08.03.2014 Views

Rakennusselitys - Isokyrö

Rakennusselitys - Isokyrö

Rakennusselitys - Isokyrö

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Sisällysluettelo<br />

0 YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET ................................................................................................... 3<br />

0.1.1 Rakennushanke 3<br />

0.1.1.0 Rakennuskohde ja sen sijainti 3<br />

0.1.1.1 Tilaaja 3<br />

0.1.1.3 Valvonta 3<br />

0.1.1.4 Urakoitsija 3<br />

0.1.1.6 Rakennustyössä noudatettavat asiakirjat 5<br />

0.1.2. Rakennustarvikkeet 6<br />

0.1.3. Rakennusvälineet 6<br />

0.1.4. Mittaukset 6<br />

0.1.5 Suoritukset 6<br />

0.1.6. Varaukset 7<br />

0.1.7. Merkinnät ja kilvet 8<br />

0.1.8. Yleiset suoritusmääritykset 8<br />

0.1.9. Tarkastukset ja käyttöönotto 8<br />

1. MAARAKENNUS ..................................................................................................................................... 9<br />

1.0. YLEISTÄ 9<br />

1.1. RAIVAUS JA PURKU 10<br />

1.1.0. Yleistä 10<br />

1.1.1. Raivaus 10<br />

1.1.3. Kasvillisuuden suojaus 10<br />

1.1.4. Pohjarakenteet ja pohjanvahvistus 10<br />

1.1.5.Työnaikainen kuivanapito 10<br />

1.1.7. Vanhojen rakenteiden purku 11<br />

1.1.8. Purku- ja raivausjätteiden poiskuljetus 11<br />

1.2. MAANKAIVU 11<br />

1.2.0. Yleistä 11<br />

1.2.1. Pintamaan poisto 11<br />

1.2.2. Kaivu rakennuspohjaa varten 12<br />

1.2.3. Kanaalikaivu 12<br />

1.2.4. Kaivu rakennusalueella 12<br />

1.2.5. Kaivumaiden kuljetus 12<br />

1.3. LOUHINTA 12<br />

1.3.0. Yleistä 12<br />

1.4. POHJARAKENTEET JA POHJAN VAHVISTUS 12<br />

1.5. SALAOJAT JA PUTKIJOHDOT 12<br />

1.5.0. Yleistä 12<br />

1.5.1. Salaojat ja sadevesiviemäröinti 12<br />

1.5.3. Kaivot 13<br />

1.5.4. Vesijohdot 13<br />

1.5.5. Lämpöjohdot 13<br />

1.6. TÄYTTÖ JA TIIVISTYS 13<br />

1.6.0. Yleistä 13<br />

1.6.1. Perustusten alustäyttö 13<br />

1.6.2. Perusmuurin vierustäyttö 13<br />

1.6.4. Kanaalien ja syvennysten täytöt 14<br />

1.6.5. Täyttö rakennusalueella 14<br />

1.7. RAKENNUSALUEEN PINTARAKENTEET 14<br />

1.7.0. Yleistä 14<br />

1.7.1. Nurmikot ja istutukset 14<br />

1.7.2. Liikennealueiden päällystys 14<br />

1.7.3. Laattapäällystys 14<br />

1.7.4. Pintakuivatuksen rakenteet 15<br />

1.7.8. Luonnonvaraisten alueiden kunnostus 15<br />

1.8. ULKOVARUSTEET 15<br />

1.8.0. Yleistä 15<br />

1.8.1. Aidat ja tukimuurit 15<br />

1.8.2.Talovarusteet 15<br />

1.8.3. Urheilu- ja leikkivarusteet 15


1.8.4. Jätehuollon varusteet 15<br />

1.8.5. Liikennealueiden varusteet 15<br />

1.8.6. Valaistusrakenteet 15<br />

2. PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET ........................................................................... 16<br />

2.0 YLEISTÄ 16<br />

2.1 ANTURAT 16<br />

2.2. PERUSMUURIT, PERUSPILARIT JA PERUSPALKIT 16<br />

2.3. ALAPOHJARAKENTEET 16<br />

2.5. VÄESTÖSUOJARAKENTEET 17<br />

2.6. MAANVARAISET LAATAT 17<br />

2.7. ERITYISRAKENTEET 17<br />

2.8 ULKOPUOLISET RAKENTEET 17<br />

3. RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET ............................................................................................... 17<br />

3.0 YLEISTÄ 17<br />

3.0.2. Raudoitus ja betonityöt 18<br />

3.0.3. Metallirunkotyöt 18<br />

3.0.4. Muuraustyöt 19<br />

3.0.5. Elementtityöt 19<br />

3.0.6. Runko- ja vesikattorakenteiden puu- ja levytyöt, yleistä 20<br />

3.0.7. Lämmön- ja ääneneristykset 20<br />

3.0.9. Runko- ja vesikattorakenteiden veden- ja kosteudeneristykset 21<br />

3.2. KANTAVAT VÄLISEINÄT JA PILARIT 21<br />

3.2.0. Yleistä 21<br />

3.2.1. Puurukoiset kantavat seinät 21<br />

3.3. LAATAT JA PALKIT 22<br />

3.4. PORTAAT 22<br />

3.5. ULKOSEINÄT 22<br />

3.6. ULKOTASOT JA PARVEKKEET 24<br />

3.6.4. Sisäänkäyntikatokset 24<br />

3.7. YLÄPOHJA- JA VESIKATTORAKENTEET 24<br />

3.7.0. Yleistä 24<br />

3.7.1.Vesikate 25<br />

3.7.2. Räystäät 25<br />

3.7.3. Vesikattovarusteet 25<br />

3.7.6. Ullakon ja vesikaton puu- ja levytyöt 25<br />

4. TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT .................................................................................................... 25<br />

4.1. IKKUNAT 25<br />

4.1.1. Puuikkunat ja ikkunaovet 26<br />

4.1.2. ALUMIINI- TAI TERÄSPROFIILI-IKKUNAT 26<br />

4.2. OVET 27<br />

4.2.0. Yleistä 27<br />

4.4. KEVYET VÄLISEINÄT 27<br />

4.5. ERITYISVÄLISEINÄT JA JAKOSEINÄT 27<br />

4.5.1. Wc-jakoseinät 27<br />

4.6. KAITEET, HOITOTASOT JA HOITOSILLAT 27<br />

4.7. HORMIT, KANAVAT, TULISIJAT JA PIIPUT 27<br />

5. PINTARAKENTEET ............................................................................................................................... 27<br />

5.1 VESIKATE 27<br />

5.1.4 Pelti- ja metallityöt 28<br />

5.2. SISÄSEINIEN PINTARAKENTEET 28<br />

5.3 SISÄKATTOJEN PINTARAKENTEET 28<br />

5.3.0. Yleistä 28<br />

5.5. ULKOSEINIEN PINTARAKENTEET 28<br />

5.6. LATTIAN PINTARAKENTEET 28<br />

5.6.0. Yleistä 28<br />

6 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET .......................................................................................... 29<br />

6.0 YLEISTÄ 29<br />

7. KONETEKNISET TYÖT ........................................................................................................................ 29<br />

7.0 YLEISTÄ 29<br />

7.1. LÄMPÖ-, VESI- JA VIEMÄRITYÖT 29<br />

7.2. ILMANVAIHTOTYÖT 29<br />

7.3. SÄHKÖTYÖT 29


0 YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET<br />

0.1.1 Rakennushanke<br />

Isonkyrön kunnantalon julkisivusaneeraus<br />

0.1.1.0 Rakennuskohde ja sen sijainti<br />

Rakennuskohde käsittää Isonkyrön kunnantalon julkisivujen lisälämmöneristämisen,<br />

ikkunoiden vaihdot ja räystäsmuutokset tarvittavine töineen.<br />

Isonkyrön kunnantalo sijaitsee Isonkyrön keskustassa<br />

Rakennuskohteen osoite:<br />

Isonkyrön kunnantalo<br />

Pohjankyröntie 136<br />

61500 ISOKYRÖ<br />

0.1.1.1 Tilaaja<br />

Isonkyrön kunta<br />

PL 29<br />

65100 ISOKYRÖ<br />

Yhteyshenkilö:<br />

Tekninen johtaja Juha Försti<br />

06 47 01 230<br />

gsm 040-774 9087<br />

juha.försti@isokyro.fi<br />

0.1.1.2 Rakennuttaja<br />

Isonkyrön kunta<br />

PL 29<br />

65100 ISOKYRÖ<br />

Yhteyshenkilö:<br />

Tekninen johtaja Juha Försti<br />

06 47 01 230<br />

gsm 040-774 9087<br />

juha.försti@isokyro.fi<br />

0.1.1.3 Valvonta<br />

Valitaan myöhemmin<br />

0.1.1.4 Urakoitsija<br />

Valitaan myöhemmin


0.1.1.5 Suunnittelijat, asiantuntijat<br />

Arkkitehtisuunnittelu<br />

Arkkitehtuuritoimisto Jukka Ulvinen<br />

Pohjankyröntie 136<br />

61500 <strong>Isokyrö</strong><br />

Puh 0400-661 421<br />

Yhteyshenkilö:<br />

Jukka Ulvinen<br />

Puh 0400-661 421<br />

jukka.ulvinen@netikka.fi<br />

Rakennesuunnittelu<br />

Insinööritoimisto Eero Kellberg Oy<br />

Mesimarjaviita 7<br />

60150 Seinäjoki<br />

Puh: 06 4121 710<br />

Fax: 06 4121 710<br />

Yhteyshenkilö:<br />

Eero Kellberg<br />

puh. Puh: 06 4121 710<br />

gsm 0400-264 456<br />

eero.kellberg@kellberg.fi


0.1.1.6 Rakennustyössä noudatettavat asiakirjat<br />

Urakoitsijalla tarkoitetaan tässä rakennusselityksessä rakennusurakoitsijaa, ellei erikseen mainita<br />

muuta urakoitsijaa.<br />

Yleiset asiakirjat:<br />

• Voimassa olevat lait ja asetukset sekä niihin juridisesti verrattavat päätökset ja määräykset,<br />

joiden luettelo on RT 20692<br />

• Rakennusaineiden ja tarvikkeiden laatua, lujuutta ja käyttöä koskevat normit ja luokitusohjeet,<br />

joiden luettelo on RT 40005<br />

• Rakennustöiden yleiset laatumääräykset MaaRYL 2010, Runko RYL 2000, SisäRYL 2000 ja<br />

Maalaus RYL 2001<br />

• Hyvät vakiintuneet työtavat, jotka vastaavat tätä rakennusta tässä työselityksessä koskevaa<br />

laatutasoa<br />

• Suomen rakentamismääräyskokoelma, RT-kortiston ohjekortit<br />

• BY-julkaisut<br />

• RIL-julkaisut<br />

• muut julkaisut, joihin asiakirjoissa viitataan<br />

• Rakennusaineiden valmistajien ohjeet ja suositukset<br />

Hankekohtaiset asiakirjat:<br />

Asiakirjojen pätevyysjärjestys on esitetty urakkaohjelmassa<br />

• urakkasopimus<br />

• rakennusurakan yleiset sopimusehdot, YSE 1998<br />

• sivu- ja aliurakan muutokset yleisiin sopimusehtoihin RT 80188<br />

• tämä rakennustyöselitys liitteineen<br />

• työn valmistumiseksi tarvittavat eri urakoitsijoiden toimittamat piirustukset, selvitykset<br />

ja ohjeet<br />

• rakennesuunnitelmat<br />

• suunnittelijoiden antamat väri- ja materiaalimääräykset<br />

Urakoitsijan tulee urakkasopimuksen puitteissa noudattaa suunnittelijoiden, työnvalvojan,<br />

tarvikkeiden valmistajien ja toimittajien sekä erikoistöiden suorittajien antamia ohjeita<br />

ja täydentäviä osapiirustuksia.


0.1.2. Rakennustarvikkeet<br />

”RYL Yleiset vaatimukset” ja ohjeet<br />

Rakentamisessa on käytettävä Suomen oloihin sopivia ja käytännössä hyväksi havaittuja rakennusaineita ja tarvikkeita.<br />

Rakennustarvikkeiden tulee täyttää niille normeissa ja ohjeissa<br />

asetetut vaatimukset.<br />

Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan, laadultaan vastaavilla<br />

tarvikkeilla. Vaihto on kuitenkin ensin hyväksytettävä rakennuttajalla. Rakennuttajan tuotehyväksyntä ei kuitenkaan<br />

vähennä urakoitsijan vastuuta.<br />

0.1.3. Rakennusvälineet<br />

Urakoitsija hankkii ja kustantaa kaikki valmiin työn edellyttämät rakennustyössä tarvittavat<br />

työvälineet, telineet ja apulaitteet.<br />

Urakoitsijan tulee järjestää työnaikaiset kulkutiet työmaalle viranomaisten hyväksymällä<br />

tavalla ja tulee myös kustannuksellaan vastata kaikista erikoisjärjestelyistä, kuten mahdollisten lisäalueiden vuokraus,<br />

työalueiden, kulkuteiden ja varastoalueiden aitaus, portit, liikennemerkit,<br />

kadun katkaisut yms.<br />

0.1.4. Mittaukset<br />

Mikäli suunnittelijat luovuttavat DWG-tiedostoja työmaakäyttöön tapahtuu se aina sitoumuksetta,<br />

toisin sanoen niiden käyttö työmaalla on urakoitsijan omalla vastuulla.<br />

Noudatetaan RT 02-10028 "Rakennusmittaus, pisteiden määrittäminen ja paikalleen<br />

asettaminen ja sallitut poikkeamat" annettuja vakiotoleransseja.<br />

Rakennusmittaussanasto RT 02-10003, RYL Yleiset vaatimukset 01.4.<br />

0.1.5 Suoritukset<br />

0.1.5.0. Asennustapa ja työolosuhteet<br />

Erityistä ammattitaitoa vaativat työt tulee antaa alan hallitsevien, luotettavien erikoisliikkeiden tehtäväksi ja nämä<br />

aliurakoitsijat ja -hankkijat esitettävä rakennuttajan hyväksymäksi ennen ko. erikoistyön aloitusta.<br />

0.1.5.1. Rakennusaikainen käyttö<br />

Vesi ja sähkö<br />

Pääurakoitsija hankki ja kustantaa kaiken tarvittavan sähkön valaistusta ja koneiden<br />

käyttöä varten myös sivu- ja aliurakoitsijoille.


Puhelin ja valaistus<br />

Kukin urakoitsija ja projektin osapuoli vastaa omista puhelinkuluistaan.<br />

Lämmitys, suojaus ja kuivatus<br />

Olemassa olevia katto-, seinä ja lattiarakenteita ei saa kastella. Purkutöiden yhteydessä<br />

on kiinnitettävä suurta huomiota ja huolellisuutta vahojen rakenteiden kuivana pysymiseen.<br />

Mikäli vanhat rakenteet pääsevät kastumaan tai kostumaan tulee urakoitsijan toimesta<br />

järjestää katselmus. Katselmuksen ja mahdollisten lausuntojen jälkeen laaditaan hyväksytty korjaussuunnitelma.<br />

Työmaa-aikana kastuneiden rakenteiden kuivatuksesta ja korjauksesta<br />

vastaa urakoitsija.<br />

Sisäpuoliset suojaukset on toteutettava huonekohtaisesti töiden etenemisen mukaan.<br />

Huonekohtaisessa suojauksessa tulee käyttää alipaineistusta<br />

0.1.6. Varaukset<br />

0.1.6.0.Reiät, aukot, syvennykset, reikäpiirustukset<br />

Tarvittavat reiät, syvennykset, kannakkeet, yms. tehdään rakennesuunnitelmien<br />

ja erikoistöiden urakkasopimusten mukaisesti.<br />

Muihin rakenteisiin tulevat reiät, tartunnat yms. kannakkeet ja kiinnikkeet merkitsee ja<br />

osoittaa niitä tarvitseva urakoitsija.<br />

Reikäpiirustusten tarkastamisvelvollisuus on kunkin urakoitsijan sisällytettävä<br />

myös kaikkiin aliurakoihinsa ja -hankintoihinsa.<br />

0.1.6.1. Läpivientien sovituskappaleet<br />

Noudatetaan RT 80-10238 ohjetta, rakennusselityksen 5 (pintarakenteet)<br />

kohdissa mainittuja ja erityissuunnitelmissa osoitettuja läpivientikappaleita.<br />

0.1.6.2. Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet<br />

Asennettavia rakennusosia, laitteita ja koneita varten tarvittavat reiät, urat tartunnat yms.<br />

on mikäli mahdollista tehtävä korjaustyön yhteydessä. Mikäli sellaista joudutaan tekemään<br />

valmiisiin rakenteisiin, on varmistuttava siitä, ettei rakenteellinen kestävyys heikkene.<br />

0.1.6.3. Paikkaukset<br />

Urakoitsija suorittaa paikkaukset myös sivu- ja aliurakoitsijoidensa töiden osalta.<br />

Mikäli paikkaustarve aiheutuu toisen urakoitsijan huolimattomuudesta, on<br />

kustannusselvitys tehtävä ko. urakoitsijoiden kesken. Paikkaus suoritetaan siten,<br />

että paikattu kohta ulkonäöltään ja muilta ominaisuuksiltaan on ympäristöään vastaava.


0.1.7. Merkinnät ja kilvet<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

0.1.8. Yleiset suoritusmääritykset<br />

0.1.8.0.Työmaapäiväkirja<br />

Pääurakoitsija on velvollinen pitämään työmaapäiväkirjaa. Työmaapäiväkirja luovutetaan rakennuttajalle<br />

vastaanottotarkastuksen yhteydessä.<br />

Työmaapäiväkirjamerkinnät vahvistetaan työmaakokouksissa ja viimeistään<br />

vastaanottotarkastuksessa.<br />

0.1.8.1.Työmaakokoukset<br />

Työmaakokouksia pidetään urakkaohjelman tai urakkarajaliitteen mukaisesti<br />

Urakoitsija on aina velvollinen varmistumaan mahdollisten muutos- ja lisätöiden<br />

hyväksyttämisestä viranomaisilla ja suunnittelijoilla mikäli ne olennaisesti poikkeavat<br />

asiakirjoista.<br />

0.1.9. Tarkastukset ja käyttöönotto<br />

Urakoitsijat huolehtivat vaadittavien tarkastusten toimeenpanosta työvaiheittain ajallaan<br />

Pääurakoitsija huolehtii rakennuksen ja rakennusalueen loppusiivouksesta.<br />

Loppusiivous on annettava luotettavaksi tunnetun ja rakennussiivouksista kokemusta<br />

omaavan siivousliikkeen tehtäväksi. Ennen rakennuksen luovuttamista se on<br />

puhdistettava niin, että se tällöin on sekä sisältä että ulkoa täysin käyttökunnossa<br />

ja ympäristöltään siistitty. Sisäpuolinen loppusiivous on toteutettava töiden<br />

etenemisen mukaan.<br />

0.1.9.0. Tarkepiirustukset<br />

Vastaanottotarkastuksen yhteydessä aliurakoitsijat toimittavat rakennuttajalle<br />

kahtena sarjana täydelliset aliurakoitsijan piirustukset.<br />

Maalausurakoitsija jättää kaksi maalaus- ja huoneselitystä täydennettynä<br />

käytettyjen aineiden ja valmistavien tehtaiden nimillä ja värinumeroilla.<br />

Em. tarkepiirustusten ja monisteiden kopiokustannukset kuuluvat pääurakkaan.<br />

Urakoitsija on velvollinen varmistumaan siitä, että lopullisiin piirustuksiin saadaan<br />

kaikilta osin yhtäpitävät tiedot suoritettuun työhön nähden. Vähäisetkin muutokset<br />

tulee merkitä tätä tarkoitusta varten varattuihin kopioihin.


0.1.9.1. Takuuajan työt<br />

Urakoitsijalta vaaditaan suorittamistaan töistä kahden (2) vuoden takuu.<br />

Yhden vuoden jälkeen pidetään ns. välivuoden takuutarkastus.<br />

Takuuaikana on rakennuttaja velvollinen ilmoittamaan aina välittömästi urakoitsijalle<br />

havaitsemistaan virheistä ja puutteista. Urakoitsijan tulee tällöin suorittaa korjaus<br />

välittömästi, mikäli virheen tai puutteen voidaan katsoa edistävän rakennuksen tai sen osan rappeutumista tai<br />

haittaavan rakennuksen käyttöä.<br />

Katso Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998<br />

0.1.9.2. Käyttöönotto<br />

Kiinteistökohtaiset huolto- ja käyttöohjeet<br />

Aliurakoitsijat ja -hankkijat luovuttavat rakennuttajalle tarpeelliset suomenkieliset<br />

käyttö- ja huolto-ohjeet muovikoteloon sijoitettuina kahtena sarjana viimeistään vastaanottotarkastuksen<br />

yhteydessä, jolloin myös takuutodistukset luovutetaan rakennuttajalle.<br />

Rakennuttajalle on luovutettava myös rakennuksen huoltokirja, tarvittavat hoito-ohjeet<br />

kaikista hoitoa vaativista rakennusosista, kuten lattiapäällysteistä, verhouksista yms.<br />

Käytön opastus<br />

Noudatetaan erityissuunnitelmia.<br />

0.1.9.3. Vastaanottotarkastus<br />

Noudatetaan urakkasopimusta.<br />

1. MAARAKENNUS<br />

1.0. YLEISTÄ<br />

• MaaRYL 2010<br />

• Pohjarakennusohjeet RIL 121-2004<br />

• RIL 126-2009 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus 2009<br />

• Asemapiirustus<br />

• Pihasuunnitelma eri suunnittelijoiden täydentämänä<br />

• Salaoja- ja pintavesisuunnitelma<br />

• Rakennesuunnitelmat<br />

Vähäiset julkisivutyön vaatimat maanrakennustyöt sisältyvät rakennusurakkaan.


1.1. RAIVAUS JA PURKU<br />

1.1.0. Yleistä<br />

Kaikki valmiin työn edellyttämät rakenteiden purkutyöt sekä raivaustyöt kuuluvat<br />

rakennusurakkaan.<br />

Purku – raivaustyöt suoritetaan valmiin työn edellyttämässä laajuudessa.<br />

1.1.1. Raivaus<br />

MaaRYL 11 Raivaus, VTO-83 Viheraluetöiden tekniset ohjeet, kohta 2.1<br />

Urakka-alueena on asemapiirustuksessa esitettytontin rajojen sisäpuolinen alue.<br />

Raivausjätteet on kuljetettava pois tontilta urakoitsijan kustannuksella.<br />

1.1.3. Kasvillisuuden suojaus<br />

Tontilla olevat säilytettävät puut merkitään tilaajan toimesta. Ennen kasvillisuuden raivausta järjestetään<br />

raivauskatselmus, jossa päätetään tarkemmin säilyttävästä puustosta.<br />

Säilytettäväksi sovittujen puiden vaurioittamisesta maksetaan sakko. Puiden rungot<br />

suojataan lautaverhouksella. Puiden juurien tarpeetonta katkomista on vältettävä.<br />

Asemapiirustuksessa esitetyt luonnontilaan jätettävät alueet sekä urakka-alueen<br />

ulkopuolelle jäävä alue on suojattava rakennustyön ajaksi suoja-aidalla eikä aluetta saa<br />

käyttää varastointiin.<br />

1.1.4. Pohjarakenteet ja pohjanvahvistus<br />

MaaRYL 2010<br />

Pohjanvahvistustöitä ei sisälly urakkaan.<br />

1.1.5.Työnaikainen kuivanapito<br />

MaaRYL 2010<br />

Urakoitsija huolehtii kaikkien tekemiensä kaivantojen kuivatuksesta.


1.1.7. Vanhojen rakenteiden purku<br />

Pääpiirteissään urakkaan sisältyy seuraavat purkutyöt:<br />

Päädyn seinäpinnasta ylimenevät sandwich-elementit katkaistaan<br />

Koillissivun tukimuurin uloke poistetaan (RAK 871-103)<br />

Vanhan tukimuurin vanha irtoileva rappaus poistetaan ja pinta puhdistetaan (RAK 871-103)<br />

Vanha savupiippu puretaan (RAK 871-103)<br />

Vaihdettaviksi määritetyt ikkunat ja ovet listoituksineen tms. puretaan<br />

Luoteisen välikön vanha peltiverhous ja koolaus rakenteineen kavennetaan. Ks. RAK 871-105<br />

Välikön vanha pintalaatoitus kavennetaan. Ks. RAK 871-105<br />

Vanhat räystäsrakenteet puretaan. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />

Vesikaton vanhaa tukirunkoa joudutaan purkamaan sekä tuuletuksen estävät laudoitukset<br />

joudutaan purkamaan<br />

Vanhat seinällenostot puretaan rakennesuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />

Vanha peltiverhous koolauksineen poistetaan. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />

Vanha tuulensuojalevy, koolaus ja ulkoverhouspaneli poistetaan. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />

Vanha alumiini-ikkuna poistetaan. Ks.RAK 871-101 detaljit<br />

Lisäksi purkutöihin sisältyy valmiin työn vaatimat purut joita ei ole esitetty suunnitelmissa.<br />

Talotekniset purut suorittaa LVIS-urakoitsijat<br />

1.1.8. Purku- ja raivausjätteiden poiskuljetus<br />

Poistettavat raivaus- ja purkujätteet pääurakoitsija poistaa välittömästi raivaustyön yhteydessä<br />

ja kuljettaa viranomaisen hyväksymälle kaatopaikalle. Kaatopaikkamaksuista vastaa urakoitsija.<br />

1.2. MAANKAIVU<br />

1.2.0. Yleistä<br />

Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että työt voidaan tehdä suunnitelmien<br />

mukaan. Pääurakoitsijan tulee huolehtia myös kaivantojen kuivanapidosta, suojauksesta,<br />

tuennasta ja aitaamisesta.<br />

Liikenneväylien suojaus on tehtävä kunnan viranomaisten määräysten mukaisesti.<br />

Ennen kaivutöiden aloittamista urakoitsijan on varmistauduttava maastossa olevien johtojen, kaapelien, viemärien yms.<br />

sijainnista.<br />

Kaikkien tarvittavien kaivantojen teko kuuluu pääurakkaan.<br />

1.2.1. Pintamaan poisto<br />

MaaRYL 11.3 Pintamaa<br />

Ei sisälly urakkaan


1.2.2. Kaivu rakennuspohjaa varten<br />

MaaRYL 12.44 Rakennuspohjan kaivaminen<br />

MaaRYL 141.3 Maapohja<br />

Kaivu tehdään valmiin työn edellyttämässä laajuudessa.<br />

1.2.3. Kanaalikaivu<br />

MaaRYL 12.45 Putki- ja johtokaivannon kaivaminen<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.2.4. Kaivu rakennusalueella<br />

MaaRYL 12.46 Liikennealueiden kaivannon kaivaminen<br />

MaaRYL 12.47 Kasvillisuusalueiden kaivannon kaivaminen<br />

Rakennusalueen valmiit korkeudet on nykyiset maan tai pinnoitteen pinnat.<br />

1.2.5. Kaivumaiden kuljetus<br />

Täyttötarkoituksiin soveltuvia kaivumassoja voidaan käyttää alueen täyttöihin.<br />

Mahdolliset Ylijäämämassat kuljetetaan viranomaisten osoittamaan paikkaan. Kaatopaikkamaksuista huolehtii<br />

pääurakoitsija.<br />

1.3. LOUHINTA<br />

1.3.0. Yleistä<br />

Kohteessa ei ole louhintatöitä.<br />

MaaRYL 13<br />

1.4. POHJARAKENTEET JA POHJAN VAHVISTUS<br />

kohteessa ei ole pohjanvahvistustöitä<br />

1.5. SALAOJAT JA PUTKIJOHDOT<br />

1.5.0. Yleistä<br />

Kohteessa ei suoriteta toimenpiteitä salaojille<br />

1.5.1. Salaojat ja sadevesiviemäröinti<br />

Ei sisälly urakkaan


1.5.2. Viemärit ja putkijohdot<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.5.3. Kaivot<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.5.4. Vesijohdot<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.5.5. Lämpöjohdot<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

Lämpöjohtojen maarakennustyöt salaojituksineen tehdään LV-suunnitelmien ja kaukolämpölaitoksen antamien<br />

ohjeiden mukaan.<br />

1.6. TÄYTTÖ JA TIIVISTYS<br />

1.6.0. Yleistä<br />

Noudatetaan:<br />

MaaRYL2010 1114 Täyttöosat<br />

MaaRYL2010 223 Täyttötyöt<br />

MaaRYL2010 223 Täyttötyöt<br />

RIL 132/2000 Talonrakennuksen maarakenteet, yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset<br />

Maarakennustyöselitys (ks. GEO-suunitelmat)<br />

Täyttö ja korotukset tehdään suunnitelmien edellyttämiin korkeuksiin. Täytöt tiivistetään koneellisesti.<br />

Täyttöjen tiiveys perustusten alla 95% ja lattioiden alla sekä liikennealueilla 90%. Tiiveydet tulee varmistaa<br />

tarvittaessa Loadman-kokein.<br />

Kaikki täyttötyöt on tehtävä siten, että myöhemmin ei synny painaumia. Putkia, vesieristyksiä ym. rakenneosia<br />

on varottava, eikä niiden läheisyyteen saa kaataa maata eikä sijoittaa kiviä.<br />

Täyttöä ei saa tehdä jäätyneellä maa-aineksella eikä jäätyneen maan varaan.<br />

Täyttämistä ei saa suorittaa ennen kuin peittyvät rakenteet on tarkastettu.<br />

1.6.1. Perustusten alustäyttö<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.6.2. Perusmuurin vierustäyttö<br />

Sisältyy urakkaan tarvittavilta osin<br />

1.6.3. Alapohjan alustäyttö<br />

Ei sisälly urakkaan


1.6.4. Kanaalien ja syvennysten täytöt<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.6.5. Täyttö rakennusalueella<br />

Täytöt tehdään huomioon ottaen pihapiirustuksissa osoitetut pihajärjestelyt, pintakerrosten ja niiden alusrakenteiden<br />

osoittamat työvarat sekä pintavesien poisjohtamisen edellyttämät kaltevuudet.<br />

Liikennealueille ja kulkuväylille tehtävissä täytöissä ei saa olla eloperäisiä aineita ja niiden tulee olla routimattomia.<br />

1.7. RAKENNUSALUEEN PINTARAKENTEET<br />

1.7.0. Yleistä<br />

Noudatetaan<br />

MaaRYL 2010 3 Aluerakentaminen<br />

MaaRYL 2010 31 Kivipäällystäminen<br />

MaaRYL 2010 33 Asfaltointi<br />

MaaRYL 2010 35 Viherrakentaminen<br />

RT 89-11001 Piha-alueiden kasvillisuustyöt<br />

RT 89-11002 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet<br />

VRT ’09 Viherrakentamisen yleinen työselostus<br />

Tontin pintatyöt tehdään nykyiseen tasoon<br />

1.7.1. Nurmikot ja istutukset<br />

Vihertyöt tehdään nykyiseen tasoon<br />

1.7.2. Liikennealueiden päällystys<br />

Piha-alueiden pintamateriaalit todetaan työmaahan tutustumisvaiheessa ennen tarjouksen jättämistä. Lisätietoja<br />

antaa Juha Försti tai hänen määräämä henkilö.<br />

1.7.3. Laattapäällystys<br />

RT 89-10063<br />

Vanhoja laattapäällysteitä joudutaan purkamaan rakennesuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa.<br />

Alusrakenne ja routasuojaukset tehdään rakennepiirustusten mukaan.<br />

Mikäli pihalaattoja rikkoutuu urakan aikana korvataan ne urakoitsijan toimesta nykyisen<br />

mallisilla laatoilla


1.7.4. Pintakuivatuksen rakenteet<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

RYL 6.5 Kuivatusvesien imeytys ja purku<br />

1.7.8. Luonnonvaraisten alueiden kunnostus<br />

Luonnosvaraisiksi jätettävät alueet suojataan aidalla rakennustöiden ajaksi.<br />

1.8. ULKOVARUSTEET<br />

1.8.0. Yleistä<br />

Urakkaan ei sisälly uusia ulkovarusteita. Mikäli urakkaan kuuluvan työn johdosta joudutaan purkamaan<br />

olemassa olevia ulkovarusteita kuuluu tarvittavat purku, säilytys ja kokoamistyöt rakennusurakkaan.<br />

MaaRYL 19 Aluevarustetyö<br />

1.8.1. Aidat ja tukimuurit<br />

Kiinteistössä on olemassa olevia tukimuureja<br />

1.8.2.Talovarusteet<br />

Nykyiset talovarusteet suojataan rakennustyön ajaksi<br />

Urakkaan ei sisälly uusia talovarusteita.<br />

1.8.3. Urheilu- ja leikkivarusteet<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.8.4. Jätehuollon varusteet<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.8.5. Liikennealueiden varusteet<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

1.8.6. Valaistusrakenteet<br />

Piha-alueiden valaisinpylväät suojataan mikäli rakennustöitä suoritetaan niiden läheisyydessä.


2. PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET<br />

2.0 YLEISTÄ<br />

• RunkoRYL 21 Muottityö<br />

• RunkoRYL 22 Raudoitus<br />

• RunkoRYL 23 Betonointi<br />

• RunkoRYL 27 Piikkaus ja paikkaus<br />

Raakavalupinta (RV)<br />

Pintojen tulee täyttää lujuusrakenteelliset ja pintaan liittyvien rakennusosien ja<br />

käsittelyjen edellyttämät vaatimukset<br />

Kosteus- ja vesieristysten alustojen tulee vastata vähintään puuhiertopintaa<br />

Lämmöneristysten alustojen tulee olla niin tasaisia, että eristys voidaan asentaa pintaan<br />

täysin tiiviisti.<br />

Sileävalupinta (SV)<br />

valumuotit tehdään yhdenmukaisista, ehjäreunaisista, sileäpintaisista vanerilevyistä tai<br />

metalli- tai vanerimuottikaseteista<br />

osalevyjen käyttö sallitaan seinien, laattojen ja/tai palkkien yhtymäkohdissa<br />

saumat ovat muottivaneri- tai kasettisaumoja ja niiden tulee olla yhdenmukaisia ja liittymäkohdiltaan<br />

ristikkäisiä sekä tiiviitä.<br />

2.1 ANTURAT<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

2.2. PERUSMUURIT, PERUSPILARIT JA PERUSPALKIT<br />

Uudet perusmuurit on esitetty rakennesuunnitelmissa<br />

Uudet routasuojaukset on esitetty rakennesuunnitelmissa.<br />

Olemassa olevat routasuojaukset korjataan mikäli ne rikkoutuvat rakennustyön aikana.<br />

2.3. ALAPOHJARAKENTEET<br />

Ei sisälly urakkaan


2.5. VÄESTÖSUOJARAKENTEET<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

2.6. MAANVARAISET LAATAT<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

2.7. ERITYISRAKENTEET<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

2.8 ULKOPUOLISET RAKENTEET<br />

Urakkaan kuuluvat ulkopuoliset rakenteet on esitetty ARK- rakennesuunnitelmissa<br />

Ulkopuoliset rakenteet tehdään työ- ja rakennepiirustusten mukaan.<br />

Olemassa olevan tukimuurin toimenpiteitä on esitetty RAK 871-103 leikk 1-1, RAK 871-104 leikk. 1-1<br />

3. RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET<br />

3.0 YLEISTÄ<br />

• Suomen RakMK:n kohdat B Rakenteiden lujuus<br />

• Suomen RakMK:n kohdat C Eristykset<br />

• Suomen RakMK:n kohta E1 Rakenteellinen paloturvallisuus<br />

• Muut määräykset ja ohjeet ks. ao. kohdat<br />

Rakennuksen kantavat seinät ovat betonia.<br />

Välipohjat ovat paikalla valettuja betonilaattoja.<br />

Vesikaton rakenteet tehdään puurakenteisena.<br />

Rakenteiden tyypit on esitetty yksityiskohtaisesti rakenne- ja osapiirustuksissa. Eri rakenteiden käyttöalueet on<br />

esitetty työ- ja julkisivupiirustuksissa.<br />

3.0.1. Muottityöt<br />

RunkoRYL 2010 411 Muottityö<br />

• RunkoRYL 2010 413 Betonointi<br />

• RunkoRYL 2010 451 Piikkaus ja paikkaus<br />

• BY 40 Betonirakenteiden pinnat, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />

• BY 40 Betonirakentamisen laatuohjeet, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />

• RT 02-10993 Rakennusalan toleranssit, toleranssien määritelmät ja suositeltavat lukuarvot.<br />

Ellei valupintaa ole määrätty, tekotapa = levymuottivalupinta laatuluokka erikoistyöluokka.<br />

Muotit on sidottava ja tuettava siten, että ne kestävät tärytettäessä betonin paineen muotoaan ja asentoaan<br />

muuttamatta. Muottien tulee olla niin tiiviit, ettei betoni tunkeudu raoista. Kaikkien pintojen ja kulmien<br />

on oltava täysin suoria ja sileitä. Kosteus- ja vesieristysten alustojen tulee vastata vähintään puuhierrettyä<br />

pintaa. Lämmöneristysten alustat tulee olla niin tasaisia, että lämmöneristys voidaan kiinnittää pintaan täysin<br />

tiiviisti. Valupintojen nurkissa tulee olla viisteet 10x10 mm / 45 º


3.0.2. Raudoitus ja betonityöt<br />

3.0.2.0 Yleistä<br />

3.0.2.0 Yleistä<br />

• RunkoRYL 2010 412 Raudoitus<br />

• RunkoRYL 2010 413 Betonointi<br />

• RunkoRYL 2010 451 Piikkaus ja paikkaus<br />

• BY 40 Betonirakenteiden pinnat, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />

• BY 40 Betonirakentamisen laatuohjeet, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />

• RT 02-10993 Rakennusalan toleranssit, toleranssien määritelmät ja suositeltavat lukuarvot.<br />

• BY 50, Betoninormit, Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />

• Suomen RakMK B4 Betonirakenteet. Ohjeet<br />

Betonirakenteisiin tulevat varaukset (aukot, syvennykset, kiinnikkeet, tartunnat ym.) katso rakennesuunnitelmat.<br />

Rakenteisiin saa tehdä vain rakenne- ja varauspiirustusten edellyttämät aukot ja syvennykset. Muita aukkoja ei saa<br />

ilman rakennesuunnittelijan lupaa tehdä. Jälkihakkauksia ei sallita ilman em. suunnittelijan lupaa ja niitä tulee<br />

ehdottomasti välttää.<br />

Ulkona olevat kaikki betonirakenteet valetaan pakkasenkestävästä betonista ≥ K35-2 . Pakkasenkestävyyden<br />

parantamiseksi on käytettävä lisähuokostusainetta siten, että riittävä suojahuokosten määrä saavutetaan.<br />

Suojahuokossuhteen tulee olla -0.20. Vesisementtisuhde on pyrittävä pitämään mahdollisimman pienenä<br />

n. 0.5...0.55 ja notkeus 1-2 SVB.<br />

Työsaumat<br />

Tarvittavista työ- ja kutistumissaumoista on sovittava rakennesuunnittelijan kanssa ennen ko. työn suorittamista,<br />

elleivät ne ilmene rakennepiirustuksista. Työsauman laudoituksen ja raudoituksen on oltava paikoillaan ennen<br />

betonoinnin alkua.<br />

3.0.3. Metallirunkotyöt<br />

• Suomen RakMK B2 Kantavat rakenteet, määräykset 1990<br />

• Suomen RakMK B6 Teräsohutlevyrakenteet. Ohjeet 1989/ lisälehti2001<br />

• Suomen RakMK B7 Teräsrakenteet. Ohjeet 1996/lisälehti 2001<br />

• RunkoRYL 2010 611 Metallirunkotyö<br />

• RunkoRYL 2010 651 Ohut- ja muotolevytyöt runkorakenteissa<br />

• RT 39-10260 Sinkitys teräksen suojana<br />

• SFS 600 Kylmävalssatut muovattavat ohutlevyteräkset<br />

• SFS-ISO 8044 Metallien ja metalliseosten korroosio.<br />

• SFS en ISO 5817 Hitsaus<br />

• Rakennepiirustukset<br />

• Kantavat teräsrakenteet tehdään rakennekuvia noudattaen<br />

Urakkaan kuuluvat mahdolliset teräsrakennetyöt on esitetty rakennesuunnitelmissa. Julkisivurappausta palvelevat<br />

metallirakenteet ovat alumiiniä. Mahdollinen pintamaalaus tehdään rakennesuunnitelmien mukaisesti.<br />

Kaikissa suoritettavissa hitsauksissa tulee käyttää ammattitaitoista työvoimaa ja työnjohtoa. Mahdolliset<br />

hitsausluokat esitetty rakennesuunnitelmissa.<br />

Tartunnat oville, ikkunoille, metallirakenteisille kaiteille tms. tehdään erikoispiirustusten mukaisesti.


3.0.4. Muuraustyöt<br />

• RunkoRYL 411 Tiilimuuraus runkorakenteissa<br />

• RunkoRYL 42 Harkkomuuraus<br />

• RIL 85-1989 Tiilirakenteet<br />

• Suomen RakMk kohtaa B2<br />

Yleistä<br />

Kohteeessa ei muuraustöitä.<br />

3.0.5. Elementtityöt<br />

RunkoRYL 25 Betonielementtityö ja BTL:n ohjeet<br />

BTL:n ohjeet<br />

Urakkaan ei sisälly betonielementtitöitä.<br />

3.0.5.8. Elementtien saumaus<br />

• RYL 90, luku 15.2<br />

• RT 80-10100 ohjeita ja määräyksiä, ryhmä 1.<br />

Saumaukset elastisella massalla<br />

Saumausurakoitsijalla tulee olla Suomen Rakennussaumausyhdistyksen tai vastaava laatujärjestelmä.<br />

Sekä julkisivupinnan että ulkoilman lämpötilan tulee olla saumaushetkellä vähintään + 5 °C.<br />

Ennen saumaustyön aloittamista rakennuttajan ja urakoitsijan edustajat tarkastavat yhdessä saumaukseen liittyvät<br />

rakenteet ja pinnat toimivan ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja:<br />

- saumattavien pintojen kosteus<br />

- sauman tartuntapintojen laatu (purseet ja lohkeamat sekä mahdollinen korjaustarve ja korjaustavat.<br />

- saumojen leveys. Liian kapeat saumat levennetään kohteeseen valitun massan kokonaismuutoskyvyn mukaiseksi.<br />

Minimisaumaleveyttä määritettäessä on otettava huomioon elementin kuivumiskutistuman kehittyminen ja<br />

määrityshetken lämpötila.<br />

Saumaan asennetaan poikkileikkaukseltaan pyöreä, umpisoluinen pohjanauha,<br />

jonka syvyys määräytyy sauman leveyden, muodon ja massakerroksen paksuuden<br />

mukaan. Nauhan paksuuden tulee olla [20 %] sauman leveyttä suurempi.<br />

Viistetyissä saumoissa nauhan syvyys määräytyy viisteen pohjasta.<br />

Massa pursotetaan saumaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Massan laadun,<br />

paksuuden ja sauman muodon sekä pohjanauhan on täytettävä RT-kortin RT 82-10527 vaatimukset.<br />

Lisäksi noudatetaan ko. RT-kortin ohjeita. Saumojen värit on<br />

hyväksytettävä arkkitehdillä tekemällä mallisaumaus. Saumaustyöstä on pidettävä saumauspäiväkirjaa.<br />

Saumaustyöstä ja –aineista vaaditaan [viiden] vuoden kirjallinen takuu. Saumausmassan toimittaja selvittää<br />

takuun edellytykset ennen työn aloitusta.<br />

Näkyvien saumojen on oltava siististi rajattuja ja sileäpintaisia.<br />

Saumaus suoritetaan pohjustusnestettä (primer-käsittely) käyttäen massan valmistajan ohjeiden mukaan.<br />

Kaikkien elastisten saumojen alle asennetaan pyöreä saumaan tiukasti kiinnittyvä umpisoluinen vaahtomuovinauha<br />

Saumaustyössä on mm. pohjustuskäsittelyjen, olosuhteiden yms. osalta noudatettava saumamassan valmistajan ohjeita.<br />

Tuuletusputket asennetaan sauma-ainevalmistajan ohjeiden mukaisesti


3.0.6. Runko- ja vesikattorakenteiden puu- ja levytyöt, yleistä<br />

• RunkoRYL 2010 123 Runko<br />

• RunkoRYL 2010 71 Puurunkorakentaminen<br />

• RunkoRYL 2010 74 Levyrakentaminen<br />

• Suomen RakMK B 10 puurakenteet. Ohjeet 2001<br />

• RIL 120-2001 Puurakenteiden suunnitteluohjeet • RT 21-10978 Puutavara. sahattu, höylätty ja jatkojalosteet (2009)<br />

• RT 21-10880 Kyllästetty puutavara (2006)<br />

Kyllästetyssä puutavarassa ja sen käytössä on noudatettava ajankohtaisia määräyksiä<br />

ja ohjeita.<br />

Puurakenteet tehdään rakennesuunnitelmien mukaan.<br />

Kantavissa rakennusosissa käytettävän puutavaran tulee olla vähintään lujuusluokkaa<br />

T 24, ellei suunnitelmissa ole toisin mainittu. Kaiken rakennukseen jäävän puutavaran tulee olla vähintään<br />

ulkokuivattua, ellei asiakirjoissa muuta ole määrätty. Tämä koskee myös painekyllästettyä puutavaraa.<br />

Näkyviin pintoihin käytettävän puutavaran tulee olla kuivattua ja höylättyä. Vajaasärmäisyyttä, irto-oksia<br />

tai halkeamia ei sallita.<br />

Lahoamiselle alttiisiin rakennusosiin käytettävän puutavaran, joka on alttiina kosteudelle tai kylmälle ilmalle tai<br />

joutuu kosketuksiin kosteudelle alttiin betonin tai tiilen kanssa, tulee olla painekyllästettyä (myös paikoissa joita ei<br />

rakennekuvissa ole näytetty), jos olosuhteet niin vaativat. Kiinnitystarvikkeiden tulee näissä tapauksissa olla<br />

haponkestäviä ja puutavara on erotettava betonista kosteuseristyksellä, esim. bitumihuopakaistalla.<br />

Kyllästetyllä puutavaralla tarkoitetaan paine-, tyhjiö- tai puserrusmenetelmällä kyllästettyä puutavaraa,<br />

kyllästysluokka A standardin SFS 3974/RT 210.30 mukaan.<br />

Kyllästetyn puun tulee olla vähintään 6 kk kyllästyksen jälkeen kuivatettua ennen pintakäsittelyn aloittamista.<br />

Puun kosteuden vaihtelusta johtuva liike on otettava huomioon rakenteiden saumoissa.<br />

3.0.7. Lämmön- ja ääneneristykset<br />

• RunkoRYL 2010 9 Eristäminen<br />

• RunkoRYL 2010 91 Lämmön- ja ääneneristys<br />

• RunkoRYL 62 Ääneneristys<br />

• RIL 129-2003 Ääneneristyksen toteuttaminen<br />

• Suomen RakMK C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. (1998)<br />

• Suomen RakMK, C3 Rakennusten Lämmöneristys 2010<br />

Lämmön- ja ääneneristystarvikkeet paksuuksineen ilmenevät rakennetyyppileikkauksista sekä<br />

rakennepiirustuksista.<br />

Eristystarvikkeet on varastoinnin ja rakennustyön aikana suojeltava kosteudelta ja vaurioitumiselta.<br />

Käytettävien eristelevyjen tulee olla ehjiä ja ne on asennettava paikalleen siten, että ne liittyvät toisiinsa ja<br />

ympäröivään rakenteeseen tiiviisti. Lämmöneristettäviin rakenteisiin tulevien aukkojen ja seinämän välit<br />

samoin kuin eristystarvikkeiden omat raot tilkitään sullomalla mineraalivillatäytteellä, ellei asiakirjoissa<br />

ole määrätty muuta tiivistystapaa. Käytettäessä useampia eristyskerroksia, on eristeet asennettava limittäin.<br />

Eristeiden kiinnitystarvikkeiden määrän ja laadun tulee olla sellainen, että kiinnitys kestää sille asetettavat<br />

vaatimukset. Jos kiinnitystä ei ole tarkasti määritelty suunnitelmissa, on urakoitsijan hyväksytettävä kiinnitystapa<br />

asianomaisella suunnittelijalla.<br />

Valmiit lämmöneristykset on suojattava työn aikana. Ennen lopullista peittämistä on vaurioituneet eristykset<br />

korjattava.


Työnsuoritus, kuten esim. rappaus, on toteutettava siten, että suunnitelmissa esitetyt eristeet pysyvät paikallaan<br />

vahingoittumatta. Rakenteisiin tulee tehdä suunnitelmien mukaiset suojakerrokset, tuuletusaukot, rakennus- ja<br />

käyttöaikaisen kosteuden poistamiseksi.<br />

Rakenteiden saumojen ja liitosten tulee olla tiiviit. Liittymäkohdat tiivistetään pääsääntöisesti samalla materiaalilla<br />

kuin alkuperäinen rakenne ja piirustuksissa osoitetuissa paikoissa elastisella saumauksella tai akustisella kitillä.<br />

Ääntäeristäväksi tarkoitetun seinärakenteen tulee ulottua kantaviin väli- ja yläpohjiin asti pintakäsittelyineen,<br />

ellei toisin ole osoitettu.<br />

Putkien läpiviennit varustetaan putkihylsyillä. Hylsyn ja putken välinen tila eristetään mineraalivillalla ja<br />

tiivistetään pinnan tasossa rakenteen molemmin puolin elastisella saumamassalla. Tiivistyksestä tehdään<br />

urakoitsijan toimesta malli, jonka valvoja tarkastaa ennen tiivistystöiden laajempaa aloitusta.<br />

Kaikki läpimenoaukot ja rakenteiden liittymät suljetaan ja tarvittaessa paloeristetään ja tiivistetään rakenteen<br />

lämpö-, ääni- ja paloneristysvaatimukset huomioiden.<br />

3.0.9. Runko- ja vesikattorakenteiden veden- ja kosteudeneristykset<br />

• RunkoRYL 2010 92 Vedeneristys<br />

• Suomen RakMK C 2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet 1998.<br />

Käytettävät veden- ja kosteudeneristykset on esitetty rakennepiirustuksissa ja rakennetyypeissä.<br />

Kermitystyöt tulee antaa rakennuttajan hyväksymän erikoisliikkeen suoritettavaksi. Eristystöitä suoritettaessa on<br />

työstä vastaavan työnjohtajan oltava työpaikalla.<br />

Pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, että eristettävä alusta on normaalimääräysten ja RT 85-1015 mukainen.<br />

Veden- ja kosteudeneristykset nostetaan eristettävän tason reunoille (seinille, sokkeleille tms.) ulkotiloissa<br />

vähintään 300 mm ympäröivän tason ylimmän valmiin pinnan yläpuolelle tai piirustuksissa esitettyyn korkeuteen.<br />

Ovien kohdalla eristys nousee, ellei erikseen muuta ole määrätty, 30 mm lattian pinnan yläpuolelle.<br />

Sadevesien pääsyn estämiseksi ulkoseinä- ym. rakenteisiin on huolehdittava siitä, että piirustuksissa määrätyt<br />

saumat, vesinokat yms. toimivat luotettavasti.<br />

Työn aikana on eristykset suojattava mekaanisilta vaurioilta ja sään vaikutuksilta.<br />

Rakennuksessa saattaa esiintyä erikoiskohtia, joiden eristystarve on ilmeinen, vaikka ko. kohdasta ei ole<br />

piirretty detalji- tai leikkauspiirustusta. Tällaiset kohdat urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan eristämään<br />

suunnittelijan ohjeiden mukaisesti muuta rakennetta vastaavaksi.<br />

3.2. KANTAVAT VÄLISEINÄT JA PILARIT<br />

3.2.0. Yleistä<br />

• RunkoRYL 2010 1232 Kantavat seinät<br />

Urakkaan ei sisälly uusia kantavia seiniä<br />

3.2.1. Puurukoiset kantavat seinät<br />

Rakennetyyppien ja rakennesuunnitelmien mukaan.<br />

• RunkoRYL 2010 1232 Kantavat seinät


3.3. LAATAT JA PALKIT<br />

• RunkoRYL 2010 1234 Palkit<br />

• RunkoRYL 2010 1235 Välipohjat<br />

Rakennetyyppien ja rakennesuunnitelmien mukaan<br />

3.4. PORTAAT<br />

• RunkoRYL 2010 1237 Runkoportaat<br />

Urakkaan ei sisälly toimenpiteitä sisäpuolisiin portaisiin.<br />

3.5. ULKOSEINÄT<br />

• RunkoRYL 2010 1241 Ulkoseinät<br />

• RunkoRYL 2010 712 Puujulkisivutyö<br />

RunkoRYL 2010 1012 Ersiterappaustyö<br />

• RT 82-10829 Puujulkisivut<br />

Eristerappauskirja 2010. Suomen Betoniyhdistys r.y.<br />

Kunnantalon julkisivut eristerapataan Arkkitehti - rakennesuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa.<br />

Laastien tulee olla pakkasenkestäviksi todennettuja. Tehdasvalmisteisten laastien tuoteselosteet ja käyttöohjeet<br />

tulee olla saatavilla. Rappauksella ja mahdollisella maalauksella tulee olla riittävä vesihöyrynläpäisevyys,<br />

jotta kosteus ei keräänny pinnoitteen alle.<br />

Käytettävän lämmöneristeen tulee sopia yhteen alustan ja eristerappausjärjestelmän muiden materiaalien kanssa.<br />

Eristerappauksessa käytettävän eristelevyn on oltava kutistumatonta ja itsestään sammuvaa laatua.<br />

Tarvikkeissa, tarvikepakkauksissa tai niiden kuormakirjoissa on oltava valmistajan merkinnät, joiden perusteella<br />

tarvikkeiden asiakirjan mukainen laatu on todettavissa.<br />

Rappaustarvikkeet kuljetetaan suojattuna vahingoittumista vastaan ja varastoidaan työmaalla niin, että ne pysyvät<br />

käyttökelpoisina.<br />

Ohutrappaus-eristejärjestelmässä käytetään muovipinnoitettuja lasikuituverkkoja. Verkon tulee kestää<br />

korroosiota ja laastin alkaalisuutta sekä olla muodonmuutosominaisuuksiltaan ja lujuudeltaan riittävä.<br />

Ohutrappaus-eristejärjestelmässä eristeiden kiinnittämiseen käytetään liimalaastia tai/ja kiinnikkeitä<br />

rakennesuunnitelmissa esitetyllä tavalla.<br />

Käytettävien sokkeliprofileiden ja kulmavahvikkeiden tulee olla suunnitelma-asiakirjojen mukaisia.<br />

Lämmöneristeen kiinnitysalustat tulee täyttörappauksen jälkeen olla niin suoria, että lämmöneriste voidaan<br />

kiinnittää niihin tiiviisti, saavutetaan riittävä kiinnitysvarmuus ja vältetään sisäinen konvektio.<br />

Lämmöneristeen kiinnitysalustan tulee olla puhdistettu (ohutrappaus-eristejärjestelmä) kaikista<br />

lämmöneristeiden kiinnittämiseen käytetyille liimalaasteille vahingollisista aineista, kuten rasvasta,<br />

noesta, pölystä ja suolamuodostumista, kiinnitysalustalle sopivalla aineella ja menetelmällä. Lämmöneristeen<br />

kiinnitysalustan tulee olla riittävän luja.<br />

Lämmöneristeen kiinnitysalustan tulee täyttää liimalaastien tartunnalle riittävät vaatimukset<br />

esim. pinnan karheuden ja vedenimuominaisuuksien suhteen. Ellei lämmöneristeen kiinnitysalustan<br />

kelpoisuudesta saada riittävää varmuutta, tehdään koekiinnitys.


Eristerappaaminen<br />

Vaatimukset<br />

Työn suorituksessa otetaan huomioon kaikki työn onnistumiseen vaikuttavat seikat, kuten sääolot, ilman<br />

sopiva lämpötila ja kosteus, edeltävien töiden valmiusaste ja rapattavien tilojen rauhoitettavuus.<br />

Rapattavan tilan lämmitys, tuuletus ja suhteellinen kosteus järjestetään käytettävälle laastille sopiviksi.<br />

Jos on olemassa jäätymisvaara, rappaus suojataan jäätymiseltä.<br />

Työjärjestys suunnitellaan ja työ toteutetaan siten, että viereisille ja ympäröiville rakennusosille ei aiheuteta<br />

vaurioita eivätkä myöhemmät rakennustyöt vahingoita valmiiksi rapattuja pintoja. Rappaus katkaistaan<br />

liikuntasauman kohdalla. Rappaus tehdään siten, että valmiissa rappauksessa ei ole ulkonäköä haittaavia<br />

työsaumaraitoja. Rappauksessa otetaan huomioon materiaalivalmistajien kirjalliset rappausohjeet.<br />

Mallirappaus on aina hyväksytettävä ennen rappauksen aloittamista.<br />

Lämmöneristeen kiinnittäminen<br />

Vaatimukset<br />

Lämmöneristeet kiinnitetään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti alustaan. Ohutrappaus-eristejärjestelmässä<br />

tarvittava lämmöneristelevyjen ulkopinnan oikaisu tehdään ennen rappausta ja mekaanisten kiinnikkeiden<br />

asentamista. Myös säälle alttiina ollut, auringon vahingoittama eristeen pinta tulee poistaa.<br />

Rappausverkon kiinnittäminen<br />

Vaatimukset<br />

Rappausverkko kiinnitetään suunnitelma-asiakirjojen mukaisilla kiinnikkeillä irti eristeen pinnasta siten,<br />

että se jää valmiissa rakenteessa kokonaan rappauslaastin sisään. Ohutrappauksissa verkko painetaan<br />

tuoreeseen laastiin ilman kiinnikkeitä. Mahdollinen kiinnikkeiden tarve on esitetty rakennesuunnitelmissa.<br />

Suojaus<br />

Vaatimukset<br />

Kaikki rappaamisen aikana mahdollisesti vahingoittuvat rakennusosat suojataan ennen rappaamisen aloittamista<br />

niin, että ne eivät vaurioidu työn aikana.<br />

Rappaaminen ohutrappaus-eristejärjestelmällä<br />

Pohjarappaus<br />

Vaatimukset<br />

Pohjarappauksella tulee olla riittävän hyvä tartunta alustaan. Pohjarappauksen pinta tulee sopia kulloinkin<br />

käytettävälle pintarappaukselle. Jos ulkopintoja ei voida rapata kerralla, tehdään saumat siten, etteivät ne näy<br />

pintarappauskerroksen alta. Pohjarappauksen pinta jätetään karheaksi, jolloin saadaan hyvä tartuntapinta<br />

pintarappaukselle.<br />

Pintarappaus<br />

Vaatimukset<br />

Pintarappaus tehdään tyypillisesti silikonihartsi- tai silikaattipinnoitteella tai sementtilaasteilla tehdaslaastin<br />

valmistajan ohjeiden mukaisesti. Riittävän peittävyyden ja roiskeen tasaisuuden saamiseksi<br />

roiskerappaus tehdään kahteen kertaan 1…3 mm:n paksuisena rappauskerroksena. Hiertopinta tehdään hiertoon<br />

soveltuvalla pinnoitteella käsin hiertäen.<br />

Liikuntasaumojen ja läpivientien tekeminen<br />

Vaatimukset<br />

Eristerappaus tulee katkaista liikuntasaumoilla niin, ettei rakenteeseen synny haitallisia jännityksiä tai halkeilua.<br />

Eriste- ja rappauskerros tulee katkaista rakenteellisten liikuntasaumojen kohdalta. Liikuntasaumojen tyyppi,<br />

leveys ja tarve on määritelty rakennesuunnitelmissa.<br />

Rappauksen läpi vietävät rakenneosat tulee kallistaa niin, etteivät ne johda vettä rakenteeseen. Läpivientien<br />

rakenne, koko ja tiivistysmenetelmä on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa.<br />

Jälkihoito<br />

Vaatimukset<br />

Jälkihoito sementtiä ja kalkkia sisältäville laasteille tehdään vesisumutuksella laastin valmistajan ohjeiden<br />

mukaisesti. Hydraulista sideainetta sisältävä laastikerros pidetään kosteana 1...3 vuorokautta rappaamisen<br />

jälkeen. Jälkihoito lopetetaan vähentämällä vesisumutuksen määrää vähitellen.


Valmis eristerappaus<br />

Vaatimukset<br />

Eristerappaus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen ottaen huomioon mm. palo- ja kosteustekniset asiat.<br />

Rapattu pinta tarkastetaan työn valmistuttua vastaanottokatselmuksessa vertaamalla pintaa mallirappaukseen<br />

tai suunnitelma-asiakirjojen vaatimuksiin pinnan ulkonäöstä, tasaisuudesta, lujuudesta ja sallituista<br />

mittapoikkeamista. Rappaus on suunnitelma-asiakirjoissa määrätyn mittatarkkuusluokan vaatimusten mukainen.<br />

Valmiin rappauksen mittatarkkuusluokat<br />

Vaatimukset<br />

Mittatarkkuusluokka on 2. ks. RukoRYL 2010 Taulukko 1012:T1. Rapatun pinnan tasaisuus.<br />

Eristerappauksen kelpoisuuden osoittaminen<br />

Tarkastukset rappaustyön yhteydessä<br />

Vaatimukset<br />

Kaikki rapattavat pinnat tarkastetaan hyvissä ajoin ennen rappaustöiden aloittamista. Jos pinnoissa havaitaan<br />

virheellisyyksiä, jotka saattavat haitata suunnitelma-asiakirjojen mukaisen työtuloksen saavuttamista,<br />

ne korjataan. Välittömästi ennen rappaustöiden tai kunkin rappauskohteen rappaamisen aloittamista<br />

todetaan työn onnistumiseen vaikuttavien seikkojen suunnitelma-asiakirjojenmukaisuus.<br />

Kaikkien käsittelykertojen asianmukaisuus todetaan työn aikana. Tarvikkeiden ja olosuhteiden<br />

sopivuus ja suunnitelma-asiakirjojenmukaisuus todetaan jatkuvasti rappaamisen aikana ja työn laatua<br />

verrataan mallirappaukseen.<br />

Työn luovutus<br />

Vaatimukset<br />

Katselmusten tulokset, mittauspöytäkirjat, materiaalien toimitusasiakirjat ja muu kirjallinen materiaali<br />

kootaan työmaalla ylläpidettäviin laadunvalvonta-asiakirjoihin.<br />

Julkisivupiirustuksissa esitetyt pelti- tai alumiinipinnat sisältyy rakennusurakkaan<br />

3.6. ULKOTASOT JA PARVEKKEET<br />

3.6.4. Sisäänkäyntikatokset<br />

Kunnantalon pääsisäänkäynnin katos<br />

Pääsisäänkäynnin sisäänvedetyn katoksen sekä päätyjen sisäänkäyntikatoksien toimenpiteet on esitetty<br />

rakennesuunnitelmissa.<br />

3.7. YLÄPOHJA- JA VESIKATTORAKENTEET<br />

3.7.0. Yleistä<br />

Yläpohjat tehdään rakennesuunnitelmien mukaisesti.<br />

Noudatetaan:<br />

RunkoRYL 2010 1236 Yläpohjat<br />

RunkoRYL 2010 91 Lämmön- ja ääneneristys<br />

RunkoRYL 2010 92 Vedeneristys<br />

Vesikaton kannatusrakenteet tehdään puurakenteisina rakennesuunnitelmien mukaan.<br />

Yläpohja, ks. rakennesuunnitelmat.


3.7.1.Vesikate<br />

Noudatetaan:<br />

RunkoRYL 2010 126 Vesikatot 31<br />

Vesikaton muoto ja rakenteet ilmenevät rakennepiirustuksissa.<br />

Vesikaton pintarakenteet : Ks. kohta 5.1<br />

3.7.2. Räystäät<br />

Noudatetaan:<br />

• RunkoRYL 2010 651 Ohut- ja muotolevytyöt runkorakenteissa<br />

• RT 80-10632 Rakennuksen suojapellitykset<br />

Räystäspellitykset tehdään 0,6mm:n PVDF2-pinnotetusta ohutteräslevystä, väri ulkovärisuunnitelman mukaan.<br />

3.7.3. Vesikattovarusteet<br />

Noudatetaan:<br />

• RT 85-10596 Metalliset sadevesijärjestelmät<br />

• RT 80-10632 Rakennuksen suojapellitykset<br />

• RT 85-10708 Vesikaton turvavarusteet<br />

• Suomen RakMK F2 Rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuus<br />

3.7.6. Ullakon ja vesikaton puu- ja levytyöt<br />

• RT 85-10562<br />

• RT 85-10495<br />

Ullakkotilojen osastoinnit korjataan niiltä osin kun niitä joudutaan kasvattamaan kiinni uusiin seinäpintoihin.<br />

4. TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT<br />

4.1. IKKUNAT<br />

• RunkoRYL 2010 1242 Ikkunat<br />

• RunkoRYL 2010 651 Ohut- ja muotolevytyöt runkorakenteissa<br />

• RT 38-10901Rakennuslasit, tasolasit (2007)<br />

• RT 38-10941 Eristyslasit (2008)<br />

• RT41-10279 Metalli- ja muovi-ikkunat lasitus umpiolasilla (1985) • RT41-10434 Puuikkunan lasitus<br />

yksinkertaisella lasilevyllä (1990)<br />

• RT41-10431 Puiset ikkunat ja tuuletusluukut, laatuvaatimukset (1990)<br />

• RT41-10947 Puu- ja alumiini-ikkunat sekä niiden asennus<br />

Kunnantalon ikkunat uusitaan rakennesuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Kunnantalon ikkunoista vaihdetaan<br />

1-3 kerroksen ikkunat.<br />

Ikkunoista on esitetty periaatesuunnitelma ARK-suunnitelmissa. ikkunoiden tulee olla ns. MSEAl-ikkunoita<br />

Sisälasina 2K-eristyslasi, lisäksi ikkunat varustetaan puitteiden väliin asennettavilla sälekaihtimilla.<br />

Koko ikkunan U-arvo tulee olla ≤ 1,0


4.1.1. Puuikkunat ja ikkunaovet<br />

Valmistajan on annettava kirjalliset ohjeet ikkunoille suoritettavista huoltotoimenpiteistä.<br />

Kiinnitys<br />

• RT41-10947 Puu- ja alumiini-ikkunat sekä niiden asennus<br />

Karmit kiinnitetään liittyviin rakenteisiin upotetuin ruuvein. Pinnassa karminväriin sopivat muovitulpat.<br />

Lasitus<br />

Lasilevyn paksuuden mitoitus RT 38-10316 mukaan.<br />

Umpiolaseille on saatava 10 vuoden takuu. RakMK F2:n mukaisissa ikkunoissa on oltava turvalasit.<br />

Lasina käytetään selektiivilasia<br />

Heloitus<br />

Yleensä tehtaan vakioheloitus, joka tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa ikkunakaavioiden mukaiseksi.<br />

Tiivistys<br />

Tiivisteinä käytetään kumi- tai silikonitiivisteitä. Tiivisteitä tulee olla vähintään kaksi.<br />

Tilkitseminen<br />

Ikkunoiden karmin ja seinärakenteen väli tilkitään sisäpuolelta esim. polyuretaanivaahdolla 1/3 osaa<br />

karmipaksuudesta, ulkopuolelle mineraalivillatilke.<br />

Kahden karmin liitossaumaan asennetaan saumausvaahtoa karmin koko syvyydeltä. Rajasauma kitataan ja<br />

listoitetaan.<br />

Listoitus<br />

Karmilistat asennetaan ikkunoiden ja karmien ja seinärakenteen sekä rajasaumojen peitoksi.<br />

4.1.2. ALUMIINI- TAI TERÄSPROFIILI-IKKUNAT<br />

Noudatetaan:<br />

• RunkoRYL 2010 1242 Ikkunat<br />

• RakMK E1<br />

• RakMK F2<br />

Rakennusurakaan kuuluu laatia alumiini-tai teräsikkunoiden ikkunakaaviot ennen ikkunoiden valmistamista ja<br />

hyväksyttää valmistuskuvat tilaajalla.<br />

Ikkunoiden liittyminen rakennuksen runkoon profiilivalmistajan ohjeiden mukaan.<br />

Huom! RakMk:n F2 mukaiset ikkunat turvalaseja. (6mm:n karkaistu lasi).<br />

Umpiosuuksilla, kulmissa ja liittymissä käytetään ulkopuolella 2mm:n epoksipulverimaalattua<br />

(RAL vakioväri) ja sisäpuolella 2mm:n epoksipulverimaalattua alumiinilevyä tai profiilia.<br />

Eristykset ja sisäpuolinen verhouslevy vanerista valmistajan ohjeiden mukaisesti.<br />

Ikkunoiden vesipellit tehdään sinkitystä teräsohutpellistä. Materiaalivahvuus 1.5mm, maalaus tai pinnoitus<br />

ulkovärisuunnitelman määräämään sävyyn, maalauskäsittely-yhdistelmä A872 K 422.4.<br />

Alle 1000mm:n korkeudessa maanpinnassa olevien ikkunoiden vesipeltien alle laitetaan kosteudenkestävästä<br />

vanerista vesipellintukilevy.


4.2. OVET<br />

4.2.0. Yleistä<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

4.4. KEVYET VÄLISEINÄT<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

4.5. ERITYISVÄLISEINÄT JA JAKOSEINÄT<br />

4.5.1. Wc-jakoseinät<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

4.6. KAITEET, HOITOTASOT JA HOITOSILLAT<br />

Ei sisälly urakkaan.<br />

4.7. HORMIT, KANAVAT, TULISIJAT JA PIIPUT<br />

Vanha piippu putretaan.<br />

5. PINTARAKENTEET<br />

5.1 VESIKATE<br />

Yleistä<br />

• RunkoRYL 2010 1236 Yläpohjat<br />

• RunkoRYL 2010 91 Lämmön- ja ääneneristys<br />

• RunkoRYL 2010 92 Vedeneristys<br />

• Suomen RakMK C 2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet 1998.<br />

Ks. kohta 3.7.1.Vesikate<br />

Vesikattorakenteet rakennesuunnitelmien mukaan, vesieristyksen käyttöluokka on VE80 (TL2+TL2).<br />

Vesikatteen väri on nykyisen katon värinen musta.<br />

Vesikatto tuuletetaan räystäälle jäävien tuuletusrakojen avulla. Tuuletuksen on tapahduttava siten, että<br />

irtolumi ja vesi ei pääse tunkeutumaan kattorakenteisiin. Tuuletusrakoihin asennetaan hyönteissuojaverkot.


5.1.4 Pelti- ja metallityöt<br />

Kattopinnan yläpuolelle kohoavien seinäpintojen tai luukkujen tms. pellitykset laippoineen tehdään<br />

muovipinnoitetusta sinkitystä, 0,6 mm:n teräspellistä PVDF2.<br />

Suojapellitykset nostetaan pystypinnoilla vähintään 300 mm:n korkeuteen katteen valmiista pinnasta,<br />

ellei piirustuksissa ole osoitettu laajempaa pellitystä.<br />

Huopa- ja kermikatteet<br />

• RT 85-10799 Bitumikatteet, perustietoja (2003)<br />

• RT 85-10851 Loivat bitumikermikatot (2005)<br />

Vesikatteet tehdään 2-kertaisella bitumikermikatteella rakennesuunnitelmien mukaan. Kermi asennetaan<br />

vanhan vesikatteen tai raakaponttilaudoituksen päälle.<br />

Muut katteet ja katon varusteet ks. Kohta 4.6<br />

5.2. SISÄSEINIEN PINTARAKENTEET<br />

Näkyviin jäävät vanhat ulkoseinäpinnat huoltomaalataan niissä huonetiloissa missä vaihdetaan ikkunat.<br />

Uudet seinäpinnat tasoitetaan RT 33-11043 mukaisesti. Tasoitekäsittely 1-63-2-L1-Ts2<br />

Maalauksen ulkonäköluokka on Ps1.<br />

5.2.0. Yleistä<br />

Noudatetaan:<br />

Tasoitustyöt RT 33-11043<br />

Maalaustyöt RT 29-11050<br />

Värisävy on maalarinvalkoinen<br />

5.3 SISÄKATTOJEN PINTARAKENTEET<br />

5.3.0. Yleistä<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

5.5. ULKOSEINIEN PINTARAKENTEET<br />

Julkisivumateriaalit ja ulkoseinämateriaalit on esitetty ARK- ja rakennesuunnitelmissa<br />

Julkisivupiirustuksissa esitetty polttomaalattu alumiinirakenne sisältyy urakkaan.<br />

5.6. LATTIAN PINTARAKENTEET<br />

5.6.0. Yleistä<br />

Ei sisälly urakkaan


6 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET<br />

6.0 YLEISTÄ<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

7. KONETEKNISET TYÖT<br />

7.0 YLEISTÄ<br />

Pääurakkaan kuuluu sivu- ja aliurakoista aiheutuvat rakennustekniset aputyöt sekä<br />

yleiset velvoitteet kuten kunkin sivu- ja aliurakan tai erillishankinnan piirustuksissa,<br />

selityksessä ja urakkasopimuksessa on esitetty.<br />

7.1. LÄMPÖ-, VESI- JA VIEMÄRITYÖT<br />

Ei sisälly urakkaan<br />

7.2. ILMANVAIHTOTYÖT<br />

Ilmanvaihtotöistä aiheutuvat rakennustekniset työt on esitetty urakkarajaliitteessä.<br />

7.3. SÄHKÖTYÖT<br />

Sähköteknisistä töistä aiheutuvat rakennustekniset työt on esitetty urakkarajaliitteessä

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!