Lv 2011-2012 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ...
Lv 2011-2012 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ...
Lv 2011-2012 opetussuunnitelma - HAAGA-HELIA ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sisällys<br />
AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS 2<br />
Johdanto 2<br />
Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 3<br />
<br />
Lähtökohtia ammatilliselle erityisopettajankoulutukselle 5<br />
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintokokonaisuudet 10<br />
Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op 11<br />
Erityispedagogiikan peruskurssi 6 op 11<br />
Oppimisen haasteet 6 op 12<br />
Syrjäytyminen 5 op 12<br />
Tuen tarve 5 op 13<br />
Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op 13<br />
Ammattipedagogiset opinnot 35 op 14<br />
Ammatillisena erityisopettajana kehittyminen 4 op 14<br />
Ammatillinen erityisopetus ja yhteiskunta 5 op 16<br />
Erityisopetuksen ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen 4 op 18<br />
Opetusharjoittelu erityisopetuksessa 10 op 19<br />
Kehittämistyö 7 op 22<br />
Valinnaiset opinnot 5 op 24<br />
Ammatillisen erityisopettajan kehittymisen jatkumo 25<br />
Opiskelijapalvelut 28<br />
Erityisopettajankoulutuksen aikataulu 32<br />
1
AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS 60 op<br />
Tämä on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
opinto-opas. Opas sisältää ammatillisen erityisopettajan<br />
opintojen <strong>opetussuunnitelma</strong>n, sekä opintojen<br />
rakennekuvauksen ja opiskelun kannalta olennaisesti<br />
huomioitavat asiat.<br />
Ammatillisen erityisopettajan opinnot (60 op) rakentuvat<br />
ammatillisen erityisopettajan osaamisalueiden<br />
perustalta. Osaamisalueet ovat ohjausosaaminen,<br />
yhteisö- ja verkosto-osaaminen sekä tutkimus- ja<br />
kehittämisosaaminen. Opinnot koostuvat kahdesta<br />
laajasta kokonaisuudesta: osaamisalueiden teoreettisista<br />
opinnoista eli erityispedagogisista perusopinnoista<br />
(25 op) ja osaamisalueiden soveltavista opinnoista<br />
eli ammattipedagogisista opinnoista (35 op).<br />
Opintoihin sisältyy työ- ja toimintaympäristöjen<br />
kehit tämistä, oppimistehtävien tekemistä, pienryhmäja<br />
verkkotyöskentelyä, opintokäyntejä, opetus- ja<br />
ohjausharjoittelua ammatillisen erityisopetuksen<br />
toimintaympäristöissä, kirjallisuuden lukemista sekä<br />
osallistumista lähijaksoille.<br />
Opinnot voi suorittaa 1½ vuodessa.<br />
Johdanto<br />
haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun (haagahelia<br />
aokk) toiminta perustuu ajatukseen, että opettajana<br />
toimiminen on jatkuvaa oman osaamisen sekä työ- ja<br />
toimintaympäristön kehittämistä. Tämä aktiivinen työn<br />
ja toiminnan kehittäminen toteutuu erityisopettajaopinnoissa<br />
siten, että olet aktiivinen toimija oman oppimisesi<br />
ja ammatillisen ympäristön ja yhteistyön kehittäjänä.<br />
Saatat osallistua ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen<br />
uutena opettajana tai jo vuosia erityisopetustyötä tehneenä.<br />
Voi myös olla, että työskentelet ohjaus- ja koulutustehtävissä<br />
muussa taustayhteisössä tai organisaatiossa kuin<br />
oppilaitos. Ammatillisen erityisopettajan opintoihin osallistuvat<br />
tuovat opetus- ja ohjauskokemuksen lisäksi mukanaan<br />
paljon monipuolista työkokemusta, eri alojen osaamista<br />
ja asiantuntemusta. Osallistujien erilaisista taustoista<br />
johtuen ammatillisen erityisopettajan opinnoista muodostuu<br />
jokaiselle yksilöllinen ja hieman erilainen polku.<br />
Sinulla saattaa olla selkeitä opettajan työstä nousseita<br />
toiveita asioista, joihin haluat opintojesi aikana paneutua.<br />
Voit lähteä avoimin mielin etsimään omaa ammatillista<br />
erityisopettajaidentiteettiäsi. Opintojen alussa tutkimme<br />
yhdessä, mitkä asiat ovat sinulle ja työyhteisöllesi tärkeitä<br />
ja mitä haluat opintojesi kuluessa erityisesti kehittää.<br />
Näistä muodostetaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma,<br />
heks. Erilaisten oppimistehtävien ja heksien<br />
avulla opiskelijoiden polut eriytyvät sekä sisällöllisesti<br />
että toiminnallisesti.<br />
2
Erityispedagogisten ohjaus- ja opetusympäristöjen kehittämiseksi<br />
ammatillisessa erityisopettajaopinnoissa perehdytään<br />
kehittävän tutkimuksen lähestymistapoihin ja<br />
menetelmiin. Opiskelijat tutkivat ja kehittävät hankkeissaan<br />
omaa työtään suhteessa ammatilliseen koulutukseen,<br />
ammatilliseen erityisopetukseen ja työelämään sekä sisäistävät<br />
uutta ammatti-identiteettiä ammatillisen erityisopetuksen<br />
erilaisissa tehtävissä.<br />
Hyväksilukeminen ammatillisessa<br />
opettajakorkeakoulussa<br />
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteena on<br />
antaa mahdollisimman laaja-alaiset valmiudet toimia ammatillisen<br />
koulutuksen kentällä erilaisissa erityisopetuksen<br />
tehtävissä ja toimintaympäristöissä. Opintoihin sisältyvää<br />
osaamista on voinut kertyä myös aiemmin tai muualta.<br />
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana<br />
ovat <strong>opetussuunnitelma</strong>n tavoitteena oleva osaaminen<br />
ja <strong>opetussuunnitelma</strong>ssa mainitut ammatillisen<br />
opettajan osaamisalueet. Hankitun osaamisen hyväksilukeminen<br />
tarkoittaa opintojen, työkokemuksen tai osaamisen<br />
hyväksymistä osaksi ammatillisen erityisopettajan<br />
opintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen,<br />
sisällyttäminen ja tunnustaminen.<br />
Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista<br />
muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan<br />
opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen<br />
opintojen liittämistä osaksi opintoja. Hyväksilukeminen<br />
ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on esitetty kuviossa<br />
1.<br />
Osaamisensa opiskelija on voinut hankkia missä, milloin<br />
ja miten tahansa. Olennaista osaamisen arvioinnissa<br />
on sen suhde ammatillisen erityisopettajan osaamisalueisiin.<br />
Opiskelija arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa<br />
heks-keskustelun ja ohjausprosessin yhteydessä sovitulla<br />
tavalla. Opiskelijan esittämän aineiston tai näytön perusteella<br />
ohjaaja arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää tunnustamisesta.<br />
Sisällyttäminen pohjautuu ohjaajan kanssa heks-keskustelussa<br />
sovittuihin muualla suoritettuihin ja suoritettaviin<br />
opintoihin, jotka sisällytät osaksi ammatillisen erityisopettajaopintojasi.<br />
Tällaisia opintoja voivat olla<br />
n Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuksen<br />
tarjoamat opinnot<br />
n Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhdessä tarjoamat<br />
opinnot<br />
n Muiden korkeakoulujen tarjoamat ammattipedagogiset<br />
opinnot.<br />
Aiempien erityispedagogisten perusopintojen<br />
korvaaminen<br />
Opiskelijan aiemmin suorittamat yliopistolliset erityispedagogiikan<br />
perusopinnot (25 op / 15 ov) hyväksiluetaan<br />
ammatillisen erityisopettajan pedagogisiin opintoihin.<br />
Hyväksilukua ei tarvitse erikseen anoa, vaan opintokokonaisuus<br />
kirjataan suoraan opintorekisteriin, mikäli todistus<br />
opinnoista on yhteishakulomakkeen liitteenä.<br />
Opiskelija voi anoa hyväksilukua myös erityispedagogiikan<br />
perusopintojen erillisistä opintojaksoista. Opintojen,<br />
joilla hyväksilukua haetaan, tulee vastata sisällöllisesti<br />
ammatillisen erityisopettajankoulutusohjelman teoreettisia<br />
opintoja, jonka opiskelija anomuksessaan osoittaa.<br />
3
Tunnistaminen<br />
n toteutuu osaamisalueiden soveltavissa<br />
opinnoissa<br />
Sisällyttäminen<br />
n muualla suoritettujen tai suoritettavien opintojen<br />
sisältymisestä osaksi erityisopettajaopintoja<br />
n toteutuu osaamisalueiden soveltavissa opinnoissa<br />
Korvaaminen<br />
n erityisopettajaopiskelija hakee korvaavuutta<br />
erityispedagogiikan perusopintojen erillisistä<br />
opintojaksoista tai valinnaisista opinnoista<br />
Erityisopettajaopiskelija kuvaa ja<br />
osoittaa osaamisensa ohjaajalle<br />
Erityisopettajapiskelija sopii ohjaajan kanssa HEKSkeskustelussa<br />
muiden opintojen sisällyttämisestä<br />
Erityisopettajaopiskelija toimittaa hakemuksen<br />
opintotoimistoon<br />
Ohjaaja päättää arvionsa perusteella aiemmin<br />
hankitun osaamisen tunnustamisesta<br />
Ohjaaja kirjaa opintorekisteriin suorituksen<br />
Hyväksilukupäätös kirjataan opintotoimistossa<br />
opintorekisteriin<br />
Kuvio 1. Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa<br />
4
Lähtökohtia ammatilliselle<br />
erityisopettajankoulutukselle<br />
Ammatillinen erityisopettajankoulutus on jatkumoa ammatilliselle<br />
opettajankoulutukselle. Erityisopettajankoulutus<br />
on ammatillisissa oppilaitoksissa toimiville opettajille<br />
tarkoitettua jatkokoulutusta erilaisiin muuttuviin koulutuksen<br />
tehtäviin sekä erityisopetukseen. haaga-helia<br />
Ammatillisen opettajakorkeakoulun (hh aokk) toteuttaman<br />
ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteisiin<br />
ja toteutukseen vaikuttavat keskeisesti muuttuvat ja<br />
kehittyvät ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristöt<br />
ja työelämä.<br />
Lähtökohtana ammatillisessa koulutuksessa on tasavertaisuus<br />
– jokaisella on oikeus osallistua. Ajatuksena<br />
on, että kaikilla oppijoilla on vahvuuksia, osaamista<br />
ja vaikutusmahdollisuus. Osalla oppijoista on kuitenkin<br />
monenlaisia tuen ja ohjauksen yksilöllisiä tarpeita. Näin<br />
ollen tämän päivän ammatillisessa koulutuksessa korostuvat<br />
opintojen henkilökohtaistaminen, yksilöllisen oppimisen<br />
mahdollistaminen sekä niihin tarvittavan erityisen<br />
tuen ja ohjauksen järjestäminen, jotka rakentuvat oppijan<br />
vahvuuksiin, osaamiseen ja tavoitteisiin. Ammatillista erityisopettajaa<br />
tarvitaan asiantuntijana myös ammatillisessa<br />
koulutuksessa.<br />
Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu asetus<br />
(16.12.2010/1168) määrittää erityisopettajan kelpoisuuden<br />
seuraavanlaisesti:<br />
Ammatillinen koulutus<br />
16 § Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö<br />
1) jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai<br />
yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja<br />
2) vähintään 60 opintopisteen laajuiset ammatillisen<br />
koulutuksen erityisopettajan opinnot tai 8 §:ssä<br />
tarkoitetut erityisopettajan opinnot tai<br />
3) tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston<br />
asetuksen (794/2004) 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa<br />
säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia<br />
valmiuksia antavat opinnot.<br />
Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakevilta<br />
edellytetään, että he ovat hankkineet riittävää koulutusjärjestelmän<br />
tuntemusta ja kokemusta opettajan työstä.<br />
Opiskelijat hankkivat ammatillisen erityisopettajan kelpoisuuden<br />
suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset ammatillisen<br />
erityisopettajan opinnot kolmen lukukauden<br />
pituisena opiskeluna, joka toteutetaan monimuotoisesti<br />
työn ohella. Ammatillisen erityisopettajan opinnot on<br />
mahdollista suorittaa työn ohessa lukuunottamatta lähiopetusjaksoja<br />
ja opetusharjoittelua. Lähiopetukseen osallistuminen<br />
on välttämätöntä opiskelun prosessimaisuuden<br />
ja yhteistoiminnallisuuden vuoksi.<br />
Yhteisöllisyys on ammatillisen erityisopetuksen kannalta<br />
tärkeää, koska ohjauksen ja opetuksen interventiot oppilaitoksissa<br />
toteutetaan pääsääntöisesti moniammatillisessa<br />
yhteistyössä. Yhteisöllisen oppimisen idea ammatillises-<br />
5
sa erityisopettajankoulutuksessa korostaa sitä, että opiskelijat<br />
jakavat kehittämisohjelman eri kognitiivisia ja sosiaalisia<br />
osa-alueita ja niihin liittyviä tehtäviä. Yhteisöllisen<br />
oppimisen optimitulos on enemmän kuin osiensa summa.<br />
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintoja ja koulutusprosessin<br />
kokonaisuutta on kuvattu kuviossa 2.<br />
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen aikana kasvetaan<br />
yhdessä kohti uutta identiteettiä henkilökohtaisten<br />
tavoitteiden asettamisen (heks) ja pienryhmätyöskentelyn<br />
(pits) avulla, joita tuetaan <strong>opetussuunnitelma</strong>n<br />
opintokokonaisuuksien opinnoilla.<br />
Ammatillinen erityisopettajankoulutus<br />
HEKS-työskentelyn prosessikuvaus<br />
Henkilökohtaisen kehittymisohjelman suunnitelma ja toteutuminen<br />
Ryhmäprosessi<br />
Kehittävä arviointi ja reflektointi<br />
1.<br />
Lähijakso<br />
Etäjakso<br />
2.<br />
Lähijakso<br />
Etäjakso<br />
3.<br />
Lähijakso<br />
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen työskentelyprosessi<br />
Heksin ja PiTsin<br />
rakentaminen.<br />
Opintojen alku.<br />
n Heksin täydentäminen<br />
n Oppimistehtävät<br />
n Opetusharjoittelun suunnittelu ja toteutus<br />
Erityispedagogiikan käsitteistöön<br />
ja kirjallisuuteen tutustuminen<br />
Kohti uutta ammatti-identiteettiä ja henkilökohtaisia tavoitteita<br />
Kuvio 2. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opinnot ja koulutusprosessin eteneminen.<br />
6
Ammatillisen erityisopettajan osaaminen<br />
Ammatillisen erityisopettajan osaamisen perustana on<br />
ammatillisen opettajan osaaminen, joka koostuu alan<br />
substanssiosaamisesta, ohjausosaamisesta, yhteisö- ja verkosto-osaamisesta<br />
sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisesta<br />
(kuvio 3). Ammatillisen opettajan osaamiseen yhdistyy<br />
koulutuksen aikana erityispedagoginen osaaminen ja samalla<br />
vahvistetaan ammatillisen opettajan osaamisalueita,<br />
mm. yhteisö- ja verkosto-osaamisessa moniammatillista<br />
yhteistyötä ja verkostoja.<br />
Ammatillisen erityisopettajan osaaminen<br />
Ammatillisen opettajan osaaminen<br />
Ohjausosaaminen<br />
Yhteisö- ja verkosto-osaaminen<br />
Tutkimus- ja kehittämisosaaminen<br />
Kuvio 3. Ammatillisen erityisopettajan toiminnan perusta<br />
7
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteena<br />
on kehittää opettajan ja ohjaajan erityispedagogisia ja ohjauksellisia<br />
valmiuksia sekä osaamista kohdata esim. monikulttuurisuutta,<br />
erilaisuutta ja oppimisen moninaisuutta.<br />
Koulutuksen tavoitteena on lisäksi kehittää toimivia<br />
alueellisia yhteistyöverkostoja ja parantaa opettajan osaamista<br />
ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluiden toteuttajana.<br />
Yleisenä tavoitteena on laaja-alainen oppimisen ohjauksen<br />
ja erityisopetuksen asiantuntijuus, joka perustuu yksilön,<br />
yhteisön ja ympäristön vuorovaikutuksen tiedostamiseen<br />
ja jäsentämiseen. Kulttuurisen, yhteiskunnallisen<br />
ja ammatillisen osaamisen kehittymisen kautta erityisopettajaopiskelija<br />
muodostaa yhteistoiminnallisen, tutkivan<br />
ja omaa työtään jatkuvasti arvioivan sekä reflektoivan<br />
opetus- ja ohjaustavan. Tavoitteena on opiskelijan aktiivinen<br />
suhtautuminen elinikäiseen oppimiseen sekä oman<br />
työn ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen erityisopetuksessa.<br />
Ammatillinen erityisopettajankoulutus luo pohjan,<br />
josta voidaan suuntautua ammatillisen erityisopetuksen<br />
erilaisille tehtäväalueille. Tässä yhteydessä laaja-alaisuus<br />
käsitetään ammatillisten valmiuksien monipuolisena<br />
joustavana soveltamisena erilaisiin työtehtäviin ja -organisaatioihin.<br />
Oppimisen ohjaus nähdään laajempana elinikäisenä<br />
prosessina, joka alkaa koulussa ja jatkuu työelämään<br />
siirtymisvaiheen tukena.<br />
Konstruktivistisen näkemyksen mukaan ohjaukseen ja<br />
opetukseen liittyvää tietoa ei nähdä enää ongelmattomana,<br />
ulkoisena riippumattomana tai lausumiksi pelkistettävänä<br />
asiana. Tieto nähdään pikemminkin jatkuvan aktiivisen<br />
konstruoinnin tuloksena muuttuvassa, epävarmuustekijöitä<br />
sisältävässä maailmassa. Syntyvä tieto on yksilöllistä,<br />
tilannekohtaista tietoa, jonka tekee vahvaksi se ympäristö,<br />
jossa sitä hankitaan ja aktiivisesti käytetään.<br />
Erityisopettajuus ja sen sisältämä asiantuntijuus on sosiaalisesti<br />
muotoutuva ja kehittyvä prosessi. Keskeistä siinä<br />
ovat vuorovaikutuksen ja kommunikaation monet<br />
muodot, joilla kompetenssia rakennetaan. Laajemmasta<br />
näkökulmasta tarkasteltuna prosessissa on kyse myös<br />
organisaation kulttuurin, toimintatapojen, rakenteiden,<br />
Kognitiivinen ristiriita<br />
Formaali, DEKLARATIIVINEN tieto<br />
Ohjattu itsetutkimus<br />
Portfolio<br />
Aikaisemmat uskomukset<br />
n Merkitysskeemat ja -perspektiivit<br />
Dialogi<br />
ITSESÄÄTELYTIETo<br />
Kollaboraatio<br />
UUDET KÄSITYKSET<br />
n henkilökohtainen käyttöteoria<br />
Käytännöllinen, PROSEDURAALINEN tieto<br />
Kuvio 4. Konstruktiivinen näkökulma käsitteellisen muutoksen edistämiseen (Silkelä, Väisänen 2000).<br />
8
taustalla olevien koulutusideologioiden ja pedagogisten<br />
käytänteiden muokkaamisesta palvelemaan erilaisten oppijoiden<br />
osaamisen vahvistamista ja kehittymistä.<br />
Koulutus antaa perusvalmiudet toimia ammatillisena<br />
erityisopettajana ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa<br />
erityisoppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä<br />
aikuiskoulutuksessa ja vapaan sivistystyön piirissä. Lisäksi<br />
ammatillinen erityisopettaja voi toimia erilaisissa opetuksen<br />
ja ohjauksen kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä ns.<br />
sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin tehtäväkentässä.<br />
Ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvien<br />
koulutustehtävien lisäksi erityisopetuksessa painottuvat<br />
entistä enemmän myös ohjaava ja valmistava koulutus,<br />
maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava<br />
koulutus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus,<br />
sekä konsultatiiviset ja kehittämistehtävät erityisopetuksen<br />
parissa.<br />
Ammatillinen erityisopettajankoulutus rakentuu lähiopetusjaksoista<br />
ja itseohjautuvasta opiskelusta sekä etätyöskentelystä<br />
joko itsenäisesti tai pienryhmän kanssa<br />
(kuvio 5). Oppimisympäristöinä ovat autenttiset erityisopetuksen<br />
toimintaympäristöt, mm. oppilaitokset, järjestöt,<br />
työelämä, tietoverkkoympäristö, jotka tukevat ammatillista<br />
kasvua ammatilliseksi erityisopettajaksi.<br />
Ammatillinen erityisopettajankoulutus<br />
Etäopiskelun prosessikuvaus<br />
Etäjaksot<br />
Itseohjautuva opiskelu itsenäisesti ja pienryhmässä<br />
Autenttiset toimintaympäristöt<br />
Ammatillinen kasvu<br />
Tutustumiskäynnit ja opetusharjoittelut erilaisissa erityisopetuksen toimintaympäristöissä<br />
Henkilökohtainen oppimisprosessi<br />
n teoria ja käytäntö<br />
n Erityispedagogiikan perusopinnot<br />
n Ammattipedagogiset opinnot:<br />
n Opetusharjoittelu<br />
n Kehittämisopinnot<br />
Henkilökohtainen ohjaus ja tuki<br />
Mitä teen?<br />
Miten teen?<br />
Miksi teen?<br />
Henkilökohtaisen kehittymisohjelman hahmottaminen ja jäsennys<br />
Kuvio 5. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen rakentuminen koulutuksen aikana.<br />
9
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen<br />
opintokokonaisuudet<br />
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen <strong>opetussuunnitelma</strong> korostaa<br />
laaja-alaista asiantuntijaosaamista. Opinnot koostuvat kahdesta osiosta:<br />
erityispedagogiikan perusopinnot 25 op ja ammattipedagogiset opinnot 35 op.<br />
Kuviossa 6 ne on jäsennetty neljään opintokokonaisuuteen, joiden pohjana on<br />
opettajan osaamisalueet. Opintokokonaisuudet ovat: erityispedagogiikan perusopinnot<br />
ja ammatillinen erityisopetus, opetusharjoittelu ja kehittämisopinnot.<br />
Ammatillisen erityisopetuksen osaamisen perusta<br />
Erityispedagogiikan perusopinnot Opetusharjoittelu<br />
Ammatillinen erityisopetus Kehittämisopinnot<br />
Ammatillisen opettajan osaaminen<br />
Kuvio 6. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen rakentuminen ja opintokokonaisuudet<br />
10
Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op<br />
Erityispedagogiikan perusopinnot koostuvat<br />
osioista Akseli I-, Akseli II- ja Akseli III.<br />
Opinnot suoritetaan Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten<br />
mukaisesti ja toteutetaan yhteistyössä yliopiston<br />
kanssa. Mikäli erityisopettajaopiskelija on jo suorittanut<br />
nämä opinnot, hänen ei tarvitse osallistua niihin.<br />
Tavoitteet<br />
Perusopinnoissa opiskelija tuntee erityispedagogiikan<br />
tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän perehtyy<br />
tieteenalan määrittelyyn, sovellusalueisiin, alaan liittyvään<br />
lainsäädäntöön ja tieteenalan historialliseen kehitykseen.<br />
Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin<br />
ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä.<br />
Lisäksi opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja<br />
kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden sosiaaliseen<br />
malliin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena,<br />
joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen<br />
toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.<br />
Opiskelija hankkii perusvalmiudet tutkimusmenetelmien<br />
käyttöön.<br />
Arviointi<br />
Kaikki erityispedagogiikan perusopintojen opinnot arvioidaan<br />
asteikolla 0–5.<br />
Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus<br />
Erityispedagogiikan peruskurssi 6 op<br />
Tavoitteet<br />
Opiskelija saa yleiskäsityksen erityispedagogiikasta tieteenalana<br />
ja käytännön toimintana. Hän tuntee tieteenalan<br />
määritelmän, sovellusalueet, alaan liittyvän lainsäädännön<br />
ja tieteenalan historiallisen kehityksen. Hän tutustuu<br />
käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja<br />
kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen ja opintokäynteihin osallistuminen ja annettujen<br />
tehtävien tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista<br />
lähiopetukseen ja vierailukäynteihin sekä annettujen<br />
tehtävien suorittamista hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Hautamäki J. & al. 2001. Erityispedagogiikan perusteet.<br />
wsoy. 252 s.<br />
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. 2001. Toim. M.<br />
Jahnukainen. Lastensuojelun keskusliitto. 396 s.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2007 tai uud.<br />
Toim. S. Salminen. 869+16 s.<br />
11
Oppimisen haasteet 6 op<br />
Tavoitteet<br />
Opiskelija perehtyy lasten ja nuorten erityiskasvatukseen.<br />
Hän tuntee yleisopetuksen periaatteita ja käytäntöjä.<br />
Opiskelija tutustuu lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksiin<br />
sekä kommunikoinnin haasteisiin ja niihin<br />
kohdistuviin interventioihin.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen ja annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista<br />
lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista<br />
hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 1999. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet.<br />
Teoreettista taustaa ja opetuksen<br />
perusteita. Special data Oma: Jyväskylä. 151 s.<br />
Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun. PS-Kustannus.<br />
240 s.<br />
Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja<br />
kuntoutuksen perusteita. 2000. K. Launonen & A-M.<br />
Korpijaakko-Huuhka (toim.) Lahden tutkimus- ja<br />
koulutuskeskus. 268 s.<br />
Kieli, kuulo ja oppiminen – kuurojen ja huonokuuloisten<br />
lasten opetus. 2002. M.<br />
Takala & E. Lehtomäki, E. (toim.) Finnlectura. Tampere:<br />
Tammer-Paino. 261 s.<br />
Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta<br />
Syrjäytyminen 5 op<br />
Tavoitteet<br />
Opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja kuntoutuksen<br />
yhteiseen ainekseen, vammaisuuden erilaisiin malleihin ja<br />
erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan<br />
yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja<br />
syrjäytymisen ehkäisyyn.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen ja opintokäynteihin osallistuminen ja annettujen<br />
tehtävien tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista<br />
lähiopetukseen ja opintokäynteihin sekä annettujen<br />
tehtävien suorittamista hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Salmi, V. 2004. Varhaisnuorten normirikkomukset – ongelma<br />
vai osa nuoruutta. Nuorisotutkimusverkosto.<br />
Julkaisuja 40. 195 s. tai<br />
Laitinen, A. & Aromaa, K. 2005. Rikollisuus ja kriminologia.<br />
Vastapaino. 272 s.<br />
Lasten- ja nuorisopsykiatria. 2004. Toim. I. Moilanen &<br />
al. 3. uud. painos. Duodecim.<br />
Luvut I ja III, sivut 15–128 ja 191–371.<br />
Salmivalli, C. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä.<br />
Gaudeamus. 184 s.<br />
12
Tuen tarve 5 op<br />
Tavoitteet<br />
Opiskelija perehtyy erityiskasvatukseen yleisesti ja saa käsityksen<br />
erilaisista kasvua ja kehitystä haittaavista tekijöistä.<br />
Hän tutustuu varhaisen puuttumisen periaatteisiin ja<br />
funktionaalis-ekologiseen työskentelytapaan.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen ja annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista<br />
lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista<br />
hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Määttä, P. 1999. Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen<br />
ja kuntoutuksen käytännöt. Opetus 2000. Atena Kustannus.<br />
139 s.<br />
Pihlaja, P. & Viitala, R. 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa.<br />
wsoy. 373 s.<br />
Erityispedagogiikka ja aikuisuus. 2003. T. Ladonlahti &<br />
R. Pirttimaa (toim.) Palmenia-kustannus. 216 s.<br />
Ziehe, T. 1991. Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen<br />
puolustus. Tampere: Vastapaino. 263 s.<br />
Akseli III Tutkimusmenetelmät<br />
Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op<br />
Tavoitteet<br />
Opiskelija saa käsityksen tieteellisen tutkimuksen teon<br />
perusteista erityispedagogiikassa.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen ja annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista<br />
lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista<br />
hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet<br />
ihmistieteissä. Methelp. Luvut 1 ja 3.<br />
Erityispedagogiikan alueelta tehdyt väitöskirjat.<br />
13
Ammattipedagogiset opinnot 35 op<br />
Ammatillisen erityisopetuksen opinnot koostuvat<br />
seuraavista opintojaksoista: Ammatillinen erityisopetus,<br />
opetusharjoittelu ja kehittämisopinnot.<br />
Arviointi<br />
Kaikki ammattipedagogiset opinnot arvioidaan<br />
hyväksytty – täydennettävä.<br />
Ammatillinen erityisopetus 13 op<br />
Ammatillisena erityisopettajana kehittyminen 4 op<br />
Tavoitteet<br />
Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa arvioida omaa<br />
toimintaansa osana ammatillista identiteettiään. Oman<br />
toiminnan pohdiskelun kautta rakentuu myös erityisopettajanopintoihin<br />
liittyvä henkilökohtainen opiskeluja<br />
kehittymissuunnitelma (heks).<br />
Erityisopettajaopiskelija osaa luoda ja kehittää monipuolisia<br />
erityispedagogisia oppimisympäristöjä, joissa pyritään<br />
huomioimaan työelämän tarpeet, edistämään ja tukemaan<br />
erityisopiskelijan yksilöllisiä valmiuksia ja oppimista<br />
mahdollisimman mielekästä ja hyvää elämää varten.<br />
Ammatillinen erityisopettajaopiskelija kykenee arvioimaan<br />
omaa ammatillista kehittymistään, oppimistaan ja<br />
opiskelulle asettamiaan tavoitteita sekä ihmis-, tiedon- ja<br />
oppimiskäsityksiään suhteessa erityisopettajan työhön sekä<br />
ympäröivään yhteiskuntaan. Hän ymmärtää jatkuvan arvioinnin<br />
ja kehittämisen merkityksen työssään sekä osaa<br />
kehittää omaa työtään ja toimintaansa.<br />
Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen<br />
ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen<br />
verkossa. Verkko-opetus liittyy myös opetus- ja ohjaustilanteisiin,<br />
joissa erityistä tukea tarvitsevan ohjaus<br />
sekä verkkopedagogiset ratkaisut ovat keskeisiä. Verkkoopetuksen<br />
yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden<br />
muodostaa mahdollisimman toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita<br />
sekä verkko-opetusta ja ohjausta kehittäviä työryhmiä.<br />
Ammatillisen erityisopettajan työ on luonteeltaan sosiaalista<br />
ja ihmisten väliseen vuorovaikutuksen perustuvaa.<br />
Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa<br />
on myös laadukkaan verkko-opetuksen ja -ohjaamisen<br />
kulmakivi.<br />
Verkko-opetuksen ja –ohjauksen kehittämisessä erityisopettajalta<br />
edellytetään myös valmiutta kehittää luovia<br />
monikanavaista oppimista tukevia verkkopedagogisia<br />
ratkaisuja. Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median kehittyminen<br />
mahdollistaa verkkopalvelujen hyödyntämisen ja<br />
kehittämisen ohjauksen sekä opetuksen osaksi.<br />
Teemat<br />
n Osaamiseni ja kehittämiskohteeni ammatillisen erityisopettajan<br />
osaamisalueiden näkökulmasta<br />
n Erityisopetuksen arvoperusta, eettiset kysymykset<br />
n Ammatillinen erityisopetus ja yhteisöllisyys sekä<br />
myönteiseen asenneilmapiiriin vaikuttaminen oppilaitoksessa<br />
14
Ammatillinen erityisopettajankoulutus<br />
Yhteistoiminnallinen oppiminen, ohjaus ja vuorovaikutus verkko-ohjauksessa<br />
Oppimisalusta<br />
Verkko-opetus- ja ohjausmateriaali etä- ja lähiopiskelun tukena<br />
1. Tuki ja ohjaus verkossa 2. Erilaiset toteutusmuodot 3. Jatkuva yhteistoiminnallinen<br />
kehittäminen ja arviointi<br />
Pienryhmien vuorovaikutus:<br />
Ohjaus<br />
yksilö ja ryhmä<br />
Ohjaus<br />
yksilö ja ryhmä<br />
Opiskelijan oppimispolku verkko-oppimisympäristössä<br />
Tavoitteiden selkiyttäminen, oppimisstrategian luominen, yhteistoiminnallisuus<br />
Verkko-oppiminen<br />
Henkilökohtaiset tavoitteet, Heks<br />
Yhteistyö<br />
n pienryhmät<br />
n ohjaaja<br />
n Moodle<br />
n Skype<br />
n Connect Pro<br />
Opetussuunnitelma Työskentelytavat<br />
Kuvio 7. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen verkko-oppimisympäristöjä<br />
n Osaamiseni ja kehittämiskohteeni opintojen tarjoamien<br />
opintokokonaisuuksien näkökulmasta<br />
n Erityisopetuksen nykytila omassa työssäni ja<br />
oppilaitoksessani<br />
n Suunnitelmani kehittämistyöksi<br />
n Henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu<br />
n Omaa oppimista ja osaamista koskeva itsearviointi<br />
n Koulutusta koskeva prosessipalaute<br />
n Tutkiva työote opiskelussa ja ammatillisessa erityisopetuksessa<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää<br />
osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien<br />
suorittamista hyväksytysti.<br />
15
Kirjallisuus<br />
Hirvonen, M. 2006. Ammattikouluista avoimiin oppimisympäristöihin.<br />
Ammatillisen erityisopettajan työ<br />
muutoksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja<br />
64.<br />
Honkanen, E. 2007. Ennakoiva moniosaaja moniammatillisessa<br />
verkostossa – ammatillisen erityisopettajan<br />
ammattitaitovaatimuksista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja<br />
(3), 23-27. okka-säätiö.<br />
Laine, K. .1997. Ameba pulpetissa. Sukellus koulun arkikulttuuriin.<br />
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.<br />
Tirri, K. 1999. Opettajan ammattietiikka. Juva: wsoy.<br />
Etiikka koulun arjessa. 2002. Opetusalan ammattijärjestö<br />
ja kustannusosakeyhtiö. Keuruu: Otava<br />
Ammatillinen erityisopetus ja yhteiskunta 5 op<br />
Ammatillisen erityisopettajan persoonallisuus, hänen käsityksensä<br />
omasta itsestään ja sen merkityksestä, on tärkeä<br />
työväline. Erilaisiin ohjauksen ja opetuksen haasteisiin<br />
vastaaminen edellyttää ammatilliselta erityisopettajalta<br />
itseohjautuvuutta, aktiivisuutta, itseluottamusta, luovuutta,<br />
joustavuutta ja kykyä rakentavaan vuorovaikutukseen.<br />
Näitä ominaisuuksia hänen tulee tukea ja kannustaa<br />
myös kohtaamissaan opiskelijoissa.<br />
Opintokokonaisuuden tavoitteena on määritellä ammatillisen<br />
erityisopetuksen käsite ja liittää se yhteiskunnalliseen<br />
kehitykseen tai sieltä nouseviin kehittämishaasteisiin.<br />
Lisäksi opintokokonaisuuden aikana analysoidaan<br />
aikakauden yhteiskunnallisia ja työelämän kehityssuuntia<br />
sekä niiden yhteyksiä ammatilliseen peruskoulutukseen<br />
sekä ammatilliseen erityisopetukseen.<br />
Erityisopettajaopiskelija tietää erityisopetuksen arvolähtökohdat,<br />
tunnistaa oman suhtautumisensa ja lähestymistapansa<br />
erilaisuuteen. Lisäksi hän osaa toimia tiedostaen omat<br />
eettiset perusteensa ja lähtökohtansa. Hän on perehtynyt<br />
ammatillisen erityisopetuksen peruskäsitteistöön ja osaa<br />
käyttää teoreettisia lähtökohtia oman työnsä suunnittelussa,<br />
toteutuksessa ja kehittämisessä. Opiskelija tietää ammatillisen<br />
erityisopetuksen tavoitteet ja hänellä on valmiudet<br />
kehittää erityisopetuksen toiminta- ja oppimisympäristöjä<br />
siten, että ne ovat oppimista kannustavia tarkoituksenmukaisia<br />
yksilön, oppilaitoksen ja yhteiskunnan kannalta.<br />
Erityisopettajaopiskelija tuntee ammatillisen erityisopetuksen<br />
järjestämisen perusteet ja osaa kehittää inklusiivista<br />
opiskelijalähtöistä oppimisympäristöä.<br />
Tavoitteet<br />
Erityisopettajaopiskelija tietää nuoruuteen ja aikuisuuteen<br />
liittyvät psykososiaaliset kehitysvaiheet, tunnistaen<br />
ja ymmärtäen eri ikä- ja elämänvaiheisiin liittyviä ilmiöitä<br />
ja tuen tarpeita. Hän osaa kohdata opiskelijansa erilaisissa<br />
vuorovaikutustilanteissa opiskelupolun ja ammatillisen<br />
kasvun eri vaiheissa. Erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa<br />
oppimisvaikeuksia ja sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia<br />
sekä ehkäistä toiminnallaan oppijoiden syrjäytymistä.<br />
Opiskelija osaa analysoida yhteiskunnan, koulutuspolitiikan<br />
ja -järjestelmän sekä työelämän nykytilaa ja tulevaisuutta<br />
koskevaa arviointi- ja ennustetietoa. Hän kykenee<br />
arvioimaan ja kehittämään oppilaitoksensa opetustoimintaa<br />
ja erityisopetusta suhteessa yhteiskunnan muihin<br />
kehityslinjoihin. Opiskelija tuntee oppilaitoksensa<br />
ohjaus-, tuki-, ja opiskelijahuoltosuunnitelmat sekä osaa<br />
tuottaa ja kehittää edellä mainittuja suunnitelmia moniammatillisessa<br />
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.<br />
Opiskelija osaa toimia moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä<br />
asiantuntijajäsenenä erityisopiskelijan<br />
edun mukaisesti. Opiskelija osaa arvioida opetus- ja ohjaustoiminnan<br />
tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta osaten<br />
käyttää arviointitietoa ammatillisen erityisopetuksen kehittämisessä.<br />
16
Teemat<br />
n Ammatillinen erityisopetus -käsitteen määrittely<br />
n Elämänkaariajattelu sekä nuoruus ja aikuisuus elämänvaiheena<br />
n Ammatillinen erityisopetus ja lainsäädäntö sekä tulevaisuus<br />
koulutuspoliittisissa linjauksissa<br />
n Erityisopiskelijan työllistymisen edistäminen sekä uudet<br />
toimintatavat ja mahdollisuudet<br />
n hojksin laatimiseen liittyvät puitteet<br />
n Oppilaitosten kehittämishaasteet oppimisvaikeuksien<br />
tunnistamisen parantamiseen, erityisopiskelijoiden<br />
opintojen ohjauksen tehostamiseen sekä työelämäyhteistyön<br />
aluelliseen kehittämiseen.<br />
n Erityisopetuksen toteutus ja kehittämistarpeet oppilaitostasolla<br />
n Yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutokset<br />
ja ratkaisut sekä niiden vaikutus ammatillisen<br />
erityisopettajan työhön<br />
n Erityisopetuksen suunnitelmat<br />
n Opiskelijahuoltosuunnitelma ja opiskelijahuoltoryhmässä<br />
tehtävä työ<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää<br />
osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista<br />
hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Honkanen, E. & Suomala, A. 2009. Oppilashuollon käsikirja.<br />
Helsinki: Tammi.<br />
Miettinen, K. 2008. Opetussuunnitelmat ja erityisopetus<br />
ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Asiakirja-<br />
ja kyselytutkimus <strong>opetussuunnitelma</strong>n perusteiden<br />
mukaisesta ammatillisesta erityisopetuksesta. Acta<br />
Universitatis Tamperensis; 1308. Tampere University<br />
Press.<br />
Koulutus ja tutkimus vuosina 2007–<strong>2012</strong> VNp 5.12.2007.<br />
tai uudempi versio.<br />
Opetusministeriö 2004. Ammatillisen erityisopetuksen<br />
toimenpideohjelma. Taustamuistio. Opetusministeriön<br />
monisteita 2004:1.<br />
Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) 2003. hojks II: yksilölliset<br />
<strong>opetussuunnitelma</strong>t ja opetus. Jyväskylä: PSkustannus.<br />
Oman oppilaitoksen erityisopetuksen suunnitelma<br />
Vehkamäki, P. & Tamminen-Dahlman, A. 2004. Julkisuus<br />
ja tietosuoja opetustoimessa. Helsinki: Opetushallitus.<br />
Lisäksi:<br />
Opetushallituksen julkaisemat Ammatillisen koulutuksen<br />
opetussuunnitelmien perusteet/näyttötutkintojen perusteet<br />
koskien nuorten, aikuisten ja ammatillista koulutusta.<br />
17
Erityisopetuksen ja erityisen tuen tarpeen<br />
tunnistaminen 4 op<br />
Tavoitteet<br />
Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa toimia ammatillisen<br />
koulutuksen kentällä ammatillisen erityisopettajan<br />
työssä toteuttaen opetusta ja ohjausta <strong>opetussuunnitelma</strong>n<br />
perusteiden, erityis<strong>opetussuunnitelma</strong>n ja muiden<br />
työtä ohjaavien normien mukaisesti. Erityisopettajaopiskelija<br />
perehtyy monialaisten asiantuntijatiimien soveltamismahdollisuuksiin<br />
toimiessaan työyhteisön kehittäjänä<br />
ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen<br />
ohjaajana sekä konsultatiivisena tukena. Hän osaa<br />
toimia aktiivisesti yhteistyössä alueensa muiden tahojen<br />
kanssa ja osaa luoda uusia ammatillisia yhteistyösuhteita<br />
sekä ylläpitää ja kehittää yhteistyöverkostoaan.<br />
Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa<br />
oppijoiden vahvuudet ja erityisen tuen tarpeet. Hän osaa<br />
käyttää erilaisia tunnistamisen välineitä ja kehittää saadun<br />
tiedon pohjalta omassa oppilaitoksessaan tukimuotoja ja<br />
-menetelmiä oppimiseen moniammatillisessa yhteistyössä.<br />
Hän osaa tunnistaa maahanmuuttajaopiskelijan oppimiseen<br />
liittyviä vaikeuksia ja tukea heitä opinnoissaan. Hän<br />
osaa valmentaa erityisopiskelijoita työssäoppimiseen ja edistää<br />
heidän työllistämistään ja toimia työvalmentajamaisesti.<br />
Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa toteuttaa<br />
erityisopetusta ja ohjausta eri menetelmiä hyödyntäen sekä<br />
toimia itsenäisesti ja ammatillisesti henkilökohtaisissa<br />
ja ryhmänohjauksen tilanteissa. Hän osaa opettaa ja ohjata<br />
noudattaen ammattieettisiä periaatteita ja soveltaa ammatissaan<br />
vaitiolo- ja salassapitosäädöksiä. Erityisopettajaopiskelija<br />
osaa kohdata erityistä tukea tarvitsevat opiskelijansa,<br />
nuoren tai aikuisen, erilaisissa vuorovaikutustilanteissa<br />
aidosti ja osaa arvioida omia opetus- ja ohjaustaitojaan,<br />
asettaa itselleen kehittymistavoitteita sekä kehittää<br />
systemaattisesti opetus- ja ohjaustaitojaan.<br />
Teemat<br />
n Erilaiset erityisopetuksen ja ohjauksen toimintamuodot<br />
ja niihin liittyvät menetelmät<br />
n hojks ja muut mahdolliset erityistä tukea tarvitsevan<br />
opiskelijan ohjaukseen ja tukemiseen liittyvä toiminnat<br />
n Erityisopetuksen ja ohjauksen ammattieettiset näkökulmat<br />
n Tiedottaminen ja neuvonta (vanhempainillat, ammattitaitokilpailut,<br />
avoimet ovet, yhteishaku, poikkisektorinen<br />
yhteistyö työhallinnon sekä opiskelijan kotikunnan<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa,<br />
työssäoppimispaikkojen järjestäminen sekä työssäoppimisen<br />
ja erilaisten työharjoittelujen ohjaus)<br />
n Hanketoiminta ammatillisen erityisopetuksen kehittämisen<br />
tukena<br />
n Yksilölliset ohjauksen ja tuen tarpeet nuoruudessa ja<br />
aikuisuudessa<br />
n Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohtaaminen<br />
ja heidän tuen tarpeidensa huomioonottaminen<br />
ohjauksessa ja opetuksessa<br />
n Ammatillisen erityisopettajan työn perusulottuvuudet<br />
(mielekkään elämänsuunnittelun, oppimisen ja opiskelun<br />
tuki sekä ohjaus) opiskelupolun eri vaiheissa<br />
n Ammatillinen erityisopetus erilaisissa toimintaympäristöissä<br />
(ammatillinen II aste, erityisammattioppilaitokset,<br />
ammatillinen aikuiskoulutus, poikkisektoriset<br />
yhteistyö- ja kehittämishankkeet)<br />
n Tuen tarpeen tunnistaminen, esim. mielenterveyden<br />
ongelmat ja moniongelmaisuus, hahmottamisen, tarkkaavaisuuden<br />
ja keskittymisen vaikeudet, laaja-alaiset<br />
oppimisvaikeudet, lukivaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet,<br />
aistivammaisuus, kehityksen viivästymät<br />
ja kehitysvammaisuus, monikulttuurisuuden<br />
haasteet<br />
18
n Yksilöllinen hojks-prosessi<br />
n Opetuksen yksilöllistäminen, esim. opetusmenetelmät<br />
ja opetusteknologia.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää<br />
osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista<br />
hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Aunola, U. (toim.) 2004. Maahanmuuttajat ammattia<br />
oppimassa. Opetushallitus: Hakapaino Helsinki.<br />
Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja-<br />
ja haastattelututkimus <strong>opetussuunnitelma</strong>n perusteiden<br />
mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa<br />
erityisopetuksessa. hamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
julkaisuja 1/2006.<br />
Honkanen, E, Kaikkonen, L. & Kotila, H. 2008. Näkökulmia<br />
ammatilliseen erityisopetukseen. Helsinki:<br />
wsoy.<br />
Jahnukainen. M. (toim) 2001. Lasten erityishuolto ja<br />
-opetus Suomessa. Lastensuojelun Keskusliitto.<br />
Lyytinen, H., Ahonen, T. Korhonen, T., Korkman, M. &<br />
Riita, T. 2002. Oppimisvaikeudet – Neuropsykologinen<br />
näkökulma. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.<br />
Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. 2004.<br />
Matematiikka – Näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen.<br />
Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.<br />
Opetusharjoittelu erityisopetuksessa 10 op<br />
Opetusharjoittelussa syvennetään erityisopettajan opetusja<br />
ohjausosaamista erityisopiskelijoiden erilaisissa oppimisympäristöissä<br />
(kuvio 8).<br />
Ammatillisen erityisopettajaopiskelijan ammatillista<br />
ydinosaamista on erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan<br />
oppimisen ohjaaminen, itsenäistymistaitojen tukeminen<br />
ja monipuolisten oppimis- ja toimintaympäristöjen yhteistoiminnallinen<br />
kehittäminen. Elinikäinen oppiminen<br />
ja yhteistyö sekä rakentava vuorovaikutus ovat tiiviisti sidoksissa<br />
opiskelun ohjaamiseen ja erityispedagogisten toimintaympäristöjen<br />
kehittämiseen.<br />
Ammatilliselta erityisopettajalta vaaditaan tietoista näkemystä<br />
työelämän muuttuvista toimintaympäristöistä<br />
ja niiden kehittymisestä sekä tulevaisuudessa tarvittavan<br />
ammatillisen osaamisen luonteesta. Uudet ja monipuoliset<br />
oppimisympäristöt ja niiden erityispedagoginen hyödyntäminen<br />
laajentavat perinteistä käsitystä ammatillisen<br />
erityisopettajan työtehtävistä. Ammatilliselta erityisopettajalta<br />
edellytetään valmiutta ja rohkeutta etsiä ja kokeilla<br />
uudenlaisia toiminnallisia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan<br />
opiskelijan oppimisen ohjaamiseen, tukemiseen<br />
ja työllistymiseen.<br />
Erityisopettajaopiskelija on mukana erilaisten ammatilliseen<br />
erityisopetukseen liittyvien pedagogisten toimintaympäristöjen<br />
kehittämisessä. Oppilaitoksen toiminnan<br />
sisäinen kehittäminen edellyttää erityisopettajalta yhteisöllisiä<br />
kehittämisvalmiuksia sekä ymmärrystä organisaation<br />
toiminnasta (esim. <strong>opetussuunnitelma</strong>työ, oppilaitosten<br />
laatutyö ja erilaisten projektien valmistelu ja toteuttaminen).<br />
19
Ammatillinen erityisopettajankoulutus<br />
Opetusharjoittelun opintokokonaisuuden prosessikuvaus<br />
Pedagogisen kehittymisohjelman henkilökohtainen suunnitelma ja toteutuminen<br />
kehittävä arviointi ja reflektointi<br />
1.<br />
Opetusharjoittelun seuranta<br />
2.<br />
Opetusharjoittelun omat<br />
opetustunnit<br />
3.<br />
Raportti erityispedagogisista opetusmenetelmistä<br />
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetusharjoitteluprosessi<br />
Autenttiset ja uudet ammatillisen erityisopetuksen opetus- ja ohjausympäristöt<br />
Suunnitelman rakentaminen<br />
Opiskelija/ohjaaja<br />
Erityispedagogisten opetusmenetelmien<br />
suunnittelu ja<br />
toteutus<br />
n Erityispedagogisiin opetusja<br />
ohjausmenetelmiin/<br />
kirjallisuuteen tutustuminen<br />
n Kokeileva ja kehittävä pedagoginen<br />
toiminta > Ohjausja<br />
opetustilanteet<br />
n Yhteistyö<br />
n Verkostot<br />
n Opiskelijahuolto<br />
Kohti uutta ammatti-identiteettiä ja henkilökohtaisia tavoitteita<br />
Kuvio 8. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetusharjoittelu<br />
20
Tavoitteet<br />
Opetusharjoittelun tavoitteena on kehittää ammatillisen<br />
erityisopettajaopiskelijan valmiuksia toimia erityistä tukea<br />
tarvitsevan opiskelijan opettajana ja ohjaajana. Ammatillinen<br />
erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa erilaisia<br />
yksilöllisiä oppimistyylejä ja oppimisvaikeuksia sekä rakentaa<br />
mielekkäitä oppimisympäristöjä yhdessä opiskelijan<br />
ja muiden yhteistyötahojen kanssa.<br />
Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa toimia moniammatillisessa<br />
verkostossa sekä oppilaitoksen sisällä että<br />
alueellisesti. Hän osaa soveltaa oppimiaan erityispedagogisia<br />
malleja opetustilanteissa. Erityisopettajaopiskelija<br />
osaa luoda hyviä erityisopetuksen käytäntöjä ja konsultatiivisin<br />
menetelmin tuoda ratkaisuja esille oppilaitoksen<br />
arjessa. Hän tuntee koulutusalansa työllistymismahdollisuuksia<br />
ja pystyy rakentamaan opiskelijoille yksilöllisiä<br />
urapolkuja työelämään tai mahdollistamaan ja tukemaan<br />
mielekkään elämän sisältöjä.<br />
Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa arvioida<br />
yksilöllisiä oppimisvalmiuksia, suunnitella ja toteuttaa<br />
oppimista tukevia tarkoituksenmukaisia erityispedagogisia<br />
ratkaisuja omassa toimintaympäristössään.<br />
Hän osaa tunnistaa erilaisia oppimisvaikeuksia ja osaa<br />
rakentaa oppimista monipuolisesti tukevia ja kannustavia<br />
mielekkäitä oppimisympäristöjä yhteistyössä oppijan<br />
ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskelija osaa suunnitella<br />
ja toteuttaa työelämälähtöisiä yksilöllisiä ratkaisuja<br />
erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen ja<br />
näyttöjen toteuttamiseksi.<br />
Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa tuottaa kirjallista<br />
asiantuntijatekstiä oman ja taustayhteisönsä erityispedagogisen<br />
osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.<br />
Hän osaa käyttää ammatillisen erityisopettajan työssä<br />
tarvittavia opetusmateriaaleja, oppimisen apuvälineitä sekä<br />
verkkopedagogiikkaan liittyviä opiskelijalähtöisiä työkaluja<br />
ja sovelluksia.<br />
Opiskelijat perehtyvät erityisopetusta, yksilöllisen oppimisen<br />
arviointia ja ohjausta käsittelevään kirjallisuuteen.<br />
Opetusharjoittelu erityisopetuksessa on itsenäistä<br />
työskentelyä, jota perusryhmä, ohjaava opettaja, kollegat<br />
ja työelämän erilaiset yhteisöt tukevat. Opetusharjoittelun<br />
voi liittää myös osaksi erityisopettajaopintojen kehittämishanketta.<br />
Opiskelija määrittelee opintojaksoa varten<br />
omat kehittymistavoitteensa, joista sovitaan ohjaavan<br />
opettajan kanssa.<br />
Opetusharjoittelun kehittymistavoitteet voivat liittyä<br />
esim.<br />
n erilaisen opiskelijan kohtaamiseen, työssäoppimiseen<br />
tai näyttöihin<br />
n haastavaan käyttäytymiseen liittyviin tilanteisiin<br />
n voimavarakeskeiseen lähestymistapaan ohjauksessa ja<br />
opetuksessa<br />
n verkostotyötaitojen kehittämiseen opiskelijahuollossa,<br />
kuntoutuksessa ja työllistymisessä<br />
n yhteistyön ja tiimityöskentelyn kehittämiseen oppilaitoksen<br />
sisällä ja ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.<br />
Toteutus<br />
Opetusharjoitteluun valmistautuminen<br />
Opetusharjoittelu tapahtuu ammatillisissa erityisopetuksen<br />
ympäristöissä. Siihen kuuluu<br />
n luokkamuotoinen osuus (esim. opetusta ja/tai ohjausta<br />
integroidussa erityisopetuksessa, pienryhmässä, työssäoppimispaikalla<br />
jne.),<br />
n opiskelijahuoltoon liittyvä osuus<br />
n verkostotyöskentelynä toteutettava osuus.<br />
21
Erityisopetuksellisen kokonaisuuden suunnittelu<br />
Suunnittelun kohteeksi otettava erityisopetuksen opetuksellinen<br />
kokonaisuus sovitaan ohjaavan opettajan kanssa.<br />
Oman ohjaajasi tulee hyväksyä suunnitelma ennen sen<br />
toteuttamisen aloittamista.<br />
Erityisopetustilanteiden havainnointi<br />
Opetusharjoitteluun sisältyy vähintään 20 tuntia erityisopetuksen<br />
havainnointia erilaisissa ammatillisen koulutuksen<br />
oppimisympäristöissä. Opetusta voi seurata esimerkiksi<br />
opetuksen sisällöllisestä tai erityisen opetusmenetelmän<br />
soveltamisen näkökulmasta, tai seurannan myötä<br />
voi tutustua eri oppilaitosmuotoihin ja verkostoihin.<br />
Erityisopetuksen toteuttaminen<br />
Toteutetaan suunnitelman mukainen erityisopetus. Suunnitelma<br />
lähetetään ohjaavalle opettajalle hyväksyttäväksi<br />
viimeistään 4 päivää ennen opetuksen toteuttamista.<br />
Ohjaava opettaja seuraa opetusta 1-2 kertaa. Tämän lisäksi<br />
perusryhmän jäsenet ja muut opettajakollegat seuraavat<br />
opetusta noin 15 tuntia ja antavat niistä palautetta.<br />
Opetusharjoittelun arviointi ja raportointi<br />
Opetusharjoittelun arviointi sisältää itsearvioinnin, (esim.<br />
oppimispäiväkirja), kollegan palautteen ja ohjaavan opettajan<br />
palautteen (muistiinpanot palautekeskusteluista).<br />
Lisäksi analysoit omaa opetustasi opiskelijoittesi palautteen<br />
pohjalta. Opetusharjoittelu raportoidaan, ja raportin<br />
muodosta ja sisällöstä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää<br />
osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista<br />
hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Pajukoski, S. ja Koskinen, S. (toim.) 2003. Erilaiset oppijat<br />
näytöissä. – Opetus, ohjaus ja näytön toteutus<br />
ammatillisessa peruskoulutuksessa. ii väliraportti. Raportti<br />
1/2003. Helsinki: Helsingin seudun erilaiset oppijat<br />
ry. Näyttö-projektin väliraportit ja näyttö-opas<br />
(http://www.lukihero.fi/naytto-projekti/raportit.html).<br />
Peltomäki, M. & Silvennoinen, H. (toim.) 2003. Työssäoppimisen<br />
pedagogiset mallit ammatillisessa peruskoulutuksessa.<br />
Helsinki: Opetushallitus.<br />
Ikonen, O. (toim.)1995. Erilainen oppija I – Erityisopetuksessa<br />
kehitettyjä arviointi- ja opetusmenetelmiä.<br />
Ikonen, O. 2000. Oppimisvalmiudet ja opetus. Jyväskylä:<br />
ps-kustannus.<br />
Ammattipedagoginen kirjallisuus<br />
Erilliset verkkoaineistot<br />
Kehittämisopinnot 12 op<br />
Kehittämisopinnot rakentuvat kehittämistyöstä ja valinnaisista<br />
opinnoista.<br />
Kehittämistyö 7 op<br />
Opintokokonaisuuden tarkoituksena on kehittää valmiuksia<br />
oppilaitoksen toimintakentässä soveltuvaan tutkimus-<br />
ja kehittämistyöhön sekä hakea käyttökelpoisia<br />
ratkaisuja erityisopetuksen ja oppilaitoksen sekä työelämän<br />
kehittämisen tarpeisiin.<br />
22
Ammatillinen kehittyminen edellyttää myös tutkivan<br />
työotteen omaksumista, joka luo pohjan reflektiivisen<br />
työskentelyotteen omaksumiselle. Tämän vuoksi ammatilliseen<br />
erityisopettajankoulutukseen sisältyy kehittämistyö.<br />
Sen tarkoituksena on kehittää valmiuksia työn ja työyhteisön<br />
sekä verkostoissa toimimisen kehittämiseksi.<br />
Erityisopettajaopiskelijat perehtyvät kehittämistyön<br />
suunnittelussa, toteuttamisessa ja sen raportoinnissa tarvittavaan<br />
kirjallisuuteen ja muuhun lähdeaineistoon. Lisäksi<br />
opiskelijat tutustuvat toisten erityisopiskelijakollegoiden<br />
kehittämistöihin yhteistoiminnallisesti. Erityisopettajaopiskelijat<br />
tuottavat mahdollisimman uutta ammatilliseen<br />
erityisopetukseen liittyvää tietoa ja taitoa sekä<br />
soveltavat sitä käytännön ohjaus- ja opetustyössä. Kehittämistyö<br />
raportoidaan ammatillisena hankedokumenttina<br />
ja posterina. Kehittämistyön tuloksia ja kokemuksia käsitellään<br />
ja arvioidaan yhteisseminaareissa. Kehittämistyöt<br />
ovat julkisia ja niiden tiivistelmät julkaistaan verkossa.<br />
Tavoitteet<br />
Erityisopettajaopiskelija osaa suunnitella oppilaitosyhteisöä<br />
hyödyntävän kehittämistyön yhdessä oppilaitoksen<br />
johdon kanssa. Hän osaa toteuttaa kehittämistyön yhteisöllisesti<br />
sekä arvioida hankkeen tuloksellisuutta ja toimivuutta.<br />
Kehittämistyön avulla harjaannutaan pitkäjännitteiseen<br />
kehittämistyöhön organisaatiossa. Kehittämistyö nivoutuu<br />
osaksi oppilaitoksen ja/tai opiskelijan ammatillista<br />
kehittymistä. Kehittämistyön tuloksia hyödynnetään oppilaitosten<br />
ammatillisen erityisopetuksen kehittämisessä<br />
laajemmassa kontekstissa.<br />
Erityisopettajaopiskelija osaa tarkastella erityisopettajan<br />
työn muutosta ja kehittää omaa osaamistaan erityisopettajana<br />
sekä työyhteisön jäsenenä. Lisäksi hän osaa soveltaa<br />
erityispedagogista peruskäsitteistöä omassa toiminnassaan<br />
ja työyhteisössään.<br />
Erityisopettajaopiskelija suunnittelee kehittymistään ja<br />
ammatillista kasvuaan oman erityisopettajuuden kehittämiseksi.<br />
Erityisopettajaopiskelija ymmärtää ammatillisen<br />
erityisopetuksen kokonaissuunnittelun merkityksen oppilaitoksessa<br />
ja sen toiminnassa tai taustayhteisössään.<br />
Erityisopettajaopiskelija kehittää yhteistyössä työyhteisönsä<br />
erityisopetusta ja -ohjausta suunnitelmallisesti työyhteisön<br />
tarpeet huomioiden.<br />
Erityisopettajaopiskelija osaa määrittää oman oppilaitoksen<br />
tai taustayhteisönsä erityisopetuksen kehittämisen<br />
tavoitteita. Lisäksi hän osaa ottaa vastuuta erityisopetuksen<br />
kehittämisestä suunnittelemalla ja toteuttamalla työyhteisön<br />
osaamista ja hyvinvointia edistävän kehittämistyön<br />
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hän osaa<br />
käyttää tiedonhankinnassaan asianmukaisia ja ajankohtaisia<br />
lähdeaineistoja ja tuottaa kirjallista asiantuntijatekstiä.<br />
Erityisopettajaopiskelijalla on valmiuksia rakentaa ja tuoda<br />
näkyväksi omaa käyttöteoriaansa, jossa yhdistyy teoreettinen<br />
tieto ja käytännöllinen osaaminen. Lisäksi hänellä<br />
on valmiuksia oppia ja kehittyä saamastaan palautteesta<br />
sekä reflektoida omaa osaamistaan ja ammatillista<br />
kehittymistään.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää<br />
osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista<br />
hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Lambert, P. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2010. Hankekirjoittaminen.<br />
Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön.<br />
haaga-helia Tutkimuksia 1.<br />
23
Vanhanen-Nuutinen, L. & Lambert, P. (toim.) 2005.<br />
Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun<br />
ja työelämän kehityshankkeissa. Edita Oy.<br />
Virkki, P. & Somervuori, A. 2002 (4-7. uud.painos). Projektityö,<br />
kehittämisen moottori. Helsinki: Edita, Helsingin<br />
liiketalouden ammattikorkeakoulu.<br />
Oheislukemisto<br />
Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. 2. uud. painos.<br />
Tampere: Vastapaino.<br />
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta.<br />
Hamina: Akatiimi.<br />
Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely<br />
työssä. Tampere: Vastapaino.<br />
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen.<br />
Jyväskylä: Gummerus.<br />
Hakala, J.T. 1996. Opinnäyte ja sen ohjaaminen. Helsinki:<br />
Gaudeamus.<br />
Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R. & Moilanen, P. 1999.<br />
Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita<br />
ja näköaloja. Atena kustannus. Juva: wsoy.<br />
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (toim.) 2001. Tutkimushaastattelu.<br />
Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki:<br />
Yliopistopaino.<br />
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2002. Tutki ja kirjoita.<br />
Helsinki: Tammi.<br />
Kyngäs, H. & Vanhanen, L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede<br />
11 (1): 3-12.<br />
Metodix–tutkimusmenetelmien verkkoympäristö http://<br />
www.metodix.com<br />
Valinnaiset opinnot 5 op<br />
Valinnaisten opintojen tarkoituksena on syventää ja monipuolistaa<br />
erityisopettajaopiskelijan omaa osaamista hänen<br />
omista lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan<br />
joltain valitulta erityisopetuksen alueelta. Valinnaisissa<br />
opinnoissa voi hyödyntää sovitusti myös haaga-helia<br />
aokk:n täydennyskoulutuksen tarjontaa tai muualla<br />
suoritettavia erityispedagogiikkaan pohjautuvia opintoja.<br />
Suoritusten hyväksymisestä osaksi koulutusta sovitaan<br />
ohjaavan opettajan kanssa ennen valinnaisten opintojen<br />
alkamista.<br />
Valinnaisena kurssina <strong>opetussuunnitelma</strong>ssa<br />
tarjotaan vuonna <strong>2012</strong>:<br />
Luovat menetelmät erityisopetuksessa 5 op<br />
Erityisopettajaopiskelija perehtyy luovien menetelmien<br />
(mm. draama, musiikki, tanssi, kuvataide) käyttöön erityisopetuksen<br />
ja ohjauksen tukena. Hän oppii käyttämään<br />
ja soveltamaan menetelmiä osana erityisopetusta<br />
voimaannuttavan ja dialogisen ohjauksen näkökulmasta.<br />
Erityisopettajaopiskelija kokeilee valitsemiaan menetelmiä<br />
käytännön ohjaustilanteissa ja oppii toimimaan niissä<br />
yhteistoiminnallisesti toisten ammattilaisten ja erityisopiskelijoiden<br />
kanssa.<br />
Suoritteet<br />
Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi<br />
Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää<br />
osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista<br />
hyväksytysti.<br />
Kirjallisuus<br />
Kirjallisuus tarkentuu ja siitä ilmoitetaan koulutuksen aikana<br />
ennen opintojen toteutumista.<br />
24
Ammatillisen erityisopettajan<br />
kehittymisen jatkumo<br />
Täydennyskoulutus<br />
Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuksen<br />
tehtävänä on tukea ammatillisen opetushenkilöstön<br />
ja oppilaitosten osaamisen kehittämistä. Täydennyskoulutuksen<br />
keskeinen haaste on vastata yhteiskunnan ammattipedagogisiin<br />
tarpeisiin.<br />
Täydennyskoulutuksissa päivitetään opetushenkilöstön<br />
ja oppilaitosorganisaatioiden osaamista ja kehitetään<br />
uusia ratkaisuja opiskelun, työelämän ja elinikäisen oppimisen<br />
tarpeisiin. Lisäksi täydennyskoulutuksilla tuetaan<br />
oppilaitosorganisaatioita kouluttamalla ja konsultoimalla<br />
oppilaitosten johtoa ja työelämän yhteistyökumppaneita.<br />
haaga-helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttaa<br />
täydennyskoulutusta Opetushallituksen, Opetusministeriön<br />
sekä EU:n rahoituksella ja maksullisena palvelutoimintana.<br />
Koulutus voidaan toteuttaa lyhytkoulutuksina,<br />
laajempina opintopisteitettyinä koulutuskokonaisuuksina,<br />
konsultointipalveluina, seminaareina tai<br />
luentosarjoina, joita voidaan räätälöidä myös suoraan oppilaitosten<br />
erilaisiin tarpeisiin.<br />
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, TKI<br />
Ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimus-, kehittämis-<br />
ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on tuottaa uusia<br />
toimintamalleja ja välineitä ammatillisen osaamisen<br />
ja ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen.<br />
Tarkastelemme ammatillisen osaamisen ja koulutuksen<br />
kehittämistä erityisesti opetus- ja ohjausosaamisen,<br />
yhteisö- ja verkosto-osaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen<br />
alueilla.<br />
Opetuksen ja ohjauksen tutkimisen ja kehittämisen<br />
kohteita ovat dialoginen ohjaussuhde, ohjaussuhteen henkilökohtaistaminen<br />
ja vertaisohjaus, monipuolinen verkkoohjaus<br />
ja toiminnalliset ohjausmenetelmät oppimisprosessissa.<br />
Yhteisöissä ja verkostoissa toimimisen kehittämisessä<br />
paneudumme koulutusorganisaatioiden sisäisten ja ulkoisten<br />
asiantuntijayhteisöjen toimintaan ja niiden luomiin<br />
verkostoihin yritysten kanssa. Tutkimus- ja kehittämisteemoina<br />
ovat johtamistoiminta, osaamista kehittävät ja luovat<br />
yhteisöt sekä osaamisen jakaminen. Tutkimus- ja kehittämisosaamisessa<br />
painopiste on käytäntölähtöisessä tutkimuksessa<br />
ja kehittämistoiminnassa. Kohteita ovat työelämälähtöiset<br />
hanke- ja opinnäyteprosessit sekä opetusta ja<br />
tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhdistävät ratkaisut. Tutkimus-<br />
ja kehittämistyön tuloksia hyödynnetään opettajankoulutuksessa<br />
ja opettajien täydennyskoulutuksessa.<br />
Toteutamme tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä<br />
koulutusorganisaatioiden, tutkimuslaitosten ja työelämän<br />
kumppaneiden kanssa kansallisissa ja kansainvälisissä<br />
projekteissa. Esittelemme projektien toimintaa ja tuloksia<br />
erilaisissa seminaareissa ja verkostotapaamisissa, joista<br />
tiedotetaan opettajakorkeakoulun www-sivuilla. Opettajaopiskelijat<br />
ovat tervetulleita osallistumaan projekteihin<br />
ja tapahtumiin. Projektien tuloksista julkaistaan raportteja<br />
haaga-helian julkaisusarjoissa ja alan eri julkaisufoorumeilla.<br />
Opettajakorkeakoulun julkaisut ja linkit julkaisumyyntiin<br />
löydät osoitteesta www.haaga-helia.fi/fi/aokk/<br />
julkaisut.<br />
25
Alumnitoiminta<br />
Alumnitoiminnan tarkoituksena on edistää haaga-helia<br />
aokk:sta valmistuneiden yhteistoimintaa ja ammatillista<br />
kasvua sekä työelämän ja aokk:n verkostoitumista.<br />
Alumneihin voivat liittyä haaga-heliassa opettajankoulutuksen<br />
suorittaneet henkilöt sekä entisestä Helia<br />
Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistuneet. Jäsenyys<br />
on vapaaehtoinen ja maksuton.<br />
Alumneille tiedotetaan haaga-helia aokk:n tapahtumista,<br />
koulutuksista, julkaisuista ja verkkolehdistä. Tiedottaminen<br />
tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostitse. Vuosittain<br />
alumneille järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Jotkut<br />
tilaisuudet voivat olla maksullisia, jolloin maksusta ilmoitetaan<br />
erikseen.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
historiaa<br />
1900-luvun alku oli talouselämän vapautumisen ja eduskuntauudistuksen<br />
myötä dynaamista kehittymisen ja tulevaisuuteen<br />
uskovan toiminnan aikaa. Yhteiskunnan<br />
muuttuminen edellytti sivistyneitä kansalaisia. Elinkeinoelämän<br />
kehittyminen vaati ammatillisen koulutuksen kehittämistä.<br />
Koulujen palvelukseen tarvittiin hyviä opettajia.<br />
Vuonna 1898 perustettiin Suomen Liikemiesten Kauppaopisto<br />
(slk). Vuodesta 1904 alkaen kauppaopettajaopiskelijat<br />
alkoivat harjoitella opettajan tehtävää varten. Auskultantit<br />
pitivät harjoitustunteja ja seurasivat opetusta.<br />
Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten<br />
aikana ammatillinen koulutus kehittyi hitaasti elinkeinoelämän<br />
esittämistä kehittämistoiveista huolimatta.<br />
Eri alojen ammatillinen koulutus oli hallinnollisesti hajallaan<br />
eri ministeriöiden yhteydessä. Tarvittiin toinen maailmansota,<br />
pula ammattitaitoisesta työvoimasta, suuret<br />
ikäluokat ja elinkeinorakenteen muutos ennen kuin yhteiskunta<br />
oli valmis panostamaan ammatillisen koulutuksen<br />
kehittämiseen. Tulevaa koulutuksen lisääntymistä ennakoiden<br />
SLK:n yhteyteen perustettiin opettajankoulutusyksikkö<br />
vuonna 1950. Oppilaitoksesta tuli normaalikauppaoppilaitos.<br />
Kyseistä vuotta juhlitaan haaga-heliassa<br />
Ammatillisen opettajankoulutuksen alkamisvuotena.<br />
Ammatillisen koulutuksen laajentumisen kausi alkoi<br />
1950-luvun lopulla ja jatkui seuraavalla vuosikymmenellä.<br />
Oppilaitokset kasvoivat ja uusia oppilaitoksia perustettiin.<br />
Opettajankoulutus laajeni. Ammatillista opettajankoulutusta<br />
toteutettiin alakohtaisesti useassa pienessä<br />
yksikössä ympäri maata. Eri yksiköissä toteutettu opettajankoulutus<br />
oli kestoltaan ja sisällöiltään epäyhtenäistä.<br />
Koulutuksen laadun parantamiseksi opettajankoulutuksessa<br />
otettiin käyttöön uudet <strong>opetussuunnitelma</strong>t vuonna<br />
1986. Kaikilla aloilla opettajien tuli suorittaa pedagogiset<br />
opinnot, opintojen laajuudeksi tuli 40 opintoviikkoa.<br />
Vuodesta 1992 alkaen opettajankoulutusyksiköihin saattoi<br />
hakeutua eri alojen opettajaopiskelijoita.<br />
Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentamisen yhteydessä<br />
ammatillisen opettajankoulutuksen järjestäminen<br />
oli mietittävä uudelleen. Vuoden 1996 lakiuudistuksessa<br />
ammatillinen opettajankoulutus asetettiin viiden ammattikorkeakoulun<br />
yhteydessä toimivan ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
tehtäväksi. Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu<br />
aloitti toimintansa vuonna 1997. slk:n opettajankoulutus<br />
ja osa Helsingin Sairaanhoito-opiston opettajankoulutuksen<br />
toiminnoista siirrettiin Helia Ammatilliseen<br />
opettajakorkeakouluun. Opettajankoulutuksen laajuudeksi<br />
määrättiin 35 opintoviikkoa.<br />
Opettajakorkeakoulu on kehittynyt monialaiseksi<br />
opettajankoulutusta, täydennyskoulutusta ja tutkimusja<br />
kehitystyötä toteuttavaksi yksiköksi. Vuonna 2005 ammattikorkeakoulujen<br />
<strong>opetussuunnitelma</strong>uudistuksen<br />
myötä opettajan pedagogisten opintojen laajuudeksi tuli<br />
60 opintopistettä. Korkeakoulujärjestelmän rakenteel-<br />
26
linen kehittäminen johti, haaga-helia Ammattikorkeakoulun<br />
perustamiseen vuonna 2007.<br />
Vuonna 2010 vietimme haaga-helialaisen opettajankoulutuksen<br />
60-vuotisjuhlia. Olemme ylpeitä juuristamme,<br />
kehittäminen ja kehittyminen ovat toimintamme<br />
kulmakiviä. Tulevaisuudessa yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti<br />
tulee entisestään korostumaan. Yhdessä opettajaopiskelijoiden,<br />
oppilaitosten, elinkeinoelämän kumppaneiden<br />
ja järjestöjen kanssa rakennamme tulevaisuuden<br />
ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta.<br />
Vuoden 2010 juhlavuoden kunniaksi haaga-helia julkaisi<br />
haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun<br />
historiikin, Opettajan ammattiin ja ammatin opettajaksi.<br />
Kirjan on toimittanut Sirkka Kortetjärvi-Nurmi ja siinä<br />
kerrotaan monipuolisesti haaga-helia Ammatillisen<br />
opettajakorkeakoulun toiminnasta ja tavoitteista. Teoksessa<br />
tarkastellaan opettajankoulutusta myös koko yhteiskunnan<br />
toiminnan taustaa vasten. Historiikin voi ostaa<br />
osoitteesta julkaisut@haaga-helia.fi.<br />
27
Opiskelijapalvelut<br />
Osoite<br />
haaga-helia aokk<br />
Ratapihantie 13<br />
00520 Helsinki<br />
Opintotoimiston yhteystiedot<br />
Pirjo Aura, 040 4887521<br />
Maija Kotisilta, 040 4887519<br />
aokk(at)haaga-helia.fi<br />
Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)haaga-helia.fi<br />
Opintotoimisto<br />
aokk:n opintotoimisto sijaitsee Pasilassa 7. kerroksessa,<br />
huone 7219. Opintotoimistosta saat tietoa opintosuorituksistasi<br />
ja opiskelun käytäntöön liittyvistä asioista sekä<br />
selvitykset työvoimaviranomaisia varten. Tavoitat meidät<br />
parhaiten osoitteesta aokk(at)haaga-helia.fi<br />
Tiedottaminen<br />
Opiskeluun liittyvät tiedotteet lähetetään ilmoittamaasi<br />
sähköpostiosoitteeseen. Opiskelijaryhmät käyttävät keskinäiseen<br />
tiedottamiseensa myös sähköisiä oppimisalustoja.<br />
Jos sähköpostiosoitteesi muuttuu opiskelun aikana,<br />
ilmoita siitä opintotoimistoon tai vaihda itse osoitteesi<br />
WinhaWillen käyttäjätietoihin.<br />
Opetuspaikat<br />
Lähiopetuspäivät pidetään Helsingin ryhmien osalta<br />
haaga-helia aokk:n Pasilan toimipisteen tiloissa, osoitteessa<br />
Ratapihantie 13, Helsinki. Turun ryhmän opetus<br />
on Turun amk:n tiloissa Lemminkäisenkatu 30.<br />
Opintososiaaliset edut<br />
Erityisopettajan opinnot eivät ole tutkintoon johtavaa<br />
koulutusta, joten opintososiaaliset edut (esim. matkaalennukset,<br />
ateriaedut) eivät koske yleensä opettajaopiskelijoita.<br />
Poikkeukset selvitetään tapauskohtaisesti haaga-helian<br />
opintotukilautakunnassa, opintotuki(at)haaga-helia.fi.<br />
haaga-helian opiskelijakunnan, helgan toiminnasta,<br />
opiskelijakortista, eduista ja tapahtumista voit lukea<br />
tarkemmin www.helga.fi. Opettajaopiskelijoilla on mahdollisuus<br />
liittyä helgan jäseneksi (maksullinen) ja saada<br />
samokin vihreä opiskelijakortti, joka oikeuttaa tiettyihin<br />
alennuksiin. Lue lisää www.samok.fi.<br />
Ruokailu<br />
Opiskelijoilla on mahdollisuus ruokailla Amican opiskelijaravintolassa.<br />
Ilmoita kassalla olevasi ’kurssilainen’,<br />
niin saat lounaasi edullisemmin. Ravintola on SLK-talon<br />
1. kerroksessa, jonne pääset haaga-helia:n tiloista 2.<br />
kerroksessa olevia yhdyskäytäviä pitkin. Amican Bistrosta<br />
voit ostaa kahvia, kahvileipää ja kevytlounaan.<br />
28
Tärkeitä nettiosoitteita<br />
Opettajaopiskelijoiden opiskelijasivut<br />
www.haaga-helia.fi/aokk –> Opiskelijalle<br />
n artikkeleita<br />
n korvaavuuslomakkeet<br />
n heks ja pits lomakkeet<br />
n tehtävien kansilehdet<br />
n Ei kirjautumista<br />
Opintorekisteri WinhaWille<br />
https://wille.haaga-helia.fi/winhawille<br />
n opintosuoritukset<br />
n Kirjaudutaan Web-tunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä<br />
Oppimisalusta Moodle<br />
https://elearn.haaga-helia.fi/moodle<br />
n lähijaksojen tarkemmat ohjelmat opiskelumuodoittain<br />
n ryhmä/ohjaajakohtaista materiaalia<br />
n keskustelualustat<br />
n Kirjaudutaan verkkotunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä<br />
IT-palvelut<br />
http://www.haaga-helia.fi<br />
–> Palvelut- ja yhteistyö –> IT-Palvelut<br />
Helpdesk auttaa ja selvittää opiskelijoiden ja henkilöstön<br />
tietoteknisiä ongelmia (myös AV-ongelmia). Muistathan,<br />
että ratkaisu ongelmaasi saattaa löytyä käyttöohjeista, tutustu<br />
niihin ennen yhteydenottoa.<br />
Opiskelijan Extranet<br />
https://extra.haaga-helia.fi - Yksiköt – Ammatillinen opettajakorkeakoulu<br />
n Tiedotteet<br />
n Tutkintosääntö<br />
n Opettajankoulutusneuvosto<br />
n Palaute<br />
n Täydennyskoulutus<br />
n tki<br />
n Kirjaudutaan verkkotunnuksilla, jotka jaetaan aloituspäivänä.<br />
Tämä sivu aukeaa automaattisesti kun kirjaudut<br />
koneelle haaga-heliassa.<br />
Tulostus- ja kopiointi<br />
Lähijaksojen aikana opiskelijoilla on käytössään 8. kerroksen<br />
tietokoneluokka 8209, jossa opiskelijat voivat<br />
myös tulostaa tehtäviään.<br />
Kopiokortteja myydään kirja- ja paperikauppa Kirjasalkussa<br />
SLK-talon 1. kerroksessa. Kopiokoneet ovat Helia-talon<br />
1. kerroksessa infopisteen takana ja kirjastossa, 3.<br />
krs. Kirjaston kopiokonetta voi käyttää kirjaston aukioloaikoina.<br />
Kirjasto<br />
Kirjasto sijaitsee 3. kerroksessa. Aukioloajat ovat osoitteessa<br />
www.haaga-helia.fi/kirjasto. Lainausoikeuden ja kirjastokortin<br />
saat esittämällä kirjastossa valokuvalla ja henkilötunnuksella<br />
varustetun henkilötodistuksen ja täyttämällä<br />
ilmoittautumislomakkeen.<br />
29
Opettajankoulutusneuvosto<br />
Opettajankoulutuksen hallintoa varten ammatillisessa<br />
opettajakorkeakoulussa on johtaja ja opettajankoulutusneuvosto<br />
(laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta<br />
356/9.5.2003). Opettajankoulutusneuvoston tehtävänä on<br />
valmistella opettajankoulutusta koskevat asiat ammattikorkeakoulun<br />
hallitukselle. Opettajankoulutusneuvoston<br />
jäsenistä yksi edustaa opettajia ja yksi opiskelijoita. Lisäksi<br />
neuvostossa on koulutusta sekä elinkeino- ja muuta<br />
työelämää edustavia henkilöitä. Opiskelijajäsenet (varsinainen<br />
ja varajäsen) valitaan syksyllä. Valinnasta tiedotetaan<br />
sähköpostitse.<br />
Tupakointi<br />
Parkkipaikat<br />
haaga-helialla ei ole opiskelijoille varattuja parkkipaikkoja.<br />
Suosittelemme yleisiä kulkuneuvoja. Maksullisia<br />
parkkipaikkoja löytää esimerkiksi Helsingin Messukeskuksen<br />
paikoitusalueelta.<br />
Opiskelupaikasta luopuminen<br />
Mikäli haluat luopua opiskelupaikastasi haaga-helia<br />
aokk:ssa, ota ensin yhteyttä ohjaajaasi, jonka jälkeen hoidat<br />
opintotoimistossa asiaan liittyvät käytännönjärjestelyt.<br />
Opiskelupaikasta luopuminen tulee ilmoittaa kirjallisesti.<br />
Opiskelijoiden tupakointitila on ulkona 1. kerroksen aulatilan<br />
takana. Rakennuksen pääovella tupakointi on ehdottomasti<br />
kiellettyä.<br />
30
<strong>2011</strong> Ammatillinen<br />
erityisopettajankoulutus<br />
monimuotoinen opiskelu<br />
1,5 vuodessa<br />
Toukokuu 26.5.<strong>2011</strong> klo 9–16<br />
Osaamisalueiden soveltavat opinnot<br />
(Ammattipedagogiset opinnot, Amped)<br />
<strong>2012</strong><br />
Tammikuu<br />
30.–31.1. klo 9–16 Amped<br />
Helmikuu 7.2. klo 9–16 Erped<br />
Maaliskuu<br />
12.–13.3. klo 9–16 Amped<br />
Huhtikuu 2.4. klo 9–16 Erped<br />
27.5. klo 9–16<br />
Osaamisalueiden teoreettiset opinnot<br />
(Erityispedagogiikan perusopinnot, Erped)<br />
Toukokuu<br />
Kesä- ja heinäkuu<br />
14.–15.5. klo 9–16 Amped<br />
Kesä- ja heinäkuu<br />
Elokuu 25.8. klo 16–20.30 Erped<br />
Syyskuu 5.9., 20.9., 29.9. klo 16.–20.30 Erped<br />
15.–16.9. klo 9–16 Amped<br />
Lokakuu 27.10. klo 16–20.30 Erped<br />
Elokuu<br />
30.8. klo 9–16 Amped<br />
Syyskuu<br />
24.–25.9. klo 9–16 Amped<br />
Lokakuu<br />
Marraskuu<br />
5.–6.11. klo 9–16 Amped<br />
Joulukuu 3.12. klo 9–16 Päätös<br />
31.10. klo 9–16 Amped<br />
Marraskuu<br />
1.11. ja 16.11. klo 9–16 Amped<br />
9.11. klo 16–20.30 Erped<br />
Joulukuu<br />
7.–8.12. klo 9–16 Amped<br />
31
Change language