HUMANUM - Helda

6
joka ei ole universaali ja yleinen. Jumalan armo toimii tämän ajatuksen mukaan myös
tavallisten pelastusteiden piirissä. 8
Varsinaisesti Hans Küng alkoi keskittyä uskontoteologiaan 80-luvulla. Vuonna 1987 ilmestyi
Küngin teos Theologie im Aufbruch (ThA) 9 . Erityisesti kirjan kolmannessa luvussa Küng
laajensi perinteisen ekumenian kohdealuetta. Hän siirtyi nyt pohtimaan maailmanuskontoja
näköpiirissään uusi ekumeeninen paradigma. Küng sanoo tosin tehneensä mittavaa kirjallista
uskontoteologista pohjustusta murrokselleen jo pitkän aikaa tätä ennen. 10
1.3. Lähteet, tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmä
Maailmaneetos tai maailmanetiikka on luonnollisesti huomattavan laaja teema
tämänhetkisessä kansainvälisessä keskustelussa. Küngin projekti liittyy tietyllä tavalla
yleiseen poikkitieteelliseen asenneilmastoon, jossa YK:n merkitys on keskeisessä asemassa.
Tällaisessa ilmapiirissä tuotetaan lukuisia raportteja, julistuksia sekä laajaa
tutkimuskirjallisuutta eri tahoilta. Küngin panos keskusteluun on uraauurtava. 11
Hänen
lisäkseen tunnettuja yksittäisten henkilöiden puheenvuoroja ovat esimerkiksi Sissela Bokin
teos Common Values, Michael Walzerin Thick and Thin: Moral Arguments at home and
abroad sekä Frankfurtin klassikkofilosofin Karl-Otto Apelin kommentaariartikkeli näitä
8
9
10
11
WRG; EF, 126–129, 533–535. Dupuis 1997, 153, 154. Küngin suhteesta Rahneriin ks. EF, 331–341.
Ekumenia-käsitteen laajenemisesta kaikkia uskontoja kattavaksi, ks. mm. Ökumenismus auf dem Weg zur
Identifikation.
Theologie im Aufbruch. Eine ökumenische Grundlegung. München: Piper. 1987.
PWE, 13. Esim. ekumeniakäsitteen laajennus on ilmaistu jo teoksessa Christentum und Weltreligionen 1984,
621. Maailmaneetos-projektin fundamentaaliteologiset juuret juontavat Küngin mukaan jo vuoteen 1960, EF,
286. Prosessista, jonka kautta Küng siirtyi uskontoteologiaan ks. myös WW, 17–19.
Casanova 1999, 25: ”All its shortcomings notwithstanding, Küng’s pioneering effort at a theologicalcivilizational
dialogue between the world religions represents a historical first and indispensable point of
departure for any further progress.”