2008-2009 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2008-2009 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2008-2009 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sisällys<br />
Tästä se lähtee<br />
Ammatillisena opettajana kehittyminen 2<br />
Opettajankoulutusohjelma ja vaihtoehtoiset<br />
opiskelumuodot 3<br />
Ohjauksen ja yhdessä työskentelyn periaate 3<br />
Pienryhmän toiminta 3<br />
Lähijaksot 3<br />
Verkkotyöskentely 4<br />
Aiempien kasvatustieteellisten opintojen hyväksilukeminen<br />
4<br />
Ammatillisen opettajan osaaminen<br />
Ohjausosaaminen 6<br />
Yhteisö- ja verkosto-osaaminen 6<br />
Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 7<br />
Osaamisen kehittäminen ja arviointi 7<br />
Ammatillisen opettajankoulutuksen<br />
opintokokonaisuudet<br />
1. Osaamisen tunnistaminen ja kehityssuunnitelma<br />
8 op 11<br />
2. Ammatillinen opettaja ohjaajana,<br />
opetusharjoittelu 12 op 15<br />
3. Ammatillisen opettajan yhteisöt ja verkostot 7 op 20<br />
4. Ammatillista koulutusta tutkimassa ja<br />
kehittämässä 8 op 23<br />
5. Kasvatustieteen perusopinnot 25 op 26<br />
Ammatillisen opettajan kehittymisen<br />
jatkumo<br />
Alumnitoiminta 29<br />
Täydennyskoulutus 29<br />
Tutkimus- ja kehittämistoiminta, T&K 30<br />
Ammatillisen opettajan toimintaympäristöt 31<br />
Ammatillisen opettajankoulutuksen<br />
viitekehyksiä<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
historiaa 32<br />
Opiskelijapalvelut 34<br />
liitteet<br />
Liite 1 Ammatillisen opettajan osaamisalueet 37<br />
Liite 2 <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
tutkintosäädäntö 39
Tästä se lähtee<br />
Tämä on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
opinto-opas. Opas sisältää 60 opintopisteen<br />
laajuisten opettajan pedagogisten opintojen<br />
<strong>opetussuunnitelma</strong>n, oppimistehtävät sekä opintojen<br />
etenemisen ja uuden oppimisen kannalta olennaiset<br />
asiat.<br />
Opiskeluun kuuluu työ- ja toimintaympäristöjen<br />
kehittämistä, oppimistehtävien tekemistä, pienryhmä-<br />
ja verkkotyöskentelyä, kirjallisuuden lukemista<br />
sekä osallistuminen lähijaksoille.<br />
Opettajankoulutuksen viitekehyksiä, valintoja ja<br />
taustoja on kuvattu luvussa Ammatillisen opettajankoulutuksen<br />
viitekehyksiä.<br />
Ammatillisena opettajana kehittyminen<br />
haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun (aokk)<br />
toiminta perustuu ajatukseen, että opettajana toimiminen<br />
on jatkuvaa oman osaamisen sekä työ- ja toimintaympäristön<br />
kehittämistä.<br />
Saatat osallistua opettajankoulutukseen uutena opettajana<br />
tai jo vuosia opetustyötä tehneenä. Voi myös olla,<br />
että et ole tehnyt lainkaan opetustyötä tai toimit yrityksen<br />
koulutustehtävissä. Ammatillisen opettajan opintoihin<br />
osallistuvat tuovat opetuskokemuksen lisäksi mukanaan<br />
paljon erilaista työkokemusta, eri alojen osaamista<br />
ja asiantuntemusta. Osallistujien erilaisista taustoista johtuen<br />
ammatillisen opettajan opinnoista muodostuu jokaiselle<br />
hieman erilainen polku.<br />
Sinulla saattaa olla selkeitä opettajan työstä nousseita<br />
toiveita asioista, joihin haluat opintojesi aikana paneutua.<br />
Toisaalta voit lähteä avoimin mielin etsimään omaa opettajaidentiteettiäsi.<br />
Opintojen alussa tutkimme yhdessä,<br />
mitkä asiat ovat sinulle ja työyhteisöllesi tärkeitä ja mitä<br />
haluat opintojesi kuluessa kehittää. Näistä muodostetaan<br />
henkilökohtainen kehittämissuunnitelma, heks.<br />
Oppimistehtävien ja heksien avulla opiskelijoiden polut<br />
eriytetään sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti.<br />
Työn ja oppimisen kehittämiseksi opettajaopinnoissa<br />
perehdytään kehittävän tutkimuksen lähestymistapoihin<br />
ja menetelmiin. Opiskelijat tutkivat ja kehittävät hankkeissaan<br />
omaa työtään suhteessa ammatilliseen koulutukseen<br />
ja työelämään.
Opettajankoulutusohjelma ja vaihtoehtoiset<br />
opiskelumuodot<br />
Opettajan pedagogiset opinnot koostuvat ammattipedagogisista<br />
opinnoista, joihin sisältyy opetusharjoittelu (35<br />
op) sekä kasvatustieteen perusopinnoista (25 op).<br />
Opinnot voi suorittaa vaihtoehtoisesti 1 vuodessa<br />
(myös Turussa), 1½ vuodessa (myös englanninkielisenä)<br />
tai verkko-opiskeluna. 1-vuotisessa ja verkko-opiskelussa<br />
ammattipedagogiset opinnot ja kasvatustieteen perusopinnot<br />
kulkevat rinnakkain. 1½-vuotisessa opiskelumuodossa<br />
kasvatustieteen perusopinnot suoritetaan ensimmäisen<br />
lukukauden aikana ennen ammattipedagogisia<br />
opintoja.<br />
Verkko-opiskelu tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää<br />
erilaisia oppimisympäristöjä sekä sosiaalista webiä monipuolisesti.<br />
Näkökulmana on verkko-oppimisen ja -ohjauksen<br />
kehittämisen. Verkkovaihtoehdossa on vähemmän<br />
lähijaksoja kuin 1- ja 1½-vuotisessa opiskelumuodossa,<br />
mutta vastaavasti verkkotyöskentelyä on enemmän.<br />
Ohjauksen ja yhdessä työskentelyn periaate<br />
Ammattipedagogisten opintojen alussa opiskelijat jaetaan<br />
4–6 hengen pienryhmiin. Pienryhmien muodostamisen<br />
lähtökohtana voi olla yhteinen toimipaikka, sama<br />
koulutusala tai -aste, yhteinen asuinpaikkakunta tai yhteinen<br />
kiinnostus. Pienryhmä suunnittelee, toteuttaa ja<br />
arvioi omaa oppimistaan yhteisesti sekä ohjaa jäsentensä<br />
opintojen etenemistä. Pienryhmällä on suhteellisen suuri<br />
vapaus omien opintojensa ja sisäisen yhteistyönsä järjestämisessä.<br />
Toimintansa jäntevöittämiseksi pienryhmä tekee<br />
oman kehittämissuunnitelmansa, piksin.<br />
Jokaiselle opiskelijalle ja pienryhmälle nimetään opettajakorkeakoulun<br />
opettajista ohjaaja. Mikäli sinulla on<br />
kysyttävää opiskelusta tai opintosi viivästyvät tai keskeytyvät,<br />
ota yhteyttä aina ensin omaan ohjaajaasi. Ohjaajan<br />
ja pienryhmän tehtävänä on tukea opiskeluasi ja sitä<br />
kautta myös työ- ja toimintaympäristösi kehittämistä.<br />
Opintoihin kuuluvien opintojen suorittaminen heksin<br />
mukaan on kuitenkin sinun vastuullasi.<br />
Opintojen aikana työskentelet vaihtelevasti omassa<br />
pienrymässäsi, ohjaajan muiden pienrymien tai useamman<br />
ohjaajan ryhmien kanssa. Oppimistehtäviä tehdessäsi<br />
toimit yhteistyössä myös oman työ- ja toimintaympäristösi<br />
kanssa.<br />
1½-vuotisessa opiskelumuodossa yhteistyö myös englannin<br />
kielellä opiskelevien kanssa on mahdollista. Lisäksi<br />
sinun on mahdollista osallistua haaga-helia Ammatillisen<br />
opettajakorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan.<br />
Pienryhmän toiminta<br />
Käytännössä pienryhmä<br />
n innostaa ja kannustaa oppimaan<br />
n laatii oman pienryhmänsä kehittämissuunnitelman,<br />
piksin<br />
n tukee jäseniään opiskelun etenemisessä<br />
n tekee yhdessä oppimistehtäviä<br />
n seuraa jäsentensä opetus- ja ohjaustilanteita<br />
n osallistuu jäsentensä opetusharjoittelun ja kehittämishankkeiden<br />
suunnitteluun, toteutukseen ja - arviointiin<br />
n voi tehdä yhteisen kehittämishankkeen.<br />
Lähijaksot<br />
Ammattipedagogisiin opintoihin kuuluvilla lähijaksoilla<br />
opiskelijat, ohjaajat ja muut asiantuntijat toimivat tutkivana<br />
ja kehittävänä yhteisönä. Lähijaksot ovat ammatillisen<br />
osaamisen foorumeita, joilla käsitellään oppimistehtävien<br />
avulla opiskelijoiden työ- ja toimintaympäristön
kehittämistä sekä niihin liittyviä innovaatioita. Lisäksi<br />
asiantuntijaluennoilla käsitellään esimerkiksi koulutuspolitiikkaa<br />
ja -järjestelmiä, koulutuksen ja työelämän suhdetta,<br />
<strong>opetussuunnitelma</strong>a ja opetuksen suunnittelua, ohjausta<br />
ja arviointia sekä erityisryhmien ohjaamista. Opettajan<br />
pedagogisten opintojen suorittamiseksi on välttämätöntä<br />
osallistua lähijaksoille.<br />
Verkkotyöskentely<br />
Lähijaksojen välillä työskennellään omassa työ- ja toimintaympäristössä.<br />
Verkkoympäristössä työstetään oppimistehtäviä<br />
sekä jaetaan ja kehitellään erilaisia opettajan työhön<br />
liittyviä asioita ja näkemyksiä. Osa oppimateriaalista,<br />
ohjeista ja palautteesta on verkossa.<br />
Verkkotyöskentelyn tavoitteena on opintojen sisältöjen<br />
lisäksi kehittää yleisiä verkkotaitoja, kuten vähintään<br />
yhden verkkoalustan teknistä hallintaa, verkkoviestinnän<br />
taitoja ja asiantuntijaverkossa toimimista.<br />
Aiempien kasvatustieteellisten opintojen<br />
hyväksilukeminen<br />
Opiskelijan aiemmin suorittamat yliopistolliset kasvatustieteelliset<br />
perusopinnot (25 op/15 ov) hyväksiluetaan<br />
opettajan pedagogisiin opintoihin. Mikäli kasvatustieteelliset<br />
opinnot (vrt. suorituspäivämäärä) ovat opintojen alkaessa<br />
22.5.<strong>2008</strong> yli 10 vuotta vanhoja, opiskelija tekee<br />
kasvatustieteen täydentävän tehtävän, joka löytyy opiskelijasivuilta.<br />
Mikäli kasvatustieteelliset perusopinnot on suoritettu<br />
22.5.1998 jälkeen ja todistus opinnoista on yhteishakulomakkeen<br />
liitteenä, hyväksilukua ei tarvitse erikseen anoa,<br />
vaan opintokokonaisuus kirjataan opintorekisteriin opintotoimistossa.<br />
Kasvatustieteellisiksi perusopinnoiksi luetaan seuraavat<br />
kokonaisuudet (15 ov /25 op): Kasvatustieteen/tieteiden<br />
perusopinnot<br />
n Aikuiskasvatustieteen perusopinnot<br />
n Erityispedagogiikan perusopinnot<br />
n Ammattikasvatuksen perusopinnot<br />
n Muu pedagoginen kokonaisuus (esim. taiko, yoop)<br />
Hyväksilukua voi hakea myös 25 op/15 ov vähäisemmistä<br />
kasvatustieteellisistä opinnoista. Tällöin opiskelijan tulee<br />
täyttää opintosuorituksesta korvaavuuslomake ja toimittaa<br />
se opintotoimistoon. Korvaavuuslomake löytyy opiskelijasivuilta.<br />
Korvaavuudessa noudatetaan Helsingin yliopiston<br />
kasvatustieteen laitoksen linjauksia. Päätökset hyväksiluvusta<br />
tekee opintojakson vastuuopettaja.<br />
Päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea päätökseen<br />
oikaisua ammatillista opettajakorkeakoulua koskevan<br />
tutkintosäännön mukaisesti (liite 2).
Ammatillisen opettajan osaaminen<br />
Ammatillisen opettajan toiminta perustuu ammatin ja<br />
työn hallintaan sekä opettajan ammattipedagogiseen<br />
osaamiseen (kuvio 1).<br />
Ammattipedagoginen osaaminen jaetaan kolmeen<br />
alueeseen:<br />
n ohjausosaaminen<br />
n yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
n tutkimus- ja kehittämisosaaminen.<br />
Ammatin ja työn osaaminen<br />
ohjausosaaminen<br />
yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
tutkimus- ja kehittämisosaaminen<br />
Kuvio 1. Ammatillisen opettajan toiminnan perustat
Seuraavassa ammattipedagogiset osaamisalueet määritellään<br />
suhteessa ammatillisen opettajan työ- ja toimintaympäristöihin<br />
sekä toimintatapoihin ja -prosesseihin.<br />
Ohjausosaaminen<br />
Ammatillisen opettajan ohjausosaaminen voidaan määritellä<br />
siten, että hän<br />
n ymmärtää erilaisten opiskelijaryhmien ohjaustarpeet<br />
ja vaatimukset sekä osaa toimia niiden mukaisesti<br />
n kunnioittaa oppimisen erilaisuutta, tunnistaa opiskelijoiden<br />
erityisen tuen tarpeita (esimerkiksi oppimisvaikeudet,<br />
syrjäytymiskehitys, maahanmuuttajat) ja osaa<br />
ohjata opiskelijoita tuen hakemisessa<br />
n ymmärtää ammatillisen osaamisen kehittymisprosessien<br />
sekä yksilö- ja ryhmäprosessien perusteet<br />
n osaa käyttää tarkoituksenmukaisia yksilö- ja ryhmäohjauksen<br />
ja -opetuksen menetelmiä sekä vuorovaikutuksen<br />
ja dialogin tekniikoita<br />
n osaa käyttää digitaalisia medioita opetuksessa ja ohjauksessa<br />
n hallitsee oppimisen ja osaamisen kehittymisen peruskäsitteistöä.<br />
Näiden avulla hän osaa käydä tavoitteellista<br />
ohjauskeskustelua.<br />
Ohjauksen käsitteistön ymmärtäminen ja käyttö luovat<br />
ohjaajana toimimisen perustan. Tärkeää on myös oma<br />
ohjaajan roolin jatkuva kehittäminen ja arviointi suhteessa<br />
muihin opettajan tehtäviin ja muuttuviin toimintaympäristöihin.<br />
Yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
Yhteisö- ja verkosto-osaamista tarvitaan työ- ja yrityselämässä,<br />
koulutuksen ja työn yhteisöissä sekä kansallisesti<br />
että kansainvälisesti.<br />
Ammatillisen opettajan yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
voidaan määritellä siten, että hän<br />
n tuntee oman alansa kehitystrendit ja koulutuspoliittiset<br />
suuntaviivat ja osaa määritellä ammatillisen koulutuksen<br />
roolit ja tehtävät suhteessa muihin instituutioihin<br />
ja työelämään<br />
n osaa rakentaa, ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja työelämän<br />
yhteistyömuotoja<br />
n ymmärtää työelämän ja koulutusinstituutioiden yhteistyön<br />
vaatimuksia<br />
n tunnistaa itsensä osana organisaatiota ja sen tavoitteita<br />
sekä osallistuu rakentavasti organisaation toimintaan<br />
ja kehittämiseen yhteistoiminnallisuutta edistäen<br />
n tuntee yleisimmät ammatillisen koulutuksen johtamis-<br />
ja ohjausprosessit<br />
n osaa toimia moniammatillisissa tiimeissä ja yhteisöissä<br />
n osaa käsitellä erilaisia ja ristiriitaisia näkemyksiä<br />
n ymmärtää monikulttuurisuutta ja kunnioittaa sitä<br />
n ottaa työssään huomioon ekologisesti, sosiaalisesti,<br />
kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen näkökulman.
Tutkimus- ja kehittämisosaaminen<br />
Ammatillisen opettajan työorientaatio ja työote on tutkiva<br />
ja kehittävä. Tutkimis- ja kehittämistoimintaa voi olla<br />
työelämässä, oppilaitoksissa sekä työelämän ja oppilaitosten<br />
rajapinnoilla. Opettaja seuraa ja ennakoi ammattialansa<br />
ja sen koulutuksen kehittymistä sekä kansallisesti<br />
että kansainvälisesti.<br />
Ammatillisen opettajan tutkimus- ja kehittämisosaaminen<br />
voidaan määritellä siten, että hän<br />
n osaa jäsentää ammattialansa ja työnsä keskeisiä tutkimisen<br />
ja kehittämisen kohteita<br />
n tuntee kehittämissuuntautuneita tutkimisen menetelmiä<br />
sekä osaa soveltaa niitä oman työnsä, ammattialansa<br />
ja sen koulutuksen kehittämisessä<br />
n osaa käynnistää ja toteuttaa verkostoissa ammattialansa<br />
sekä sen koulutuksen kehittämishankkeita<br />
n osaa toteuttaa käytäntölähtöisiä kehittämistehtäviä<br />
toimintaympäristössään<br />
n hallitsee projektityön toimintatavat<br />
n osaa verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti.<br />
Osaamisen kehittäminen ja arviointi<br />
Opettajan pedagogiset opinnot ovat kehittymisen ja kehittämisen<br />
ohjelma. Lähtökohtana on ammatillisen opettajan<br />
osaaminen, johon liittyy tietoja, taitoja ja asenteita (vrt. edellinen<br />
luku). Sen pohjalta opiskelija rakentaa ohjaajansa kanssa<br />
henkilökohtaisen kehittämissuunnitelmansa, heksin, jonka<br />
toteutumista seurataan ja arvioidaan ohjauskeskusteluissa.<br />
haaga-helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa<br />
käytetään kehittävän arvioinnin periaatetta, jolloin toimintaa<br />
arvioidaan, kehitetään ja ohjataan samanaikaisesti.<br />
Opiskelu, oppiminen pienryhmissä ja työpaikoilla sekä<br />
niissä hankittu osaaminen ovat jatkuvan keskustelun ja<br />
arvioinnin kohteina.<br />
Arviointitietoa tuotetaan yksilön ja pienryhmän itsearvioinneilla<br />
sekä dokumentoimalla omaa oppimista monipuolisesti.<br />
Itsearviointi kohdistuu omaan tai oman pienryhmän<br />
toimintaan, sen tavoitteisiin, toimintaedellytyksiin<br />
ja toiminnan tuloksiin. Pienryhmän vertaisarvioissa<br />
ohjataan toisia kommenttien ja palautteiden kautta.<br />
Pienryhmän avulla yhteistä ymmärrystä opettajan työstä<br />
syvennetään ja kehitetään.<br />
Omaa oppimista tehdään näkyväksi kokoamalla arviointitietoa<br />
kehittymiskansioon. Kehittymiskansio on<br />
monipuolinen väline oppimisen, kehityksen ja kasvun<br />
tutkimiseen. Se rakennetaan arviointiaineistoa tuottamalla<br />
ja kokoamalla, sitä valikoimalla ja järjestämällä. Kehittymiskansio<br />
kuvaa aina senhetkistä osaamista.<br />
Kehittävän arvioinnin kohteina ovat lisäksi koko opettajankoulutusohjelma<br />
sekä koulutuksen toimintaympäristöt<br />
ja -verkostot. Opettajakorkeakoulu kerää opiskelijoilta<br />
arviointitietoa ns. Arttuli-kyselyllä. Opiskelijat ja opettajat<br />
tulkitsevat yhdessä Arttuli-kyselyn tuloksia.<br />
Ammattipedagogisiin opintoihin kuuluvat oppimistehtäväkokonaisuudet<br />
1.–4. (ks. seuraava luku) arvioidaan<br />
sekä sanallisesti että merkinnällä hyväksytty tai täydennettävä.<br />
Kasvatustieteen perusopinnot arvioidaan asteikolla<br />
1–5.<br />
Opiskelija-arviointiin tyytymätön opiskelija voi hakea<br />
arviointiin oikaisua haaga-helia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
tutkintosäännön ammatillista opettajakorkeakoulua koskevien<br />
määräysten mukaisesti.
Ammatillisen opettajankoulutuksen<br />
opintokokonaisuudet<br />
Opettajan pedagogiset opinnot koostuvat viidestä opintokokonaisuudesta (ks. kuvio 2):<br />
1. Osaamisen tunnistaminen ja kehityssuunnitelma 8 op<br />
Opintokokonaisuuteen sisältyvät kaikki osaamisalueet.<br />
2. Ammatillinen opettaja ohjaajana, opetusharjoittelu 12 op<br />
Opintokokonaisuudessa keskitytään ammatillisen<br />
opettajan ohjaus- ja opetusosaamisen kehittämiseen.<br />
3. Ammatillisen opettajan yhteisöt ja verkostot 7 op<br />
Opintokokonaisuudessa keskitytään ammatillisen<br />
opettajan yhteisö- ja verkosto-osaamisen kehittämiseen.<br />
4. Ammatillista koulutusta tutkimassa ja kehittämässä 8 op<br />
Opintokokonaisuudessa keskitytään tutkimus- ja<br />
kehittämisosaamiseen.<br />
5. Kasvatustieteen perusopinnot 25 op<br />
Opintokokonaisuus koostuu kuudesta opintojaksoista,<br />
jotka kytkeytyvät ammatillisen opettajan osaamisalueisiin.
1. osaamisen tunnistaminen ja kehityssuunnitelma 8 op<br />
tutkimus- ja<br />
kehittämisosaaminen<br />
ohjausosaaminen yhteisö- ja<br />
verkosto-osaaminen<br />
osaamisen tunnistaminen<br />
ja kehittäminen<br />
Henkilökohtaistaminen<br />
HEKS & PIKS<br />
2. Ammatillinen opettaja ohjaajana, opetusharjoittelu 12 op<br />
3. Ammatillisen opettajan yhteisöt ja verkostot 7 op<br />
4. Ammatillista koulutusta tutkimassa ja kehittämässä 8 op<br />
5. kasvatustieteen perusopinnot 25 op<br />
osaamisen kehittäminen<br />
kehittävät ja kehittyvät<br />
kumppanit,<br />
kehittävä ja kehittyvä<br />
HH AOKK<br />
Kuvio 2. Ammatillisen opettajankoulutuksen kokonaisuus
Opintokokonaisuuksiin sisältyvät oppimistehtävät<br />
1. Osaamisen tunnistaminen ja kehityssuunnitelma<br />
1A.Opinto-opas tutkivan ja kehittävän työotteen<br />
lähtökohtina<br />
1B. Oman osaamisen analysointi ja tunnistaminen<br />
1C. Oman työ- ja toimintaympäristön osaamisen ja<br />
kehittämistarpeiden tunnistaminen<br />
1D. HEKS ja PIKS - Henkilökohtainen sekä pienryhmän<br />
kehittämissuunnitelma<br />
1E. Ammatillisen opettajan osaamisen arviointi ja<br />
kehittymiskansio<br />
1F. Ammatillista koulutusta ja opettajaa koskevaa<br />
säädöstöä<br />
2. Ammatillinen opettaja ohjaajana,<br />
opetusharjoittelu<br />
2A. Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma<br />
2B. Opetus- ja ohjauskokonaisuuden toteutus ja arviointi<br />
2C. Muiden opetuksen ja ohjauksen seuranta ja arviointi<br />
2D. Kokoava raportointi<br />
2E. Yhteistoiminnalliset harjoitukset ja opetusharjoittelun<br />
käsittely lähijaksolla<br />
4. Ammatillista koulutusta tutkimassa<br />
ja kehittämässä<br />
4A. Hankeidea<br />
4B. Hankesuunnitelma<br />
4C. Hankkeen toteuttaminen<br />
4D. Hankkeen raportointi ja tiivistelmä<br />
4E. Hankkeen esittely ja arviointi<br />
5. Kasvatustieteen perusopinnot<br />
Kas 1. Johdatus kasvatustieteisiin<br />
Kas 2–3. Opetus ja oppiminen<br />
Kas 4–5. Kasvatus elämänkulussa<br />
Kas 6–7. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri<br />
Kas 8–9. Oppiminen työelämässä<br />
Kas 10. Kohti tutkivaa työtapaa<br />
3. Ammatillisen opettajan yhteisöt ja verkostot<br />
3A. Kirjallisuuteen perehtyminen<br />
3D. Yhteisö- ja verkostoanalyysi<br />
3C. Raportointi<br />
3D. Yhteinen käsittely yhteisö- ja verkostofoorumissa<br />
10
1<br />
Osaamisen tunnistaminen ja kehityssuunnitelma 8 op<br />
Opintokokonaisuudessa tuotetaan välineitä osaamisen analysointiin<br />
sekä aineksia HEKSin rakentamiseen. HEKSissä sovitetaan yhteen<br />
opettajankoulutuksen, opiskelija työelämän näkökulmat.<br />
Opintokokonaisuus koostuu kuudesta osasta:<br />
1A. Opinto-opas tutkivan ja kehittävän työotteen lähtökohtina<br />
1B. Oman osaamisen analysointi ja tunnistaminen<br />
1C. Oman työ- ja toimintaympäristön osaamisen ja kehittämistarpeiden tunnistaminen<br />
1D. HEKS ja PIKS – Henkilökohtainen ja pienryhmän kehittämissuunnitelma.<br />
1E. Ammatillisen opettajan osaamisen arviointi ja kehittymiskansio<br />
1F. Ammatillista koulutusta ja opettajaa koskevaa säädöstöä<br />
1A. Opinto-opas tutkivan ja kehittävän<br />
työotteen lähtökohtina<br />
Opinto-opas on haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
tulkinta, mikä opettajan osaamisessa on olennaista.<br />
Opinto-oppaassa kuvataan ammattipedagogisen<br />
osaamisen kehittämisen peruslähtökohdat ja tulkinnat,<br />
ohjauksen ja yhteistoiminnan periaatteet sekä opintopolkujen<br />
rakentuminen heksin ja piksin avulla (ks. liite1).<br />
Tutkivan oppimisen periaatteen mukaisesti opintooppaassa<br />
esitetyt tulkinnat asetetaan kriittisen tarkastelun<br />
kohteeksi. Millä ehdoilla tulkinnat pitävät paikkansa?<br />
Millaisia mahdollisuuksia ne tuottavat?<br />
n Millaista osaamista ammatilliselta opettajalta edellytetään<br />
tässä opinto-oppaassa?<br />
n Mitä kuvatut osaamisalueet merkitsevät sinulle opettajan<br />
työssäsi?<br />
n Puuttuuko osaamisalueista mielestäsi jotakin olennaista?<br />
n Millaisena ammatillisen opettajankoulutuksen ohjauskäytäntö<br />
sinulle näyttäytyy?<br />
n Mitkä asiat osaamisalueissa ja ohjauskäytännöissä herättävät<br />
kysymyksiä?<br />
Sisällytä pohdintasi osaksi tehtävää 1B.<br />
Lue opinto-opas huolellisesti ja pohdi lukemasi perusteella<br />
seuraavia kysymyksiä:<br />
opintokokonaisuus 1<br />
11
1B. Oman osaamisen<br />
analysointi ja tunnistaminen<br />
Koulutukseni, ammatillinen pätevyyteni ja ammatillisen<br />
opettajan osaamiseni tällä hetkellä (vrt. ammattipedagogiset<br />
osaamisalueet)<br />
n Tämänhetkinen työsektorini ja toimenkuvani<br />
n Miten olen tähän tullut?<br />
n Missä olen hyvä?<br />
n Kuvaus omasta opettajaidentiteetistäni, minä opettajana<br />
Tulevaisuuden visioni<br />
n Millaisiin suuntiin katson tehtävään 1B kuuluvan kirjallisuuden<br />
ja työkokemukseni pohjalta ammatillisen<br />
koulutuksen ja opettamisen kehittyvän?<br />
Henkilökohtaiset kehittymis- ja kouluttautumishaasteeni<br />
opettajan pedagogisissa opinnoissa<br />
n Mitkä ovat motiivini, tavoitteeni ja odotukseni opiskelun<br />
ja oppimisen suhteen?<br />
n Mitä haluan oppia ja mistä haluan tietää enemmän?<br />
n Mihin haluan erityisesti paneutua?<br />
n Miten omat tavoitteeni sopivat yhteen sivuilla 6–7 ja<br />
liitteessä 1 kuvattujen osaamisalueiden kanssa?<br />
Voidaksesi osallistua täysipainoisesti ammatilliseen opettajankoulutukseen<br />
pohdi:<br />
n Mitkä ovat resurssini ja ajankäyttömahdollisuuteni<br />
näissä opinnoissa?<br />
n Mitä toiveita minulla on ohjauksesta, ohjaajan roolista<br />
ja verkostoitumisesta?<br />
n Miten aion arvioida oppimistani näissä opinnoissa?<br />
Kirjoita tarinaa itsestäsi näiden pohdintojesi perusteella. Voit<br />
havainnollistaa ja pelkistää ajatuksiasi käyttämällä tarinan<br />
tueksi visualisointia. Tarinan maksimipituus on kuusi sivua.<br />
Palauta tehtävät 1A ja 1B sekä ohjaajallesi että pienryhmällesi<br />
sopimallanne tavalla.<br />
Opiskeltava kirjallisuus<br />
Järvinen, A. 1999. Opettajan ammatillinen kehitysprosessi<br />
ja sen tukeminen (verkkoversio tekstistä www.haaga-helia.fi/aokk).<br />
Vähäsanta, K. 2007. Ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti<br />
muutoksessa. Teoksessa Eteläpelto, A.,<br />
Collin, K., Saarinen, J. (toim.) 2007. Työ, identiteetti<br />
ja oppiminen. Helsinki: wsoy.<br />
1C. Oman työ- ja toimintaympäristön osaamisen<br />
ja kehittämistarpeiden tunnistaminen<br />
Perehdy omaan työ- ja toimintaympäristöösi etsien työorganisaation<br />
strategisesti olennaiset tavoitteet ja niistä nousevat<br />
kehittämistarpeet. Tulkitse näitä suhteessa ammatillisen<br />
opettajan kehittymisprosesseihin. Voit tehdä tehtävän<br />
myös yhteistyössä kollegoittesi kanssa.<br />
n Tutustu työ- ja toimintaympäristösi strategioihin, kehittämissuunnitelmiin<br />
ja -hankkeisiin. Etsi asioita,<br />
jotka ovat sinulle tärkeitä, sekä toimintoja, joihin voisit<br />
osallistua ja joiden kehittämiseksi voisit tehdä jotakin.<br />
Haastattele toimijoita. Muista myös seuraavat<br />
koulutuspoliittisesti tärkeät näkökulmat: kestävä kehitys,<br />
yrittäjyys ja monikulttuurisuus.<br />
n Millaisia tietoja, taitoja ja asenteita ammatilliselta<br />
opettajalta vaaditaan työ- ja toimintaympäristössäsi<br />
nyt ja tulevaisuudessa?<br />
n Millaisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työja<br />
toimintaympäristösi tarjoaa ammatilliselle opettajalle?<br />
12<br />
opintokokonaisuus 1
n Miten yhdistät omat kehittymistarpeesi ammatillisena<br />
opettajana työ- ja toimintaympäristösi kehittämistarpeisiin?<br />
Raportointi<br />
Laadi kohtien 1A-1C pohjalta oma ehdotuksesi henkilökohtaiseksi<br />
kehittämissuunnitelmaksesi (heks). Voit<br />
käyttää pohjana opiskelijasivuilta löytyvää heks-lomaketta.<br />
Liitä suunnitelmassasi yhteen sekä omat (1B) että työja<br />
toimintaympäristön (1C) kehittämistavoitteet.<br />
Opiskeltava kirjallisuus<br />
Poikela, E., Järvinen, A. 2007. Työssä oppimisen prosessimalli<br />
oppimisen johtamisessa ja osaamisen arvioinnissa.<br />
Teoksessa Eteläpelto, A., Collin, K., Saarinen, J.<br />
(toim.) 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki:<br />
wsoy.<br />
1D. HEKS ja PIKS – Henkilökohtainen<br />
ja pienryhmän kehittämissuunnitelma<br />
Laadi henkilökohtainen kehittämissuunnitelmasi, heks,<br />
suhteessa ammattipedagogisiin osaamisalueisiin (liite 1).<br />
Opiskelussa osaamisen kehittäminen ja kehittyminen<br />
ovat olennaisempia kuin suoritukset. Muotoile heks tässä<br />
opinto-oppaassa esiteltyjen opintokokonaisuuksien pohjalta.<br />
Tällainen rakenne helpottaa opintojen kokonaisuuden<br />
hahmottamista.<br />
Käyt ohjaajasi kanssa heks -keskustelun, jossa määritellään<br />
oman opettajantyösi, työ- ja toimintaympäristösi<br />
sekä ammatillisen opettajankoulutuksen <strong>opetussuunnitelma</strong>n<br />
kannalta olennaiset oppimisteot. heks on prosessi,<br />
joka elää koko opintojen ajan.<br />
Yhteisesti sovittu heks sisältää:<br />
n opiskelusi tavoitteet suhteessa osaamisalueisiin<br />
n opiskelusi tavoitteet suhteessa opintokokonaisuuksiin<br />
n toimintatavat, joilla pyrit tavoitteisiin<br />
n suunnitelman osaamisesi ja sen kehittymisen arvioinnista.<br />
Pienryhmä rakentaa oman pienryhmän kehittämissuunnitelmansa,<br />
piksin, ohjaajansa kanssa neuvotellen. piks<br />
on pienryhmän sopimus yhdessä toteutettavista oppimistehtävistä<br />
sekä vertaisohjauksesta ja -tuesta opintojen<br />
edistämiseksi. Pienryhmä voi tehdä suunnitelmansa myös<br />
kirjallisesti.<br />
Opiskeltava kirjallisuus<br />
Iivonen, M-L. 2003. Opettajankoulutuksen oppimistehtävät<br />
– opiskelija muutosagentiksi. Teoksessa Lambert,<br />
P., Iivonen, M-L. (toim.). Opettajat ja opiskelijat yhteisen<br />
tutkimuskohteen äärellä. Kehittävää siirtovaikutusta<br />
koulun ja työn rajapinnoilla. Helian julkaisusarja<br />
C, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, 6:2003 (verkkoversio<br />
artikkelista www.haaga-helia.fi/aokk).<br />
Harju, A., Kallio, P., Kurhila, A. 2001. Aikuisopiskelun<br />
henkilökohtaistaminen ja ohjaaminen. Aikuiskasvatus<br />
1/2001.<br />
1E. Ammatillisen opettajan osaamisen arviointi<br />
ja kehittymiskansio<br />
Arvioi osaamistasi koko opintojen ajan. Arvioinnin tulee<br />
pohjautua opettajan ammattipedagogisiin osaamisalueisiin<br />
(sivuilla 6–7 ja liite 1). Liitä näin syntyvä tuotos osaksi<br />
kehittymiskansiotasi.<br />
opintokokonaisuus 1<br />
13
Kehittymiskansion kokoaminen:<br />
n Arvioi heksissä ja piksissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista<br />
ja toimintatapojen onnistumista.<br />
n Kerää tekemäsi oppimistehtävät, arvioinnit sekä muu<br />
osaamisen kehittymistä edistävän toimintasi kuvaukset<br />
yhteen. Valmistele aineistosi esittelykuntoon. Kokoamaasi<br />
aineistoa tarkastellaan ja analysoidaan, luokitellaan<br />
ja arvioidaan eri menetelmin pienryhmässä.<br />
Näiden pohjalta teet kehittymiskansion, joka toimii<br />
näyttönä osaamisestasi.<br />
n Kehittymiskansion rakenteen ja ulkoasun tulisi tukea<br />
sen keskeistä sisältöä.<br />
Kirjallisuutta arvioinnin tueksi:<br />
Kauppi, A., Hanski, K., Nousiainen, R. & Lahtiranta, K.<br />
2003. Arviointi pedagogisen kehittämisen välineenä.<br />
Teoksessa Kotila, H. (toim.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka.<br />
Edita Oy, sivut: 255–270.<br />
Linnakylä P., Kankaanranta M. & Bopry J. (toim.) 1999.<br />
Portfolioita verkossa. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä.<br />
Niikko A. 2001. Portfolio oppimisen avartajana. Kustannusosakeyhtiö<br />
Tammi. Helsinki.<br />
Vanhanen-Nuutinen L. 2005. Portfolio oppimisessa ja sen<br />
arvioinnissa ja kehittämisessä. Teoksessa: Janhonen S,<br />
Vanhanen-Nuutinen L. 2005. Kohti asiantuntijuutta.<br />
Oppiminen ja ammatillinen kasvu sosiaali- ja terveysalalla.<br />
wsoy. Sivut: 57–72.<br />
1F. Ammatillista koulutusta ja opettajaa<br />
koskevaa säädöstöä<br />
Asiat käsitellään opettajankoulutuksen aikana erikseen sovittavalla<br />
tavalla.<br />
Aineisto:<br />
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille<br />
2007–2012 http://www.minedu.fi<br />
Lukuvuonna voimassa oleva ammatillista koulutusta ja<br />
ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö muutoksineen:<br />
http://www.finlex.fi/<br />
n Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja asetus<br />
811/1998.<br />
n Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 ja<br />
asetus 812/1998.<br />
n Ammattikorkeakoululaki 351/2003 ja asetus 352/2003.<br />
n Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista<br />
986/1998.<br />
n Yhdenvertaisuuslaki 21/2004.<br />
14<br />
opintokokonaisuus 1
2 Ammatillinen opettaja ohjaajana, opetusharjoittelu 12 op<br />
Opintokokonaisuudessa keskitytään opetus- ja ohjaus-osaamisen kehittämiseen<br />
ja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen. Opetus- ja ohjaustyötä tarkastellaan suunnittelun,<br />
toteutuksen ja arvioinnin näkökulmista. Opettajan työ käsitetään tässä laajasti.<br />
Näin ollen käytännön toteutus voi liittyä esimerkiksi:<br />
n<br />
n<br />
n<br />
n<br />
työelämän ja oppilaitoksen yhteistyöprojekteihin<br />
erilaisiin opetus- ja ohjaustilanteisiin<br />
työssäoppimiseen, näyttötutkintoihin, ammattiosaamisen näyttöihin<br />
ja harjoitteluun liittyviin ohjaus- ja arviointitilanteisiin työpaikoilla<br />
pedagogisen kehittymisen kannalta olennaisten tapahtumien järjestämiseen<br />
ja toteuttamiseen.<br />
Opetus- ja ohjaustyön perustana ovat<br />
n käsitykset ammattitaidosta ja ammattitaitovaatimuksista<br />
n käsitykset tiedosta, oppimisesta ja oppijasta sekä<br />
n yhteiskunnan, työelämän ja yritystoiminnan muutosten aiheuttamat haasteet<br />
ammatilliselle osaamiselle.<br />
Opintokokonaisuus koostuu viidestä osasta:<br />
2A. Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma<br />
2B. Opetus- ja ohjauskokonaisuuden toteutus ja arviointi<br />
2C. Muiden opetuksen ja ohjauksen seuranta ja arviointi<br />
2D. Kokoava raportointi<br />
2E. Yhteistoiminnalliset harjoitukset ja opetusharjoittelun käsittely lähijaksolla<br />
Opintokokonaisuudessa kehität sekä opetuksen ja ohjauksen perusosaamistasi<br />
että taitojasi tutkia ja kehittää opetus- ja ohjaustyötä. Opintokokonaisuuden aikana<br />
kokeilet ja tutkit omien käsityksiesi ja taitojesi toimivuutta käytännön tilanteissa.<br />
Ohjausosaamisen kuvausten sekä työ- ja toimintaympäristösi avulla määrität omat<br />
kehittämistarpeesi. Omien, oppilaitoksen sekä työelämän kehittämistarpeiden<br />
pohdinnan pohjalta rakennat suunnitelman opintokokonaisuuden suorittamiseksi.<br />
Opintokokonaisuuden voi suunnitella ja toteuttaa myös yhteistyönä.<br />
opintokokonaisuus 2<br />
15
2A. Opetus- ja ohjauskokonaisuuden<br />
suunnitelma<br />
Analysoi/analysoikaa opettajan työtä seuraavista näkökulmista:<br />
n Millainen on työ- ja toimintaympäristösi? Pohdi ja<br />
mallinna (vrt. tehtävät 1B ja 1C).<br />
n Mihin tietosi ja käsityksesi toimintaympäristöstä perustuu?<br />
n Mitkä toimintaympäristön asiat vaikuttavat valintoihin,<br />
joita opettajana teet?<br />
Valitse suunnittelun kohteeksi jokin kokonaisuus, jossa<br />
toteutuvat opetukselliset ja ohjaukselliset työtavat ja jonka<br />
toteutukseen osallistut itse. Ota riskejä, kokeile ja kehittele<br />
rohkeasti uutta. Hyödynnä muiden asiantuntemusta<br />
tarkoituksenmukaisella tavalla.<br />
Pohdi/pohtikaa erityisesti:<br />
n Millaiseen ammattiin, ammatteihin tai työhön nykyiset<br />
tai tulevat opiskelijasi kouluttautuvat?<br />
n Millaista osaamista kuvaamasi ammatin, töiden tai<br />
yritystoiminnan hallinta vaatii?<br />
n Millainen <strong>opetussuunnitelma</strong> on opintojen taustalla ja<br />
millaisia vaatimuksia se asettaa opettajalle?<br />
n Miten kokonaisuus suhteutuu muihin opintoihin?<br />
n Mihin opiskelussa pyritään?<br />
n Minkälaisista näkökulmista kokonaisuuden sisältöä<br />
tarkastellaan (käytäntö, tieteenalat, oppiaineet)? -<br />
Miksi näin?<br />
n Millaista asiantuntemusta (mitä tiedonaloja) tulee kokonaisuuden<br />
sisällön kannalta saada mukaan?<br />
Tuo pohdintasi pienryhmääsi sopimallanne tavalla.<br />
Laadi/laatikaa konkreettinen suunnitelma edellisiin pohdintoihin<br />
perustuen. Kirjoita suunnitelmaasi ohjaus- ja<br />
opetuskokonaisuuden aikataulut, tavoitteet ja tavoitteisiin<br />
ohjaavat toimintatavat. Kuvaa myös oppimisympäristöt,<br />
joiden avulla autat opiskelijoita tavoitteiden saavuttamisessa.<br />
Toimita opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma<br />
ohjaajallesi ja omalle pienryhmällesi sopimallanne tavalla.<br />
2B. Opetus- ja ohjauskokonaisuuden<br />
toteutus ja arviointi<br />
Sovi suunnitelman toteutuksesta, laajuudesta sekä aikataulusta<br />
ohjaajasi kanssa riittävän varhaisessa vaiheessa.<br />
Toteuta suunnitelman mukainen opetus- ja ohjauskokonaisuus<br />
ja kerää suunnitelmasta ja toteutuksesta monipuolista<br />
palautetta sekä omaa kehittymistäsi että kokonaisuuden<br />
kehittämistä ajatellen.<br />
Kutsu ohjaajasi ja pienryhmäsi seuraamaan joitakin valitsemiasi<br />
opetus- ja ohjauskokonaisuuden tilanteita. Tilanteita<br />
voivat pyytäessäsi seurata ja arvioida lisäksi omat<br />
kollegasi ja opiskelijasi.<br />
Lähetä hyvissä ajoin etukäteen ohjaajallesi ja pienryhmällesi<br />
lyhyt kuvaus näistä seurattavista opetus- ja ohjaustilanteista:<br />
n Tilanteen tarkka aika ja osoite sekä parhaat saapumistavat<br />
ja pysäköintimahdollisuudet<br />
n Mitä? Tilaisuuden otsikko ja sisällöt<br />
n Kenelle? Kuvaile asiakasryhmä.<br />
n Miten? Kuvaile menetelmät.<br />
n Miksi? Kerro perustelut tilanteelle.<br />
16<br />
opintokokonaisuus 2
Vinkkejä ja kysymyksiä avuksesi opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelman laatimiseen:<br />
Suunnittele opetus- ja ohjauskokonaisuus kohdan<br />
2A pohdintoihin perustuen.<br />
Mikä on valitsemasi kokonaisuuden ydinajatus ja<br />
pääperiaate? Miksi valitsit juuri tämän kokonaisuuden<br />
opetusharjoittelusi kohteeksi?<br />
Minkälaiselle ryhmälle kokonaisuus on tarkoitettu?<br />
Mikä on opetettavan tai ohjattavan ryhmän historia,<br />
nykytilanne ja tulevaisuus suhteessa kyseessä olevaan<br />
asiaan? Mikä on tilanne, mitä on tapahtumassa?<br />
Ketkä kaikki ohjattavan tai ryhmän näkökulmista<br />
liittyvät asiaan?<br />
Millaisia ohjattavaan tai ryhmään kytkeytyviä prosesseja<br />
(elämäntilanne, ammatillisen kasvun vaihe) joudut<br />
ottamaan huomioon kokonaisuutta suunnitellessasi?<br />
Millaiset resurssit ja välineet ohjattavalla tai ryhmällä<br />
on asian käsittelyyn ja työstämiseen? Miten hyödynnät<br />
muiden asiantuntemusta?<br />
Toimitko yksin vai yhdessä? Perustele valintasi.<br />
Millaisia ovat organisaation kyseistä opetusta tai<br />
ohjausta tukevat prosessit, toimintatavat ja työkalut?<br />
Mitä valitsemassasi kokonaisuudessa on tarkoitus<br />
oppia? Miksi?<br />
Mitkä ovat kokonaisuuden keskeiset teemat?<br />
Miten ne saadaan opetukseen mukaan – tulevatko<br />
ne opettajilta, opiskelijoilta vai työelämästä?<br />
Kuvaa kokonaisuuden etenemisen vaiheet.<br />
Pohdi metodologisia ja eettisiä kysymyksiä. Kuvaa<br />
myös, minkälainen on kokonaisuuden suunnittelua<br />
ohjaava oppimiskäsitys.<br />
Miten tuet opiskelijan omaa ajattelua ja toimintaa<br />
sekä mahdollisesti tutkivan oppijan roolia?<br />
Kerro, mikä on tiedon luonne tässä kokonaisuudessa:<br />
Luodaanko uutta tietoa yhdessä? Miten tietoa luodaan<br />
ja mihin tarkoitukseen? Mikä on tiedon käyttö<br />
työelämässä?<br />
Suunnittele orientoitumiseen tähtäävät toimet.<br />
Miten opiskelija orientoituu tähän kokonaisuuteen?<br />
Millaisia orientaatioperustoja tai -perustaa tarvitaan<br />
ja miten ne tilanteessa luodaan? Esittele ainakin yksi<br />
orientaatioperusta ja sen käyttö.<br />
Minkälaisia oppimistehtäviä käytetään? Miten ja<br />
millaisessa yhteistyössä tehtävät on laadittu? Mikä<br />
tarkoitus kullakin tehtävällä on? Mitä odotat opiskelijoilta?<br />
Mitä arvioit oppimistehtävissä? Millä kriteereillä<br />
arvioit? Mistä kriteerit tulevat?<br />
Mikä on ohjauksen rooli kokonaisuuden toteutuksessa?<br />
Miten toteutat yksilö- ja ryhmäohjauksen?<br />
Millainen on oma roolisi kokonaisuudessa? Millaisesta<br />
ohjausotteesta käsin lähestyt kyseistä kokonaisuutta<br />
– oletko esimerkiksi alalla toimiva kollega, mentori,<br />
valmentaja vai opettaja, oppimisen ohjaaja<br />
Miten saat opiskelijat sekä muut osapuolet mukaan<br />
kehittävään ja jatkuvaan toimintansa arviointiin?<br />
Miten suunnittelet ja toteutat kokonaisuuden<br />
arvioinnin?<br />
<br />
opintokokonaisuus 2<br />
17
Varaa tilanteen jälkeen aikaa arviointikeskusteluun ohjaajasi<br />
ja pienryhmäsi kanssa.<br />
Mikäli tilanne syystä tai toisesta peruuntuu, ilmoita siitä<br />
viipymättä ohjaajallesi ja pienryhmällesi.<br />
Pohdi opintokokonaisuuden toteutukseen liittyvien arviointien<br />
pohjalta, mitä opittiin tai miten ohjattavat tulivat<br />
autetuiksi. Missä onnistuit? Mitä olisi kannattanut<br />
tehdä toisin? Arvioi myös omaa oppimistasi. Liitä opetusja<br />
ohjauskokonaisuuden suunnitelma sekä tekemäsi arviointikooste<br />
osaksi kehittymiskansiotasi.<br />
2C. Muiden opetuksen ja ohjauksen seuranta<br />
ja arviointi<br />
Tee suunnitelma erilaisten ohjaus- ja opetustilanteiden<br />
seuraamisesta. Voit myös toteuttaa vierailuja eri oppilaitoskulttuureihin<br />
ja työelämän koulutustilanteisiin. Seuraa<br />
erityisesti oman pienryhmäsi jäsenten opetus- ja ohjaustilanteita.<br />
2D. Kokoava raportointi<br />
Opintokokonaisuuden eri osia käsitellään lähijaksoilla ja<br />
työpaikoilla. Kokoa kaikki osat 2A–2C kirjallisesti yhdeksi<br />
kokonaisuudeksi osana kehittymiskansiotasi. Toimita raportti<br />
ohjaajallesi ja pienryhmällesi sopimallanne tavalla.<br />
2E. Yhteistoiminnalliset harjoitukset ja<br />
opetusharjoittelun käsittely lähijaksoilla<br />
Opiskeltava kirjallisuus<br />
Engeström Y. 1991. Perustietoa opetuksesta. Helsinki: Valtion<br />
Painatuskeskus.<br />
Heikkinen, E., Rikkinen, A. (toim.), Gunnar, M., Vuolle-Salonen,<br />
M., Pasanen, H. 2006. Ohjaus näyttötutkintoprosessissa.<br />
Aihe -projektin tuloksia. Helsinki,<br />
Hakapaino oy. (www.oph.fi )<br />
Luettavat artikkelit:<br />
1. Pasanen, H. Ohjaus näyttötutkinnoissa. s. 12-21.<br />
2. Vuolle-Salonen, M. Ohjaus näyttötutkintoprosessissa.<br />
s. 22–33.<br />
Rauste-von Wright, M. 1997. Opettajana tienhaarassa:<br />
konstruktivismia käytännössä. Jyväskylä: Atena.<br />
Saranpää, M. 2007. Ohjaajan hätävara. Osaamisen tunnistamisen<br />
ja työstä oppimisen ohjaamisen työkaluja<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkintojen tekijöille. haaga-helia<br />
kehittämisraportteja 3/2007. Helsinki: Edita.<br />
Väärälä, R. 1998. Pätevyys ja ammatillinen muutos. Julkaisussa<br />
Räisänen A. (toim.) Hallitaanko ammatti<br />
– Arviointi 2 / 1998. Opetushallitus. Verkkoversio artikkelista<br />
www.haaga-helia.fi/aokk.<br />
Ja lisäksi yksi seuraavista:<br />
Hätönen, H. 2006. Eläköön <strong>opetussuunnitelma</strong> II, opas<br />
ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille,<br />
oph Edita<br />
Opetussuunnitelma <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa www.pkamk.<br />
fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B9_verkkojulkaisu.pdf<br />
Näyttötutkinnoista www.oph.fi/nayttotutkinnot<br />
Lähijaksojen aikana järjestettävissä yhteistoiminnallisissa<br />
harjoituksissa tutustutaan ja kokeillaan erilaisia opetuksen<br />
ja ohjauksen menetelmiä. Myös opetusharjoittelua<br />
suunnitellaan ja arvioidaan lähijaksojen aikana.<br />
18<br />
opintokokonaisuus 2
Taustakirjallisuutta opetuksen ja ohjauksen<br />
suunnitteluun<br />
Aunola, U. (toim.) 2004. Maahanmuuttajat ammattia<br />
oppimassa. Opetushallitus. Helsinki.<br />
Cantell, H., Larna, R. 2006. Ympäristövastuullisuus<br />
nuorten sanoissa ja teoissa. Helsinki: Helsingin kaupungin<br />
opetusvirasto (PDF-versio, esim. www.google.fi<br />
kirjoittamalla otsikko hakusanaksi.)<br />
Collin, K. 2007. Työssä oppiminen prosesseina ja ohjauksen<br />
haasteena. Teoksessa Eteläpelto, A., Collin,<br />
K., Saarinen, J. (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen.<br />
Helsinki: wsoy.<br />
Kopakkala, A. 2005. Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka<br />
ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita.<br />
Kuisma, K. 2001. Maahanmuuttajat ammatillisessa peruskoulutuksessa<br />
- selvitys koulutuksen käytännöistä.<br />
Opetushallitus. Moniste 18/2001.<br />
Lambert, P. 2001. Oppimistehtävät kehittävän siirtovaikutuksen<br />
tuottajina. Teoksessa Tuomi-Gröhn, T., Engeström<br />
Y. (toim.) 2004. Koulun ja työn rajavyöhykkeellä<br />
– uusia työssäoppimisen mahdollisuuksia. Helsinki:<br />
Yliopistopaino.<br />
Lonka, K., Lipponen, L., Hakkarainen, K. 2004. Tutkiva<br />
oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.<br />
Helsinki: wsoy.<br />
Matinheikki-Kokko, K. (toim.)1999. Monikulttuurinen<br />
koulutus – perusteita ja kokemuksia. Opetushallitus.<br />
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota<br />
ja kunnioitusta. Helsinki, Gaudeamus.<br />
Onnismaa J., Pasanen H., Spangar T. 2004. Ohjaus ammattina<br />
ja tieteenalana 3. Jyväskylä: PS-kustannus.<br />
Poikela, E., Poikela, S. (toim.) 2005. Ongelmista oppimisen<br />
iloa. Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja<br />
ja kehittämistä. Tampere: Tampere University Press.<br />
Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata<br />
oppivaa yhteisöä? Helsinki, Kansanvalistusseura.<br />
Sahlberg, P., Leppilampi, A. 1994. Yksinään vai yhteisvoimin.<br />
Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä.<br />
Vantaa: Helsingin yliopisto, Vantaan täydennyskoulutuslaitos.<br />
Tynjälä, P 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Tampere:<br />
Kirjayhtymä.<br />
Virtanen, A., Collin, K. 2007. Työssäoppiminen ammatillisessa<br />
peruskoulutuksessa. Teoksessa Eteläpelto, A.,<br />
Collin, K., Saarinen, J. (toim.) 2007. Työ, identiteetti<br />
ja oppiminen. Helsinki: wsoy<br />
Opetus- ja ohjausmenetelmäkirjallisuutta<br />
Aalto, M. 2000. Ryppäästä ryhmäksi. Turvallisen ryhmän<br />
rakentaminen. Tampere: My Generation oy.<br />
Hirvihuhta, H., Litovaara A. 2003. Ratkaisun taito. Helsinki:<br />
Tammi.<br />
Kataja, J., Liukkonen, J. 2001. Taipuvia ratkaisuja yhteistyöhön.<br />
Helsinki: Easy Living oy.<br />
Kupias, P. 2001. Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki,<br />
Educa -instituutti.<br />
Leppilampi, A., Piekkari, U. 1998. Nappaa nipusta. Lahti:<br />
Aike oy.<br />
Nummi, P. 2007. Fasilitaattorin käsikirja. Helsinki: Edita.<br />
Piispanen, R. 2003. Kohtaamisen iloa. Toiminnallisia menetelmiä<br />
kokouksiin, koulutukseen ja työnohjaukseen.<br />
Helsinki: Kirja kerrallaan.<br />
Vuorinen, I. 1993. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas<br />
opettajille, kouluttajille ja ryhmänohjaajille. Naantali:<br />
Resurssi.<br />
opintokokonaisuus 2<br />
19
3 Ammatillisen opettajan yhteisöt ja verkostot 7 op<br />
Opintokokonaisuudessa keskitytään ammatillisen opettajan yhteisö- ja verkostoosaamisen<br />
kehittämiseen.<br />
Opintokokonaisuus koostuu neljästä osasta:<br />
3A. Kirjallisuuteen perehtyminen<br />
3B. Yhteisö- ja verkostoanalyysi<br />
3C. Raportointi<br />
3D. Yhteinen käsittely yhteisö- ja verkostofoorumissa<br />
Keskeisiä käsitteitä, joihin perehdytään, ovat oppiva yhteisö, oppiva organisaatio,<br />
älykäs organisaatio, pedagoginen johtaminen, osaamisen johtaminen, jaettu johtajuus,<br />
jaettu asiantuntijuus, asiantuntijatyö, asiakas- ja opiskelijalähtöisyys.<br />
Opintokokonaisuus toteutetaan asiantuntija-alustuksina, työpajatyöskentelynä sekä<br />
tekemällä oppimistehtävä. Alustukset ja työpajat pohjautuvat opintokokonaisuuden<br />
neljään teemaan (alla).<br />
Opintokokonaisuuden teemat ovat:<br />
Ammatillinen koulutus yhteiskunnassa<br />
n koulutus työ- ja elinkeinoelämän murroksessa<br />
n koulutus, osaaminen ja innovaatiot<br />
n koulutusjärjestelmä ja -politiikka opettajantyön määrittäjinä<br />
Oppilaitosorganisaatio yhteisönä<br />
n arvo, prosessit ja rakenteet<br />
n organisaatio/työkulttuurit asiantuntijayhteisössä<br />
n johtaminen: yksilön vai yhteisön osaamisalue?<br />
n yhteisön toimijat: esimiehet, kollegat, opiskelijat<br />
Opettajan asiakasyhteisöt<br />
n työelämäyhteistyö, työelämäkumppanit, järjestöt, tutkimuslaitokset sekä toiset oppilaitokset<br />
n yhteistyön muodot<br />
Opettajan verkostotyö<br />
verkostotyön vaatimukset ja tarpeet ammatillisessa opettajantyössä<br />
yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
moniulotteinen asiantuntijuus<br />
n<br />
n<br />
n<br />
20<br />
opintokokonaisuus 3
3A. Kirjallisuuteen perehtyminen<br />
Pienryhmä perehtyy tämän opintokokonaisuuden kirjallisuuteen<br />
lukupiirissä ja pitämällä toisilleen teema-alustuksia.<br />
3B. Yhteisö- ja verkostoanalyysi<br />
Kirjallisuuteen perehtymisen jälkeen pienryhmä tekee<br />
haastatteluja ja dokumentteja käyttäen yhteisö- ja verkostoanalyysit<br />
kahdesta yhdessä sopimastaan organisaatiosta.<br />
Analyyseissä jäsennetään ja mallinnetaan yhteisö- ja<br />
verkostotyöskentelyä sekä saadaan näihin työkaluja. Tämän<br />
perusteella pohditaan lisäksi, minkälaista yhteisö- ja<br />
verkosto-osaamista opettaja tarvitsee.<br />
Analyysin peruskysymykset:<br />
n Kuvailkaa valitsemianne organisaatioita ja niiden verkostoja<br />
opettajan työn kautta.<br />
n Millaiset yhteistyösuhteet vallitsevat verkostossa?<br />
n Millaista osaamisen jakamista tapahtuu? Mitä jaetaan?<br />
n Millaista uutta tietoa luodaan?<br />
n Miten verkostoja johdetaan?<br />
n Millaista on tarkastelun kohteena oleva verkostotyö?<br />
n Millaista osaamista verkostotyöllä saavutetaan?<br />
n Millä tavoin koulutuspolitiikka ja elinkeinoelämä ohjaavat<br />
koulutusorganisaatioiden verkostoitumista?<br />
3C. Raportointi<br />
Pienryhmä toimittaa sovitulla tavalla tekemistään yhteisöja<br />
verkostoanalyyseistä yhteisen raportin ohjaajalle.<br />
3D. Yhteinen käsittely yhteisö- ja<br />
verkostofoorumissa<br />
Lähijaksolla järjestetään yhteisö- ja verkostofoorumeita,<br />
joissa<br />
n käsitellään pienryhmien tekemät raportit yhteisö- ja<br />
verkostoanalyyseistään<br />
n perehdytään yleisesti ammatilliseen koulutukseen osana<br />
verkottuvaa yhteiskuntaa sekä<br />
n perehdytään verkosto- ja yhteisöosaamisen teorioihin<br />
ja tekniikoihin.<br />
Opiskeltava kirjallisuus<br />
Alasoini, T., Korhonen, S-M., Lahtonen, M., Ramstad,<br />
E., Rouhiainen, N., Suominen, K. (toim.) 2006. Tuntosarvia<br />
ja tulkkeja. Oppimisverkostot työelämän kehittämistoiminnan<br />
uutena muotona. Raportteja 50.<br />
tykes.<br />
Helakorpi, S. 2005. Kohti verkostoituvaa ja verkottuvaa<br />
koulutusta. hamk. Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
julkaisuja.<br />
Jääskeläinen, M., Laukia, J., Luukkainen, O., Mutka, U.,<br />
Remes, P. (toim.) 2007. Ammattikasvatuksen soihdunkantoa.<br />
Opetus 2000. PS-kustannus.<br />
Luettavat artikkelit:<br />
1. Hirvonen, M., Raudasoja, A. Ammatillisen erityisopettajan<br />
asiantuntijuus, s. 165–180.<br />
2. Peisa, S. Kohti <strong>ammattikorkeakoulu</strong>maista opiskelua:<br />
aihekokonaisuusajattelusta kehittämisprojekteihin,<br />
s. 223–241.<br />
opintokokonaisuus 3<br />
21
Kotila, H. (toim.) 2006. Opettajana <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa.<br />
Edita.<br />
Luettavat artikkelit:<br />
1. Kotila, H. & Mäki, K. Kontekstinsa vanki vai<br />
vaikuttaja – opettajana <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n työkulttuurissa,<br />
s. 11–26.<br />
2. Auvinen, P. Yhteistyö saa ihmeitä aikaan, s. 27–41.<br />
Eteläpelto, A., Collin, K., Saarinen, J. (toim.) 2007. Työ,<br />
identiteetti ja oppiminen. Helsinki: wsoy.<br />
Luettavat artikkelit:<br />
1. Tynjälä, P., Ikonen-Varila, M., Myyry, L., Hytönen,<br />
T. Verkostoissa oppiminen., s. 258–286.<br />
2. Palonen, T., Lehtinen, E., Gruber, H. Asiantuntijuuden<br />
verkostot, s. 287–308.<br />
Oheiskirjallisuus<br />
Otala, L-M., Ahonen, G. 2003. Työhyvinvointi tuloksen<br />
tekijänä. wsoy: Helsinki<br />
Tulevaisuusluotain – Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen.<br />
Loppuraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK<br />
18.10.2006.<br />
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2006/18_10_06_<br />
Tulevaisuusluotain_final.pdf<br />
Palvelut 2020 – Osaaminen kansainvälisessä osaamisyhteiskunnassa<br />
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/osaaminen/tulevaisuuden_osaamistarpeet/palvelut2020/index.php<br />
Työvoima 2025: Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät<br />
työpaikat hyvinvoinnin peustana työikäisen väestön<br />
vähentyessä Helsinki: Työministeriö, 2007. Työpoliittinen<br />
tutkimus 325 (suositus luvut 4, 5, ja 8).<br />
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt325.pdf<br />
Koulutus ja tutkimus vuosina 2007–2012 VNp 5.12.2007.<br />
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/kesu_2012_fi.pdf<br />
22<br />
opintokokonaisuus 3
4 Ammatillista koulutusta tutkimassa ja kehittämässä 8 op<br />
Opintokokonaisuus keskittyy ammatillisen opettajan tutkimus- ja kehittämisosaamisen<br />
vahvistamiseen.<br />
Opintokokonaisuudessa käsitellään koulutusinstituutioiden ja työelämän yhdessä ja erikseen<br />
toteuttamaa kehittämistoimintaa. Tarkastelun kohteena on kehittämistoiminnan merkitys ja<br />
monimuotoisuus koulutusinstituutioissa ja työelämässä. Erityisesti paneudutaan hanketoimintaan<br />
osana koulutusinstituutioiden ja työelämän organisaatioiden muutosta sekä ammatillisen<br />
koulutuksen aluekehitystehtävää. Työn ja oppimisen kehittämiseksi perehdytään kehittävän<br />
tutkimuksen lähestymistapoihin ja menetelmiin.<br />
Opiskelija tekee kehittämishankkeen tarpeen mukaan verkostoituen (esimerkiksi oman työyhteisön<br />
verkostot, opiskelijatiimit, opettajankoulutuksen hankkeet). Tavoitteena on tunnistaa<br />
merkittäviä kehittämisen haasteita, muodostaa mielekkäitä oppimisen kohteita ja luoda toimivia<br />
ratkaisuja. Hankkeissa ovat esillä tutkimuksen ja kehittämisen sekä ammatillisen koulutuksen<br />
ja työelämän suhde sekä opettaja oman työnsä kehittäjänä ja kehittämistyön asiantuntijana.<br />
Opintokokonaisuus auttaa ammatillista opettajaa syventämään rooliaan tutkijana ja kehittäjänä.<br />
Toteuttaessaan työelämän ja koulutuksen kehittämishankkeita opettaja toteuttaa käytäntölähtöisiä<br />
kehittämistehtäviä ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöissä. Tulosten levittäminen<br />
ja kehittämistyön vaikuttavuus korostavat uudenlaisia kirjoittamisen muotoja.<br />
Opintokokonaisuus koostuu neljästä osasta:<br />
4A. Hankeidea<br />
4B. Hankesuunnitelma<br />
4C. Hankkeen toteuttaminen<br />
4D. Hankkeen raportointi ja tiivistelmä<br />
4E. Hankkeen esittely ja arviointi<br />
Opintokokonaisuuden suorittaminen edellyttää osallistumistasi kehittämishankkeeseen tai<br />
hankkeen rakentamista, kehittämistoimintaa ja siitä raportointia. Opintokokonaisuuden voi<br />
suunnitella ja toteuttaa yhteistyönä.<br />
Opettajaopintojen kehittämistyön tukena toimii ammattipedagogisen tutkimus- ja kehittämistyön<br />
verkkoympäristö (http://lille.haaga-helia.fi/ampedatk). Verkkoympäristö tarjoaa näkymän<br />
käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin ja auttaa hankkeen ideoinnissa, ideoiden jakamisessa<br />
ja hankesuunnitelmien tekemisessä sekä hankkeen toteuttamisen eri vaiheissa.<br />
opintokokonaisuus 4<br />
23
4A. Hankeidea<br />
Kytke kehittämishanke oman työ- ja toimintaympäristösi<br />
oikeisiin kehittämistarpeisiin. Kohteina voivat olla esimerkiksi<br />
koulutusorganisaation asiantuntijayhteisöt, opetuksen<br />
suunnittelu sen eri tasoilla, opinnäytetyön prosessit,<br />
eri tavoin määrittyvät työelämäyhteydet, yrittäjyys,<br />
työssäoppiminen, näyttötutkinnot ja näytöt sekä tieto- ja<br />
viestintätekniikan hyödyntäminen. Kehittämisen kohde<br />
ja tavoite riippuvat myös omista kehittymistarpeistasi.<br />
Vie hankeidea verkkoympäristöön. Hankeidealomake<br />
löytyy verkkoympäristön työkaluista.<br />
4B. Hankesuunnitelma<br />
Tee hankesuunnitelma, joka sisältää myös hankkeen kirjoitussuunnitelman<br />
sekä kirjoitussopimuksen yhdessä<br />
tehtävästä kirjoitustyöstä. Lomakkeet, hankkeissa kirjoittamisen<br />
ohjeistus ja työkalut löytyvät verkkoympäristöstä<br />
http://lille.haaga-helia.fi/ampedatk.<br />
Käsitelkää hankeideat ja -suunnitelmat pienryhmässänne<br />
sopimallanne tavalla.<br />
4C. Hankkeen toteuttaminen<br />
Varaa riittävästi aikaa hankkeen käytännön toteuttamiseen.<br />
Suorituksesi voi olla myös osa jostakin sellaisesta<br />
hankkeesta, joka ei ala tai pääty opettajaopintojen aikana.<br />
4D. Hankkeen raportointi ja tiivistelmä<br />
Raportoi hankkeesta hankesuunnitelman mukaisesti ja<br />
kirjoita tiivistelmä. Kokoa hankkeessa kirjoitetut erilaiset<br />
tekstit, julkaisut ja tiivistelmä kehittymiskansioosi. Hankkeen<br />
raportointi voi tapahtua muutenkin kuin kirjallisesti.<br />
Raportoinnin muoto määritellään kirjoitussuunnitelmassa.<br />
4E. Hankkeen esittely ja arviointi<br />
Esittele hanke opettajaopintojen yhteydessä ja/tai omassa<br />
työyhteisössäsi sekä tee saamistasi palautteista kooste kehittymiskansioosi.<br />
Opiskeltava kirjallisuus<br />
Artto K., Martinsuo, M., Kujala, J. 2006. Projektiliiketoiminta.<br />
Helsinki: wsoy Oppimateriaalit oy. (s. 24-<br />
51, 100-110).<br />
Kotila, H., Mutanen, A. (toim.) 2004. Tutkiva ja kehittävä<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>. Helsinki: Edita.<br />
Luettavat artikkelit:<br />
1. Kotila, H. Tutkimus- ja kehitystoiminnan haasteet<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa, s.11-23.<br />
2. Vesterinen, M-L. Tutkimus- ja kehitystyön kokonaisuus,<br />
s. 40-63.<br />
3. Lambert, P. Kehittävää siirtovaikutusta uusia välineitä<br />
rakentamalla, s. 102-127.<br />
4. Anttila, P. Tiedonhankinnan kanavat ammatillisen<br />
asiantuntijuuden edistäjina, s.128-157.<br />
Seppänen-Järvelä,R., Karjalainen, V. (toim.) 2006. Kehittämistyön<br />
risteyksiä. Stakes. Gummerus Kirjapaino Oy.<br />
Luettavat artikkelit:<br />
1. Seppänen-Järvelä, R. Suunnittelurationalismista<br />
hyviin käytäntöihin – kehittämisen menetelmien<br />
ja ajattelutapojen muodonmuutos. s. 17 – 33.<br />
2. Arnkil, R. Hyvien käytäntöjen levittäminen eu:<br />
n kehittämisstrategiana, s. 55-72.<br />
3. Kirjonen, J. Kehittäminen asiantuntijatyönä. s.<br />
117-133.<br />
4. Vataja, K., Seppänen- Järvelä, R. Prosessiarviointi<br />
– mahdollisuus lujittaa kehittämisprojektia. s. 217-230.<br />
24<br />
opintokokonaisuus 4
Vanhanen-Nuutinen, L., Lambert, P. (toim.) 2005. Hankkeesta<br />
julkaisuksi. Kirjoittaminen <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
ja työelämän kehityshankkeissa. Helsinki: Edita.<br />
haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun T&K -<br />
verkkoympäristö tarjoaa nopean katsauksen tutkimusmenetelmiin,<br />
ohjeistuksia hanketyöhön sekä kirjallisuusvinkkejä:<br />
http://lille.haaga-helia.fi/ampedatk<br />
Oheiskirjallisuus<br />
Kinnunen, M., Löytty, O. (toim.) 2002. Tieteellinen kirjoittaminen.<br />
Tampere: Vastapaino.<br />
Lambert, P. <strong>2008</strong>. Kirjoittaminen osana moniäänistä hanketoimintaa.<br />
Osaaja-verkkolehti nro 1. www.osaaja.net<br />
Spangar, T., Jokinen, E. 2006. Aikuisopiskelun henkilökohtaistamisesta<br />
aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamiseen.<br />
(www.oph.fi )<br />
Ståhle, P., Sotarauta, M., Pöyhönen, A. 2004. Innovatiivisten<br />
ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen. Eduskunnan<br />
kanslian julkaisu 6 / 2004. Helsinki: Edita.<br />
Vanhanen-Nuutinen, L. <strong>2008</strong>. Työelämäläheinen yhteiskirjoittaminen.<br />
Osaaja-verkkolehti, no 1. www.osaaja.net<br />
Virkki, P., Somervuori, A. 2002 (4–7. uudempi painos).<br />
Projektityö, kehittämisen moottori. Helsinki: Edita,<br />
Helsingin liiketalouden <strong>ammattikorkeakoulu</strong>.<br />
opintokokonaisuus 4<br />
25
5 Kasvatustieteen perusopinnot 25 op<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> AOKK:n Kasvatustieteelliset perusopinnot ovat yhtä kuin Helsingin yliopiston kasvatustieteelliset<br />
perusopinnot (25 op). Opettajat ja tutkintovaatimukset ovat yliopiston vahvistamat.<br />
Opintokokonaisuudessa keskitytään erityisesti opettajan käsitteelliseen ja teoreettiseen perusosaamiseen.<br />
Opinnot muodostavat teoreettisen pohjan ammattipedagogisille opinnoille. Tavoitteena on harjaantua<br />
käytännön opetustyön ja teoreettisen ajattelun yhdistämiseen.<br />
Opintokokonaisuus koostuu kuudesta opintojaksosta, jotka kytkeytyvät ammatillisen opettajan osaamisalueisiin:<br />
n ohjausosaamista tutkitaan erityisesti opintokokonaisuuksissa oppiminen ja opetus sekä kasvatus elämänkulussa<br />
n yhteisö- ja verkosto-osaamista hahmottavat erityisesti opintokokonaisuudet kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri<br />
sekä oppiminen työelämässä<br />
n tutkimus- ja kehittämisosaamista avaavat osaltaan johdatus kasvatustieteisiin ja kohti tutkivaa työtapaa<br />
Kasvatustieteen perusopintojen suoritusvaihtoehdot<br />
Opiskelija voi opintojaksoittain valita suoritusvaihtoehdon A tai B. Niiden aikataulut eivät juuri poikkea toisistaan.<br />
Vaihtoehto A sisältää lähiopetusta, oppimistehtäviä ja kirjallisuutta. A-vaihtoehtoa suositellaan opiskelijoille,<br />
joilla ei ole käyttäytymis-, sosiaali-, kasvatus- tai yhteiskuntatieteellisiä opintoja tai jotka haluavat osallistua<br />
lähiopetukseen.<br />
Vaihtoehto B sisältää laajoja oppimistehtäviä ja kirjallisuutta. B-vaihtoehtoa suositellaan opiskelijoille, joilla<br />
on taustalla aiempia aiheeseen liittyviä opintoja tai joilla ei ole mahdollisuutta osallistua lähiopetukseen.<br />
Opiskelijan ei tarvitse ennakkoon ilmoittaa vaihtoehtoaan, vaan A-vaihtoehdon valinneet saapuvat opintojakson<br />
lähiopetukseen ohjelman mukaisesti ja B-vaihtoehdon tekijät palauttavat tehtävät aikataulun mukaisesti.<br />
Oppimistehtävät<br />
Kasvatustieteen perusopintojen molempien suoritusvaihtoehtojen (A ja B) oppimistehtävät Kas1–Kas10<br />
sisältyvät opinto-oppaan lisäosaan, joka jaetaan ensimmäisellä lähijaksolla.<br />
Arviointi<br />
Opintokokonaisuuden arviointi perustuu yksilö-, pari- tai ryhmätyönä tehtäviin oppimistehtäviin. Johdatus<br />
kasvatustieteisiin arvioidaan hyväksytty/hylätty, muut opintojaksot arvioidaan asteikolla 1–5. Kasvatustieteen<br />
perusopintojen kokonaisarvosana muodostuu opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona.<br />
Seuraavassa esitellään kasvatustieteen perusopintojen opintojaksot, kirjallisuus ja vastuuopettajat.<br />
26<br />
opintokokonaisuus 5
Johdatus kasvatustieteisiin 3 op<br />
Opintojaksossa tutustut yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen<br />
keskeisiin kysymyksiin, tehtäväalueisiin ja<br />
pyrkimyksiin.<br />
Kirjallisuus<br />
Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. Johdatus kasvatustieteisiin.<br />
5. uud. painos. 2004. wsoy.<br />
Vastuuopettaja: KL Irene Hein<br />
Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri 4 op<br />
Opintojaksossa tutustut kasvatussosiologian ja kulttuurisen<br />
kasvatustutkimuksen peruskäsitteisiin sekä keskeiseen<br />
tällä alueella tehtävään tutkimukseen.<br />
Kirjallisuus<br />
Antikainen, Ari, Rinne, Risto & Koski, Leena. Kasvatussosiologia.<br />
2. painos, 2000 tai 3. painos, 2006. wsoy.<br />
Suomalainen koulu ja kulttuuri, toim. Tarja Tolonen,<br />
1999. Vastapaino.<br />
Yksi artikkeli jokaisesta seuraavasta Kasvatus-lehden teemanumerosta:<br />
1/2004, 3/2004 ja 2/2007.<br />
Vastuuopettaja: KT Juha Varila<br />
Opetus ja oppiminen 4 op<br />
Opintojaksossa tutustut opetuksen ja oppimisen perusteisiin<br />
ja niiden merkitykseen elinikäisen oppimisen näkökulmasta.<br />
Kirjallisuus<br />
Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa (opetuksen<br />
ohella tai opetukseen osallistumisen korvaavan) suoritettavan<br />
kirjallisuuden oheisesta listasta.<br />
Säljö, Roger. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma.<br />
2004. wsoy.<br />
Paula Lyytinen (toim.), Mikko Korkiakangas, & Heikki<br />
Lyytinen. Näkökulmia kehityspsykologiaan: Kehitys<br />
kontekstissaan, 1995. wsoy.<br />
Engeström, Yrjö. Perustietoa opetuksesta. 1982. Valtion<br />
painatuskeskus.<br />
Vastuuopettajat:<br />
Prof., FT Terttu Tuomi-Gröhn, FT Heikki Pasanen<br />
Oppiminen työelämässä 4 op<br />
Opintojaksossa tutustut työn historiallisiin perusmuotoihin<br />
teollisuusyhteiskunnassa sekä niille ominaisiin työn<br />
hallinnan ja oppimisen muotoihin.<br />
Kirjallisuus<br />
Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan<br />
kirjallisuuden oheisesta listasta.<br />
Sarala, Urpo & Sarala Anita. Oppiva organisaatio: oppimisen,<br />
laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. 1996.<br />
Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.<br />
Toiviainen, Hanna, Toikka, Kari, Hasu, Mervi & Engeström,<br />
Yrjö. Kumppanuus toimintana. Esimerkkinä<br />
kahden metalliteollisuuden yrityksen kumppanuusverkosto.<br />
2004. Raportteja / Kansallinen työelämän<br />
opintokokonaisuus 5<br />
27
kehittämisohjelma; 32. Helsinki: Työministeriö. Verkossa:<br />
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/03_tutkimus_<br />
ja_kehittaminen/02_tykes/05_aineistopankki/julkaisut/<br />
raportti32.pdf<br />
Virkkunen, J. & Ahonen, H. Oppiminen muutoksessa.<br />
Uusi väline työyhteisön oppimiskäytäntöjen uudistamiseen.<br />
2007. Infor.<br />
Vastuuopettajat: KT Juha Varila, KT Outi Raehalme<br />
Kasvatus elämänkulussa 5 op<br />
Opintojaksossa tutustut kasvatukseen ja koulutukseen<br />
elämänkulun eri vaiheissa sekä virallisissa että epävirallisissa<br />
oppimisympäristöissä.<br />
Kirjallisuus<br />
Antikainen, A., Huotelin, H. (toim.) 2000. Oppiminen<br />
ja elämänhistoria. Aikuiskasvatuksen 37.vuosikirja. btj<br />
Kirjastopalvelu.<br />
Hänninen, V., Ylijoki, O-H. (toim.) 2004. Muuttuuko<br />
ihminen? Tampere university press.<br />
Lyytinen, P., Korkiakangas, M., Lyytinen H. (toim.) 1995.<br />
Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan.<br />
Luvut Lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuus (ss.<br />
157-397).<br />
Sallila, P. (toim.). Oppiminen ja ikääntyminen. Aikuiskasvatuksen<br />
41. vuosikirja. btj Kirjastopalvelu.<br />
Sankari, A., Jyrkämä, J. 2001. Lapsuudesta vanhuuteen –<br />
iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino.<br />
Ahvenainen, O., Ikonen, O., Koro, J. 2002. Johdatus erityiskasvatuksen<br />
käytäntöön. Helsinki: wsoy.<br />
Kohti tutkivaa työtapaa 5 op<br />
Tällä jaksolla tutustut kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön,<br />
tutkimuksen lähestymistapoihin ja tiedeyhteisöihin.<br />
Kirjallisuus<br />
Kakkuri-Knuuttila, M.-L. (toim.) 1998. Argumentti ja<br />
kritiikki. Gaudeamus.<br />
Kotila, H., Mutanen, A. (toim.) 2004 Tutkiva ja kehittävä<br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>. Edita.<br />
Vanhanen-Nuutinen, L., Lambert, P. (toim.) 2005. Hankkeesta<br />
julkaisuksi. Kirjoittaminen <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
ja työelämän kehityshankkeissa. Edita Oy.<br />
Vastuuopettajat:<br />
KL Irene Hein, FT Merja Alanko-Turunen<br />
Vastuuopettajat:<br />
Prof., FT Terttu Tuomi-Gröhn, FT Heikki Pasanen<br />
28<br />
opintokokonaisuus 5
Ammatillisen opettajan kehittymisen<br />
jatkumo<br />
Ammatillisen opettajan työ edellyttää jatkuvaa<br />
kouluttautumista sekä erilaisiin kehittämisprosesseihin<br />
osallistumista ja niiden käynnistämistä.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
alumnitoiminta, täydennyskoulutus sekä tutkimusja<br />
kehittämistoiminta tarjoavat monenlaisia yhteistyömuotoja<br />
opettajan työn kehittämiseen ammatillisen<br />
opettajankoulutuksen jälkeen.<br />
ks. www.haaga-helia.fi/aokk<br />
Alumnitoiminta<br />
Alumnitoiminnan tarkoituksena on edistää haaga-helia<br />
Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistuneiden<br />
yhteistoimintaa ja ammatillista kasvua sekä työelämän ja<br />
aokk:n verkostoitumista.<br />
haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
alumneihin voivat liittyä haaga-heliassa opettajankoulutuksen<br />
suorittaneet henkilöt sekä entisestä Helia Ammatillisesta<br />
opettajakorkeakoulusta valmistuneet. Jäsenyys<br />
on vapaaehtoinen ja maksuton.<br />
Alumneille tiedotetaan haaga-helia aokk:n tapahtumista,<br />
koulutuksista, julkaisuista ja verkkolehdistä. Tiedottaminen<br />
tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostitse. Vuosittain<br />
alumneille järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Jotkut<br />
tilaisuudet voivat olla maksullisia, jolloin maksusta ilmoitetaan<br />
erikseen.<br />
Täydennyskoulutus<br />
haaga-helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää<br />
opettajien täydennyskoulutusta, jossa kehitetään uusia<br />
oppimisratkaisuja opiskelun ja työelämän tarpeisiin sekä<br />
edistetään opettajien elinikäistä oppimista. Täydennyskoulutuksella<br />
tuetaan oppilaitoksia uusien toimintatapojen<br />
kehittämisessä kouluttamalla ja konsultoimalla opetushenkilöstöä<br />
sekä oppilaitosten johtoa. haaga-helia<br />
aokk toteuttaa myös eri oppilaitoksien tarpeisiin suunniteltuja<br />
sekä eri alojen opettajien työhön liittyviä ajankoh-<br />
29
taispäiviä. Lisäksi järjestetään koulutusta työelämän kouluttajille.<br />
Tutkimus- ja kehittämistoiminta, T&K<br />
Ammatillinen opettajakorkeakoulu on aktiivinen toimija<br />
ammatillisen koulutuksen ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tuksen<br />
sekä työelämän oppimisen haasteiden tutkijana ja kehittäjänä.<br />
Tutkimus- ja kehittämistoimintamme tavoitteena<br />
on etsiä uusia pedagogisia ratkaisuja sekä kehittää malleja<br />
työelämän ja koulutuksen käyttöön sekä niiden väliseen<br />
yhteistyöhön. Toimimme projekteissa verkostomaisesti<br />
ammatillisen opettajakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen,<br />
yliopisto- ja korkeakoulujen sekä työelämän organisaatioiden<br />
kanssa.<br />
Kehitämme t&k -toimintaamme erityisesti <strong>opetussuunnitelma</strong>ssa<br />
kuvatuilla osaamisalueilla: ohjaus eri toiminta-<br />
ja oppimisympäristöissä, yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Julkaisemme<br />
t&k -projektien tuloksia alan kansallisissa ja kansainvälisissä<br />
julkaisuissa sekä haaga-helia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
julkaisusarjoissa. Julkaisusarjat ja julkaisurekisteri<br />
löytyvät osoitteesta www.haaga-helia.fi. Tuloksia hyödynnetään<br />
ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa.<br />
30
Ammatillisen opettajankoulutuksen<br />
viitekehyksiä<br />
Ammatillisen opettajan toimintaympäristöt<br />
Ammatillinen opettaja osaa opettaa ja ohjata, toimia yhteisöissä<br />
ja verkostoissa sekä tutkia ja kehittää. Opettajan<br />
toimintaympäristö on laajentunut oppilaitoksesta työelämän<br />
suuntaan. Ammatillisen opettajan työprosessit ovat<br />
monipuolistuneet. Perinteinen <strong>opetussuunnitelma</strong>lähtöinen<br />
tuntien suunnitteleminen ja toteuttaminen eivät<br />
enää riitä. Kuitenkin ammatillisen opettajan työ rakentuu<br />
yhä samojen perustoimijoiden varaan.<br />
Yhteys näihin perustoimijoihin – opiskelijoihin, työpaikkoihin,<br />
kollegoihin ja rahoittajiin – on ammatillisen<br />
opettajan laadukkaan työn perusta. Opiskelijat haluavat<br />
kehittää ammatillista osaamistaan, työpaikat tarvitsevat<br />
uutta osaamista ja uusia osaajia. Kollegoiden kanssa opettajat<br />
jakavat työtään ja rakentavat organisaatioitaan johdon<br />
tukemana. Rahoittajien, aluekehittäjien ja tutkijoiden<br />
kanssa etsitään koulutuksen vaikuttavuutta.<br />
Ammatillisen opettajan työstä on tullut lisäksi ohjaavaa<br />
ja neuvottelevaa. Opettajat rakentavat yhteistyössä eri<br />
toimijoiden kanssa ainutkertaisia, ajassa muuttuvia osaamisen<br />
verkostoja, joissa panos (opetus) ja tuotos (oppiminen)<br />
eivät ole toisistaan erotettavissa. Ammatillisen opettajan<br />
työn prosessit muotoutuvat uudelleen eri toimintaympäristöissä.<br />
Prosessit ovat jatkuvassa liikkeessä.<br />
Ammatillisen opettajan toimintaympäristöön liittyvät<br />
opettajankoulutuksen valinnat<br />
Edellä kuvattu ammatillisen opettajan toimintakenttä<br />
avaa näkymän haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
toiminnan teoreettisiin lähtökohtiin. Muutamalla<br />
käsitteellä luonnehtien nämä teoreettiset lähtökohdat<br />
ovat kontekstuaalinen oppiminen, tutkiva ja kehittävä<br />
työote sekä kehittävän tutkimuksen käytännöt.<br />
Ammatillinen opettajankoulutus käyttää teorioita soveltaen<br />
ja monista koulukunnista ammentaen. Teoriat<br />
syntyvät käytännöistä ja toisaalta hyvät teoriat auttavat<br />
käytäntöjen kehittämistä.<br />
Osaamisperustaisessa <strong>opetussuunnitelma</strong>ssa kirjatut<br />
osaamislauseet ovat oletuksia ammattipedagogisen osaamisen<br />
perustasta, joista käsin opettajan työtä tutkitaan ja<br />
kehitetään. Opiskelun aikana opiskelijat tutkivat osaamislauseiden<br />
pätevyyttä ja niiden soveltuvuutta ammatillisen<br />
opettajan työn käytäntöihin.<br />
Ammatillisessa opettajankoulutuksessa opiskelija saa<br />
kokemuksen myös henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistaminen<br />
(heks & piks) ei tarkoita yksin työskentelyä<br />
ja toisista irrottautumista. Henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman<br />
laatiminen on prosessi, joka etenee ja kehittyy<br />
vuorovaikutuksessa toisten opettajaopiskelijoiden<br />
ja opiskelijan taustayhteisöjen kanssa. Opiskelijan oma<br />
opiskelu- ja oppimisprosessi sekä opintoihin liittyvät erilaiset<br />
ryhmäprosessit ovat keskeisiä tarkastelun ja arvioinnin<br />
kohteita.<br />
Ammatillisen opettajan työ edellyttää yhteistyön ja<br />
verkostoitumisen taitoja. Sen vuoksi opettajankoulutuksessa<br />
opiskelijat toimivat paljon omissa pienryhmissään ja<br />
laajemmissakin kokoonpanoissa. Ryhmät tukevat opiskelijan<br />
tutkimuksellista ja kehittävää toimintaa.<br />
31
Myös haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
opettajat toimivat tiimeinä muodostaen tutkivan ja<br />
kehittävän yhteisön, joka laajenee aina uusien opettajaopiskelijoiden<br />
myötä.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
historiaa<br />
1900-luvun alku oli talouselämän vapautumisen ja eduskuntauudistuksen<br />
myötä dynaamista kehittymisen ja tulevaisuuteen<br />
uskovan toiminnan aikaa. Elinkeinoelämän<br />
kehittyminen vaati ammatillisen koulutuksen kehittämistä.<br />
Vuonna 1898 perustettiin Suomen Liikemiesten Kauppaopisto<br />
(slk). Vuodesta 1904 alkaen kauppaopettajaopiskelijat<br />
alkoivat harjoitella opettajan tehtävää varten. Auskultantit<br />
pitivät harjoitustunteja ja seurasivat opetusta.<br />
Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten<br />
aikana ammatillinen koulutus kehittyi hitaasti elinkeinoelämän<br />
esittämistä kehittämistoiveista huolimatta.<br />
Eri alojen ammatillinen koulutus oli hallinnollisesti hajallaan<br />
eri ministeriöiden yhteydessä. Tarvittiin toinen maailmansota,<br />
pula ammattitaitoisesta työvoimasta, suuret<br />
ikäluokat ja elinkeinorakenteen muutos, ennen kuin yhteiskunta<br />
oli valmis panostamaan ammatillisen koulutuksen<br />
kehittämiseen. Tulevaa koulutuksen lisääntymistä ennakoiden<br />
slk:n yhteyteen perustettiin opettajankoulutusyksikkö<br />
vuonna 1950. Oppilaitoksesta tuli normaalikauppaoppilaitos.<br />
Kyseistä vuotta juhlitaan haaga-helia Ammatillisessa<br />
opettajakorkeakoulussa opettajankoulutuksen<br />
alkamisvuotena.<br />
Ammatillisen koulutuksen laajentumisen kausi alkoi<br />
1950-luvun lopulla ja jatkui seuraavalla vuosikymmenellä.<br />
Oppilaitokset kasvoivat, ja uusia oppilaitoksia perustettiin.<br />
Opettajankoulutus laajeni. Ammatillinen opettajankoulutus<br />
toteutettiin alakohtaisesti useassa pienessä<br />
yksikössä ympäri maata. Yksiköiden opettajankoulutus<br />
oli kestoltaan ja sisällöiltään epäyhtenäistä. Koulutuksen<br />
laadun parantamiseksi opettajankoulutuksessa otettiin<br />
käyttöön uudet <strong>opetussuunnitelma</strong>t vuonna 1986. Kaikilla<br />
aloilla opettajien tuli suorittaa pedagogiset opinnot.<br />
Opintojen laajuudeksi tuli 40 opintoviikkoa. Vuodesta<br />
1992 alkaen opettajankoulutusyksiköihin saattoi hakeutua<br />
eri alojen opettajaopiskelijoita.<br />
Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentamisen yhteydessä<br />
ammatillisen opettajankoulutuksen järjestäminen<br />
oli mietittävä uudelleen. Vuoden 1996 lakiuudistuksessa<br />
ammatillinen opettajankoulutus asetettiin viiden <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
yhteydessä toimivan Ammatillisten opettajakorkeakoulun<br />
tehtäväksi. Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu<br />
aloitti toimintansa vuonna 1997. slk:n<br />
opettajankoulutus ja osa Helsingin Sairaanhoito-opiston<br />
opettajankoulutuksen toiminnoista siirrettiin Helia Ammatillisen<br />
opettajakorkeakoulun yhteyteen. Opettajankoulutuksen<br />
laajuudeksi määrättiin 35 opintoviikkoa.<br />
Opettajakorkeakoulu on kehittynyt monialaiseksi<br />
opettajankoulutusta, täydennyskoulutusta ja tutkimus- ja<br />
kehitystyötä toteuttavaksi yksiköksi. Vuonna 2005 <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen<br />
<strong>opetussuunnitelma</strong>uudistuksen myötä<br />
opettajan pedagogisten opintojen laajuudeksi tuli 60<br />
opintopistettä. Korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen<br />
kehittäminen johti uuden, haaga-helia Ammattikorkeakoulun<br />
perustamiseen vuonna 2007. haaga-helia Ammatillinen<br />
opettajakorkeakoulu jatkaa pääkaupunkiseudulla<br />
ammatillisen opettajankoulutuksen perinteitä niitä<br />
uudistaen ja kehittäen.<br />
32
AMMATILLISEN OPETTAJAN TYÖ- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖT SEKÄ VERKOSTOT<br />
kontekstuaalisuus kehittävä tutkimus tutkiva ja kehittävä työote<br />
Ohjausosaaminen<br />
Ammatillisen opettajan osaaminen<br />
Yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
Henkilökohtaistaminen, HEKS & PIKS<br />
n yksilö-, työorganisaatio- tai yhteiskuntatason kehittämiskohteet<br />
n ammatillisen opettajankoulutuksen opintoteot<br />
Tutkimus- ja kehittämisosaaminen<br />
kehittävät ja kehittyvät<br />
kumppanit,<br />
kehittävä ja kehittyvä<br />
HH AOKK<br />
Kuvio 3. Ammatillisen opettajankoulutuksen viitekehyksiä<br />
33
Opiskelijapalvelut<br />
Lähijaksojen ohjelmat, tehtävät, lomakkeet ja jotkut<br />
artikkelit löytyvät opiskelijasivuilta<br />
www.haaga-helia.fi/aokk<br />
Opintotoimiston yhteystiedot<br />
Pirjo Aura, (09) 2296 5746<br />
Maija Kotisilta, (09) 2296 5375<br />
etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi<br />
Opintotoimisto<br />
Opintotoimisto sijaitsee Pasilassa Helia-talon 7. kerroksessa,<br />
huone 7219. Opintotoimistosta saat tietoa opintosuorituksistasi<br />
ja opiskelun käytäntöön liittyvistä asioista<br />
sekä selvitykset työvoimaviranomaisia varten.<br />
Tiedottaminen<br />
Opiskeluun liittyvä tiedottaminen hoidetaan tavallisesti<br />
ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen. Opiskelijaryhmät<br />
käyttävät keskinäiseen tiedottamiseensa myös sähköisiä<br />
oppimisalustoja.<br />
Jos sähköpostiosoitteesi muuttuu opiskelun aikana,<br />
ilmoita siitä opintotoimistoon tai vaihda itse osoitteesi<br />
WinhaWillen käyttäjätietoihin.<br />
Opintososiaaliset edut<br />
Opettajan pedagogiset opinnot eivät ole tutkintoon johtavaa<br />
koulutusta, joten opintososiaaliset edut (esim. opiskelijakortti,<br />
matka-alennukset, ateriaedut) eivät koske<br />
yleensä opettajaopiskelijoita. Poikkeukset selvitetään tapauskohtaisesti<br />
haaga-helian opintotukilautakunnassa,<br />
opintotuki@haaga-helia.fi<br />
Tietokoneluokka<br />
Lähijaksojen aikana opiskelijoilla on käytössään 8. kerroksessa<br />
tietokoneluokka 8209. Myös tilassa 8204 on opiskelijoita<br />
varten muutama tietokone ja tulostusmahdollisuus.<br />
Talossa on myös langaton verkko.<br />
haaga-helian työasemille ja oppimisalustoille<br />
kirjaudut seuraavasti: huom. kirjoita kaikki merkit<br />
pienillä kirjaimilla.<br />
Käyttäjätunnus = a + opiskelijanumero (a123456)<br />
Salasana = 3 ensimmäistä merkkiä sukunimestäsi<br />
+ 2 ensimmäistä merkkiä etunimestäsi<br />
+ 2 viimeistä merkkiä henkilötunnuksestasi<br />
esim. Matti Meikäläinen: meima6h<br />
Käyttöohjeita ja -sääntöjä<br />
Käyttöohjeita ja -sääntöjä löytyy osoitteesta www.haagahelia.fi/fi/it-palvelut.<br />
34
Opiskelijoiden tupakointitila on ulkona 1. kerroksen aulatilan<br />
takana. Pääovella tupakointi on ehdottomasti kiellettyä.<br />
Ruokailu<br />
Opiskelijoilla on mahdollisuus ruokailla Amican opiskelijaravintolassa.<br />
Ilmoita kassalla olevasi ”kurssilainen”, niin<br />
saat lounaasi edullisemmin. Ravintola on slk-talon 1. kerroksessa,<br />
jonne pääset haaga-helian tiloista 2. kerroksessa<br />
olevia yhdyskäytäviä pitkin. Amican Bistrosta saat kahvia,<br />
kahvileipää ja kevytlounaan.<br />
Kirjasto<br />
Kirjasto sijaitsee 3. kerroksessa. Aukioloajat osoittessa<br />
www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto. Lainausoikeuden ja kirjastokortin<br />
saat esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella<br />
varustetun henkilötodistuksen ja täyttämällä ilmoittautumislomakkeen.<br />
Parkkipaikat<br />
haaga-helialla ei ole opiskelijoille varattuja parkkipaikkoja.<br />
Suosittelemme yleisiä kulkuneuvoja. Maksullisia<br />
parkkipaikkoja löytää esimerkiksi Helsingin Messukeskuksen<br />
paikoitusalueelta.<br />
Kirja- ja paperikauppa sekä kopiointimahdollisuudet<br />
Oppilaitoksen kirja- ja paperikauppa Kirjasalkku löytyy<br />
slk-talon 1.kerroksesta. Siellä myydään myös kopiokortteja.<br />
Kirjasalkku vastaa opiskelijoiden käytössä olevista<br />
kopiokoneista, jotka löytyvät 1. kerroksesta infopisteen takaa<br />
ja toinen kirjastosta. Kirjaston kopiokonetta voi käyttää<br />
kirjaston aukioloaikojen puitteissa.<br />
Tehtävien palautus<br />
Oppimistehtävät 1–4 palautetaan opettajan kanssa sovittavalla<br />
tavalla. Kasvatustieteen tehtävät Kas1–Kas10 palautetaan<br />
opintotoimistoon. Liitä tehtäviin kansilehti, joka<br />
löytyy opiskelijasivuilta.<br />
Opintosuoritukset / WinhaWille<br />
Voit seurata opintosuorituksiasi WinhaWillestä osoitteesta<br />
https://wille.haaga-helia.fi/winhawille/. Lähijaksolla jaetaan<br />
tunnukset, jossa käyttäjätunnus on opiskelijanumero<br />
ja salasana on järjestelmän automaattisesti arpoma.<br />
Opettajankoulutusneuvosto<br />
Opettajankoulutuksen hallintoa varten ammatillisessa<br />
opettajakorkeakoulussa on johtaja ja opettajankoulutusneuvosto<br />
(laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta<br />
356/9.5.2003). Opettajankoulutusneuvoston tehtävänä on<br />
valmistella opettajankoulutusta koskevat asiat <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
hallitukselle. Opettajankoulutusneuvoston<br />
jäsenistä yksi edustaa opettajia ja yksi opiskelijoita. Lisäksi<br />
neuvostossa on koulutusta sekä elinkeino- ja muuta<br />
työelämää edustavia henkilöitä. Opiskelijajäsenet (varsinainen<br />
ja varajäsen) valitaan syksyllä. Valinnasta tiedotetaan<br />
sähköpostitse.<br />
Opiskelupaikasta luopuminen<br />
Mikäli haluat luopua opiskelupaikastasi haaga-helia<br />
aokk:ssa, ota ensin yhteyttä ohjaajaasi, jonka jälkeen hoidat<br />
opintotoimistossa asiaan liittyvät käytännönjärjestelyt.<br />
35
liitteet<br />
Liite 1a. Ammatillisen opettajan osaamisalueet: ohjausosaaminen<br />
toimintaympäristöt<br />
prosessit ja toimintatavat<br />
Työelämä<br />
Opettaja hallitsee ammatit ja työn<br />
prosessit omalla substanssialallaan.<br />
Opiskelijat<br />
Opettaja tunnistaa ohjauksen erilaisia<br />
toimintaympäristöjä sekä osaa hahmottaa<br />
asiakkaiden erilaisia ohjaustarpeita.<br />
Koulutusinstituutiot<br />
Opettaja ymmärtää ammattiroolinsa<br />
ohjaajana.<br />
Diskurssi/kielipelit<br />
Opettaja tuntee ohjauksen tietoperustaa,<br />
hallitsee oppimisen ja osaamisen<br />
kehittymisen peruskäsitteistöä sekä<br />
osaa käydä tavoitteellista ohjauskeskustelua<br />
näiden avulla.<br />
Opettaja osaa erilaisia ohjauksen käsikirjoituksia,<br />
joiden avulla ammatillisia kehittymisprosesseja<br />
tuetaan.<br />
Opettaja tunnistaa oppimisen erilaisuutta<br />
ja kunnioittaa sitä.<br />
Opettaja ymmärtää ammatillisen osaamisen<br />
kehittymisprosessien sekä yksilö- ja<br />
ryhmäprosessien perusteet.<br />
Opettaja osaa suunnitella ja toteuttaa<br />
vaikuttavia oppimis- ja yhteistyöprosesseja.<br />
Opettaja ymmärtää ohjaamisen ja<br />
opettamisen eroja ja yhtäläisyyksiä.<br />
Opettaja osaa erilaisia vuorovaikutuksen<br />
ja dialogin tekniikoita.<br />
Opettaja hallitsee erilaisia yksilö- ja ryhmäohjauksen/<br />
-opetuksen menetelmiä.<br />
Opettaja tunnistaa omat vuorovaikutustaitonsa<br />
ja osaa kehittää niitä.<br />
Opettajalla on pedagoginen viestintätaito.<br />
36
Liite 1b. Ammatillisen opettajan osaamisalueet: yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
toimintaympäristöt<br />
prosessit ja toimintatavat<br />
Työelämä ja yhteiskunta<br />
Opettaja osaa määritellä ammatillisen<br />
koulutuksen roolin ja tehtävän suhteessa<br />
työelämään ja muihin yhteiskunnallisiin<br />
instituutioihin.<br />
Työelämä ja yhteiskunta<br />
Opettaja tuntee oman alansa kehitystrendit<br />
ja koulutuspoliittiset suuntaviivat.<br />
Työyhteisöt<br />
Opettaja pystyy käsittelemään erilaisia<br />
ja ristiriitaisia näkemyksiä sekä toimii<br />
vastuullisesti ihmisarvoa kunnioittaen.<br />
Yhteiskunta<br />
Opettaja ymmärtää monikulttuurisuutta<br />
ja kunnioittaa sitä.<br />
Globaalit ympäristöt<br />
Opettaja tunnistaa ja edistää työssään<br />
ekologista, sosiaalista ja taloudellisesti<br />
kehittävää kehitystä ja toimii aktiivisen<br />
kansalaisen mallina.<br />
Opettaja tunnistaa itsensä osana organisaatiota<br />
ja sen tavoitteita sekä osallistuu<br />
rakentavasti organisaation toimintaan ja<br />
kehittämiseen<br />
Opettaja tuntee yleisimmät ammatillisen<br />
koulutuksen johtamis- ja ohjausprosessit.<br />
Opettaja ylläpitää ammatteja kehittäviä<br />
verkostoja eri toimijoiden kanssa.<br />
Opettaja osaa käyttää digitaalisia medioita<br />
toiminnassaan.<br />
Opettaja toimii tavoitteellisesti työyhteisössään<br />
yhteistoiminnallisuutta edistäen.<br />
Opettajalla on taito kuunnella ja olla<br />
vuorovaikutuksessa.<br />
Opettaja osaa toimia yhteistyössä kollegoiden<br />
kanssa sekä osaa toimia moniammatillisessa<br />
tiimissä.<br />
37
Liite 1c. Ammatillisen opettajan osaamisalueet: tutkimus- ja kehittämisosaaminen<br />
toimintaympäristöt<br />
prosessit ja toimintatavat<br />
Työelämä<br />
Opettaja kykenee jäsentämään ammattialansa<br />
ja oman työnsä keskeisiä tutkimisen<br />
ja kehittämisen kohteita.<br />
Työelämä ja koulutusinstituutiot<br />
Opettaja osaa toteuttaa kehittämistehtäviä<br />
toimintaympäristössään ammatillisena<br />
opettajana.<br />
Kansalliset ja kansainväliset<br />
verkostot<br />
Opettaja osaa verkostoitua kansallisesti<br />
ja/tai kansainvälisesti ja toimia näissä<br />
verkostoissa niin, että hän osallistuu<br />
ammattialansa ja sen koulutuksen tutkimukseen<br />
ja kehittämiseen tai käynnistää<br />
niissä ammattialansa ja sen koulutuksen<br />
kehittämistä.<br />
Opettajalla on tutkiva ja kehittävä työote.<br />
Opettaja seuraa ja ennakoi oman ammattialansa<br />
ja sen koulutuksen kehittymistä.<br />
Opettaja tuntee kehittämissuuntautuneita<br />
tutkimisen menetelmiä sekä osaa<br />
soveltaa niitä oman työnsä, ammattialansa<br />
ja sen koulutuksen kehittämisessä.<br />
Opettaja hallitsee projektityön toimintatavat.<br />
Opettaja osaa ohjata opiskelijoita oman<br />
ammattialansa kehittämistehtävissä.<br />
38
Liite 2. haaga-helia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n tutkintosääntö: ammatillista opettajakorkeakoulua koskevat määräykset<br />
1 § Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen perusteet<br />
Opiskelijavalintojen lähtökohtana ovat ammatillisesta<br />
opettajankoulutuksesta annetun lain 356/2003 kelpoisuusvaatimukset<br />
ja periaatteet.<br />
Muina valintakriteereinä käytetään kokemusta opettajan<br />
työssä, oman opetusalan työkokemusta, kokemusta<br />
yrittäjänä toimimisesta sekä hakijan sellaisia erityisansioita,<br />
jotka tuovat lisäarvoa ammatilliseen koulutukseen.<br />
Vaikuttavana tekijänä on myös vähimmäisvaatimusta korkeampi<br />
pohjakoulutus.<br />
Valinta suoritetaan pääsääntöisesti hakulomakkeen perusteella.<br />
Tämän lisäksi voidaan käyttää valintakriteereihin<br />
liittyviä tehtäviä ja valintakokeita. Tarvittaessa hakija<br />
haastatellaan. Valintakokeen järjestämisestä päättää <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
hallitus.<br />
Opiskelijavalinnat suorittaa tehtävään nimetty, opettajakorkeakoulun<br />
työntekijöistä muodostettu työryhmä<br />
opettajakorkeakoulun johtajan johdolla. Työryhmän nimeää<br />
ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja.<br />
2 § Opettajankoulutusopinnot<br />
Ammatillisen opettajankoulutuksen laajuudesta, rakenteesta<br />
ja tavoitteista säädetään asetuksessa ammatillisesta<br />
opettajankoulutuksesta, 357/2003. Sen nojalla:<br />
Ammatilliset opettajankoulutusopinnot järjestetään opettajankoulutusohjelmana,<br />
jonka laajuus on 60 opintopistettä<br />
(op) (498/2004).<br />
Opettajankoulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle<br />
tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista<br />
sekä valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon<br />
työelämän ja ammattien kehittyminen.<br />
Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu<br />
n kasvatustieteellisiä perusopintoja<br />
n ammattipedagogisia opintoja<br />
n opetusharjoittelu<br />
n muita opintoja.<br />
Ammatillinen opettajakorkeakoulu päättää opettajankoulutusohjelman<br />
<strong>opetussuunnitelma</strong>sta kehittäen sitä vastaamaan<br />
ammatillisen koulutuksen, työelämän ja ammattien tarpeita.<br />
Jokaisen opiskelijan kanssa tehdään henkilökohtainen<br />
opiskelusuunnitelma.<br />
Opettajankoulutusohjelma (60 op) toteutetaan siten,<br />
että opiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa<br />
ajassa. Osa-aikaisesti suoritettavat opinnot on<br />
suoritettava kolmessa vuodessa.<br />
Opettajakorkeakoulu voi erityisestä syystä myöntää tästä<br />
poikkeuksen opintojen suorittamisaikaan. Näistä poikkeuksista<br />
päättää ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja.<br />
3 § Arviointi<br />
Opiskelija-arviointi pohjautuu kehittävän arvioinnin periaatteisiin.<br />
Opintokokonaisuudet arvioidaan merkinnällä<br />
hyväksytty - hylätty. Yliopiston <strong>opetussuunnitelma</strong>n<br />
mukaan suoritetut opinnot arvioidaan yliopiston arviointikäytännön<br />
mukaisesti.<br />
4 § Muualla suoritettujen opintojen hyväksiluku<br />
Opiskelija voi sisällyttää opinto-ohjelmaansa muualla suoritettuja<br />
opintoja edellyttäen, että ne täyttävät ammatillisen<br />
opettajakorkeakoulun vaatimukset. Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
<strong>opetussuunnitelma</strong>ssa määrätään yksityiskohtaisemmin<br />
hyväksiluettavien opintojen kriteereistä.<br />
Päätökset opintojen hyväksiluvusta tekee ohjaava opettaja.<br />
39
5 § Oikaisumenettely<br />
Opiskelijavalintaan liittyvät oikaisuvaatimukset käsittelee<br />
haaga-helia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n hallitus.<br />
Opintosuoritusten arviointiin tai muualla suoritettujen<br />
opintojen hyväksilukuun tyytymätön opiskelija voi<br />
pyytää kirjallisesti oikaisua ammatillisten opettajakorkeakoulun<br />
johtajan nimeämältä korvaavuusraadilta. Oikaisupyyntö<br />
on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta,<br />
jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tietoonsa päätös<br />
hyväksiluvusta tai arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden<br />
soveltaminen omalta kohdaltaan.<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnöstä annettuun<br />
päätökseen, joka koskee opintosuoritusten arviointia<br />
tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukua,<br />
voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun<br />
hän on saanut päätöksestä tiedon (351/2003 § 27). Ammattikorkeakoulun<br />
säännöissä määrätään tutkintolautakunnan<br />
kokoonpanosta.<br />
6 § Opettajankoulutusta koskevat muut määräykset ja<br />
säädökset<br />
Ammatillisessa opettajankoulutuksessa noudatetaan muutoin<br />
ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain<br />
356/2003 sekä asetuksen 357/2003 määräyksiä sekä soveltuvin<br />
osin <strong>ammattikorkeakoulu</strong>lain 351/2003 määräyksiä.<br />
40
Change language