Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki
Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki
Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3 Tapahtumat ja yleisö<br />
<strong>Tapahtumien</strong> yleisön koostumus vaihtelee tapahtuman sisällön mukaan. Melko vakiintuneen käsityksen<br />
mukaan kulttuuritapahtumien yleisö on naisvaltaista, korkeasti koulutettua, vähintään keski-ikäistä ja aktiivisesti<br />
kulttuuria harrastavaa (ks. Cantell 1996). Populaarimpien kulttuuritapahtumien yleisöt poikkeavat<br />
korkeakulttuuritapahtumien yleisöistä: sukupuolijakauma on tasaisempi, ikäluokaltaan kävijät ovat nuorempia<br />
ja sosioekonomiselta asemaltaan suuriosa on opiskelijoita. (ks. lisää Cantell 1996; Mikkonen ym.<br />
2008.) Pääkaupunkiseutulaiset festivaalienkävijät edustivat tasaisesti molempia sukupuolia ja sosioekonomisesti<br />
kaikista eri koulutusryhmistä löytyi festivaalikävijöitä. Innokkaimmin osallistuivat nuoret 15-25-<br />
vuotiaat. (Linko ja Silvanto 2007, 153-161.) Euroviisujen (2008) yleisö koostui pääasiassa nuorista, hyvin<br />
koulutetuista aikuisista. Suomalaisista kävijäkyselyn vastaajista suurin osa oli naisia, ulkomaalaisista miehiä.<br />
Eurovision laulukilpailuilla ja homokulttuurilla on vahva yhteys, mikä osaltaan selittää ulkomaalaisten euroviisuvieraiden<br />
sukupuolijakaumaa. (Laakso & Kilpeläinen 2008a, 20, 73.) Helsingin kaupunginosatapahtumissa<br />
lähiseudun lapsiperheet ovat tyypillistä yleisöä, mutta myös iäkkäämmät asukkaat saapuvat seuraamaan<br />
oman alueen tapahtumia (Merimaa 2007, 110). Laajimmin eri väestönosia eri sosioekonomisista<br />
taustoista ja eri alueilta tavoittavat ilmaistapahtumat (Cantell 2007, 168, 172).<br />
Viidestä Helsingissä järjestetystä suurtapahtumasta (ITC-ajot, jääkiekkoilun MM-kisat, Michael Jacksonin<br />
konsertti sekä Aida-ooppera) urheilutapahtumat keräsivät pääosin miesvaltaisia yleisöjä ja kulttuuritapahtumat<br />
pääosin naisvaltaisia, mutta kaikissa tapahtumissa suuri osa oli toimihenkilöitä, korkeassa sosioekonomisessa<br />
asemassa ja hyvin ansaitsevia. (Cantell 1999, 43-44.) Poikkeuksen urheilutapahtumien yleisöön<br />
teki Helsingin MM2005-kisat: kisatorilta tavoitetun yleisön (ei edellyttänyt lipun ostoa) sukupuolijakauma<br />
oli hyvin tasainen. Vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta, ja suurin ikäryhmä 35–44-vuotiaat. Yli 64-vuotaiden<br />
osuus (6 %) oli korkeampi kuin tyypillisesti urheilutapahtumissa. Puolet haastatelluista oli keskituloisia. Yleisön<br />
koulutusrakenne muistutti enemmän kulttuuritapahtuman yleisöä kuin perinteistä urheiluyleisöä: korkeakoulutettujen<br />
osuus oli 32 %. (Kuokkanen 2006, 18-31.)<br />
Myös osallistumisen motiivit näyttäisivät vaihtelevan jonkin verran tapahtuman luonteen mukaan. Usein<br />
motiivina on tapahtuman ohjelma tai sisältö, populaaritapahtumissa useimmiten syyt ovat sosiaalisia. (ks.<br />
esim. Mikkonen ym. 2008, Linko ym. 2007 ja Cantell 1996.) Erityistapahtumissa korostuu myös tapahtuman<br />
ainutkertaisuus, esimerkiksi suurimmalle osalle Euroviisuihin osallistuminen oli ainutlaatuinen kokemus ja<br />
valtaosa oli tullut paikalle enemmän tunnelman kuin tietyn artistin takia. (Levänen 2008, 45-48.) Helsingin<br />
yleisurheilun MM2005-kisoissa tärkein syy tulla paikalle oli tapahtuman yleinen kiinnostavuus (Kuokkanen<br />
2006, 26).<br />
3.1 Paikalliset, muualta Suomesta ja ulkomailta tulevien tapahtumakävijöiden<br />
rooli<br />
Helsingin seudun kotitaloudet ovat Suomen mittakaavassa tapahtumien suurkuluttajia. Kotitalouden<br />
käyttävät rahaa virkistykseen, urheiluun, kulttuuriin ja ravintoloihin seudulla merkittävästi enemmän kuin<br />
muualla maassa. Pääkaupunkiseudun kotitaloudet käyttivät kulutusmenoihin 12 % enemmän, mutta urheilu-<br />
ja vapaa-ajan palveluihin 51 % enemmän, kulttuuripalveluihin 34 % enemmän ja ravintoloihin ja kahviloihin<br />
30 % enemmän kuin koko maan kotitaloudet vuonna 2006 (Tilastokeskus, kulutustutkimus). Tähän<br />
perustuen Helsingin seudulla on erittäin suuri kysyntäpohja lähes kaikenlaisille tapahtumille. Tämän paikallisen<br />
kysynnän ansiosta Helsingissä järjestetään paljon tapahtumia, jotka luovat kysyntää <strong>Helsinki</strong>in keskittyneelle<br />
tapahtumaklusterin yritystoiminnalle. Mitä monipuolisempi tapahtumatarjonta on ja mitä suurempia<br />
ja erikoistuneempia tapahtumia järjestetään, sitä enemmän tapahtumat vetävät kävijöitä myös<br />
muualta Suomesta ja ulkomailta. Vastaavasti samat tekijät saavat aikaan näkyvyyttä, joka vetää tapahtumiin<br />
yrityssektorin yhteistyökumppaneita ja tuo sponsorirahoitusta sekä muuta tukea tapahtumajärjestämiselle.<br />
Toisin sanoen suuri paikallinen kysyntä on perusedellytys merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia<br />
aikaansaavien ulkopuolisten vieraiden ja yhteistyökumppaneiden tulolle ja heidän rahavirroilleen.<br />
16
Change language