Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
JOKO TUNNET MEREN<br />
TUOKSUN?<br />
Katkaise arki ja palkitse itsesi hemmottelumatkalla<br />
merelle. Oheisella arvokupongilla saat matkat edulliseen<br />
erikoishintaan jolloin taas matkakassasta jää enemmän<br />
elämän pienistä - ja suurista iloista nauttimiseen!<br />
Muista myös M/S Mariellan uudet ravintolat, ja tsekkaa<br />
ostosvalikoimat osoitteessa www.vikingline.fi/netshop<br />
Arvokuponki<br />
Tuotetunnus FPHAAG<br />
Hinnat voimassa 1.5.-30.6.2007<br />
A/BL B C<br />
La-To 84 68 50<br />
Pe 140 130 110<br />
Hinnat voimassa 1.7.-12.8.2007<br />
A/BL B C<br />
Kaikki pvt 160 140 120<br />
Varausnumero _____________________________<br />
Tarjous voimassa A-, B-, BL- tai C-hytissä 2–4 henkilölle.<br />
Koskee vain uusia varauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin<br />
tarjouksiin. Kuponki luovutetaan lähtöselvitykseen. Ei sis. aterioita.<br />
Ikärajat su–to 20 v., pe–la 23 v. Max. 2 hyttiä/kuponki.<br />
Pidätämme oikeudet muutoksiin. Paikkoja rajoitetusti.<br />
Varaukset ja maksut online www.vikingline.fi<br />
puh. 0600-41577 (1,64 €/vastattu puhelu+pvm/mpm,<br />
avoinna joka päivä klo 7.30-21.00) tai matkatoimistostasi.<br />
1/07<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong><br />
SIGNALS<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n sidosryhmälehti<br />
<strong>Muutoksen</strong><br />
<strong>mestarit</strong><br />
KIROTTU<br />
KESKINKERTAISUUS<br />
Haastattelussa<br />
Risto E. J. Penttilä<br />
s.6<br />
Average Fantastic in<br />
hospitality<br />
s.14<br />
Suvaitsemattomuus<br />
ja stressi tuhoavat<br />
luovuuden<br />
s.34
KOLUMNI<br />
Uusi Empiria-sarja ammattilaisille ja<br />
ammattiin valmistuville<br />
Tulossa toukokuussa:<br />
Tehoa työelämän viestintään<br />
Yrityksen markkinointiviestintä<br />
Tiivis opas tulokselliseen markkinointiviestintään. Markkinointiviestintää tarkastellaan sekä osana markkinointia että osana kokonaisvaltaista<br />
viestintää. Tuoreet esimerkit, uudet ideat ja nuorekas lähestymistapa avaavat uusia mahdollisuuksia alan ammattilaisille<br />
ja opiskelijoille.<br />
Empiria on laadukas ja käytännönläheinen ammattikirjasarja, joka valmentaa esimerkiksi <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen opiskelijoita työelämään ja soveltuu yrityksissä<br />
toimivien asiantuntijoiden käytännön tarpeisiin. Sarjan kirjojen kirjoittajat ovat kokeneita, alansa arvostettuja asiantuntijoita, jotka selkein esimerkein antavat käytännön<br />
neuvoja ja vinkkejä siihen, miten erilaisissa työelämän tilanteissa olisi hyvä toimia.<br />
Nyt kirjakaupoissa!<br />
Tilaukset myös: wsoypro@wsoy.fi, www.wsoypro.fi, puh. 09 6168 3585<br />
Osaamisen ja viestinnän edelläkävijä<br />
Onko mestareista innovaatioiden luojiksi?<br />
Olemmeko mestareita? Olemmeko jo<br />
niin hyviä mestareita, että se riittää meille?<br />
Riittääkö taso, johon mestari tyytyy,<br />
myös asiakkaalle? Tuoko mestarin tason<br />
saavuttaminen päätepisteen kehittämiselle<br />
vai tavoittelemmeko edelleen jotain<br />
parempaa, kehittyneempää? Olemmeko<br />
avoimia innovaatioille, halukkaita tekemään<br />
ja kehittämään uudistuksia?<br />
Mestaruudessa on itsetyytyväisyyden<br />
suojaan tyynnyttävä vaaransa. Sen on kokenut<br />
moni menestyvä yritys. Se uhka on<br />
ilmeinen koko eurooppalaisessa kehityksessä.<br />
Haastajilla on tapana tulla yllättäen<br />
takaa ja mennä vauhdilla ohi. Aasia<br />
on jo näyttänyt olevansa vahvasti lähtökuopissa.<br />
Suomen yliopisto- ja korkeakoulukenttää<br />
myllerretään tällä hetkellä vauhdilla<br />
tavoitteena herättää <strong>mestarit</strong> tyytyväisyyden<br />
rauhastaan tavoittelemaan parempaa<br />
laatua, tehokkuutta, innovaatioita ja<br />
huipputuloksia. Rakenteellisia muutoksia<br />
on jo tehty. Uusi <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong><br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong> aloitti toimintansa<br />
neljä kuukautta siten. Uudet Metropolia<br />
ja Novia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>t on perustettu<br />
ja ne aloittavat toimintansa ensi<br />
syksynä. Uuden, kolmen yliopiston yhdistämiseen<br />
pohjautuvan huippuyliopiston<br />
perustamisesta on tehty esitys.<br />
Rakenteiden muutos luo edellytyksiä herättää<br />
mestareita itsetyytyväisyyden ilmapiiristään.<br />
Mutta todellinen muutos<br />
syntyy vasta tekijöiden halusta uudistuksiin.<br />
Mitä voisimme oppia tässä suhteessa<br />
mestaruuden huipulla olleelta? En<br />
nyt tarkoita Suomen mestaria jääkiekossa<br />
vaan haen esimerkkiä historian kestävän<br />
mestaruuden huipulta: Leonardo da<br />
Vinci 1400-luvulta. Hän oli ehkä monipuolisin<br />
koskaan elänyt nero - taiteilija,<br />
arkkitehti, kuvanveistäjä, luonnon lakien<br />
tutkija, biologi, koneiden keksijä, hydrauliikkainsinööri<br />
ja edelläkävijä lentämisen<br />
tutkimisessa. Poimin joitakin havaintoja<br />
hänen tavastaan toimia. Tehdäkseen<br />
mestarillisia taidemaalauksia, hän ei<br />
tyytynyt vain maalaamaan näkemäänsä<br />
pintaa vaan halusi mennä syvemmälle.<br />
Jokainen maalauksessa esiin tullut ongelma<br />
valtasi hänet kokonaan ja hän teki<br />
niistä tutkimuksen kohteita. Ihmiskehon<br />
maalatakseen hänestä tuli anatomian tutkija,<br />
kasveja maalatakseen hän kaivautui<br />
botaniikkaan. Häntä on kutsuttu nimellä<br />
”master of thruth”, koska hän yritti löytää<br />
rationaalisen selityksen kaikelle, mitä<br />
hän havainnoi. Hän ei pelännyt muuttaa<br />
näkemystään, kun hän löysi uutta tietoa.<br />
Hän ylisti kärsivällisyyttä, siitä kertovat<br />
myös häneltä jälkeenjääneet tuhannet<br />
luonnokset. Hänessä yhdistyi kaksi vahvaa<br />
elementtiä: knowledge and spirit.<br />
Onko niin, että meillä on yritykset ja<br />
korkeakoulut täynnä itseensä tyytyväisiä<br />
mestareita. Kukin omalla alallaan, omassa<br />
työssään. Uskoen, että osaa asiansa ja<br />
tekee työtään oppimallaan hyvällä tavalla<br />
eläkeikään asti. Vai onko meillä yritykset<br />
ja korkeakoulut täynnä mestareita,<br />
jotka ovat aina etsimässä uutta, uusia<br />
tapoja tehdä entistä paremmin, kaivautumassa<br />
asian alkulähteille ja ytimeen,<br />
kokeilemassa uutta ja uudistumassa?<br />
Iloiten jokaisesta uudesta oivalluksesta<br />
tehdä asia vieläkin paremmalla tavalla.<br />
Kärsivällisesti. Uudistuksista nauttien.<br />
Siten taaten jatkuvan uudistamisen ja kehityksen.<br />
Siitä jääkiekosta – on siinäkin oma juttunsa,<br />
se on ihan oma lajinsa mestaruutta.<br />
Siinä mestari onkin joukkue – huippujoukkue<br />
- jossa on monia mestareita<br />
erilaisissa rooleissa. Työelämän organisaatioissa<br />
yksin toimivien mestarien aika<br />
on ohi. Ollaksemme mestareita huomennakin<br />
tarvitsemme mestarin tietoja ja<br />
henkeä, joka iloitsee saadessaan alati etsiä<br />
uutta tietoa ja ymmärrystä ja sen pohjalta<br />
luoda uusia toimintatapoja ja ratkaisuja.<br />
Se edellyttää myös avoimuutta muiden<br />
ehdotuksille ja kärsivällisyyttä muutosten<br />
toteuttamisessa. Se ei tyydy jo saavutettuun<br />
vaan näkee visioita ja etsii uutta.<br />
Onko siis mestareista innovaatioiden<br />
luojiksi? Kyllä, tosi<strong>mestarit</strong> uudistuvat ja<br />
luovat uutta – yhdessä.<br />
* innovaatio = uudistus, uutuus<br />
Kirja antaa selkeitä ohjeita ja kullanarvoisia vinkkejä sekä suullisiin että kirjallisiin viestintätilanteisiin. Se opastaa, miten voi oppia taitavaksi puhujaksi, miten järjestetään<br />
hyvä tiedotustilaisuus ja kuinka onnistutaan kriisiviestinnässä. Kirjan avulla päivität työelämän viestintätaitosi huippukuntoon.<br />
Viestintä verkostoissa ja innovaatioissa<br />
Miten hyödyntää viestintää verkostoissa ja projekteissa? Miten viestintä ja design ovat kytkettävissä innovaatioprosesseihin? Innostava kirja tarjoaa lukijalle sekä uusia<br />
näkökulmia että käytännön vinkkejä. Kirja sopii viestinnän, markkinointiviestinnän, designin, arkkitehtuurin, digiviestinnän ja taiteiden piirissä vaikuttaville sekä kaupallisilla<br />
ja teknisillä alueilla toimiville.<br />
Ritva Laakso-Manninen<br />
rehtori<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
koulutukset • valmennukset • digitaalinen ja monikielinen viestintä • kirjat • online-sisältöpalvelu<br />
I035
PÄ ÄKIRJ O I T US<br />
Julkaisija<br />
Päätoimittaja<br />
Toimitusneuvosto<br />
Tämän<br />
lehden<br />
kirjoittajat<br />
Kuvaaja<br />
Ulkoasu<br />
ja taitto<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong><br />
SIGNALS<br />
SIGNALS<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
Risto Karmavuo<br />
risto.karmavuo@haaga-helia.fi<br />
Sanna Autioniemi<br />
Merja Drake<br />
Paula Kinnunen<br />
Teemu Kokko<br />
Tarja Leponiemi<br />
Lauri Tuomi<br />
Mario Ascencao<br />
Elisa Aunola<br />
Elisa Juholin<br />
Simo Leinonen<br />
Heikki Löfman<br />
Ritva Laakso-Manninen<br />
Juha Marjakangas<br />
Anna Maury<br />
Kari Nurminen<br />
Elina Oksanen-Ylikoski<br />
Anne Perkiö<br />
Liisa Rohweder<br />
Nea Helsto<br />
Maustamo/Tomás Romero<br />
Tarja Leponiemi<br />
Identiteettiä etsimässä<br />
Kulunut talvi on ollut monelle meistä hämmentävä. Kun suuruuden logiikan ja konkreettisen muutoksen joutuu itse<br />
kohtaamaan, tuntee itsensä välillä hyvin pieneksi. ”Muutokseen on totuttava”, on mantra, joka on paljon helpompi<br />
toistaa kuin käydä itse muutos läpi. Vaikka muutoksen tekijät kuinka vakuuttaisivat ja toimisivat johdonmukaisesti<br />
sen puolesta, että tulevaisuus on muutoksesta huolimatta ja/tai sen ansiosta turvattu, ei yksilö sitä usko, ennen kuin<br />
kokee ja näkee.<br />
Murroksien aikaa leimaa oman identiteetin miettiminen. Kuka minä olen ja mistä tulen. Kun elämän pohjan peruskiviä<br />
siirrellään, tulee usein turvaton olo; onko minut jätetty heitteille? Toisaalta murroksen kohtaaminen johtaa usein<br />
henkiseen kasvuun. Kun joutuu kohtaamaan tutun elinpiirin muuttumisen ja muutoksen herättämät pelot, käykin<br />
usein niin, että löytää omien raja-aitojensa takaa jotain aivan uutta ja eteenpäin vievää.<br />
Tässä lehdessä, uudessa <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> SIGNALSissa, olemme halunneet ottaa kantaa muutokseen eri näkökulmista.<br />
Tutustukaa lahjakkaan opiskelijan kirjoitukseen ”luovuudesta”, elinkeinoelämän raskaansarjan vaikuttajan<br />
Risto E. J. Penttilän ajatuksiin huippuosaamisesta, sekä bisneslogiikan muutoksin matkailussa.<br />
<strong>HAAGA</strong>n ja Helian kasvatit, alumnit, ovat mukana korkeakoulujen muutoksissa. Myös heidän on yhdessä<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>laisten kanssa löydettävä oma identiteettinsä – vanhempien ote on kirvonnut. Se ei kuitenkaan<br />
tarkoita sitä, että henkinen side olisi katkennut. Tuttu arvoperusta ja juuret ovat tallella. Suosittelen kurkistamaan<br />
muutoksen kaataman raja-aidan taakse. Se miksi <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> lopulta muodostuu, riippuu meistä kaikista – yksilöistä<br />
muodostuu kokonaisuus. Äskettäin menneiden eduskuntavaalien tematiikkaa lainaten: turha ruikuttaa, jos ei<br />
anna omaa panostaan. Osallistumisen voi aloittaa päivittämällä omat yhteystietonsa alumnirekisteriin.<br />
Tervetuloa mukaan!<br />
Risto Karmavuo<br />
päätoimittaja<br />
SISÄLLYS<br />
14 How to move<br />
away from the ’averagefantastic’<br />
in hospitality?<br />
26 Kaisa Ruuttila<br />
– opiskeleva golfaaja<br />
28 Improving quality with an international partner<br />
34 Suvaitsemattomuus<br />
ja stressi tuhoavat luovuuden<br />
6 Kirottu keskinkertaisuus<br />
1/07<br />
12 Lipevä reppuri vai<br />
sukupuoleton bisnesnainen?<br />
3<br />
Kolumni<br />
4<br />
Pääkirjoitus<br />
18<br />
Uusi käsitys työyhteisöviestinnästä<br />
mullistaa arkipäivän käytäntöjä<br />
20<br />
Miten arvioida koulutuksen<br />
vaikuttavuutta?<br />
22<br />
Johdon assistentti vapauttaa<br />
johdon johtamaan<br />
25<br />
10+1 kysymystä<br />
30<br />
Tapahtuu<br />
36<br />
Myyttistä korkealentoa vai<br />
arkista puurtamista?<br />
32 Vitosen opinnäytetyössä<br />
pureudutaan vapaa-ajan viettoon<br />
KOKO 295*220 mm<br />
LAAJUUS 40 sivua + kansi 4 sivua<br />
RAKENNE Liimasidottu<br />
VÄRI 4/4<br />
PAPERI Sisus MultiArt Silk 130 g/m2<br />
Kansi MultiArt Gloss 250 g/m2<br />
PAINO Forssan Kirjapaino, Forssa<br />
PAINOS 25 000 kpl<br />
ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (VÄRILLISYYS 4/4)<br />
1/1 295*220 mm 1500,–<br />
Takakansi 295*220 mm 1700,–<br />
Etusisäkansi 295*220 mm 1600,–<br />
1/3 95*220 mm 600,–<br />
1/6 95*105 mm 400,–<br />
1/16 67*48 mm 1 nro 150 ,–<br />
1/16 67*48 mm 2 nroa 250,–<br />
Ilmoitusasioissa sinua palvelee päätoimittaja<br />
Risto Karmavuo.<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> amk:n alumneille<br />
ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista<br />
-10 % alennuksen.<br />
ILMESTYMISAJAT 2007<br />
01/07 D-L 30.3 Ilmestyy 26.4.<br />
02/07 D-L 31.10 Ilmestyy 23.11<br />
38 Suomenlahdella<br />
varaudutaan<br />
öljytankkerionnettomuuteen
HA A STAT TELU<br />
”Suomea uhkaa<br />
hyvänlaatuinen<br />
tylsyys”<br />
Kirottu keskinkertaisuus<br />
- haastattelussa Risto E. J. Penttilä<br />
Ovatko Suomen menestyksen kulmakivet paikoillaan: Maailman kilpailukykyisin? Erinomainen koulutus? Hyvinvointivaltio? Näiden ajatusten turvaan<br />
olemme kenties suojautuneet liiankin luottavaisesti. Tosiasiassa huipulle on matkaa ja nykytilassakin pysyy vain kovin ponnistuksin. Signaaleja ja<br />
kriittisiä puheenvuoroja Suomen tilanteen auvoisuuden silmänlumeesta on jo esiintynyt. Yksi näistä on Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA)<br />
julkaisema raportti ”aivovuodosta aivokiertoon”, jossa todetaan mm. Suomen olevan aivotaseeltaan Meksikon ja Puolan kanssa samassa kastissa<br />
– kaukana, hyvin kaukana kirkkaimmasta kärjestä. Onko Suomi luisumassa täysin suohon? Kysyimme asiaa EVA:n johtajalta, Risto E.J.Penttilältä.<br />
TEKSTI RISTO KARMAVUO<br />
Tasaista tylsyyttä<br />
se edes kuvaan mukaan heidän miettiessä työskentelymaataan.<br />
Millä eväillä Suomi sitten lähtisi uuteen nousuun ja<br />
vastaisi globaalin talouden tuomiin haasteisiin? Onko<br />
vika koulutuksessa, yhteiskuntamallissa vai työmarkkinoissa?<br />
Millaista huippuosaamista Suomen pitäisi<br />
synnyttää ja mitä osaamisella oikeastaan tarkoitetaan?<br />
Keskustelemme Penttilän kanssa laajasti koulutusjärjestelmästä<br />
ja Suomen menestystekijöistä. Hän<br />
nostaa esimerkeiksi positiivisesta kehityksestä muun<br />
muassa uudelleen aloitettavat rakennusmestari- ja<br />
”10 koulutukset”, joissa Suomella on myös osaamisen<br />
vientimahdollisuus. ”Perinteisesti Suomi on ollut<br />
”Suomea uhkaa hyvälaatuinen tylsyys”, pamauttaa<br />
Penttilä heti haastattelun kärkeen. ”Suossa ei Suomi<br />
missään tapauksessa ole, sillä peruslaatu meillä on<br />
lähes kauttaaltaan hyvä. Ongelmana on huippujen<br />
vähäisyys”, hän selventää. Penttilän mukaan Suomi<br />
ei tällä hetkellä ole kansainvälisesti houkutteleva ja<br />
kansallisistakin voimavaroista huippuyksilöt karkaavat<br />
maasta pois. Vaikka joukossa on muutamia valopilkkuja,<br />
niin tieteen kuin ammatillisen osaamisen<br />
aloilla, on väliero maailman huippumaihin suuri. Kun<br />
näkökulmaa laajentaa kansainvälisiin huippuosaajiin<br />
ja heidän sijoittumistaan työelämään, ei Suomi päänäillä<br />
teknologia- ja tuotantosuuntautuneilla aloilla<br />
vahva”, Penttilä toteaa. ”Suomalaiset ovat erittäin<br />
hyviä oman järjen käytössä ja osaavat tarttua töihin<br />
vieden projektit loppuun”, hän kehuu. Malliksi hän<br />
nostaa erään Stora Enson johtajan, joka tilitti kokemuksiaan<br />
yhtiön Aasian projektista: ”Suomessa riitti,<br />
että tuotiin porukka paikalle ja näytettiin mitä pitää<br />
tehdä. Aasiassa piti olla valvontaa, ohjausta ja kontrollia<br />
projektin kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla”.<br />
Osaamisesta rangaistaan<br />
Penttilän perusteesi on tämä: ”Suomessa kaikki vannovat<br />
osaamisen nimeen, mutta tosiasiassa mistään<br />
6<br />
7
HA A STAT TELU<br />
”Mistään ei rangaista<br />
niin paljon kuin itsensä<br />
kehittämisestä”<br />
ei rangaista niin paljon kuin itsensä kehittämisestä.<br />
Mitä parempi osaaja olet, sitä enemmän saat palkkaa<br />
ja sitä kovemmaksi nousee verotus”. Kovien<br />
verojen, alhaisten palkkojen ja progressiivisten sakkojen<br />
maa ei todellakaan kuulosta kovin houkuttelevalta.<br />
Kannustinloukkuja löytyy joka tasolta,<br />
jos pintaa hieman rapsuttaa. ”Suomessa vallitsee<br />
valtava ristiriita sanojen ja tekojen välillä”, Penttilä<br />
väittää. Vaikka ulkomaalaisten osaajien sijoittumista<br />
Suomeen onkin hieman helpotettu tarjoamalla<br />
verohuojennuksia, pitää Penttilä tätä mallia pelkästään<br />
laastarina, ei vaivan parantamisena. ”Toki nämäkin<br />
huojennukset ovat parempi kuin ei mitään,<br />
mutta eivät pitkällä aikavälillä myöskään johda mihinkään”,<br />
hän heittää. Lisäksi pelkät ulkomaalaisiin<br />
työntekijöihin kohdistetut huojennukset saattavat<br />
kostautua työpaikoilla, joissa vierekkäin työskenteleville<br />
Sepolle ja Johnille vain jälkimmäiselle jää palkasta<br />
jotain käteen.<br />
EVA:n raportti puhuu käsitteistä ”aivovuoto, aivotuonti<br />
ja aivotase”, tarkoittaen substanssin määrää<br />
maan sisällä. Tässä taseen tasapainossa Suomi on<br />
epäonnistunut, joutuen Puolan ja Meksikon kastiin.<br />
Suomi ei tällä hetkellä houkuttele ulkomaalaisia<br />
osaajia, jotka olisivat aivotaseelle elintärkeitä.<br />
Raportti kertoo synkkiä tosiasioita ulkomaalaisten<br />
osaajien sijoittumisen vähäisyydestä, sillä heidän integroinnissaan<br />
suomalaiseen yhteiskuntaan on epäonnistuttu.<br />
Suomi ei ole avoin maa, kun mietitään<br />
aivotuontia. ”Avainasia aivotaseessa olisi aivokierron<br />
lisääminen, missä esimerkiksi Kiina on onnistunut<br />
loistavasti”, Penttilä sanoo. ”Heidän strategiansa on<br />
lähettää opiskelijoita ulkolaisiin yliopistoihin saamaan<br />
oppia, jonka jälkeen he tuovat saadun osaamisen<br />
Kiinaan”. Suomessa huippulahjakkaat lähtevät<br />
joko opiskelemaan ja/tai tekemään uraa ulkomaille,<br />
koska Suomi ei heitä siihen kannusta. Kun ulkomaisessa<br />
huippuyliopistossa tutkintonsa suorittanut<br />
miettii mahdollista paluutaan Suomeen, esteenä<br />
on usein opintolaina. ”Jos miettii panos-tuotossuhdetta<br />
opintolainalle, niin ei tarvitse olla nero laskeakseen,<br />
että sijoituksen itseensä saa ulkomaalaisilla<br />
työmarkkinoilla takaisin kahdeksassa vuodessa, kun<br />
Suomessa siihen menisi 34,7 vuotta”, Penttilä toteaa<br />
kyynisesti. Takaisinpaluu estetään käytännössä<br />
verotuksella ja huonoilla palkoilla, mikä puolestaan<br />
heikentää aivotasetta. ”Esimerkiksi Virossa osaajien<br />
tulotaso verojen jälkeen on sama kuin Suomessa”,<br />
hän toteaa vielä.<br />
Toisaalta positiivisiakin pilkahduksia on näkyvissä.<br />
Monissa korkeakouluissa opiskelu ja harjoittelu ulkomailla<br />
on puettu osaksi opinto-ohjelmaa. Nämä<br />
vaihtojaksot ovat tosin melko lyhytkestoisia, jolloin<br />
opiskelija palaa jo takaisin kotimaahan, ennen kuin<br />
ehtii kunnolla solmia siteitä ja omaksua vieraan kulttuurin<br />
piirteitä. ”Lyhyet opintokokonaisuudet ulkomailla<br />
muistuttavat enemmän opiskeluturismia kuin<br />
aivokiertoa, mutta tietysti nekin ovat parempi kuin<br />
ei mitään”, sanoo itse Oxfordissa tohtori tutkintonsa<br />
suorittanut Penttilä.<br />
Koulutusmallit uusiksi!<br />
Myöskään koulutusjärjestelmä ei säästy Penttilän<br />
kritiikiltä, vaikkakin samaan hengenvetoon hän<br />
kehuu muutamien ennakkoluulottomien <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen<br />
luomia omistajuus- ja johtamismalleja.<br />
Kaiken kaikkiaan Penttilä siirtäisi korkeakouluja<br />
säätiö- tai yhtiöomistusmalliin, jossa julkinen<br />
valta sijoittaisi pääomaa taustaorganisaatioon ja<br />
”Lyhyet<br />
opintokokonaisuudet<br />
ulkomailla muistuttavat<br />
enemmän opiskeluturismia<br />
kuin aivokiertoa”<br />
8 9
HA A STAT TELU<br />
samanaikaisesti vuosittaista ministeriön rahoitusta<br />
pienennettäisiin. ”Taloudellinen autonomia helpottaisi<br />
huomattavasti suomalaisten korkeakoulujen<br />
toimintaa ja kilpailumahdollisuuksia. Ne eivät olisi<br />
enää niin riippuvaisia opetusministeriön mielialoista<br />
ja voisivat kehittää toimintaansa vapaammin.<br />
Samanaikaisesti korkeakouluille pitäisi luoda riippumaton<br />
hallitus, joka myös nimittäisi koulun rehtorin,<br />
kun sen nykyisin tekevät professorit. Tämän mallin<br />
toteuttamisessa amk:t ovat onnistuneet selkeästi<br />
yliopistoja paremmin”, Penttilä kehuu. ”Suomen<br />
korkeakouluissa uskotaan liian vähän huippujohtamiseen,<br />
vaikka siitä puhutaankin paljon”, Penttilä<br />
kuittaa.<br />
Vaikka hallintomallista tuleekin kehuja, on<br />
Penttilällä myös iso kasa pyyhkeitä varastossa. Hän<br />
näkee, että tulevaisuudessa tiedekorkeakoulut ja<br />
amk:t eriytyvät yhä voimakkaammin toisistaan.<br />
Hänen mielestään <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen tulisi luopua<br />
suosiolla jatkotutkimus- ja tohtorihaaveistaan ja<br />
keskittyä tarjoamaan opetusta, joka olisi maailman<br />
huippuluokkaa. Hän peilaa suomalaista amk järjestelmään<br />
jenkkiläiseen College–malliin, joissa opetuksesta<br />
huolehtivat asiantuntevat professorit, mutta<br />
ne eivät yritäkään kilpailla huippututkimuksen<br />
saralla. ”Opetustapahtuman pitää olla intiimi, minkä<br />
tulisi näkyä sisäänottomäärissä”, Penttilä sanoo.<br />
Koulutuspaikat on mitoitettu nyt suurille ikäluokille<br />
ja niitä pitäisi selkeästi pienentää. ”Toisaalta tiedekorkeakoulu<br />
puolella vaaditaan myös kriittistä massaa,<br />
jotta voitaisiin panostaa myös tutkimukseen”,<br />
hän jatkaa.<br />
Penttilän mukaan myös koulutusrintamalla meitä<br />
uhkaa keskilaatuinen tylsyys. Vaikka menestystä tulee<br />
PISA–tutkimuksissa, satsaukset huippuosaamisen<br />
synnyttämiseen puuttuvat. Huippukorkeakouluja<br />
ei Penttilän mukaan synny hallintopäätöksillä tai<br />
kouluja yhdistelemällä, vaan innovatiivisuudella ja<br />
kovalla työllä. ”Suomessa on ainoastaan yksi huippuyliopisto,<br />
Sibelius-Akatemia, joka nousi kansainväliseen<br />
maineeseen lähinnä yhden miehen, Jorma<br />
Panulan, ansiosta. Hänellä oli vahva visio ja tahtotila<br />
huippukoulutuksen antamisesta”, Penttilä täräyttää.<br />
”Meillä huippuosaaminen on kansainvälisen huipun<br />
tuntumassa, ei kärjessä, ja on aivan selvää, ettei<br />
meillä ole edes mahdollisuuksia kilpailla Harvardin,<br />
Yalen ja MIT:n kanssa”. Syitä tähän väitteeseen löytyy<br />
helposti vaikkapa EVA:n raportista: Jos vertaa<br />
vaikkapa rahallista panostusta koulutukseen, niin<br />
pelkästään MIT:n budjetti vastaa koko Suomen koulutusbudjettia.<br />
”Tärkeää on, että vaikka SM-liigaa ja<br />
NHL:ää ei voi verrata keskenään, niin aina SM-liigasta<br />
kuitenkin joku nousee NHL:ään”, Penttilä vertaa.<br />
Myös tutkimus- ja kehittämistoiminta saa osansa<br />
Penttilän pyyhkeistä: ”T&K -toiminnassa meihin on<br />
iskenyt selvästi niin sanottu ’Ruotsin tauti’. Siihen<br />
panostetaan rahallisesti yhä enemmän ja enemmän,<br />
kuitenkin hyödyt samanaikaisesti pienenevät”,<br />
Penttilä kritisoi ja patistaa yrityksiä ratkaisemaan tämän<br />
yhtälön ongelmia.<br />
Onko meillä toivoa?<br />
Vaikka Penttilän perusasenne tuntuukin hyvin kriittiseltä,<br />
paikoin jopa kyyniseltä, ei kirvestä ole heitetty<br />
kokonaan kaivoon – Suomella saattaa olla<br />
vielä mahdollisuus… ”Haasteena on se, miten hyvästä<br />
peruslaadusta otetaan enemmän irti”, Penttilä<br />
aloittaa. ”Ei Suomen tarvitse olla kokoajan kaikkien<br />
kansojen tietoisuudessa, eikä meidän tarvitse tavoitella<br />
kuuta taivaalta”, hän jatkaa. Suomen kannalta<br />
olisi Penttilän mukaan tärkeätä se, että hyvästä<br />
peruslaatuisesta massasta pääsisi aina joitain<br />
yksilöitä aivan huipulle ja heitä tuettaisiin. Pieni<br />
on toisaalta kaunista, monet menestyneet maat<br />
eivät voi ylpeillä suuruudellaan. Pienuudesta on<br />
ollut Suomessa tähän mennessä hyötyä siinä,<br />
että osaajat tuntevat toisensa ja keskustelua syntyy<br />
”kerhon” sisällä. ”Nyt tästä osaajien kerhosta<br />
tarvittaisiin päivitetty malli ’versio 2.0’, joka linkittyisi<br />
kansainvälisiin innovaatioympäristöihin”,<br />
Penttilä miettii. ”Suomessa pitää julkisen sektorin<br />
sekaantua kaikkeen, vaikka tärkeämpää olisi<br />
antaa ihmisille ja organisaatiolle mahdollisuus<br />
toteuttaa itseään, niin organisaation sisällä kuin<br />
yleisesti”, kiteyttää Penttilä pääperiaatteensa.<br />
”Kuten vanha vitsi toteaa, ovat Suomessa kaikki<br />
asiat kunnossa. Vain kolme asiaa pitäisi muuttaa:<br />
ilmasto, ihmiset ja sijainti”, nauraa hän lopuksi.<br />
Oliko se lupaus paremmasta vai ei, jää lukijan<br />
päätettäväksi.<br />
10
TEKSTI ELINA OKSANEN-YLIKOSKI<br />
Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
yliopettaja myyntityön koulutusohjelmassa.<br />
OVET AUKI YRITYS- JA YLIOPISTOYHTEISTYÖLLE<br />
Lipevä reppuri vai sukupuoleton bisnesnainen?<br />
– myyntityön imago kaipaa kohennusta.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n uuden strategian keskiössä ovat myynti ja palvelut. Strategia pitää<br />
sisällään lupauksen siitä, että <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>ssa voi oppia myyntityötä ja asiakaspalvelua. Lupauksen<br />
lunastus alkaa syksyllä 2007 uuden myyntityön koulutusohjelman, lisääntyvän myynnin opetus- ja<br />
yritysvalmennustarjonnan sekä myyntiin liittyvien tutkimus- ja kehityshankkeiden kautta.<br />
MYYNTITYÖN JULKISUUSKUVA KAPEA<br />
JA ARVOSTUS ALHAINEN?<br />
Väitöstutkimuksessani tutkin oppikirjojen, median ja<br />
konsulttikirjallisuuden välittämiä mielikuvia myyntityöstä<br />
ja myyjistä. Samalla kun aineiston analyysi toi<br />
esille värikkäitä ja ristiriitaisia kuvauksia kotona ja<br />
ystäväpiirissä tapahtuvasta kaupankäynnistä, paljasti<br />
tutkimus myös karuja käsityksiä myyntityöstä yleensä.<br />
Teksteissä vilahteli sulassa sovussa pölynimurikauppiaita,<br />
muovisia kippoja naapureille myytäviä<br />
kotirouvia ja perheterapian tarpeessa olevia lipeviä<br />
kaupparatsuja. Arvostusta sai ainoastaan liituraitapukuun<br />
pukeutuva sukupuoleton bisnesnainen, jolla<br />
tuskin on hyvinvoivaa vastinetta tosielämässä.<br />
Mediakuvan ja ammattien arvostusta selvittävien<br />
tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei myyntityötä<br />
juurikaan arvosteta. Kun myyjä vielä muuta-<br />
ma vuosi sitten sijoittui toiseksi vähiten arvostetuksi<br />
ammatiksi pitkällä listalla, kertoi joku tilanteen edelleen<br />
huonontuneen. Kun ammattilistalta poistettiin<br />
paimen, jäi myyjä listalla viimeiseksi.<br />
Stereotyyppiset asenteet myyntiä kohtaan eivät kohdistu<br />
vain uusiin tai marginaalisiin kuluttajamyynnin<br />
ilmiöihin vaan yhtä lailla myös perinteiseen yritysten<br />
väliseen kaupankäyntiin. Jostain syystä kulttuurinen<br />
käsityksemme myyntityöstä ja myyjistä on merkillisen<br />
ahdas. Mikä ihme meitä suomalaisia myymisessä<br />
oikein pelottaa, kun se edelleen herättää negatiivisia<br />
mielikuvia?<br />
MYYNNIN OSAAJAKSI VOI OPPIA<br />
Yksi virheellinen käsitys myynnistä on se, että myyjäksi<br />
joko synnytään tai sitten ei osata myydä ollenkaan.<br />
Myyntiosaamista pidetään syntymälahjana - ei<br />
opittavissa olevina asenteina, tietoina ja taitoina.<br />
Liiketalousosaamisen muiden osa-alueiden kesken<br />
vastaavaa esimerkkiä on vaikea löytää – harva kuvittelee<br />
tilintarkastajan, kirjanpitäjän, analyytikon tai<br />
henkilöstöpäällikön ammateissa vaaditun osaamisen<br />
olevan synnynnäistä.<br />
Hyväksi myyjäksi voi kuitenkin oppia harjoittelun,<br />
vaihtelevien oppimistehtävien ja kertauksen avulla<br />
mahdollisimman monipuolisessa oppimisympäristössä.<br />
Asenteita ja taitoja ei tietenkään voi oppia<br />
pelkästään kirjoista, vaan oppiminen tapahtuu soveltamalla<br />
teoreettista ymmärrystä käytännön ongelmatilanteisiin.<br />
Kevään 2007 ”myynnin osaaja”<br />
-koulutusohjelmamme opiskelijat sisäistivät oppimisfilosofian<br />
hyvin. Ryhmän suunnittelemissa ”huippumyyjien<br />
pelipaidoissa” tekstiksi oli valittu: ”Tell me<br />
and I’ll forget; show me and I may remember; involve<br />
me and I’ll understand.”<br />
Tätä kirjoitettaessa kevään yhteishaku on juuri alkanut. Vielä<br />
emme ole selvillä nuorten asenteista myyntityötä kohtaan,<br />
emmekä tiedä, kuinka hyvin myyntiosaamisen tarjoamat<br />
mahdollisuudet ovat heillä tiedossa. Työpaikkailmoituksissa<br />
myyntiosaaminen piiloutuu usein erilaisten tehtävänimikkeiden<br />
alle. Ainakin ilman työkokemusta voi olla vaikea ymmärtää<br />
myyntityön ja myyntiorganisaatioiden monipuolisuutta.<br />
Elinkeinoelämän ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n yhteinen tehtävä on<br />
välittää nuorille viesti siitä, minkälaisia ovia myyntiosaaminen<br />
työelämässä avaa.<br />
Poikkeuksellisen laajan myyntikoulutuksen käynnistäminen<br />
antaa meille mahdollisuuden näyttää suuntaa myynnin korkeakoulutasoiselle<br />
opetukselle niin Suomessa kuin muualla<br />
Euroopassakin. Toukokuun alussa <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> järjestää kansainvälisen<br />
myyntityön tutkimusta ja opetusta kartoittavan<br />
EU-USA workshopin. Tilaisuuteen on tulossa nelisenkymmentä<br />
myynnin tutkijaa ja opettajaa ympäri maailmaa keskustelemaan<br />
yhteistyömahdollisuuksista ja suunnittelemaan kansainvälistä<br />
myynnin yhteistutkintoa, opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä<br />
yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tämä suhdeverkosto<br />
avaa meille paitsi näköalapaikan uusimpaan kansainväliseen<br />
tutkimustietoon, myös väylän kouluttaa eri kulttuureissa sujuvasti<br />
toimivia, kielitaitoisia myyjiä.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>ssa on avattu monia mielenkiintoisia ovia ja mahdollisuuksia<br />
myyntityön alueella. Yritys- ja yliopistoyhteistyötä<br />
rakennamme myynnin osaamisverkosto Sales forumissa. Tämän<br />
verkoston tarkoituksena on lisätä kansainvälistä korkeakoulutasoista<br />
myynnin opetusta ja tutkimusta sekä vaihtaa kokemuksia<br />
ja osaamista erilaisissa seminaareissa, tapahtumissa ja virtuaalisissa<br />
kohtaamisissa. Sales forum on avoinna kaikille suomalaisen<br />
elinkeinoelämän edustajille, opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille,<br />
jotka näkevät myyntiosaamisen merkityksen suomalaisen kilpailukyvyn<br />
kehittämisessä. Tervetuloa!<br />
Elinkeinoelämä kannustaa<br />
myynnin opetukseen<br />
Liiketalouden koulutusohjelmissa myyntityötä käsitellään<br />
yleensä yhtenä markkinointiviestinnän osa-alueena.<br />
Suomalaisissa korkeakouluissa myynnin opetustarjonta on<br />
tähän saakka ollut varsin rajallista. Käytännössä myyntityö<br />
on kuitenkin yksi organisaatioiden tärkeimmistä tehtävistä,<br />
jolle asetetut vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Hyvän<br />
pohjakoulutuksen hankkineista, osaavista myyjistä on jo nyt<br />
pulaa työmarkkinoilla. <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n uusi myyntityön<br />
koulutusohjelma vastaa ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna<br />
tähän tarpeeseen. Työelämälähtöinen koulutusohjelma<br />
on saanut hyvän vastaanoton sekä elinkeinoelämän,<br />
median että kansainvälisten yliopistojen taholta.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>ssa koulutusohjelmaa on rakennettu<br />
alusta saakka yhteistyössä yritysten kanssa. Viime syksynä<br />
järjestetyissä workshopeissa on yhdessä pohdittu sitä,<br />
minkälaisia geneerisiä osaamisia, tietoja ja taitoja myynnin<br />
tradenomeilla tulisi olla ja mitkä olisivat parhaita menetelmiä<br />
näiden taitojen oppimiseen. Toista kertaa toteutettavalla<br />
Myynnin osaajan opintokokonaisuudella olemme päässeet<br />
kokeilemaan tiivistä yritysyhteistyötä myynnin oppimisessa<br />
jo ennen uuden koulutusohjelman alkamista. Kokemukset<br />
ovat olleet kaikille osapuolille palkitsevia.<br />
Myyntityön koulutusohjelmaan otetaan syksyllä 2007<br />
alkavaan ryhmään 36 ja sen jälkeen vuosittain 72 opiskelijaa.<br />
Koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja koulutuksesta<br />
valmistutaan tradenomiksi. Tradenomin tutkintoon<br />
johtavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja 3,5<br />
vuotta.<br />
Koulutusohjelmaan haetaan kevään ja syksyn yhteishaussa,<br />
lisätietoja www.haaga-helia.fi.<br />
12<br />
Lisätietoja myyntityön koulutusohjelmasta<br />
ja Sales forumista<br />
elina.oksanen-ylikoski@haaga-helia.fi<br />
ja pirjo.pitkapaasi@haaga-helia.fi.<br />
13
How to move away<br />
from the ‘average-fantastic’<br />
in hospitality?<br />
In Finland and abroad the ever more severe competition,<br />
high levels of capital investment and the<br />
development of standardised products, services<br />
and experiences are leading the hospitality market<br />
towards an over-capacity of “average-fantastic”<br />
or copy-cats. Most fantastic developments in<br />
the hospitality market are based on benchmarking,<br />
which in turn make them “average-fantastic”.<br />
Indeed, today’s consumers have access to more<br />
and more similar offers. Over-capacity is the norm<br />
in most hospitality businesses such as hotels, restaurants,<br />
airlines, cruises, attractions, etc. With<br />
such a scenario it is not surprising that most hospitality<br />
businesses are increasingly fighting for cost<br />
leadership; the problem is that such strategy gives<br />
no real competitive advantage.<br />
In the last issue of <strong>HAAGA</strong> in Touch I raised the<br />
TEXT MÁRIO PASSOS ASCENÇÃO<br />
Principal Lecturer in International Tourism Marketing<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> University of Applied Sciences<br />
mariopassos.ascencao@haaga-helia.fi<br />
question: “Are Hospitality Businesses Slowly<br />
Butchering Quality?”, and advocated that hospitality<br />
managers need to try to strike a balance<br />
between what can be offered to consumers by<br />
competitors, what consumers may want from the<br />
transaction, and what the businesses can really offer<br />
to consumers. Yet many hospitality businesses<br />
continue to look outwards (to the consumer),<br />
whilst putting resources into ways of pleasing<br />
consumers. In recent decades this entire obsession<br />
with the customer- satisfaction, -loyalty, -relationship,<br />
etc. has not really fulfilled many of the promises<br />
of business success, whilst power has been<br />
transferred from the hospitality businesses to consumers<br />
– “the customer is king”.<br />
Hospitality businesses are increasingly operating in<br />
a market where there are endless individual choices,<br />
whilst they are priding themselves on selling<br />
high levels of customised offers. In fact, commoditisation<br />
is the salient feature of today’s hospitality<br />
market. For example booking/sales generated<br />
from the internet are increasing year-by-year, and<br />
this channel shift has created unprecedented price<br />
transparency and price-driven marketing in hospitality<br />
(i.e. rate parity and best rate guarantee environment),<br />
thus further commoditising the hospitality<br />
offer.<br />
As hospitality offers become more and more commoditised<br />
– not only the tangible offer, but also<br />
the intangible offer (service dimension), consumers<br />
are more like “trysumers” as they try it all at<br />
an affordable value. In addition, today’s consumers<br />
know it all, they are characterised as savvy,<br />
sceptical, sophisticated, smart, sated consumers. In<br />
this view, according to (Bond & Kirshenbaum 1998,<br />
p. 92) consumers in the hospitality market “are like<br />
cockroaches. We spray them with marketing and<br />
for a time it works. Then inevitably they develop<br />
immunity, a resistance.”<br />
The demand for stories will<br />
in turn increase the demand<br />
for imaginative storytellers<br />
in the hospitality market.<br />
In a market where offers are all too undifferentiated<br />
– and even boring – and full of savvy<br />
trysumers, it is necessary to shift the marketing<br />
paradigm. Hospitality businesses need to step outside<br />
the Analysis, Planning, Implementation and<br />
Control (APIC) paradigm – mainstream marketing<br />
theory. The APIC paradigm advocates chasing<br />
after consumers, essentially by meeting their desires,<br />
needs, and wants whilst making life as easy<br />
as possible for them. I am sure you have learnt it<br />
at school: AIDA, differentiation, segmentation,<br />
targeting, positioning, and so on…<br />
I among others believe that hospitality businesses<br />
should encourage consumers to chase them in-<br />
stead. Hospitality businesses should build “marketing<br />
mousetraps” that are so fantastically attractive<br />
that “consumers will crawl over broken glass”<br />
to consume their offers. This perspective calls<br />
for creativity and innovation in the ways of doing<br />
marketing. If differentiation is at the heart of<br />
marketing, let’s differentiate in the ways of doing<br />
marketing. Hospitality businesses either de-commoditise<br />
their offers or come up with new ways of<br />
selling the same stuff. Possibly by tantalising, teasing,<br />
and tormenting consumers as suggested by<br />
Professor Stephen Brown in his article: “Torment<br />
Your Customers (They’ll Love It).”<br />
In short, hospitality businesses have to diverge<br />
from a system-proven “cookie-cutter” approach<br />
and to differentiate their marketing approach and<br />
style. The same message goes to higher education<br />
institutions offering degree programs in hospitality;<br />
there are “alternatives” to the consumercentric<br />
paradigm. As Dan Bennett says it, “How<br />
monotonous the sounds of the forest would be if<br />
the music came only from the Top Ten birds.” I am<br />
glad that in <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> University of applied<br />
Sciences we go beyond the top 10.<br />
In addition, most hospitality businesses consistently<br />
emphasise their seriousness, rectitude, outand-out<br />
professionalism. It is time to start to use<br />
irony, parody and playfulness as well as emotions<br />
in business. I ask you: when was the last time you<br />
cried with your customers?<br />
14<br />
15
Hospitality is all about selling fantastic dreams, not “average-fantastic”<br />
dreams. Several writers proclaim we<br />
are operating in the “dream market”; a market that values<br />
the stories behind offers. The demand for stories<br />
will in turn increase the demand for imaginative storytellers<br />
in the hospitality market. Hospitality businesses<br />
must therefore provide offers that convey emotions via<br />
experiences and stories as consumers develop emotional,<br />
even passionate, ties to the various offers they consume/produce.<br />
Similarly, authenticity is becoming more important in<br />
business. Particularly in a marketing-saturated circumstance,<br />
selling and marketing authenticity is fundamental.<br />
It is no surprise that businesses promote their offers<br />
with such terms: real, natural, traditional, genuine,<br />
original, unspoilt, 100%, etc. However, delivering authentic<br />
experiences, with appropriate emotional resonance,<br />
is more of a challenge.<br />
In the hospitality market as in any other market, managers<br />
are constantly looking for signals, trends, and<br />
the future. Without trying to be neither nostalgic nor<br />
ironic, several studies show that questioning consumers<br />
about new ideas for offers invariably leads to the metoo<br />
ideas (tried and tested ideas), or old ideas. However<br />
perhaps old ideas are not so bad, see for example businesses<br />
that look backwards for contributions by rethinking,<br />
re-inventing or re-imagining – retro marketing.<br />
As a last word, the views expressed in this paper might<br />
not be applicable to every business, market, brand,<br />
product, service, experience. But using one single recipe<br />
(APIC approach) in as complex and fragmented market<br />
as hospitality is, is not the right approach either.<br />
KUTSUVA TERASSI<br />
Kutsu asiakkaasi nauttimaan keväästä ja upeista<br />
Schönhuber Franchi Outdoor -terassikalusteista.<br />
Moderni design. Ylellisen rento tyyli. Innovatiivinen,<br />
kestävä punosmateriaali.<br />
References<br />
16<br />
Bond, J. and Kirshenbaum, R. 1998.<br />
Under the Radar: Talking to Today’s Cynical Consumer.<br />
John Wiley. New York, US.<br />
Elimäenkatu 29, 00510 Helsinki, puhelin (09) 148 8998, asiakaspalvelu@eahlstrom.fi, www.eahlstrom.fi
Uusi käsitys työyhteisöviestinnästä mullistaa arkipäivän käytäntöjä<br />
TEKSTI ELISA JUHOLIN<br />
Suuri osa tämän päivän työyhteisöistä on tietoperustaisia<br />
ja työntekijöistä yhä useampi pitkälle koulutettu<br />
asiantuntija, eli niin sanottu tietotyöläinen. Myös<br />
yhteisöviestinnän ajattelumallit ja käytännöt joutuvat<br />
uudelleen arvioinnin kohteeksi. 1950-luvulta peräisin<br />
olevat uskomukset, kuten esimerkiksi ”lääkeruiskumalli”<br />
näyttävät menettävän merkitystään. Sen mukaanhan<br />
on mahdollista siirtää tietoa ihmisten tajuntaan<br />
ja saada heidät toimimaan toivotulla tavalla.<br />
Käännekohta merkitsee siten siirtymää yksisuuntaisesta<br />
ja hallitusta tiedottamisesta kohti lisääntyvää vuorovaikutusta<br />
ja spontaanisuutta. Aikoinaan hyvänä pidetty<br />
yksisuuntaisuus, tiedon säännöstely ja toisinaan<br />
myös pimittäminen eivät enää toimi, koska asiantuntijat<br />
ovat itse tiedon vaihdannan ja<br />
tulkinnan ammattilaisia. Viestintä<br />
kuuluu tämän päivän liiketoimintaosaamiseen,<br />
ja se koskee yhtä hyvin<br />
johtoa, esimiehiä kuin asiantuntijoita.<br />
Uusi agenda peliin<br />
Työyhteisöviestinnän uusi agenda<br />
–malli on syntynyt <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n<br />
Tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa<br />
käynnissä olevan hankkeen Työyhteisöviestintä 2010<br />
ensimmäisenä tuloksena. Malli kuvaa työyhteisöviestintää<br />
kohtaan suunnattuja odotuksia ja arvostuksia.<br />
Ideaaliselle työyhteisölle on ominaista keskinäinen<br />
luottamus, avoimuus ja pyrkimys yhteisöllisyyteen.<br />
Käytännössä odotukset kohdistuvat muun muassa<br />
siihen, että yhdessä sovitaan tiedon vaihdannasta ja<br />
Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n Työyhteisöviestintä 2010 –T&K -hankkeen projektipäällikkö,<br />
Helsingin yliopiston viestinnän dosentti ja Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän dosentti<br />
tärkeiden asioiden käsittelytavoista. Yhteisiin asioihin<br />
vaikuttaminen on mutkatonta ja niistä puhuminen<br />
luontevaa. Yhteistä osaamista kartutetaan pyytämällä<br />
ja antamalla apua. Hyvän tunnelman vuoksi ollaan<br />
valmiita tekemään työtä ja vuorovaikutteista viestintää<br />
haittaavia hierarkkisia esteitä halutaan purkaa.<br />
Hyvin toimiva viestintä vahvistaa sekä yksilöä<br />
että yhteisöä. Varsinkin muutostilanteissa yhteisöllisyys<br />
antaa voimaa käsitellä vaikeita asioita.<br />
Vuorovaikutteinen viestintä motivoi, lisää hyvinvointia<br />
ja antaa työn iloa. Viestinnän lisäksi tietotyön<br />
asiantuntijat arvostavat työn jatkuvuutta, mahdollisuutta<br />
toteuttaa itseään ja monet myös materiaalisia<br />
kannustimia.<br />
Työyhteisön maine on tärkeä asia<br />
asiantuntijalle, sillä samastuessaan<br />
työhönsä hän samastuu tai haluaisi<br />
samastua myös työyhteisöönsä.<br />
Asiantuntija on myös itse osa organisaation<br />
mainetta, ja maine peilautuu<br />
myös häneen. Jos yhteisöllä on hyvä<br />
maine, sen koetaan siirtyvän yksilöihin<br />
ja päinvastoin.<br />
Johtaminen on palvelua<br />
Esimiesten ja johtajien rooli on muuttunut ja muuttuu.<br />
Heiltä ei odoteta käskytystä, komentoja ja tiedottamista,<br />
vaan läsnäoloa, suurien linjojen kirkastamista<br />
ja asiantuntijoiden työedellytysten luomista.<br />
Viestinnästä onkin tullut merkittävä haaste johtamisja<br />
esimieskoulutukselle.<br />
Tähänastinen ajatteluhan on perustunut pitkälle<br />
siihen, että tietoa valutetaan ylhäältä alas ja että<br />
alaisten tehtävät on vain odottaa tiedon saapumista<br />
perille. Nykyinen työyhteisviestintä on kuitenkin<br />
luonteeltaan tasavertaista tiedon, kokemusten ja<br />
näkemysten vaihdantaa, mihin osallistuu koko yhteisö.<br />
Asiantuntijat tarvitsevat työssään ajantasaista ja<br />
kattavaa tietoa, eikä siihen sovi tiedon säännöstely ja<br />
tipoittain informointi.<br />
Kaavamainen itsestään selvyyksien toteaminen esimerkiksi<br />
palavereissa ja tiedotustilaisuuksissa koetaan<br />
turhauttavana, jopa eettisesti arveluttavana.<br />
Muodolliselle viestinnälle on edelleen sijansa, mutta<br />
sen merkitys on kaventunut.<br />
Tunteet kuuluvat työyhteisöön<br />
Ihmisellä ei ole erikseen työ- ja yksityisminää, vaan<br />
hän on emotionaalinen kokonaisuus, jolle tunteet<br />
kuuluvat myös työhön ja työelämään. Ne voivat toimia<br />
tärkeänä innoittajana työlle ja luovuudelle.<br />
Tunteiden merkitys työyhteisöviestinnän tutkimuksessa<br />
on vasta orastava tutkimushaara. Muun muassa<br />
Miller, Considine & Garner toteavat artikkelissaan,<br />
että perinteinen organisaatiokäsitys on pitänyt tunteita<br />
työyhteisöjen häiriönä tai marginaalisena asiana,<br />
johon ei tarvitse kiinnittää huomiota. He tunnistivat<br />
tutkimuksessaan viisi emootiotyyppiä. Ensimmäinen<br />
on epäaito tunnetila (emotional labor), jota edellytetään<br />
esimerkiksi asiakaspalvelussa.<br />
Aito tunnetila (emotional work) syntyy työstä, joka<br />
itsessään vaatii tunteiden osoittamista, esimerkiksi<br />
hoivatyö. Kolmanteen ryhmään kuuluvat tunteet,<br />
joita syntyy vuorovaikutuksessa työtovereiden kanssa<br />
(emotion with work). Tutkijat tunnistivat myös tunteet,<br />
jotka johtuvat työpaikan yksityiselämän tapahtumista<br />
ja joita tuodaan esiin työyhteisössä (emotion at<br />
work). Viidentenä he mainitsevat tunteet,<br />
joita kohdistuu itse työhön; pidetäänkö<br />
työtä mielekkäänä ja haasteellisena<br />
(emotion toward work). Tunne<br />
on siis varsin moniulotteinen ilmiö ja<br />
tunteiden tutkimus odottaa jatkoa.<br />
Populaarilla puolella tunneälystä<br />
on puhuttu pitkään, vaikka tutkijat<br />
ovatkin kyseenalaistaneet Daniel<br />
Colemanin lanseeraamaan käsitettä.<br />
Suomessakin ollaan ajan hermolla, sillä<br />
Pauli Aalto-Setälä julkaisi yhdessä Mikael Saarisen<br />
kanssa äskettäin kirjan ”Perkele! Tunneosaamisen oppikirja<br />
esimiehille”.<br />
Uudet arvostukset ovat näkyneet jo jonkin aikaa erilaisissa<br />
työyhteisöjen tunnelmaa ja innovatiivisuutta<br />
luotaavissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Parhaiten<br />
menestyvät työyhteisöt, joissa uskalletaan kysyä ja<br />
kyseenalaistaa sekä olla eri mieltä asioista. Yhdessä<br />
tekeminen ja yhdessä oppiminen ovat tärkeitä asiantuntijatyön<br />
kulmakiviä, sillä osaamista jakamalla syntyy<br />
parempaa laatua ja tulosta. Viestinnän toimivuus<br />
on siten kova asia, tuloksentekijä, eikä ”pehmopuolen<br />
tavaraa”, kuten eräs asiantuntija sitä kuvasi tutkimushaastattelussa.<br />
Kanavista foorumeille<br />
Oleellinen muutos aiempaan on myös se, että perinteisten<br />
viestintäkanavien sijaan viestinnän nähdään<br />
pääasiassa tapahtuvan foorumeilla, joista keskeisin<br />
on työtila itsessään. Kanava käsitteenä ilmentää yksi-<br />
suuntaisuutta ja monotonisuutta, kun taas foorumi<br />
kuvaa kantasanansakin forum mukaan avointa<br />
paikkaa, missä vaihdetaan tietoa, ajatuksia ja näkemyksiä.<br />
Tietotyöläiset kehittävät luovasti uusia<br />
viestinnän käytäntöjä yhdistellen keskinäisviestinnän<br />
ja sähköisen viestinnän keinoja työyhteisössään<br />
ja verkostoissaan.<br />
Fyysisen tai virtuaalisen työtilan<br />
lisäksi työyhteisöissä on erilaisia<br />
foorumeita. Tietotyöläiselle<br />
tärkeitä ovat sisäiset verkostot,<br />
jotka kokoavat yhteen asiantuntemusta<br />
ja ajantasaistietoa. Myös<br />
organisaatiorajat ylittävät verkostot<br />
ovat olennaisia, jolloin verkostoituminen<br />
kuuluu asiantuntijaprofiiliin.<br />
Tietotyöläinen on siten<br />
varsin itseohjautuva viestijä.<br />
Edelleenkin työyhteisöissä on puolivirallisia foorumeita,<br />
kuten kahvittelut, seminaarit ja strategiapäivät,<br />
joilla työ- ja organisaatioasioita käsitellään<br />
rennosti ja vapaamuotoisesti. Virallisillakin foorumeilla<br />
on edelleen paikkansa varsinkin suurissa organisaatioissa,<br />
joiden viestintä on riippuvainen erilaisista<br />
säädöksistä. Olennainen muutos on kuitekin<br />
se, että virallisten foorumien rooli kapenee ja antaa<br />
tilaa hybridinomaiselle viestinnälle. Se tarkoittaa,<br />
että viestinnän keinot ja muodot valitaan tilanteiseen<br />
sopiviksi.<br />
Hanke jatkuu<br />
Juholin, Elisa. 2007. Työyhteisöviestinnän uusi agenda. <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>, Helsinki.<br />
Tutkimus oli ensimmäinen vaihe <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
tutkimus- ja kehityshankkeesta<br />
Työyhteisöviestintä 2010. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä<br />
tietoperustaisten työyhteisöjen viestinnästä<br />
sekä luoda työvälineitä sen suunnitteluun ja arviointiin.<br />
Hanke päättyy vuonna 2008.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>N tutkimus-<br />
ja kehittämistoiminta (T&K)<br />
– tiivistä yhteistyötä yritysten<br />
kanssa<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n tutkimus- ja kehittämistoiminta<br />
perustuu strategisesti valituille painopistealueille.<br />
Teemme tiiviissä yhteistyössä yritysten<br />
ja työelämän kanssa tutkimus- ja kehittämistoimintaa,<br />
jonka muotoja voivat olla esimerkiksi<br />
kehittämisprojektit, toimiminen yhteisessä<br />
kehittämisympäristössä (ns. kehittämisalustat<br />
tai testiympäristöt) tai aktiivinen osallistuminen<br />
alueellisiin kehittämishankkeisiin. Tutkimus- ja<br />
kehittämistoiminnan tuloksena syntyy uutta<br />
liiketoimintaa, uusia tuotteita tai palveluja,<br />
uusia toimintatapoja tai uutta yritystoimintaa.<br />
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa<br />
hyödynnämme oman organisaatiomme 600<br />
asiantuntijaa sekä 10 000 opiskelijaa.<br />
Tavoitteenamme on kehittyä huippuosaajaksi<br />
erityisesti seuraavilla osaamisalueilla: myynti<br />
ja palvelu (liiketalous & palveluliiketoiminta),<br />
järjestelmät, mallit ja välineet (IT & liiketalous),<br />
tiedon hallinta ja digimedia (liiketalous &<br />
viestintä), kaikkialle sulautuva (ubiikki) tietotekniikka<br />
(hyvinvointi & IT), elämys (hyvinvointi &<br />
viestintä) ja ammattipedagogiikka (työelämälähtöiset<br />
pedagogiset ratkaisut).<br />
Ota yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää<br />
T&K -yhteistyömahdollisuuksista. Lisätietoja:<br />
Tutkimus- ja kehittämiskeskus: johtaja Lauri<br />
Tuomi, puh. 050 3104010, lauri.tuomi@haagahelia.fi<br />
ja tutkimuspäällikkö Tuija Toivola, puh.<br />
040 7733364, tuija.toivola@haaga-helia.fi .<br />
18 Miller, Katherine, Considine, Jennifer & Garner, John. 2007. “Let Me Tell You About My Job”. Exploring the<br />
19<br />
Terrain of Emotion in the Workplace. Management Communication Quarterly, 20 (3), 231-260.
Miten arvioida koulutuksen vaikuttavuutta?<br />
Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin tarkoituksena on tuottaa systemaattista informaatiota, jonka avulla voidaan ohjata toimintaa ja auttaa<br />
saavuttamaan toiminnalle asetetut tavoitteet. Halutun osaamistason saavuttamista on vaikea mitata, sillä koulutuksen tuottamien vaikutusten lisäksi<br />
osaamisen kehittymiseen vaikuttavat välittömästi tai välillisesti myös monet taustatekijät. Koulutuksen vaikuttavuuden tärkeimmiksi arviointihaasteiksi on<br />
usein mainittu koulutuksen vaikutusten heijastuminen työkäyttäytymiseen ja edelleen organisaation tuottamaan tulokseen.<br />
Erilaisia arviointimalleja<br />
Koulutuksen vaikutusten arvioinnista on esitetty useita<br />
erilaisia luokituksia ja arviointimalleja. Esimerkiksi<br />
Kirkpatrick (1969) luokittelee henkilöstökoulutuksen<br />
vaikutukset neljään tasoon:<br />
• koulutettavien välittömät reaktiot<br />
• koulutuksen ansiosta tapahtuva oppiminen<br />
• koulutuksesta aiheutunut työkäyttäytymisen muuttuminen<br />
• työkäyttäytymisen muutoksen vaikutukset organisaation taloudelliseen<br />
tulokseen (Kirkpatrick, 1998).<br />
Hamblin (1974) on lisännyt Kirkpatrickin luokitteluun<br />
vielä viidennen tason. ns. perimmäisen hyödyn/tuloksen.<br />
Arviointitasojen tulisi muodostaa mahdollisimman<br />
tiivis ja katkeamaton ketju. Ketjun yhden vaiheen katkeaminen<br />
voi johtaa seuraavien vaiheiden toteutumattomuuteen<br />
(Ruohotie, 1995).<br />
Myös Laird (1983) ja Boothe (1985) ovat mallintaneet<br />
koulutuksen vaikuttavuutta. Lairdin tasot koulutuksen<br />
vaikutuksista organisaation tuloksiin koostuvat oppijoiden<br />
mielipiteistä, oppimisesta, operatiivisesta toiminnan<br />
paranemisesta työpaikoilla koulutuksen jälkeen ja<br />
koulutuksen kustannustehokkuudesta. Boothen vaikutusten<br />
arviointimalli rakentuu kouluttajien koulutustoiminnan<br />
arvioimisesta, oppija–työntekijä –tasosta,<br />
organisaatiotasosta sekä liiketoimintatasosta, joka<br />
muodostaa ylimmän tason, jolla arvioidaan koulutuksen<br />
vaikutusta organisaatioon kokonaisuudessaan.<br />
Laird painottaa mallissaan yksilön näkökulmaa enemmän<br />
kuin Boothe, jonka mallissa yksilötasosta edetään<br />
organisaatiotasolle (Kantanen, 1996).<br />
Goldstein (1989) jakaa koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin<br />
neljään luokkaan, joista ensimmäisen koulutusvaikutuksen<br />
(training validity) ulottuvuus rajoittuu<br />
koulutustilaisuuteen. Siirtovaikutus (transfer validity)<br />
muodostaa toisen arviointiluokan, joka ilmenee koulutuksen<br />
aikana ja työpaikalla. Usein työpaikan olosuhteet<br />
eroavat koulutusoloista, joten koulutuksen<br />
vaikutus harvoin toteutuu. Koulutuksen vaikutuksia<br />
arvioidaan myös organisaation sisäisellä vaikutuksella<br />
(intra-organizational validity), jolloin vaikutukset kohdistuvat<br />
organisaation muissa ryhmissä samalla tavalla<br />
kuin arvioidussa ryhmässä. Käytännössä tämä ei ole<br />
näin yksinkertaista, sillä koulutuksen vaikuttavuutta on<br />
hankala erottaa sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät<br />
ole osallistuneet koulutukseen. Viimeinen arviointiluokka<br />
on organisaatioiden välinen pätevyys (interorganizational<br />
validity). Tällöin koulutus- tai kehittämisohjelma<br />
on niin tehokas, että sitä voidaan käyttää myös muissa<br />
organisaatioissa.<br />
Vahervan mukaan tärkeimmät vaikuttavuuden mittarit<br />
ovat oppimistulokset ja toiminnassa tapahtuvat muutokset,<br />
joita voidaan mitata vasta jonkin ajan kuluttua<br />
koulutuksen päättymisestä ns. viivästetyn arvioinnin<br />
avulla. (Aalto, Hätönen & Vaherva, 1998.)<br />
Muutostasojen vaikutus arviointiin<br />
Vaikuttavuuden arviointitasojen lisäksi koulutuksen<br />
vaikuttavuuden arvioinnissa tulee huomioda myös koulutukselle<br />
asetetut muutostasot sekä niihin liittyvät oppimis-/koulutusmenetelmät.<br />
Osaamisen kehittämisen<br />
kannalta on tärkeää, että osaamista kehitetään parhailla<br />
mahdollisilla tarpeeseen sopivilla oppimismenetelmillä.<br />
Ahteenmäki-Pelkonen toteaa Mezirowin ajatuksia<br />
mukaillen, että inhimillinen oppiminen voidaan jakaa<br />
kolmeen tasoon. Oppiminen voi olla instrumentaalista<br />
(välineellinen oppiminen), jolloin oppimisen tavoitteena<br />
on lisätä asioiden hallintaan liittyvää ennustavaa tietoa.<br />
Mezirowin mukaan instrumentaalinen oppiminen sisältää<br />
oppimisprosessin, jonka tavoitteena on ongelman<br />
tai ongelmien ratkaiseminen. Instrumentaalioppiminen<br />
voidaan siis mieltää suorittamaan oppimiseksi, jolloin<br />
pyritään parantamaan ja kehittämään menetelmätason<br />
osaamista. Oppiminen voi olla myös kommunikatiivista<br />
(vuorovaikutuksellinen oppiminen), jolloin ihmisten väliseen<br />
vuorovaikutukseen perustuvan oppimisen tavoitteena<br />
on saavuttaa hahmottavaa tietoa siitä, millaisia<br />
ajattelutapoja, tunteita, arvoja, normeja ja asenteita<br />
on ihmisen toiminnan taustalla. Kolmas oppimisen taso<br />
on emansipatorinen (tiedostava/vapauttava oppiminen<br />
tai monitaso-oppiminen), jolloin reflektiivisen ajattelun<br />
kautta nykytilanne kyseenalaistetaan voimakkaasti ja<br />
muutoksen avulla pyritään uuden uskomusjärjestelmän<br />
rakentamiseen. (Ahteenmäki-Pelkonen, 1997; Mezirow,<br />
1996.)<br />
TEKSTI JUHA MARJANKANGAS, KTM<br />
Kirjoittaja työskentelee <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa<br />
valmennus- ja kehittämiskonsulttina<br />
• KYSELYLOMAKKEET<br />
• KOULUTUSTILANTEEN<br />
HAVANNOINTI<br />
• KESKUSTELUT<br />
• HAASTATTELUT<br />
Miten koulutuksen vaikuttavuutta voidaan<br />
arvioida kokonaisvaltaisesti?<br />
Edellä esitettyjen koulutuksen vaikuttavuuden arviointitasoja<br />
ja koulutuksen muutostasoja yhdistämällä voidaan<br />
esittää hahmotelma siitä, millaista kokonaisvaltainen<br />
vaikuttavuuden arviointi voisi olla.<br />
Kuviossa on tiivistetty näkemyksiä siitä, millä tavalla<br />
koulutuksen muutostasot ja koulutuksen vaikuttavuuden<br />
arviointi voidaan jakaa eri tasoille. Kuviossa on<br />
oletuksena se, että mitä korkeammalle tasolle (tasot<br />
1-4) vaikuttavuuden arvioinnissa mennään, niin sitä<br />
vaikeampaa mittaaminen tai arviointi on suorittaa.<br />
Vaikeusasteen lisäksi toisena ulottuvuutena pidetään<br />
arviointiin vaadittavaa aikaa. Koulutusvaikutusta eli<br />
Taustamuuttujia:<br />
Koulutuksen muutosasteen valinta<br />
EMANSIPATORINEN<br />
OPPIMINEN<br />
• tiedostava ja vapauttava<br />
• voimakas kyseenalaistaminen<br />
• uuden uskomusjärjestelmän<br />
rakentaminen<br />
• miksi ei? -kysymykset<br />
KOMMUNIKATIIVINEN<br />
OPPIMINEN<br />
• ymmärtäminen<br />
• merkitysten uudelleenarviointi<br />
• asioiden uudelleenjärjestely<br />
• miksi?-kysymykset<br />
INSTRUMENTAALINEN<br />
OPPIMINEN<br />
• tehtäväsuuntautunut<br />
• ongelmien ratkaiseminen<br />
• syy-seuraussuhteet<br />
• miten?-kysymykset<br />
• KOKEET<br />
• KIRJOITTAMISTEHTÄVÄT<br />
• ESSEET<br />
• REFERAATIT<br />
• CASET<br />
Henkilöstömuutokset, suhdannevaihtelut, organisaatiomuutokset, itsenäinen kehittäminen jne.<br />
SUURI<br />
A RVIOINNIN<br />
VAIKEUSASTE<br />
PIENI<br />
taso 4<br />
taso 3<br />
taso 2<br />
taso 1<br />
LYHYT<br />
Yksilö<br />
• SOVELTAVAT TEHTÄVÄT<br />
• HAVANNOINTI<br />
• ORGANISAATION<br />
ILMAPIIRIKYSELYT<br />
• KESKUSTELUT<br />
Sisäinen vaikutus<br />
Ulkoinen vaikutus<br />
<strong>Muutoksen</strong> työyhteisössä/organisaatiossa<br />
Tulosmuutokset (Interorganisational validity)<br />
Työkäyttäytymisen muutokset<br />
Muutokset toiminnassa<br />
Ryhmässä tapahtuvat muutokset<br />
(Intra-organisational validity)<br />
Siirtovaikutukset, oppiminen<br />
Vaikutus tietoihin, taitoihin ja asenteisiin<br />
(Transfer validity)<br />
Suhtautuminen<br />
koulutukseen<br />
Koulutusvaikutus<br />
(Training validity)<br />
Reaktiomittaus<br />
A RVIOINNILTA VAADITTAVA AIKA<br />
Viivästetty mittaus<br />
PITKÄ<br />
Yksilö ja ryhmä A RVIOINNIN KOHDE Ryhmä Organisaatio<br />
Koulutuksen arviointimenetelmien valinta<br />
• OPPIMISPÄIVÄKIRJAT<br />
• PORTFOLIOT<br />
• ROOLIPELIT<br />
• PROJEKTIIVISET<br />
TEHTÄVÄT<br />
suhtautumista koulutukseen voidaan mitata välittömästi<br />
koulutustilaisuuden jälkeen reaktiomittauksella.<br />
Tällöin saadaan arvioitua koulutukseen osallistuneiden<br />
välittömiä mielipiteitä siitä, miten koulutus on<br />
onnistunut. Jossain määrin voitaneen arvioida myös<br />
sitä, millaista koulutustilanteessa tapahtunutta oppimista<br />
on syntynyt. On oletettavaa, että vasta silloin<br />
kun koulutukseen osallistuneella on ollut mahdollista<br />
soveltaa koulutuksen aiheina olevia ja opittuja asioita<br />
käytännön työssä, tapahtuu kolmannella tai neljännellä<br />
tasolla olevia vaikutuksia (ns. ulkoiset vaikutukset).<br />
Kolmas arvioinnin ulottuvuus on arvioinnin kohde, joka<br />
kuviossa on jaoteltu yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoihin.<br />
Tasolla 1 saadaan reaktiomittauksilla lähinnä<br />
yksilöiden arvioita koulutuksesta. Tasolla 2 tapahtuu<br />
Koulutuksen arviointitasojen valinta<br />
• LABORATORIOTYÖT<br />
• NÄYTÖT<br />
• TYÖNÄYTTEET<br />
• OSAAMISEN NÄYTÖT<br />
• 360-ARVIONNIT<br />
• OSAAMISKARTOITUKSET<br />
• TOTEUTUS- JA<br />
ARVIOINTIDOKUMENTIT<br />
• ASIANTUNTIJA-ARVIOT<br />
• TILASTOT<br />
• BUDJETTIVERTAILUT<br />
• TILINPÄÄTÖKSET<br />
• TALOUDELLISET<br />
ANALYYSIT<br />
• ROI<br />
siirtovaikutuksia yksilö- ja ryhmätasoilla. Tasolla 3 arvioinnin<br />
kohde muuttuu enemmän ryhmätasolla tapahtuvaksi<br />
muutokseksi. Tasolla 4 arvioidaan työyhteisössä<br />
tapahtuneita muutoksia. Arvioinnin kohteen<br />
kahdensuuntainen nuoli ilmaisee sitä, että arvioinnin<br />
kohde voi vaihdella eri tasoilla arviointimenetelmästä<br />
riippuen. Vaikuttavuuden arvioinnissa on myös huomioitava<br />
erilaiset taustamuuttujat, jotka voivat merkittävästi<br />
vääristää arviointituloksia. Esimerkiksi myönteinen<br />
talouskehitys voi vaikuttaa myyntituloksen<br />
kasvuun yhtä paljon kuin tehokas myyntivalmennus.<br />
Arviointimenetelmän tai -menetelmien valinnalla on<br />
oleellinen merkitys luotettavan arviointidatan keräämisessä.<br />
Paras ja luotettavin tulos saataneen silloin, kun<br />
yhdistetään määrällisiä ja laadullisia tiedon keruu- ja<br />
analysointimenetelmiä. Koulutuksen vaikuttavuuden<br />
arviointihistoria on teoreettisella tasolla pitkä, mutta<br />
edelleenkin on ratkaisematta arvioinnin perusongelma:<br />
Voidaanko pätevästi todentaa, että eri arviointitasojen<br />
välillä on oikeasti olemassa oleva korrellaatioketju vai<br />
onko vaikuttavuuden arviointi pelkästään uskomusten<br />
varassa olevaa harhaa?<br />
Lähteet:<br />
Aalto, L., Hätönen, H. & Vaherva, T. (1998). Henkilöstön kehittäminen<br />
ja kouluttaminen. Käsikirja. Julkaisuapu Oy Delta: Vantaa<br />
Ahteenmäki-Pelkonen, L. (1997) Kriittinen näkemys itseohjautuvuudesta:<br />
systemaattinen analyysi Jack Mezirowin itseohjautuvuuskäsityksistä.<br />
Helsingin yliopisto: Helsinki<br />
Goldstein, I.L. (1989), Training in Organizations, Needs Assessment,<br />
Development and Evaluation: Pacific Grove<br />
Hamblin, A.C. (1974) Evaluation and Control of Training. McGraw<br />
Hill: London<br />
Kantanen, U. (1996) Henkilöstökoulutus, sen vaikutukset ja tuloksellisuus<br />
yrityksen näkökulmasta. Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala<br />
Kirkpatrick, D. (1998) Evaluating training programs: the four levels.<br />
Berrerr-Koehler Publishers: San Francisco<br />
Marjakangas, J. (2007) Osaamisen kehittäminen yrityksessä - kokonaisvaltaisen<br />
kehittämismallin hahmottaminen, lisensiaattityö: Turku<br />
(keskeneräinen)<br />
Mezirow, J. (1996) Uudistava oppiminen – kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa.<br />
Painotalo Miktor: Helsinki<br />
Ruohotie, P. (1995) Ammatillinen kasvu työelämässä. Tampereen yliopiston<br />
opettajankoulutuslaitos: Hämeenlinna<br />
20<br />
Kuvio 1. Koulutuksen muutostasot ja vaikuttavuuden arviointi (Marjakangas, 2007)
KUVA SSA<br />
TEKSTI ELISA AUNOLA<br />
Johdon assistentti vapauttaa<br />
johtajan johtamaan<br />
Titteli ’johdon assistentti’ tuo tavalliselle kaduntallaajalle usein mieleen<br />
perinteisen sihteerityön, joka sisältää mm. pöytäkirjojen laatimista, johtajan<br />
matkojen varaamista sekä kalenterin allokointia. Osin työ on tätäkin, mutta<br />
assistentti on muutakin kuin hienompi nimitys sihteerille.<br />
Johdon assistentti ei ole vain sihteeri<br />
Suomalaisessa, vähittäiskauppaa harjoittavassa<br />
pörssiyhtiössä johdon assistenttina toimiva Piia<br />
Vehniäinen kokee työnsä olevan ensisijaisesti johdon<br />
oikeana kätenä toimimista. Hänen tehtävänsä on kerätä<br />
tausta-aineisto ja valmistella asiat niin, että johto<br />
pystyy analysoimaan mennyttä ja tekemään päätöksiä<br />
sen pohjalta. Vehniäinen listaa tärkeimmiksi työtehtävikseen<br />
mm. johdon tukemisen laskentatoimessa,<br />
sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä avustamisen<br />
vuosikertomuksen kokoamisessa. Assistentin tehtäväkenttä<br />
vaihtelee yrityksestä ja työntekijästä riippuen.<br />
Johdon assistentin uskotaan usein tietävän kaiken<br />
yrityksen asioista. Tämän uskomuksen Vehniäinen<br />
myöntää, mutta tarkentaa, että tärkeintä on tietää,<br />
mistä tiedon saa ja keneen ottaa yhteyttä.<br />
Matkailualan organisaatiossa johdon assistenttina<br />
toimiva Paula Rainio-Päivinen yhtyy mielipiteeseen.<br />
”En tiedä kaikkia yksityiskohtia. Suuressa organisaatiossa<br />
se on mahdotonta. Kaikkein tärkeintä on, että<br />
tiedän mistä saan tietoa kun sitä tarvitsen. Eli tiedän<br />
vähän kaikesta, joistakin asioista enemmän kuin toisista”,<br />
hän kuittaa ja jatkaa: ” Kaiken kaikkiaan tässä<br />
työssä pitää olla valmis tarttumaan vaikka mihin tilanteen<br />
niin vaatiessa.”<br />
Johdon assistenttia pidetään usein vahvasti työhönsä<br />
sitoutuneena ja kiireisenä. Näin usein onkin. ”Työtäni<br />
ei mielestäni voi hoitaa hyvin, ellei ole sitoutunut<br />
sekä tähän tehtävään että organisaation tavoitteisiin.<br />
Kiireinenkin olen kyllä, mutta on kiireen keskellä<br />
onneksi joskus pieniä hengähdystaukoja. Arjen pienet<br />
ilot ja huumori auttavat jaksamisessa.” Rainio-<br />
Päivinen kertoo.<br />
Kadunkulkijan mielikuva johdon assistentin olemuksesta<br />
on huoliteltu ja siisti. Tämän ajatellaan usein<br />
kulkevan jakkupuvussa. Tähän kommenttiin molemmat<br />
johdon assistentit yhtyvät. Ulkoiselta olemukseltaan<br />
johdon assistentti on siisti, tyylikäs ja klassinen.<br />
Jakkupuku on helppo valinta työympäristöön, jossa<br />
miehet käyttävät pukuja. ”Henkilönä johdon assistentin<br />
tulee olla määrätietoinen ja valmis itsenäiseen<br />
päätöksentekoon. Vähintään <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkinto<br />
ja kaupallinen ajattelutapa ovat hyviä lähtökohtia”,<br />
Vehniäinen pohtii.<br />
Mitä johdon assistentti sitten viettää vapaa-aikaansa?<br />
Rainio-Päivinen kaipaa työlleen vastapainoa<br />
ja hankkiutuu mieluiten omiin<br />
oloihinsa joko lenkkipolulle tai<br />
romaanin ääreen. Vehniäinen korostaa<br />
liikunnan merkitystä jaksamisessa.<br />
Hän nautiskelee myös<br />
hyvästä ruuasta, kirjoista ja elokuvista.<br />
Vuoden assistentti hämmentyi<br />
valinnastaan<br />
Tradenomi HSO sihteerit ry valitsee<br />
jäsenistönsä joukosta vuosittain<br />
”Vuoden Assistentin”.<br />
Vuonna 2007 tämä kunnianimi<br />
myönnettiin Lassila & Tikanoja Oyj:n johdon assistentille<br />
Taru Määtälle. Valinnan teki yhdistyksen<br />
hallitus useiden kymmenien hakemusten joukosta.<br />
Valinnassa painotetaan ammattitaitoisen assistentin<br />
tärkeimpiä puolia: Hän on tehokas moniosaaja ja<br />
keskeinen toimija työyhteisössään. Hän toimii rakentavana<br />
ryhmän jäsenenä ja luovana ongelmanratkaisijana.<br />
Hän on sanavalmis, aito HSO.<br />
Taru Määttää valinta ”Vuoden Assistentiksi” lämmitti,<br />
mutta myös hämmensi. Hän ei itse tiennyt edes<br />
olevansa kilpailussa mukana ennen kuin sai onnittelupuhelun,<br />
jossa kerrottiin voitosta. Määtän esimies,<br />
Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusjohtaja Jari Sarjo piti<br />
valintaa kuitenkin itsestäänselvyytenä. ” Kyllähän<br />
minä tiesin, että sinä olet kunnianimen arvoinen,<br />
mutta mistä valitsijat sen tiesivät?”, Sarjo hämmästeli<br />
nimityksestä kuullessaan. Määtän HSO-ystävät olivat<br />
ilmoittaneet tämän kisaan kandidaatille itselleen<br />
mainitsematta.<br />
Kaikkein<br />
tärkeintä on,<br />
että tiedän mistä<br />
saan tietoa kun<br />
sitä tarvitsen<br />
Määtän tie lapsuuden Kuusamosta pörssiyhtiöön<br />
on ollut melko suora, vaikkakaan ei ihan suunniteltu.<br />
Helsingin liiketalouden <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa<br />
Heliassa 1996 aloitetut opinnot oli vasta toissijainen<br />
vaihtoehto kielten opiskelusta yliopistossa kiinnostuneelle<br />
parikymppiselle.<br />
Työharjoittelusta alkanut<br />
työsuhde sihteerinä ympäristöministeriössä<br />
innosti jatkamaan<br />
opintoja. Nyt seitsemän<br />
Lassila & Tikanojan vuoden<br />
jälkeen Määttä tuntee kuuluvansa<br />
yrityksen kalustoon.<br />
Tämän ovat huomanneet<br />
myös muut L&T:llä työskentelevät.<br />
”Olen saavuttanut<br />
luottamuksen yrityksessä, sillä<br />
kokemustani arvostetaan.<br />
Kehitysehdotukseni huomioidaan<br />
ja niihin kannustetaan.<br />
Sanallani on painoarvoa.”, Määttä iloitsee asemastaan.<br />
Työminäänsä Määttä kuvailee asialliseksi, ystävälliseksi<br />
ja peräänantamattomaksi. Myös rauhallisuuden<br />
ja tarkkuuden hän mainitsee ominaisuuksikseen.<br />
Koordinointitaitoa ja priorisointikykyä hän pitää tärkeinä<br />
johdon assistentille. Assistentin työssä lankojen<br />
on pysyttävä käsissä ja on oltava aina valmis uusiin<br />
tilanteisiin. Määtän työpäivät sisältävät vain vähän<br />
rutiineja. Monesti päivälle suunniteltu To Do –lista<br />
menee uusiksi yhdestä puhelusta. Mutta se sopii<br />
Määtälle: ”Tykkään siitä, että tehtäviä tulee vähän<br />
joka puolelta. Pysyn tehokkaana, kun työjonossa on<br />
odottamassa kymmenen asiaa. Jos tehtäviä on vain<br />
yksi, vauhtikin hidastuu. Pieni hallittu paniikki on hyvästä.”<br />
Määttä tuumaa.<br />
22
Irti arjesta<br />
www.eckeroline.fi<br />
Luonteesta kumpuavien<br />
ominaisuuksien<br />
lisäksi Määttä<br />
kuuluttaa assistentilta<br />
hyvää kielitaitoa<br />
ja riittäviä ATKvalmiuksia.<br />
Nämä<br />
taidot hän on itse<br />
saanut <strong>ammattikorkeakoulu</strong>opinnoissaan.<br />
Monipuolinen<br />
kielitaito on tarpeen kansainvälistyvässä yrityksessä.<br />
Tämä sopii kielirakkaalle Määtälle hyvin ja hän onkin<br />
hankkiutunut preppaamaan venäjän ja ruotsin kielen<br />
osaamistaan.<br />
Tradenomiopinnoissa kirjanpitoa tankatessaan<br />
Määttä vannoi, ettei tule tarvitsemaan taitoa elämässään.<br />
Mutta toisin kävi. Debetin ja kreditin hallinnasta<br />
on ollut monesti hyötyä. Myös koulussa läpikäydyt<br />
asiakirjastandardit, kirjeenvaihto ja tapatietous<br />
ovat käytössä tuon tuostakin. Kiitokset Määttä antaa<br />
”Sihteerin hyötysivuille”, joille on kerätty tietoa<br />
sihteerityön tueksi. Hyötysivu-linkki on kulkenut<br />
assistentin mukana opiskeluajoista lähtien. Sivuilta<br />
pääsee tarkistamaan matkustussäännöt, etsimään<br />
kokoustiloja ja käyttämään sähköisiä sanakirjoja.<br />
Kontaktiverkostoaan Määttä pitää tärkeänä.<br />
Luontaisia työhön liittyviä kontaktipintoja hänelle<br />
ovat yhteistyöyritysten sihteerit ja assistentit, joilta<br />
voi kysellä ideoita, kokemuksia ja mielipiteitä.<br />
Määttä pitää edelleen yhteyttä myös ympäristöministeriön<br />
aikaisiin kollegoihinsa sekä joihinkin opiskelutovereihinsa.<br />
Toimitusjohtajan verkostokin pitää tuntea.<br />
Lähes kaikki yhteydenotot Lassila & Tikanojan<br />
ylimmälle johtajalle kulkevat johdon assistentin<br />
kautta. ”Puhelimessa saattaa tulla eteen mitä vain.<br />
Joudun määrittelemään soittajan tarpeen ja punnitsemaan<br />
asian tärkeyden parissa sekunnissa. Oikea<br />
vastaaja soittajan ongelmaan ei välttämättä olekaan<br />
toimitusjohtaja vaan joku muu taho yrityksessä. Siksi<br />
organisaation ja henkilöstön tunteminen onkin ehdotonta.”,<br />
Määttä painottaa.<br />
Tradenomi HSO -sihteereiden yhdistys<br />
ja vuoden assistentin nimeäminen<br />
Tradenomi HSO Sihteerit ry yhdistyksen juuret juontavat<br />
vuoteen 1967, jolloin Helsinkiin perustettiin Helsingin<br />
Sihteeriopisto. Opisto koulutti liike-elämän kasvavaan<br />
tarpeeseen ammattitaitoisia sihteereitä. HSO-Sihteerit ry<br />
perustettiin 1970 ja sen tarkoituksena oli HSO-identiteetin<br />
vahvistuminen ja HSO-sihteereistä tiedottaminen yrityksille.<br />
Yhdistyksen nykyinen nimi Tradenomi HSO Sihteerit<br />
ry yhdistää luontevasti niin aiemman kuin nykyisenkin tutkintonimikkeen.<br />
Tradenomi HSO Sihteerit ry:hyn kuuluu<br />
tällä hetkellä noin 2 800 aktiivista tradenomi, HSO:ta tai<br />
HSO-sihteeriä.<br />
Yhdistyksen hallitus valitsee vuosittain Vuoden Assistentin.<br />
Valintaperusteina painotetaan uralla menestymistä ja<br />
tehokkuutta sekä luonnollisesti sitä, että ehdokas täyttää<br />
tradenomi HSO-sihteerien tiukat kriteerit. Mukaan<br />
kilpailuun voivat osallistua Tradenomi HSO sihteerit ry:<br />
n jäsenet joko ilmoittamalla itsensä tai ystävänsä. Vuonna<br />
2006 titteli myönnettiin puolustusministerin sihteerille<br />
Anne Jaakkolalle.<br />
Mikä on musiikkiviennin merkitys<br />
Suomelle?<br />
Mitä musiikkivienti tuottaa?<br />
Millainen suhtautuminen Suomessa<br />
on musiikkivientiin?<br />
Mitkä ovat musiikkiviennin<br />
kärkimaat?<br />
Millaisella strategialla musiikkia<br />
viedään maailmalle?<br />
Miten pääsee mukaan<br />
musiikkivientiin?<br />
Mikä myy maailmalla?<br />
Suurimmat haasteet?<br />
Parhaimmat onnistumiset?<br />
Mitä odottettavissa tulevaisuudessa?<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
6<br />
7<br />
8<br />
9<br />
10<br />
- Musiikkiviennillä voidaan sanoa olevan neljä erilaista ulottuvuutta: kulttuuri, talous/elinkeinopolitiikka,<br />
imago ja kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutusta muihin aloihin ja niiden<br />
menestyksen edellytysten kasvuun.<br />
- Musiikkiviennissä ollaan sekä talouden, että kulttuurin asialla. Nämä kulkevat käsi kädessä. Ei voi olla<br />
menestyksekästä musiikkivientiä ilman liiketoimintaa. Toisaalta substanssi tekee menestyksen. Rahallisesti<br />
musiikkivienti tuottaa vähintään 29 miljoonaa euroa per vuosi. Lisäksi on huomioitava työllistävä vaikutus<br />
–kotimarkkinamme eivät riitä työllistämään kaikkia musiikkiammattilaisia ja toisaalta musiikkiala ja luovat<br />
alat ovat hyvin merkittävä työllistäjä Suomessa: sektorilla työskentelee ainakin 100 000 suomalaista.<br />
- Ilmastonmuutos on ollut viime vuosina merkittävä. Aikaisemmin opetusministeriön mielestä musiikkivienti<br />
ei ollut kulttuurin asialla, kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä emme tehneet bisnestä ja ulkoministeriö<br />
piti meitä liian riskibisneksnä. Nyt tahtotilat ovat muuttuneet; menestys on osoittanut alan tärkeyden.<br />
- Ykkösmarkkina on saksankielinen Eurooppa eli Saksa, Itävalta ja Sveitsi. Pohjoismainen markkina-alue on<br />
toiseksi tärkein ja Yhdysvallat kolmas. Japani on myös Suomelle hyvin merkittävä viennin alue: musiikkiviennissä<br />
se on neljänneksi tärkein markkina-alue suomalaisten ammattilaisten mukaan.<br />
- Mukana on koko musiikkiala. Olemme yhdessä laatineet suomalaisen musiikkiviennin kehitysstrategian,<br />
joka esiteltiin pääministerille helmikuussa 2006.<br />
- Music Export Finland ei valitse mukaanpääsijöitä, sen tekee ostaja sekä muut yhteistyökumppanit kyseisillä<br />
markkinoilla. Jos jää miettimään vain Suomessa sitä, mikä omasta mielestä on hyvää, niin pieleen menee<br />
takuulla. Artistilla täytyy olla ympärillään ammattimainen tiimi: Music Export Finland työskentelee<br />
yhteistyössä musiikkivientiä varsinaisesti tekevien ammattilaisten kanssa, eli teemme yhteistyötä levy- ja<br />
kustannusyhtiöiden sekä managementtien ja agentuurien kanssa.<br />
- Hyvin tehty musiikki. Suomi on hyvässä asemassa, koska meiltä on kysyntää musiikille monesta eri genrestä.<br />
- Suomesta puuttuvat vielä merkittävät investoinnit musiikkivientiin. Monella Euroopan maalla on tässä<br />
suhteessa selkeä kilpailuetu. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa investoidaan vientiin<br />
erilaisilla kiertuetuilla sekä kärkihanketuilla. Tavoitteena on saada myös tekijänoikeuden verotuksen muutos,<br />
sillä se on auttamattomasti vanhentunut ja syrjii musiikintekijöitä yrittäjinä.<br />
- Suomalaisen musiikkiviennin ammattilaisten tähän mennessä merkittävimpiä onnistumisia on erilaisten<br />
menestyvien bändibrändien vienti (esim. HIM, Sunrise Avenue, Childrens of Bodom). Lisäksi biisimyynti on<br />
lähtenyt liikkeelle. Suomessa on loistavia biisintekijöitä, kuten vaikkapa Patrick Sarin, jonka biisejä on myyty<br />
ympäri Euroopan.<br />
- Kasvua! Tosin se edellyttää myös investointeja.<br />
10+1<br />
KYSYMYSTÄ<br />
Paulina Ahokas, johtaja<br />
Music Export Finland<br />
Kuka voittaa Euroviisut?<br />
+1<br />
- Ruotsi tai Tsekki.
Kaisa Ruuttila<br />
– opiskeleva golfaaja<br />
Kaisa Ruuttila on Suomen naisgolfin nousevia<br />
nimiä. Pirteä ja iloinen tamperelainen siirtyi<br />
ammattilaiseksi viime vuoden loppupuolella ja<br />
jo maaliskuun alkupäivinä tilille napsahti uran<br />
ensimmäinen turnausvoitto ammattilaiskentillä.<br />
Kaisasta tuli ensimmäinen suomalainen sitten<br />
Minea Blomqvistin, joka on voittanut Afrikan<br />
tourin osakilpailun hänen voitettuaan WPGA<br />
masters sarjan osakilpailun Etelä-Afrikan<br />
Pretoriassa.<br />
Haaga-Helia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
Vierumäen yksikössä<br />
opiskeleva Kaisa aloitti golfin<br />
peluun jo kymmenvuotiaana.<br />
Nyt 23-vuotias viheriöiden<br />
kaunotar muistelee jo pienenä<br />
haaveilleensa ammattilaisuudesta.<br />
”Kyllä jo pienestä<br />
pitäen ammattilaisuus<br />
oli haaveena. Ei kuitenkaan<br />
päällimmäisenä mielessä,<br />
mutta jonkinlaisena haaveena kuitenkin”, Kaisa<br />
muistelee uransa alkutaipaleita.<br />
Naisten Euroopan tourilla Kaisalla on edessään kiireinen<br />
kesä, sillä kilpailuja on todella tiiviiseen tahtiin.<br />
Kaisan saama osittainen pelioikeus ei takaa hänelle<br />
automaattista paikkaa itse kilpailukierroksille,<br />
vaan hän joutuu karsimaan kilpailuihin. Joka tapauksessa<br />
on varmaa, ettei liikunnaohjaajan (Amk)<br />
-tutkintoa havittelevalla golfarilla ole vapaa-ajan<br />
ongelmia tulevana suvena, sillä Euroopan tourin<br />
lisäksi hän pelaa Ruotsissa pelattavan Telia tourin<br />
osakilpailuja. ”Toukokuu ratkaisee kauden kulun<br />
aika pitkälle. Onnistuminen Euroopan tourilla tarkoittaisi<br />
kilpailuja jokaiselle alkukesän viikonlopulle<br />
eri puolille Eurooppaa. Jos en onnistu Euroopan<br />
tourilla niin edessä on useita kilpailuja Ruotsissa.<br />
Aikamoista reissaamista on siis luvassa”, Kaisa kertoo<br />
kesäsuunnitelmistaan.<br />
Menestystä amatöörikentiltä<br />
Ennen ammattilaiseksi siirtymistään Kaisa ennätti<br />
voittamaan useita palkintoja amatöörikentillä.<br />
Kirkkaimpia kruunuja amatööriuralta ovat<br />
Pohjoismaiden mestaruus, minkä Kaisa valloitti<br />
vuonna 2005, ja reikäpelin Suomen mestaruus vuodelta<br />
2006 sekä vuoden 2003 Finnish amateur openin<br />
voitto. Ensi vuoden keväällä koulusta valmistuva<br />
Kaisa pitää opiskelua tärkeänä ja hän muistuttaa<br />
tutkinnon olevan eräänlainen takaportti elämään<br />
urheilu-uran jälkeen. ”Valmistumisen jälkeen aion<br />
satsata täysillä golfiin ja katsoa mihin rahkeet riittävät.<br />
On kuitenkin mukava tietää ettei putoa tyhjän<br />
päälle jos golfarin ura jostain syystä päättyy ennen<br />
suunniteltua”, Kaisa järkeilee.<br />
Kaisan suunnitelmat uran jälkeen eivät ole vielä selvillä,<br />
mutta hän uskoo löytävänsä itsensä liikunnan<br />
parista myös vanhemmalla iällä. Siihen hänen koulutuksensa<br />
antaakin erinomaisen pohjan ja ponnahduslaudan.<br />
Kaksi vuotta Vierumäellä opiskellut Kaisa<br />
on päässyt avaamaan jo kotimaisenkin golfkautensa,<br />
sillä hän ehti pelaamaan maaliskuun loppupuolella<br />
yhdeksän reikää Nokian golfkentällä. Kaisa toivookin,<br />
että tämän kevään viimeiset hallilyönnit<br />
olisivat jo takanapäin. ”Oli mukava golfata taas<br />
pitkästä aikaa kotimaassa ja nähdä minne ne<br />
pallot oikein lentää”, Kaisa naurahtaa.<br />
Tampereella nykyisin majaileva Kaisa on kotoisin<br />
Parkanosta, missä myös hänen golfuransa sai alkunsa.<br />
Kaisan äiti, isä ja 8-vuotias pikkuveli asuvat<br />
yhä Parkanossa ja onpa perheen pienimmäinenkin<br />
ehtinyt jo tarttua golfmailaan. ”Kyllähän<br />
se pikkuvelikin jo pelailee. Kovasti koettaa ottaa<br />
siskon etumatkaa kiinni”, Kaisa naureskelee.<br />
Eurooppaa ristiin rastiin<br />
Kaisalla on edessään kuukauden mittainen tiukka<br />
harjoittelurupeama ennen toukokuun 3.–6. päivä<br />
pelattavaa Teneriffan Euroopan tourin osakilpailua.<br />
Kotimaassa harjoitteleva Kaisa on iloinen siitä, että<br />
Vierumäelläkin pääsee jo kohtapuolin golfaamaan.<br />
Näin opiskelu ja urheilu kulkevat harmonisesti käsi<br />
kädessä. ”Ennen kenttien aukeamista olemme hyödyntäneet<br />
kaikkia mahdollisia harjoittelupaikkoja.<br />
Olemme treenanneet esimerkiksi Vierumäen tekonurmikentällä”,<br />
Kaisa valaisee monipuolisia harjoitusmetodeja.<br />
Aikainen kevät lieneekin golfareille<br />
mieleen? ”Kyllä, ehdottomasti. Eletään vasta maaliskuuta<br />
ja golfkenttiä availlaan jo ympäri maata.<br />
Aurinko paistaa ja linnut laulaa, joten ei golffari voi<br />
paljon parempaa kevättä toivoa”, Kaisa iloitsee.<br />
Kaiken sujuessa suunnitellusti Kaisa pelaa tällä<br />
kaudella Etelä-Afrikan lisäksi ainakin Espanjassa,<br />
Sveitsissä, Italiassa, Pohjois-Irlannissa, Hollannissa,<br />
Ranskassa, Unkarissa, Skotlannissa, Walesissa,<br />
Ranskassa, Tanskassa, Ruotsissa, Itävallassa ja<br />
Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Nuorella naisella<br />
taitaakin olla kauden päätyttyä jokunen leima passissa.<br />
Lisäksi kesän ohjelmaan<br />
kuuluu myös muutama kilpailu<br />
kotimaassa. ”Aikamoista<br />
reissaamistahan se tulee olemaan”,<br />
Kaisa huokailee jo<br />
etukäteen.<br />
Kaisan yhtenä haaveena on<br />
edetä urallaan Yhdysvaltojen<br />
LPGA kiertueen rahakkaisiin<br />
ja arvostettuihin kilpailuihin,<br />
missä lajin huippunimet<br />
Ruotsin Annika Sörenstamin<br />
johdolla tekevät naisten golfia<br />
tunnetuksi. Kaisan siirtyminen<br />
uudelle mantereelle ei kuitenkaan<br />
ole ajankohtaista tällä hetkellä, ja niinpä golfin<br />
ystävät pääsevätkin nauttimaan vaaleahiuksisen<br />
tamperelaisen swingistä tulevina vuosina vanhan<br />
mantereen puolella. ”Ennen Jenkkeihin siirtymistä<br />
pitäisi kivuta aivan Euroopan tourin huippupelaajaksi<br />
ja vasta sitten unelma jenkeissä pelaamisesta voisi<br />
tulla ajankohtaiseksi”, määrätietoinen Kaisa tuumii.<br />
Vapaa-aika kuluu pääosin levätessä<br />
Vaikka koulunkäynti onkin vienyt Kaisalta luonnollisesti<br />
aikaa golfin peluulta niin hän näkee asiassa<br />
myös hyvän puolen. Hyvin tasapainoisen oloinen<br />
Kaisa kertoo esimerkkinä koulunsa Ylläksen matkasta,<br />
joka toimi oivana akkujenlatauksena ennen<br />
raskasta golfkautta. ”Teimme kolmen päivän hiihtovaelluksen,<br />
joka kyllä tuntui jäsenissä. Onneksi oli<br />
kauniita maisemia ja mukavaa seuraa, mitkä auttoivat<br />
jaksamaan”, Kaisa muistelee pohjoisen retkeä.<br />
Afrikka tourilta Kaisa oli pakotettu palaamaan kotiin<br />
ennen kahta päätöskilpailua, sillä koulun tenttiviikko<br />
painoi päälle.<br />
Kiireinen maailmankansalainen ”Mansesta”<br />
Kaisan vapaa-ajan harrastuksista<br />
useat ovat sidottuja golfiin,<br />
sillä harrastustenkin on<br />
määrä palvella itse pääasiaa<br />
eli golfin peluuta. Kaisan harrastuksiin<br />
kuuluu punttisalia,<br />
lenkkeilyä ja jonkin verran<br />
sulkapalloa. Toki Kaisalla on<br />
myös urheilun ulkopuolisia<br />
harrastuksia, kuten kaikilla<br />
nuorilla ihmisillä. Kaisan vapaa-aikaa<br />
sävyttävät leffaillat<br />
kavereiden kanssa ja naisten<br />
suosikkiharrastus shoppailu.<br />
Iltaelämääkin on tietysti joskus<br />
mukava käydä katselemassa. Yksi ’harrastus’<br />
Kaisalla nousee kuitenkin suosikiksi muiden edelle<br />
golfarin vapaa-ajasta puhuttaessa. ”Matkustan<br />
niin paljon, että rauhallinen koti-ilta omalla sohvalla<br />
maaten lienee suosikkiharrastukseni”, Kaisa<br />
kertoilee.<br />
Rauhalliset koti-illat lienevätkin paikallaan nuorelle<br />
tamperelaiselle, jonka kalenterista vapaapäiviä<br />
saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Toivottavasti<br />
Kaisan lyönnit ja opinnot pysyvät jatkossakin tukevasti<br />
väylillään, niin saamme nauttia yhden suomalaisen<br />
naisgolfarin huippuotteista myös jatkossa.<br />
Uusi cooke-kenttä on<br />
haastava kokonaisuus<br />
Golfin ammattilaiset ja harrastajat saivat lisää<br />
haasteita, kun Vierumäelle valmistui viime kesänä<br />
toinen golfkenttä. Kanadalaisen Graham Cooken<br />
suunnittelema kenttä on championship-tasoa. Se ei<br />
kuitenkaan tarkoita sitä, että kenttä olisi liian vaikea<br />
harrastelijalle. Päinvastoin. Cooke tarjoaa leveitä<br />
väyliä, joita pelatessa kenttä saattaa tuntua helpolta.<br />
Griinit ovat loivasti kumpuilevia ja ne tarjoavat<br />
useita vaihtoehtoja lipun sijoitukselle. Lisäksi griinien<br />
edustalla on paljon bunkkereita, jotka imaisevat<br />
virhelyönnit sisäänsä. Cooke-kentän erikoisuus on<br />
kulta-tii. ”Tarjoamme vaihtoehtoja kaikentasoisille<br />
pelaajille, kulta-tii on se takimmainen tiipaikka, vielä<br />
ammattilaisten lyöntipaikkaakin taaempana. Sieltä<br />
pelatessa riittää varmasti haastetta”, Cooke-kentän<br />
toimitusjohtaja Jan Ruoho kertoo.<br />
Vierumäellä liikunnanohjaajaksi opiskeleva golfammattilaisemme<br />
Kaisa Ruuttila pitää kenttää haastavana,<br />
”Eri väylillä pitää tarkkaan harkita millä mailalla<br />
lyö, kentällä on sen verran vettä ja bunkkereita,<br />
että lipulle lähestyminen maksimipituuksilla ei ole<br />
mahdollista. Kenttä vaatii ajattelua”. Ruuttila pelasi<br />
kentällä ensi kertaa viime syksynä ja aikookin testata<br />
kentän vielä uudestaan. Lukujärjestykseni näyttää<br />
kevään osalta aika löysältä, joten aikaa pitäisi jäädä<br />
myös pelaamiseen, Ruuttila naurahtaa.<br />
26<br />
TEKSTI HEIKKI LÖFMAN<br />
Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n opiskelija urheiluviestinnän koulutusohjelmassa.<br />
TEKSTI SIMO LEINONEN<br />
Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n opiskelija<br />
Urheilujournalismin koulutusohjelmassa.
Improving Quality with an International Partner<br />
The meaning for the term quality has developed<br />
over time. According to ISO 9000, it is “The Degree<br />
to which a set of inherent characteristic fulfils requirements”.<br />
Both philosophy and common sense<br />
tend to see quality as related either to subjective<br />
feelings or to objective facts. Quality can also refer<br />
to the meaning of excellence itself. Total Quality<br />
Management (TQM) is a management strategy that<br />
aims at embedding an awareness of quality in all organizational<br />
processes.<br />
Benchmarking can be defined as a process used in<br />
organizations in order to evaluate various aspects<br />
of their processes in relation to best practices.<br />
According to EFQM, it is “The process of systematically<br />
and continuously comparing an<br />
organization’s strategies, processes and performance<br />
against business leaders to gain information<br />
that will help the organization to<br />
achieve business excellence”.<br />
Quality assurance has been one of <strong>HAAGA</strong>-<br />
<strong>HELIA</strong>’s focus areas as well as a means to find<br />
and define strategic partners among our 180<br />
international partner institutions in order toenhance<br />
international co-operation with them.<br />
We combined these two in a benchmarking<br />
project.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> University of Applied Sciences<br />
in Helsinki (HH) proposed a benchmarking<br />
project with the International Business<br />
School in Hanze University Groningen (IBS),<br />
Netherlands in spring 2006. IBS Groningen was<br />
very enthusiastic about this offer and it was agreed<br />
that this benchmarking project would aim at comparing<br />
both institutions with a focus on good practices<br />
and interesting developments for the future.<br />
Benchmarking at an international level was new for<br />
both IBS Groningen and <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>.<br />
TEXT ANNE PERKIÖ<br />
The aims of this benchmarking project were to improve<br />
networking, collaborative relationships and<br />
mutual understanding between the two participants.<br />
Additional goals were to collect benchmark information<br />
- in the form of texts and numerical or graphical<br />
information about the area of study such as evaluative<br />
reports, guidelines, specifications, how-to-do-it<br />
workbooks, specifications and codes of best practice,<br />
exemplars of good or different practices and statistics.<br />
Furthermore, it targeted at a better understanding of<br />
practices, processes or performance and insights into<br />
how improvements might be made. This understanding<br />
can be retained amongst the participants, e.g. in<br />
order to gain or maintain competitive advantage, or<br />
it can be disseminated more widely through conferences,<br />
workshops and publications, etc.<br />
The IBS had developed an extensive instrument for<br />
benchmarking and for its qualitative analysis, and<br />
based this instrument on assessment criteria of<br />
the following systems:<br />
• NVAO – The Netherlands-Flemish Accreditation<br />
Organisation<br />
• EFQM – The European Foundation for Quality<br />
Management<br />
• EQUIS – The European Quality Improvement<br />
System<br />
The criteria of the NVAO, EFQM and EQUIS<br />
were placed in a spreadsheet and the benchmark<br />
issues or themes which were of particular<br />
interest to both <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> and IBS were<br />
highlighted. For three important issues, specific<br />
checklists were made. These checklists<br />
were Programme / Courses, Connections with<br />
the corporate world and Student Placements<br />
+Personal Development.<br />
The project started with desk study where each of<br />
the institutions analyzed their own curriculum and<br />
compared it to the curriculum of the other in order<br />
to generate topics for the discussions in the meetings<br />
of personnel. The Curriculum Matrix used for this<br />
comparison showed that the International Business<br />
Programmes in both institutions had a lot in common.<br />
The need for such education arises from the<br />
international business world. The objectives of the<br />
programmes shared the idea of an education that<br />
corresponds to the demands of the rapidly and continously<br />
changing business environment and preparing<br />
professionals for the global workplace. Core competences<br />
were more clearly defined in IBS, but the same<br />
ideology was also adopted by HH. The structures of<br />
studies were somewhat different. In teaching methods,<br />
the International Business Programme (IB) in HH<br />
is based on Problem Based Learning (PBL). Projectbased<br />
courses are utilized in both institutions.<br />
The reciprocal visits took place in Groningen in May<br />
2006 and in Helsinki in November 2006. These visits<br />
included two days with a very intensive schedule. The<br />
agenda included presentations, classroom observations,<br />
meetings with the teachers in the same competence<br />
area and group discussions.<br />
The findings of this benchmark study show that curricula<br />
of both institutes are more or less similar, but<br />
there are minor differences in professional studies.<br />
For example, it was noted that in social responsibility<br />
studies, IBS Hanze has a broader concept in this<br />
field. <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> has a semester set up which enables<br />
the opportunity to integrate the corporate world<br />
better, handle different topics in one course and link<br />
skills training to actual real-life situations in the curriculum.<br />
The problem Based Learning at HH has been<br />
carried out further than at IBS. IBS can learn from the<br />
structured way it is used and also how it is supported<br />
by the course material on Blackboard. HH is also utilizing<br />
e-learning much more than IBS. Thus, in conclusion<br />
it can be stated that despite the fact that parts<br />
of the curricula are not<br />
comparable, there are<br />
many similarities in each<br />
school’s approach.<br />
HH has close contacts<br />
with the business community<br />
and it is a key<br />
player in Finland as it<br />
is located in the capital.<br />
IBS would like to<br />
learn more about HH<br />
entrepreneurship programmes<br />
as well as the<br />
“business incubator”<br />
which is both promoting<br />
and researching entrepreneurship.<br />
IBS also<br />
displayed interest in<br />
partnering in research<br />
projects.<br />
There are numerous<br />
similarities in the programmes<br />
when comparing<br />
exchange periods<br />
and work placements;<br />
the major difference is<br />
that Finnish students can do the placement in Finland,<br />
in IBS the Dutch students have to go abroad. It seems<br />
that HH has to do some improvements in quality control<br />
procedures in the exchange and placement programmes<br />
compared to IBS. The placement process of<br />
IBS is better organized.<br />
The new sales programme starting in HH in August<br />
2007, was very interesting to IBS. Some partly joint<br />
development might be conducted with it at a later<br />
stage.<br />
Concerning possibilities for future cooperation between<br />
HH and IBS, the following issues were discussed:<br />
student and teacher exchanges and the possibility<br />
to develop a double degree programme, market<br />
penetration projects that would interest companies<br />
operating in Finland and Holland, Research cooperation<br />
projects such as an “business incubator”, online<br />
learning cooperation projects which would include<br />
implementing courses together, joint development,<br />
HH offering PBL training sessions at IBS and conducting<br />
a benchmarking round up.<br />
Overall, the benchmarking process is very important<br />
for both institutes, and especially for IBS, which is applying<br />
for EQUIS accreditation.<br />
28 29
INSIDE<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong><br />
Keittiömestariksi tai englanninkieliseksi<br />
restonomiksi työn ohella<br />
Hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikkö<br />
Haagassa esittelee kaksi uutta työn ohella opiskeltavaa<br />
koulutusohjelmaa aikuisille: Degree Programme<br />
in Hotel, Restaurant and Tourism Management on<br />
englanninkielinen koulutusohjelma työssä käyville<br />
aikuisille. Puolet koulutuksessa aloittavista<br />
on ulkomaalaisia ja puolet suomalaisia. Suomen<br />
Keittiö<strong>mestarit</strong> ry:n kanssa suunniteltu ja toteutettu<br />
Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma painottuu<br />
ruokatuotantoon. Ohjelmasta valmistuu keittiömestareita<br />
laadukkaisiin ravintoloihin. Hakuaika on<br />
16.4.–4.5.2007, opiskelu alkaa syksyllä 2007.<br />
Porvoon korkeakoulukampus<br />
kohtaamispaikaksi<br />
Itä-Uusimaa sai vuoden alussa uuden elinkeinoelämään<br />
vahvasti kytkeytyvän ja kansainvälisen<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n, <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n. Porvoon<br />
yksikkö toimii aktiivisesti koulutuksen laadun<br />
varmistamiseksi ja tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten<br />
ja yritysten kanssa. Jatkuvan kehittämistoiminnan<br />
avulla yksikkö pyrkii vastaamaan<br />
työelämän vaatimuksiin ja ennakoimaan sen<br />
muutoksia. Nyt korkeakoulutoiminta näyttäisi<br />
saavan myös tarkoituksenmukaiset tilat. Porvoon<br />
toiminta on tällä hetkellä sijoitettuna kahteen<br />
vuokratilaan, jotka eivät vastaa nykypäivän<br />
korkeakouluopetukselle asetettuja ehtoja. Tämän<br />
vuoksi Helian säätiö ryhtyi yhdessä Porvoon<br />
kaupungin kanssa kartoittamaan toisenlaisia<br />
tilaratkaisuja vuonna 2005. Tavoitteena oli<br />
saada yksikön toiminta saman katon alle. Työ<br />
on nyt edennyt siihen pisteeseen, että selvitetään<br />
tontti- ja kaavoituskysymykset Porvoon<br />
Länsirannalle suunniteltua korkeakoulukampusta<br />
varten. Kampus yhdistäisi useita toimijoita<br />
ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella tavalla ja<br />
mahdollistaisi yhteisen alueen kehittämisen. Jos<br />
kaavoitusprosessi etenee odotetulla tavalla, on<br />
mahdollista, että toiminta uudella kampuksella<br />
alkaa loppuvuodesta 2010.<br />
Jarmo Sarkkinen, uusi T&K-keskuksen<br />
yliopettaja 1.3.07 lähtien<br />
Valmistuin maisteriksi Oulussa keväällä 1999.<br />
Jyväskylässä väittelin tietojenkäsittelytieteestä<br />
keväällä 2006. Väitöskirjassani selvitin kuinka<br />
eräässä ohjelmistoprojektiryhmässä tuotetaan<br />
tietojärjestelmän kuvauksia ja esitin tätä kuvaavan<br />
mallin. Viimeisimmäksi toimin lehtorina<br />
Turun yliopistossa ja tätä aiemmin muissa opetusja<br />
T&K-tehtävissä.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> tarjoaa minulle mahdollisuuden<br />
tulla yhä lähemmäs elinkeinoelämää ja soveltaa<br />
oppimaani eri toimialojen ongelmien ratkomiseen.<br />
Tulen valmistelemaan T&K-hankkeita.<br />
Työpanokseni on jaettu tietotekniikan koulutusyksikön<br />
kanssa. Tietojärjestelmäosaamisen<br />
ylempään <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkintoon liittyvä<br />
opetuspanokseni on 38%. Lisäksi osallistun projekteihin<br />
erilaisissa rooleissa. Useimmat tehtävistäni<br />
tulevat koskettamaan tavalla tai toisella Web<br />
2.0-ohjelmistoja ja ubiikkeja ratkaisuja, joihin<br />
kiinnostukseni heräsi jo väitöskirjaa tehdessäni.<br />
Uusi kirja kestävästä kehityksestä<br />
OPM julkaisi kirjan ”Towards Sustainable<br />
Development in Higher Education – reflections”<br />
helmikuussa 2007. Kirjan kohderyhmänä ovat<br />
virkamiehet sekä korkeakoulujen toimijat kaikissa<br />
Itämeren alueen maissa. Sen tavoitteena on antaa<br />
virikkeitä kestävää kehitystä edistävää koulutusta<br />
varten. Kirjan toimittivat Taina Kaivola Helsingin<br />
yliopistosta ja Liisa Rohweder <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>sta.<br />
Kaivola, T. & L. Rohweder (2007; Eds.) Towards<br />
Sustainable Development in Higher Education<br />
- Reflections. Publications of the Ministry of<br />
Education, Finland 2007:6. 132 pp. Helsinki<br />
University Press.<br />
Myynnin avoimet ovet<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n Pasilan toimipisteen tapahtumatorilla<br />
järjestetään rekrytointi- ja verkostoitumistapahtuma<br />
“Myynnin avoimet ovet” torstaina<br />
10.5.2007 klo 10–14.<br />
Tapahtuman tarkoituksena on vahvistaa linkkiä<br />
myyntityöstä kiinnostuneiden opiskelijoiden ja<br />
kumppaniyritystemme välillä. Yritykset esittelevät<br />
toimintaansa ja tarjoavat työharjoittelupaikkoja<br />
ja opinnäytetyöaiheita myyntityöstä<br />
kiinnostuneille opiskelijoillemme. Opiskelijamme<br />
puolestaan tarjoavat osaamistaan ja luovat arvokkaita<br />
kontakteja tulevaisuutta varten.<br />
Päivän aikana pidämme tapahtumatorilla tietoiskuja<br />
kumppaniyrityksistämme, <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n<br />
toiminnasta, ”Myynnin osaajan” opintokokonaisuudesta<br />
sekä uudesta, syksyllä käynnistyvästä<br />
koulutusohjelmasta. Tilaisuus on kaikille avoin,<br />
tervetuloa!<br />
Lisätietoja: elina.oksanen-ylikoski@haaga-helia.fi<br />
Liikunnan koulutusta keskitetään<br />
Vierumäelle<br />
Opetusministeriö esittää, että Päijät-Hämeessä<br />
toimiva korkeakoulutasoinen liikunnan koulutus<br />
keskitettäisiin <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
toimipisteeseen Vierumäelle. Tämä merkitsee sitä,<br />
että Lahden <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n 40 liikunnan<br />
aloituspaikkaa siirtyvät <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>lle.<br />
Uudet opiskelijat aloittaisivat syksystä<br />
2008 alkaen <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
opiskelijoina Vierumäellä.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n ja Lahden<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n ylläpitäjät ovat hyväksyneet<br />
esityksen.<br />
Stipendejä myönnetty<br />
Suomen Messusäätiö on myöntänyt <strong>HAAGA</strong>-<br />
<strong>HELIA</strong>n opiskelijoille kaksi 500 euron arvoista<br />
stipendiä tunnustukseksi hyvistä opinnäytetöistä.<br />
Stinpendit saavat Tuulia Telin Pasilan<br />
yksiköstä ja Terhi Vainio Malmin yksiköstä.<br />
30
O PINNÄY T E T YÖ<br />
TEKSTI RISTO KARMAVUO<br />
Katariina Rautavuori-Cottonin opinnäytetyössä<br />
tutkittiin, miten joukko suomalaisia (14) kokee vapaa-aikansa,<br />
lomansa sekä lomaan liittyvät elämykset<br />
ja harrasteet. Erityisesti tunteet, elämykset<br />
ja kokemukset olivat tutkimuksen keskipisteessä.<br />
Tavoitteena on ollut löytää niitä emotionaalisia nimittäjiä,<br />
jotka ohjaavat yksilön vapaa-ajan käyttöön<br />
liittyviä valintoja. Työ oli pilottitutkimus, jonka<br />
vuoksi olennaista oli tehdä huomioita, millaisia vastauksia<br />
syvä-/ teemahaastattelumenetelmällä voi<br />
saada kyseisestä aiheesta.<br />
Rautavuori-Cotton kertoo, että oli haastavaa löytää<br />
englanninkieliseen lopputyöhön sopivaa terminologiaa.<br />
Hän nostaa esiin sanat kokemus ja elämys,<br />
joita englanninkielessä vastaavat sanat ”experience”<br />
ja “extraordinary experience”. Suomenkielisestä<br />
Vitosen<br />
opinnäytetyössä<br />
pureudutaan<br />
vapaa-ajan viettoon<br />
Elämykset perustuvat<br />
tunteeseen<br />
sanasta kokemus nousevat mieleen kuitenkin melko<br />
tavalliset, jopa hieman arkisetkin asiat. Elämys puolestaan<br />
kertoo jostakin erikoisemmasta ja kenties ainutlaatuisesta<br />
kokemuksesta.<br />
A world of experiences - How are leisure time and its<br />
activities experienced? A Finnish viewpoint.<br />
Rautavuori-Cotton, Katariina. 2007.<br />
Amk-opinnäytetyö. <strong>HAAGA</strong> - <strong>HELIA</strong>,<br />
Porvoo, Matkailun koulutusohjelma.<br />
Arvosana: 5<br />
Työn tilaajia ovat Internationale Hogescool Breda, Synovate<br />
Censydiam Institute, Imagineering Academy sekä the<br />
Strategic Centre for Internationalisation Hollannista.<br />
Suomessa toimeksiannosta vastaa Oppimisverkosto (OVE).<br />
Työ on osa laajempaa `Researching the Heartbeat´ -nimistä<br />
konseptia, joka tutkii eurooppalaisten elämyksiä ja arvoja<br />
vapaa-aikana ja lomilla.<br />
Työ on luettavissa osoitteessa:<br />
www.matkailuntietotori.fi<br />
-> opinnäytetyöt -> muut<br />
Tutkimuksessa Rautavuori-Cotton pyrki selvittämään,<br />
miten suomalaiset kokevat ja selittävät elämyksen.<br />
Suurimmassa osassa haastatteluja perimmäiseksi<br />
tavoitteeksi lomassa ja vapaa-ajassa, ja sitä<br />
kautta elämyksessä, näyttää nousevan onnellisuuden<br />
tavoittelu. Loma myös rikkoo roolit, joita ihmisillä<br />
on arkielämässään – niin työssä kuin vapaalla –<br />
ja antaa siten mahdollisuuden kehittää itseään kohti<br />
”todellista minuutta”, sitä mitä ihminen oikeasti<br />
toivoisi olevansa. Tämä merkitsee tutkimuksen mukaan<br />
sitä, että itse prosessi (tässä jää epäselväksi,<br />
mikä prosessi) nousee tärkeälle sijalle. Itse tekeminen,<br />
oivaltaminen ja kokeminen ovat tärkeämpiä<br />
kuin täydellinen lopputulos. Prosessi antaa ihmiselle<br />
mahdollisuuden toteuttaa itseään, viedä itseään haluttuun<br />
suuntaan.<br />
Itse kokemisen tärkeys nouseekin esille vastauksissa<br />
kautta linjan. Lomakohteen toivottiin olevan<br />
sellainen, että siellä on vapaus ja mahdollisuus kokea<br />
yllättäviä asioita. Toisaalta kokemisen tilanne ja<br />
odotukset vaikuttavat voimakkaasti kokemuksen positiivisuuteen<br />
ja/tai negatiivisuuteen. Positiivinenkin<br />
kokemus voi kääntyä negatiiviseksi ja päinvastoin,<br />
jos odotukset tapahtumasta eroavat voimakkaasti<br />
kokemuksesta. Suurin mahdollisuus positiivisen lopputuloksen<br />
syntymiselle on silloin, kun odotukset<br />
ja kokemukset ovat tasapainossa. Vaikka yllätyksellisyyttä<br />
siis toivotaan, eivät yllätykset saa olla niin<br />
rajuja, että ne eivät<br />
lainkaan kohtaa ihmisen<br />
odotuksia.<br />
Kokemuksissa on<br />
myös eri dimensioita,<br />
niin syvyydessä kuin<br />
laajuudessa, jotka<br />
johtuvat osaltaan ihmisen<br />
omasta aktiivisuudesta.<br />
Toiselle<br />
saattaa riittää kokemukseksi<br />
jonkin<br />
asian passiivinen<br />
seuraaminen, siinä<br />
missä toisen on päästävä<br />
itse tilanteeseen<br />
sisään. Tärkeää on,<br />
että kokemuksesta<br />
jää muistoja.<br />
Toinen keskeinen<br />
esille nouseva seikka<br />
Rautavuori-Cottonin<br />
tutkimuksessa, on<br />
arvostuksen tärkeys.<br />
Ihminen haluaa<br />
kokea arvostusta ja<br />
saada tunnustusta<br />
myös vapaa-ajallaan<br />
ja lomillaan. Erityisesti perhematkailijoiden kohdalla<br />
arvostuksen tarve näkyy siten, että yhdessä vietetyn<br />
”laatuajan” kautta perheen sisäisten roolien arvostus<br />
nousee ja ihminen kokee itsensä paremmaksi<br />
toteuttaessaan kyseistä roolia laatuajan merkeissä,<br />
panostaessaan perheeseensä ja saamalla vastarakkautta<br />
lapsilta ja kumppanilta.<br />
Loppupäätelminä Rautavuori-Cotton esittää, että<br />
elämykset voivat olla tietoisia, valtaosin tunteisiin<br />
perustuvia, intuitiivisia tai uskonnollisia. Vapaa-ai-<br />
kaan perustuvat tunteet ovat positiivisia, ne linkittyvät<br />
sosiaalisuuteen, jonkin saavuttamisen tunteeseen,<br />
henkiseen kasvuun, hauskanpitoon ja<br />
rentoutumiseen. Tunteisiin liittyy myös työn rooli:<br />
mitä vähemmän omasta työstä nauttii – työn ollessa<br />
pakollista rahan hankintaa – sitä enemmän vapaaajassa<br />
hakee itsensä palkitsemisen ja arvostuksen<br />
saamisen tunteita. Ikä, sukupuoli tai koulutustaso ei<br />
näyttäisi vaikuttavan vastauksiin. Sen sijaan selkeämpi<br />
jakolinja syntyy perheellisten ja perheettömien<br />
välille.<br />
KOMMENT T I<br />
Katariina Rautavuori-Cottonin opinnäytetyö imaisee lukijan<br />
mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta alkaen, sillä Katariina on<br />
perustellut opinnäytetyön aiheen ja tarkoituksen erittäin kiinnostavasti.<br />
Opinnäytetyössä käytetyt käsitteet on määritelty huolellisesti.<br />
Niitä on pohdittu monipuolisesti, myös toinen toisiinsa suhteuttaen,<br />
mikä viestii loogista käsitteellistä ajattelua.<br />
Katariinalla on ollut käytössään hyvin rikas aineisto, 12 henkilön<br />
pitkäkestoisten teemahaastattelujen litteroinnit. Osan haastatteluista<br />
Katariina teki itse, osan teki samassa hankkeessa<br />
opinnäytetyönsä tehnyt tradenomiopiskelija Kristiina Jokinen.<br />
Molemmat onnistuivat vaativassa haastattelutehtävässä oivallisesti.<br />
Nämä opinnäytetyöt ovat edustavia esimerkkejä siitä, että<br />
opiskelijat pystyvät hyödyntämään myös toistensa aineistoa – aivan<br />
kaikkea ei tarvitse kerätä itse.<br />
Rikas ja laaja kvalitatiivinen aineisto on haaste tutkijalle, sillä aineisto<br />
tuntuu pursuavan mielenkiintoisia näkemyksiä, ajatuksia<br />
ja ideoita. Katariina Rautavuori-Cotton on hyödyntänyt analyysissaan<br />
teoreettisia käsitteitä ja tehnyt rohkeita, mutta perusteltuja<br />
tulkintoja aineistonsa pohjalta. Tästä syystä opinnäytetyö<br />
tuottaa runsaasti mielenkiintoisia tuloksia. Katariinan opinnäytetyön<br />
ansioita ovat myös useat tutkimusmenetelmään liittyvät<br />
kehittämisehdotukset, jotka hän esittää työnsä lopussa.<br />
Yliopettaja KTT Anne Äyväri<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Porvoo<br />
anne.ayvari@haaga-helia.fi<br />
32
Suvaitsemattomuus ja stressi tuhovat luovuuden<br />
Ihminen on luonnostaan luova ja uusista asioista kiinnostunut. Luovuus kukoistaa tällä<br />
hetkellä pitkissä ja puisevissa puheissa, mutta se elää kaikissa. Säveltäjien, ohjaajien ja<br />
muotoilijoiden lisäksi myös putkimiehissä.<br />
”Aina ei tarvitse<br />
eikä pidä olla<br />
menossa tai tulossa<br />
tai käytettävissä”<br />
TEKSTI ANNA I. MAURY<br />
Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
opiskelija viestinnän koulutusohjelmassa.<br />
Kuvittele putkimies. Tavallinen putkimies, joka kutsuttuna<br />
saapuu kulloiseenkin kotiin, missionaan korjata<br />
paukkuvat putket tai tukkoiset viemärit. Siinä<br />
on rinsseliä ja rensseliä, putkenpätkää ja jakoavainta,<br />
kiristintä ja kalkutinta levällään kylppärin lattialla.<br />
Eikä mene kuin hetki, ja taas vetää! ”Teknistä osaamista<br />
tarvitaan ihan käytännön työssä, noita putkistoja<br />
rakennellessa. Kokonaisuuden pitää olla toimiva<br />
ja kaiken pitää mahtua paikoilleen. Jotta työ näyttää<br />
hyvälle, tarvitaan myös tietynlaista visuaalista silmää.<br />
Kyllä tähän kaikkeen luovuutta tarvitaan, kertoo putkimies<br />
ja yrittäjä”, Jouni Heinonen työstään.<br />
Kasvatustieteen tohtorin ja luovuustutkijan Jussi T.<br />
Kosken sekä TV-tuotantoyhtiö Broadcastersin perustajan<br />
Saku Tuomisen kirjassa ”Kuinka ideat syntyvät?”<br />
luovuus on tiivistetyssä muodossa uusia ideoita<br />
tuottavaa ajattelua. Kirjassa poditaan luovaa<br />
ajattelua ja kaksikko antaa neuvoja siihen, miten<br />
omaa, ihan arkipäiväistäkin luovuutta voi ruokkia.<br />
Luovuudella kun tuppaa olemaan elämänlaatua kovastikin<br />
parantava vaikutus. Kyseenalaistamalla asioita,<br />
unohtamalla vanhat ”kun näin on aina tehty”<br />
–säännöt ja katsomalla asioista pintaa syvemmälle,<br />
voi löytää yllättäviäkin ideoita ja ratkaisuja vaikkapa<br />
jokapäiväisen elämän helpottamiseksi. Sehän nyt ei<br />
olisi yhtään pahitteeksi, varsinkin kun meiltä kaikilta<br />
jatkuvasti vaaditaan lisää, enemmän ja tehokkaammin<br />
ihan kyllästymiseen ja loppuunpalamiseen asti.<br />
Helvetinmoinen kiire, aina<br />
Kiirestä on paradoksaalisesti päässyt muodostumaan<br />
tietynlainen tehokkaan ja hyvän kansalaisen mittari.<br />
Täysi kalenteri ja paikasta toiseen juokseminen tuli<br />
perseessä tarkoittaa, että ihminen on kovin aikaansaava.<br />
Kiirestä kehuskellaan. ”On sääli, että ihmisiä<br />
mitataan sillä, kuinka kiireisiä he ovat. Siinä unohtuvat<br />
sisältö ja ajatukset”, sanoo teatteri-ohjaaja<br />
Seppo-Ilmari Siitonen. ”Pitäisi muistaa että ihminen<br />
tarvitsee hiljaisuutta ja pysähtymistä. Kelailua ja asioiden<br />
reflektointia, tutkiskelua. Niihin pitää olla aikaa<br />
ja rauhaa”, hän jatkaa. Luovuus tarvitseekin riitävän<br />
määrän aikalisää, laiskottelua. Kiire ja stressi<br />
tappavat luovuuden. Kaisa Barkman mediatoimisto<br />
Happi Mindsharesta on sitä mieltä, että kyetäkseen<br />
olemaan luova millään tasolla, työntekijä tarvitsee<br />
tarpeeksi aikaa ja inspiroivan työympäristön. Hän<br />
muistuttaa tosin, että luovuus tarkoittaa myös ahkeruutta.<br />
”Ei pelkällä sohvalla makaamisella ja kattoon<br />
syljeksimällä viinilasi kädessä saa mitään aikaan, luovaa<br />
tai muutakaan.” Happi on julistautunut valtakunnan<br />
ensimmäiseksi luovaksi mediatoimistoksi.<br />
Luovaa ajankäyttöä ja stressinhallintaa<br />
Luovat ihmiset muistavat, että ei sitä kaikkea aina<br />
jaksa eikä ehdi, pitää levätkin välillä. He priorisoivat<br />
aikansa. ”Aika on meidän maailmamme ainoa todella<br />
uusiutumaton luonnonvara”, muistuttaa Crelecokoulutusyrityksessään<br />
toimiva Jussi T. Koski kahvikupin<br />
äärellä. Tiimalasia vaikka kuinka kääntelisi, aika<br />
kuluu silti ja vuorokaudessa on yhä 24 tuntia. Mutta<br />
mitä jos tuntuu, että se ei riitä? Kun pitää käydä töissä,<br />
ja on asuntolainaa, ja koira pitää ruokkia ja ehdittävä<br />
salsa-tunneille ja korjata hajonnut vessan hana<br />
ja soittaa mummille ja samalla tehdä rästiin jääneitä<br />
töitä ja ties mitä kaikkea. Kosken mukaan suuria<br />
ongelmia syntyykin siitä, että arjen agendalla on yksinkertaisesti<br />
liikaa asioita, jotka repivät ihmistä joka<br />
suuntaan. Meidän tulisikin hänen mukaansa kaikkien<br />
löytää se oma juttu, johon voisimme keskittyä ja jossa<br />
voisimme kehittyä. Työyhteisössä se voi tarkoittaa<br />
esimerkiksi järkevämpää työnjakoa, arjessa ajan priorisointia<br />
ja ihan yleisellä tasolla ajan rajallisuuden<br />
hyväksymistä. Luovat ihmiset käyttävätkin aikaansa<br />
tehokkaasti, suhtautuvat siihen kunnioittavasti ja<br />
myös ottavat itselleen oman aikansa. Aina ei tarvitse<br />
eikä pidä olla menossa tai tulossa tai käytettävissä.<br />
”Luovat ihmiset ovat innostuneita ja energisiä, mutta<br />
he osaavat pitää tietyt rajat, ja harvemmin polttavat<br />
itsensä loppuun. He ehkäisevät ja hallitsevat stressiä<br />
muistamalla, että kapasiteetti ja aika ovat rajallisia”,<br />
Koski jatkaa.<br />
34
Kun jokainen on enemmän tai vähemmän yliverkostoitunut<br />
ja infoähkyn kourissa nimenomaan olennaiseen<br />
keskittyminen helposti unohtuu. Tai siihen ei ole<br />
yksinkertaisesti mahdollisuuksia. Esimerkkinä yhteiskunnan<br />
tehottomasta ajankäytöstä ja ihmisten resurssien<br />
hukkaamisesta Koski heittää terveyskeskusjonot.<br />
”Onhan se nyt kovin tehotonta toimintaa seisottaa<br />
ihmisiä terveyskeskuksissa puolipäivää tuskailemassa,<br />
kun he voisivat sen ajan käyttää paljon mielekkäämminkin”,<br />
Koski kuittaa.<br />
Päähän potkitut pienet ja huonot ideat<br />
Tarvitaan siis aikaa, miettimistä ja työtä. Sieltä ne uudet<br />
loistavat ideat sitten tulevat, noin vain. Ei ihan.<br />
Sillä yhtä hyvää ideaa varten yleensä tarvitaan kourallinen,<br />
tai ehkä isokin kasa, huonompia myös.<br />
Luovassa ajattelussa, ideoinnissa, tämä on tärkeää<br />
muistaa. Määrä tarkoittaa tässä tapauksessa lopulta<br />
laatua, mitä enemmän on ideoita, minkätasoisia tahansa,<br />
sen todennäköisempää on, että jokin niistä<br />
on myös hyvä. Pieniä ideoita ja ajatuksia ei myöskään<br />
kannata väheksyä. ”Pienet ideat ovat todella tärkeitä,<br />
niitä tarvitaan paljon, jotta suuret ideat mahdollistuisivat.<br />
Tämä tarkoittaa, että aina ei kannata metsästää<br />
vain sitä suurinta vaan muistaa antaa merkitys myös<br />
pienemmille”, Koski muistuttaa ja antaa esimerkin<br />
kahvilabisneksestä.<br />
Kahvilakulttuuri koki huikean muutoksen 90-luvun<br />
puolessa välissä, eikä se johtunut mistään tajuntaaräjäyttävästä<br />
mega-innovaatiosta. Joku keksi niinkin<br />
pienen asian kuin erikokoisten take-away –kuppien<br />
kansien kokojen yhdenmukaistamisen. Tämä mullisti<br />
alaa, koska työstä kahvilassa tuli sujuvampaa, kun ei<br />
tarvinnut aina etsiä oikean kokoisia kansia kuhunkin<br />
kuppiin, varastointi yksinkertaistui ja asiakaspalvelu<br />
nopeutui. Laadullisesti tämä tarkoitti enemmän aikaa<br />
palvella asiakasta ja kehittyä. Pikku juttu. Niinpä,<br />
mutta sitäkin arvokkaampi.<br />
Pienet ja vähäpätöisiltä tuntuvat asiat saattavat tehdä<br />
omasta elämästäkin parempaa, ja silloin voidaankin<br />
puhua ”arjen luovuudesta”. Siitä puhutaan muiden<br />
asioiden ohessa myös viime syksynä valmistuneessa<br />
hallitusohjelmaan sisältyvässä luovuusstrategiassa.<br />
Luovan arjen merkitystä ja mukana oloa strategiassa<br />
on korostanut työtä luotsannut opetusministeriön<br />
erkoissuunnittelija Esa Pirnes kulttuuri-, liikunta- ja<br />
nuorisopolitiikan osalta. Myös ohjaaja Siitonen näkee<br />
arkisen luovuuden laajassa mittakaavassa. ”Arjen luovuus<br />
tulee esille siinä, millaiseksi muokkaa omaa ympäristöään<br />
ja millaista sisältöä luo elämäänsä. Sisältö<br />
voi muodostua pienistä asioista, ihmisten kohtaamisista,<br />
jaetuista tunteista, ruuanlaitosta tai vaikka<br />
sisustamisesta. Pääajatuksena on, että jokainen ihminen<br />
on vastuussa omasta elämästään ja siitä, millaiseksi<br />
se muodostuu.”<br />
Jokainen ihminen on siis itsensä herra ja kuningas.<br />
Välillä se saattaa olla kyllä aika vaikeaa. Ajatellaanpa<br />
vaikka kaikkea sitä valtaa, jota muilla ihmisillä on yksilön<br />
elämään, kuten opettajia.<br />
Homo ludeNs koulunpenkillä<br />
Vanhempien lisäksi juuri opettajat ovat niitä henkilöitä,<br />
joiden kautta lapsen minä ja käsitys maailmasta<br />
kehittyy. Ja lapsista kasvaa aikuisia. ”Yleisesti koulujärjestelmä<br />
on aika tasapäistävä”, myöntää Helsingin<br />
Rudolf Steinerkoulun rehtori Meri Arni-Kauttu.<br />
Hänen mukaansa leikin osuutta pitäsi enemmän korostaa<br />
oppimisessa, koska se tutkitusti valmistaa yksilöä<br />
luovaan ongelmanratkaisuun, joka on todella<br />
tärkeä osa ihmisen identtitettiä ja selviämistä jokapäiväisestä<br />
elämästä. Hän nostaa esiin Homo ludensin,<br />
leikkivän ihmisen.<br />
Arni-Kauttu on huolissaan siitä, miten vähän lapset<br />
oikeasti leikkivät enää. ”Leikki ja lapsuus kuuluvat<br />
vahvasti yhteen. Liikaa keskitytään ns. hyötyaineisiin<br />
ja suorittamiseen, ja lapsuus, lapsena olo ja leikki jäävät<br />
varjoon.” Hän haluaisi turvata lapselle kasvurauhan,<br />
antaa mahdollisuuden omaan kehitysrytmiin,<br />
joka mahdollistaa myös yksilön luovuuden esiintuloa.<br />
Opettajat käyttävät suurta valtaa, he ovat niitä henkilöitä,<br />
jotka voivat edesauttaa nuoren mielen kehittymistä<br />
luovaan suuntaan tai tukahduttaa sen.<br />
Esa Pirnes ei halua olla koulun luovuuden arvioinnissa<br />
mustavalkoinen. ”On vaikea yksiselitteisesti sanoa,<br />
onko peruskoulu tällä hetkellä luovuuteen kannustava<br />
vai ei. Kouluissa on hyvin monenlaista toimintaa<br />
ja monenlaisia opettajia ja siksi käytössä on varmasti<br />
sekä hyvinkin luovia toimintatapoja, että kovin vanhakantaisia.”<br />
Hänkin myöntää tosin että kehitettävää<br />
on varmasti paljon, eikä pienin ongelma varmasti ole<br />
kasvavat ryhmäkoot. Jussi T. Koski on samoilla linjoilla.<br />
”Opetuksessa pitäisi ottaa käyttöön pienemmät<br />
luokat ja koulujen oppiaineiden tulisi keskittyä tehtäväänsä,<br />
antamaan lapsille erilaisia tapoja jäsentää<br />
maailmaa. Opetuksen laadussa ydinkysymyksinä ovat<br />
varmastikin herkistyminen pienten lasten eroihin ja<br />
lasten ohjaaminen itsenäisiksi, ajatteleviksi yksilöiksi”,<br />
hän sanoo.<br />
Opettamisesta on myös kokemusta säveltäjä Eero<br />
Hämeenniemellä. Hän opettaa oman sävellystyönsä<br />
ohella Sibelius-Akatemiassa säveltämistä. ”Omassa<br />
opetustyössäni yritän antaa oppilaalle mahdollisuuden<br />
kehittyä itsensälaiseksi, keskustelemalla ja konkreettisesti<br />
opastamalla. Oppilasta täytyy rohkaista.”<br />
Hän sanoo luovuuden opettamisen toiselle ihmiselle<br />
olevan kyllä joskus aika haastavaa. ”Kun ei sitä luovuutta<br />
voi opettaja komentaa!”<br />
Luova johtaja tekee tulosta<br />
Toinen ryhmä, jolla on yleensä valtaa toisten elämään,<br />
ovat johtajat. Kaikenlaiset johtajat, suurissa<br />
tai pienissä yrityksissä ja työyhteisöissä antavat hyvin<br />
pitkälti raamit siihen, onko työnteko mielekästä<br />
ja määrittävät, kuinka paljon ihminen voi käyttää<br />
luovaa ajattelua omassa työssään. ”Suomalaisten yritysten<br />
pitäisi enemmän oppia käyttämään luovuutta<br />
hyväkseen, esimerkiksi avoimuus ja avoin johtaminen<br />
on luovuuden esilletulossa ehdoton edellytys.<br />
Yrityksissä ja johtamisessa tarvitaan yhä enemmän<br />
sellaista mukaansa tempaavaa voimaa”, muotoilija<br />
Jukka Korpihete kiteyttää.<br />
Korpihete on tehnyt yhteistyötä lukuisten yritysten<br />
kanssa, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hänen<br />
kokemuksensa mukaan kotimaassa ollaan onneksi<br />
johtotasollakin avoimuudessa huomatavasti edellä<br />
toista EU-maata Italiaa, jossa toiminta on hänen mielestään<br />
jähmeää. ”Suomessa periatteessa kuka tahansa<br />
voi katsoa jonkun yrityksen johtajan numeron<br />
vaikka internetistä ja soittaa sille suoraan. Johtaja<br />
on ehkä juuri silloin mökillään, mutta vastaa silti.”<br />
Toisaalta Korpihete arvostelee suomalaista työilmapiiriä<br />
samasta aiheesta. Hänen mukaansa suomalainen<br />
kritiikin kulttuuri on suorastaan sairaan huono.<br />
Hän kertoo esimerkin, jossa ylemmältä taholta annetaan<br />
työntekijälle palautetta, eikä valttämättä ihan<br />
kaikkein parasta sellaista. Kertomatta omaa mielipidettään<br />
asiasta tai omaa näkökantaansa työntekijä<br />
luikkii häntä koipien välissä kulman kuppilaan ja tilittää<br />
sitten siellä. Toisen osapuolen ajatukset eivät<br />
siis koskaan kantaudu johdon korviin. Miksi näin joskus<br />
on? ”Ehkä se johtuu pelosta, työpaikkojen epävarmuudesta”,<br />
Korpihete arvelee.<br />
Niin, pelko siitä, että jos avaa suunsa ja kertoo omat<br />
mielipiteensä työntekijänä, niin saa heti kenkää tai<br />
ainakin huomattavaa kyräilyä osakseen, saattaa<br />
olla aiheellinen. Hyvä johtaja voi vaikuttaa tähän<br />
kannustamalla alaisiaan avoimuuteen ja mielipiteiden<br />
vaihtoon. Ja työympäristössä, jossa vuorovaikutus<br />
on olennainen osa työntekoa ja puhumiseen<br />
ja ideoiden esille tuomiseen kannustetaan, on huomattavasti<br />
paremmat mahdollisuudet luovuuden lisääntymiseen.<br />
Sitä kautta taas yrityksessä päästään<br />
helpommin kiinni uusiin innovaatioihin ja tuloskin<br />
mitä luultavammin paranee. TIEKE:n, eli tietoyhteiskunna<br />
kehittäimiskeskuksen johtaja Kirsti Timperi<br />
allekirjoittaa omalta osaltaan luovuuden ja innovatiivisuuden<br />
tarpeen. ”Suomessa toimivat organisaatiot<br />
eivät voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ainoastaan<br />
alhaisten kustannusten ja hintojen avulla<br />
vaan niiden pitää pystyä tarjoamaan asiakkailleen<br />
kilpailijoita parempaa lisäarvoa. Tämän toteuttamisessa<br />
tarvitaan innovatiivisia työntekijöitä, mutta se<br />
asettaa myös suuren haasteen toimintaympäristön ja<br />
johtamisen innovatiivisuudelle.”<br />
36
K I R JAT KERTOVAT<br />
TEKSTI KARI NURMINEN<br />
Myyttistä korkealentoa vai arkista puurtamista?<br />
Tarunhohtoisuus katoamassa johtamistyöstä<br />
Johtajien ihailun sijaan ollaan siirtymässä johtamisen arkistumiseen ja sankarimyyteistä arkisen, hyvän johtamistyön ja<br />
taidon kunnioitukseen. Toisaalta etäisyys, ajallinen tai paikallinen, voi vahvistaa myyttejä ja luoda uusia sankaritarinoita.<br />
Joka tapauksessa johtajien toiminta tai toimimattomuus vaikuttaa sekä arkipäivän menestymiseen että yrityksestä<br />
kerrottaviin tarinoihin ja sitä kautta imagoon.<br />
MYYTTIEN LUONTEESTA<br />
Myytit ovat alun perin jumalolentoihin liittyviä taruja<br />
ja satuja. Johtamis-tutkimuksessa erityinen suuntaus<br />
on tutkia organisaatioita tai niiden johtamista<br />
erityisenä kulttuurina. Antropologisista lähtökohdista<br />
tarkasteluun tulee väistämättä mukaan ihmisyhteisöille<br />
tyypillinen tapa siirtää tietoa tarinoiden, legendojen<br />
ja olettamusten muodossa. Johtajuuteen<br />
ja johtajiin kytketään usein kaavamaisia sankaritarinoita<br />
ja palveluorganisaatioissakin tuttua on legendaaristen<br />
johtajien ylistäminen. Johtajan yksi<br />
tehtävä on luoda merkitystä ja tarkoitusta toiminnalle.<br />
Uudenlaista merkityksellisyyttä luovaan henkilöön<br />
kytketään usein karismaattisia, yliluonnollisia<br />
ominaispiirteitä. Erilaisten tarinoiden voima mielen<br />
hallinnassa ja organisaatioiden toiminnan ohjauksessa<br />
on tunnustettu. Tarinat kantavat tai välittävät<br />
yhteisiä ja organisaatiolle tyypillisiä hyväksyttyjä<br />
uskomuksia, arvoja, asenteita sekä toimintatapoja.<br />
Niillä on parhaimmillaan organisaation koheesiota<br />
Kirjoittaja työskentelee <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa johtamisen lehtorina<br />
eli yhteishenkeä ja yhdensuuntaista toimintaa tiivistävä<br />
vaikutus. Pahimmillaan myytit voivat olla todellisuutta<br />
vääristäviä ja pohjimmiltaan falskeja, vääriin<br />
tietoihin perustuvia olettamuksia tai harhaluuloja.<br />
Myytit saattavat haitata jopa urakehitystä tai vääristää<br />
johtajien itsensä käsityksiä johtajaominaisuuksistaan.<br />
POSITIIVISIA, KANNUSTAVIA MYYTTEJÄ<br />
Johtajan rooleista tärkeimpiä on olla organisaationsa<br />
keulakuva ja puolestapuhuja. Henry Minzbergin<br />
tunnetun selvityksen mukaan henkilösuhderooleihin<br />
kuuluu keulakuvan, esimies-johtajan sekä yhteyshenkilön<br />
roolit. Suomessa hotellialalla tunnetuimpia<br />
ja julkisuudessa näkyvimpiä keulakuvia on ollut Ville<br />
Noschis toimiessaan Palace Oy:n toimitusjohtajana<br />
ja hotellinjohtajana. Palacelle syntyi maine ”palvelukorkeakouluna”,<br />
jossa työskennelleisiin tarttui jotakin<br />
olennaista talon palvelukulttuurista. Kirjoittaja<br />
sai läheltä seurata tämän arvostetun johtajan toimintaa<br />
työskennellessään Palace Oy:n palveluksessa.<br />
Totta kai keulakuvan rooliin kuului esiintyminen<br />
julkisilla foorumeilla ja vaikkapa alan järjestöissä<br />
vaikuttaminen. Kirjoittajaan teki kuitenkin suuren<br />
vaikutuksen tämän johtajan henkilökohtainen omistautuminen<br />
työlleen ja alaisilleen. Noschis harrasti<br />
”vaeltelujohtamisen” tyyppistä kiertelyä yrityksen<br />
eri osastoilla, tapasi ihmisiä ja sai näin tilaisuuden<br />
puuttua palvelutapahtumiin tai vaikkapa siisteyteen,<br />
jotka ovat isoja asioita asiakkaalle. Saattoipa<br />
hän ilmestyä kalaravintola Havis Amandan aulaan<br />
lounasaikaan ja herrasmiehenä tervehtiä henkilökuntaa<br />
sekä asiakkaita, usein nimeltä mainiten.<br />
Kesähovimestarilta tämä ihmistaitaja tiedusteli<br />
opintojen sujumista ja tulevaisuuden suunnitelmia.<br />
Joko hänellä oli järjestelmällinen tietovarasto jossakin<br />
työpöytänsä uumenissa tai sitten ilmiömäinen<br />
muisti. Talossa oli myös kirjoittamaton sääntö, että<br />
asiakastiloissa ei koskaan istuttu, oleskeltu eikä tupakoitu;<br />
siellä tehtiin vain palveluun liittyviä asioita.<br />
Tätä sääntöä myös toimitusjohtaja kunnioitti ja<br />
näytti esimerkkiä. Mieleen jäi siis päällimmäiseksi<br />
tämän johtajan toiminta ja siitä seurannut menestys,<br />
ei niinkään asema toimitusjohtajana tai hänestä<br />
kerrotut tarinat… Tarinoista ei ole pulaa Palace Oy:<br />
n toisen pitkäaikaisen vaikuttajan kohdalla. Konsuli<br />
Heikki Tavela on toiminut sekä hallituksen jäsenenä<br />
että yrityksen osakkaana. Hänestä kerrotut patruuna-<br />
ja isäntätyyppiset tarinat ovat olleet niin voimakkaita,<br />
että erään televisiosarjan kauppaneuvos<br />
Paukun hahmon väitetään perustuvan elävään malliin.<br />
Tarinat kummastakin johtajasta ovat epäilemättä<br />
muokanneet myös Palacen imagoa ja sitä kautta<br />
vaikuttaneet tuloksiin.<br />
Edellisessä kappaleessa kuvattujen johtajien toimintaan<br />
ja heistä kerrottuihin tarinoihin kytkeytyy sankarimyytti,<br />
joka on tuttu jo jumaltarustoista. Meillä<br />
jumaltarut nousevat Kalevalasta, jossa sankarin<br />
roolia esittävät mm. Joukahainen ja Väinämöinen.<br />
Perustarina eli myytti kertoo kansanjohtajasta, joka<br />
saa ’suuren tehtävän’ ja sitten, voitettuaan erilaiset<br />
vastukset ja esteet, palaa sankarina kotiseudulleen.<br />
Yritystoimintaan sovellettuna sankaritarina on kertomus<br />
karismaattisesta, kaikkivoivasta johtajasta,<br />
joka toiminnallaan kääntää liiketoiminnan suunnan<br />
ja saa aikaan menestystä. Huomisen legendat ovatkin<br />
ihmisiä, jotka toimivat nopeasti ja muuttavat<br />
kurssia ajoissa uusien tilaisuuksien käyttämiseksi tai<br />
katastrofin välttämiseksi.<br />
MYYTTI, TOTUUS JA MAINE<br />
Johtajista väitetään, että he idealistisesti pyrkivät<br />
”yhteiseen hyvään” ja uhraavat itsensä sen eteen.<br />
Näyttää kuitenkin siltä, että useimmat johtajat<br />
nauttivat vallan käytöstä ja valtapeleistä. Erilaisissa<br />
piirreteoreettisissa selvityksissä on havaittu myös<br />
hallitsevuuden luonteenpiirteenä olevan tyypillinen<br />
johtajille. Varsin kyseenalainen on myytti synnynnäisestä<br />
johtajuudesta. Usein vedotaan väittämään,<br />
jonka mukaan johtajaksi synnytään ja johtaja on jotenkin<br />
yli-ihminen. Yli-ihminen on karismaattinen ja<br />
kaikkivoipa. Varsin tuoreessa tutkimuksessa löytyi,<br />
vastoin yli-ihmismyyttiä, varsin arkisia ominaisuuksia<br />
ja toimintatapoja, joihin johtajuus nojaa ja joita esimiehen<br />
kannattaa miettiä omassa toiminnassaan:<br />
• Rehellisyys<br />
• Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden huomiointi<br />
• Yksilön hyvinvointi ja kehittäminen<br />
• Yhteistyötaidot, toimiminen muiden kanssa<br />
• Nöyryys ja oman roolin näkeminen muiden palvelijana<br />
Johtaminen näyttäytyy joukkona kykyjä ja taitoja,<br />
joita voi oppia ja harjoitella. Johtajuus on määriteltävissä<br />
yksinkertaisesti, puuttumatta myytteihin karismasta<br />
ja sankaruudesta:<br />
• Johtajuus on aktiivinen ja strateginen taito johon kuuluu<br />
kyky vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tehtävän suorittamiseksi.<br />
Yritykset tarvitsevat karismaattisia johtajia, hoetaan.<br />
Karisma on ominaisuus tai piirre, joka liitetään<br />
menestyviin johtajiin. Kuitenkin karismaattinen,<br />
persoonansa peliin laittava ja itseään jotenkin<br />
muiden yläpuolella pitävä johtaja voi äkkiväärillä<br />
asenteillaan ja oikeassa olemisen tarpeellaan jyrätä<br />
alaisensa. Hän ei käytä juurikaan rationaalista argumentointia<br />
tai suostuttelu- ja neuvottelutaitoja.<br />
Karismaattisia suunnan kääntäjiä voidaan tarvita<br />
äärimmäisessä hädässä, kriisitilanteissa. Usein juuri<br />
sodat ja lamat nostavat rauhallisempina aikoina<br />
”hyllytetyt” johtajatyypit ja – persoonallisuudet<br />
pinnalle, kuten Suomessa sota-marsalkka C.G.E.<br />
Mannerheimin. Heidänkin maineensa ja edustamiensa<br />
organisaatioiden imago ovat pitkälti toiminnan<br />
tulosta. Legendat ja maine syntyvät arkipäivän ja<br />
kriisiaikojen teoista, ei kauniista puheista.<br />
KIRJALLISUUTTA<br />
Furnham, A. 1996. The Myths of Management.<br />
Forty Fables From the World of Management.<br />
Whurr Publishers Ltd., London.<br />
Juuti, P. 1995. Johtaminen ja organisaation alitajunta.<br />
Aavaranta-sarja n:o 38. Otava.<br />
Randall, C. 1997. The Folklore of Management.<br />
John Wiley & Sons, Inc., New York.<br />
Schein, E. 2001. Yrityskulttuuri – selviytymisopas.<br />
Suomen Laatukeskus, Koulutuspalvelut Oy.<br />
Tietze, S., Cohen, L. & Musson, G. 2003.<br />
Understanding organizations through language.<br />
SAGE Publications Ltd., London.<br />
38 39
TEKSTI LIISA ROHWEDER, KTT<br />
Kirjoittaja työskentelee <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> amk:ssa vastuualueenaan kestävään kehitykseen ja<br />
yritysten yhteiskuntavastuulliseen toimintaan liittyvä koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö.<br />
Suomenlahdella varaudutaan öljytankkerionnettomuuteen<br />
Öljykuljetukset ovat voimakkaassa kasvussa<br />
Suomenlahdella. Kuljetusten määrä on seitsenkertaistunut<br />
kymmenessä vuodessa: Kun vuonna 1996<br />
öljyä kuljetettiin 22 miljoonaa tonnia, oli määrä vuonna<br />
2006 140 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa, että<br />
Suomenlahdelta lähtee päivittäin kymmenkunta täydessä<br />
lastissa olevaa öljyalusta. Mikäli kaikki Venäjän<br />
ja Viron terminaalihankkeet toteutuvat, nousee<br />
Suomenlahden öljykuljetusten määrää noin 250 miljoonaan<br />
tonniin vuoteen 2015 mennessä.<br />
Kuljetusmäärien kasvu lisää onnettomuusriskiä<br />
Kuljetusmäärien kasvu tarkoittaa lisääntyvää onnettomuusriskiä.<br />
VTT:n arvioiden mukaan öljyonnettomuuden<br />
riski Suomenlahdella tulee yli kaksinkertaistumaan<br />
vuoteen 2015 mennessä. Onnettomuudet<br />
ovat jo yleistyneet koko Itämerellä. Helcomin tilastojen<br />
mukaan alueella sattui vuonna 2005 151 laivaonnettomuutta.<br />
2000 luvun alussa onnettomuuksia tapahtui<br />
yli puolet vähemmän.<br />
Suomi, Viro ja Venäjä valvovat Suomenlahdella liikennöivien<br />
laivojen liikkumista, kulkusuuntaa ja nopeutta<br />
Gulf of Finland Reporting –keskuksen avulla.<br />
Valvonta perustuu kansainvälisen merenkulkujärjestö<br />
IMO:n päätökseen. Laivat näkyvät koko ajan valvontakeskusten<br />
monitoreissa ja laivoihin saadaan yhteys<br />
suoraan komentosillalle. Valvojat antavat ohjeita<br />
väylältä harhautuneille tai törmäyskurssilla ajaville<br />
aluksille. Tästä huolimatta onnettomuuksia sattuu.<br />
Esimerkiksi suomalaisille viranomaisille tuntemattomasta<br />
syystä Venäjän valvonta ei varoittanut kreikkalaista<br />
säiliöalus Propontista sen ajauduttua pois väylältä<br />
viime helmikuussa ja alus sai pohjakosketuksen.<br />
Propontiksen lastina oli 100 000 tonnia raakaöljyä.<br />
Aluksen kaksoispohjasta johtuen öljyvahinkoa ei kuitenkaan<br />
päässyt syntymään.<br />
Pahimmissa skenaarioissa kaksi tankkeria törmää yhteen,<br />
jolloin mereen valuu kymmeniä tuhansia tonneja<br />
öljyä. Matkustajalaivan ja öljyaluksen törmäys ei<br />
myöskään ole poissuljettu mahdollisuus. Se aiheuttaisi<br />
ympäristöonnettomuuden lisäksi turvallisuusriskin<br />
ihmisille. Varoittavana esimerkkinä suuren öljyonnettomuuden<br />
seurauksista on vuonna 2002 Espanjan<br />
rannikolla haaksirikkoutunut Prestige –tankkeri.<br />
Onnettomuudessa pääsi mereen noin 64 000 tonnia<br />
öljyä. Vuodon seurauksena satoja kilometrejä<br />
Espanjan ja Ranskan rannikkoa pilaantui. Öljy tappoi<br />
ja vahingoitti arviolta 300 000 lintua sekä lukemattomia<br />
muita eläimiä. Alueen pääelinkeinot, kalastus<br />
ja matkailu, kärsivät pahasti ja kymmeniä tuhansia<br />
ihmisiä menetti työpaikkansa. Onnettomuuden<br />
taloudelliset vaikutukset olivat useita miljardeja<br />
euroja. Prestigen suuruisen onnettomuuden vaikutukset<br />
Suomenlahden luontoon ja merellisiin elinkeinoihin<br />
sekä virkistyskäyttöön olisivat kohtalokkaita.<br />
Kokoluokaltaan lähes vastaavanlainen onnettomuus<br />
ei ole mahdoton, sillä Suomenlahdella liikennöivien<br />
suurimpien alusten kuljettama öljymäärä voi ylittää<br />
100 000 tonnia.<br />
SYKE ja pelastustoimi vastuussa<br />
öljyntorjunnasta<br />
Öljyntorjuntavastuu on Suomessa avomerellä Suomen<br />
ympäristökeskuksella (SYKE) ja rannikolla sekä maalla<br />
alueen pelastustoimella. Tärkein ja kiireisin torjunta<br />
tapahtuu välittömästi onnettomuuspaikalla merellä.<br />
Suomalainen öljyntorjunta perustuu puomitukseen,<br />
mekaaniseen keräykseen ja puhdistukseen.<br />
Puomituksella onnettomuus pyritään rajaamaan<br />
mahdollisimman pienelle alueelle. Mekaaninen keräys<br />
tehdään puomituksen jälkeen harjatekniikalla. Mikäli<br />
torjunta merellä ei onnistu ja öljy saavuttaa rannat,<br />
tarvitaan ihmisiä. Tähän toimintaan on Suomessa pelastusviranomaisten<br />
apuna muun muassa WWF:n kouluttamia<br />
vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, joihin<br />
on jo ilmoittautunut lähes 4000 suomalaista.<br />
Merellä tapahtuvan öljyntorjunnan osalta maailmalla<br />
käydään jatkuvasti keskustelua hajottajakemikaalien<br />
eli dispersanttien käytöstä sekä öljyn polttamisesta.<br />
Hajottajakemikaalit vähentävät öljyn pintajännitystä<br />
ja hajottavat öljylautan pieniksi pisaroiksi meriveteen.<br />
Mm. Venäjällä pohditaan kemikaalien käyttömahdollisuuksia<br />
Suomenlahdella. Öljyn polttaminen on puolestaan<br />
nousemassa pääasialliseksi torjuntakeinoksi<br />
Kanadassa ja Yhdysvalloissa talvella vaikeissa jääoloissa.<br />
Suomen viranomaiset suhtautuvat sekä kemikaaleihin<br />
että öljyn polttamiseen varauksellisesti, koska<br />
niitä pidetään herkän ympäristön kannalta kestämättöminä<br />
ratkaisuina. Suomenlahti on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan<br />
kuin suuri jokisuisto, sen pituus on 400<br />
km ja leveys vaihtelee välillä 48-135 km. Keskisyvyys<br />
on 37 metriä ja tilavuus vain viisi prosenttia koko<br />
Itämeren tilavuudesta.<br />
Öljyntorjuntakoulutus on kiistatta keskeisessä asemassa<br />
öljyonnettomuuteen varautumisen näkökulmasta.<br />
Tulevaisuuden koulutustarpeita selvitettäessä on tärkeää,<br />
että niitä tarkastellaan kokonaisuutena siten, että lähtökohtana<br />
on koko Itämeren alueen varautuminen öljytankkerionnettomuuteen.<br />
Tällöin keskeisiä kysymyksiä ovat:<br />
• Millaista koulutusta Itämeren alueella tarvitaan?<br />
• Mikä on Itämeren alueella toteutettavan koulutuksen<br />
kokonaistarve?<br />
• Mitkä ovat keskeiset kohderyhmät?<br />
Suomen valtiolla on 14 öljyntorjunta-alusta. Laivat on<br />
sijoitettu eri puolille rannikkoa siten, että niiden pitäisi<br />
ehtiä vahinkopaikalle kuudessa tunnissa. Kuntien<br />
pelastuslaitoksilla on lisäksi lähes 100 torjunta-alusta<br />
sekä satoja veneitä. Öljypäästöjä Suomi valvoo kahdella<br />
lentokoneella. Suomen öljyntorjuntavalmius paranee<br />
lähivuosina, kun suunnitteilla oleva uusi öljyntorjunta-alus<br />
valmistuu. Tehokkaan kaluston lisäksi<br />
öljyntorjunta edellyttää yhteistoimintasuunnitelmia<br />
sekä toimivaa johtamista.<br />
Onnettomuuteen varaudutaan<br />
johtamiskoulutuksella<br />
Yhtenä esimerkkinä öljyntorjunnan johtamistaitojen<br />
kehittämisestä on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuonna<br />
2006 toteuttama Öljyntorjunnan johtamiskoulutus.<br />
Pilottikoulutuksen rahoitukseen osallistuivat Itä-<br />
Uudenmaan maakuntaliiton koordinoiman Interreg<br />
IIIA –rahoitteisen Ekologistiikka- hankkeen lisäksi<br />
Neste Oil, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja Länsi-<br />
Uudenmaan pelastuslaitos. Koulutukseen osallistui<br />
öljyntorjuntaan velvoitettujen viranomaisten lisäksi<br />
myös yritysten edustajia.<br />
Öljyntorjuntakeskus tulevien koulutusten koordinoijaksi<br />
Näihin kysymyksiin voitaneen löytää vastaukset<br />
Porvooseen suunnitteilla olevan Suomen ensimmäisen<br />
öljyntorjuntakeskuksen puitteissa (kenen koulutuskeskus<br />
tämä on?), sillä sen yhdeksi tehtäväksi on kaavailtu koulutuksen<br />
kokonaiskoordinointia ja koulutuksen kehittämistyön<br />
edistämistä. Öljyntorjuntakeskuksen toimintatavaksi<br />
on määritelty yhteistyö ja verkottuminen alan eri<br />
toimijoiden kesken. Tämän tulisi olla keskeisenä tavoitteena<br />
myös kaikissa öljyntorjuntaan liittyvissä koulutushankkeissa.<br />
Toistuvaksi suunnitellun koulutuksen tavoitteena oli<br />
kehittää öljyntorjuntaan osallistuvien viranomaisten<br />
sekä muiden toimijoiden välisiä yhteistyömalleja sekä<br />
öljyntorjunnan johtamiskäytänteitä organisaatioiden<br />
sisällä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastasi koulutuksessa<br />
öljyntorjunnan substanssiosaamisesta ja<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> puolestaan organisaatioiden oppimisesta<br />
ja kehittämisestä. Toteutettu koulutus on hyvä<br />
esimerkki korkeakoulun sekä ammatillisten toimijoiden<br />
välisestä jaettuun asiantuntijuuteen perustuvasta<br />
yhteistyöstä.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> ympäristö- ja turvallisuusjohtamiseen<br />
liittyvien koulutusten perusfilosofiana on kokonaisvaltainen<br />
lähestymistapa kestävään kehitykseen ja yritysten<br />
yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Koulutukset<br />
eivät perustu yksisuuntaiseen tiedon jakamiseen vaan<br />
yhteisölliseen organisaatioiden toimintamallien ja –<br />
kulttuurien kehittämiseen. Näin ollen uuden, vuonna<br />
2007-2008 toteutettavan Öljyntorjunnan johtamiskoulutuksen<br />
lähtökohtana on ensimmäisen koulutuksen<br />
tuloksena saavutettu organisaatioiden osaaminen ja<br />
tavoitteena on, että koulutukseen osallistuvat organisaatiot<br />
nousevat öljyntorjunnan johtamiseen liittyvässä<br />
kehittämistyössä seuraavalle tasolle.<br />
40
Luonnehdintasi Signalsin<br />
kuvausprosessista<br />
HA AGA-<strong>HELIA</strong> Signalsin kuvitusf ilosof ia on: yksi kuvaaja, yksi numero.<br />
Jokaisen lehden kuvaa Taideteollisen korkeakoulun Valokuvataiteen opiskelija, ja<br />
temmellyskentäksi annamme koko numeron. Lehden kuvamaailman tulee pysäyttää.<br />
Sen tulee edustaa lahjakkuutta, ennakkoluulottomuutta ja oppimista. Kuvat<br />
tekevät lehdestä mielenkiintoisen, persoonallisen kokonaisuuden.<br />
Tämän lehden kuvasi Nea Helsto<br />
Vapaus tehdä mitä vain ei ollutkaan niin helppoa. Tuntui, että aina voisi tehdä jotain<br />
vielä hienompaa. Suurimman osan ajasta vietin poissa kameran luota, ideoiden ja<br />
kuva-arkistojani tutkien. Mukavinta olivat henkilökuvaukset, jotka kaikki pääsin<br />
tekemään vasta viimeisellä viikolla, mikä toi kivan loppukirin projektiin.<br />
Hyvä Alumni.<br />
Muistathan päivittää<br />
tietosi alumnirekisteriin.<br />
Miksi et tekisi sitä heti?<br />
RAVINTOLAKOLMIO-RYHMÄ<br />
1979 perustettu perheyritys<br />
• Liikevaihto 20 MEUR (2006)<br />
• Henkilöstö yli 200<br />
• Omistaminen: Ravintolakolmioryhmän<br />
partnerit (22), Heimo Keskinen<br />
ja Martti Tyynismaa<br />
Mitä aiot kuvata seuraavaksi?<br />
Kuvausunelmasi?<br />
Jatkan koulutyötä, jossa kuvaan joogaajia.<br />
Voisipa vain painaa laukaisinta. Olisipa assistentti, joka hoitaisi kaiken muun kuvaamiseen<br />
liittyvän.<br />
www.haaga-helia.fi/alumni<br />
Kerro jotain työskentelytavastasi<br />
Nautin eniten siitä kun saan kuvata rauhassa, huomaamatta. Tietokoneen ääressä<br />
kökkimistä en voi sietää.<br />
Viimeisin ahaa-elämyksesi<br />
Kabuki on huippupaikka.<br />
Mistä elementeistä tyylisi koostuu?<br />
Olet valinnut tälle sivulle tuotannostasi<br />
yhden kuvan. Kertoisitko siitä?<br />
En tunnista, että minulla olisi omaa tyyliä. Odotan innolla sen syntymistä.<br />
Kuvasin kesällä 2006 jokaisen paikan, jossa vietin yöni bändini Yhdysvaltainkiertueella.<br />
Sarjassa on 22 kuvaa eri ihmisten kodeista, lattioista, sohvista, keikkapaikoista<br />
ja jopa videovuokraamosta. Kuvan sohva on Kansas Cityssä.<br />
Kehystämö<br />
DIANA OY<br />
Snellmanninkatu 15<br />
09-135 6278<br />
ILMOITUSKOOT JA -HINNAT<br />
TÄLLÄ SIVULLA<br />
1/16 • 67*48 mm • 1 nro 150 ,–<br />
1/16 • 67*48 mm • 2 nroa 250,–<br />
Palkkaa elämäntyöstä.<br />
Arvomme:<br />
• Asiakasuskollisuus<br />
• Kumppaniuskollisuus<br />
• Toiminnan tuloksellisuus<br />
• Jatkuva kehittyminen<br />
Hyvät henkilökuntaedut, esim.<br />
• Opintomatkat ulkomaille<br />
• Laajennettu työterveydenhuolto<br />
• Työsuhdeasunnot<br />
• Täysimääräinen liikuntaetu<br />
Oikeus saada hyvää johtamista<br />
• Vuoden 2006 henkilökunnan<br />
työtyytyväisyysmittauksen tuloksen<br />
keskiarvo 4,01 (1—5)<br />
Ryhmän sisällä hyvät<br />
etenemismahdollisuudet<br />
42<br />
www.ravintolakolmio.fi