Elintarviketeollisuuden keskeinen asema [pdf, 872 kt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

Toimitusjohtaja Ensio Hytönen luonnehti tuoreeltaan ostosta jatkumoksi vuoden 2006 keväällä tehdylle kaupalle, jolla Kemira Grow- How osti 19 prosenttia Hankkija-Maatalouden osakkeista S-ryhmältä. Tällä vahvistettiin Hankkija-Maatalouden kasvinviljelyosaamista, jossa Kemira on hyvin pitkällä ja joka on Hankkijalle tärkeää laajenevan viljakaupan sekä rehuteollisuuden tarpeisiin. Lännen Tehtaat puolestaan ilmoittaa keskittyvänsä ensisijaisesti elintarviketeollisuuteen ja luopuvansa samalla bioetanolihankkeistaan, mutta ei silti kokonaan kieltäydy yhteistyöstä alalla. Lännen Tehtaat paikkaa kaupalla mukavasti taskujaan. Rahaa tulee sen verran, että kauppa haluttiin sen vuoksi kaksiosaiseksi. mtk:ssa toivotaan yritysjärjestelystä lisää vakautta viljakauppaan ja suomalaisen viljan hinnan nousua lähemmäksi eurooppalaista tasoa. Hytösen mukaan hintaero ei ole enää niin suuri kuin yleisesti annetaan ymmärtää. Eurooppalaiseen maatalouskauppaan rehuteollisuus on kuulunut vanhastaan kiinteänä osana. Suomi on ollut poikkeus säännöstä 15 vuotta, mutta palaa nyt ruotuun. Hankkijan kanssa rehuteollisuuden ostosta kilpaili tanskalaisten dlg-konserni. Se on vallannut markkinoita Ruotsista ja Pohjois-Saksasta, mutta veti vesiperän Suomeen kohdistuneessa hankkeessaan. Hytönen muistuttaa, että viljase<strong>kt</strong>orikaan ei ole Suomessa enää kansallinen toimiala, vaan kiinnostusta siihen on myös muualla Euroopassa. Nytkin oli kyse siitä, säilyykö ala kotimaisessa omistuksessa. Cultor ja Raisio mietityttävät Perästäpäin on jääty miettimään, olisiko Cultor sittenkin pitänyt pelastaa Suomeen ja olisiko siitä voinut tulla muiden toimijoiden kanssa sellainen markkinavoima, joka olisi kyennyt turvaamaan muiden toimijoiden kanssa viljan eurooppalaisen hintatason. Esa Härmälä pohti asiaa vielä ennen Brysseliin siirtymistään siinä mielessä, että Cultor olisi suomalaisessa omistuksessa ollut tärkeä varsinkin sokerijuurikkaan tuotannon ja jalostuksen kannalta mutta myös viljapuolen osalta. Cultor olisi voinut jatkaa myös elintarviketeollisuuden tutkimuksen ja tuotekehityksen keihäänkärkenä. Cultor oli kiinnostava mahdollisuus 1980-luvun lopulla. Se olisi silloin ollut johtaja Esko Lindstedtin mukaan mahdollista pelastaa merkittävällä omistusosuudella tuottajien kylkeen, mutta mahdollisuus nähtiin lähinnä Etelä-Suomen asiana, joka ei kiinnostanut muun Suomen viljelijöitä. 145 oraitten päälle |
oraitten päälle | 146 Kun Cultor fuusioitiin tanskalaiseen Daniscoon, toimintoja jäi vielä Suomeen, mutta osaajat hajautuivat kuka minnekin. Raisiolla oli tahollaan pitkälle edennyt hanke yhdistymisestä Ruotsin ja Pohjoismaiden johtavan viljan jalostajan Cerealian kanssa. Cerealia on vahva mylläri. Sillä on puolet Ruotsin ja kolmannes Tanskan leipämarkkinoista. Norjassakin se on merkittävä tekijä ja toimii myös Puolassa ja Saksassa. Kysytään, miksi Cerealia ei sitten onnistunut Raision ja Suomen kanssa. Ainakin muodollisesti hanke kaatui konsernisäädöksiin. Silti yhteistyötä Cerealian kanssa yhä on, mutta ei sellaista, joka voisi olla viljan hintatason ylläpitäjänä Suomessa. Raisiossa eurooppalaisesta hintatasosta tyydytään toteamaan vain, että jos Raisio maksaisi yksinään kovaa hintaa viljasta ja ottaisi laarinsa täyteen, muille myllyille jäisi yhä mahdollisuus ostaa viljaa hinnalla millä hyvänsä. RavintoRaision ja muiden maatalousyritysten johtopaikoilla toiminut Olavi Kuusela myöntää, että vilja on Suomessa halpaa, ainakin kun sen hintaa verrataan viljasta tehtyjen lopputuotteiden hintoihin. Sen hinta on painunut niin alas, että teollisuus ei aina itsekään hänen mielestään tajua, miten halpaa vilja on nykyisin verrattuna esimerkiksi 1970-luvun hintoihin. Sama kehitys on ollut koko Euroopassa, ja se on aiheuttanut tiukan taiston jauhokaupassa. Monen mielestä syy tähän on ylituotannossa ja tukipolitiikassa. Ostajat tuntevat tukitasot eivätkä välitä maksaa viljasta, kun sitä on muutenkin tarjolla. Tukia yksinkertaisesti valuu ostajien taskuun. Silloin tällöin ostajat valittavat viljan laatua, mutta näyttävät unohtavan sen valtiosihteeri Pekka Pesosen toteamuksen, että laatuviljaa saa, jos maksaa kunnon hinnan. Ennen eu-jäsenyyttä Raisio valmisti vehnätärkkelystä ja käytti siihen 100 miljoonaa kiloa suomalaista viljaa vuodessa. Heikki Haavistoa harmittaa, että tuotanto lopetettiin, kun leipäja rehuvehnän väliltä hävisi hintaraja ja laskettiin, että tuotanto ei täällä enää kannattanut. Haavisto on sitä mieltä, että tuotantoa lopetettaessa sen vaikutuksiin kiinnitettiin liian vähän huomiota. Markkinoista tuli tukkoiset, kun näinkin suuri määrä vehnän käyttöä hävisi pois. Käytön väheneminen harmittaa Haavistoa siinäkin mielessä, että Raision Tehtaitten juuret ovat vehnässä. Vehnätärkkelyksestä alkoi oikeastaan koko kemiallinen puoli, joka laajeni sittemmin yrityksen merkittävimmäksi osaksi. Se toi yli puolet liikevaihdosta ja oli selvästi yrityksen kansainvälisin osa. Sen mukana Raisio kas-
Page 1 and 2: › Elintarviketeollisuuden keskein
Page 3 and 4: oraitten päälle | 108 Pohjaa miet
Page 5 and 6: oraitten päälle | 110 voja luotta
Page 7 and 8: oraitten päälle | 112 Kauppa tans
Page 9 and 10: 114 Suomen meijerit 2006 oraitten p
Page 11 and 12: 116 Kansainvälinen menestyminen or
Page 13 and 14: 118 oraitten päälle | 1 156,2 52,
Page 15 and 16: 120 Valio välttyi pakottamiselta o
Page 17 and 18: oraitten päälle | 122 Oy:n kanssa
Page 19 and 20: 124 johon kuului, että kaiken toim
Page 21 and 22: 126 että Itikka ja Lihakunta halus
Page 23 and 24: oraitten päälle | 128 si kyennyt
Page 25 and 26: 130 lso:kin lopulta halusi hk:n hä
Page 27 and 28: 132 osuuskunnat läheisiksi ja sill
Page 29 and 30: 134 Mahdottomaksi käynyt tilanne o
Page 31 and 32: oraitten päälle | 136 ti laajenta
Page 33 and 34: 138 sin ja sen Sibylla-ketjun. Se o
Page 35 and 36: oraitten päälle | 140 tappiovuode
Page 37 and 38: oraitten päälle | 142 tämän nah
Page 39: 144 eu-jäsenyys vei viljavarastolt
Page 43 and 44: oraitten päälle | 148 sätä mit
Page 45 and 46: oraitten päälle | 150 lin vastais

Elintarviketeollisuuden keskeinen asema [pdf, 872 kt] - MTK

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?