'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
19<br />
puolesta marssivista naisista ja ”toiselle” annettua merkitystä. Hän on kehittänyt retoriikkaan<br />
pohjautuvan teoreettisen mallin käsitteellistää miten ideologioita rakennetaan sosiaalisissa<br />
keskusteluissa ja miten tätä moniulotteista ”merkitysten verkkoa” 36 voidaan tulkita.<br />
Sakaranaho on arvioinut myös <strong>islam</strong>in merkitystä näissä keskusteluissa.<br />
Islamin tutkimuksessa on useimmiten keskitytty muslimivaltioihin tai Suomen muslimeihin.<br />
Tarja Mäkelä on pro gradu –työssään vuonna 1994 tutkinut huntua merkkinä ja merkityksenannon<br />
kohteena hunnun ”puolustajille” ja ”vastustajille” Egyptissä. Vuonna 1999<br />
julkaistiin laajahko muslimeja Suomessa kuvaava artikkelikokoelma, jonka tarkoituksena<br />
on ollut koota samoihin kansiin tietoa uskonnollisesta monimuotoisuudesta, mielikuvista ja<br />
<strong>islam</strong>ilaisen elämäntavan erityispiirteistä. Kirjan kirjoittajat ovat eri tieteiden aloilta. Kuten<br />
kirjan toimittajat huomauttavat, muslimiväestö etsii omaa paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa,<br />
eikä paikan löytämistä helpota se, että kulttuurien välinen vuoropuhelu on<br />
vaikeaa. Sitä vaikeuttaa ”tiedotusvälineiden välittämä usein kielteinen mielikuva <strong>islam</strong>inuskosta<br />
ja –uskovista.” 37<br />
Oma tutkimukseni sijoittuu uskontososiologian viitekehykseen ja tutkimuksen tarkoitus on<br />
avata suomalaistenkin toimittajien siteeraamassa Der Spiegelissä sekä L’Espressossa julkaistuja<br />
artikkeleita, jotka käsittelevät <strong>islam</strong>ia. Yritän tulkita kuinka ympäröivä yhteiskunta<br />
vaikuttaa näihin teksteihin, sillä uutisaikakauslehtiteksteillä pyritään vakuuttamaan lukijat<br />
asioiden ”todellisesta” luonteesta. Vakuuttuessaan asiasta lukija muodostaa sen mukaan<br />
omaa sosiaalista todellisuuttaan.<br />
Tutkimukseni heijastuu Suomeen keskus-periferia –suhteen kautta: mielestäni Suomi on<br />
samassa perifeerisessä roolissa kuin Italia suhteessaan Euroopan keskusvaltioihin monissa<br />
yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Saksalla ja Italialla on kuitenkin myös traditionaalinen<br />
”eurooppalaisen sivistysvaltion” leima, joka Euroopan unionin liikkeelle saattaman yhdentymiskehityksen<br />
lisäksi saa kulttuurisesti nuoren periferia-Suomen vastaanottavaiseksi<br />
keskuksen arvokeskustelulle.<br />
Tutkimusprosessin kulku<br />
”Kulttuurien uskonnolliset rakenteet” –laudaturseminaarin työskentelyn kuluessa päätin<br />
ottaa aineistokseni vuoden 1997 Der Spiegelin ja L’Espresson <strong>islam</strong>-artikkelit. Spiegelin<br />
35 Ketola, Pesonen & Sjöblom 1997, 120<br />
36 Sakaranaho 1998, 25
Change language