Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki
Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki
Tapahtumien vaikuttavuus - Helsinki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4.1 Taloudellisten vaikutusten mittaaminen<br />
<strong>Tapahtumien</strong> suorat talousvaikutukset syntyvät välittömästi tapahtuman järjestämiseen liittyvistä toiminnoista,<br />
kuten henkilökunnan palkkauksesta, vuokrista ja hankinnoista. Tapahtumassa vierailevan yleisön<br />
rahankäyttö tapahtumapaikkakunnan yrityksiin ja palveluihin synnyttää välillisiä eli epäsuoria tulo- ja työllisyysvaikutuksia<br />
alueelle. Kerrannaisvaikutusten myötä osa rahasta jää kiertämään paikallistalouteen ja osa<br />
valuu alueen ulkopuolelle. Kunnan koko ja elinkeinorakenteen monipuolisuus määräävät, kuinka suuri osa<br />
rahasta jää kiertämään aluetalouteen. Jos haluttaisiin pelkästään maksimoida kerroinvaikutuksia, kannattaisi<br />
tapahtumia järjestää ainoastaan suurilla paikkakunnilla. (Mikkonen ym. 2008, 15; Kainulainen 2005,<br />
95-97; Ilmonen, Kaipainen & Tohmo 1995, 82.)<br />
Tapahtumista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset tulevat ensisijassa alueen talouteen tulevasta uudesta<br />
rahasta, joka aiheutuu tapahtumasta. Yleensä paikkakunnan asukkaiden käyttämän rahan katsotaan edustavan<br />
alueella jo olevan rahan kiertoa paikallistaloudessa, joka ilman tapahtumaakin tulisi käytetyksi alueella.<br />
(Crompton, Lee & Shuster 2001, 81.)<br />
Suurten urheilutapahtumien taloudelliset vaikutukset painottuvat etukäteen tehtyihin investointeihin.<br />
Yleensä investointien volyymi pystytään selvittämään kohtuullisen hyvin. Investointien tehokkuudesta, esimerkiksi<br />
kisapaikkojen käytettävyydestä ja käytön tehokkuudesta kisojen jälkeen, käydään kriittistä keskustelua<br />
tutkimuksissa ja sitä pidetään avainkysymyksenä investointien pitkän ajan vaikutusten kannalta.<br />
<strong>Tapahtumien</strong> talousvaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa lähestymistapana on yleisesti käytetty panostuotos-mallia.<br />
Malli pyrkii tilastollisten metodien avulla jäljittämään kulutuksen kiertoa paikallistaloudessa<br />
ja määrittämään, kuinka paljon eri ”kulutuskierroksilla” syntyy taloudellisia vaikutuksia alueelle. (Kainulainen<br />
2005, 100-104.) Panos-tuotos-mallia on kritisoitu osittaiseksi malliksi, joka ei tavoita kaikkia vaikutuksia,<br />
vaan jättää tapahtumien negatiiviset vaikutukset huomiotta. Laskennallista yleistä tasapainomallia<br />
(CGE) on pidetty kattavampana analyysivälineenä tapahtumien taloudellisten vaikutusten tutkimiseen. Menetelmä<br />
on kuitenkin melko vähän käytetty tapahtumatutkimuksessa mm. kalleutensa vuoksi. (Dwyer, Forsyth<br />
& Spurr 2005, 357 & 2006, 59-60; Kasimati 2003, 436.) Suomessa tapahtumien matkailutuloa on usein<br />
tutkittu ns. pohjoismaisella menetelmällä (Ilmonen ym. 1995, 143-144; Mikkonen, Pasanen & Hakola 2009,<br />
5; Mikkonen ym. 2008, 14-15).<br />
4.2 Aluetaloudellisten vaikutusten mekanismit<br />
Tapahtuman aluetaloudellisten vaikutusten kannalta lähtökohtana on se, että tapahtuma luo joukon<br />
kertaluontoisia ja määräaikaisia taloudellisia impulsseja, joita ei syntyisi, jos tapahtumaa ei järjestettäisi.<br />
Taloudellisella impulssilla tarkoitetaan tässä alueelle suuntautuvaa ”ylimääräistä” rahavirtaa, joka kanavoituu<br />
tavaroiden ja palveluiden ostoina alueen yrityksille sekä työvoiman lisätarpeena yrityksissä ja suoraan<br />
tapahtumaorganisaatiossa. Impulssit voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, joiden osalta rahavirtojen luonne<br />
sekä toiminnan ja vaikutusten ajoittuminen poikkeavat toisistaan.<br />
(1) Tapahtuman järjestäminen itsessään saa aikaan aluetaloudellisia vaikutuksia. Tapahtumaorganisaatio<br />
ostaa tapahtuman toteuttamisen edellyttämiä palveluita ja tavaroita alueen ja muiden alueiden yrityksiltä,<br />
mikä aiheuttaa edelleen hankintaketjuja ja kerrannaisvaikutuksia laajempaan yritysjoukkoon. Lisäksi tapahtumaorganisaatio<br />
palkkaa omaa henkilökuntaa tapahtumaa toteuttamaan. Heille maksetut palkat kanavoituvat<br />
kulutukseen vastaavalla tavalla kuin tapahtumalle tavaroita tai palveluja myyvien yritysten henkilökunnan<br />
palkat. Varsinaisen tapahtumaorganisaation lisäksi tapahtumakaupunki ja alueen kunnat sekä muut<br />
tapahtuman sidosryhmät voivat tuottaa tapahtumaa tukevia palveluja omalla henkilöstöllään tai ostamalla<br />
palveluita muilta yrityksiltä.<br />
(2) Tapahtumavieraat koostuvat paikallisesta, muilta alueilta kotimaasta tulevasta sekä ulkomailta tulevasta<br />
tapahtuman yleisöstä (ks. tarkemmin luku 3). Itse tapahtumakustannuksensa maksavien lisäksi tähän<br />
joukkoon kuuluvat myös tapahtumaorganisaation kutsuvieraat sekä yhteistyöyritysten vieraat. Tapahtuma-<br />
20
Change language