selostus liitteineen - Porvoo

1 

Kerkkoon asemakaava ja asemakaavan muutos, luonnos 22.3.2010 

1. Suunnittelun lähtökohdat 

- tiiviisti rakennettu hyvin säilynyt viehättävä kyläalue 

- valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Ympäristöministeriö, mietintö 66, 1992) 

- valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, RKY-inventointi (Museovirasto, julkaisu 16, 1993). 

Valtioneuvosto on hyväksynyt 22.12.2009 Museoviraston päivittämän RKY -inventoinnin. Kerkkoon kyläalue ei 

enää sisälly RKY -inventointiin. 

- Itä-Uudenmaan liiton kokonaismaakuntakaava, vahvistettu 15.2.2010 

- kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava, hyväksytty 22.4.1996 Liite 1 

- kyläkeskusta-alueella vanha asemakaava, vahvistettu rakennuskaavana 20.2.1985 

- alue on osittain Saksanniemen ja Kerkkoon pohjavedenottamoiden suojavyöhykettä 

- alueella puutteellinen vesihuolto 

- alue pääosin yksityisessä omistuksessa, maanomistajia noin 80 

- suunnittelualueella asukkaita noin 188, koko Kerkkoon tilastoalueella noin 830 

- asemakaava-alueen koko on noin 43 ha, josta asemakaavan muutosta noin 3,9 ha 

2. Suunnittelun tavoitteet 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa suunnittelun tavoitteet määriteltiin seuraavasti: 

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Kerkkoon kylän tasapainoinen kehittyminen siten, että kylän historia, 

rakennuskulttuuri ja sijainti valtakunnallisesti arvokkaassa Porvoonjokilaaksossa otetaan huomioon. 

Asemakaavalla ratkaistaan paikoitellen hyvinkin tiiviin kyläasutuksen kunnallistekninen huolto vastaamaan 

nykyajan vaatimuksia. Suunnittelun tavoitteet konkretisoidaan osallisilta saadun palautteen ja 

viranomaisneuvottelun pohjalta. Liite 2 

Kaavoitustyön aikana ovat tavoitteet määritelty yksityiskohtaisemmin. Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat 

olleet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, alueen maakuntakaava ja yleiskaava, alueen maanomistajille ja 

viranomaisosallisille suunnattu ennakkokysely (2002) sekä kylän asukkaiden laatima kyläsuunnitelma. 

Suunnittelun tärkeimmät tavoitteet ovat konkretisoituneet seuraavanlaisiksi: 

- tavoitteena mahdollistaa Kerkkoon kylän tasapainoinen kehittyminen siten, että kylän historia, rakennettu 

ympäristö, luonnonympäristö ja sijainti valtakunnallisesti arvokkaassa Porvoonjokilaaksossa otetaan huomioon 

- säilytetään kylän omaperäinen luonne ja rakentamisen kerroksellisuus, mutta toisaalta osoitetaan 

mahdollisuuksia kylän täydennysrakentamiseen 

- edistetään ja voimistetaan kylälle luonteenomaista rakentamista 

- mahdollistetaan kylän palveluiden säilyminen 

- selvitetään Kerkkoon koulun lisärakentamismahdollisuudet. Tarkoituksenmukainen tontti päiväkotia varten on 

mahdollista sijoittaa voimassa olevan asemakaavan alueelle, joten tälle suunnittelualueelle ei sitä ole tarvetta 

osoittaa. 

- säilytetään nykyinen liikenneverkko (Kerkkoontie, Henttalantie ja yksityistiet) suunniteltavan liikenneverkon 

perustana, etsitään kaavoituksen kuluessa erityisesti kyliin sopivia katujen “kylätiemäisiä” 

rakentamisvaihtoehtoja 

- kevyen liikenteen osalta tavoitteena on kattava ja turvallinen verkosto, jossa on etsitty erityisesti Kerkkooseen 

sopivat ratkaisut 

- kylän keskeisin puistoalue on soranoton jäljiltä oleva Porvoon joelle avautuva harjun reuna-alue, Runninrinne. 

Muita ulkoilun kannalta tärkeitä alueita ovat urheilukentän ympäristö ja Jaakkolankallio. Lisäksi turvataan 

asemakaavalla toimivan latuverkoston vaatimat yhteydet. 

- ratkaistaan paikoitellen hyvinkin tiiviin kyläasutuksen kunnallistekninen huolto vastaamaan nykyajan 

vaatimuksia. 

- tärkeä pohjavesialue ja siihen liittyvät määräykset osoitetaan asemakaavassa. 

- tiedossa olevat pilaantuneet maa-alueet huomioidaan kaavoitustyössä.

2 

- toimivat maatilat jätetään asemakaavoitustyön ulkopuolelle, asemakaavassa jätetään maatilojen ympärille 

riittävät suoja-alueet eikä asemakaavoituksella muutenkaan hankaloiteta maatalouden harjoittamista. 

3. Inventoinnit, selvitykset 

Kaavoitustyön laatimisessa on ollut käytettävissä seuraavat erilliset inventoinnit ja suunnitelmat: 

- kysely maanomistajille ja muille alueen osallisille, ennakkokysely viranomaisosallisille, 2002 

- Porvoonjokilaakson maisemaselvitys ja maisemanhoidon yleissuunnitelma, Itä-Uudenmaan liitto, 2001 

- Kerkkoontien ja Henttalantien varustaminen kevyenliikenteenväylillä, ideointisuunnitelma, Uudenmaan tiepiiri, 

kaupunkisuunnitteluosasto 2003 

- Maisemaselvityksen tarkentaminen asemakaavan pohjaksi, kaupunkisuunnitteluosasto 2002 

- Rakennuskannan inventointi, kaupunkisuunnitteluosasto 2002 

4. Asemakaava ja asemakaavan muutos, luonnos 19.5.2005 

Asemakaavaluonnoksen suunnitteluratkaisun pääsisältö: 

- asemakaavan rakenne perustui olemassa olevaan tiestöön: yleisiin teihin ja vanhoihin yksityisteihin, 

suunnittelun lähtökohtana on ollut vanhan asutuksen tukeminen ja tiivistäminen 

- yleiset tiet säilyivät yleisinä teinä, katuyhteyksiä oli noin 3,0 km, joista vanhaa katualuetta 0,4 km, vanhoja 

yksityisteitä noin 1,9 km ja uutta katuyhteyttä 0,7 km. 

- alueelle oli osoitettu yhteensä noin 130 omakotitalotonttia (A/s, AO-18 ja AO-33), lisäksi koulutontti (YO), 

seurojentalo (YL) ja vanha suksitehtaan tontti (ATKY/s) 

- uusia asumiseen ehdotettuja tontteja oli noin 55, joista 10 kaupungin omistuksessa, uuden tontin osoittaminen 

oli tutkittu kaikille yli 3 000 m 2 :n suuruisille tiloille, joillekin pienemmillekin (esim. omistajan toiveen 

perusteella), uusien tonttien tonttikoko oli keskimäärin noin 1 300 m 2 

- suojelumerkinnät oli osoitettu kolmiportaisena (sr-1, sr-2 ja sr/ur), lisäksi talousrakennusten suojelumerkintä 

(sr-t) 

- AO- ja A/s- tonttien tonttikohtainen rakennusoikeus oli määritelty neljän vyöhykkeen avulla 

I: asuinrakennus 110+70, talousrakennuksia 60 

II: asuinrakennus 120+80, talousrakennuksia 60 

III: asuinrakennus 140+100, talousrakennuksia 70 

IV: tutkittu tapauskohtaisesti, suksitehdas, vanhat piha-piirit, hyvin pienet tontit 

- alueelle tullaan laatimaan erilliset asemakaavamääräyksiä tarkentavat rakennustapaohjeet 

- koulun tontille oli osoitettu noin 600 k-m2 (II) lisärakennusoikeus 

- virkistysalueet muodostuivat neljästä kokonaisuudesta: Runninrinteen puistoalueen täydentäminen, Kerkkoon 

urheilukenttä, Jaakkolankallio ja Yläkylän puisto, viheralueita yhdistävät reitit täydentyvät tonttikaduilla ja 

kevyenliikenteen väylillä, lisäksi on varattu tärkeimmät hiihtoyhteydet kaava-alueen ulkopuolelle 

- maankäyttösopimuksia tuli valmisteltavaksi alustavan arvion mukaan 4 - 6 tilan omistajan kanssa 

- Porvoon vesi tutki alueen viemäröintivaihtoehdot luonnosvaiheen aikana. 

- Museoviraston argeologinen osasto selvitti mahdolliset esihistorialliset muinaisjäännökset luonnosvaiheen 

aikana 

- saastuneen maan merkinnät (saa) oli osoitettu suksitehtaan ja sahan tonteille 

5. Vuoden 2005 luonnoksesta saatu palaute 

Luonnos oli nähtävänä 8.6.-1.7.2005. Kaavaluonnoksesta saatiin 14 lausuntoa ja 43 mielipidettä. 

Lausunnoissa tuli esille mm. seuraavia muutos- ja täydentämistarpeita: 

- Käytetyt suojelumerkinnät olivat asianmukaisia lukuun ottamatta merkintää sr/ur (säilytettävä rakennus / 

uudisrakennus), joka tulee korvata joko merkinnällä sr-2 tai uudisrakennuksen rakennusoikeudella. 

- Työväentalo tulee esittää sr-2 –merkinnällä. Uudisrakentamisen tulee noudattaa vanhan kyläasutuksen 

läheisyydessä samaa pienimittakaavaista rakennustapaa. 

- Rakennustapaohjeiden laatimista kaavoitustyö kuluessa pidettiin tärkeänä.

- Kerkkoontien kevyenliikenteenväylän rakentamista pidettiin hyvänä, mutta se tulee toteuttaa 

linjaukseltaan, leveydeltään ja korkokuvaltaan arvokas ympäristö huomioiden. Tiehallinto hyväksyi 

tiealueen osoittamisen liikennealueeksi LT, mutta huomautti liikennemelun huomioonottamisesta 

- Alueelle ei tulla toteuttamaan sadevesiviemärijärjestelmää, joten sadevesien ohjauksen vaatimat rasitteet 

sekä kaavamääräykset tulee tarkentaa 

- Pohjavesialueen merkintää esitettiin selvennettäväksi ja määräyksiä täydennettäväksi. 

- Pilaantuneita maa-aineksia mahdollisesti sisältävien alueiden kaavamääräystä toivottiin tarkennettavaksi. 

- Kyläyhdistys esitti muutamille nimettömille teille kylän historiaan sopivia nimiä. 

Maanomistajien mielipiteissä tuli esille mm. seuraavaa: 

- Kerkkoontien kevyenliikenteenväylää esitettiin siirrettäväksi tien vastakkaiselle puolelle sekä Kerkkoontien 

alussa että kyläkeskustan jälkeen ennen urheilukenttää. Kevyenliikenteen väylän ylityskohtaa pidettiin 

huonona ja yleisen tien vaatimaa aluetta liian leveänä. (8 mielipidettä) 

- Tilan alueelle osoitettuja uusia tontteja vastustettiin tai maanomistaja toivoi uusien tonttien osoittamista 

hänelle paremmin sopivalla tavalla. (7 mielipidettä) 

- Tilan alueelle toivottiin enemmän tontteja. (1 mielipide) 

- Tilan alueelle osoitettua puistoaluetta vastustettiin tai toivottiin tarkennusta puiston rajaukseen. (4 

mielipidettä) 

- Kaavaratkaisuun esitettiin muutoksia esim. kulttuuriympäristön parempaa huomioon ottamista, 

muutoksia katuyhteyksiin, lähialueen tonttien sijoittelun muutoksia jne. (6 mielipidettä) 

- Naapurusto vastusti uusien tonttien osoittamista Kukkuramäentien jatkeella olevaan rinteeseen tai että 

uudet asuinrakennukset tuule olla ainakin yksikerroksisia. (6 mielipidettä) 

- Rakennuksen suojelumerkintä haluttiin pois (1 mielipide) 

- Pieniä lähinnä teknisiä tarkennuksia rakennusoikeuteen tai rakennusalan rajoihin. (7 mielipidettä) 

- Kaavaan mukaan pääsemistä esitettiin yhdessä mielipiteessä ja kaavasta poisjäämistä 2 mielipiteessä. 

Yhteenvedot lausunnoista ja niiden vaikutuksesta uuden kaavaluonnoksen sisältöön on esitetty liitteessä 10 ja 

mielipiteet ja niiden vaikutus uuden kaavaluonnoksen sisältöön liitteessä 11. Liitteet 10 ja 11. 

6. Uuden kaavaluonnoksen sisältö, 22.3.2010 

Koska alue on melko tiiviisti rakennettua, säilyi kaavan perusratkaisu ennallaan. Lausuntojen pohjalta erityisesti 

vanhan keskeisen kyläkeskustan rakentamisen määrä ja sijoitus tutkittiin uudestaan. Mielipiteissä esille tulleet 

seikat tutkittiin ja useassa tapauksessa mielipide oli mahdollista ottaa joko kokonaan tai osittain huomioon. 

Kaavaluonnos voitiin siirtää uudelle alkuvuodesta 2010 valmistuneelle pohjakartalle. Kaupunki on siirtynyt 

laatimaan tonttijaon sitovana asemakaavan yhteydessä. Tähän liittyvät merkinnät on otettu kaavaluonnokseen, 

mutta lopulliset tonttijakokartat valmistellaan vasta myöhemmin kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaratkaisun 

liikenneverkko, viheryhteydet sekä rakennusoikeuden määrittelyssä käytetyt vyöhykkeet on esitetty liitteissä 4, 6 

ja 7. Liitteet 4, 6 ja 7 

Kaavaluonnosta on muutettu mm. seuraavasti: 

- Kerkkoontien vaatima tiealue osoitettiin aikaisempaa kapeampana, jolloin kevyenliikenteenväylä on 

mahdollista rakentaa reunakivellisenä jalkakäytävätyyppisenä ratkaisuna. Ylityskohta keskisaarekkeineen 

on siirretty Kropsantien kohdalle. Linja-autopysäkille osoitettiin riittävä alue Kerkkoontien ja Savimäentien 

liittymään. 

- Vanhan kyläkeskuksen rakentamisen määrä tarkistettiin kautta linjan uudestaan (vyöhyke IV liitteessä 5). 

Säilytettävien rakennuksien (sr-1, sr-2 ja sr-t) rakennusoikeudet tarkistettiin uuden pohjakartan myötä. 

merkintä sr/ur poistettiin. Merkintä korvattiin työväentalo Karpin ja muutaman asuinrakennuksen 

kohdalla kohdalla sr-2 merkinnällä. Liitteet 5 ja 6 

- Yläkylänpuisto poistettiin kaavaratkaisusta ja alueelle osoitettiin kaksi uutta omakotitalotonttia. 

Suksitehtaan sahaplaanilla (7:123) ollut liian tiiviinä pidetty ratkaisu korvattiin kolmella 

omakotitalotontilla. 

- Lampilanpientareen ratkaisu jätettiin pois kaavasta. 

- Kukkuramäentien jatkeesta luovuttiin. Tilan 7:91 alueelle osoitettiin yhteensä 5 tonttia, joista vain yhdelle 

tontille kuljetaan Kukkuramäentien kautta, muille Savimäentien kautta. Kevyenliikenteenväylä korvattiin 

puistoyhteytenä. 

- Ralliraitin ajoneuvoliittymä Kerkkoontielle poistettiin. 

3

- Koulun tontin ratkaisussa varaudutaan lisärakentamiseen, mutta rakennusala sijoitettiin uudestaan 

naapurin mielipiteen johdosta. Pysäköinnille osoitettiin alue heti Savimäentien lähelle, jolloin 

autoliikennettä ei kulje koulun välituntipihan koulupäivien aikana. Oppilaiden saattoliikenteelle osoitettiin 

merkintä olemassa olevan tilanteen mukaisena. 

Kaavaluonnoksen 2010 mitoituksesta: 

- yleiset tiet säilyvät yleisinä teinä, katuyhteyksiä on noin 2,7 km, joista vanhaa katualuetta 0,4 km, vanhoja 

yksityisteitä noin 1,9 km ja uutta katuyhteyttä 0,4 km. 

- alueelle on osoitettu yhteensä noin 120 omakotitalotonttia (A/s, AO-18 ja AO-33), lisäksi koulutontti (YO), 

seurojentalo (YL) ja vanha suksitehtaan tontti (ATKY/s) 

- uusia asumiseen ehdotettuja tontteja on noin 48, joista 10 kaupungin omistuksessa 

- suojelumerkinnät on osoitettu kaksiportaisina (sr-1, sr-2), lisäksi talousrakennusten suojelumerkintä (sr-t) 

4 

7. Maankäyttösopimukset 

Maaomistajien kanssa laadittavien maankäyttösopimusten periaatteena on, että mikäli maanomistajan maille on 

osoitettu enemmän kuin 500 k-m²:ä rakennusoikeutta (olemassa olevaa tai uutta rakennusoikeutta) maanomistaja 

korvaa kaupungille rakennettavan tai jo rakennetun yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvauksena puolet 

asemakaavan tuomasta hyödystä. Hyödyn arvioinnin perusteena on maanomistajan maan arvon kohoaminen 

lisääntyvien rakentamismahdollisuuksien myötä. Maankäyttösopimus tulee tällä asemakaava-alueella tehtäväksi 

noin 10 maanomistajan kanssa. Kiinteistö- ja mittausosasto valmistelee maankäyttösopimukset. Korvauksesta 

voidaan sopia joko rahana tai maa-alueina. Liite 8 

8. Kaavoitustyön etenemisen aikataulu 

- kaavoitustyön tavoitteet ja kaavan pääsisällöt esiteltiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 19.5.2005, 

asemakaavaluonnoksen hyväksyy nähtäville kaupunkisuunnittelupäällikkö 

- laatimisvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali olivat nähtävillä 8.6.-1.7.2005, 

Kerkkoossa järjestettiin erillinen kaavanäyttely 13.-14.6.2005 

- Luonnos 2010 asetetaan nähtäville 22.3.- 16.4.2010 

- Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi pyritään saamaan valmiiksi ja nähtäville vuoden 

2010 loppuun mennessä, suunnittelualue jaetaan tarvittaessa osa-alueisiin, maankäyttösopimuksia 

valmistellaan samanaikaisesti kaavaehdotuksen kanssa 

- maakäyttösopimusten hyväksyminen kaupunginhallituksessa 2010-2011 

- asemakaava- ja asemakaavan muutos valmis valtuustokäsittelyyn 2011 

LIITTEET: 

1. Kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava 

2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivitetty 10. 3.2010 

3. Maiseman perusrunko 

4. Asemakaava-alueen liikenneverkko 

5. Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen suojelumerkinnät 

6. Tonttikohtainen rakennusoikeus, vyöhykkeet I –IV 

7. Asemakaava-alueen virkistysalueet ja viheryhteydet 

8. Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen maapoliittinen toteuttaminen 

9. Asemakaava-alueen vanhaa rakennuskantaa 

10. Yhteenveto lausunnoista ja kaupunkisuunnitteluosaston vastineista 

11. Yhteenveto mielipiteistä ja kaupunkisuunnitteluosaston vastineista

1 

PORVOO 

KERKKOO, KAUPUNGINOSA 60 

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLE KERKKOON KYLÄÄ 

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 

Nro 353 

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 

1. Suunnittelualue Asemakaava koskee osaa Kerkkoon kylästä. Asemakaavan muutos koskee 

korttelia 9, osia kortteleista 7 ja 8 sekä katualuetta. 

Suunnittelualue sijaitsee Kerkkoon kylätaajamassa Kerkkoontien, paikallistie 

1601, varrella kyläkeskuksesta itään sekä Savimäentien varrella. Suunnittelualue 

rajoittuu välittömästi Kerkkoon kylän voimassaolevaan asemakaavaan. 

Suunnittelualue voidaan kaavoitustyön edetessä jakaa useampaan osaan, kuitenkin 

siten, että osa-alueet muodostavat tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. 

2. Hankkeen taustaa Alueen suunnittelu on sisältynyt jo kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2001 

työohjelmaan. Alueen suunnittelun käynnistymisestä on informoitu kaupungin 

kaavoituskatsauksen yhteydessä. Tässä yhteydessä ratkaistaan myös anomus, 

joka koskee voimassa olevan asemakaavan muuttamista ja laajentamista vanhan 

Lampisen suksitehtaan alueella. 

3. Suunnittelun tavoite Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Kerkkoon kylän tasapainoinen kehittyminen 

siten, että kylän historia, rakennuskulttuuri ja sijainti valtakunnallisesti 

arvokkaassa Porvoonjokilaaksossa otetaan huomioon. Asemakaavalla ratkaistaan 

paikoitellen hyvinkin tiiviin kyläasutuksen kunnallistekninen huolto vastaamaan 

nykyajan vaatimuksia. 

Suunnittelun tavoitteet konkretisoidaan osallisilta saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun 

pohjalta. 

4. Lähtötiedot Kokonaismaakuntakaava, vahvistettu 15.2.2010 

Kyläalue (AT) 

Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti 

merkittävä (ma/v), pohjavesialue (pv) 

Yleiskaava, hyväksytty 22.4.1996: 

Kyläkeskuksen alue (AT-1) 

Kyläkeskuksen laajenemisalue (AT-2) 

Maatalousalue, arvokas maisemakokonaisuus (MV-1) 

Maatalousalue (MV-2) 

Lisäksi Kerkkoon kylätaajama on osa kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti 

tai luonnonoloiltaan merkittävää aluetta ja pohjavesialuetta (pv-1) 

Asemakaava, vahvistettu rakennuskaavana 20.2.1985: 

Suunnittelualue on asemakaavoittamaton lukuun ottamatta Lampisen suksitehtaan 

tonttia, joka on asemakaavassa osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman 

teollisuuden korttelialueeksi (TY) sekä koulun tonttia (YO) ja 

seurojentalontonttia (YL). Suunnittelualue rajoittuu asemakaava-alueeseen. 

Valtioneuvoston periaatepäätös, 1995 

Porvoonjokilaakson maisema-alue 

Pohjavesialuepäätökset: 

Saksanniemen ja Kerkkoon pohjavedenottamoiden suoja-alueiden määrääminen, 

vesiylioikeus 20.6.1991.Osa suunnittelualueesta sijaitsee pohjavedenottamon 

kaukosuojavyöhykkeellä. 

Alueen koko: noin 40 ha

2 

Rakennettu ympäristö: 

Suunnittelualueella sijaitsee tiivistä kyläasutusta. Alueella on vanha tehdaskiinteistö, 

jossa on toiminut Lampisen suksitehdas. Suunnittelualue rajoittuu 

etelässä vanhoihin hyvin säilyneisiin Lampilan ja Järvelän maatilojen talouskeskuksiin 

sekä peltoalueisiin. 

Maanomistustilanne: 

Alueella on noin 80 yksityistä maanomistajaa. Kaupunki omistaa alueita 

Henttalantien ja Savimäentien risteyksen pohjoispuolella ja urheilukentän 

ympäristössä. 

5. Perusselvitykset Kaavoitustyössä voidaan hyödyntää mm. seuraavia perusselvityksiä: 

- Porvoonjokilaakson maisemaselvitys ja maisemanhoidon yleissuunnitelma, 

Itä-Uudenmaan liitto 2001 

- Kerkkoo-Henttala maisemanhoitosuunnitelma, Itä-Uudenmaan liitto 2001 

- Porvoon maalaiskunnan kulttuurihistoriallinen ympäristö, 1980 

Kaavoitustyön pohjaksi laaditaan ainakin seuraavat perusselvitykset: 

- rakennushistoriallinen selvitys 

- käytettävissä olevaa maisemaselvitystä tarkennetaan tarvittaessa 

- luontoselvitys 

6. Kaavoituksen keskeisimmät 

vaikutukset 

Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. 

Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan asemakaavan 

laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. 

Seuraavat vaikutukset arvioidaan: 

- Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön 

- Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. 

- Vaikutukset liikenteeseen. 

Maanomistajat ja naapurimaanomistajat 

Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: 

Uudenmaan ELY-keskus 

Itä-Uudenmaan liitto 

Museovirasto 

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 

Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: 

Kiinteistö- ja mittausosasto 

Katuosasto 

Tilakeskeus 

Rakennusvalvonta 

Terveydensuojelu 

Ympäristönsuojelu 

Sivistystoimi, Hilding Mattsson 

Kerkoon koulu, Piritta Simola 

Porvoon Vesi 

Muut osalliset: 

Porvoon museo 

Kerkkoo nuorisoseura / Marja Nurme 

Kerkkoon kyläyhdistys / Paula Teinonen-Lahti 

Kerkkoon urheilijat /Simo Andersson 

Sonera/Carrier 

Elisa Oyj 

Porvoon Sähköverkko Oy 

Porvoon Energia Oy 

Porvoon Alueverkko Oy 

Lautakunnat ja jaostot: 

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 

Tekninen lautakunta 

Ympäristönsuojelulautakunta 

Terveydensuojelujaosto 

Sivistyslautakunta 

Porvoon Veden johtokunta

3 

8. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen 

järjestäminen 

Kysely kaavoitettavan alueen maanomistajille ja naapurimaanomistajille: 

- Kyselyllä selvitetään alueen maanomistajien toiveet koko kylän ja suunnittelualueen 

kehittämiseksi, toiveet liittyen oman tilan maankäyttöön ja 

maanomistajien suunnittelemat lähiajan rakennushankkeet. 

Kysely muille osallisille esim. alueella toimiville kaupungin organisaation yksiköille 

ja kylässä toimiville yhdistyksille. 

Viranomaisneuvottelut: (MRL 66 §) 

- Ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestetään kun kyselyistä saatu palaute 

on käytettävissä. Myöhemmistä viranomaisneuvotteluista sovitaan ensimmäisessä 

viranomaisneuvottelussa. 

Kyselyjen ja viranomaisneuvottelun pohjalta laaditaan asemakaavatyön 

tavoitteet ja rajataan kaavoitettava alue/osa-alueet. Lisäksi ratkaistaan 

suunnittelutyön etenemisen järjestys. 

Suunnitteluvaiheen kuuleminen 8.6.-1.7.2005 : (MRL 62 §, MRA 30 §) 

- Kaavaluonnos/ kaavaluonnokset ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä 

kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs, sekä kaupungin internetsivuilla 

www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia 

mielipiteitä. 

- Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen 

maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi 

kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla 

www.porvoo.fi sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. 

- Kaava-asiakirjoja esitellään osallisille myös Kerkkoossa. 

- Alustavat lausunnot ns. virastokierros: 

Kommentit/alustavat lausunnot viranomaistahoilta, yhdistyksiltä sekä Sonera/Carrierilta, 

Elisa Oyj:ltä, Porvoon Energia Oy:ltä ja Porvoon Sähköverkko 

Oy:ltä ja Porvoon Alueverkko Oy:ltä 

Neuvottelukierros: 

- Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri 

tahojen kanssa. 

Toinen suunnitteluvaiheen kuuleminen 22.3.-16.4.2010: 

- kuten edellä 

Virallinen kuuleminen: (MRL 65 §, MRA 27 §) 

- Kaavaehdotus / kaavaehdotukset ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti 

esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs, sekä kaupungin 

internetsivuilla www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia 

muistutuksia. 

- Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen 

maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi 

kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla 

www.porvoo.fi sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. 

- Viralliset lausunnot: (MRA 28 §) 

Uudenmaan ELY-keskus 

Museovirasto 

Porvoon museo 


Ympäristönsuojelulautakunta 

Tekninen lautakunta 

Terveydensuojelujaosto 

Vesilaitoksen johtokunta 

Sivistyslautakunta 

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 

Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta:(MRL 65 § 2) 

- Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kunnan 

perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta.

4 

Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 §) 

- Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä 

kirjallisesti pyytäneet. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä 

kaupungin internetsivuilla www.porvoo.fi . 

Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 §) 

- Ilmoitus kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla 

www.porvoo.fi 

9. Kaavoitushankkeen aikataulu 

Suunnittelutyö käynnistyy kyselyllä tammikuussa 2002. Tavoitteena on, että 

asemakaava ainakin keskeisimmillä alueilla on valmiina 2011. 

10. Valmistelusta vastaa Kaavoittaja Hilkka Jokela Suunnitteluavustaja Gunnevi Nordström 

puh. 520 2715 puh. 520 2736 

sp:etunimi.sukunimi@porvoo.fi sp: etunimi.sukunimi@porvoo.fi 

Päiväys 28.1.2002, 

08.06.2005, 

22.03.2010 Eero Löytönen 

Kaupunkisuunnittelupäällikkö 

Kaupunkisuunnitteluosasto 

PL 23 

06101 PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs

1 

LIITE 10 

353 KERKKOO, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.2.2010 

Luonnos 2005 nähtävillä MRA 30§, 8.6. - 1.7.2005 

Lausunto 

Uudenmaan ympäristökeskus 

Kerkkoon asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 14.3.2002. Siinä 

yhteydessä tuotiin esille mm., että uusia riskitoimintoja ei tule sijoittaa pohjavesialueille, 

tiealueiden merkitsemisen osalta on tarpeen jatkoneuvottelu tiepiirin kanssa, kaavaa 

koskevat myös yleiskaavan sisältövaatimukset ja selvitystarve valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 

toteutumisesta, rakentamistapaohjeet alueelle ovat tarpeen ja 

että viranomaisneuvottelu on tarpeen myös suunnitteluvaiheessa. 

Koska aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet erityisesti kulttuuriperinnön 

säilyttämisen osalta on kaavan keskeisenä sisältönä perustellusti suojelumääräysten 

osoittaminen alueellisesti ja rakennuskohtaisesti. Määräyksistä sr/ur on ristiriitainen 

ja oikeudellisesti epäselvä. Se tulee korvata selkeästi säilyttämiseen tähtäävällä 

määräyksellä. Kyläkuvan kannalta erityisen tärkeä rakennus on työväentalo kylän keskustassa. 

Merkinnän /s osalta on tarpeen lisätä määräys, joka ilmaisee, millä tavoin 

ympäristö tulee säilyttää. Kylän rakennuskannan iästä ja arvoista on tarpeen osoittaa 

kaavaselostuksessa erillinen selvitys ja liitekartta. Uudisrakentamista koskee kaavassa 

yleiset määräykset sovittamisesta olevaan rakennuskantaan. Ne yhdessä laadittavien 

rakentamistapaohjeiden kanssa ovat tarpeen varmistamaan arvokkaan kyläkuvan säilymisen. 

Suunnittelualue on suurelta osin tärkeätä pohjavesialuetta, jonka rajaus on kartalta 

vaikeasti tulkittavissa. Korttelialueet tulee asemakaavassa sisällyttää kokonaisuuksina 

pv-alueisiin ja aluetta koskevat suojelumääräykset tulee osoittaa kaavakartalla. 

Tiedossa oleva entisen suksitehtaan mahdollinen pilaantunut maa-alue on rajattu puhdistettavan/ 

kunnostettavan maa-alueen (saa) merkinnällä. Alueen kokonaisrajaus on 

kartalta vaikeasti tulkittavissa. Muita vastaavia alueita ei kaava-alueelta ole tiedossa. 

Merkintään tulisi liittää määräys, jonka mukaan ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä 

alueen maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja tarvittaessa puhdistettava. 

Kaavakartan otsikossa on syytä ilmoittaa, miltä osin kyseessä on kaavanmuutos ja 

miltä osin uusi asemakaava. 

Kaavasta on syytä järjestää erikseen viranomaisneuvottelu. 

Kaupunkisuunnitteluosaston vastine ja lausunnon perusteella asemakaavaluonnokseen 

2010 sisältyvät tarkennukset ja muutokset 

Kaupunkisuunnitteluosaston vastine: 

Asemakaavan laatiminen on edennyt viranomaisneuvottelussa todetulla tavalla. 

Lausunnossa esille tulevat seikat, kuten selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 

huomioonottamisesta alueella, rakennustapaohjeet sekä 

selvitys alueen rakennuskannasta, täydennetään myöhemmin ehdotusvaiheessa 

laadittavaan asemakaavaselostukseen. 

Käytettyjä asemakaavamääräyksiä on tarkennettu lausunnossa esille tulevien 

periaatteiden mukaisesti. Merkintä sr/ur (suojeltu rakennus / uudisrakennus) 

otettiin luonnoksessa käyttöön, koska merkintä on tuotu esille mm. Ympäristöministeriön 

ohjeistuksessa. Merkinnästä on kuitenkin luovuttu UYK:n ja Porvoon 

museon lausunnoissa esitetyn kritiikin perusteella. Merkintä on korvattu 

joko sr-2 -merkinnällä tai rakennusalalla. Ne sr/ur merkinnällä osoitetut rakennukset, 

joiden ei voitu katsoa täyttävän sr-2 – merkinnän kriteereitä on osoitettu 

rakennusalana, jonka rakennusoikeus on sovitettu erityisen tarkkaan ao. 

kohdalle sopivaksi. 

Kaavasta tullaan järjestämään viranomaisneuvottelu kun laaditusta luonnoksesta 

on saatu palaute. 

Asemakaavaluonnokseen 2010 sisältyvät muutokset: 

Työväentalo ja asuinrakennukset tiloilla 2:14 ja 4:4 on osoitettu merkinnällä 

sr-2. Lehmustonkujan varren olevat asuinrakennukset tiloilla 7:6, 7:28 ja 7:46 

on korvattu rakennusalalla ja rakennusoikeusmerkinnällä. 

Tärkeän pohjavesialueen raja on vahvennettu paremmin havaittavaksi ja se 

vastaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 27.91990 mukaista Saksanniemen 

ja Kerkkoon pohjavedenottamoiden suoja-alueen rajaa. Lisäksi yleisiin 

kaavamääräyksiin on täydennetty pohjavesialuetta koskeva määräys, joka on 

muodossa. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, 

joista voi aiheutua vesilain 1 luvun 18 §:ssä ja ympäristönsuojelulain 8 §:ssä 

tarkoitettuja seurauksia. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai 

maan päälle erillisessä katoksessa olevaan tiiviiseen teräsbetonialtaaseen. 

Suoja-altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin 

määrä. Lisäksi alueella tulee noudattaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 

27.9.1990 mukaisia pohjaveden suojeluun liittyviä määräyksiä. 

Saastuneita maa-alueita koskevan (saa)-merkinnän määräys on täydennetty

2 

muotoon: Tutkittava/puhdistettava maa-alue. Mahdollisesti pilaantunut maaperä 

on tutkittava ja kunnostettava ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla 

ennen rakentamiseen ryhtymistä. 


Liitto toteaa, että Kerkkoon kylän kehittäminen tukee hyvin valtakunnallisia ja maakunnallisia 

tavoitteita hajarakentamisen ohjaamisesta olemassa oleviin kyläkeskuksiin. 

Asemakaavassa valittu keskimääräinen tonttikoko (n. 1700 m2) on myös perusteltu 

Kerkkoon perinteisesti tiiviin kylämäisen asutuksen kehittämisen kannalta ja tukee valtakunnallisesti 

merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön ja arvokkaan maisemakokonaisuuden 

maisemallisia arvoja. Asemakaavamääräyksiä tarkentavien rakennustapaohjeiden 

merkitys korostuu erityisesti Kerkkoon kaltaisessa valtakunnallisesti merkittävään 

kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen 

kuuluvassa miljöössä. 

Kaavakartan otsikossa on eritelty kaavamuutoksen ja uuden asemakaavan 

alueet. 


Myös kaupunkisuunnitteluosasto pitää asemakaavamääräyksiä täydentäviä 

rakennustapaohjeita Kerkkoon kylän onnistuneen täydennysrakentamisen 

kannalta tärkeinä. Rakennustapaohjeet oli jo alun perin suunniteltu täydennettäväksi 

kaava-asiakirjoihin ehdotusvaiheessa. 


- 

Museovirasto 

Museovirasto teki keväällä 2005 kaava-alueella maastoselvityksen. Tarkastuksessa ei 

tullut ilmi sellaisia muinaisjäännöksiä, jotka olisi syytä merkitä kaavaan. Museovirastolla 

ei siten ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta kiinteiden esihistoriallisten muinaisjäännösten 

osalta. Kaava-alueelta ei tunneta myöskään historiallisen ajan kiinteitä 

muinaisjäännöksiä. 

Rakennetun ympäristön osalta lausunnot Kerkkoon asemakaavasta antaa Museoviraston 

ja Porvoon museon ko. kaavan osalta sopiman työnjaon mukaan maakuntamuseo, 

joten siltä osin Museovirasto viittaa Porvoon museon 5.8.205 antamaan lausuntoon 

Porvoon museo / Merja Herranen, Henrik Wager 

Kerkkoon asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnoksessa suojelumerkinnät on 

osoitettu kolmiportaisena. Porvoon museon näkemyksen mukaan alueita koskevat A/s, 

s-1, s-2 ja s-3 sekä rakennuksia koskevat sr-1, sr-2 ja sr-t -suojelumerkinnät määräyksineen 

ovat asianmukaiset. Rakennuksen purkamisen tietyin edellytyksin sallivaan 

sr/ur merkintään Porvoon museo suhtautuu varauksella. Porvoon museo katsoo, että 

sr/ur – merkinnän sijaan tulisi käyttää joko sr-2 tai A/s – merkintää. Esimerkiksi työväentalon 

osalta A/s ja sr/ur – merkinnät aiheuttavat ristiriitaisuuksia kaavamääräysten 

sisältöjen osalta. 

Kylän rakennus- ja kulttuurihistorian kannalta merkittävimmät rakennukset, kuten vanhin 

koulurakennus, seurantalo Toivola, entisen suksitehtaan rakennukset ja työväenasuintalo 

Hovi on varustettu asianmukaisin suojelumerkinnöin ja määräyksin. Myös 

vanhempi asuinrakennuskanta ja talousrakennukset on varustettu sr/ur merkintöjä 

lukuun ottamatta asianmukaisin suojelumerkinnöin ja – määräyksin. 

Kerkkoossa on säilynyt pienimuotoista, 1900-luvun alkuun palautuvaa rakentamista 


- 


- 


Lausunnossa esille tulleet seikat on tutkittu ja kaavaratkaisua kevennetty sahaplaanin 

kohdalla. Käytettyjä asemakaavamääräyksiä on tarkennettu lausunnossa 

esille tulevien periaatteiden mukaisesti. Merkintä sr/ur (suojeltu rakennus 

/ uudisrakennus) otettiin luonnoksessa käyttöön, koska merkintä on 

tuotu esille mm. Ympäristöministeriön ohjeistuksessa. Merkinnästä on kuitenkin 

luovuttu UYK:n ja Porvoon museon lausunnoissa esitetyn kritiikin perusteella. 

Merkintä on korvattu joko sr-2 -merkinnällä tai rakennusalalla. Ne sr/ur 

merkinnällä osoitetut rakennukset, joiden ei voitu katsoa täyttävän sr-2 – 

merkinnän kriteereitä on osoitettu rakennusalana, jonka rakennusoikeus on 

sovitettu erityisen tarkkaan ao. kohdalle sopivaksi. 

Kerkkoontien kevyenliikenteenväylän osalta tutkittiin kyläkuvaan paremmin 

sopiva vaihtoehto. Kevyenliikenteenväylä on nyt suunniteltu toteutettavaksi 

pääosin ajorataan rajoittuvana reunakivellisenä jalkakäytävätyyppisenä kevyenliikenteenväylänä. 

Maantien linjaus säilyy ennallaan. Liikennealuetta kavennettiin 

kautta linjan

etenkin Lehmustonpolun ja Kerkkoontien välisellä alueella, korttelissa 7515 ja 7516. 

Myös niiden viereisissä kortteleissa 7510 ja 7514 on vanhempaa pienimuotoista rakennuskantaa. 

korttelit sijoittuvat vanhan kyläalueen keskeisen osaan. Uudisrakentamisen 

tulee korttelissa noudattaa samaa, pienimittakaavaista rakennustapaa. Porvoon 

museon näkemyksen mukaan kerrosluku ei saisi ylittää yhtä.

Kaavaluonnoksessa oleville nimettömille teille on syytä antaa nimi. Kiinteistöjen osoitteeksi 

tulevien katujen nimillä pitäisi selvyyden vuoksi olla tietä ilmaiseva loppuosa, 

kuten esim. – tie, -kuja tai polku. 

Ympäristönsuojelutoimisto / Jukka Palmgren 

Pilaantuneita maa-aineksia mahdollisesti sisältäviä alueita koskevaa kaavamääräystä 

tulisi tarkentaa siten, että se vastaisi asemakaavoissa aikaisemmin käytettyä määräystä. 

Porvoon Vesi / Mats Blomberg 

Suunnittelualueen länsiosa sijaitsee Porvoon veden toiminta-alueella (vesijohto- ja 

viemäripalvelut), jonka raja tällä hetkellä kulkee Kerkkoontien ja Rallitien alkuosan 

kohdalla. Sadevesipalveluja ei ole. Alueen sadevedet johdetaan ojien ja painanteiden 

kautta. Uusi asemakaava-alue tullaan liittämään toiminta-alueen osaksi. 

Alueen viemärijärjestelmä rakennetaan pääosin paineviemärijärjestelmänä. Ko. järjestelmässä 

kiinteistöjen jätevesien johtaminen verkostoon tapahtuu pumppaamalla. Erillistä 

sadevesiverkostoa ei rakenneta. Kaavassa on huomioitu sadevesien johtamistarpeet 

aluevarauksilla tonttien välisillä rajoilla. Varaukset tulisi vielä tarkentaa ja merkintöjä 

selventää. Vesi- ja viemärijohdot tulevat pääosin sijoittumaan kaduille. Kaavaan 

tulisi kuitenkin lisätä karttaliitteiden mukaiset johtorasitevaraukset. Tontilla olevan rakennusalan 

ja rasitevarauksen väliin tulisi jäädä vähintään yhden metrin levyinen kaistale 

rakennuksen pohjarakenteita varten. 

Sosiaali- ja terveystoimi / Pertti Soveri 

Ei huomauttamista 

Terveyskeskus, terveydensuojelu / Emma Marjamäki 

Kaavamääräyksiin tulee lisätä määräys pohjavesien suojelusta. Kemikaalien, myös 

lämmitykseen käytettävän polttoöljyn, varastointia ja käsittelyä ei tulisi sallia tärkeällä 

pohjavesialueella vedenottamon läheisyydessä. Viemäröinti tulee järjestää koko suunnittelualueelle. 

Kylän pääteille tulee jättää varaus kevyen liikenteen väylille. Palveluihin 

erityisesti kouluun, kauppaan ja päiväkotiin tulee päästä kevyen liikenteen väyliä pitkin. 

Suljettu kaatopaikka olisi hyvä merkitä karttaan, jottei sen päälle vahingossa kaavoiteta 

uutta asutusta. Sikala ja lietelannan levitys pelloille aiheuttaa ajoittain hajuhaittaa. Uusien 

tonttien ja sikalan väliin olisi hyvä jättää pieni rako, esim. metsäinen vyöhyke. 

Nimettömille kaduille on saatu nimiehdotuksia laatimisvaiheen kuulemisen 

yhteydessä. Lisäksi joitakin luonnoksessa olleita nimettömiä katuja on jäänyt 

pois ehdotuksesta. 


Kaavaluonnoksessa kaikilla kaduilla on nimet. Lisäksi Huhmari – niminen katu 

on muutettu Huhmarinpoluksi. 

Vastine: 

Mainittua kaavamääräystä on täydennetty. 


Saastuneita maa-alueita koskevan (saa)-merkinnän määräys on täydennetty 

muotoon: Tutkittava/puhdistettava maa-alue. Mahdollisesti pilaantunut maaperä 

on tutkittava ja kunnostettava ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla 

ennen rakentamiseen ryhtymistä. Lisäksi (saa) -merkintä on muutettu selkeämmin 

havaittavaksi. 

Vastine: 

Pintavesien ohjaukseen liittyvät rasitteet sekä viemäröinnin tarvitsemat rasitteet 

on tarkistettu kaavakarttaan yhteistyössä katuosaston ja Porvoon veden 

kanssa. Linjauksiin tehdään vielä tarkennuksia lumien sulettua. 


Kuten yllä. 

Vastine: 

- 


- 

Alue liitetään Porvoon veden toiminta-alueeseen, jossa on sekä vesijohto että 

viemäri. Lainsäädäntö edellyttää, että vesi- ja viemäriverkosto rakennetaan 

alueelle, jolle on hyväksytty asemakaava, ja toisaalta kotitalouksien liittyminen 

on pääsääntöisesti pakollista. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty Saksanniemen 

ja Kerkkoon pohjavedenottamoiden suojavyöhykkeen raja (pv-s), sekä 

edellytetty että em. alueella noudatetaan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 

27.9.1990 mukaisia pohjaveden suojeluun liittyviä määräyksiä. Päätöksen 

määräyksiä (1 – 14 §) ei ole tarvetta toistaa asemakaavan kaavamääräyksissä. 

Määräykseen on kuitenkin lisätty yleinen pohjavedensuojelua koskeva 

määräys sekä UYK:n lausunnossaan esittämät tarkennukset. Lausunnossa 

4

5 

mainittu kaatopaikka sijaitsee Runnin rinteessä tämän asemakaava-alueen 

ulkopuolella. Kaatopaikka on puhdistettu eikä sillä ole ollut vaikutuksia tämän 

asemakaava-alueen maaperään. Asemakaavoitus on pyritty rajaamaan siten, 

että asemakaavan mukainen uusi asutus ei häiritse maatilojen toimintaa. 

Liikuntatoimi / Per Högström 

Seuraavat asiat tulee huomioida Kerkkoon asemakaavamuutoksessa: Kerkkoon urheilukentälle 

paikoitustilavaraus, huoltorakennukselle laajennusmahdollisuutta, yhteysmahdollisuus 

suunnittelussa olevalla ”pohjoisen” ulkoilureitille Porvoo-Kerkkoo. 

Kerkkoon koulu 

- 

Kerkkoon kyläyhdistys / Paula Teinonen-Lahti, Piritta Simola 

varsinainen lausunto 

lausunnon täydennys: 

1. Kaavaluonnoksessa nyt ehdotetun Vaatturinpolku-nimen siirto luonnoksessa olevalle 

nimettömälle tielle lähemmäs sitä "oikeaa" vaatturin taloa (sininen talo osoitteessa 

Kropsantie 19, jota kaavoitussuunnittelija Liisa Laakso kertoi tarkoittaneensa 

käydessäni katsomassa kaavaluonnosta koululla). Vaatturinpolku-tielle ehdotamme 

lähellä asuvan ja useita palkintoja sekä tunnustuksia saaneen taidekutoja Sirkka 

Soinion kunniaksi esim. Kutojanpolkua tai Kankurintietä. 


Pohjavesimääräys on muodossa: (pv-1) Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen 

raja. Lisäksi on annettu yleinen asemakaavamääräys, jonka mukaan 

alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voi 

aiheutua vesilain 1 luvun 18 §:ssä ja ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitettuja 

seurauksia. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle 

erillisessä katoksessa olevaan tiiviiseen teräsbetonialtaaseen. Suoja-altaan 

tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Lisäksi 

alueella tulee noudattaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 27.9.1990 

mukaisia pohjaveden suojeluun liittyviä määräyksiä. 

Vastine: 

Asemakaavaan sisältyy150 k-m²:n suuruinen huoltorakennuksen rakennusala 

urheilukentän käyttöön. 


Urheilukentän alueelle on osoitettu pysäköintialue. 

Vastine: 

Ehdotetut kadunnimet luonnoksessa nimettöminä olleille kaduille viittaavat 

kylän historiaan ja ovat tältä osin perusteltuja. Kaavaluonnoksesta on kuitenkin 

jäänyt pois kaksi nimetöntä katua ja Rallitien poikkikadulle on Suksitehtaanpolku 

nimen lisäksi ehdotettu nimeä, joka on johdettu pellon puhekielessä 

käytetystä nimestä, Kalliopellontie. Nimistöön voidaan vielä palata uuden nähtävillä 

olon aikana.. 


Kalliopellontie – nimi sisältyy kaavaluonnokseen. 

2. Kaavaluonnoksessa oli myös yksi nimetön tie Rallitien poikkitienä. Sinne sopisi 

Suksitehtaanpolku, koska suksitehtaitahan on ennen vanhaan Kerkkoossa 

ollut useampi ja tie sijaitsee kahden entisen suksitehtaan välissä: Lampisen 

suksitehtaan alapuolella ennen Veli Lempisen Lumikon puutyö-nimistä suksitehdasta. 

Lähistöllä on myös vanhoja työväenasuntoja (tosin taitavat olla kyllä urheilutarpeiden 

työntekijöiden vanhoja asuntoja). 

3. Urheilukentän vieressä poikkitienä Kerkkoontielle olevalle nimettömälle tielle 

ehdotamme nimeksi Rautavaaranpolkua. Tapio Rautavaara oli viihdetaiteilijan uraa 

ennen menestynyt urheilija, olympiavoittaja, joka asui Kerkkoossa ja työskenteli

Urheilutarpeita Oy:ssä keihäsosastolla. Ja kenties heitti keihästä myös urheilukentällämme? 

Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri / Esko Heinonen, Heikki Kanerva 

Asemakaavaan sisältyy yleisen tien liikennealue LT-merkinnällä. sallitut katuliittymät on 

merkitty nuolimerkinnöillä. Kaavamääräyksiin on lisättävä teksti ”maantielle sallitaan 

vain nuolella osoitetut katuliittymät”. Melu- ja muut suojaukset, jotka ovat tarpeellisia 

ympäristölainsäädösten mukaan, on osoitettava asemakaavassa sekä asemakaavamääräyksissä. 

Liikennealueen rajaus mahdollistaa kevyen liikenteen väylän toteuttamisen. 

Vastine: 

Porvoon museon ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntojen sekä useiden 

mielipiteiden pohjalta Kerkkoontien kevyenliikenteenväylälle tutkittiin kyläkuvaan 

paremmin sopiva vaihtoehto. Kevyenliikenteenväylä on nyt suunniteltu 

toteutettavaksi pääosin ajorataan rajoittuvana reunakivellisenä jalkakäytävätyyppisenä 

kevyenliikenteenväylänä. Maantien linjaus säilyy ennallaan. Liikennealuetta 

kavennettiin kautta linjan. 

6 

Asemakaavaehdotukseen sisältyvät muutokset: 

Liittymänuolen määräyksekseen on lisätty, että maantielle sallitaan vain nuolella 

osoitetut katuliittymät.

1 

LIITE 11 

353 KERKKOO, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.2.2010 

Luonnos 2005 nähtävillä MRA 30§, 8.6. - 1.7.2005 

Mielipide 

1. Mari ja Panu Nykänen, 2:9 

Esittävät tilojen 2:9 ja 4:4 välillä olevan tien liitettäväksi tilaan 2:9. Lampilanpientareen 

kulmauksessa olevaa tonttia 4:4 ei tulisi kaavoittaa omakotitontiksi 

vaan peltoalueeksi (s-2) kuten tilan itäpuolella oleva alue. Perusteluna huomauttaja 

esittää avaran peltonäkymän säilyttäminen Kerkkoontien ja Lampilan 

välillä. Kiertoliittymä Kerkkoontien ja Henttalantien risteykseen, perusteluna 

nopeuksien alentaminen, koska nykyinen kärkikolmio Henttalantiellä ei riitä. 

Kaupunkisuunnitteluosaston vastine ja mielipiteen perusteella kaavaluonnokseen 

2010 sisältyvät tarkennukset ja muutokset 


Kerkkoontien eteläpuoleisen alueen kaavaluonnosratkaisu kyläkeskuksen kohdalla on 

tutkittu kokonaisuudessaan uudestaan. Lampilan tilaan 2:112 kuuluneet uudet korttelit 

on poistettu tässä vaiheessa kaavasta ja uudesta Lampilanpiennar nimisestä katuyhteydestä 

on luovuttu. Muiltakin osin luonnos 2010 on aikaisempaa väljempi ja näkymät 

kyläkeskuksen kohdalla säilyvät Kerkkoolle tyypillisinä maaseutumaisina. Huomauttajan 

mainitsema tiealue säilyy luonnoksessa 2010 tilan 4:31 ainoana kulkuyhteytenä, 

joten sitä ei voida liittää huomauttajien tilaan. 

Tila 4:4 on kooltaan noin 2500 m2 ja sen alueella sijaitsevat noin 60 k-m²:n suuruinen 

asuinrakennus sekä noin 40 k-m²:n talousrakennus. Vanhan asuinrakennuksen säilyminen 

Henttalankujan varressa pidetään kyläkuvan kannalta perusteltuna. Vastaavankokoisille 

muille tiloille on tarjottu lisärakennusmahdollisuutta. Uudisrakennusten sijoitus 

on tutkittu uudestaan ja päädytty ratkaisuun, jossa uudisrakennukset muodostavat 

tiiviin pihapiirin vanhan rakennuskannan kanssa, mutta joka jättää merkittävän osan 

pihapiirin niitystä avoimeksi. Uudisrakennus täydentää myös paremmin Kerkkoontien 

varren kyläkuvaa. 

Henttalantie on päädytty liittämään T-liittymänä Kerkkoontiehen. Liittymä tulisi pikaisesti 

rakentaa uudestaan, jolloin se selkiytyisi. Nykyisellään liittymä on vaarallinen. Kiertoliittymä 

ei mahdu käytettävissä olevalle alueelle. 


Tilan 4:4 rakennusalat on siirretty tiiviiksi pihapiiriksi nykyisen asuinrakennuksen yhteyteen. 

Itäosa tilasta on osoitettu istutettavan alueen osaksi. 

2. Sari ja Ollipekka Suoniemi, 2:24 

Itäosaan suunniteltu katu pois, jotta raskaan liikenteen sisääntulo tontille säilyisi. 

Käyttävät kahta liittymää. Lohkominen vain kahdeksi tontiksi. Uuden tontin 

raja siten, että sauna jää pohjoisempaan osaan. Kevyenliikenteen väylä urheilukentälle 

saakka tien pohjoispuolelle (turvallisempaa). 


Kiinteistöä 2:24 koskevat toivomukset on mahdollista ottaa huomioon. Kevyenliikenteenväylän 

sijoittuminen, ylityksen ja liikennealueen vaatima alue on tutkittu katuosaston 

ja kaupunkisuunnitteluosaston yhteistyönä uudestaan ja katsottu, että liikenneverkon 

kannalta toiminnallisesti oikea ratkaisu on osoittaa tilavaraus kevyenliikenteen 

väylälle tässä kohtaa Kerkkoontien eteläpuolelle. Kevyenliikenteenväylälle on edelleen 

varattu tila Kerkkoontien eteläpuolella, mutta sen vaatima alue on supistunut. Tilavaraus 

riittää reunakivelliseen jalkakäytävätyyppiseen ratkaisuun.


Katualue on poistettu. Tila 2:24 on osoitettu kahdeksi tontiksi, joiden koot ovat 7000 m² 

ja 2000 m². Isommalle tontille on osoitettu kahden omakotitalon rakennusoikeus talousrakennuksineen 

(yht. 560 k-m²) ja pienemmälle yhden omakotitalon rakennusoikeus 

talousrakennuksineen (yht. 240 k-m²). Kulku Kropsantieltä urheilukentälle (VU) on osoitettu 

ohjeellisia puistoväyliä pitkin. 

2 

3. Satu Lehtinen, Mika Rasalahti, 2:42 

Eivät halua myydä neliötäkään tontistaan. 

4. Martti Aavikko, Tuulikki Mantere, 2:59 

Eivät halua luovuttaa senttiäkään tontistaan. 

Kevyenliikenteenväylä Kerkkoontien pohjoispuolelle. Toisella puolella tietä on 

vain peltoa, kevyenliikenteenväylää on turha muuttaa karpin kohdalla toiselle 

puolelle tietä. Turha vedota siihen, että kevyenliikenteenväylän pitää kulkea 

sillä puolella, jossa enemmän taloja. 

5. Veikko ja Raija Lahtinen 2:63 

Haluavat ostaa vähintään 10 m lisämaata tontin eteläosaan. Jo useita vuosia 

sitten esitetty alkuperäinen lisämaatoive oli 40 metriä leveä kaistale tilan etelärajalta, 

mutta tyytyvät 10 metriin. Tilan 2:63 ulkorakennus on aivan nykyisessä 

rajassa kiinni. 

6. Ulla Vainio, 2:70, 2:87 

Eivät halua julkista liikennettä tontilleen eli hiihtolatua (VP). Tontti 2:87 on lohkottu 

kolmeksi, vaikka eivät ole suunnitelleet tonttien myymistä. 


Tilan 2:42 alueelle on edelleen piirretty kaksi tonttia, mutta asemakaavan hyväksyminen 

ei pakota vielä myymään uutta tonttia. 


- 


Kevyenliikenteenväylän sijoittuminen, ylityksen ja liikennealueen vaatima alue on tutkittu 

katuosaston ja kaupunkisuunnitteluosaston yhteistyönä uudestaan ja katsottu, että 

liikenneverkon kannalta toiminnallisesti oikea ratkaisu on osoittaa tilavaraus kevyenliikenteen 

väylälle tässä kohtaa Kerkkoontien eteläpuolelle. Asemakaavaluonnoksessa 

tilasta 2:59 on mennyt noin 20 m² liikennealueeksi Kerkkoontien ja Huhmarintien risteyksessä. 

Liikennealueen tarkastuksessa ilmeni, että em. alue on tärkeä osoittaa liikennealueeksi 

riittävän liittymänäkymän saamiseksi. 


-. 


Asemakaavaluonnoksessa oli osoitettu tilan 2:63 etelärajalle 7 metrin lisäalue. Naapuriin 

muodostuva uusi tontti on jo nyt tavanomaisesta poikkeavan mallinen. 3 m:n lisäys 

lisäalueeseen ei kuitenkaan merkittävästi huononna uuden tontin rakennettavuutta 

esim. autotalli/talousrakennus on mahdollista sijoittaa tontin kapealle osuudelle ja varsinainen 

päärakennus tontin leveämmälle osalle. 


Tilaan 2:63 osoitettu lisäalue on muutettu mielipiteen mukaisesti 10 metriä leveäksi. 

Tontin rajauksen vähäinen muutos ei ole vaikuttanut tonttien rakennusoikeuksiin. 


Asemakaavan rajauksen ja kokonaisuuden kannalta on tärkeää ottaa myös tila 2:87 

mukaan asemakaavaan. Kaavaluonnos on maanomistajan kannalta edullinen, koska 

siinä on osoitettu kolme uutta tonttia. Maanomistaja päättää itse tonttien myynnin aikataulusta. 

Maanomistajan ja kaupungin kesken tulee solmittavaksi maankäyttösopimus. 


Kaavaluonnos säilyy ennallaan, mutta asiaan palataan uuden kaavaluonnoksen kuulemisen 

yhteydessä.

7. Sonja ja Veijo Lehtinen, 2:85 

Eivät halua uutta tonttia kadun vastakkaiselle puolelle. Ei läpiajoliikennettä 

kapealle Kropsantielle. Ei puistokaistaa. 

8. Paula Teinonen-Lahti, 2:89 

Toivovat kevyenliikenteenväylän kulkevan alakylän risteyksestä Henttalantielle 

eli tontin pohjoispuolella. 

9. Maija Leinonen, 2:98 

Haluaa mukaan kaavaan. Tilalle, joka on lohkottu Lampilasta, on myönnetty 

poikkeuslupa v.1990, joka jäi toteutumatta. 

10. Heikki Lampinen, 2:112 

Lampilanpiennar toteutuessaan tuhoaisi olemassa olevia rakenteita. 

11. Veli Malinen, 3:50 

Tontin ja talon arvo alenee, jos koulua laajennetaan luonnoksessa esitetyllä 

tavalla. Jos varausta ei voida poistaa kaavasta niin rakennusoikeus mahdollisimman 

pieneksi ja yhteen kerrokseen. Laajennusosa tulisi mieluiten suunnitella 

urheiluhallin ja vanhan koulun väliin. 


Kropsantien päähän on osoitettu 8 uutta tonttia, joten liikenne Kropsantiellä tulee jonkin 

verran nykyisestään lisääntymään, mutta läpiajo Huhmarintielle ei ole sallittu. On tärkeä 

säilyttää yksi puistoyhteys urheilukentältä etelän suuntaan. Se palvelee erityisesti 

latuverkostoa. Kaupungin alueelle tulevien uusien tonttien sijoitus on tutkittu uudestaan 

ja tilaa vastapäätä oleva tontti on siirretty kortteliin 7529.. 


Kortteliin 7529 on osoitettu neljä tonttia, tilaa 2:85 vasten on osoitettu viheralue (VU). 


Asemakaavaluonnoksessa ei ole otettu tilasta 2:89 aluetta liikennealueeksi, vaan tila 

on asemakaavan ulkopuolella vanhan 1980 vahvistetun asemakaavan alueella. Tiesuunnittelun 

yhteydessä tutkitaan onko kevyenliikenteenväylä tarpeen sekä asemakaavan 

mukaisella kevyenliikenteenväylällä että maantien varressa. 


Mielipiteen johdosta ei ole tarvetta tehdä muutoksia asemakaavaluonnokseen. 


Tilan 2:98 alueelle on rakennettu omakotitalo (valmistunut 2009) samoin tilalle 2:97 ja 

määräalalle tilasta 1:112. Nyt vireillä olevan asemakaavan ensisijaiset tavoitteet ovat 

suunnitelmallisen kunnallistekniikan rakentamisen mahdollistaminen Kerkkoon vanhalle 

ja tiiviille kylätaajamalle ja toisaalta suojelutarpeiden osoittaminen asemakaavassa. 

Lisäksi tutkitaan rakentamisen tiivistämisen mahdollisuudet. Kerkkoontien eteläpuolisten 

alueiden, mm. tilat 2:98, 2:97 ja 2:112, asemakaavoituksen tarve, kiireellisyys ja 

laatimisen aikataulu tarkentuu laadittavien kaavoitusohjelmien yhteydessä. 


- 


Tila 2:112 on tässä vaiheessa jätetty asemakaavan ulkopuolelle. Kerkkoontien eteläpuolisten 

alueiden, mm. tilat 2:98, 2:97 ja 2:112, asemakaavoituksen tarve, kiireellisyys 

ja laatimisen aikataulu tarkentuu laadittavien kaavoitusohjelmien yhteydessä. 


Lampilanpiennar ja sen varteen tilan 2:112 alueelle suunniteltu kortteli on poistettu 

asemakaavaluonnoksesta. Lampilankuja ja sen varteen kortteliin 7511 osoitettu uusi 

tontti sisältyvät kaavaluonnokseen. 


Koulun laajenemismahdollisuudet on tutkittu uudestaan. Rakennusala on mahdollista 

osoittaa niin, ettei se häiritse tilaa 3:50. 


Koulun ruokalarakennuksen rakennusala on osoitettu siten, että laajennusosa on mahdollista 

sijoittaa nykyisen rakennuksen pohjoispuolelle ja/tai eteläpuolelle. Koulun pihan 

toimivuuden kannalta on tärkeä, että pysäköinti osoitettiin Savimäentien varteen, jotta 

urheiluhallin ja vanhan koulurakennuksen välissä oleva alue saataisiin välituntipihaksi. 

Tilan 3:50 rajalle on osoitettu istutuksin rajattua pysäköintialuetta. 

3

12. Hannele Eerola, 4:31 

Haluaa säilyttää liittymän Kerkkoontielle. Tilan puutarha kärsii kohtuuttomasti, 

jos uusi yhteys tontille osoitetaan Lampilanpiennar -nimisen kadun kautta. 

Pientalotontit Lampilanpientareen eteläpuolelle vaurioittavat traditionaalista 

maisemaa. Rakentaminen tulisi sallia vain I-kerroksisina. 

13. Lauri Illberg, 4:41 

Olemassa oleva asuinrakennus on 1/ I -kerroksinen, kerrosala 165 m2. Talon 

pohjanpinta-ala 110 m2 ja kokonaispinta-ala 220 m2, josta kellari neliöitä 55 

m2. 

14. Kari Lassila, 6:3, 7:113 

Haluaa säilyttää pohjoisosan tiloista yhtenä kokonaisuutena ja lohkoa eteläosan 

kahdeksi tontiksi. Tonteille ajo Savimäentie- Ralliraitti kautta, vaikeaa 

Kerkkoontieltä. Toivoo, että puistokaistale siirrettään kaupungin puolelle. 

15. Lasse ja Seppo Tiittula, 6:17, 6:27 

Mieluiten jäisivät koko kaavasta pois. Vastustavat kevyenliikenteenväylää 

omalle puolelleen tietä. Eivät halua lisärakennusoikeutta. Eivät halua ma-1 

merkintää, joka on peruna- ja kasvimaata. Hiekkakuopan reunaa on täytetty, 

joten reuna siirtynyt. 


Huomautuksessa esille tulleet näkökohdat on otettu huomioon. 


Lampilanpiennar -niminen katuyhteys ja sen varteen suunnitellut uudet tontit on jätetty 

kaavasta pois. Tilan 4:31 kulkuyhteys säilytetään ennallaan. Tila 4:31 on osoitettu yhtenä 

tonttina. 


Rakennusoikeus muutetaan vastaamaan olemassa olevaa rakennusta vähäisine laajennusmahdollisuuksineen. 


Asuinrakennukselle on osoitettu 220 k-m² kokonaisrakennusoikeus olemassa olevan 

asuinrakennuksen mukaisesti, kerrosluku on ½ I. 


Huomautuksessa esille tulleet näkökohdat on otettu huomioon. Kulkuyhteys Runninrinteeltä 

ylös tapahtuu koulu tontin kautta. 


Molemmat uudet tontit on osoitettu tilojen 6:6 ja 7:113 eteläosaan. Puistoyhteydestä on 

luovuttu. 


Kevyenliikenteenväylän sijoittuminen ja liikennealueen vaatima alue on tutkittu katuosaston 

ja kaupunkisuunnitteluosaston yhteistyönä uudestaan ja katsottu, että liikenneverkon 

kannalta toiminnallisesti oikea ratkaisu on osoittaa tilavaraus kevyenliikenteen 

väylälle Kerkkoontien alkupäässä Kerkkoontien pohjoispuolelle. Liikennealueen vaatimaa 

aluetta on tarkistettu ja nyt se vie noin 100 m² tilasta 6:27. 


Asemakaavaluonnokseen on osoitettu tilojen alueelle yksi tontti, jonka rakennusoikeus 

on yksi asuinrakennus (110 + 70 k-m²), talousrakennuksia (100 k-m²) ja pienteollisuustilaa 

(200 k-m²). 

4 

16. Päivi Savola, Lars-Erik Österlund, 6:29 

Kevyenliikenteen väylä on tärkeä ja tarpeellinen. Tontti on vain 640 m2. On 

epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta viedä näin pienestä tontista aluetta kevyenliikenteenväylää 

varten. Ehdottavat Kerkkoontien levennystä pellolle päin. 


Tontin pinta-ala säilyy ennallaan eikä asemakaavaluonnoksessa ole osoitettu liikennealuetta 

huomauttajien omistaman tilan 6:29 alueelle. Kevyenliikenteenväylä on huomauttajan 

kohdalla suunniteltu toteutettavaksi reunakivellisenä ratkaisuna ja sen on 

suunniteltu mahtuvan nykyiselle tiealueelle. Huomauttajien huoli on aiheeton 


17. Esko ja Seija Näränen, 7:1, 7:51, 7:24 

Sauli ja Liisa Rinta-Korkeamäki, 7:24 

Tilojen 7:1 ja 7:24 rajalla (korttelit 7517 ja 7521) oleva puistokaistale toivotaan 

siirrettäväksi tilan 7:1 pohjois-/koillisrajalle, mikäli Yläkylänpuisto toteutetaan ja 


Kaavaluonnoksessa 2010 on luovuttu Yläkylänpuistosta, joten puistoyhteys voidaan 

poistaa. Tilat kuuluvat rakennusoikeustarkastelun IV-vyöhykkeeseen, jota on osoitettu 

rakennetulta ympäristöltään arvokkaimman kyläalueen ympäristöön. Rakennusoikeu-

yhteys metsästä puistoon tarvitaan. Nyt osoitetun puistoväylän kohdassa on 

lähde, joka on luonnonkivikiveyksin rakennettu olennaiseksi osaksi pihapiiriä, 

autopaikka sekä tontin kulkutie. 

Tilalle 7:24 toivotaan rakennusoikeuden lisäystä siten että asuinrakennusten 

rakennusoikeus olisi 120+80, samoin tilan 7:1 rakentamattomalle tonteille sekä 

uutena kokonaan uutena asuinrakennuksen rakennusalaa toivotaan tilan 7:1 

120+80 t70. 

18. Olavi Lampisen perikunta, Eila Lampinen, Marketta Tapper, Inkeri 

Husgafel, 7:6 

Entiselle perunapellolle toivotaan lisärakennusoikeutta 2-tasoiselle asuinrakennukselle. 

19. Tomi Heiman, 7:8 

Männistönkujaa toivotaan siirrettävän länteen päin alkamaan nykyisestä liittymästä, 

jolloin pihaan ajo tontille helpottuisi ja tontin isot puut säilyisivät. Lisäksi 

entisen työväentalon tontille toivotaan erilliselle rakennukselle n. 100 m² rakennusoikeus.. 

20. Petra Klavér, 7:35 

Ei halua kevyenliikenteenväylää ikkunan alle. 

21. Aila Klavér, 7:35 

Vastustaa kevyenliikenteenväylää. Kulkuyhteys Kerkkoontieltä Ralliraittia pitkin 

liukkailla on hengenvaarallista eikä pihaan edes pääse. 

den määrä IV-vyhykkeellä on tutkittu tapauskohtaisesti. Porvoon museon lausunnoissa 

esitettiin, että uudisrakentamisen tulee edustaa vanhan kyläalueen läheisyydessä pienimuotoista 

rakennuskantaa. Yläkylän alueelle on suunniteltu uusi kaavaratkaisu, jossa 

lausunnot ja mielipiteet on paremmin otettu huomioon. 


Puistoyhteys Kaivopellontieltä Yläkylänpuistoon on poistettu, mutta Kaivopellontietä on 

jatkettu tilan rajalle asti. Tilan 7:24 tontin rakennusoikeudet ovat alentuneet ja tilan 7:1 

rakennusoikeudet ovat säilyneet ennallaan. 


Huomauttajien toive on tutkittu ja toivottu rakennusoikeus on mahdollista sijoittaa tontin 

Kerkkoontien puoleiseen päähän ilman, että Lehmustonkujan kokonaisuus kärsii. Tontin 

kaksi asuinrakennusta ja talousrakennus muodostavat tiiviin ryhmän, mutta uudisrakennus 

säilyttää edelleen Lehmustonpolun varren eheänä. 


Tilalle 7:6 on osoitettu uusi omakotitalon rakennusala, jonka rakennusoikeus on 80+40 

k-m² ja kerrosluku I 1/2. 


Huomauttajan esittämä lisärakennusoikeus on mahdollista osoittaa tontille. Ympäristökeskus 

huomautti, että vanha työväentalo on kylän historian kannalta suojeltavaksi 

esitetty rakennus eikä sitä voida osoittaa merkinnällä sr/ur. Mielipiteessä esille tulleet 

näkökohdat on ollut mahdollista ottaa huomioon. Uudessa ratkaisussa sekä puusto 

että ajo vanhalle työväentalon tontille säilyvät ennallaan. 


Männistönkuja on jäänyt pois kaavaratkaisusta ja kulku tilan uusille tonteille on ajoyhteyden 

kautta. Kulku työväentalon tontille on osoitettu nykyisen tonttiliittymän kohdalle. 

Toivottu 100 k-m2:n talousrakennuksen rakennusala on sijoitettu tontille. Vanha työväentalo 

on saanut sr-2 merkinnän. 


Tila sijaitsee kohdassa, jossa kevyenliikenteenväylän osoittaminen, vaikka kapeanakin, 

on tarpeen liikenneturvallisuuden kannalta. Luiska nykyistä ajorataa vasten on kartoitettu. 

Tilan 7:35 kohdalla on varauduttu 1,5 metriä leveää reunakivelliseen kevyenliikenteenväylään. 


Tiealueen raja on tarkistettu, mutta uusikin tiealueen rajaus vie tilasta noin 70 m². 


Tila sijaitsee kohdassa, jossa kevyenliikenteenväylän osoittaminen, vaikka kapeanakin, 

on tarpeen liikenneturvallisuuden kannalta. Luiska nykyistä ajorataa vasten on kartoitettu. 

Tilan 7:35 kohdalla on varauduttu 1,5 metriä leveää reunakivelliseen kevyenliikenteenväylään. 

Rallitien ja Kerkkoontien liittymä on jyrkkä ja vaarallinen, ajo Ralliraitille on 

tarpeen muuttaa alkavaksi Savimäentieltä. 

5


Tiealueen raja on tarkistettu, mutta uusikin tiealueen rajaus vie tilasta noin 70 m². Rallikujan 

Kerkkoontien puoleinen pää on osoitettu kevyenliikenteenyhteydeksi (pp), ajo 

tontille tapahtuu Savimäentien ja Ralliraitin kautta. 

6 

22. Anja Lindell, 7:44 

Toivovat saavansa purkaa sr-2 päärakennuksen ja rakentaa 1:1 vanhaan kivijalkaan 

uuden talon sekä n.3,5 m laajennus itäpäätyyn + vilpola. 

23. Matti Pöhö, 7:70 

Toivovat, että puisto osoitetaan noin 2000 k-m² pienemmäksi ja että tilan alueelle 

tulee viisi tonttia. Jalankulkuyhteys Savimäentieltä kiinteistön pihaan halutaan 

pois. Puiston nimeksi ehdotetaan Rantapellonmäkeä. 


Tila 7:44 on siirtynyt uusille omistajille. Uusien omistajien kanssa on neuvoteltu tontin ja 

lähiympäristön suojelutavoitteista. Lehmustonkujan lähiympäristön rakennussuojelua 

koskevat kaavamääräykset ja täydennysrakentamismahdollisuudet on tarkistettu Porvoon 

museon edustajan kanssa. 


Vanhalle päärakennukselle on osoitettu edelleen merkintä sr-2. Tila 7:44 osoitetaan 

yhtenä tonttina ja uudisrakennuksen rakennusala Kerkkoontien varressa on 80 k-m² ja 

talousrakennuksen rakennusala 50 k-m². 


Vastineessa esille tulleet seikat on mahdollista ottaa huomioon asemakaavan jatkosuunnittelussa. 


Tilan alueelle on osoitettu 5 tonttia ja puistoalueen osuutta on pienennetty. Kevyenliikenteen 

kulku on ohjattu puistoalueen VP kautta Kukkuramäentielle. Tilan alueelle 

osoitettu puisto on nimetty tilan mukaan Rantapellonmäeksi. 

24. Reijo Holstein, 7:90 

Toivoo, että hänen tontistaan menisi vain metri puistokaistaleeseen. 


Tilalla 7:90 oleva puukujanne on kartoitettu ja sijoittuu noin 2 metrin päähän tilan etelärajasta. 

Puistokaistaletta on mahdollista kaventaa siten, että tilan 7:90 alueella oleva 

puukujanne jää tulevan tontin puolella. Puistoyhteys on tärkeä reitti Runninrinteen puistoalueelta 

Savimäentielle ja toisaalta talvisin hiihtoladut kylän pohjoispuolisille pelloille 

kulkevat puistoyhteyden kautta. Puistoyhteyden tärkeys tullee esille vasta kun Hiihtäjäntien 

rakentamattomat tontit on rakennettu. Noin 5 metriä leveä puistokaistale riittänee 

erityisjärjestelyin juuri ja juuri sekä polkumaiselle puistoväylälle että kapealle latuuralle. 


Puistokaistaletta on kavennettu 8 metristä 5 metriin. Tilasta 7:90 menee puistoalueeksi 

noin metrin levyinen kaista. 

25. Pekka ja Arja Kaukoranta, 7:102 

Eivät halua tontin lohkomista. 


2005 luonnoksen valmistelun yhteydessä tutkittiin yli 3000 m²:n suuruisten tilojen osalta 

oliko ne mahdollista jakaa useammaksi tontiksi. Tila 7:102 oli osoitettu yhtenä tonttina, 

mutta tontin alueella oli kahden omakotitalon rakennusoikeus. Kahden omakotitalon 

rakennusoikeudesta on mahdollista luopua osoittamalla tontille lisärakennusoikeutta 

talousrakennuksia tai muuta aputilaa varten. 


Uuden omakotitalon rakennusoikeus on korvattu 80 m²:n suuruisella rakennusoikeudel-

la. 

7 

26. Marko Ruhala, 7:104 

Kukkuramäentien jatkeelle ei pitäisi sallia ollenkaan lisärakentamista ei ainakaan 

yli yksikerroksisia asuinrakennuksia arvokkaan maiseman takia. 

+ nro 31 yht. mielipide 


Kaavaratkaisu on tutkittu uudestaan Savimäentien ja Kerkkoontien välissä olevalla tilan 

7:70 alueella. Tilan koko on noin 1,3 ha ja sen alueelle oli luonnoksessa 2005 osoitettu 

neljä tonttia, joista kaksi oli Kukkuramäentien jatkeella. Omistaja toivoi omassa mielipiteessään 

alueelle viittä tonttia, kuten aikaisemmissa luonnoksissa 1980-luvulla oli ollut. 

Tila 7:70 sijaitsee edullisesti harjun länsirinteellä ja avautuu jokilaaksoon. Tila sijoittuu 

1980-luvun matalamman omakotiasutuksen ja jokilaaksoa rajaavan metsäselänteen 

väliin. Vanhempi asutus on aivan metsäselänteen reunalla. Usean massoittelultaan 

”nappulamaisen” omakotitalon ja siihen liittyvien talousrakennusten sijoittaminen alueelle 

eheyttää keskeneräiseksi jäänyttä kyläkuvaa. Tilan 7:70 jättäminen ympäristöään 

harvemmin rakennetuksi ei ole perusteltua. Rakentamista ei ole osoitettu yksikerroksisena, 

koska tällöin rakennusmassat muodostuisivat samoilla neliömäärillä huomattavasti 

pidemmiksi sulkien näkymän. Pohjapinta-alaltaan isomman rakennusoikeuden 

toteuttaminen johtaa myös usein mittaviin piha-alueen täyttöihin. Alue on yleiskaavassa 

osoitettu kokonaisuudessaan kyläalueeksi. 


Tilan 7:70 alueelle on osoitettu viisi tonttia, joiden rakennusoikeus on 240 k-m²/ tontti ja 

kerrosluvut ½I – ½ I ½ . Asuinrakennuksen I-kerroksen rakennusoikeus on rajattu 110 

k-m²:iin. Asuintilojen salliminen myös kellarikerrokseen helpottaa asuinrakennuksen 

sovittamista rinteeseen. 

27. Juha Matti Huusari, Jaana Mertonen, 7:125, 7:74 

2-kerroksiset asuinrakennukset pilaavat yhtenäisen omakotialueen, siksi tulisi 

suosia 1-kerroksisia. 



Vrt. mielipide 26 



28. Amy Heinola, Ossi Paananen, 7:73 

Kaunis jokimaisema poistuu, jos alapuolelle rakennetaan 2-kerroksisia taloja. 

Myös maisemaselvityksessä merkitty tärkeä näkymä poistuisi. 


29. Kari ja Inkeri Husgafvel, 3:58 

Kukkuramäentien jatkeelle ei pitäisi sallia ollenkaan lisärakentamista tai ei ainakaan 

2-kerroksisia taloja. Ovat halukkaita ostamaan lisämaata tontin ja 

kääntöpaikan välistä, jos kaava toteutuu. Autojen pysäköinti Kukkuramäentiellä 

vaikeuttaa omalle tontille ajoa. 









Vrt. mielipide 26

30. Helky ja Jaakko Nevala, 3:54 

Porvoonjoella laskeutuvan rinteen yleisilmeen yhtenäisyyden vuoksi Kukkuramäentien 

jatkeen kahdelle tontille tulevien talojen tulisi olla puupintaisia, 1 krs. 

ja kattokaltevuus 1:3. 


31. Kari ja Inkeri Husgafvel, Marko Ruhala, Ossi Paananen, Helky Nevala, 

Jaakko Nevala, Juha-Matti Huusari 

Kahteen tasoon rakennetut asuinrakennukset olisivat ristiriidassa ympäröivien 

yhdentason rakennusten kanssa Kukkuramäentien jatkeella. Toiveena, että 

alue jätettäisiin viheralueeksi. 

32. Outi Lassila, Arto Häkkilä, 7:112 

Ralliraitilta polkupyörätie pois. Kerkkoontieltä on vaikea kääntyä jyrkkää mäkeä 

ylös vaarallisessa risteyksessä. Talvella siitä ei edes pääse ylös.. Alaosan voisi 

tehdä jalankulku- ja pyörätieksi. Autokatos/varastorakennus puuttuu kartalta. 

Kiviaita on puoleksi puiston puolella, ovat halukkaat ostamaan metrin kaistaleen 

puistoa. 










Ralliraitin käyttö tonteille ajoon on syytä korjata kaavaluonnokseen vastaamaan nykyistä 

käyttöä. Autokatos/varastorakennus sekä kiviaita näkyvät uudella pohjakartalla. 

Kaavaluonnokseen on tehty huomautuksessa toivotut tarkennukset. 


Ralliraitin alaosa on osoitettu pp -merkinnällä ja vastaavasti Ralliraitti on osoitettu alkavaksi 

Savimäentieltä siten, että kaikki kadun varren tontit liikennöivät tonteille Savimäentien 

kautta. Korttelin raja on tarkennettu siten, että kiviaita sijoittuu tontin alueelle. 

Tonttiin kaupungilta ostettavan lisäalueen suuruus on noin 85 m². Rakennusraja on 

tarkennettu siten, että autokatos/varastorakennus sijoittuu sen sisälle. 

8 

33. Eeva Vanhahonko, 7:115 

Ehdotetut 4 tonttia halutaan pois esitetystä kohdasta, koska estävät talousrakennuksen 

laajentamisen. Uusia tontteja toivotaan 2-3 tontin eteläosaan pellolle. 

34. Maya Höglund, 7:116 

Ei leikkikenttää. Viereisen tontin runsas rakennusmäärä ei sovi maalaismaisemaan. 


Huomauttajien tontille kuljetaan nykyisin sovitun tieyhteyden kautta ilman virallista rasitetta. 

Tontille ajo on syytä selvittää tämän asemakaavan yhteydessä. Saman maanomistajan 

peltoalue on tässä vaiheessa jätetty vielä asemakaavan ulkopuolelle. 


Huomauttajan alueelle on esitetty uusi ratkaisu, jossa tilan alueelle on osoitettu vain 

yksi tontti. Pääosa alueesta jää edelleen asemakaavan ulkopuolelle. Tontin rakennusoikeus 

vastaa nykyisen omakotitalon rakennusoikeutta vähäisine laajennusmahdollisuuksineen 

sekä talousrakennuksia (160 k-m² + t 60 k-m²). Pienteollisuushallin laajennus 

nykyisestä 200 k-m²:stä 400 k-m²:iin esitetään sallittavaksi. 


Yläkylänpuistosta ja viereisen sahaplaanin tehokkaammasta rakennusoikeudesta on 

luovuttu. Alueelle on tutkittu uusi ratkaisu joka ottaa paremmin huomioon jätetyn mielipiteen 

sekä Porvoon museon lausunnon. 


Tilan 7:116 alueelle on osoitettu yhteensä neljä tonttia. Kulku alueelle tapahtuu uuden 

Yläkyläntien kautta. Maanomistajien kanssa tulee tehtäväksi maankäyttösopimus.

35. Eeva Vanhahonko ja Maya Höglund, 7:116 

Yhteisomistuksessa olevalta tontilta halutaan poistettavaksi Yläkylänpuisto ja 

leikkikenttä. 


Vrt mielipide 34 


Vrt mielipide 34 

9 

36. Matti Vesterinen, 7:121 

Kaavaan halutaan talousrakennuksen rakennusala autotallia varten. Tontilla on 

ollut autotallin rakennuslupa 198/1999. 

37. Kristiina Martimo, 7:126, 22:1 

Toivoo noin 150–200 m2 suuruisen asuinrakennuksen rakennusoikeutta joko 

kaavaluonnoksessa esitetylle tai uudelle omalle tontilleen. Perusteluna on esitetty 

tiloista puistoksi esitettävän alueen suuruus. Lisäksi puiston etelärajaa 

tulisi siirtää pohjoisemmaksi siten, että saunarakennuksen etäisyys puistorajaista 

vastaisi viereisen kiinteistön tilannetta. 

38. Anneli Vänttinen, 15:25 

Kolme halli- ja varastorakennusta puuttuvat kartalta. Jos tontille osoitetaan uusi 

rakennuspaikka tulee se olla kallion ja hallin välissä. 

39. Osmo ja Tuula Holstein, 15:31 

2003 ostettu lisämaa on osoitettu luonnoksessa puistoksi, alueelle oli tarkoitus 

tehdä autotalli/varasto, toivovat puiston poistamista siitä. Tontin korkeusero on 

15 m, joka hankaloittaa pihaan ajoa. Toivovat saavansa rakentaa pienen autokatoksen 

lähelle Savimäentietä. Tontin kokoon nähden (6340 m2) rakennusoikeus 

on suhteellisen pieni. 

Täydentävä mielipide 6.5.2007: Toivovat yhteensä 160 k-m²:n talousrakennusten 

rakennusoikeutta (autotalli , sivuasunto/pihasauna, puuvarasto ja varasto), 

talousrakennusten sijoitus tontin takaosaan, autotalli/ -katos mahdollisesti rin- 


Asuinrakennuksen rakennusoikeus muutetaan vastaamaan tontin omakotitalon kokonaisrakennusoikeutta 

(Lupa 197/1999) ja tontille lisätään 60 k-m²:n rakennusoikeus 

talousrakennusta varten. Rakennusrajat tarkistetaan siten, että autotalli on mahdollista 

sijoittaa rauenneen rakennusluvan mukaisesti 3 metrin päähän rajasta. 


Asemakaavaehdotuksessa tontin rakennusoikeus on osoitettu lukusarjana 230 + t60. 

Rakennusraja on siirretty 3 metrin päähän katualueen reunasta. 


Tilojen 7:126 ja 22:1 alueelle osoitetaan erillinen tontti Jaakkolankujan talotonttirivistön 

jatkeelle myönnetyn rakennusluvan (Lupa 283/2009) mukaisesti Korttelin 7503 rajausta 

on mahdollista tarkistaa huomautuksen mukaisesti. Jaakkolankallio nousee korttelin 

takana jyrkästi ja on paikoitellen louhikkoinen. Polkumaisenkin yhteyden rakentaminen 

edellyttää ainakin paikoitellen portaiden rakentamista. 


Kortteliin 7503 on osoitettu uusi 1000 m² suuruinen tontti, jonka kokonaisrakennusoikeus 

on 260 k-m². Kortteleiden 7503 ja 7501 väliin jää 5 metriä leveä kulkuyhteys 

Jaakkolankalliolle. 


Rakennukset näkyvät uudella pohjakartalla. Kaavaehdotusta on mahdollista tarkistaa 

mielipiteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 


Nykyisen asuinrakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten rakennusala (180+60 

+ t100, kerrosluku I 1/3)on tarkistettu vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Uuden 

omakotitalon ja siihen liittyvän talousrakennuksen (140 + t40, kerrosluku I) rakennusala 

on osoitettu olemassa olevan rakennusryhmän alapuolelle rinteeseen. 


Vuonna 2003 ostettu alue on muutettu lähivirkistysalueesta VL osaksi muistuttajien 

tonttia. Tontti on asemakaavatontiksi suuri, mutta tontin muodosta ja rinteen jyrkkyydestä 

ja tontin itäosan kallioisuudesta johtuen se ei ole kuitenkaan jaettavissa kahdeksi 

tontiksi. Rakennusoikeus on mahdollista tarkistaa vastaamaan paremmin maanomistajien 

toiveita. 


Asuinrakennuksen rakennusoikeus on osoitettu nykyisen omakotitalon mukaisesti varaten 

siihen laajennusmahdollisuutta (160 k-m²). Lisäksi tontille on osoitettu talousra-

teeseen lisäalueeksi ostetulle alueelle. Asuinrakennuksen ”vinttiä” ei voi ottaa 

käyttöön vino sisäkaton takia. 

40. Martti Tiula, 22:0 

Päärakennus on 371,52 m2 ja sen itäpuolella ollut puruvarasto on purettu. 

Kuivaamorakennus on 536,43 m2, kaavaluonnokseen merkityt rakennusalat 

ovat pienemmät. Tenniskentän päälle osoitetun rakennusoikeuden (500 k-m²) 

sijaan tulisi osoittaa päärakennuksen yhteyteen noin 100 k-m² pienasunto ja 

100 k-m² talousrakennus sekä muutenkin siirtää rakennusoikeus muualle 

tehdastontin 22:0 alueella. Nimetön katu voisi olla Kalliopellontie. 

kennuksia yhteensä 160 k-m². Rakennusalan rajat on tarkistettu. 


Rakennusoikeudet tarkistetaan ja uusi rakennusala osoitetaan täydentämään sijoitukseltaan 

klassistista pihapiiriä. Uudenman rakentamisen määrässä huomioidaan etäisyydet 

naapurirakennuksiin. Tila 22:0 on vaihtanut omistajaa. 


Rakennusoikeudet on tarkistettu. Uuden täydentävän rakennusalan rakennusoikeutta 

on laskettu 400 k-m². Tilan alueella oleva katu on nimetty Kalliopellontieksi. 

10 

41. Jari Kallio, 24:11 

Toivoo, että korttelin 7500 talot sijoitetaan tonttien ylärajalle pitkittäin, jotta talot 

eivät peittäisi huomauttajien kaunista maalaismaisemaa. 

42. Nina Mesiäinen 3:64 

Vastustavat kevyenliikenteen väylän osoittamista Kerkkoontien eteläpuolelle: 

Tilalta kevyenliikenteen alle jää likakaivo, harmaavesikaivo, painavista arkkukivistä 

rakennettu oleskelupiha sekä noin 120 kpl Suomessa harvinaisia puita, 

pensaita ja perennoja. Suunniteltu ylityskohta on Kerkkoontien vaarallisempia 

erittäin lyhyen näkyvyyden vuoksi. Ehdottavat kevyenliikenteenväylän sijoittamista 

Kerkkoontien pohjoispuolelle 

43. Ilkka Lassila 3:65 

Olemassa olevan autotallin koko on 128 k-m2. Liitekartalla on osoitettu toivottu 

tonttijako, vanhalle talolle n. 1000 - 1100 m2:n suuruinen tontti. Pyörätie olisi 

hyvä Kerkkoontien toisella puolella. 


Asemakaavaluonnoksessa oli esitetty korttelin 7500 tonteille sitovana rakennusalat, 

harjan suunta sekä rakennusraja, johon rakennus on rakennettava kiinni. Asemakaavaluonnoksen 

määräykset vastaavat mielipiteessä esitettyä toivetta. Mielipiteen johdosta 

ei ole ollut tarvetta tehdä muutoksia kaavakarttaan. 


- 


Kevyenliikenteen väylän linjausta ja sen tarvitsemaa tilavarausta on selvitetty katuosaston 

ja kaupunkisuunnitteluosaston yhteistyönä luonnoksesta saadun palautteen johdosta. 

Kevyenliikenteenväylän siirtyminen puolelta toiselle on siirretty Lehmustonkujan 

kohdalta Kropsantien kohdalle, jossa sen on katsottu olevan näkymien kannalta paremmassa 

paikassa.. Toiminnallisesti kevyenliikenteenväylä on tarkoituksenmukaista 

pitää välillä Kropsantie Huhmarintie Kerkkoontien eteläpuolella. Luonnoksessa esitetty 

tilavaraus perustui ideointisuunnitelmaan, jossa kevyenliikenteen väylä oli osoitettu 

ajoradasta viherkaistalla erotetuksi. Tilavaraus on tutkittu uudestaan ja tiealue on päädytty 

osoittamaan kapeampana, joka mahdollistaa reunakivellisen jalkakäytävätyyppisen 

kevyenliikenteenväylän rakentamisen. Kapeampi tilavaraus sopii kylämaisemaan 

paremmin ja rasittaa maanomistajia vähemmän varsinkin kun kevyenliikenteen väylän 

toteutus saattaa olla vuosikymmenten päässä. 


Tilasta 3:64 menee noin 130 m² tiealueeksi. 


Maanomistajan toive on mahdollista ottaa huomioon. Vastine kevyenliikenteenväylästä 

kuten mielipiteessä nro 42. 


Tilan alueelle on osoitettu kaksi tonttia mielipiteen mukaisesti. Talousrakennuksen 

rakennusoikeus on osoitettu nykyisen talousrakennuksen mukaisena 130 k-m².

selostus liitteineen - Porvoo

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?