Rakennusselitys - Isokyrö
Rakennusselitys - Isokyrö
Rakennusselitys - Isokyrö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sisällysluettelo<br />
0 YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET ................................................................................................... 3<br />
0.1.1 Rakennushanke 3<br />
0.1.1.0 Rakennuskohde ja sen sijainti 3<br />
0.1.1.1 Tilaaja 3<br />
0.1.1.3 Valvonta 3<br />
0.1.1.4 Urakoitsija 3<br />
0.1.1.6 Rakennustyössä noudatettavat asiakirjat 5<br />
0.1.2. Rakennustarvikkeet 6<br />
0.1.3. Rakennusvälineet 6<br />
0.1.4. Mittaukset 6<br />
0.1.5 Suoritukset 6<br />
0.1.6. Varaukset 7<br />
0.1.7. Merkinnät ja kilvet 8<br />
0.1.8. Yleiset suoritusmääritykset 8<br />
0.1.9. Tarkastukset ja käyttöönotto 8<br />
1. MAARAKENNUS ..................................................................................................................................... 9<br />
1.0. YLEISTÄ 9<br />
1.1. RAIVAUS JA PURKU 10<br />
1.1.0. Yleistä 10<br />
1.1.1. Raivaus 10<br />
1.1.3. Kasvillisuuden suojaus 10<br />
1.1.4. Pohjarakenteet ja pohjanvahvistus 10<br />
1.1.5.Työnaikainen kuivanapito 10<br />
1.1.7. Vanhojen rakenteiden purku 11<br />
1.1.8. Purku- ja raivausjätteiden poiskuljetus 11<br />
1.2. MAANKAIVU 11<br />
1.2.0. Yleistä 11<br />
1.2.1. Pintamaan poisto 11<br />
1.2.2. Kaivu rakennuspohjaa varten 12<br />
1.2.3. Kanaalikaivu 12<br />
1.2.4. Kaivu rakennusalueella 12<br />
1.2.5. Kaivumaiden kuljetus 12<br />
1.3. LOUHINTA 12<br />
1.3.0. Yleistä 12<br />
1.4. POHJARAKENTEET JA POHJAN VAHVISTUS 12<br />
1.5. SALAOJAT JA PUTKIJOHDOT 12<br />
1.5.0. Yleistä 12<br />
1.5.1. Salaojat ja sadevesiviemäröinti 12<br />
1.5.3. Kaivot 13<br />
1.5.4. Vesijohdot 13<br />
1.5.5. Lämpöjohdot 13<br />
1.6. TÄYTTÖ JA TIIVISTYS 13<br />
1.6.0. Yleistä 13<br />
1.6.1. Perustusten alustäyttö 13<br />
1.6.2. Perusmuurin vierustäyttö 13<br />
1.6.4. Kanaalien ja syvennysten täytöt 14<br />
1.6.5. Täyttö rakennusalueella 14<br />
1.7. RAKENNUSALUEEN PINTARAKENTEET 14<br />
1.7.0. Yleistä 14<br />
1.7.1. Nurmikot ja istutukset 14<br />
1.7.2. Liikennealueiden päällystys 14<br />
1.7.3. Laattapäällystys 14<br />
1.7.4. Pintakuivatuksen rakenteet 15<br />
1.7.8. Luonnonvaraisten alueiden kunnostus 15<br />
1.8. ULKOVARUSTEET 15<br />
1.8.0. Yleistä 15<br />
1.8.1. Aidat ja tukimuurit 15<br />
1.8.2.Talovarusteet 15<br />
1.8.3. Urheilu- ja leikkivarusteet 15
1.8.4. Jätehuollon varusteet 15<br />
1.8.5. Liikennealueiden varusteet 15<br />
1.8.6. Valaistusrakenteet 15<br />
2. PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET ........................................................................... 16<br />
2.0 YLEISTÄ 16<br />
2.1 ANTURAT 16<br />
2.2. PERUSMUURIT, PERUSPILARIT JA PERUSPALKIT 16<br />
2.3. ALAPOHJARAKENTEET 16<br />
2.5. VÄESTÖSUOJARAKENTEET 17<br />
2.6. MAANVARAISET LAATAT 17<br />
2.7. ERITYISRAKENTEET 17<br />
2.8 ULKOPUOLISET RAKENTEET 17<br />
3. RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET ............................................................................................... 17<br />
3.0 YLEISTÄ 17<br />
3.0.2. Raudoitus ja betonityöt 18<br />
3.0.3. Metallirunkotyöt 18<br />
3.0.4. Muuraustyöt 19<br />
3.0.5. Elementtityöt 19<br />
3.0.6. Runko- ja vesikattorakenteiden puu- ja levytyöt, yleistä 20<br />
3.0.7. Lämmön- ja ääneneristykset 20<br />
3.0.9. Runko- ja vesikattorakenteiden veden- ja kosteudeneristykset 21<br />
3.2. KANTAVAT VÄLISEINÄT JA PILARIT 21<br />
3.2.0. Yleistä 21<br />
3.2.1. Puurukoiset kantavat seinät 21<br />
3.3. LAATAT JA PALKIT 22<br />
3.4. PORTAAT 22<br />
3.5. ULKOSEINÄT 22<br />
3.6. ULKOTASOT JA PARVEKKEET 24<br />
3.6.4. Sisäänkäyntikatokset 24<br />
3.7. YLÄPOHJA- JA VESIKATTORAKENTEET 24<br />
3.7.0. Yleistä 24<br />
3.7.1.Vesikate 25<br />
3.7.2. Räystäät 25<br />
3.7.3. Vesikattovarusteet 25<br />
3.7.6. Ullakon ja vesikaton puu- ja levytyöt 25<br />
4. TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT .................................................................................................... 25<br />
4.1. IKKUNAT 25<br />
4.1.1. Puuikkunat ja ikkunaovet 26<br />
4.1.2. ALUMIINI- TAI TERÄSPROFIILI-IKKUNAT 26<br />
4.2. OVET 27<br />
4.2.0. Yleistä 27<br />
4.4. KEVYET VÄLISEINÄT 27<br />
4.5. ERITYISVÄLISEINÄT JA JAKOSEINÄT 27<br />
4.5.1. Wc-jakoseinät 27<br />
4.6. KAITEET, HOITOTASOT JA HOITOSILLAT 27<br />
4.7. HORMIT, KANAVAT, TULISIJAT JA PIIPUT 27<br />
5. PINTARAKENTEET ............................................................................................................................... 27<br />
5.1 VESIKATE 27<br />
5.1.4 Pelti- ja metallityöt 28<br />
5.2. SISÄSEINIEN PINTARAKENTEET 28<br />
5.3 SISÄKATTOJEN PINTARAKENTEET 28<br />
5.3.0. Yleistä 28<br />
5.5. ULKOSEINIEN PINTARAKENTEET 28<br />
5.6. LATTIAN PINTARAKENTEET 28<br />
5.6.0. Yleistä 28<br />
6 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET .......................................................................................... 29<br />
6.0 YLEISTÄ 29<br />
7. KONETEKNISET TYÖT ........................................................................................................................ 29<br />
7.0 YLEISTÄ 29<br />
7.1. LÄMPÖ-, VESI- JA VIEMÄRITYÖT 29<br />
7.2. ILMANVAIHTOTYÖT 29<br />
7.3. SÄHKÖTYÖT 29
0 YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET<br />
0.1.1 Rakennushanke<br />
Isonkyrön kunnantalon julkisivusaneeraus<br />
0.1.1.0 Rakennuskohde ja sen sijainti<br />
Rakennuskohde käsittää Isonkyrön kunnantalon julkisivujen lisälämmöneristämisen,<br />
ikkunoiden vaihdot ja räystäsmuutokset tarvittavine töineen.<br />
Isonkyrön kunnantalo sijaitsee Isonkyrön keskustassa<br />
Rakennuskohteen osoite:<br />
Isonkyrön kunnantalo<br />
Pohjankyröntie 136<br />
61500 ISOKYRÖ<br />
0.1.1.1 Tilaaja<br />
Isonkyrön kunta<br />
PL 29<br />
65100 ISOKYRÖ<br />
Yhteyshenkilö:<br />
Tekninen johtaja Juha Försti<br />
06 47 01 230<br />
gsm 040-774 9087<br />
juha.försti@isokyro.fi<br />
0.1.1.2 Rakennuttaja<br />
Isonkyrön kunta<br />
PL 29<br />
65100 ISOKYRÖ<br />
Yhteyshenkilö:<br />
Tekninen johtaja Juha Försti<br />
06 47 01 230<br />
gsm 040-774 9087<br />
juha.försti@isokyro.fi<br />
0.1.1.3 Valvonta<br />
Valitaan myöhemmin<br />
0.1.1.4 Urakoitsija<br />
Valitaan myöhemmin
0.1.1.5 Suunnittelijat, asiantuntijat<br />
Arkkitehtisuunnittelu<br />
Arkkitehtuuritoimisto Jukka Ulvinen<br />
Pohjankyröntie 136<br />
61500 <strong>Isokyrö</strong><br />
Puh 0400-661 421<br />
Yhteyshenkilö:<br />
Jukka Ulvinen<br />
Puh 0400-661 421<br />
jukka.ulvinen@netikka.fi<br />
Rakennesuunnittelu<br />
Insinööritoimisto Eero Kellberg Oy<br />
Mesimarjaviita 7<br />
60150 Seinäjoki<br />
Puh: 06 4121 710<br />
Fax: 06 4121 710<br />
Yhteyshenkilö:<br />
Eero Kellberg<br />
puh. Puh: 06 4121 710<br />
gsm 0400-264 456<br />
eero.kellberg@kellberg.fi
0.1.1.6 Rakennustyössä noudatettavat asiakirjat<br />
Urakoitsijalla tarkoitetaan tässä rakennusselityksessä rakennusurakoitsijaa, ellei erikseen mainita<br />
muuta urakoitsijaa.<br />
Yleiset asiakirjat:<br />
• Voimassa olevat lait ja asetukset sekä niihin juridisesti verrattavat päätökset ja määräykset,<br />
joiden luettelo on RT 20692<br />
• Rakennusaineiden ja tarvikkeiden laatua, lujuutta ja käyttöä koskevat normit ja luokitusohjeet,<br />
joiden luettelo on RT 40005<br />
• Rakennustöiden yleiset laatumääräykset MaaRYL 2010, Runko RYL 2000, SisäRYL 2000 ja<br />
Maalaus RYL 2001<br />
• Hyvät vakiintuneet työtavat, jotka vastaavat tätä rakennusta tässä työselityksessä koskevaa<br />
laatutasoa<br />
• Suomen rakentamismääräyskokoelma, RT-kortiston ohjekortit<br />
• BY-julkaisut<br />
• RIL-julkaisut<br />
• muut julkaisut, joihin asiakirjoissa viitataan<br />
• Rakennusaineiden valmistajien ohjeet ja suositukset<br />
Hankekohtaiset asiakirjat:<br />
Asiakirjojen pätevyysjärjestys on esitetty urakkaohjelmassa<br />
• urakkasopimus<br />
• rakennusurakan yleiset sopimusehdot, YSE 1998<br />
• sivu- ja aliurakan muutokset yleisiin sopimusehtoihin RT 80188<br />
• tämä rakennustyöselitys liitteineen<br />
• työn valmistumiseksi tarvittavat eri urakoitsijoiden toimittamat piirustukset, selvitykset<br />
ja ohjeet<br />
• rakennesuunnitelmat<br />
• suunnittelijoiden antamat väri- ja materiaalimääräykset<br />
Urakoitsijan tulee urakkasopimuksen puitteissa noudattaa suunnittelijoiden, työnvalvojan,<br />
tarvikkeiden valmistajien ja toimittajien sekä erikoistöiden suorittajien antamia ohjeita<br />
ja täydentäviä osapiirustuksia.
0.1.2. Rakennustarvikkeet<br />
”RYL Yleiset vaatimukset” ja ohjeet<br />
Rakentamisessa on käytettävä Suomen oloihin sopivia ja käytännössä hyväksi havaittuja rakennusaineita ja tarvikkeita.<br />
Rakennustarvikkeiden tulee täyttää niille normeissa ja ohjeissa<br />
asetetut vaatimukset.<br />
Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan, laadultaan vastaavilla<br />
tarvikkeilla. Vaihto on kuitenkin ensin hyväksytettävä rakennuttajalla. Rakennuttajan tuotehyväksyntä ei kuitenkaan<br />
vähennä urakoitsijan vastuuta.<br />
0.1.3. Rakennusvälineet<br />
Urakoitsija hankkii ja kustantaa kaikki valmiin työn edellyttämät rakennustyössä tarvittavat<br />
työvälineet, telineet ja apulaitteet.<br />
Urakoitsijan tulee järjestää työnaikaiset kulkutiet työmaalle viranomaisten hyväksymällä<br />
tavalla ja tulee myös kustannuksellaan vastata kaikista erikoisjärjestelyistä, kuten mahdollisten lisäalueiden vuokraus,<br />
työalueiden, kulkuteiden ja varastoalueiden aitaus, portit, liikennemerkit,<br />
kadun katkaisut yms.<br />
0.1.4. Mittaukset<br />
Mikäli suunnittelijat luovuttavat DWG-tiedostoja työmaakäyttöön tapahtuu se aina sitoumuksetta,<br />
toisin sanoen niiden käyttö työmaalla on urakoitsijan omalla vastuulla.<br />
Noudatetaan RT 02-10028 "Rakennusmittaus, pisteiden määrittäminen ja paikalleen<br />
asettaminen ja sallitut poikkeamat" annettuja vakiotoleransseja.<br />
Rakennusmittaussanasto RT 02-10003, RYL Yleiset vaatimukset 01.4.<br />
0.1.5 Suoritukset<br />
0.1.5.0. Asennustapa ja työolosuhteet<br />
Erityistä ammattitaitoa vaativat työt tulee antaa alan hallitsevien, luotettavien erikoisliikkeiden tehtäväksi ja nämä<br />
aliurakoitsijat ja -hankkijat esitettävä rakennuttajan hyväksymäksi ennen ko. erikoistyön aloitusta.<br />
0.1.5.1. Rakennusaikainen käyttö<br />
Vesi ja sähkö<br />
Pääurakoitsija hankki ja kustantaa kaiken tarvittavan sähkön valaistusta ja koneiden<br />
käyttöä varten myös sivu- ja aliurakoitsijoille.
Puhelin ja valaistus<br />
Kukin urakoitsija ja projektin osapuoli vastaa omista puhelinkuluistaan.<br />
Lämmitys, suojaus ja kuivatus<br />
Olemassa olevia katto-, seinä ja lattiarakenteita ei saa kastella. Purkutöiden yhteydessä<br />
on kiinnitettävä suurta huomiota ja huolellisuutta vahojen rakenteiden kuivana pysymiseen.<br />
Mikäli vanhat rakenteet pääsevät kastumaan tai kostumaan tulee urakoitsijan toimesta<br />
järjestää katselmus. Katselmuksen ja mahdollisten lausuntojen jälkeen laaditaan hyväksytty korjaussuunnitelma.<br />
Työmaa-aikana kastuneiden rakenteiden kuivatuksesta ja korjauksesta<br />
vastaa urakoitsija.<br />
Sisäpuoliset suojaukset on toteutettava huonekohtaisesti töiden etenemisen mukaan.<br />
Huonekohtaisessa suojauksessa tulee käyttää alipaineistusta<br />
0.1.6. Varaukset<br />
0.1.6.0.Reiät, aukot, syvennykset, reikäpiirustukset<br />
Tarvittavat reiät, syvennykset, kannakkeet, yms. tehdään rakennesuunnitelmien<br />
ja erikoistöiden urakkasopimusten mukaisesti.<br />
Muihin rakenteisiin tulevat reiät, tartunnat yms. kannakkeet ja kiinnikkeet merkitsee ja<br />
osoittaa niitä tarvitseva urakoitsija.<br />
Reikäpiirustusten tarkastamisvelvollisuus on kunkin urakoitsijan sisällytettävä<br />
myös kaikkiin aliurakoihinsa ja -hankintoihinsa.<br />
0.1.6.1. Läpivientien sovituskappaleet<br />
Noudatetaan RT 80-10238 ohjetta, rakennusselityksen 5 (pintarakenteet)<br />
kohdissa mainittuja ja erityissuunnitelmissa osoitettuja läpivientikappaleita.<br />
0.1.6.2. Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet<br />
Asennettavia rakennusosia, laitteita ja koneita varten tarvittavat reiät, urat tartunnat yms.<br />
on mikäli mahdollista tehtävä korjaustyön yhteydessä. Mikäli sellaista joudutaan tekemään<br />
valmiisiin rakenteisiin, on varmistuttava siitä, ettei rakenteellinen kestävyys heikkene.<br />
0.1.6.3. Paikkaukset<br />
Urakoitsija suorittaa paikkaukset myös sivu- ja aliurakoitsijoidensa töiden osalta.<br />
Mikäli paikkaustarve aiheutuu toisen urakoitsijan huolimattomuudesta, on<br />
kustannusselvitys tehtävä ko. urakoitsijoiden kesken. Paikkaus suoritetaan siten,<br />
että paikattu kohta ulkonäöltään ja muilta ominaisuuksiltaan on ympäristöään vastaava.
0.1.7. Merkinnät ja kilvet<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
0.1.8. Yleiset suoritusmääritykset<br />
0.1.8.0.Työmaapäiväkirja<br />
Pääurakoitsija on velvollinen pitämään työmaapäiväkirjaa. Työmaapäiväkirja luovutetaan rakennuttajalle<br />
vastaanottotarkastuksen yhteydessä.<br />
Työmaapäiväkirjamerkinnät vahvistetaan työmaakokouksissa ja viimeistään<br />
vastaanottotarkastuksessa.<br />
0.1.8.1.Työmaakokoukset<br />
Työmaakokouksia pidetään urakkaohjelman tai urakkarajaliitteen mukaisesti<br />
Urakoitsija on aina velvollinen varmistumaan mahdollisten muutos- ja lisätöiden<br />
hyväksyttämisestä viranomaisilla ja suunnittelijoilla mikäli ne olennaisesti poikkeavat<br />
asiakirjoista.<br />
0.1.9. Tarkastukset ja käyttöönotto<br />
Urakoitsijat huolehtivat vaadittavien tarkastusten toimeenpanosta työvaiheittain ajallaan<br />
Pääurakoitsija huolehtii rakennuksen ja rakennusalueen loppusiivouksesta.<br />
Loppusiivous on annettava luotettavaksi tunnetun ja rakennussiivouksista kokemusta<br />
omaavan siivousliikkeen tehtäväksi. Ennen rakennuksen luovuttamista se on<br />
puhdistettava niin, että se tällöin on sekä sisältä että ulkoa täysin käyttökunnossa<br />
ja ympäristöltään siistitty. Sisäpuolinen loppusiivous on toteutettava töiden<br />
etenemisen mukaan.<br />
0.1.9.0. Tarkepiirustukset<br />
Vastaanottotarkastuksen yhteydessä aliurakoitsijat toimittavat rakennuttajalle<br />
kahtena sarjana täydelliset aliurakoitsijan piirustukset.<br />
Maalausurakoitsija jättää kaksi maalaus- ja huoneselitystä täydennettynä<br />
käytettyjen aineiden ja valmistavien tehtaiden nimillä ja värinumeroilla.<br />
Em. tarkepiirustusten ja monisteiden kopiokustannukset kuuluvat pääurakkaan.<br />
Urakoitsija on velvollinen varmistumaan siitä, että lopullisiin piirustuksiin saadaan<br />
kaikilta osin yhtäpitävät tiedot suoritettuun työhön nähden. Vähäisetkin muutokset<br />
tulee merkitä tätä tarkoitusta varten varattuihin kopioihin.
0.1.9.1. Takuuajan työt<br />
Urakoitsijalta vaaditaan suorittamistaan töistä kahden (2) vuoden takuu.<br />
Yhden vuoden jälkeen pidetään ns. välivuoden takuutarkastus.<br />
Takuuaikana on rakennuttaja velvollinen ilmoittamaan aina välittömästi urakoitsijalle<br />
havaitsemistaan virheistä ja puutteista. Urakoitsijan tulee tällöin suorittaa korjaus<br />
välittömästi, mikäli virheen tai puutteen voidaan katsoa edistävän rakennuksen tai sen osan rappeutumista tai<br />
haittaavan rakennuksen käyttöä.<br />
Katso Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998<br />
0.1.9.2. Käyttöönotto<br />
Kiinteistökohtaiset huolto- ja käyttöohjeet<br />
Aliurakoitsijat ja -hankkijat luovuttavat rakennuttajalle tarpeelliset suomenkieliset<br />
käyttö- ja huolto-ohjeet muovikoteloon sijoitettuina kahtena sarjana viimeistään vastaanottotarkastuksen<br />
yhteydessä, jolloin myös takuutodistukset luovutetaan rakennuttajalle.<br />
Rakennuttajalle on luovutettava myös rakennuksen huoltokirja, tarvittavat hoito-ohjeet<br />
kaikista hoitoa vaativista rakennusosista, kuten lattiapäällysteistä, verhouksista yms.<br />
Käytön opastus<br />
Noudatetaan erityissuunnitelmia.<br />
0.1.9.3. Vastaanottotarkastus<br />
Noudatetaan urakkasopimusta.<br />
1. MAARAKENNUS<br />
1.0. YLEISTÄ<br />
• MaaRYL 2010<br />
• Pohjarakennusohjeet RIL 121-2004<br />
• RIL 126-2009 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus 2009<br />
• Asemapiirustus<br />
• Pihasuunnitelma eri suunnittelijoiden täydentämänä<br />
• Salaoja- ja pintavesisuunnitelma<br />
• Rakennesuunnitelmat<br />
Vähäiset julkisivutyön vaatimat maanrakennustyöt sisältyvät rakennusurakkaan.
1.1. RAIVAUS JA PURKU<br />
1.1.0. Yleistä<br />
Kaikki valmiin työn edellyttämät rakenteiden purkutyöt sekä raivaustyöt kuuluvat<br />
rakennusurakkaan.<br />
Purku – raivaustyöt suoritetaan valmiin työn edellyttämässä laajuudessa.<br />
1.1.1. Raivaus<br />
MaaRYL 11 Raivaus, VTO-83 Viheraluetöiden tekniset ohjeet, kohta 2.1<br />
Urakka-alueena on asemapiirustuksessa esitettytontin rajojen sisäpuolinen alue.<br />
Raivausjätteet on kuljetettava pois tontilta urakoitsijan kustannuksella.<br />
1.1.3. Kasvillisuuden suojaus<br />
Tontilla olevat säilytettävät puut merkitään tilaajan toimesta. Ennen kasvillisuuden raivausta järjestetään<br />
raivauskatselmus, jossa päätetään tarkemmin säilyttävästä puustosta.<br />
Säilytettäväksi sovittujen puiden vaurioittamisesta maksetaan sakko. Puiden rungot<br />
suojataan lautaverhouksella. Puiden juurien tarpeetonta katkomista on vältettävä.<br />
Asemapiirustuksessa esitetyt luonnontilaan jätettävät alueet sekä urakka-alueen<br />
ulkopuolelle jäävä alue on suojattava rakennustyön ajaksi suoja-aidalla eikä aluetta saa<br />
käyttää varastointiin.<br />
1.1.4. Pohjarakenteet ja pohjanvahvistus<br />
MaaRYL 2010<br />
Pohjanvahvistustöitä ei sisälly urakkaan.<br />
1.1.5.Työnaikainen kuivanapito<br />
MaaRYL 2010<br />
Urakoitsija huolehtii kaikkien tekemiensä kaivantojen kuivatuksesta.
1.1.7. Vanhojen rakenteiden purku<br />
Pääpiirteissään urakkaan sisältyy seuraavat purkutyöt:<br />
Päädyn seinäpinnasta ylimenevät sandwich-elementit katkaistaan<br />
Koillissivun tukimuurin uloke poistetaan (RAK 871-103)<br />
Vanhan tukimuurin vanha irtoileva rappaus poistetaan ja pinta puhdistetaan (RAK 871-103)<br />
Vanha savupiippu puretaan (RAK 871-103)<br />
Vaihdettaviksi määritetyt ikkunat ja ovet listoituksineen tms. puretaan<br />
Luoteisen välikön vanha peltiverhous ja koolaus rakenteineen kavennetaan. Ks. RAK 871-105<br />
Välikön vanha pintalaatoitus kavennetaan. Ks. RAK 871-105<br />
Vanhat räystäsrakenteet puretaan. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />
Vesikaton vanhaa tukirunkoa joudutaan purkamaan sekä tuuletuksen estävät laudoitukset<br />
joudutaan purkamaan<br />
Vanhat seinällenostot puretaan rakennesuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />
Vanha peltiverhous koolauksineen poistetaan. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />
Vanha tuulensuojalevy, koolaus ja ulkoverhouspaneli poistetaan. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />
Vanha alumiini-ikkuna poistetaan. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />
Lisäksi purkutöihin sisältyy valmiin työn vaatimat purut joita ei ole esitetty suunnitelmissa.<br />
Talotekniset purut suorittaa LVIS-urakoitsijat<br />
1.1.8. Purku- ja raivausjätteiden poiskuljetus<br />
Poistettavat raivaus- ja purkujätteet pääurakoitsija poistaa välittömästi raivaustyön yhteydessä<br />
ja kuljettaa viranomaisen hyväksymälle kaatopaikalle. Kaatopaikkamaksuista vastaa urakoitsija.<br />
1.2. MAANKAIVU<br />
1.2.0. Yleistä<br />
Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että työt voidaan tehdä suunnitelmien<br />
mukaan. Pääurakoitsijan tulee huolehtia myös kaivantojen kuivanapidosta, suojauksesta,<br />
tuennasta ja aitaamisesta.<br />
Liikenneväylien suojaus on tehtävä kunnan viranomaisten määräysten mukaisesti.<br />
Ennen kaivutöiden aloittamista urakoitsijan on varmistauduttava maastossa olevien johtojen, kaapelien, viemärien yms.<br />
sijainnista.<br />
Kaikkien tarvittavien kaivantojen teko kuuluu pääurakkaan.<br />
1.2.1. Pintamaan poisto<br />
MaaRYL 11.3 Pintamaa<br />
Ei sisälly urakkaan
1.2.2. Kaivu rakennuspohjaa varten<br />
MaaRYL 12.44 Rakennuspohjan kaivaminen<br />
MaaRYL 141.3 Maapohja<br />
Kaivu tehdään valmiin työn edellyttämässä laajuudessa.<br />
1.2.3. Kanaalikaivu<br />
MaaRYL 12.45 Putki- ja johtokaivannon kaivaminen<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.2.4. Kaivu rakennusalueella<br />
MaaRYL 12.46 Liikennealueiden kaivannon kaivaminen<br />
MaaRYL 12.47 Kasvillisuusalueiden kaivannon kaivaminen<br />
Rakennusalueen valmiit korkeudet on nykyiset maan tai pinnoitteen pinnat.<br />
1.2.5. Kaivumaiden kuljetus<br />
Täyttötarkoituksiin soveltuvia kaivumassoja voidaan käyttää alueen täyttöihin.<br />
Mahdolliset Ylijäämämassat kuljetetaan viranomaisten osoittamaan paikkaan. Kaatopaikkamaksuista huolehtii<br />
pääurakoitsija.<br />
1.3. LOUHINTA<br />
1.3.0. Yleistä<br />
Kohteessa ei ole louhintatöitä.<br />
MaaRYL 13<br />
1.4. POHJARAKENTEET JA POHJAN VAHVISTUS<br />
kohteessa ei ole pohjanvahvistustöitä<br />
1.5. SALAOJAT JA PUTKIJOHDOT<br />
1.5.0. Yleistä<br />
Kohteessa ei suoriteta toimenpiteitä salaojille<br />
1.5.1. Salaojat ja sadevesiviemäröinti<br />
Ei sisälly urakkaan
1.5.2. Viemärit ja putkijohdot<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.5.3. Kaivot<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.5.4. Vesijohdot<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.5.5. Lämpöjohdot<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
Lämpöjohtojen maarakennustyöt salaojituksineen tehdään LV-suunnitelmien ja kaukolämpölaitoksen antamien<br />
ohjeiden mukaan.<br />
1.6. TÄYTTÖ JA TIIVISTYS<br />
1.6.0. Yleistä<br />
Noudatetaan:<br />
MaaRYL2010 1114 Täyttöosat<br />
MaaRYL2010 223 Täyttötyöt<br />
MaaRYL2010 223 Täyttötyöt<br />
RIL 132/2000 Talonrakennuksen maarakenteet, yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset<br />
Maarakennustyöselitys (ks. GEO-suunitelmat)<br />
Täyttö ja korotukset tehdään suunnitelmien edellyttämiin korkeuksiin. Täytöt tiivistetään koneellisesti.<br />
Täyttöjen tiiveys perustusten alla 95% ja lattioiden alla sekä liikennealueilla 90%. Tiiveydet tulee varmistaa<br />
tarvittaessa Loadman-kokein.<br />
Kaikki täyttötyöt on tehtävä siten, että myöhemmin ei synny painaumia. Putkia, vesieristyksiä ym. rakenneosia<br />
on varottava, eikä niiden läheisyyteen saa kaataa maata eikä sijoittaa kiviä.<br />
Täyttöä ei saa tehdä jäätyneellä maa-aineksella eikä jäätyneen maan varaan.<br />
Täyttämistä ei saa suorittaa ennen kuin peittyvät rakenteet on tarkastettu.<br />
1.6.1. Perustusten alustäyttö<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.6.2. Perusmuurin vierustäyttö<br />
Sisältyy urakkaan tarvittavilta osin<br />
1.6.3. Alapohjan alustäyttö<br />
Ei sisälly urakkaan
1.6.4. Kanaalien ja syvennysten täytöt<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.6.5. Täyttö rakennusalueella<br />
Täytöt tehdään huomioon ottaen pihapiirustuksissa osoitetut pihajärjestelyt, pintakerrosten ja niiden alusrakenteiden<br />
osoittamat työvarat sekä pintavesien poisjohtamisen edellyttämät kaltevuudet.<br />
Liikennealueille ja kulkuväylille tehtävissä täytöissä ei saa olla eloperäisiä aineita ja niiden tulee olla routimattomia.<br />
1.7. RAKENNUSALUEEN PINTARAKENTEET<br />
1.7.0. Yleistä<br />
Noudatetaan<br />
MaaRYL 2010 3 Aluerakentaminen<br />
MaaRYL 2010 31 Kivipäällystäminen<br />
MaaRYL 2010 33 Asfaltointi<br />
MaaRYL 2010 35 Viherrakentaminen<br />
RT 89-11001 Piha-alueiden kasvillisuustyöt<br />
RT 89-11002 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet<br />
VRT ’09 Viherrakentamisen yleinen työselostus<br />
Tontin pintatyöt tehdään nykyiseen tasoon<br />
1.7.1. Nurmikot ja istutukset<br />
Vihertyöt tehdään nykyiseen tasoon<br />
1.7.2. Liikennealueiden päällystys<br />
Piha-alueiden pintamateriaalit todetaan työmaahan tutustumisvaiheessa ennen tarjouksen jättämistä. Lisätietoja<br />
antaa Juha Försti tai hänen määräämä henkilö.<br />
1.7.3. Laattapäällystys<br />
RT 89-10063<br />
Vanhoja laattapäällysteitä joudutaan purkamaan rakennesuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa.<br />
Alusrakenne ja routasuojaukset tehdään rakennepiirustusten mukaan.<br />
Mikäli pihalaattoja rikkoutuu urakan aikana korvataan ne urakoitsijan toimesta nykyisen<br />
mallisilla laatoilla
1.7.4. Pintakuivatuksen rakenteet<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
RYL 6.5 Kuivatusvesien imeytys ja purku<br />
1.7.8. Luonnonvaraisten alueiden kunnostus<br />
Luonnosvaraisiksi jätettävät alueet suojataan aidalla rakennustöiden ajaksi.<br />
1.8. ULKOVARUSTEET<br />
1.8.0. Yleistä<br />
Urakkaan ei sisälly uusia ulkovarusteita. Mikäli urakkaan kuuluvan työn johdosta joudutaan purkamaan<br />
olemassa olevia ulkovarusteita kuuluu tarvittavat purku, säilytys ja kokoamistyöt rakennusurakkaan.<br />
MaaRYL 19 Aluevarustetyö<br />
1.8.1. Aidat ja tukimuurit<br />
Kiinteistössä on olemassa olevia tukimuureja<br />
1.8.2.Talovarusteet<br />
Nykyiset talovarusteet suojataan rakennustyön ajaksi<br />
Urakkaan ei sisälly uusia talovarusteita.<br />
1.8.3. Urheilu- ja leikkivarusteet<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.8.4. Jätehuollon varusteet<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.8.5. Liikennealueiden varusteet<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
1.8.6. Valaistusrakenteet<br />
Piha-alueiden valaisinpylväät suojataan mikäli rakennustöitä suoritetaan niiden läheisyydessä.
2. PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET<br />
2.0 YLEISTÄ<br />
• RunkoRYL 21 Muottityö<br />
• RunkoRYL 22 Raudoitus<br />
• RunkoRYL 23 Betonointi<br />
• RunkoRYL 27 Piikkaus ja paikkaus<br />
Raakavalupinta (RV)<br />
Pintojen tulee täyttää lujuusrakenteelliset ja pintaan liittyvien rakennusosien ja<br />
käsittelyjen edellyttämät vaatimukset<br />
Kosteus- ja vesieristysten alustojen tulee vastata vähintään puuhiertopintaa<br />
Lämmöneristysten alustojen tulee olla niin tasaisia, että eristys voidaan asentaa pintaan<br />
täysin tiiviisti.<br />
Sileävalupinta (SV)<br />
valumuotit tehdään yhdenmukaisista, ehjäreunaisista, sileäpintaisista vanerilevyistä tai<br />
metalli- tai vanerimuottikaseteista<br />
osalevyjen käyttö sallitaan seinien, laattojen ja/tai palkkien yhtymäkohdissa<br />
saumat ovat muottivaneri- tai kasettisaumoja ja niiden tulee olla yhdenmukaisia ja liittymäkohdiltaan<br />
ristikkäisiä sekä tiiviitä.<br />
2.1 ANTURAT<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
2.2. PERUSMUURIT, PERUSPILARIT JA PERUSPALKIT<br />
Uudet perusmuurit on esitetty rakennesuunnitelmissa<br />
Uudet routasuojaukset on esitetty rakennesuunnitelmissa.<br />
Olemassa olevat routasuojaukset korjataan mikäli ne rikkoutuvat rakennustyön aikana.<br />
2.3. ALAPOHJARAKENTEET<br />
Ei sisälly urakkaan
2.5. VÄESTÖSUOJARAKENTEET<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
2.6. MAANVARAISET LAATAT<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
2.7. ERITYISRAKENTEET<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
2.8 ULKOPUOLISET RAKENTEET<br />
Urakkaan kuuluvat ulkopuoliset rakenteet on esitetty ARK- rakennesuunnitelmissa<br />
Ulkopuoliset rakenteet tehdään työ- ja rakennepiirustusten mukaan.<br />
Olemassa olevan tukimuurin toimenpiteitä on esitetty RAK 871-103 leikk 1-1, RAK 871-104 leikk. 1-1<br />
3. RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET<br />
3.0 YLEISTÄ<br />
• Suomen RakMK:n kohdat B Rakenteiden lujuus<br />
• Suomen RakMK:n kohdat C Eristykset<br />
• Suomen RakMK:n kohta E1 Rakenteellinen paloturvallisuus<br />
• Muut määräykset ja ohjeet ks. ao. kohdat<br />
Rakennuksen kantavat seinät ovat betonia.<br />
Välipohjat ovat paikalla valettuja betonilaattoja.<br />
Vesikaton rakenteet tehdään puurakenteisena.<br />
Rakenteiden tyypit on esitetty yksityiskohtaisesti rakenne- ja osapiirustuksissa. Eri rakenteiden käyttöalueet on<br />
esitetty työ- ja julkisivupiirustuksissa.<br />
3.0.1. Muottityöt<br />
RunkoRYL 2010 411 Muottityö<br />
• RunkoRYL 2010 413 Betonointi<br />
• RunkoRYL 2010 451 Piikkaus ja paikkaus<br />
• BY 40 Betonirakenteiden pinnat, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />
• BY 40 Betonirakentamisen laatuohjeet, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />
• RT 02-10993 Rakennusalan toleranssit, toleranssien määritelmät ja suositeltavat lukuarvot.<br />
Ellei valupintaa ole määrätty, tekotapa = levymuottivalupinta laatuluokka erikoistyöluokka.<br />
Muotit on sidottava ja tuettava siten, että ne kestävät tärytettäessä betonin paineen muotoaan ja asentoaan<br />
muuttamatta. Muottien tulee olla niin tiiviit, ettei betoni tunkeudu raoista. Kaikkien pintojen ja kulmien<br />
on oltava täysin suoria ja sileitä. Kosteus- ja vesieristysten alustojen tulee vastata vähintään puuhierrettyä<br />
pintaa. Lämmöneristysten alustat tulee olla niin tasaisia, että lämmöneristys voidaan kiinnittää pintaan täysin<br />
tiiviisti. Valupintojen nurkissa tulee olla viisteet 10x10 mm / 45 º
3.0.2. Raudoitus ja betonityöt<br />
3.0.2.0 Yleistä<br />
3.0.2.0 Yleistä<br />
• RunkoRYL 2010 412 Raudoitus<br />
• RunkoRYL 2010 413 Betonointi<br />
• RunkoRYL 2010 451 Piikkaus ja paikkaus<br />
• BY 40 Betonirakenteiden pinnat, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />
• BY 40 Betonirakentamisen laatuohjeet, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />
• RT 02-10993 Rakennusalan toleranssit, toleranssien määritelmät ja suositeltavat lukuarvot.<br />
• BY 50, Betoninormit, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />
• Suomen RakMK B4 Betonirakenteet. Ohjeet<br />
Betonirakenteisiin tulevat varaukset (aukot, syvennykset, kiinnikkeet, tartunnat ym.) katso rakennesuunnitelmat.<br />
Rakenteisiin saa tehdä vain rakenne- ja varauspiirustusten edellyttämät aukot ja syvennykset. Muita aukkoja ei saa<br />
ilman rakennesuunnittelijan lupaa tehdä. Jälkihakkauksia ei sallita ilman em. suunnittelijan lupaa ja niitä tulee<br />
ehdottomasti välttää.<br />
Ulkona olevat kaikki betonirakenteet valetaan pakkasenkestävästä betonista ≥ K35-2 . Pakkasenkestävyyden<br />
parantamiseksi on käytettävä lisähuokostusainetta siten, että riittävä suojahuokosten määrä saavutetaan.<br />
Suojahuokossuhteen tulee olla -0.20. Vesisementtisuhde on pyrittävä pitämään mahdollisimman pienenä<br />
n. 0.5...0.55 ja notkeus 1-2 SVB.<br />
Työsaumat<br />
Tarvittavista työ- ja kutistumissaumoista on sovittava rakennesuunnittelijan kanssa ennen ko. työn suorittamista,<br />
elleivät ne ilmene rakennepiirustuksista. Työsauman laudoituksen ja raudoituksen on oltava paikoillaan ennen<br />
betonoinnin alkua.<br />
3.0.3. Metallirunkotyöt<br />
• Suomen RakMK B2 Kantavat rakenteet, määräykset 1990<br />
• Suomen RakMK B6 Teräsohutlevyrakenteet. Ohjeet 1989/ lisälehti2001<br />
• Suomen RakMK B7 Teräsrakenteet. Ohjeet 1996/lisälehti 2001<br />
• RunkoRYL 2010 611 Metallirunkotyö<br />
• RunkoRYL 2010 651 Ohut- ja muotolevytyöt runkorakenteissa<br />
• RT 39-10260 Sinkitys teräksen suojana<br />
• SFS 600 Kylmävalssatut muovattavat ohutlevyteräkset<br />
• SFS-ISO 8044 Metallien ja metalliseosten korroosio.<br />
• SFS en ISO 5817 Hitsaus<br />
• Rakennepiirustukset<br />
• Kantavat teräsrakenteet tehdään rakennekuvia noudattaen<br />
Urakkaan kuuluvat mahdolliset teräsrakennetyöt on esitetty rakennesuunnitelmissa. Julkisivurappausta palvelevat<br />
metallirakenteet ovat alumiiniä. Mahdollinen pintamaalaus tehdään rakennesuunnitelmien mukaisesti.<br />
Kaikissa suoritettavissa hitsauksissa tulee käyttää ammattitaitoista työvoimaa ja työnjohtoa. Mahdolliset<br />
hitsausluokat esitetty rakennesuunnitelmissa.<br />
Tartunnat oville, ikkunoille, metallirakenteisille kaiteille tms. tehdään erikoispiirustusten mukaisesti.
3.0.4. Muuraustyöt<br />
• RunkoRYL 411 Tiilimuuraus runkorakenteissa<br />
• RunkoRYL 42 Harkkomuuraus<br />
• RIL 85-1989 Tiilirakenteet<br />
• Suomen RakMk kohtaa B2<br />
Yleistä<br />
Kohteeessa ei muuraustöitä.<br />
3.0.5. Elementtityöt<br />
RunkoRYL 25 Betonielementtityö ja BTL:n ohjeet<br />
BTL:n ohjeet<br />
Urakkaan ei sisälly betonielementtitöitä.<br />
3.0.5.8. Elementtien saumaus<br />
• RYL 90, luku 15.2<br />
• RT 80-10100 ohjeita ja määräyksiä, ryhmä 1.<br />
Saumaukset elastisella massalla<br />
Saumausurakoitsijalla tulee olla Suomen Rakennussaumausyhdistyksen tai vastaava laatujärjestelmä.<br />
Sekä julkisivupinnan että ulkoilman lämpötilan tulee olla saumaushetkellä vähintään + 5 °C.<br />
Ennen saumaustyön aloittamista rakennuttajan ja urakoitsijan edustajat tarkastavat yhdessä saumaukseen liittyvät<br />
rakenteet ja pinnat toimivan ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja:<br />
- saumattavien pintojen kosteus<br />
- sauman tartuntapintojen laatu (purseet ja lohkeamat sekä mahdollinen korjaustarve ja korjaustavat.<br />
- saumojen leveys. Liian kapeat saumat levennetään kohteeseen valitun massan kokonaismuutoskyvyn mukaiseksi.<br />
Minimisaumaleveyttä määritettäessä on otettava huomioon elementin kuivumiskutistuman kehittyminen ja<br />
määrityshetken lämpötila.<br />
Saumaan asennetaan poikkileikkaukseltaan pyöreä, umpisoluinen pohjanauha,<br />
jonka syvyys määräytyy sauman leveyden, muodon ja massakerroksen paksuuden<br />
mukaan. Nauhan paksuuden tulee olla [20 %] sauman leveyttä suurempi.<br />
Viistetyissä saumoissa nauhan syvyys määräytyy viisteen pohjasta.<br />
Massa pursotetaan saumaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Massan laadun,<br />
paksuuden ja sauman muodon sekä pohjanauhan on täytettävä RT-kortin RT 82-10527 vaatimukset.<br />
Lisäksi noudatetaan ko. RT-kortin ohjeita. Saumojen värit on<br />
hyväksytettävä arkkitehdillä tekemällä mallisaumaus. Saumaustyöstä on pidettävä saumauspäiväkirjaa.<br />
Saumaustyöstä ja –aineista vaaditaan [viiden] vuoden kirjallinen takuu. Saumausmassan toimittaja selvittää<br />
takuun edellytykset ennen työn aloitusta.<br />
Näkyvien saumojen on oltava siististi rajattuja ja sileäpintaisia.<br />
Saumaus suoritetaan pohjustusnestettä (primer-käsittely) käyttäen massan valmistajan ohjeiden mukaan.<br />
Kaikkien elastisten saumojen alle asennetaan pyöreä saumaan tiukasti kiinnittyvä umpisoluinen vaahtomuovinauha<br />
Saumaustyössä on mm. pohjustuskäsittelyjen, olosuhteiden yms. osalta noudatettava saumamassan valmistajan ohjeita.<br />
Tuuletusputket asennetaan sauma-ainevalmistajan ohjeiden mukaisesti
3.0.6. Runko- ja vesikattorakenteiden puu- ja levytyöt, yleistä<br />
• RunkoRYL 2010 123 Runko<br />
• RunkoRYL 2010 71 Puurunkorakentaminen<br />
• RunkoRYL 2010 74 Levyrakentaminen<br />
• Suomen RakMK B 10 puurakenteet. Ohjeet 2001<br />
• RIL 120-2001 Puurakenteiden suunnitteluohjeet • RT 21-10978 Puutavara. sahattu, höylätty ja jatkojalosteet (2009)<br />
• RT 21-10880 Kyllästetty puutavara (2006)<br />
Kyllästetyssä puutavarassa ja sen käytössä on noudatettava ajankohtaisia määräyksiä<br />
ja ohjeita.<br />
Puurakenteet tehdään rakennesuunnitelmien mukaan.<br />
Kantavissa rakennusosissa käytettävän puutavaran tulee olla vähintään lujuusluokkaa<br />
T 24, ellei suunnitelmissa ole toisin mainittu. Kaiken rakennukseen jäävän puutavaran tulee olla vähintään<br />
ulkokuivattua, ellei asiakirjoissa muuta ole määrätty. Tämä koskee myös painekyllästettyä puutavaraa.<br />
Näkyviin pintoihin käytettävän puutavaran tulee olla kuivattua ja höylättyä. Vajaasärmäisyyttä, irto-oksia<br />
tai halkeamia ei sallita.<br />
Lahoamiselle alttiisiin rakennusosiin käytettävän puutavaran, joka on alttiina kosteudelle tai kylmälle ilmalle tai<br />
joutuu kosketuksiin kosteudelle alttiin betonin tai tiilen kanssa, tulee olla painekyllästettyä (myös paikoissa joita ei<br />
rakennekuvissa ole näytetty), jos olosuhteet niin vaativat. Kiinnitystarvikkeiden tulee näissä tapauksissa olla<br />
haponkestäviä ja puutavara on erotettava betonista kosteuseristyksellä, esim. bitumihuopakaistalla.<br />
Kyllästetyllä puutavaralla tarkoitetaan paine-, tyhjiö- tai puserrusmenetelmällä kyllästettyä puutavaraa,<br />
kyllästysluokka A standardin SFS 3974/RT 210.30 mukaan.<br />
Kyllästetyn puun tulee olla vähintään 6 kk kyllästyksen jälkeen kuivatettua ennen pintakäsittelyn aloittamista.<br />
Puun kosteuden vaihtelusta johtuva liike on otettava huomioon rakenteiden saumoissa.<br />
3.0.7. Lämmön- ja ääneneristykset<br />
• RunkoRYL 2010 9 Eristäminen<br />
• RunkoRYL 2010 91 Lämmön- ja ääneneristys<br />
• RunkoRYL 62 Ääneneristys<br />
• RIL 129-2003 Ääneneristyksen toteuttaminen<br />
• Suomen RakMK C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. (1998)<br />
• Suomen RakMK, C3 Rakennusten Lämmöneristys 2010<br />
Lämmön- ja ääneneristystarvikkeet paksuuksineen ilmenevät rakennetyyppileikkauksista sekä<br />
rakennepiirustuksista.<br />
Eristystarvikkeet on varastoinnin ja rakennustyön aikana suojeltava kosteudelta ja vaurioitumiselta.<br />
Käytettävien eristelevyjen tulee olla ehjiä ja ne on asennettava paikalleen siten, että ne liittyvät toisiinsa ja<br />
ympäröivään rakenteeseen tiiviisti. Lämmöneristettäviin rakenteisiin tulevien aukkojen ja seinämän välit<br />
samoin kuin eristystarvikkeiden omat raot tilkitään sullomalla mineraalivillatäytteellä, ellei asiakirjoissa<br />
ole määrätty muuta tiivistystapaa. Käytettäessä useampia eristyskerroksia, on eristeet asennettava limittäin.<br />
Eristeiden kiinnitystarvikkeiden määrän ja laadun tulee olla sellainen, että kiinnitys kestää sille asetettavat<br />
vaatimukset. Jos kiinnitystä ei ole tarkasti määritelty suunnitelmissa, on urakoitsijan hyväksytettävä kiinnitystapa<br />
asianomaisella suunnittelijalla.<br />
Valmiit lämmöneristykset on suojattava työn aikana. Ennen lopullista peittämistä on vaurioituneet eristykset<br />
korjattava.
Työnsuoritus, kuten esim. rappaus, on toteutettava siten, että suunnitelmissa esitetyt eristeet pysyvät paikallaan<br />
vahingoittumatta. Rakenteisiin tulee tehdä suunnitelmien mukaiset suojakerrokset, tuuletusaukot, rakennus- ja<br />
käyttöaikaisen kosteuden poistamiseksi.<br />
Rakenteiden saumojen ja liitosten tulee olla tiiviit. Liittymäkohdat tiivistetään pääsääntöisesti samalla materiaalilla<br />
kuin alkuperäinen rakenne ja piirustuksissa osoitetuissa paikoissa elastisella saumauksella tai akustisella kitillä.<br />
Ääntäeristäväksi tarkoitetun seinärakenteen tulee ulottua kantaviin väli- ja yläpohjiin asti pintakäsittelyineen,<br />
ellei toisin ole osoitettu.<br />
Putkien läpiviennit varustetaan putkihylsyillä. Hylsyn ja putken välinen tila eristetään mineraalivillalla ja<br />
tiivistetään pinnan tasossa rakenteen molemmin puolin elastisella saumamassalla. Tiivistyksestä tehdään<br />
urakoitsijan toimesta malli, jonka valvoja tarkastaa ennen tiivistystöiden laajempaa aloitusta.<br />
Kaikki läpimenoaukot ja rakenteiden liittymät suljetaan ja tarvittaessa paloeristetään ja tiivistetään rakenteen<br />
lämpö-, ääni- ja paloneristysvaatimukset huomioiden.<br />
3.0.9. Runko- ja vesikattorakenteiden veden- ja kosteudeneristykset<br />
• RunkoRYL 2010 92 Vedeneristys<br />
• Suomen RakMK C 2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet 1998.<br />
Käytettävät veden- ja kosteudeneristykset on esitetty rakennepiirustuksissa ja rakennetyypeissä.<br />
Kermitystyöt tulee antaa rakennuttajan hyväksymän erikoisliikkeen suoritettavaksi. Eristystöitä suoritettaessa on<br />
työstä vastaavan työnjohtajan oltava työpaikalla.<br />
Pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, että eristettävä alusta on normaalimääräysten ja RT 85-1015 mukainen.<br />
Veden- ja kosteudeneristykset nostetaan eristettävän tason reunoille (seinille, sokkeleille tms.) ulkotiloissa<br />
vähintään 300 mm ympäröivän tason ylimmän valmiin pinnan yläpuolelle tai piirustuksissa esitettyyn korkeuteen.<br />
Ovien kohdalla eristys nousee, ellei erikseen muuta ole määrätty, 30 mm lattian pinnan yläpuolelle.<br />
Sadevesien pääsyn estämiseksi ulkoseinä- ym. rakenteisiin on huolehdittava siitä, että piirustuksissa määrätyt<br />
saumat, vesinokat yms. toimivat luotettavasti.<br />
Työn aikana on eristykset suojattava mekaanisilta vaurioilta ja sään vaikutuksilta.<br />
Rakennuksessa saattaa esiintyä erikoiskohtia, joiden eristystarve on ilmeinen, vaikka ko. kohdasta ei ole<br />
piirretty detalji- tai leikkauspiirustusta. Tällaiset kohdat urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan eristämään<br />
suunnittelijan ohjeiden mukaisesti muuta rakennetta vastaavaksi.<br />
3.2. KANTAVAT VÄLISEINÄT JA PILARIT<br />
3.2.0. Yleistä<br />
• RunkoRYL 2010 1232 Kantavat seinät<br />
Urakkaan ei sisälly uusia kantavia seiniä<br />
3.2.1. Puurukoiset kantavat seinät<br />
Rakennetyyppien ja rakennesuunnitelmien mukaan.<br />
• RunkoRYL 2010 1232 Kantavat seinät
3.3. LAATAT JA PALKIT<br />
• RunkoRYL 2010 1234 Palkit<br />
• RunkoRYL 2010 1235 Välipohjat<br />
Rakennetyyppien ja rakennesuunnitelmien mukaan<br />
3.4. PORTAAT<br />
• RunkoRYL 2010 1237 Runkoportaat<br />
Urakkaan ei sisälly toimenpiteitä sisäpuolisiin portaisiin.<br />
3.5. ULKOSEINÄT<br />
• RunkoRYL 2010 1241 Ulkoseinät<br />
• RunkoRYL 2010 712 Puujulkisivutyö<br />
RunkoRYL 2010 1012 Ersiterappaustyö<br />
• RT 82-10829 Puujulkisivut<br />
Eristerappauskirja 2010. Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />
Kunnantalon julkisivut eristerapataan Arkkitehti - rakennesuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa.<br />
Laastien tulee olla pakkasenkestäviksi todennettuja. Tehdasvalmisteisten laastien tuoteselosteet ja käyttöohjeet<br />
tulee olla saatavilla. Rappauksella ja mahdollisella maalauksella tulee olla riittävä vesihöyrynläpäisevyys,<br />
jotta kosteus ei keräänny pinnoitteen alle.<br />
Käytettävän lämmöneristeen tulee sopia yhteen alustan ja eristerappausjärjestelmän muiden materiaalien kanssa.<br />
Eristerappauksessa käytettävän eristelevyn on oltava kutistumatonta ja itsestään sammuvaa laatua.<br />
Tarvikkeissa, tarvikepakkauksissa tai niiden kuormakirjoissa on oltava valmistajan merkinnät, joiden perusteella<br />
tarvikkeiden asiakirjan mukainen laatu on todettavissa.<br />
Rappaustarvikkeet kuljetetaan suojattuna vahingoittumista vastaan ja varastoidaan työmaalla niin, että ne pysyvät<br />
käyttökelpoisina.<br />
Ohutrappaus-eristejärjestelmässä käytetään muovipinnoitettuja lasikuituverkkoja. Verkon tulee kestää<br />
korroosiota ja laastin alkaalisuutta sekä olla muodonmuutosominaisuuksiltaan ja lujuudeltaan riittävä.<br />
Ohutrappaus-eristejärjestelmässä eristeiden kiinnittämiseen käytetään liimalaastia tai/ja kiinnikkeitä<br />
rakennesuunnitelmissa esitetyllä tavalla.<br />
Käytettävien sokkeliprofileiden ja kulmavahvikkeiden tulee olla suunnitelma-asiakirjojen mukaisia.<br />
Lämmöneristeen kiinnitysalustat tulee täyttörappauksen jälkeen olla niin suoria, että lämmöneriste voidaan<br />
kiinnittää niihin tiiviisti, saavutetaan riittävä kiinnitysvarmuus ja vältetään sisäinen konvektio.<br />
Lämmöneristeen kiinnitysalustan tulee olla puhdistettu (ohutrappaus-eristejärjestelmä) kaikista<br />
lämmöneristeiden kiinnittämiseen käytetyille liimalaasteille vahingollisista aineista, kuten rasvasta,<br />
noesta, pölystä ja suolamuodostumista, kiinnitysalustalle sopivalla aineella ja menetelmällä. Lämmöneristeen<br />
kiinnitysalustan tulee olla riittävän luja.<br />
Lämmöneristeen kiinnitysalustan tulee täyttää liimalaastien tartunnalle riittävät vaatimukset<br />
esim. pinnan karheuden ja vedenimuominaisuuksien suhteen. Ellei lämmöneristeen kiinnitysalustan<br />
kelpoisuudesta saada riittävää varmuutta, tehdään koekiinnitys.
Eristerappaaminen<br />
Vaatimukset<br />
Työn suorituksessa otetaan huomioon kaikki työn onnistumiseen vaikuttavat seikat, kuten sääolot, ilman<br />
sopiva lämpötila ja kosteus, edeltävien töiden valmiusaste ja rapattavien tilojen rauhoitettavuus.<br />
Rapattavan tilan lämmitys, tuuletus ja suhteellinen kosteus järjestetään käytettävälle laastille sopiviksi.<br />
Jos on olemassa jäätymisvaara, rappaus suojataan jäätymiseltä.<br />
Työjärjestys suunnitellaan ja työ toteutetaan siten, että viereisille ja ympäröiville rakennusosille ei aiheuteta<br />
vaurioita eivätkä myöhemmät rakennustyöt vahingoita valmiiksi rapattuja pintoja. Rappaus katkaistaan<br />
liikuntasauman kohdalla. Rappaus tehdään siten, että valmiissa rappauksessa ei ole ulkonäköä haittaavia<br />
työsaumaraitoja. Rappauksessa otetaan huomioon materiaalivalmistajien kirjalliset rappausohjeet.<br />
Mallirappaus on aina hyväksytettävä ennen rappauksen aloittamista.<br />
Lämmöneristeen kiinnittäminen<br />
Vaatimukset<br />
Lämmöneristeet kiinnitetään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti alustaan. Ohutrappaus-eristejärjestelmässä<br />
tarvittava lämmöneristelevyjen ulkopinnan oikaisu tehdään ennen rappausta ja mekaanisten kiinnikkeiden<br />
asentamista. Myös säälle alttiina ollut, auringon vahingoittama eristeen pinta tulee poistaa.<br />
Rappausverkon kiinnittäminen<br />
Vaatimukset<br />
Rappausverkko kiinnitetään suunnitelma-asiakirjojen mukaisilla kiinnikkeillä irti eristeen pinnasta siten,<br />
että se jää valmiissa rakenteessa kokonaan rappauslaastin sisään. Ohutrappauksissa verkko painetaan<br />
tuoreeseen laastiin ilman kiinnikkeitä. Mahdollinen kiinnikkeiden tarve on esitetty rakennesuunnitelmissa.<br />
Suojaus<br />
Vaatimukset<br />
Kaikki rappaamisen aikana mahdollisesti vahingoittuvat rakennusosat suojataan ennen rappaamisen aloittamista<br />
niin, että ne eivät vaurioidu työn aikana.<br />
Rappaaminen ohutrappaus-eristejärjestelmällä<br />
Pohjarappaus<br />
Vaatimukset<br />
Pohjarappauksella tulee olla riittävän hyvä tartunta alustaan. Pohjarappauksen pinta tulee sopia kulloinkin<br />
käytettävälle pintarappaukselle. Jos ulkopintoja ei voida rapata kerralla, tehdään saumat siten, etteivät ne näy<br />
pintarappauskerroksen alta. Pohjarappauksen pinta jätetään karheaksi, jolloin saadaan hyvä tartuntapinta<br />
pintarappaukselle.<br />
Pintarappaus<br />
Vaatimukset<br />
Pintarappaus tehdään tyypillisesti silikonihartsi- tai silikaattipinnoitteella tai sementtilaasteilla tehdaslaastin<br />
valmistajan ohjeiden mukaisesti. Riittävän peittävyyden ja roiskeen tasaisuuden saamiseksi<br />
roiskerappaus tehdään kahteen kertaan 1…3 mm:n paksuisena rappauskerroksena. Hiertopinta tehdään hiertoon<br />
soveltuvalla pinnoitteella käsin hiertäen.<br />
Liikuntasaumojen ja läpivientien tekeminen<br />
Vaatimukset<br />
Eristerappaus tulee katkaista liikuntasaumoilla niin, ettei rakenteeseen synny haitallisia jännityksiä tai halkeilua.<br />
Eriste- ja rappauskerros tulee katkaista rakenteellisten liikuntasaumojen kohdalta. Liikuntasaumojen tyyppi,<br />
leveys ja tarve on määritelty rakennesuunnitelmissa.<br />
Rappauksen läpi vietävät rakenneosat tulee kallistaa niin, etteivät ne johda vettä rakenteeseen. Läpivientien<br />
rakenne, koko ja tiivistysmenetelmä on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa.<br />
Jälkihoito<br />
Vaatimukset<br />
Jälkihoito sementtiä ja kalkkia sisältäville laasteille tehdään vesisumutuksella laastin valmistajan ohjeiden<br />
mukaisesti. Hydraulista sideainetta sisältävä laastikerros pidetään kosteana 1...3 vuorokautta rappaamisen<br />
jälkeen. Jälkihoito lopetetaan vähentämällä vesisumutuksen määrää vähitellen.
Valmis eristerappaus<br />
Vaatimukset<br />
Eristerappaus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen ottaen huomioon mm. palo- ja kosteustekniset asiat.<br />
Rapattu pinta tarkastetaan työn valmistuttua vastaanottokatselmuksessa vertaamalla pintaa mallirappaukseen<br />
tai suunnitelma-asiakirjojen vaatimuksiin pinnan ulkonäöstä, tasaisuudesta, lujuudesta ja sallituista<br />
mittapoikkeamista. Rappaus on suunnitelma-asiakirjoissa määrätyn mittatarkkuusluokan vaatimusten mukainen.<br />
Valmiin rappauksen mittatarkkuusluokat<br />
Vaatimukset<br />
Mittatarkkuusluokka on 2. ks. RukoRYL 2010 Taulukko 1012:T1. Rapatun pinnan tasaisuus.<br />
Eristerappauksen kelpoisuuden osoittaminen<br />
Tarkastukset rappaustyön yhteydessä<br />
Vaatimukset<br />
Kaikki rapattavat pinnat tarkastetaan hyvissä ajoin ennen rappaustöiden aloittamista. Jos pinnoissa havaitaan<br />
virheellisyyksiä, jotka saattavat haitata suunnitelma-asiakirjojen mukaisen työtuloksen saavuttamista,<br />
ne korjataan. Välittömästi ennen rappaustöiden tai kunkin rappauskohteen rappaamisen aloittamista<br />
todetaan työn onnistumiseen vaikuttavien seikkojen suunnitelma-asiakirjojenmukaisuus.<br />
Kaikkien käsittelykertojen asianmukaisuus todetaan työn aikana. Tarvikkeiden ja olosuhteiden<br />
sopivuus ja suunnitelma-asiakirjojenmukaisuus todetaan jatkuvasti rappaamisen aikana ja työn laatua<br />
verrataan mallirappaukseen.<br />
Työn luovutus<br />
Vaatimukset<br />
Katselmusten tulokset, mittauspöytäkirjat, materiaalien toimitusasiakirjat ja muu kirjallinen materiaali<br />
kootaan työmaalla ylläpidettäviin laadunvalvonta-asiakirjoihin.<br />
Julkisivupiirustuksissa esitetyt pelti- tai alumiinipinnat sisältyy rakennusurakkaan<br />
3.6. ULKOTASOT JA PARVEKKEET<br />
3.6.4. Sisäänkäyntikatokset<br />
Kunnantalon pääsisäänkäynnin katos<br />
Pääsisäänkäynnin sisäänvedetyn katoksen sekä päätyjen sisäänkäyntikatoksien toimenpiteet on esitetty<br />
rakennesuunnitelmissa.<br />
3.7. YLÄPOHJA- JA VESIKATTORAKENTEET<br />
3.7.0. Yleistä<br />
Yläpohjat tehdään rakennesuunnitelmien mukaisesti.<br />
Noudatetaan:<br />
RunkoRYL 2010 1236 Yläpohjat<br />
RunkoRYL 2010 91 Lämmön- ja ääneneristys<br />
RunkoRYL 2010 92 Vedeneristys<br />
Vesikaton kannatusrakenteet tehdään puurakenteisina rakennesuunnitelmien mukaan.<br />
Yläpohja, ks. rakennesuunnitelmat.
3.7.1.Vesikate<br />
Noudatetaan:<br />
RunkoRYL 2010 126 Vesikatot 31<br />
Vesikaton muoto ja rakenteet ilmenevät rakennepiirustuksissa.<br />
Vesikaton pintarakenteet : Ks. kohta 5.1<br />
3.7.2. Räystäät<br />
Noudatetaan:<br />
• RunkoRYL 2010 651 Ohut- ja muotolevytyöt runkorakenteissa<br />
• RT 80-10632 Rakennuksen suojapellitykset<br />
Räystäspellitykset tehdään 0,6mm:n PVDF2-pinnotetusta ohutteräslevystä, väri ulkovärisuunnitelman mukaan.<br />
3.7.3. Vesikattovarusteet<br />
Noudatetaan:<br />
• RT 85-10596 Metalliset sadevesijärjestelmät<br />
• RT 80-10632 Rakennuksen suojapellitykset<br />
• RT 85-10708 Vesikaton turvavarusteet<br />
• Suomen RakMK F2 Rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuus<br />
3.7.6. Ullakon ja vesikaton puu- ja levytyöt<br />
• RT 85-10562<br />
• RT 85-10495<br />
Ullakkotilojen osastoinnit korjataan niiltä osin kun niitä joudutaan kasvattamaan kiinni uusiin seinäpintoihin.<br />
4. TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT<br />
4.1. IKKUNAT<br />
• RunkoRYL 2010 1242 Ikkunat<br />
• RunkoRYL 2010 651 Ohut- ja muotolevytyöt runkorakenteissa<br />
• RT 38-10901Rakennuslasit, tasolasit (2007)<br />
• RT 38-10941 Eristyslasit (2008)<br />
• RT41-10279 Metalli- ja muovi-ikkunat lasitus umpiolasilla (1985) • RT41-10434 Puuikkunan lasitus<br />
yksinkertaisella lasilevyllä (1990)<br />
• RT41-10431 Puiset ikkunat ja tuuletusluukut, laatuvaatimukset (1990)<br />
• RT41-10947 Puu- ja alumiini-ikkunat sekä niiden asennus<br />
Kunnantalon ikkunat uusitaan rakennesuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Kunnantalon ikkunoista vaihdetaan<br />
1-3 kerroksen ikkunat.<br />
Ikkunoista on esitetty periaatesuunnitelma ARK-suunnitelmissa. ikkunoiden tulee olla ns. MSEAl-ikkunoita<br />
Sisälasina 2K-eristyslasi, lisäksi ikkunat varustetaan puitteiden väliin asennettavilla sälekaihtimilla.<br />
Koko ikkunan U-arvo tulee olla ≤ 1,0
4.1.1. Puuikkunat ja ikkunaovet<br />
Valmistajan on annettava kirjalliset ohjeet ikkunoille suoritettavista huoltotoimenpiteistä.<br />
Kiinnitys<br />
• RT41-10947 Puu- ja alumiini-ikkunat sekä niiden asennus<br />
Karmit kiinnitetään liittyviin rakenteisiin upotetuin ruuvein. Pinnassa karminväriin sopivat muovitulpat.<br />
Lasitus<br />
Lasilevyn paksuuden mitoitus RT 38-10316 mukaan.<br />
Umpiolaseille on saatava 10 vuoden takuu. RakMK F2:n mukaisissa ikkunoissa on oltava turvalasit.<br />
Lasina käytetään selektiivilasia<br />
Heloitus<br />
Yleensä tehtaan vakioheloitus, joka tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa ikkunakaavioiden mukaiseksi.<br />
Tiivistys<br />
Tiivisteinä käytetään kumi- tai silikonitiivisteitä. Tiivisteitä tulee olla vähintään kaksi.<br />
Tilkitseminen<br />
Ikkunoiden karmin ja seinärakenteen väli tilkitään sisäpuolelta esim. polyuretaanivaahdolla 1/3 osaa<br />
karmipaksuudesta, ulkopuolelle mineraalivillatilke.<br />
Kahden karmin liitossaumaan asennetaan saumausvaahtoa karmin koko syvyydeltä. Rajasauma kitataan ja<br />
listoitetaan.<br />
Listoitus<br />
Karmilistat asennetaan ikkunoiden ja karmien ja seinärakenteen sekä rajasaumojen peitoksi.<br />
4.1.2. ALUMIINI- TAI TERÄSPROFIILI-IKKUNAT<br />
Noudatetaan:<br />
• RunkoRYL 2010 1242 Ikkunat<br />
• RakMK E1<br />
• RakMK F2<br />
Rakennusurakaan kuuluu laatia alumiini-tai teräsikkunoiden ikkunakaaviot ennen ikkunoiden valmistamista ja<br />
hyväksyttää valmistuskuvat tilaajalla.<br />
Ikkunoiden liittyminen rakennuksen runkoon profiilivalmistajan ohjeiden mukaan.<br />
Huom! RakMk:n F2 mukaiset ikkunat turvalaseja. (6mm:n karkaistu lasi).<br />
Umpiosuuksilla, kulmissa ja liittymissä käytetään ulkopuolella 2mm:n epoksipulverimaalattua<br />
(RAL vakioväri) ja sisäpuolella 2mm:n epoksipulverimaalattua alumiinilevyä tai profiilia.<br />
Eristykset ja sisäpuolinen verhouslevy vanerista valmistajan ohjeiden mukaisesti.<br />
Ikkunoiden vesipellit tehdään sinkitystä teräsohutpellistä. Materiaalivahvuus 1.5mm, maalaus tai pinnoitus<br />
ulkovärisuunnitelman määräämään sävyyn, maalauskäsittely-yhdistelmä A872 K 422.4.<br />
Alle 1000mm:n korkeudessa maanpinnassa olevien ikkunoiden vesipeltien alle laitetaan kosteudenkestävästä<br />
vanerista vesipellintukilevy.
4.2. OVET<br />
4.2.0. Yleistä<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
4.4. KEVYET VÄLISEINÄT<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
4.5. ERITYISVÄLISEINÄT JA JAKOSEINÄT<br />
4.5.1. Wc-jakoseinät<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
4.6. KAITEET, HOITOTASOT JA HOITOSILLAT<br />
Ei sisälly urakkaan.<br />
4.7. HORMIT, KANAVAT, TULISIJAT JA PIIPUT<br />
Vanha piippu putretaan.<br />
5. PINTARAKENTEET<br />
5.1 VESIKATE<br />
Yleistä<br />
• RunkoRYL 2010 1236 Yläpohjat<br />
• RunkoRYL 2010 91 Lämmön- ja ääneneristys<br />
• RunkoRYL 2010 92 Vedeneristys<br />
• Suomen RakMK C 2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet 1998.<br />
Ks. kohta 3.7.1.Vesikate<br />
Vesikattorakenteet rakennesuunnitelmien mukaan, vesieristyksen käyttöluokka on VE80 (TL2+TL2).<br />
Vesikatteen väri on nykyisen katon värinen musta.<br />
Vesikatto tuuletetaan räystäälle jäävien tuuletusrakojen avulla. Tuuletuksen on tapahduttava siten, että<br />
irtolumi ja vesi ei pääse tunkeutumaan kattorakenteisiin. Tuuletusrakoihin asennetaan hyönteissuojaverkot.
5.1.4 Pelti- ja metallityöt<br />
Kattopinnan yläpuolelle kohoavien seinäpintojen tai luukkujen tms. pellitykset laippoineen tehdään<br />
muovipinnoitetusta sinkitystä, 0,6 mm:n teräspellistä PVDF2.<br />
Suojapellitykset nostetaan pystypinnoilla vähintään 300 mm:n korkeuteen katteen valmiista pinnasta,<br />
ellei piirustuksissa ole osoitettu laajempaa pellitystä.<br />
Huopa- ja kermikatteet<br />
• RT 85-10799 Bitumikatteet, perustietoja (2003)<br />
• RT 85-10851 Loivat bitumikermikatot (2005)<br />
Vesikatteet tehdään 2-kertaisella bitumikermikatteella rakennesuunnitelmien mukaan. Kermi asennetaan<br />
vanhan vesikatteen tai raakaponttilaudoituksen päälle.<br />
Muut katteet ja katon varusteet ks. Kohta 4.6<br />
5.2. SISÄSEINIEN PINTARAKENTEET<br />
Näkyviin jäävät vanhat ulkoseinäpinnat huoltomaalataan niissä huonetiloissa missä vaihdetaan ikkunat.<br />
Uudet seinäpinnat tasoitetaan RT 33-11043 mukaisesti. Tasoitekäsittely 1-63-2-L1-Ts2<br />
Maalauksen ulkonäköluokka on Ps1.<br />
5.2.0. Yleistä<br />
Noudatetaan:<br />
Tasoitustyöt RT 33-11043<br />
Maalaustyöt RT 29-11050<br />
Värisävy on maalarinvalkoinen<br />
5.3 SISÄKATTOJEN PINTARAKENTEET<br />
5.3.0. Yleistä<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
5.5. ULKOSEINIEN PINTARAKENTEET<br />
Julkisivumateriaalit ja ulkoseinämateriaalit on esitetty ARK- ja rakennesuunnitelmissa<br />
Julkisivupiirustuksissa esitetty polttomaalattu alumiinirakenne sisältyy urakkaan.<br />
5.6. LATTIAN PINTARAKENTEET<br />
5.6.0. Yleistä<br />
Ei sisälly urakkaan
6 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET<br />
6.0 YLEISTÄ<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
7. KONETEKNISET TYÖT<br />
7.0 YLEISTÄ<br />
Pääurakkaan kuuluu sivu- ja aliurakoista aiheutuvat rakennustekniset aputyöt sekä<br />
yleiset velvoitteet kuten kunkin sivu- ja aliurakan tai erillishankinnan piirustuksissa,<br />
selityksessä ja urakkasopimuksessa on esitetty.<br />
7.1. LÄMPÖ-, VESI- JA VIEMÄRITYÖT<br />
Ei sisälly urakkaan<br />
7.2. ILMANVAIHTOTYÖT<br />
Ilmanvaihtotöistä aiheutuvat rakennustekniset työt on esitetty urakkarajaliitteessä.<br />
7.3. SÄHKÖTYÖT<br />
Sähköteknisistä töistä aiheutuvat rakennustekniset työt on esitetty urakkarajaliitteessä