSTAR (2006)

FINNMAID (2006)

FINNLADY (2007)

EUROPALINK (2007) (ulosrahdattu)

NORDLINK (2007)

Pituus, m 218,8


DWT, tonnia 9 653

GT, tonnia 45 923

Kaistametriä 4 216

Matkustajia 550

Nopeus, solmua 25

Jääluokka 1A Super

TRANSRUSSIA (1994)

TRANSEUROPA (1995)

Pituus, m 183


DWT, tonnia 9 761

GT, tonnia 32 534

Nopeus, solmua 21 3

Kaistametriä 3 200

Matkustajia 114


FINNPARTNER (1995 / 2007)

FINNTRADER (1995 / 2007)

Pituus, m 183

Leveys (mallattu), m) 28,7

DWT, tonnia 8 865

GT, tonnia 33 313

Nopeus, solmua 21

Kaistametriä 3 050

Matkustajia 274


CLIPPER-LUOKKA (3 ALUSTA)

MUUT OMISTETUT ALUKSET

GT / Kaistametriä /

Matkustajia Valmistumisvuosi

Finnarrow 25 996 / 2 400 / 200 1996

Finnsailor 20 921 / 1 350 / 119 1987 / 1996

Translubeca (ulosrahdattu) 24 727 / 2 100 / 84 1990

RAHDATUT

GT / Kaistametriä Valmistumisvuosi

Birka Trader 12 251 / 1 775 1998 (4.1.2013 asti)

Baltica 21 224 / 6 367 1990 (1.1.2013 alkaen)

DWT: Deadweight Tonnage

GT: Gross Tonnage

FINNCLIPPER (1999)

FINNFELLOw (2000)

Pituus, m 188,3


DWT, tonnia 7 800

GT, tonnia 33 958 / 33 724

Kaistametriä 3 118 / 3 215

Matkustajia 440

Nopeus, solmua 22

Jääluokka 1A

FINNEAGLE (1999)

Pituus, m 188,3


DWT, tonnia 7 800

GT, tonnia 29 841

Kaistametriä 2 459

Matkustajia 440

Nopeus, solmua 22

Jääluokka 1A

GT / Kaistametriä Valmistumisvuosi

Finnkraft 11 530 / 1 899 2000

Finnhawk 11 530 / 1 899 2001

Finnmill 25 732 / 3 262 2002 / 2009

Finnpulp 25 732 / 3 262 2002 / 2009


50

TIETOA OSAKKEENOMISTAJALLE

TULOSJULKISTUSAIKATAULU JA KESKEISET TAPAHTUMAT

VUONNA 2013

• Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 4.4.2013

• Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy 11.4.2013

• Varsinainen yhtiökokous 16.4.2013

OSAVUOSIKATSAUKSET

Finnlinesin osavuosikatsaukset julkaistaan vuonna 2013

seuraavasti:

• tammi–maaliskuu 7.5.2013

• tammi–kesäkuu 30.7.2013

• tammi–syyskuu 5.11.2013

ILMOITTAUTUMINEN VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 16.4.2013 klo

12:00 Radisson Blu Royal Hotellissa, Runeberginkatu 2, 00100

Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla,

joka on viimeistään 4.4.2013 merkitty osakkeenomistajaksi

Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua kokoukseen, on

ilmoittauduttava viimeistään 11.4.2013 klo 16:00 mennessä joko

kirjallisesti osoitteeseen: Finnlines Oyj, Osakerekisteri, PL 197,

00181, puhelimitse numeroon 010 343 4404, sähköpostilla osoitteeseen:

IR@finnlines.com tai faksilla numeroon 010 343 5200.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus

osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden

perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä osakasluetteloon

täsmäytyspäivänä. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että

hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja on näiden osakkeiden

nojalla merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään tilapäiseen osakasluetteloon

viimeistään 11.4.2013 klo 10:00 (Suomen aikaa)

mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä

katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

OSOITTEENMUUTOKSET

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävällisesti

ilmoittamaan siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on

arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT

Osavuosikatsaukset ja muut taloudelliset tiedotteet julkaistaan

suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, osavuosikatsaukset

ja muut keskeiset tiedotteet julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla

osoitteessa www.finnlines.com.

JULKAISUJA VOI TILATA OSOITTEESTA:

Finnlines Oyj, Konserniviestintä

PL 197, 00181 Helsinki

puhelin: 010 343 50

faksi: 010 343 5200

sähköposti: IR@finnlines.com

YHTEYSTIEDOT

FINNLINES OYJ

Porkkalankatu 20 A

00180 Helsinki, Finland

PL 197

00181 Helsinki

puh. 010 343 50

faksi 010 343 5200

www.finnlines.com

FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH

Einsiedelstraße 43–45

DE-23554 Lübeck, Germany

P.O. Box 102222

DE-23527 Lübeck

puh. +49 (0)451 1507 0

faksi +49 (0)451 1507 222

FINNLINES VENÄJÄ

FINNLINES DEUTSCHLAND GMBH

Representative Office St. Petersburg

Rizhskyi Prospekt 41B

RU-190020 St. Petersburg, Russia

puh. +7 (0)812 680 1070

faksi +7 (0)812 680 1069

FINNLINES BELGIUM N.V.

Blikken – Haven 1333

BE-9130 Verrebroek

puh. +32 (0)3 570 9530

faksi +32 (0)3 570 9550

FINNLINES DANMARK A/S

Østhavnsvej 11

DK-8000 Aarhus C, Dennmark

tel +45 (0)86 206 650

fax +45 (0)85 206 659

FINNLINES POLSKA CO. LTD.

1 C Solidarnosci Av.

PL-81336 Gdynia, Poland

puh. +48 (0)58 627 4239

faksi +48 (0)58 627 4249

FINNLINES UK LTD.

Finhumber House

Queen Elizabeth Dock

Hedon Road

GB-Hull HU9 5PB, UK

puh. +44 (0)1482 377 655

faksi +44 (0)1482 787 229

REDERI AB NORDÖ-LINK

Lappögatan 3B

SE-20121 Malmö, Sweden

P.O. Box 106

SE-20121 Malmö

puh. +46 (0)40 176 800

faksi +46 (0)40 176 801

FINNSTEVE OY AB

Komentosilta 1

00980 Helsinki, Finland

PL 225

00181 Helsinki

puh. 010 565 60

faksi 09 685 7253


52

GRIMALDI-KONSERNI

Grimaldi Group on erikoistunut roro-, autojenkuljetus- ja lauttalii-

kenteeseen, joista sillä on pitkä, aina vuoteen 1947 asti ulottuva

kokemus. Yhtiö tuottaa integroituja logistiikkapalveluja, jotka

liittyvät osana maailman suurimmille ajoneuvojen valmistajille

tarjottuihin merikuljetuksiin. Napolilaisen Grimaldi Groupin merikuljetuspalveluihin

kuuluvat myös kontti- ja yksikkölastikuljetukset

sekä matkustajaliikenne. Niitä hoidetaan nykyaikaisella yli 100

alusta käsittävällä laivastolla, johon kuuluu roro-monitoimialuksia,

autonkuljetuslaivoja sekä lauttoja. Kaikista aluksista 30 on rakennettu

viimeisten viiden vuoden aikana.

Grimaldi Group aloitti ajoneuvojen merikuljetukset vuonna

1969, jolloin se käynnisti säännöllisen liikenteen Italian ja

Englannin välillä. Konserni saavutti nopeasti muidenkin suurten

autovalmistajien luottamuksen niiden valitessa Grimaldin alukset

kuljettamaan tuotantoaan Pohjois-Euroopasta Välimeren maihin.

Vuosien mittaan konserni kehittyi nopeasti ja nykyisin sen

laivat käyvät yli 110 satamassa 47 maassa Välimerellä, Pohjois-

Euroopassa, Länsi-Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Maa- ja merihenkilöstöä on lähes 10 000 henkeä.

Grimaldi Groupiin kuuluu kahdeksan suurta varustamoa,

mm. Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea

(MMS), Finnlines, Minoan Lines ja Grimaldi & Suardiaz Lines.

Grimaldi Group on 69,45 prosentin osuudellaan suurin omistaja

suomalaisessa Finnlines-varustamossa, joka harjoittaa ropax-

and roro-liikennettä Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa. Lisäksi

Grimaldi Group omistaa 88 prosenttia kreikkalaisesta Minoan

Lines -lauttayhtiöstä, joka harjoittaa ropax-liikennettä Italian ja

Kreikan sekä Pireuksen ja Kreetan välillä.

Viime aikoina Grimaldi Group on kehittynyt myös yhdistettyjä

kuljetuksia hoitavaksi operaattoriksi, joka tarjoaa ovelta

ovelle -logistiikkapalveluja. Tätä varten sillä on nykyisin yhdessä

strategisten kumppaneiden kanssa 18 autoja konttiterminaalia

(yhteensä yli 4 miljoonaa m2) Välimeren, Pohjois-Euroopan ja

Länsi-Afrikan satamissa sekä autojen ja konttien kuljetuksia hoitavia

kuljetusyrityksiä.

Grimaldi Group viime vuosina on panostanut myös Merten

Moottoriteiden (Motorways of the Sea) kehittämiseen Välimerellä

asettamalla liikenteeseen uusia ja nykyaikaisia ropax-aluksia.

Tällä hetkellä sen perävaunuja, autoja ja matkustajia kuljettavien

alusten reittiverkostoon kuuluu Italia, Espanja, Malta, Tunisia,

Marokko, Libya ja Kreikka.

Kansainvälinen asiakaskunta, johon kuuluu mm. General

Motors, Fiat Auto, Ford ja Land Rover, arvostaa suuresti Grimaldi

Groupin tarjoamia korkealuokkaisia palveluja.

Grimaldi Group on ensimmäinen italialainen laivayhtiö, jolle on

myönnetty SMS, ISO 9001 and ISO 14001 turvallisuus-, laatu- ja

ympäristösertifikaatit.

Kuvat:

Wilfried Anders, Nils Bergmann, Kimmo Brandt, Dirk Hourticolon, Thorsten Kaehling, Seppo Kaksonen, Laura Korhonen,

Rami Lappalainen, Katia Lievens, Lennert Schrader, Ulrich Schrotmann, Christiane Schröder / Wolfgang Reiher, Eeva Sumiloff,

Jarmo Teinilä, Timo Virojärvi, Finnlinesin arkisto ja Finnlines valokuvakilpailun satoa.

2

Finnlines Oyj

Porkkalankatu 20 A

00180 Helsinki

PL 197, 00181 Helsinki

puhelin 010 343 50, faksi 010 343 5200

www.finnlines.com

Vuosikertomus 2012 - Finnlines

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?